MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2011 VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2011 VUOSIKERTOMUS Maa- ja metsätalousministeriö Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa

2 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2011 VUOSIKERTOMUS Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ 1 Toimintaympäristö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Toimintalinja 4: Leader Ohjelmanmuutokset vuonna Ohjelman toimeenpano vuonna Kansalliset säädökset, määräykset, päätökset ja ohjeet Toimeenpanon aikataulut ja hakumateriaali Tarkastus- ja valvontamenettelyt Tietojärjestelmät Sitoumukset ja maksatukset Koulutus ja viestintä Maaseutuverkosto Toimintaryhmätyö Ohjelman seuranta, arviointi, käynnissä olevat tutkimukset ja hankkeet sekä rahastojen yhteensovitus Seuranta sekä käynnissä olevat tutkimukset ja hankkeet Arviointi Maaseuturahaston ja muiden rahoitusvälineiden välinen johdonmukaisuus, yhteensovitus ja täydentävyys Ohjelman tavoitteiden toteutuminen Hallintoviranomaisen ja seurantakomitean toimet ohjelman laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi Yleistä hanke- ja yritystoiminnasta Ohjelman tavoitteet ja toteutuminen toimenpiteittäin Toimeenpanon kehittäminen ja ohjelman muutostarpeet EU-tarkastukset Hallinnon näkökulma Asiakkaan näkökulma Ohjelman muutostarpeet Liitteet Liite 1 Kansalliset säädökset sekä määräykset, päätökset ja ohjeet Liite 2 Hakumateriaali Liite 3 Maaseutuviraston ja maaseutuverkoston koulutukset Liite 4 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman maksatukset 2

3 TIIVISTELMÄ Maaseuturahaston menokehitys on ollut EU:n tasolla tarkastellen Suomessa edelleen keskimääräistä nopeampaa. Komissio on maksanut ennakkona ja välimaksuina Suomelle mennessä 62,5 % ohjelmakauden koko rahoituskehyksestä. Ohjelmassa on käytettävissä julkista rahoitusta noin milj. euroa. Ohjelman kokonaiskustannukset arvioidaan noin milj. euroksi. Ohjelman hyvä sitoumus- ja menokehitys on perustunut toimintalinjaan 2. Toimintalinjoille 1, 3 ja 4 varatun rahoituksen arvioidaan tulevan kokonaan sidotuksi ja toimintalinjojen olevan rahoitukseltaan tasapainossa toisiinsa nähden. Maaseuturahaston lisävarojen käyttöä uusiin haasteisiin pyrittiin aktivoimaan vuoden 2011 aikana koulutuksella ja neuvonnalla. Sitoumusten määrä kaksinkertaistui vuoden 2011 aikana ja maksatuksissakin päästiin vauhtiin. Siitä huolimatta lisävaroja joudutaan kohdentamaan uudelleen strategian ja ohjelman muutoksella, jotta nämä saataisiin käytetyksi mahdollisimman täysimääräisesti. Maaseutuvirasto ja maaseutuverkostoyksikkö järjestivät yhteistyössä useita koulutustilaisuuksia. Muun muassa kyläverkkokoulutuksen tavoitteena oli selkeyttää kyläverkkoinvestointeihin liittyviä kysymyksiä ja niiden suhdetta Laajakaista kaikille hankkeisiin. Maaseutuvirasto koulutti myös maaseutuverkostoyksikön järjestämissä koulutustilaisuuksissa, jotka ovat painottuneet muun muassa kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen toimintaryhmien tasolla sekä ohjelman toteuttamisen ja paikallisen kehittämisen vahvistamiseen. Vuonna 2011 ohjelman viestinnässä keskityttiin maaseutua koettelevaan väestörakenteen muutokseen. Ohjelmasta nostettiin esiin erityisesti sen nuorille aikuisille tarjoamia mahdollisuuksia. Viestintää yhteen sovittava ryhmä käynnisti syksyllä 2011 kehittämisprojektin, jossa tarkasteltiin ohjelmaviestinnän prosesseja ja viestintästrategiaa ja -suunnitelmia. Kehittämisprojektia jatkettiin vuoden 2012 puolella johdon haastatteluilla. Tavoitteena on kytkeä viestintä tiiviimmin osaksi ohjelman toteutuksen kokonaisuutta. Viestinnän seurantaan ja raportointiin tulee myös jatkossa kiinnittää lisää huomiota. Samansuuntaisia arvioita nousee esiin ohjelman vuoden 2011 arviointiraportissa, jossa kehotetaan tehostamaan viestinnän koordinointia ja panostamaan asiakkaan tarpeiden määrittelemiseen kunkin tahon viestinnän osalta. Vuoden 2011 jatkuvan arvioinnin raportti keskittyi Leader-toimintaryhmätyöhön, jota lähestyttiin toimenpiteiden käytön ja vaikuttavuuden kannalta sekä sosiaalisen pääoman näkökulmasta. Lisäksi osana toimeenpanon arviointia tarkasteltiin ohjelmaan sisältyviä valtakunnallisia hankkeita toimintatapana sekä MYTVAStutkimusta keskittyen sen kehittämiseen. Vuonna 2011 kehittämishankkeiden tilanne vaihteli eri puolilla maata. Suurimmassa osassa ELY-keskusten alueista hanketoiminta oli edelleen vilkasta ja uusia hakemuksia tuli runsaasti. Toisaalta joillain alueilla, hanketoiminta ei ollut kovin kiivasta vuonna Vaatimaton hankehakemusten määrä selittyy ELYkeskusten mukaan sillä, että ohjelmakauden tässä vaiheessa suurin osa panoksista on suunnattu maaseutuyritysten tukemiseen eivätkä vuoden 2011 niukaksi käyneet määrärahat enää mahdollistaneet merkittäviä aktivointitoimia uusien kehittämishankkeiden suhteen. Positiivisena asiana voidaan edelleen todeta, että monilla alueilla on löytynyt uusia hanketoimijoita. Näkyvimpänä hakijaryhmänä ovat edelleen kuitenkin maakunnallisesti isot ja kokeneet hanketoimijat, kuten oppilaitokset, kunnat, kehitysyhtiöt ja maatalouden neuvontajärjestö. Ns. uusia haasteita koskevia hankkeita on rahoitettu alueellisina hankkeina, mutta myös alueiden välisinä suurempina hankekokonaisuuksina. Toisilla alueilla uusiin haasteisiin vastaavia hankkeita on rahoitettu useampia, toisilla alueilla taas niihin vastaavia hankkeita ei vielä ole löytynyt. Maaseuturahaston elvytysvaroilla rahoitettavia laajakaistahankkeita toteutetaan osana kansallista Laajakaista kaikille hanketta. Koko maassa on vuoden 2011 lopussa tullut vireille 23 hanketta ja käynnissä oli 2 hanketta. Vuonna 2011 tehdyn, alkuvuodesta 2012 valmistuneen maaseudun yritysrahoitusta koskevan erillisselvityksen mukaan maaseudun yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävän yritystukijärjestelmän voidaan todeta toi- 3

4 mivan hyvin ja tukevan aidosti maaseudun yritystoimintaa. Tulosten mukaan maaseudun kehittämisohjelmasta tukea saaneet yritykset ovat selvinneet taloudellisesta taantumasta verrokkiryhmää paremmin liikevaihdon liikevoittoprosentin ja henkilöstömäärän kehityksellä verrattuna. Yritystukien mahdollisesti kilpailua vääristävistä alueellisista tai paikallisista haittavaikutuksista ei selvityksen perusteella löydy näyttöä. Luonnonhaittakorvaus- ja ympäristötukisitoumusten kokonaismäärät ovat vähentyneet ohjelmakauden aikana rakennekehityksen edetessä. Sen sijaan ala, jolle luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukia on maksettu, on kasvanut. Syynä vuoden 2011 maksetun alan kasvulle oli pääasiassa tukikelvottomien alojen muuttaminen tukikelpoisiksi (ns. jonolohkot). Kaikista tukia saaneista tiloista 90 %:lla oli ympäristötukisitoumus. Ympäristötuen sitoumusalan osuus käytettävissä olevasta maatalousmaasta oli 93 %. Vuodesta 2010 maatalouden ympäristötuen erityistukisopimusten ala kasvoi 4,1 %. Erityistukien osalta ohjelmassa asetetut tavoitteet aiheuttavat haasteita erityisesti suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito, monivaikutteisen kosteikon hoito, ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen ja turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely -toimenpiteiden osalta. Suojavyöhykesopimusten osalta pinta-alatavoitteesta on saavutettu 58 %, kosteikkosopimusten osalta 40 %, ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen -sopimusten osalta 14 % ja turvepeltojen pitkäaikainen peltoviljely -sopimusten osalta 11 %. Luonnonhoitopeltojen suosio vähentää osaltaan eräiden erityistukisopimusten suosiota. Ainoastaan pohjavesialueiden peltoviljely, valumavesien käsittelymenetelmät ja lietelannan sijoittaminen peltoon -sopimusten pinta-alatavoitteet on ylitetty. Myös alkuperäisrotujen tavoitteet eläinyksiköille on saavutettu. Luomutuotannossa oleva ala kasvoi edelleen (7,9 %). Tukea maksettiin vuonna 2011 lähes hehtaarille. Myös luonnonmukaisten kotieläintilojen määrä kasvoi vuodesta Luonnonmukaisen kotieläintuotannon tukea maksettiin 16 %:lle kaikista luonnonmukaisen tuotannon tiloista ja luomutuotannon tukea saavien kotieläintilojen osuus kaikista kotieläintiloista oli 2,8 %. Luomutuotannossa olevan peltoalan osuus käytettävissä olevasta maatalousmaasta oli vuoden 2011 lopussa 7 %. Vuonna 2011 typpi- ja fosforitaseet laskivat valtakunnallisesti ja kaikkien muiden ELY-keskusten alueilla lukuun ottamatta Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskusten alueita. Vuonna 2011 eläinten hyvinvointituen sitoumuksia oli lähes tilalla. Kaikista Suomen nautatiloista 29 %:lla ja sikatiloista 32 %:lla oli vuoden 2011 loppuun mennessä eläinten hyvinvointia edistävä sitoumus. Vuoden 2010 alusta poistunut tukikatto ei merkittävästi lisännyt toimenpiteen suosiota. Keväällä 2011 hyväksyttiin eläinten hyvinvointitukia koskeva ohjelmamuutos, jolla odotetaan olevan merkittäviä vaikutuksia tuen kiinnostavuuteen. Vaikutukset näkyvät kevään 2012 tukihaun jälkeen. Tukea ei-tuotannollisiin investointeihin maksettiin 34 hankkeeseen vuonna Hankkeista seitsemän on toimintaryhmien kautta rahoitettuja kosteikon perustamishankkeita. Hankkeista 23 on viljelijöille maksettuja investointitukia kosteikon perustamiseen. Ei-tuotannollisten investointien tukea on maksettu perinnebiotooppien perustamiseen neljälle viljelijälle. Tukea kosteikkojen perustamiseen maksettiin 47 hehtaarin alalle ja perinnebiotooppien perustamiseen 44 hehtaarin alalle. Ohjelman muutostarpeet kauden lopussa koskevat rahoitussuunnitelmaa. Tarkalla seurannalla tiedetään muutostarpeet niin, että rahoitusta pystytään siirtämään tarpeen mukaan toimenpiteiden välillä niin, että käytettävissä oleva rahoitus pystytään hyödyntämään täysimääräisesti. Tässä kertomuksessa kuvataan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpano vuonna 2011 ja ohjelman vaikutuksia sekä todetaan tilanne ohjelmakauden alusta vuoden 2011 loppuun (toimintalinjan 2 tiedot koskevat vuotta 2011). Ohjelman etenemisen seuraamiseksi kannattaa tämän raportin rinnalla lukea myös vuosien vuosikertomuksia, jotka löytyvät Maaseutu.fi-sivustolta. 4

5 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Talous Vuonna 2011 bruttokansantuote oli 192 miljardia euroa ja sen volyymi kasvoi 2,9 %. Arvonlisäystä kasvattivat eniten metalliteollisuus, kauppa sekä liike-elämän palvelut. Alkutuotanto kasvoi 3,5 % (maataloudessa 6,7 % ja metsätaloudessa 1,8 %). Teollisuuden arvonlisäyksen volyymi kasvoi 1,9 %, palvelutoimialojen 2,6 %, kaupan 4,1 % ja liikennepalvelujen 3,5 %. Kansantalouden kysyntää kasvattivat yksityinen kulutus, investoinnit ja varastojen muutos. Viennin volyymi kasvoi 0,8 %. Alueelliset talousnäkymät keväällä katsauksessa todetaan, että seutukuntien tilanne ja odotukset ovat pysytelleet varovaisen positiivisina huolimatta yleisestä talouden epävarmuudesta. Elinkeinoelämän osalta tilanne vuoden takaiseen verrattuna koetaan olevan parempi tai paljon parempi 34 seutukunnassa. Myönteisten arvioiden taustalla ovat Vakka-Suomessa, Äänekoskella ja Kajaanissa alueella tapahtuvat suuret investoinnit. Turun tilannetta kohentaa ennen muuta meriteollisuuden parantunut tilanne. Meriteollisuuden myönteiset vaikutukset näkyvät suoraan myös Porissa ja Raumalla sekä välillisesti eri puolilla maata. ICT-sektorin myllerrykset tuntuvat nyt huomattavan vaikeina Salon seudulla. Oulun ja Tampereen seuduilla on ICT-alan leikkausten rinnalla tapahtumassa myönteistä kehitystä ja alan monipuolistuminen koetaan myönteisenä. Uusiutuvaan energiaan uskotaan edelleen monilla alueilla, vaikka suunnitellut investoinnit toteutuvatkin odotettua hitaammin. Tuulivoimaloiden lisäksi useilla alueilla on toiveita biojalostamojen investoinneista. Kaivostoiminnan vahva kasvu jatkuu edelleen. Kaivostoiminnalla on suuri merkitys varsinkin Pohjois- ja Itä- Suomelle. Myös matkailu on edelleen kasvussa erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. Varsinkin Venäjältä tuleviin matkustajiin panostetaan, mikä näkyy myös kaupan alalla. Väestö ja työvoima Ennakkoväkiluku vuoden 2011 lopussa oli Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2011 aikana henkeä, mikä on henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuonna 2011 eniten Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa. Suhteessa väkilukuun väestönkasvu lisääntyi eniten Ahvenanmaalla. Väestötappio oli ennakkotilaston mukaan suurin Etelä-Savon ja Kainuun maakunnissa. Muuttovoittoa ulkomailta kertyi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan ennätysmäärä: maahanmuuttoja oli enemmän kuin maastamuuttoja. Luku on suurin itsenäisyytemme aikana. Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin vuoden 2011 aikana , mikä on edellisvuotta enemmän vuoden 2011 maakuntajaon mukaan. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa keräsi Uusimaa ja suhteellisesti eniten Pirkanmaa. Tappiota maakuntien välisessä muutossa kärsi määrällisesti eniten Lappi ja suhteellisesti eniten Kainuu. Väestön väheneminen ja työvoiman ikääntyminen ovat yhä vaikeutuva haaste monilla seuduilla. Työllisten määrä kasvoi 1,2 %. Työn tuottavuus eli bruttoarvonlisäyksen volyymi työtuntia kohti kasvoi 1,3 %. Työttömyysaste oli 7,8 %. Työttömyyden määrällinen kehitys on ollut positiivista suurimmassa osassa maassa, mutta pitkäaikaistyöttömyyden vaikeutuminen ja joillakin alueilla myös vaikea nuorisotyöttömyys vetävät kokonaisarvioita alaspäin. Työttömyysongelman vaikeutumista odotetaan seuraavan puolen vuoden kuluessa 20 seutukunnassa, parempaa kehitystä sen sijaan odotetaan 15 seutukunnassa. Maankäyttö Manner-Suomen maapinta-ala on n. 30 miljoonaa hehtaaria, josta metsätalousmaata on 87 %. Vuonna 2011 käytössä olevaa maatalousmaata oli 2,3 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa 7,9 % koko maa-alasta. Muu maaala on rakennettua ympäristöä, teitä, viljelemätöntä maatalousmaata ja muuta maan erityiskäyttöä. 5

6 2 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 2.1 Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantamiseksi: 1. Kehittää maatalouden päätuotantosuuntien tuottavuutta ja kilpailukykyä ja ehkäistä viljelijöiden ikärakenteen heikkenemistä perheviljelmien rakennekehitystä tukemalla. Edistää maatalouden muotojen ja toiminnan monipuolistumista. 2. Parantaa maatalous- ja luonnontuotteita jalostavien pk-yritysten kilpailukykyä (liha ja lihatuotteet, maito ja meijerituotteet, vihannekset, marjat, luonnonmarjat ja sienet). Kehittää puuenergian ja muiden uusiutuvien bioenergiamuotojen tuotantoa ja käyttöä. Vaikuttaa pienimuotoisen puunjalostuksen jalostusarvon kasvuun. Lisätä innovaatioihin perustuvien uusien tuotteiden, tuotantomenetelmien ja tekniikoiden kehittämistä ja käyttöönottoa. 3. Kehittää maatalousyrittäjien liiketoiminnallista osaamista ja ympäristötietoisuutta sekä tietoisuutta tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja terveydestä. Parantaa metsänomistajien tietoja ja taitoja metsien hoidossa ja käytössä sekä metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Toimintalinjalla 1 oli käytössä vuonna 2011 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111) (alatoimenpiteet 111.1, 111.2, 111.3); - nuorten viljelijöiden aloitustuki (112); - varhaiseläke (113), vain ohjelmakauden sitoumusten mukaiset menot; - maatilojen nykyaikaistaminen (121); - maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (123); sekä - yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi (124). 2.2 Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseksi: 1. Ylläpitää arvokas avoin, viljelty maatalousmaisema kuten myös luonnonniityt ja -laitumet riippumatta siitä, tuotetaanko niillä elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita, uusiutuvaa bioenergiaa tai hoidetaanko niitä viljelemättöminä. 2. Vähentää maataloudesta maaperään, pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvaa ympäristökuormitusta ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien käyttöä edistämällä. Edistää maa- ja metsätalousmaalla tuotettavalla uusiutuvalla bioenergialla kasvihuonekaasujen vähentämistä sekä maaperän orgaanisen aineen ja hiilinieluvaikutuksen säilymistä. 3. Säilyttää maa- ja metsätalousympäristöjen luonnon monimuotoisuutta. Erityisesti korostuu maatalous- ja metsäalueiden Natura verkoston säilyttäminen. Toimintalinjalla 2 oli käytössä vuonna 2011 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - luonnonhaittakorvaukset vuoristoalueilla (211); - korvaukset muilla haitta-alueilla (212); - maatalouden ympäristötuet (214); - eläinten hyvinvointia edistävät tuet (215); - ei-tuotannolliset investoinnit (216); sekä 6

7 - maatalousmaan ensimmäinen metsitys (221), vain ohjelmakauden sitoumusten mukaiset menot. 2.3 Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseksi ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi: 1. Hidastaa harvaan asutun ja ydinmaaseudun väkiluvun vähenemistä sekä vaikuttaa työllisyyden paranemiseen samassa suhteessa koko maassa. 2. Tukea maaseudun yritysten ja työpaikkojen määrän lisääntymistä ja elinkeinojen monipuolistumista. Vahvistaa naisten ja nuorten osuutta elinkeinotoiminnassa. Edistää uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen hyödyntämistä työtilaisuuksien luomiseksi maaseudulle. Lisätä maaseudun osaamista yrittäjyyden sekä tietotekniikan ja muun teknologian alueilla. 3. Lisätä maaseudun vetovoimaisuutta asuin- ja vapaa-ajan ympäristönä. Vaikuttaa kylien ja muiden vastaavien asuinalueiden säilymiseen vireinä ja toimivina. Toimintalinjalla 3 oli käytössä vuonna 2011 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle (311); - tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen (312); - matkailuelinkeinojen edistäminen (313); - elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (321); - kylien kunnostus ja kehittäminen (322); - maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen (323); sekä - koulutus ja tiedotus (331). 2.4 Toimintalinja 4: Leader Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet Leader-toimintatavalle: 1. Toteuttaa alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisista tarpeista lähtevää maaseudun strategista ja systemaattista kehittämistä, joka tuottaa kullekin maaseutualueelle täsmäratkaisuja työ- ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi. Leader-toimintatapa on koko maassa käytössä. Leader-toimintatapa käynnistetään ohjelman kaikilla toimintalinjoilla. 2. Koota ja aktivoida uusia ihmisiä ja toimijaryhmiä maaseudun kehittämistyöhön sekä tiedottaa kehittämismahdollisuuksista. Vahvistaa maaseudun paikallisyhteisöjä ja parantaa asukkaiden elinoloja, elämänlaatua ja elinympäristöä. 3. Kehittää kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yhteistyötä ja luoda uusia toimintatapoja. Parantaa maaseudun asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. 4. Verkostoida ja luoda erilaisten toimijoiden välistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkostojen kautta leviää uusia innovatiivisia ratkaisuja ja osaamista, jotka kasvattavat maaseudun toimijoiden kilpailukykyä. Toimintalinjalla 4 oli käytössä vuonna 2011 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - paikallisten strategioiden täytäntöönpano toimintalinjoilla 1, 2 ja 3 (411, 412 ja 413); - alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö (421); sekä - paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen (431). 7

8 2.5 Ohjelmamuutokset vuonna 2011 Vuonna 2010 tehty toinen muutos (7. muutos) toimitettiin komissiolle ja komissio hyväksyi sen Muutoksen sisältö kuvattiin vuoden 2010 vuosikertomuksessa. Vuoden 2011 ensimmäinen muutos (8. muutos, toimitettu komissiolle , hyväksytty ) Muutos koski toimenpiteitä 214 (maatalouden ympäristötuet) ja 215 (eläinten hyvinvointia edistävät tuet). Ohjelman seurantakomitea hyväksyi muutosesitykset Edellisessä ohjelmamuutoksessa hyväksyttiin vuosina 2012 ja 2013 päättyvien ympäristötukisitoumusten jatkaminen kahdella tai yhdellä vuodella ohjelmakauden loppuun. Nyt esitetty muutos koski maatalouden ympäristötuen tiettyjen lisätoimenpiteiden vaihtoa tai niistä luopumista sitoumuskautta pidennettäessä. Edellisessä ohjelmamuutoksessa hyväksyttiin eläinten hyvinvointia koskevat muutokset lukuun ottamatta nautojen nurmirehuvaltaisen ruokinnan edistämistä koskevaa esitystä. Nurmirehuvaltaisen ruokinnan esitystä valmisteltiin komission kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella ja siitä toimitettiin tämän ohjelmamuutoksen yhteydessä uusi esitys, jossa karkearehuvaatimusta on nostettu 70 %:iin. Esitys vedettiin kuitenkin pois määrärahasäästöjen takia. Vuoden 2011 toinen muutos (9. muutos, toimitettu komissiolle , hyväksytty ) Muutos koski toimenpidettä 121 (maatilojen nykyaikaistaminen). Ohjelman seurantakomitea hyväksyi muutosesitykset Sika- ja siipikarjatalouden rakentamisinvestointeja on rahoituskaudella tuettu kokonaan kansallisin varoin. Vuodesta 2012 alkaen sika- ja siipikarjatalouden investointitoimet esitetään rahoitettavaksi EU-osarahoitteisena Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta toimenpiteen 121 kautta. Esitetyllä muutoksella osaltaan varmistettaisiin toimenpiteen 121 rahoitussuunnitelman ja tavoitteiden toteutuminen. 3 OHJELMAN TOIMEENPANO VUONNA Kansalliset säädökset sekä määräykset, päätökset ja ohjeet Maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista säätävän lain (532/2006) soveltamisalaan kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön toimialalla laadittavat ja toteutettavat ohjelmat, joiden tavoitteena on muun muassa maaseudun elinkeinotoiminnan kehittäminen, maatilatalouden kilpailukyvyn parantaminen sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen ja asuinympäristön parantaminen maaseudulla. Ohjelmien toteuttamisesta ja siihen osallistuvista tahoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (634/2007). Maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) soveltamisalaan kuuluvat maaseudun yritystoiminnan edellytysten ja kilpailukyvyn kehittämiseen, elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen sekä maaseudun asukkaiden elämänlaadun parantamiseen myönnettävät tuet. Laissa säädetään yritystuista ja hanketuista, niiden myöntämisen yleisistä ja erityisistä edellytyksistä, tuen ehdoista, tuen myöntävistä viranomaisista sekä näiden tehtävistä ja toimivallasta. Asetuksella maaseudun yritystoiminnan tukemisesta (632/2007) säädetään tarkemmin maaseudun kehittämisohjelman mukaisista yritystuista. Asetuksella maaseudun hanketoiminnan tukemisesta (829/2007) säädetään tarkemmin kehittämishankkeisiin, koulutushankkeisiin, yleishyödyllisiin investointeihin ja koordinointihankkeisiin myönnettävästä tuesta sekä toimintaryhmien toimintarahasta. Maaseudun kehittämisohjelman teknisestä avusta säädetään valtioneuvoston asetuksella 442/2009. Lailla maatalouden rakennetuista (1476/2007) säädetään maatalouden rakenteen parantamiseksi myönnettävistä maatilan investointituista ja nuoren viljelijän aloitustuesta. Lain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (299/2008) säädetään tarkemmin nuoren viljelijän aloitustuesta ja investointituen myöntämisen 8

9 yleisistä edellytyksistä. Ohjelman mukaisista ja kansallisista maatalouden investointituista säädetään tarkemmin vuosittaisilla ns. kohdentamisasetuksilla (valtioneuvoston asetus 1197/2011). Rakentamisinvestointien yksikkökustannuksista on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella 345/2011. Lisäksi tuettavaa rakentamista koskevista teknisistä määräyksistä ja suosituksista on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla 763/2009, 764/2009, 243/2010, 456/2010 ja 345/2011. Luonnonhaittakorvauksien, maatalouden ympäristötukien sekä eräiden muiden ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvien tukien kansalliseksi toimeenpanemiseksi annetussa laissa (1440/2006, muut. 269/2008, 1502/2009, 364/2010, 19/2011, 661/2011) on säädetty tuista, joiden tavoitteena on korvata pohjoisista epäsuotuisista luonnonolosuhteista maataloudelle aiheutuvia haittoja, kehittää ja edistää maaseudun uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja parantaa ympäristön tilaa sekä edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Tuista ja niiden toimeenpanosta säädetään tarkemmin lain nojalla annetuissa asetuksissa: valtioneuvoston asetukset 213/2007, 366/2007, 506/2007, 591/2007, 636/2007, 660/2007, 110/2008, 130/2008, 185/2008, 418/2008 ja 823/2008 sekä maa- ja metsätalousministeriön asetukset 503/2007, 504/2007 ja 133/2008. Luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen hakemisesta säädetään vuosittain annettavalla valtioneuvoston asetuksella (264/2011). Ohjelmaan liittyvä lainsäädäntö ja siihen vuonna 2011 tehdyt muutokset sekä Maaseutuviraston vuonna 2011 antamat määräykset, päätökset ja ohjeet on esitetty liitteessä Toimeenpanon aikataulut ja hakumateriaali Lomakkeet ja ohjeet Lomakkeet ja ohjeet ovat saatavilla internetissä osoitteessa Hakulomakkeisiin on linkit myös Maaseutuviraston internet-sivuilta osoitteesta Lisäksi lomakkeita saa ELYkeskuksista. Vuoden 2011 hakulomakkeet on lueteltuna liitteessä 2. Vuoden 2011 aikana valmisteltiin lomakkeiden siirtoa Suomi.fi sivustolle. Maataloushallinnon ekstranetin Aitan uudistuessa myös lomakesivusto muuttuu. Lomakkeet löytyvät jatkossa koko valtionhallinnon yhteisestä lomakepalvelusta osoitteesta Asioi verkossa - Suomi.fi. Lomakkeiden siirto uuteen osoitteeseen tapahtuu vuoden 2012 aikana. Maataloushallinnon ekstranet Aitta on ollut kuntien ja ELY- keskusten käytettävissä noin kymmenen vuoden ajan. Palautekyselyjen mukaan käyttäjät olivat varsin tyytyväisiä palveluun, mutta haasteena oli tiedon löytäminen. Vuoden 2011 aikana Maaseutuvirasto valmisteli uuden, maaseutuhallinnon toimijoille tarkoitetun Aitta-ekstranetin käyttöönottoa. Tarkoitus on keskittää tukien hallinnoinnissa tarvittava viranomaisohjeistus ja muu viestintä ekstranettiin, jonka käyttäjiksi tulevat kuntien maaseutusihteerit, ELY- keskukset, paikalliset toimintaryhmät ja neuvojat. Uuden Aitta-ekstranetin keskeinen toiminnallisuus on tehokas haku. Palvelun käyttäjät tunnistetaan ja heille tarjotaan profiilin mukaista tietoa. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa tiedon löytymistä ja siten tukea käyttäjäryhmiä heidän työssään. Uusi Aitta-extranet otettiin käyttöön Maatalouden rakennetuet Vuonna 2011 maatalouden investointituen hakuajat olivat , , sekä Rakennetun maatalouskiinteistön hankinnan tukea sai hakea jatkuvasti. Vuonna 2011 ELY-keskuksissa tehtiin 2002 myönteistä ja 200 kielteistä investointitukipäätöstä. Investointitukihakemuksiin oli aiempaan tapaan tehtävä päätös 2-3 kuukauden kuluessa hakuajan päättymisestä. Maatalouden investointituista tehtiin 989 maksupäätöstä. Maksupäätöksiä voidaan tehdä ympäri vuoden eikä maksuhakemusten jättämiselle ole säädetty määräaikoja. Nuoren viljelijän aloitustuen haku on jatkuva, mutta käsittelyyn on tietyt määräajat, joten käsittelyajat eivät veny kohtuuttomasti. Vuonna 2011 ELY-keskuksissa tehtiin 535 myönteistä aloitustukipäätöstä ja 23 kielteistä aloitustukipäätöstä. Nuorten viljelijöiden aloitustuesta tehtiin 997 maksupäätöstä vuonna Tuet maksetaan maaliskuun ja lokakuun lopussa. 9

10 Maaseutuviraston päätöksellä (dnro 166/24/2010) muutettiin maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) nojalla asuntorakentamiseen myönnettävän korkotukilainan nostolupahakemusta. Maatalouden rakennetukia koskien annettiin ohje komission asetuksen (EY) N:o 1975/ artiklan soveltamisesta (dnro 563/23/2010). Rakennetukia haetaan hakulomakkeilla 2314 (investointituet) ja 2319 (aloitustuki). Lomake 2314 on päivitetty viimeksi , lomake 2319 päivitettiin Hakemus lainan/valtionsaamisen siirtämiseksi (lnro 502) päivitettiin Laaja elinkeinosuunnitelmalomake ohjeineen (lnro 430) päivitettiin Hanketuet, yritystuet sekä Leader-toimintatapa Hanketuissa, yritystuissa ja Leader-toimintatavassa on käynnissä jatkuva tukihaku. ELY-keskukset ja paikalliset toimintaryhmät voivat halutessaan käyttää teemahakuja, joilla haetaan tietyn tyyppisiä hankkeita, joille on tarvetta alueella. Teemahakuja järjestettiin vuosien vaihteessa muun muassa Lapin ELYkeskuksen alueella vesihuoltohankkeiden osalta. Vuonna 2011 tehtiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan myönnetyistä lisävaroista rahoitettavien laajakaistahankkeiden hakulomakkeeseen ja ohjeisiin muutoksia. Myös indikaattorilomake 2306Cind päivitettiin vastaamaan seurantatietotarpeita koulutushankkeiden osalta. Neljä hanketukien maksuhakemuslomaketta ja neljä maksuhakemuslomakkeiden liitettä päivitettiin. Vuoden 2011 aikana Maaseutuvirasto antoi päivitetyn määräyksen yritystukien maksuhakemuksista ja niiden liitteistä Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Vuoden 2011 päätukihaku päättyi Siihen sisältyivät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvina luonnonhaittakorvauksen sitoumusten antaminen, ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden sitoumusten antaminen, ympäristötuen erityistukisopimusten tekeminen sekä eläinten hyvinvointia edistävien tukien sitoumusten antaminen ja näiden tukien vuotuinen maksun haku. Tukien maksamisen sähköinen haku oli kolmatta kertaa mahdollista vuonna Ei-tuotannollisten investointien tuki oli haettavissa kolmatta kertaa ja sen viimeinen hakupäivä oli Toimintalinjan 2 asioita sisältävä Hakuopas 2011 ja Täyttöohjeet 2011 sekä päätukihakuun liittyvät lomakkeet valmistuivat helmikuussa Ne olivat saatavilla samanaikaisesti myös Maaseutuviraston internetsivuilla. Lomakkeet olivat saatavilla myös lomakepalvelussa Viljelijät saivat materiaalin maaliskuussa postitse. Ympäristötuen sitoumusehdot tarvittavine lomakkeineen toimitettiin noin 200 viljelijälle, joiden aiempi sitoumus oli päättymässä. Sitoumusehdot olivat saatavilla myös Maaseutuviraston internetsivuilta ja kunnista. Ei-tuotannollisten investointien hakumateriaali julkaistiin Hakumateriaali oli saatavissa ELYkeskuksista ja Maaseutuviraston internetsivuilta. Ympäristötuessa ja luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoisiksi haettavista lisäaloista julkaistiin viljelijöille huhtikuun alussa lisäohjeet. Ei-tuotannollisten investointien maksuhakemuksen hallinnollinen tarkistuslista päivitettiin. 10

11 Tekninen apu Teknisessä avussa käytössä on vuonna 2010 päivitetty maksuhakemuslomake ja tarkistuslista. Vuoden 2008 käyttösuunnitelman maksuhakemukset käsiteltiin vanhassa Hanke-järjestelmässä, kun taas vuoden 2009 käyttösuunnitelmasta lähtien maksuhakemukset käsitellään Hanke järjestelmässä. 3.3 Tarkastus- ja valvontamenettelyt Yleistä tarkastuksista ja valvonnoista Ohjelman vuoden 2007 vuosikertomuksen luvussa 4.4. on yleisesti kuvattu tehtävät hallinnolliset tarkastukset, paikalla tehtävät tarkastukset, valvonnat ja jälkitarkastukset sekä niitä koskevat menettelyt. Valvontaosasto tekee laaduntarkastuksia sen toteamiseksi, tehdäänkö maksajaviraston ulkopuolisille elimille delegoitu valvonta Euroopan yhteisön ja kansallisten säädösten mukaisesti, otetaanko tarkastuksen kuluessa huomioon kaikki tulokseen vaikuttavat tekijät ja johdetaanko niiden perusteella valvonnan lopputulos oikein. Vuonna 2011 valvontaosaston valvontayksikkö teki pinta-alavalvonnan laaduntarkastuksia kahdeksan ELYkeskuksen alueella. Valvontayksikkö tarkastaa myös ELY-keskusten tukihakemusten käsittelyä ympäristötuen erityistukien osalta. Vuonna 2011 ympäristötuen erityistukien asiakirjatarkastukset kohdistuivat kahdeksaan ELY-keskukseen. Valvontayksikkö teki kuntatarkastusten laaduntarkastuksia vuonna 2011 viiden ELY-keskuksen alueella. Laaduntarkastuksilla varmistetaan, että ELY-keskukset ovat suorittaneet kuntatarkastukset Maaseutuviraston antamien ohjeiden mukaisesti. Kuntatarkastusten laaduntarkastuksissa havaitut puutteet olivat vähäisiä eikä niissä havaittu tukien maksatukseen vaikuttavia puutteita. Kuntatarkastukset oli suoritettu pääosin Maaseutuviraston ohjeistuksen mukaisesti. Vuonna 2011 tehdyt otantatarkastukset ja laadunvalvonta rakennetukiin toimintalinjalla 1 ELY-keskukset tekivät vuonna 2011 Maaseutuviraston otannan perusteella yhteensä 119 kpl komission valvonta-asetuksen (EY) N:o 65/ artiklan mukaista rakennetukien tarkastusta. Näistä 50 kpl kohdistui maatilainvestointeihin ja 69 kpl nuoren viljelijän aloitustukiin. Maatilainvestointeihin kohdistui lisäksi kaksi saman asetuksen artiklan 29 mukaista jälkitarkastusta. Tarkastettujen maksettujen avustusten määrä oli yhteensä ,19 euroa. Puutteita havaittiin kolmessa tarkastetussa maatilainvestoinnissa ja kahdessa nuoren viljelijän aloitustuessa. Tehdyt havainnot olivat pääosin vähäisiä. Yksi havainto aiheutti 3 %:n vähennyksen maksatuksessa ja yhden tapauksen maksatus on keskeytetty jatkotoimenpiteiden selvittelyn ajaksi. Maatilainvestointien jälkitarkastuksissa ei havaittu puutteita. Tuen takaisinperintäpäätöksiä ei tehty tarkastuksista johtuen vuonna Vuonna 2011 tehdyt otantatarkastukset yritys- ja hanketukiin toimintalinjoilla 1, 3 ja 4 Valvontaosaston tarkastusyksikkö tarkasti vuonna 2011 yhteensä 192 maksuhakemusta. Tarkastettujen maksuhakemusten julkinen tuki oli yhteensä ,67 euroa, joka on 7,21 % toimintalinjojen 1, 3 ja 4 vuonna 2011 maksetusta julkisesta tuesta. Valvonta-asetuksen (EY) N:o 65/ artiklan mukaisissa yritys- ja hanketukien vuoden 2011 tarkastuksissa 70 % ei havaittu olennaista huomautettavaa. Kolmanneksessa tarkastetuissa tuissa havaittiin tukikelvottomia kustannuksia, puutteita tai merkittäviä puutteita. Systemaattisia puutteita ei havaittu. Tarkastuksessa havaitut yleisimmät puutteet liittyivät tukikelpoisiin kustannuksiin ja tuen myöntämiseen. Kustannuksiin liittyvät havainnot koskivat pääasiassa palkkoja ja palkan sivukustannuksia sekä tuensaajan tavanomaiseen toimintaan liittyviä kuluja. Tuen myöntämiseen liittyvät havainnot koskivat pääasiassa tuen myöntämisen edellytyksiä. 11

12 ELY-keskukset ovat ottaneet tarkastusten havainnot huomioon tehdessään maksamispäätöksiä. Loppuvuonna 2011 tehtyjen tarkastusten tulosten käsittely jatkuu ELY-keskuksissa vuoden 2012 alkupuolella. Valvontaasetuksen 30 artiklan mukaisissa yritystukien investointeihin liittyvissä jälkitarkastuksissa ei todettu oleellista huomautettavaa. Otantatarkastusten havaintojen perusteella tehtiin vuonna 2011 kaksi takaisinperintäpäätöstä. Otantatarkastusten laadunvalvonta Otantatarkastusten laadunvalvontaa suoritettiin ELY-keskusten tarkastajien suorittamien kahden investointitukitarkastuksen ja kolmen nuoren viljelijän aloitustuen paikan päällä tehtävän tarkastuksen yhteydessä. Lisäksi suoritettiin luopumistuen laadunvalvonta, johon sisältyi otantamenettelyn ja tarkastuskertomusten käsittelyn laadunvalvonta Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa (MELA) sekä kolmen paikan päällä tehtävän otantatarkastuksen laadunvalvonta eri ELY-keskuksissa. Otantatarkastukset oli suoritettu pääosin Maaseutuviraston ohjeiden mukaisesti. Rakennetukien laadunvalvonnassa havaitut puutteet olivat vähäisiä eikä niissä havaittu tukien maksatukseen vaikuttavia puutteita. Valvontaosasto seuraa lisäksi ELY-keskusten tekemien kaikkien rakennetukien otantatarkastusten toteutumista Maviin toimitettavien tarkastuskertomusten ja tietojärjestelmään tehtävien valvontatallennusten avulla. Paikalla tehtävät valvonnat toimintalinjan 2 toimenpiteissä Pinta-alaperusteista tukia haki Manner-Suomessa vuonna 2011 yhteensä maatilaa. Paikalla tehtäviä pinta-alaperusteisiin tukiin liittyviä valvontoja tehtiin satunnaisotannan ja riskianalyysin perusteella maatilalle. Taulukoista 1 ja 2 selviävät ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen valvontojen pintaalaseuraamukset. Taulukko 1. Pinta-ala seuraamukset luonnonhaittakorvauksissa vuonna 2011 (ohjelmakausi ) Valvottu Leikkaus Sanktio Hakemusmäärä kpl ha kpl ha kpl ha Otantavalvonnat , , ,56 Peltolohkorekisterin ristiintarkatukset , , ,61 Taulukko 2. Pinta-ala seuraamukset ympäristötuissa vuonna 2011 (ohjelmakausi ) Valvottu Leikkaus Sanktio Hakemusmäärä kpl ha kpl ha kpl ha Otantavalvonnat , , ,24 Peltolohkorekisterin ristiintarkastukset , , ,43 Ympäristötukien ehtojen valvonnassa vuonna 2011 oli eniten huomautettavaa viljavuustutkimuksiin liittyvissä puutteissa (867 huomautusta) ja pientareisiin sekä suojakaistoihin liittyvissä puutteissa (356 huomautusta). Kasvukauden aikana paikalla tehtävissä ympäristötukien tilavalvonnoissa ehtojen laiminlyönneistä annettiin kaikkiaan valvontahuomautusta. Vuonna 2011 eläinten hyvinvoinnin tukia haki nautatilaa ja 660 sikatilaa. Näistä valvonnassa oli 40 sikatilaa ja 252 nautatilaa. Valvontatulosten tallentaminen on vielä kesken, joten valvontaseuraamusten määrä ei ole vielä selvillä. Eläinten hyvinvoinnin tukien valvonta laajennettiin koskemaan täydentäviä ehtoja, jos valvonnassa havaittiin puutteita eläinten merkitsemisessä tai eläinrekisterin tiedoissa. Hallinto- ja valvontajärjestelmien tarkastukset Vuonna 2011 sisäisen tarkastuksen yksikkö on koordinoinut ELY-keskusten Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmien (HVJ) tarkastuksia. Tarkastukset toteutettiin sisäisen tarkastuksen yksikön ja valvontaosaston yhteistyönä. Lisäksi tarkastuksissa hyödynnettiin Mavin turvallisuuspäällikön asiantuntemusta ELY-keskusten tietoturva-asioiden läpikäynnissä. 12

13 Vuonna 2011 tehtiin seitsemän ELY-keskuksen HVJ-tarkastusta Pohjanmaan, Uudenmaan, Varsinais- Suomen, Satakunnan, Etelä-Savon, Lapin ja Keski-Suomen ELY-keskuksissa. Hallinto- ja valvontajärjestelmätarkastukset koostuvat yritys- ja hanketukia, rakennetukia, erityisympäristötukia sekä takaisinperintöjä ja tietoturvaa koskevista osioista. HVJ-tarkastusten yhteydessä tehtiin myös laadunvalvontaa kyseisten tukien toimeenpanosta siirrettyjen tehtävien osalta. Hallinto- ja valvontajärjestelmän tilaa on tarkastuskäynneillä todennettu ELY-keskusten dokumenttien tarkastuksien, vastuuhenkilöiden haastattelujen sekä maksupäätöksistä poimituin aineistotarkastuksien avulla. Havaintojen perusteella voitiin päätellä, miten kyseinen ELYkeskus on täyttänyt Mavin kanssa allekirjoittamansa maksajavirastosopimuksen vaatimukset siirrettyjen tehtävien toimeenpanossa. ELY-keskusten vastineet huomioitiin loppuraporteissa, jotka toimitettiin Mavin vastuuhenkilöiden lisäksi ELY-keskusten ylijohtajille, maaseutu- ja energia -yksiköiden päälliköille sekä ELY-keskusten asianomaisille vastuuhenkilöille. HVJ-tarkastusten lisäksi sisäisen tarkastuksen yksikkö teki vuonna 2011 kaksi tarkastusta seuraaviin maaseuturahastosta rahoitettaviin toimenpiteisiin: maatilojen nykyaikaistaminen (toimenpide 121) sekä yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi (toimenpide 124). Loppuraportit toimitettiin tiedoksi ja toimenpiteitä varten vastuuhenkilöille Mavissa. Rakennetukien hallinnon ohjauskäynnit Vuonna 2011 tehtiin rakennetukien hallinnon ohjauskäyntejä kuuteen ELY-keskukseen. Kokonaisuutena rakennetukiprosessien hoito oli huolellisesti valmisteltua ja asiallista. Käynnin yhteydessä käytiin läpi otannalla valittujen tapausten asiakirjoja, esim. tarkistuslistoja, elinkeinosuunnitelmia ja rakentamiseen liittyviä asiapapereita. Suositeltiin, että ELY-keskukset pitäisivät aloituspalaverin eri osapuolten kesken (tuensaaja, myöntö ja maksatus) erityisesti, kun kyseessä on isompi kohde. Käynneillä kiinnitettiin huomio investointien pysyvyyden varmistamiseen. Ohjauskäyntien pöytäkirjoihin koottiin havainnot ja keskusteluissa esiin nousseet asiat. Ohjauskäynneiltä esiin nousseita keskeisiä asioita kerrattiin Mavin järjestämissä ELY-keskusten koulutustilaisuuksissa (videokoulutukset ja rakennetukien kesäpäivät). Hanke- ja yritystukien hallinnon ohjauskäynnit Vuoden 2011 aikana tehtiin yksi hanke- ja yritystukien hallinnon ohjauskäynti ELY-keskukseen. Kaikkiin ELY-keskuksiin on tehty nyt tällä ohjelmakaudella hanke- ja yritystukien hallinnon ohjauskäynti. Hallinnon ohjauskäynneillä korostettiin erityisesti myönnön ja maksatuksen yhteistyötä, jotta tukiprosessi sujuisi asiakkaankin kannalta sujuvasti. Erityisesti hanketukien osalta pidettiin hyvänä käytäntönä aloituspalavereja tuensaajan kanssa, missä on mukana myönnön ja maksatuksen edustus sekä mahdollisuuksien mukaan myös kirjanpitäjä. Ohjelmakauden edetessä hanke- ja yritystukien osalta myöntämiseen ja maksamiseen liittyvät menettelyt ja toimintatavat ovat ELY-keskuksissa selkeytyneet. Vuoden 2011 osalta oli merkittävää, että ELY-keskusten osalta kyseiseen vuoteen ei enää ajoittunut suuria organisaatiomuutoksia tai niiden valmisteluja. Toimintaryhmien ohjaus- ja tarkastuskäynnit Toimintaryhmien ohjaus- ja tarkastuskäynnit aloitettiin kesällä 2010 ja saatettiin päätökseen joulukuussa Tuona aikana toteutettiin 58 ohjaus- ja tarkastuskäyntiä toimintaryhmiin (kolmeen ryhmään tehtiin uusintatarkastus) ja järjestettiin 15 ELY-keskusten ja toimintaryhmien yhteistyöpalaveria. Keväällä 2011 julkaistiin väliraportti, johon koottiin yleisimpiä ohjaus- ja tarkastuskäyntien perusteella annettuja suosituksia ja määräyksiä ja laadittiin uusi ohjeistus toimintaryhmädiaarin käyttöön, koska toimintaryhmädiaarin käyttö oli käynneillä todettu puutteelliseksi. Jokaisesta ohjaus- ja tarkastuskäynnistä kirjoitettiin pöytäkirja, jossa toimintaryhmälle annettiin suosituksia ja määräyksiä. Suositukset olivat pieniä kehittämisehdotuksia tai koskivat sellaisia yhdistyksen asioita, joihin Maaseutuvirastolla ei ole määräysvaltaa. Määräyksiä annettiin tapauksissa, joissa toimintaryhmän toiminta ei 13

14 ollut lainsäädännön tai annettujen ohjeiden mukaista. Useimmat määräykset koskivat toimintaryhmädiaarin käyttöä, nimenkirjoitusoikeutta ja toimintaryhmävelvollisuuksien hoitamista vuoden 2015 loppuun saakka. Yhdistyspohjaisuus tuo joustavuutta toimintaryhmien toimintaan, mutta samalla aiheuttaa epävarmuutta yhdistyksen oman varallisuuden ollessa vähäinen. Myös vastuunjaossa palkattujen työntekijöiden ja hallituksen välillä on monessa yhdistyksessä epäselvyyksiä. Havaintona voidaan todeta, että toimintaryhmien toimintatavat ja -alueet ovat keskenään erilaisia. Tämä näkyy siinä, että toimintaryhmiltä on haastavaa saada yhtenäisiä lausuntoja. Se, mikä toimii yhdellä alueella, ei välttämättä toimi toisella. Yleisesti ottaen toimintaryhmien toiminta on laadukasta ja innostunutta. 3.4 Tietojärjestelmät Integroitu hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS), rakennetukien tietojärjestelmä (Rahtu) sekä Hanke2007- tietojärjestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti ohjelman vuoden 2007 vuosikertomuksessa. Tässä esitetään vuoden 2011 aikana tietojärjestelmiin tehdyt muutokset. Sähköinen tukihaku Sähköistä tukihakujärjestelmää kehitettiin edelleen vuoden 2011 tukihakuun. Käyttövaltuuksien hakemista viljelijöille helpotettiin valtuutustoiminnon avulla. Sähköiseen tukihakuun luotiin uusi karttaliittymä, joka korvasi vanhan Peltokartta-sovelluksen. Karttaliittymän toiminnot onnistuttiin luomaan mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Karttaliittymän avulla käyttäjät pystyivät tekemään myös korjauspyyntöjä olemassa olevien peruslohkojen digitointiin. Kehitettävää tuleville vuosille kuitenkin jäi vielä runsaasti. Yksi merkittävä puute sähköisessä tukihaussa on edelleen se, että käyttäjät eivät pysty palauttamaan hakemusten liitteitä sähköisesti. Loppukäyttäjälle tätä asiaa helpotettiin siten, että yleisintä tukihakemuksen liitettä, vuokrasopimusta, ei enää vaadittu tukihakemuksen pakollisena liitteenä, vaan asia tarkistettiin viljelijältä mahdollisessa valvontatilanteessa. Vuoden 2011 sähköisen tukihaun kehittämisessä pilotoitiin yhteiskäyttöisiä tukihakupisteitä sekä sähköistä arkistointia. Yhteiskäyttöisten pisteiden avulla haluttiin helpottaa niiden tuenhakijoiden asemaa, joilla ei ole käytössä omaa tietokonetta tai internetyhteyttä tai yhteys on huono. Näissä pisteissä tarjottiin myös mahdollisuutta täyttää tukihakemus jonkun opastuksella. Yhteiskäyttöisiä tukihakupisteitä perustettiin Kemijärvi- Pelkosenniemellä, Sodankylässä, Loviisassa ja Kauhavalla. Sähköisen arkistointia pilotoitiin 12 kunnan/yhteistoiminta-alueen osalta. Pilotissa sähköisesti tukea hakeneiden tilojen asianhallinta ja arkistointi hoidettiin täysin sähköisesti kattaen kunnan käsittelemät asiakirjat. Integroitu hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS) Nykyiseen IACS-tietojärjestelmään toteutettiin ylläpitona vuosittaiset säädösmuutoksista aiheutuneet muutostarpeet. Syyskuussa käynnistettiin hanke uuden Tukisovelluksen rakentamiseksi. Esiselvitys hankkeelle oli tehty jo aiemmin. Hankkeen tehtävänä on rakentaa uusi viljelijätukien hallinnointijärjestelmä sisältäen sähköisen tukihaun kehittämisen. Uuden, nykyistä IACS tietojärjestelmää korvaavan järjestelmän kehitystyö kestää useita vuosia. Hankkeen määräaika on Hanke on jaettu moneen eri osa-alueeseen ja hankkeeseen osallistuu laajasti asiantuntijoita Mavista, Tikestä ja maa- ja metsätalousministeriöstä. Hankkeessa on edustus myös kunnista ja ELY-keskuksista. Hankkeeseen kuuluvan ns. hallinnollisen ryhmän tehtävänä on määritellä uuteen Tukisovellukseen maatalouspolitiikan uudistamisesta aiheutuvat muutokset sekä kehittää viljelijätukien hallinnollista prosessia kohti sähköistä asiankäsittelyä. Rakennetukien tietojärjestelmä (Rahtu) Rahtu-järjestelmä on vakiintuneessa ylläpitovaiheessa, eikä järjestelmään tehty vuoden 2011 aikana merkittäviä muutoksia. Ylläpitotyönä tehtiin joitakin parannuksia järjestelmän käytettävyyteen ja sovelluksessa otettiin käyttöön uusi maksatusjärjestelmä Sampo. 14

15 Hanke2007-tietojärjestelmä Hanke-järjestelmässä tehtiin ylläpidossa toimintaa parantavia teknisiä muutoksia. Kuten Rahdussa myös tässä järjestelmässä otettiin käyttöön uusi maksatusjärjestelmä Sampo ja siihen liittyvät muutokset olivat osa ylläpitotyötä. Hanke-Rahtu-esiselvitys Vuoden 2011 aikana toteutettiin rakennetukijärjestelmän ja hanke- ja yritystukien käsittelyjärjestelmän mahdollista yhteensulauttamista ja kehittämistä kartoittava selvitysprojekti. Esiselvityksessä todettiin, että prosessien ja tietorakenteiden samankaltaisuuden vuoksi jatkossa kehittämistyö kannattaa yhdistää ja vähentää järjestelmien määrää yhdistämällä nämä kaksi järjestelmää. Sampo Maksatusjärjestelmän uudistusta on edeltänyt maa- ja metsätalousministeriön maksatusjärjestelmien uudistamisen esiselvitysprojekti, jonka perusteella nähtiin tarve yhtenäistää tukien maksatusprosessia sekä prosessin hallinnassa tarvittavien eri tietojärjestelmien tuottamia maksatus- ja raportointitietoja SAMPO-järjestelmä on luotu korvaamaan Betal/BTX-, Betal-, ITJ- ja yleissovellusjärjestelmät yhdellä järjestelmäkokonaisuudella. Sampo-järjestelmä tukee EU:n ja kansallisiin vaatimuksiin pohjautuvaa maksatusja saatavienseurannan prosessia. Sampo-järjestelmän kautta maksetaan kaikki Mavin maksamat tukimaksut sekä takaisinperintä ja saatavien seuranta. Myös peto-, hirvi- ja tulvavahingot maksetaan Sammon kautta. Maksatuksen lisäksi järjestelmä tuottaa tarvittavan meno- ja tuloraportoinnin rahastoittain komissiolle. Sammon kautta hoidetaan EU-osarahoitteisten sekä kansallisten tukien maksukäsittely, niiden saatavien seuranta ja raportointi. Myös Maatalouden interventiorahaston ja Maatalouden kehittämisrahaston tukien maksukäsittely, rahaston saatavien käsittely sekä eräiden interventiorahaston maksujen suoratallennus tehdään Sammossa. Substanssisovellusten lähettämät maksatusaineistot tiliöidään tai valmiiksi tiliöityjen aineistojen osalta tarkistetaan Sampossa. Järjestelmä siirtää aineistot edelleen maksukäsittelyyn asiatarkastajille ja hyväksyjille. Järjestelmä tuottaa maksukäsittelyn seurauksena maksu-, kirjanpito- ja e-kirjesanomat eteenpäin lähetettäviksi. Kirjanpitosanomat lähetetään kirjanpitojärjestelmään, maksusanomat maksuliikenneohjelmalle ja e- kirjesanomat Itellan palveluun. Sanomia eteenpäin lähettävät, järjestelmien yhteiset palvelut, otettiin tuotantoon ensimmäisenä Sampo-järjestelmän yhteydessä. Sammon kautta tallennetaan myös x-taulukkotiedot ja sieltä poimitaan x-taulukkoaineistot mukaan lukien Ahvenanmaan ja Melan raportointitiedot. Sammossa myös ylläpidetään TKP-, LKP- ja EU-tilikoodistoja sekä näiden määrärahaseurantaa. Kirjanpitojärjestelmän paluutiedot päivittävät määrärahojen käyttökattoja. Myös muiden tiliöinteihin ja maksatusaineistoihin liittyvien koodistojen sekä tiliöintikriteerien ylläpito tapahtuu Sampo-järjestelmässä. Tietovarastointi Vuoden 2011 toukokuusta joulukuuhun kestänyttä Hanke2007DW-viimeistelyprojektia edelsi kaksi aiempaa DW-kehittämisprojektia vuosina Aiemmissa projekteissa toteutettiin hankkeiden tuki- ja maksuosion tietovarastointiratkaisut. Viimeistelyprojektin tavoitteena oli tuottaa Maville ja maa- ja metsätalousministeriölle tietovarastointiratkaisu sekä tarkastus- että käsittelyaikaosuudesta. Viimeistelyprojektissa saavutettiin sille asetetut tavoitteet. Projekti käynnistyi toukokuussa 2011 määrittelyvaiheella, jossa käytiin läpi käyttäjien tietotarpeet. Toteutus pilkottiin kahteen erilliseen osuuteen siten, että ensimmäiseksi toteutettiin tarkastusosuus eli 5 %:n otantatarkastusten raportointi. Tarkastusosuus vietiin heti sen valmistuttua tuotantoon lokakuun lopussa Tämän jälkeen alkoi käsittelyaikojen toteutus, joka valmistui juuri projektille annetussa ajassa vuoden 2011 loppuun mennessä. Tuki- ja maksuhakemusten käsitte- 15

16 lyajat ovat vuodesta 2012 lähtien ELY-keskusten tulostavoitteissa, joten seurantaan on oltava käytettävissä tarvittavat raportit Projektissa tehtyjen raporttien jälkeen on tuotannossa nyt yhteensä 29 kappaletta raportteja, joista 23 kappaletta on myös ELY-keskusten käytössä. Ylläpidossa tehtiin vuoden 2011 aikana vain pakollisia korjauksia ja joitakin raporttien päivittämisiä. Vuoden 2011 aikana lisäksi kirjattiin ylös ja määriteltiin korjattavaksi tiettyjä järjestelmässä havaittuja puutteita. Vuoden 2012 aikana on tarkoitus toteuttaa ylläpidossa tarvittavia laajempia päivityksiä sekä tehdä raporttien osalta enemmän ylläpidollista jatkokehitystä ja siten saada raportit vastaamaan entistä paremmin käyttäjien toiveita. Lisäksi ELY-keskuksille tullaan kevään 2012 aikana tarjoamaan käytettäväksi uusia raportteja esim. käsittelyaikojen raportoimiseksi Sitoumukset ja maksatukset Suomen maaseudun kehittämisohjelmien rahoitustilanne koko EU:n näkökulmasta Maaseuturahaston menokehitys on ollut EU:n tasolla tarkastellen Suomessa edelleen keskimääräistä nopeampaa. Komissio on maksanut ennakkona ja välimaksuina Suomelle mennessä 62,5 % (+13,1 % vuoden 2011 aikana) ohjelmakauden koko rahoituskehyksestä, kun EU:ssa keskimäärin maksettiin 47,5 % (vastaavasti %) jäsenvaltiota kohti. Maaseuturahaston menokehitystä kuvaavissa tilastoissa Suomi on Luxemburgin (73,2 %), Irlannin (71,8 %), ja Belgian (65,6 %) jälkeen neljäntenä kuten myös vuonna 2010, tosin nyt yhdessä Itävallan ja Slovakian kanssa. Vuosien maksusitoumusmäärärahoista on toteutunut Suomelle maksuina 72,2 %, kun EU:ssa keskimäärin toteutuma oli 56,2 %. Hyvä menokehitys huomioon ottaen N+2-säännön toteutuminen ei tuota ongelmia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitustilanne toimintalinjoittain Ohjelmassa on käytettävissä julkista rahoitusta noin milj. euroa, josta maaseuturahaston rahoitus on noin milj. euroa. Näihin varoihin sisältyy myös uusiin haasteisiin käytettävissä oleva noin 131 milj. euron julkinen rahoitus, josta maaseuturahaston rahoitus on noin 67 milj. euroa. Ohjelman kokonaiskustannukset arvioidaan noin milj. euroksi. Ohjelman toteutumista kuvataan jäljempänä maaseuturahaston rahoituksen suhteen tilanteen mukaan, jollei erikseen muuta mainita, mutta arviot ovat sellaisenaan sovellettavissa myös ohjelman julkiseen rahoitukseen. Ohjelmassa käytettävissä olevasta maaseuturahaston rahoituksesta on sidottu noin milj. euroa (75,8 %, mikä on +9,6 % vuoden 2011 aikana) ja maksettu noin milj. euroa (59,5 %, mikä on vastaavasti +13,8 %). Näin ollen yli 3/4 sidotusta rahoituksesta on jo maksettu tuensaajille. Ohjelman hyvä sitoumus- ja menokehitys on perustunut toimintalinjaan 2, jossa on sidottu 80 % ja maksettu 70 % ao. maaseuturahaston rahoituskehyksestä. Toimintalinjan 2 rahoitukseltaan suurissa toimenpiteissä 211, 212 ja 214 samoin kuin ohjelman muutoksella soveltamisalaltaan laajennetussa toimenpiteessä 215 kehysten arvioidaan tulevan kokonaan sidotuksi. Toimenpiteessä 214 vuonna 2012 päättyviä sitoumuksia jatketaan kahdella vuodella ja vuonna 2013 päättyviä sitoumuksia yhdellä vuodella ohjelmakauden loppuun. Rahoitukseltaan pienissä toimenpiteissä 216 ja 221 (sekä toimenpiteessä 412) esitetään tilanteen perusteella ohjelman muutoksia, joiden perusteella em. kehysten arvioidaan tulevan kokonaan sidotuksi ja maksetuksi. Toimintalinjoilla 1, 3 ja 4 sitoumuskehitys on hieman erilaistunut vuoden 2011 aikana. Vuosi sitten toimintalinjoilla 1 ja 4 oli sidottu suurin piirtein saman verran ao. maaseuturahaston rahoituskehyksestä, kun taas toimintalinja 3 oli vähän jäljessä vaikkakin toimintalinjoja 1 ja 4 lievästi nopeammassa kasvussa. Vuoden 2011 aikana hyväksytyssä ohjelman muutoksessa varoja siirrettiin toimintalinjalta 3 yritys- ja hanketukien rahoittamiseksi Leader-toimintatavan kautta toimintalinjalla 4. Toimintalinjan 3 sitoumukset ovat edelleen kasvaneet toimintalinjoja 1 ja 4 nopeammin (sidottu 63 %, mikä tarkoittaa +18 % vuoden 2011 aikana), toi- 16

17 mintalinja 1 on ollut lievässä kasvussa vuoteen 2010 verrattuna (sidottu 69 %, mikä tarkoittaa +17 % vuoden 2011 aikana) ja toimintalinjan 4 osalta sitoumuskehitys on taas hidastunut (sidottu 64 %, mikä tarkoittaa +16 % vuoden 2011 aikana). Vuoden 2011 sitoumuskehityksestä huolimatta toimintalinjoille 1, 3 ja 4 varatun rahoituksen arvioidaan tulevan kokonaan sidotuksi ja toimintalinjojen olevan rahoitukseltaan tasapainossa toisiinsa nähden. Sitoumuskehityksen erilaistuminen näkyy myös menokehityksessä toimintalinjojen 3 ja 4 kesken. Vuosi sitten toimintalinjoilla 3 ja 4 sitoumuksista oli toteutunut menoina lähes saman verran, mutta nyt toimintalinja 4 on edennyt nopeammin maksatuksissa sidottuun määrään nähden (maksettu 48 % sidotuista varoista), kun sitoumuskehitys on ollut hitaampaa toimintalinjaan 3 verrattuna (maksettu 42 % sidotuista varoista). Toimintalinjalla 1 maksatukset ovat edenneet ripeämmin lähinnä maatalouden rakennekehitykseen liittyvien tukien (tp 112, 113 ja 121) ansiosta (maksettu 56 % sidotuista varoista). Toimintalinjan 1 muissa tuissa (tp 111, 123 ja 124) sekä toimintalinjoilla 3 ja 4 (jäljempänä yritys- ja hanketuet) menokertymä oli vuonna % edellistä vuotta suurempi, mutta sidottuihin varoihin verrattuna menokehitys oli edelleen hidasta ja menot tulevat huomattavasti ohjelmakautta voimakkaammin painottumaan kuluvan ohjelmakauden viimeisiin vuosiin (kuva 1). Maaseuturahaston lisävarojen käyttöä uusiin haasteisiin pyrittiin aktivoimaan vuoden 2011 aikana koulutuksella ja neuvonnalla. Sitoumusten määrä kaksinkertaistui vuoden 2011 aikana (sidottu 24 % ao. rahoituskehyksestä) ja maksatuksissakin päästiin vauhtiin (maksettu 45 % sidotuista varoista). Siitä huolimatta maaseuturahaston lisävaroja uusiin haasteisiin joudutaan kohdentamaan uudelleen strategian ja ohjelman muutoksella, jotta nämä lisävarat saataisiin käytetyksi mahdollisimman täysimääräisesti. Vuonna 2011 hyväksytyssä ohjelman muutoksessa teknisen avun julkinen rahoitus kasvoi 40 milj. eurosta 49,9 milj. euroon. Teknisestä avusta on sidottu 58 % ja maksettu 37 % vuoden 2011 loppuun mennessä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutumatilanne maaseuturahaston sitoumusten ja maksatusten osalta on kuvattu taulukossa 3. Julkisen rahoituksen osalta taulukossa 4 esitetään vuonna 2011 toteutuneet maksut, kumulatiiviset maksut ohjelmakauden alusta sekä ohjelman alustavan rahoitussuunnitelman mukainen koko ohjelmakauden rahoituksen jakautuminen toimenpiteittäin ja taulukossa 5 vastaavat tiedot lisävarojen osalta (Liite 4). 17

18 Taulukko 3: Maaseuturahaston sidontojen ja maksatusten toteumatilanne MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA osarahoitus 45 % paitsi 28 % toimintalinjalla 2 (muut kuin uudet haasteet) sekä 67 % toimintalinjalla 3 (vain laajakaistahankkeet) Toimintalinjat ja niihin luettavat toimenpiteet Rahoitussuunnitelma EU-osuus, toteutuma EU-osuus Sidottu Maksettu euroa euroa % kehyksestä euroa % kehyksestä % sidotusta Toimintalinja 1 yhteensä: , ,67 56,22 - ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111) , ,94 33,09 - ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111), lisävarat ,91 0 0,00 0,00 - ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111), yhteensä , ,43 32,22 - nuorten viljelijöiden aloitustuki (112) , ,73 65,79 - varhaiseläke (113: kauden sitoumukset) , ,50 96,50 - maatilojen nykyaikaistaminen (121) , ,78 56,73 - maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (123) , ,46 55,10 - maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealan innovatiivinen yhteistyö (124) , ,51 33,02 - maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealan innovatiivinen yhteistyö (124), lisävarat , ,86 1,55 - maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealan innovatiivinen yhteistyö (124), yhteensä , ,60 28,03 Toimintalinja 2 yhteensä: , ,89 87,48 - luonnonhaittakorvaukset vuoristoalueilla (211) 1) , ,73 90,36 - korvaukset muilla haitta-alueilla (212) 1) ,53 - maatalouden ympäristötuet (214) 2) , ,02 85,63 - maatalouden ympäristötuet (214): lisävarat , ,91 64,45 - maatalouden ympäristötuet (214) yhteensä , ,87 85,23 - eläinten hyvinvointia edistävät tuet (215) , ,59 58,06 - ei-tuotannolliset investoinnit (216) , ,50 64,43 - maatalousmaan ensimmäinen metsitys (221: kauden sitoumukset) , ,05 85,05 Toimintalinja 3 yhteensä: , ,35 42,05 - taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle (311) , ,23 61,57 - mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen (312) , ,77 50,95 - matkailuelinkeinojen edistäminen (313) , ,64 32,51 - elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (321) , ,93 28,79 - elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (321): laajakaistat , ,30 26,85 - elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (321) yhteensä , ,56 28,70 - kylien kunnostus ja kehittäminen (322) , ,22 36,82 - maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen (323) , ,29 15,73 - (toimintalinjan 3 toimijoiden) koulutus ja tiedotus (331) , ,60 25,67 Toimintalinja 4, Leader yhteensä: , ,59 47,80 - Leader-toimenpiteet linjalla 1 (411 -> toimenpiteet 111, 123 ja 124) , ,17 46,05 - Leader-toimenpiteet linjalla 2 (412 -> toimenpiteet 214 ja 216) , ,30 34,66 - Leader-toimenpiteet linjalla 3 (413 -> kaikki toimintalinjan 3 toimenpiteet) , ,65 47,40 - Leader toimenpiteet linjalla 3, (413 -> 311, 312, 321 ja 331), lisävarat , ,34 33,14 - Leader-toimenpiteet linjalla 3 (413), yhteensä , ,82 47,33 - alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö (421) , ,13 33,08 - toimintaraha (431: 17,7 % toimintalinjan 4 EU-kehyksestä) , ,19 56,26 Tekninen apu , ,80 63,30 Koko ohjelma yhteensä , ,45 78,43 josta maaseuturahaston lisävarat uusiin haasteisiin , ,76 45,06 1) Toimenpiteet 211 ja 212 yhdistetty sitoumusten ja toteutumaprosenttien osalta 2) Pääosa voimassa olevien sitoumusten jatkosta ohjelmakauden loppuun saakka tehdään v

19 Taulukko 4: Vuonna 2011 toteutuneet maksatukset. Toimenpide/Toimintalinja Vuotuiset maksut vuosi 2011 Kumulatiiviset maksut vuodesta 2007, Julkisen rahoituksen alustava jakautuminen toimenpiteittäin, Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimintalinja 1 yhteensä joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimintalinja 2 yhteensä joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimintalinja 3 yhteensä joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimintalinja 4 yhteensä joista siirtymäkauden menoja* Tekninen apu joista siirtymäkauden menoja* Ohjelma yhteensä joista siirtymäkauden menoja* * Asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja. Sisältää sekä että vuosina ohjelmakauden sitoumuksista aiheutuneet menot. 19

20 Taulukko 5: Vuonna 2011 lisävaroista toteutuneet maksatukset. Toimenpide Toimi Vuotuiset maksut vuosi 2011 Kumulatiiviset maksut vuodesta 2010, 124 Maatalouden/metsätalouden tuottaman biomassan jalostaminen uusiutuvaksi energiaksi Innovatiiviset toimet vesienhoidon tehostamiseksi Toimintalinja 1 yhteensä 214 Maanhoitokäytännöt: Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito Biotoopien hoito: Perinnebiotooppien hoito Julkisen rahoituksen alustava jakautuminen toimenpiteittäin, Maanhoitokäytännöt: Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen Toimintalinja 2 yhteensä Uuden laajakaistainfrastruktuurin luominen Toimintalinja 3 yhteensä 413 (312) Maatalouden/metsätalouden tuottaman biomassan jalostaminen uusiutuvaksi energiaksi Toimintalinja 4 yhteensä Lisävarat yhteensä Yritys- ja hanketuet toimintalinjoilla 1, 3 ja 4 (paitsi toimenpiteet 112, 113, 121 ja 412) Vuosina valtion talousarvion myöntämisvaltuutta oli käytettävissä maaseuturahaston rahoitusosuutena toimintalinjojen 1 ja 3 yritys- ja hanketukiin sekä toimintalinjan 4 Leader-toimintatavalla toteuttaviin vastaaviin yritys- ja hanketukiin yhteensä 308,6 milj. euroa, josta sidottiin 278,8 milj. euroa (90 % jaetusta myöntämisvaltuudesta). Sidotusta myöntämisvaltuudesta on peruuntunut lopetettujen, keskeytyneiden ja toteutumatta jääneiden hankkeiden kautta 8 milj. euroa, mikä on budjetoitu kokonaisuudessaan uudelleen. Näin yritys- ja hanketuissa oli sidottu 270,8 milj. euroa (65 % ao. rahoituskehyksestä). Maksatuksina on toteutunut 114,1 milj. euroa (42 % sidotusta myöntämisvaltuudesta). Yritys- ja hanketukien päätöksenteko edistyi erinomaisesti vuoden 2011 aikana. Koko Manner-Suomessa oli sidottu keskimäärin 97 % toimintalinjalla 3, 95 % toimintalinjalla 1 ja 90 % toimintalinjalla 4 (ilman toimenpidettä 431) yritys- ja hanketukiin jaetusta myöntämisvaltuudesta. Toimintalinjalla 1 vuonna 2011 sidottu maaseuturahaston rahoitusosuus 17,7 milj. euroa vastasi vuosien keskitasoa (14-19 milj. euroa), kun taas toimintalinjalla 3 vastaava määrä on kasvanut voimakkaasti vuoden milj. eurosta vuoden ,8 milj. euroon ja toimintalinjalla 4 (ilman toimenpidettä 431) taas vähentynyt vuoden milj. eurosta vuoden milj. euroon. Alueiden välillä olleet suuret erot myöntämisvaltuuden sidonta-asteessa ovat pienentyneet vuoden 2011 aikana. Pääosassa ELY-keskuksia sidontojen määrä ylitti 90 % jaetusta myöntämisvaltuudesta ja jäi vain Pirkanmaalla (89 %) ja Uudellamaalla (87 %) lievästi ja Kaakkois-Suomessa (82 %) hieman enemmän sen alapuolelle. Toimintalinjan 3 osalta alueelliset erot ovat pienimmät, sillä kaikissa ELY-keskuksissa on sidottu vähintään 90 % jaetusta myöntämisvaltuudesta. Toimintalinjan 1 osalta alle 90 %:n sidontatason ovat jääneet Uusimaa (86 %), Kaakkois-Suomi (69 %) ja Pirkanmaa (67 %). Toimintalinjalla 4 viiden ELY-keskuksen alueella (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Kaakkois-Suomi ja Lappi) toimintaryhmien yritys- ja hanketukiin (ei toimenpide 431) on sidottu alle 90 % jaetusta myöntämisvaltuudesta (vaihdellen 79 %:sta 87 %:iin). Ohjelman mukaisesti yritys- ja hanketukien kehys (mukaan lukien maaseuturahaston lisävarat uusiin haasteisiin lukuun ottamatta laajakaistahankkeita) jakaantuu toimintalinjoille 1 ja 3 suhteessa 32 % ja 68 %, mikä 20