MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2013 VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2013 VUOSIKERTOMUS Maa- ja metsätalousministeriö Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa

2 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2013 VUOSIKERTOMUS Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ 1 Toimintaympäristö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Toimintalinja 4: Leader Ohjelmanmuutokset vuonna Ohjelman toimeenpano vuonna Kansalliset säädökset, määräykset, päätökset ja ohjeet Toimeenpanon aikataulut ja hakumateriaali Tarkastus- ja valvontamenettelyt Tietojärjestelmät Sitoumukset ja maksut Koulutus ja viestintä Maaseutuverkosto Ohjelman seuranta, arviointi, käynnissä olevat tutkimukset ja hankkeet sekä rahastojen yhteensovitus Seuranta sekä käynnissä olevat tutkimukset ja hankkeet Arviointi Maaseuturahaston ja muiden rahoitusvälineiden välinen johdonmukaisuus, yhteensovitus ja täydentävyys Ohjelman tavoitteiden toteutuminen Hallintoviranomaisen ja seurantakomitean toimet ohjelman laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi Yleistä hanke- ja yritystoiminnasta sekä toimintaryhmätyöstä Ohjelman tavoitteet ja toteutuminen toimenpiteittäin Toimeenpanon kehittäminen ja ohjelman muutostarpeet EU-tarkastukset Hallinnon näkökulma Asiakkaan näkökulma Ohjelman muutostarpeet Liitteet Liite 1 Kansalliset säädökset sekä määräykset, päätökset ja ohjeet Liite 2 Hakumateriaali Liite 3 Maaseutuviraston ja maaseutuverkoston koulutukset Liite 4 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman maksut 2

3 TIIVISTELMÄ Maaseuturahaston menokehitys on ollut EU:n tasolla tarkastellen Suomessa edelleen keskimääräistä nopeampaa. Komissio on maksanut ennakkona ja välimaksuina Suomelle mennessä 92,4 % ohjelmakauden koko rahoituskehyksestä, kun EU:ssa keskimäärin vastaava osuus oli jäsenvaltiota kohti 74,7 %. Vuonna 2013 nuoren viljelijän aloitustukea myönnettiin porotilat mukaan lukien 597 hakijalle. Aloitustukia myönnettiin noin 50 kappaletta enemmän kuin keskimäärin aiempina vuosina, lisäksi käytettävissä olleen myöntövaltuuden loppumisen vuoksi noin 200 aloitustukitapausta siirtyi käsiteltäväksi vuoden 2014 puolelle. Suureen hakemusmäärään vaikutti luopumistukijärjestelmän ehtojen kiristyminen, joka aiheutti piikin sukupolvenvaihdoksissa. Vuonna 2013 avustusta myönnettiin noin 19 milj. euroa. Lypsykarjatalouden avustuksia investointeihin myönnettiin 293 kpl, yhteensä 33,1 milj. euroa. Keskimääräinen tukikelpoinen kustannus oli euroa ja myönnetty avustus oli keskimäärin euroa. Lihakarjataloudessa rahoitettujen investointien kokonaismäärä aleni edelleen. Keskimääräisen investoinnin tukikelpoinen kustannus nousi reilusti edellisen vuoden eurosta euroon ja keskimääräinen avustus vastaavasti eurosta euroon, joten vuonna 2013 tuettiin keskimäärin suurempia investointeja edellisiin vuosiin verrattuna. Toimintalinjoilla 1, 3 ja 4 yritys- ja hanketukien menokertymä on huolestuttava ottaen huomioon, että maksamisaikaa on jäljellä enää vajaa kaksi vuotta. Vuoden 2013 lopussa oli maksettu 59 % ao. maaseuturahaston rahoituskehyksestä. Mikäli ao. kehys toteutuisi 100 %:sti maksuina, maksettavana olisi edelleen vuosina noin 170 milj. euroa maaseuturahaston rahoitusosuutta, mikä tarkoittaisi vuositasolla keskimäärin 85 milj. euron menokertymää. Tämä edellyttäisi menokertymän huomattavaa kasvua vuoteen 2013 verrattuna, jolloin menojen kokonaismäärä oli 67 milj. euron tasossa. Nyt on jo ennakoitavissa, ettei täysimääräisestä sitomisesta huolimatta ao. rahoituskehys toteudu 100 %:sti maksuina. Hankehakemuksia oli vuoden 2013 loppuun mennessä käsitelty yhteensä kappaletta, joista toimintaryhmien kautta tulleita oli kappaletta (74 % kaikista hakemuksista). Ohjelmakauden alusta lähtien myönteisen rahoituspäätöksen on saanut ELY-keskuksilta hanketta ja toimintaryhmien kautta hanketta. Vuoden 2013 aikana myönteisen päätöksen sai 992 hanketta. Valtakunnallisen hanketoiminnan tarkoituksena on kohdentaa maaseutuohjelman hankerahoitusta niihin hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan laajempaa vaikuttavuutta ohjelman tavoitteiden kannalta. Tärkeä tavoite on täydentää ja tukea alueilla tehtävää kehittämistyötä ja hanketoimintaa. Valtakunnallisista hankkeista tehtiin vuoden 2013 aikana ohjelmakauden viimeiset päätökset. Laajakaistahankkeita on rahoitettu 38 hakemusta. Maaseuturahaston rahoitusta on laajakaistahankkeisiin sidottu käytettävissä olevasta noin 24,5 milj. eurosta n. 19 milj. euroa. Laajakaistahankkeille on annettu lisäaikaa päätöksenteolle asti. Vuoden 2013 loppuun mennessä yritystukia on käsitelty yhteensä hakemusta. Niistä 30 % on saapunut paikallisten Leader-toimintaryhmien kautta. Ohjelmakauden alusta lukien ELY-keskuksille tai toimintaryhmille jätetyistä hakemuksista myönteinen päätös on tehty noin 80 %:lle hakemuksista. Vuonna 2013 tehtiin yhteensä myönteistä yritystukipäätöstä. Leader-toimintaryhmien tavoitteena on, että toimintaryhmät rahoittavat ohjelmakauden aikana hanketta. Tavoitteesta on toteutunut 99 % vuoden 2013 loppuun mennessä. Alueiden välisten hankkeiden määrästä on saavutettu 62 % ja kansainvälisten hankkeiden määrästä 60 %. Ohjelmakauden alussa on asetettu tavoitteeksi, että ryhmät vastaanottaisivat hankehakemusta. Tästä on toteutunut 93 %. Vuonna 2013 maksettiin luonnonhaittakorvasta tilalle yhteensä 420,2 milj. euroa 2,14 milj. hehtaarin alalle. Ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä tukia maksettiin yhteensä tilalle yhteensä 224 milj. euroa. Keväällä 2013 myönnetyistä perus- ja lisätoimenpiteiden sekä lietelannan sijoittaminen peltoon 3

4 erityistukisopimusten tuista 25 % maksetaan vasta toukokuussa Maatalouden ympäristötuen erityistukia maksettiin vuonna 2013 yhteensä 55 milj. euroa reilun hehtaarin alalle. Luonnonmukaisessa tuotannossa oleva ala kasvoi edelleen (4 %). Luonnonmukaisten kotieläintilojen määrä kasvoi vuodessa 35 tilalla. Luonnonmukaisen tuotannon tukea maksettiin vuonna hehtaarille. Luonnonmukaisen kotieläintuotannon tukea maksettiin 18,3 %:lle kaikista luonnonmukaisen tuotannon tiloista. Luomutuotannon tukea saavien kotieläintilojen osuus kaikista kotieläintiloista oli 3,9 %. Luomutuotannon tukea maksettiin 8,1 %:lle käytettävissä olevasta maatalousmaasta. Vuoden 2013 typpi- ja fosforitaseet alittavat ohjelmakauden taseiden keskiarvot. Vuonna 2013 eläinten hyvinvointituen sitoumuksia oli tilalla, joista oli nautatiloilla ja 834 sikatiloilla. Uusia sitoumuksia ei vuonna 2013 voinut tehdä. Kaikista Suomen nautatiloista 41 %:lla ja sikatiloista 76 %:lla oli vuoden 2013 lopussa eläinten hyvinvointia edistävä sitoumus. Tukea viljelijöiden toteuttamiin ei-tuotannollisiin investointeihin maksettiin vuonna hankkeeseen yhteensä euroa. Lisäksi rekisteröidyille yhdistyksille maksettiin toimenpiteen 412 kautta tukea euroa yhteensä 23 hankkeeseen. Ei-tuotannollisten investointien tukia maksettiin vuonna 2013 yhteensä 1,5 milj. euroa. Vuonna 2013 viestinnän tärkeimpänä tavoitteena oli päättyvän ohjelman tuloksista kertominen. Tätä tehtiin niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti ja Suomen hyvät esimerkit kiinnostivat myös muualla Euroopassa. Vuoden aikana viestinnän painopiste siirtyi tulevan kauden valmistelusta kertomiseen. Maaseutuvirasto järjesti vuonna 2013 useita koulutuksia. Osa koulutuksista on järjestetty maaseutuverkostoyksikön kanssa yhteistyössä. Vuoden 2013 aikana järjestetyt alueelliset innovaatioleirit olivat oivallinen keino aktivoida toimijoita maaseudun kehittämistyöhön. Innovaatioleirien kautta on saatu uusia toimijoita mukaan. Sähköisiä lomakkeita jätti vuonna 2013 yhteensä tilaa, mikä oli noin tilaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Sähköisen tukihaun osuus kaikista tiloista oli vuonna 2013 noin 57 %. Vuoden 2013 arvioinnin vuosiraportin teemana oli arvioida, miten ohjelman kehittämishankkeet ovat edistäneet työllisyyttä ja vaikuttaneet aluetalouteen. Lisäksi ohjelman toimivuutta ja vaikuttavuutta tarkasteltiin toimenpiteittäin. Arvioitsijan mukaan hankkeet tunnistavat huonosti ohjelman tavoitteet. Aluetason toimijat tekevät omaa tarkoituksenmukaisuustarkasteluaan osittain unohtaen ohjelman tavoitteet ja hanketoimijat pyrkivät edistämään paitsi asiakaskuntansa tavoitteita, myös lähellä olevia hallinnollisia tavoitteita. Tässä kertomuksessa kuvataan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoa vuonna 2013 ja ohjelman vaikutuksia sekä todetaan tilanne ohjelmakauden alusta vuoden 2013 loppuun. Ohjelman etenemisen seuraamiseksi kannattaa tämän raportin rinnalla käyttää myös vuosien vuosikertomuksia, jotka löytyvät Maaseutu.fi-sivustolta. 4

5 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Talous Vuoden 2013 talouskehitys oli tasaisen heikkoa ja viime vuosi oli siten toinen peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Bruttokansantuote oli 193 miljardia euroa ja se pieneni 0,5 % edellisestä vuodesta. Euromääräisesti tarkasteltuna arvonlisäys laski eniten metalliteollisuudessa ja kaupassa. Myös rahoitustoiminnan volyymi laski selvästi. Arvonlisäystään kasvattivat vuonna 2013 eniten informaatio ja viestintä - toimialan palvelut. Vuonna 2013 alkutuotanto kasvoi 2,6 %. Maataloudessa arvonlisäys pieneni 0,4 %, mutta metsätalouden arvonlisäys kasvoi 3,6 % vuonna 2013 puukaupan ollessa selvästi kahta edellistä vuotta vilkkaampaa. Teollisuuden arvonlisäyksen volyymi väheni 2,6 %, palvelutoimialojen 1,2 %, kaupan 4,1 % ja liikennepalvelujen 2,6 %. Kansantalouden kokonaiskysyntää vähensivät erityisesti yksityisen sektorin vähäiset investoinnit ja yksityisen kulutuksen supistuminen. Kysynnän volyymi pieneni 0,9 %. Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2014 raportissa esitetään näkemys ELY-keskusalueiden ja seutukuntien nykytilasta ja lähiajan näkemyksistä. Sen mukaan talous ja työllisyys ovat kehittyneet heikosti lähes koko maassa. Vuoden päähän ulottuvat arviot ovat varovaisen positiivisia ja valtaosassa alueita odotetaan elinkeinoelämän piristyvän nykyiseen verrattuna. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan osalta arvioidaan, että tilanne oli maaliskuussa 2014 vain viidessä seutukunnassa parempi kuin vuosi sitten. Elinkeinoelämän tilanteen nähdään heikentyneen vuoden takaiseen verrattuna 26 seutukunnassa. Ensi kevään tilannetta ennakoitaessa nousee positiivista kehitystä odottavien alueiden määrä jo 56 seutukuntaan eikä yhdenkään alueen odoteta olevan ensi keväänä nykyistä huonommassa tilanteessa. Myönteisimmin yleisestä kehityksestä poikkeaa Vakka-Suomen seutukunta. Elinkeinoelämän osalta pohjakosketus ollaan saavuttamassa myös Helsingin seudulla sekä monilla äkillisen rakennemuutoksen kokeneilla alueilla. Kotka-Haminan seudulla rakennemuutos on ollut viime vuosina voimakasta, mutta nyt suunta on kääntymässä mm. alueelle tulevien investointien myötä. Myös Varkauden seudulla on pitkästä aikaa näkyvissä positiivisia merkkejä. Positiivisia näkymiä on myös esimerkiksi Joensuun seudulla, Seinäjoen seudulla, Pielisen Karjalassa ja Sisä-Savossa. Nokian romahduksesta toipuminen näyttäisi sujuvan myönteisimmin Oulun seudulla, jossa ICT-alalle syntyy uusia työpaikkoja. Tietotekniikka- ja tietoliikenneinsinöörien työttömyys jatkuu kuitenkin korkeana kaikilla Nokian rakennemuutoksesta kärsivillä alueilla. Salon seudulla työttömyyden määrällinen kasvu on hidastumassa, tosin työttömyyden odotetaan pysyvän Salon seudulla jatkossakin korkealla tasolla. Huolet meriteollisuuden osalta jatkuvat. Viime syksynä tuli päätös Rauman telakan sulkemisesta ja nyt keväällä Turun telakka lomauttaa satoja työntekijöitä. Rauman telakan toiminta loppuu kesään 2014 mennessä. Vaikutukset ulottuvat myös alihankintaverkostoon. Helsingin telakan tilauskanta on nyt hyvä. Metalliteollisuudessa yrityskohtaiset erot ovat suuria. Osa yrityksistä esim. koneiden ja laitteiden valmistuksessa on vahvassa kasvussa, kun taas toisilla, varsinkin alihankintayrityksillä, on suuria vaikeuksia. Metalliteollisuudesta irtisanottujen uudelleen työllistyminen on vaikeaa. Kaupan alan kasvu on hiipunut, mikä pohjautuu ostovoiman heikentymiseen sekä alan rakenteelliseen muutokseen. Eri puolilla maata on havaittu perinteisen kaupan olevan murroksessa, mikä johtuu lisääntyvästä verkkokaupasta ja toiminnan keskittymisestä suuriin kauppakeskuksiin. Uusia kaupan investointeja toteutetaan mm. Porissa ja Etelä-Karjalassa. Matkailussa on edelleen positiivinen vire ja alalla investoidaan ennen muuta Kaakkois-Suomessa. Keskeinen huolenaihe matkailualalla on ruplan arvon heikentyminen. Kaivosteollisuudessa on nyt menossa rajun kasvun jälkeen hiljaisempi vaihe metallien hintojen laskun myötä. Monet talousvaikeuksiin joutuneet kaivokset ovat joutuneet lomauttamaan ja myös irtisanomaan henkilö- 5

6 kuntaa. Alan näkymiä pidetään kuitenkin pidemmällä aikavälillä edelleenkin hyvinä ja Pohjois-Suomessa on vireillä useita merkittäviä hankkeita. Metsätalous on lisännyt tuotantoaan ja myös kannattavuuttaan. Puukauppa lisääntyi viime vuonna noin 17 %. Myös sahojen näkymät pysyvät hyvinä. Väestö ja työvoima Suomen virallinen väkiluku vuoden 2013 lopussa oli Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2013 aikana henkilöllä mikä on 811 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta. Vuoden 2013 aikana väkiluku kasvoi 10 maakunnassa ja väheni yhdeksässä maakunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Väkiluvun kasvu oli myös suhteellisesti suurin Uudellamaalla. Väkiluku väheni määrällisesti eniten Etelä- Savossa, Kainuussa ja Kymenlaaksossa. Suhteellisesti väkiluku väheni eniten Kainuussa. Suomessa oli vuoden 2013 lopussa alle 15-vuotiaita henkilöä ja vuotiaita henkilöä. 65 vuotta täyttäneitä oli vuoden 2013 lopussa henkilöä. Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 15- vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli vuoden 2013 lopussa 55,8. Viimeksi väestöllinen huoltosuhde on ollut tätä korkeampi vuonna Maamme itsenäisyyden aikana väestöllinen huoltosuhde on ollut korkeimmillaan vuonna 1917 (67,6) ja alhaisimmillaan vuonna 1984 (46,7). Alueittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Etelä-Savon maakunnassa (65,1) ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa (63,5). Väestöllinen huoltosuhde oli matalin Uudenmaan maakunnassa (48,3). Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuonna 2013, mikä oli vähemmän kuin vuonna Työttömien määrä puolestaan kasvoi hengellä edeltävästä vuodesta. Työttömänä oli vuonna 2013 keskimäärin henkeä. Työttömyysaste oli vuonna 2013 keskimäärin 8,2 %, kun se vuonna 2012 oli 7,7 %. Miesten työttömyysaste oli 8,8 ja naisten 7,5 %. Talouden hidas piristyminen heijastuu työvoiman kysyntään viiveellä, mikä osaltaan johtaa siihen, että korkea työttömyys tulee taittumaan hitaasti. Myönteisimmin yleisestä kehityksestä poikkeaa Vakka-Suomen seutukunta, jonne syntyy lähiaikoina satoja uusia työpaikkoja. Työttömyys onkin Vakka-Suomessa lähtenyt muusta maasta poiketen selvään laskuun. Maankäyttö Manner-Suomen maapinta-ala on n. 30 milj. hehtaaria, josta metsätalousmaata on 87 %. Käytössä olevaa maatalousmaata oli 2,3 milj. hehtaaria, mikä vastaa 7,9 % koko maa-alasta. Muu maa-ala on rakennettua ympäristöä, teitä, viljelemätöntä maatalousmaata ja muuta maan erityiskäyttöä. 2 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 2.1 Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantamiseksi: 1. Kehittää maatalouden päätuotantosuuntien tuottavuutta ja kilpailukykyä ja ehkäistä viljelijöiden ikärakenteen heikkenemistä perheviljelmien rakennekehitystä tukemalla. Edistää maatalouden muotojen ja toiminnan monipuolistumista. 2. Parantaa maatalous- ja luonnontuotteita jalostavien pk-yritysten kilpailukykyä (liha ja lihatuotteet, maito ja meijerituotteet, vihannekset, marjat, luonnonmarjat ja sienet). Kehittää puuenergian ja muiden uusiutuvien bioenergiamuotojen tuotantoa ja käyttöä. Vaikuttaa pienimuotoisen puunjalostuksen jalostusarvon 6

7 kasvuun. Lisätä innovaatioihin perustuvien uusien tuotteiden, tuotantomenetelmien ja tekniikoiden kehittämistä ja käyttöönottoa. 3. Kehittää maatalousyrittäjien liiketoiminnallista osaamista ja ympäristötietoisuutta sekä tietoisuutta tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja terveydestä. Parantaa metsänomistajien tietoja ja taitoja metsien hoidossa ja käytössä sekä metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Toimintalinjalla 1 oli käytössä vuonna 2012 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111) (alatoimenpiteet 111.1, 111.2, 111.3); - nuorten viljelijöiden aloitustuki (112); - varhaiseläke (113), vain ohjelmakauden sitoumusten mukaiset menot; - maatilojen nykyaikaistaminen (121); - maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (123); sekä - yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi (124). 2.2 Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseksi: 1. Ylläpitää arvokas avoin, viljelty maatalousmaisema kuten myös luonnonniityt ja -laitumet riippumatta siitä, tuotetaanko niillä elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita, uusiutuvaa bioenergiaa tai hoidetaanko niitä viljelemättöminä. 2. Vähentää maataloudesta maaperään, pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvaa ympäristökuormitusta ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien käyttöä edistämällä. Edistää maa- ja metsätalousmaalla tuotettavalla uusiutuvalla bioenergialla kasvihuonekaasujen vähentämistä sekä maaperän orgaanisen aineen ja hiilinieluvaikutuksen säilymistä. 3. Säilyttää maa- ja metsätalousympäristöjen luonnon monimuotoisuutta. Erityisesti korostuu maatalous- ja metsäalueiden Natura verkoston säilyttäminen. Toimintalinjalla 2 oli käytössä vuonna 2012 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - luonnonhaittakorvaukset vuoristoalueilla (211); - korvaukset muilla haitta-alueilla (212); - maatalouden ympäristötuet (214); - eläinten hyvinvointia edistävät tuet (215); - ei-tuotannolliset investoinnit (216); sekä - maatalousmaan ensimmäinen metsitys (221), vain ohjelmakauden sitoumusten mukaiset menot. 2.3 Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseksi ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi: 1. Hidastaa harvaan asutun ja ydinmaaseudun väkiluvun vähenemistä sekä vaikuttaa työllisyyden paranemiseen samassa suhteessa koko maassa. 2. Tukea maaseudun yritysten ja työpaikkojen määrän lisääntymistä ja elinkeinojen monipuolistumista. Vahvistaa naisten ja nuorten osuutta elinkeinotoiminnassa. Edistää uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen hyödyntämistä työtilaisuuksien luomiseksi maaseudulle. Lisätä maaseudun osaamista yrittäjyyden sekä tietotekniikan ja muun teknologian alueilla. 7

8 3. Lisätä maaseudun vetovoimaisuutta asuin- ja vapaa-ajan ympäristönä. Vaikuttaa kylien ja muiden vastaavien asuinalueiden säilymiseen vireinä ja toimivina. Toimintalinjalla 3 oli käytössä vuonna 2011 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle (311); - tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen (312); - matkailuelinkeinojen edistäminen (313); - elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (321); - kylien kunnostus ja kehittäminen (322); - maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen (323); sekä - koulutus ja tiedotus (331). 2.4 Toimintalinja 4: Leader Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet Leader-toimintatavalle: 1. Toteuttaa alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisista tarpeista lähtevää maaseudun strategista ja systemaattista kehittämistä, joka tuottaa kullekin maaseutualueelle täsmäratkaisuja työ- ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi. Leader-toimintatapa on koko maassa käytössä. Leader-toimintatapa käynnistetään ohjelman kaikilla toimintalinjoilla. 2. Koota ja aktivoida uusia ihmisiä ja toimijaryhmiä maaseudun kehittämistyöhön sekä tiedottaa kehittämismahdollisuuksista. Vahvistaa maaseudun paikallisyhteisöjä ja parantaa asukkaiden elinoloja, elämänlaatua ja elinympäristöä. 3. Kehittää kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yhteistyötä ja luoda uusia toimintatapoja. Parantaa maaseudun asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. 4. Verkostoida ja luoda erilaisten toimijoiden välistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkostojen kautta leviää uusia innovatiivisia ratkaisuja ja osaamista, jotka kasvattavat maaseudun toimijoiden kilpailukykyä. Toimintalinjalla 4 oli käytössä vuonna 2012 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - paikallisten strategioiden täytäntöönpano toimintalinjoilla 1, 2 ja 3 (411, 412 ja 413); - alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö (421); sekä - paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen (431). 2.5 Ohjelmamuutokset vuonna 2013 Vuoden 2013 ensimmäinen muutos (11. muutos, toimitettu komissiolle , hyväksytty ) Muutos koski toimenpiteitä 214 (maatalouden ympäristötuet) ja 215 (eläinten hyvinvointia edistävät tuet) sekä ohjelman rahoitussuunnitelmaa varojen täysimääräisen käytön edistämiseksi. Muutosesitys käsiteltiin alustavasti seurantakomiteassa Muutosesityksen rahoitustiedot tarkistettiin tilanteen mukaisesti ja seurantakomiteaa kuultiin vielä kirjallisesti tammikuun 2013 aikana. Seurantakomitea hyväksyi ohjelmamuutosesityksen. Komissio hyväksyi muutosesityksen Aiemmin oli päätetty ympäristötukisitoumusten jatkamisesta vuonna 2013 yhdellä vuodella tässä muutoksessa. Sama mahdollisuus annettiin myös vuonna 2008 erityistukisopimuksen tehneelle viljelijälle. Eläinten hyvinvointitukeen vuonna 2008 sitoutuneelle viljelijälle annettiin mahdollisuus jatkaa sitoumusta yhdellä vuodella. 8

9 Käyttämättä jääviksi arvioitavat maaseuturahaston lisävarat siirrettiin toimintalinjoilta 1 (toimenpiteet 111, 123 ja 124) ja 4 (toimenpide 413) toimintalinjalle 2 käytettäväksi uusiin haasteisiin (toimenpide 214, luonnonmukaisen tuotannon tuki). Toimintalinjan 4 osalta toimintalinjalle 2 siirrettävä määrä kompensoitiin vastaavalla määrällä toimintalinjalta 1 (toimenpide 123) siirrettävää maaseuturahaston rahoitusta siten, että toimintalinjan 4 rahoituskehys säilyi ennallaan. Toimintalinjan 4 sisällä toimintarahan (toimenpide 431) määrää lisättiin vastaamaan arvioitua tarvetta. Lisäksi selvitettiin ELY-keskusten rahoitustarvetta toimintalinjojen 1 ja 3 suhteen, mikä alustavien arvioiden perusteella aiheutti vähäisen siirron toimintalinjalta 1 toimintalinjalle 3. Toimintalinjan 2 toimenpiteiden rahoituskehykset tarkistettiin vastaamaan arvioitua lopullista käyttöä. Toimenpiteistä 211 ja 212 siirrettiin käyttämättä jääviksi arvioidut varat toimenpiteeseen 215 vastaamaan arvioitua tarvetta. Lisäksi myös muiden toimintalinjojen sisällä muutettiin toimenpiteiden välisiä rahoitussuhteita arvioitua tarvetta vastaavasti. Kaikki toimenpiteitä koskevat rahoituksen muutokset on tehty ohjelmakauden aikana toteutumatietojen ja arvioidun sitoumuskehityksen perusteella. Niillä on pyritty ennakoimaan sitä, etteivät menot ylitä minkään yksittäisen toimenpiteen rahoituskehystä ja näin ole esteenä komission maksamalle välimaksulle. Tältä osin kokonaistavoite muodostuu alueellisesti asetettujen tavoitteiden avulla syntyvästä lopputuloksesta, jonka mukaisesti myös ohjelman tavoitteita on tarkistettu ohjelmakauden aikana rahoituksen muutoksia vastaavasti. Vuoden 2013 toinen muutos (12. muutos, toimitettu komissiolle , hyväksytty ) Ohjelman muutosesitys hyväksyttiin seurantakomiteassa Komissio hyväksyi muutosesityksen Muutosesitys koski kansallista lisärahoitusta, teknisen avun käytön laajentamista sekä eräiden toimenpiteiden jatkamista vuonna Nuorten viljelijöiden aloitustuessa (toimenpide 112) ja maatilojen nykyaikaistamisessa (toimenpide 121) osarahoitteisen tuen ohella myönnettävää kansallista lisärahoitusta koskevaa päätöksentekoa jatkettiin enintään saakka. Kansallista lisärahoitusta koskevat määrät pysyivät ennallaan. Ohjelmakauden teknisen avun käyttöä esitettiin laajennettavaksi siten, että sitä voitaisiin käyttää myös sitä seuraavan ohjelmakauden paikallisten kehittämisstrategioiden laatimisesta aiheutuviin valmistelukustannuksiin. Luonnonhaittakorvauksia (toimenpiteet 211 ja 212), ympäristötukia (toimenpide 214) ja eläinten hyvinvointitukia (toimenpide 215) koskevan sitoumuksen tai sopimuksen tehneelle viljelijälle annettiin mahdollisuus jatkaa sitoumustaan tai sopimustaan yhdellä vuodella vuonna Voimassaoloajan jatkaminen edellyttäisi, että viljelijä hyväksyy sitoumuksen tai sopimuksen jatkon. Vaihtoehtoisesti viljelijä voi olla jatkamatta sitoumusta tai sopimusta ilman takaisinperintää. Toimenpiteiden 111, 123, 124, 311, 312, 321, 411 ja 413 yritys- ja kehittämishankkeita sekä toimintarahan 431 toimia esitettiin rahoitettavaksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituskehyksen puitteissa vielä vuonna Arvion mukaan on mahdollista, että varoja em. toimenpiteiden mukaisille toimille kuluvan kauden ohjelman puitteissa on edelleen käytettävissä vuonna Siltä osin kuin tukijärjestelmiin sisältyy valtiontueksi luettavaa tukea (toimenpiteet 123, 311 ja 312), myös näiden mukaan hyväksyttyjen järjestelmien voimassa oloa jatketaan vuonna 2014 siihen asti kuin valtiontukisääntöjen voimassaolo sen mahdollistaa. Muutoksella edistetään sujuvaa siirtymistä ohjelmakausien välillä eikä rahoitukseen tulisi pitkää välikautta. Muutos varmistaa myös uusien haasteiden sekä Euroopan talouden elvytyssuunnitelman toteuttamiseksi myönnettyjen varojen mahdollisimman täysimääräisen käytön. 9

10 3 OHJELMAN TOIMEENPANO VUONNA Kansalliset säädökset sekä määräykset, päätökset ja ohjeet Maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista säätävän lain (532/2006) soveltamisalaan kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön toimialalla laadittavat ja toteutettavat ohjelmat, joiden tavoitteena on muun muassa maaseudun elinkeinotoiminnan kehittäminen, maatilatalouden kilpailukyvyn parantaminen sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen ja asuinympäristön parantaminen maaseudulla. Ohjelmien toteuttamisesta ja siihen osallistuvista tahoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (634/2007). Maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) soveltamisalaan kuuluvat maaseudun yritystoiminnan edellytysten ja kilpailukyvyn kehittämiseen, elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen sekä maaseudun asukkaiden elämänlaadun parantamiseen myönnettävät tuet. Laissa säädetään yritystuista ja hanketuista, niiden myöntämisen yleisistä ja erityisistä edellytyksistä, tuen ehdoista, tuen myöntävistä viranomaisista sekä näiden tehtävistä ja toimivallasta. Asetuksella maaseudun yritystoiminnan tukemisesta (632/2007) säädetään tarkemmin maaseudun kehittämisohjelman mukaisista yritystuista. Asetuksella maaseudun hanketoiminnan tukemisesta (829/2007) säädetään tarkemmin kehittämishankkeisiin, koulutushankkeisiin, yleishyödyllisiin investointeihin ja koordinointihankkeisiin myönnettävästä tuesta sekä toimintaryhmien toimintarahasta. Maaseudun kehittämisohjelman teknisestä avusta säädetään valtioneuvoston asetuksella 442/2009. Lailla maatalouden rakennetuista (1476/2007) säädetään maatalouden rakenteen parantamiseksi myönnettävistä maatilan investointituista ja nuoren viljelijän aloitustuesta. Lain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (299/2008) säädetään tarkemmin nuoren viljelijän aloitustuesta ja investointituen myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Ohjelman mukaisista ja kansallisista maatalouden investointituista säädetään tarkemmin vuosittaisilla ns. kohdentamisasetuksilla (vuonna 2013 valtioneuvoston asetus 578/2012). Maatalouden rakentamisinvestointien yksikkökustannuksista säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella 1065/2012. Lisäksi tuettavaa rakentamista koskevista teknisistä määräyksistä ja suosituksista säädetään maaja metsätalousministeriön asetuksilla 763/2009, 764/2009, 243/2010, 8/2012, 163/2012, 533/2012 ja 532/2013. Luonnonhaittakorvauksien, maatalouden ympäristötukien sekä eräiden muiden ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvien tukien kansalliseksi toimeenpanemiseksi annetussa laissa (1440/2006, muut. 269/2008, 1502/2009, 364/2010, 19/2011, 661/2011, 194/2013) on säädetty tuista, joiden tavoitteena on korvata pohjoisista epäsuotuisista luonnonolosuhteista maataloudelle aiheutuvia haittoja, kehittää ja edistää maaseudun uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja parantaa ympäristön tilaa sekä edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Tuista ja niiden toimeenpanosta säädetään tarkemmin lain nojalla annetuissa asetuksissa: valtioneuvoston asetukset 213/2007, 366/2007, 506/2007, 591/2007, 636/2007, 660/2007, 110/2008, 130/2008, 185/2008, 418/2008 ja 823/2008 sekä maa- ja metsätalousministeriön asetukset 503/2007, 504/2007 ja 133/2008. Luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen hakemisesta säädetään vuosittain annettavalla valtioneuvoston asetuksella (202/2013). Ohjelmaan liittyvä lainsäädäntö ja siihen vuonna 2013 tehdyt muutokset sekä Maaseutuviraston vuonna 2013 antamat määräykset, päätökset ja ohjeet on esitetty liitteessä Toimeenpanon aikataulut ja hakumateriaali Maaseutuviraston määräykset Maaseutuviraston määräykset ovat saatavilla Finlexistä ( kohdasta viranomaisten määräyskokoelmat, muut valtion viranomaiset: Maaseutuvirasto. Määräykset löytyvät myös maaseutuhallinnon ekstranetista, joka on nimeltään Aitta ( Lisäksi määräykset löytyvät Maaseutuviraston kirjaamosta. 10

11 Lomakkeet ja ohjeet Toimenpiteiden hakulomakkeet ovat saatavilla Maaseutuviraston internetsivuilta ( kohdasta oppaat ja lomakkeet. Lomakkeet löytyvät myös Suomi.fi-sivustolta ( joka on julkishallinnon verkkopalveluiden yhteinen osoite. Lisäksi paperilomakkeita saa ELY-keskuksista. Vuoden 2013 hakulomakkeet on lueteltuna liitteessä 2. Maatalouden rakennetuet Nuoren viljelijän aloitustuessa (toimenpide 112) on jatkuva tukihaku. Tukipäätökset tehdään maa- ja metsätalousministeriön asettamissa määräajoissa, joten käsittelyajat pysyvät kohtuullisina. Tuet maksetaan maaliskuun ja lokakuun lopussa. Nuoren viljelijän aloitustuen hakulomaketta on päivitetty viimeksi vuonna Maatalouden investointituen (toimenpide 121) hakemiseksi järjestettiin neljä hakukierrosta vuonna Tukipäätökset tehdään maa- ja metsätalousministeriön asettamissa määräajoissa, joka on hakukierroksesta riippuen noin 2 3 kk hakuajan päättymisestä. Maatalouden investointituen hakulomaketta on päivitetty viimeksi maaliskuussa Sekä nuoren viljelijän aloitustuen että maatalouden investointituen hakeminen edellyttää elinkeinosuunnitelman esittämistä. Elinkeinosuunnitelman laadintaohje päivitetään vuosittain. Varsinainen elinkeinosuunnitelmalomake päivitetään tarvittaessa. Vuoden 2013 osalta elinkeinosuunnitelman laadintaohje sekä -lomake päivitettiin joulukuussa Hanketuet, yritystuet sekä Leader-toimintatapa Hanke- ja yritystukien tukipäätösten tarkistuslistojen ja niiden ohjeiden päivityksessä vuoden 2013 alussa kiinnitettiin erityistä huomioita sääntöjen vastaisen kaksinkertaisen rahoituksen sekä hakijan luotettavuuden tarkistamiseen. Yritystukien tukipäätösten tarkistuslistoissa tarkennettiin mm. käytettyinä hankittujen koneiden ja laitteiden hankinnan ohjeistusta. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta tuettujen toimien viiden vuoden pysyvyyden seurannasta annettiin ohje (dnro 898/55/2013). Maaseutuvirasto antoi komission asetuksen (EU) N:o 65/ artiklan mukaisen yrityksen investointitukea koskevan hallinnollisen tarkastuskäynnin uudistetun ohjeen (dnro 426/55/2013) sekä yleishyödyllistä investointitukea koskevan hallinnollisen tarkastuskäynnin uudistetun ohjeen (dnro 489/55/2013). Ohjeet korvaavat vuonna 2010 annetut vastaavat ohjeet. Maaseutuvirasto antoi uudistetun ohjeen komission asetuksen (EU) N:o 65/2011 artiklan 30 soveltamisesta (dnro 502/23/2012). Ohje korvaa vuonna 2010 annetun vastaavan ohjeen. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Vuoden 2013 päätukihaku päättyi Siihen sisältyivät maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvina ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden sitoumusten antaminen, ympäristötuen erityistukisopimusten tekeminen sekä luonnonhaittakorvauksen sitoumusten antaminen ja näiden tukien vuotuinen maksun haku. Vuonna 2013 päättyvää ympäristötukisitoumusta sekä erityistukisopimusta pystyi jatkamaan vuodella kevääseen 2014 saakka. Ympäristötuen erityistuista viljelijän haettavissa olivat luonnonmukaista tuotantoa ja luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskevat sopimukset sekä ei-tuotannollisen investoinnin jälkeen tehtävät sopimukset monivaikutteisen kosteikon hoidosta sekä perinnebiotooppien hoidosta. Ei-tuotannollisten investointien tuki oli haettavissa vuonna 2013 vain rekisteröidyille yhdistyksille. Eituotannollisten investointien hakumateriaali julkaistiin Hakumateriaali oli saatavissa Suomi.fi - sivustolta ja paperiversiona ELY-keskuksista. Ei-tuotannollisen investoinnin viimeinen hakupäivä oli

12 Toimintalinjan 2 tukia koskevia tietoja sisältävä Hakuopas 2013 ja Täyttöohjeet 2013 sekä päätukihakuun liittyvät lomakkeet valmistuivat helmikuussa Nämä materiaalit olivat saatavilla Maaseutuviraston internetsivuilla. Maaliskuussa 2013 materiaali lähettiin postitse niille viljelijöille, jotka olivat sen tilanneet vuoden 2012 tukihaun yhteydessä. Lomakkeet olivat saatavilla myös Suomi.fi-sivustolla ( Ympäristötuen uutta sitoumusta koskevat lomakkeet ja sitoumusehdot olivat saatavilla Maaseutuviraston internetsivustolla sekä Suomi.fi-sivustolla. Uutta sitoumusta hakeneita viljelijöitä oli noin 300 ympäristötuen osalta. Muut Maaseutuvirasto antoi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamista, sulkemista ja jatkotoimenpiteitä koskevan ohjeen (dnro 2773/55/2013). Ohje täydentää vuonna 2012 annettua ohjetta ohjelmakauden sulkemisesta sisältäen aikataulun toimenpiteille. Ohje koskee toimintalinjoja 1, 3 ja 4, teknistä apua ja toimintalinjan 2 ei-tuotannollisia investointeja. 3.3 Tarkastus- ja valvontamenettelyt Yleistä tarkastuksista ja valvonnasta Maaseudun kehittämisohjelman vuoden 2007 vuosikertomuksen luvussa 4.4. on yleisesti kuvattu valvontamenettelyt, tehtävät hallinnolliset tarkastukset, paikalla tehtävät tarkastukset ja jälkitarkastukset sekä niitä koskevat menettelyt. Toimintalinjan 1 rakennetukiin liittyvät otantatarkastukset, laadunvalvonta ja siirrettyjen tehtävien valvonta vuonna 2013 ELY-keskukset tekivät vuonna 2013 Maaseutuviraston otannan perusteella yhteensä 60 komission valvontaasetuksen (EY) N:o 65/ artiklan mukaista rakennetukien tarkastusta. Näistä 21 kpl kohdistui maatilainvestointeihin ja 37 kpl nuoren viljelijän aloitustukiin. Maatilainvestointeihin kohdistui lisäksi 2 saman asetuksen artiklan 29 mukaista jälkitarkastusta. Tarkastettujen maksettujen avustusten määrä (koko julkinen tuki) oli yhteensä ,16 euroa. Puutteita havaittiin yhdessä tarkastetussa maatilainvestoinnissa, kahdessa nuoren viljelijän aloitustuessa ja yhdessä jälkitarkastuskohteessa. Tehdyt havainnot olivat kaikki vähäisiä. Maatilainvestointien lisätukien tarkastuksissa ei havaittu puutteita. Valvontaosasto osallistui Mavin sisäisen tarkastusyksikön (Sita) koordinoimiin hallinto- ja valvontajärjestelmien (HVJ) tarkastuksiin neljässä ELY-keskuksessa. Tarkastusten yhteydessä tehtiin myös rakennetukien laadunvalvontaa siirrettyjen tehtävien osalta. Otantatarkastusten laadunvalvontaa suoritettiin ELY-keskusten tarkastajien suorittamien yhden investointitukitarkastuksen, yhden nuoren viljelijän aloitustuen ja yhden jälkitarkastuskohteen paikan päällä tehtävän tarkastuksen yhteydessä. Lisäksi suoritettiin luopumistuen laadunvalvonta, johon sisältyi otantamenettelyn ja tarkastuskertomusten käsittelyn laadunvalvonta Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa (Mela) ja viiden paikan päällä tehtävän otantatarkastuksen laadunvalvonta kahdessa eri ELY-keskuksessa. Otantatarkastukset oli tehty pääosin Maaseutuviraston ohjeiden mukaisesti. Rakennetukien laadunvalvonnassa havaitut puutteet olivat vähäisiä eikä niissä havaittu tukien maksatukseen vaikuttavia puutteita. Valvontaosasto seuraa lisäksi ELY-keskusten tekemien kaikkien rakennetukien otantatarkastusten toteutumista. Tätä seurataan Maaseutuvirastoon toimitettavien tarkastuskertomusten ja tietojärjestelmään tehtävien valvontatallennusten avulla. Tehdyt havainnot olivat pääosin yksittäisiä tallennus- tai kirjoitusvirheitä. 12

13 Toimintalinjojen 1, 3 ja 4 yritys- ja hanketukiin liittyvät otantatarkastukset vuonna 2013 Kertomusvuoden maksuihin kohdistui 5 %:n otantatarkastus 188 hankkeeseen. Tarkastettu EU-rahoitusosuus näissä oli yhteensä ,91 euroa, mikä on 5,04 % linjojen 1, 3 ja 4 maksetusta EU-rahoituksesta Leader-toimenpiteisiin sekä hanke- ja yritystukiin. Valvonta-asetuksen (EY) N:o 65/ artiklan mukaisissa yritys- ja hanketukien vuoden 2013 tarkastuksissa 73 %:ssa ei havaittu olennaista huomautettavaa. Tukikelvottomia kustannuksia, puutteita tai merkittäviä puutteita havaittiin 27 %:ssa tarkastuksista. Systemaattisia puutteita ei havaittu. Tarkastuksessa havaitut yleisimmät puutteet liittyivät tukikelpoisiin kustannuksiin ja tuensaajan kirjanpitoon. Kustannuksiin liittyvät havainnot koskivat pääasiassa palkkoja ja palkan sivukustannuksia sekä tuensaajan tavanomaiseen toimintaan liittyviä kuluja. Puutteita havaittiin myös käytettyjen koneiden kustannusten kohtuullisuuden selvittämisessä. Tuensaajan kirjanpitoon liittyvät havainnot koskivat pääasiassa kustannusten jäljitettävyyttä. ELY-keskukset ovat ottaneet tarkastusten havainnot huomioon tehdessään maksupäätöksiä. Loppuvuonna 2013 tehtyjen tarkastusten tulosten käsittely jatkuu ELY-keskuksissa vuoden 2014 alkupuolella. Valvonta-asetuksen 29 artiklan mukaisia jälkitarkastuksia tehtiin 40 investointitoimeen. Tarkastuksista 6 havaittiin huomautettavaa. Huomautukset koskivat omaisuuden siirtoa. ELY-keskuksia edellytettiin selvittävän, ovatko tapaukset säilyneet tukikelpoisina. Otantatarkastusten havaintojen perusteella tehtiin kaksi takaisinperintäpäätöstä vuonna Yleistä toimintalinjan 2 tarkastuksista ja valvonnasta Valvontaosasto tekee laaduntarkastuksia sen toteamiseksi, tehdäänkö maksajaviraston ulkopuolisille elimille delegoitu valvonta Euroopan yhteisön ja kansallisten säädösten mukaisesti, otetaanko tarkastuksen kuluessa huomioon kaikki tulokseen vaikuttavat tekijät ja johdetaanko niiden perusteella valvonnan lopputulos oikein. Vuonna 2013 valvontaosaston maataloustukien valvontayksikkö teki pinta-alavalvonnan laaduntarkastuksia 8 ELY-keskuksen alueella. Maataloustukien valvontayksikkö tarkastaa myös ELY-keskusten tukihakemusten käsittelyä ympäristötuen erityistukien osalta. Vuonna 2013 ympäristötuen erityistukien asiakirjatarkastukset kohdistuivat viiteen ELY-keskukseen. Vuonna 2013 toimintalinjan 2 erityisympäristötukisopimuksia ja tukien hallinto- ja valvontajärjestelmää tarkastettiin neljässä ELY-keskuksessa maataloustukien valvontayksikön toimesta. HVJ-tarkastuksia koordinoi Mavin sisäisen tarkastuksen yksikkö. Paikalla tehtävät tarkastukset Pinta-alaperusteisten tukien hakemuksia jättäneitä tiloja oli Manner-Suomessa vuonna 2013 yhteensä Paikalla tehtäviä pinta-alaperusteisiin tukiin liittyviä tarkastuksia tehtiin satunnaisotannan ja riskianalyysin perusteella tilalle. Taulukoista 1 ja 2 selviävät ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen tarkastusten pinta-alaseuraamukset. Taulukko 1. Pinta-alaseuraamukset luonnonhaittakorvauksessa vuonna 2013 (ohjelmakausi ) Valvottu Leikkaus Sanktio Hakemusmäärä kpl ha kpl ha kpl ha Otantatarkastukset , , ,39 Peltolohkorekisterin ristiintarkastukset , , ,01 13

14 Taulukko 2. Pinta-ala seuraamukset ympäristötuessa vuonna 2013 (ohjelmakausi ) Valvottu Leikkaus Sanktio Hakemusmäärä kpl ha kpl ha kpl ha Otantatarkastukset , , ,40 Peltolohkorekisterin ristiintarkastukset , , ,18 Ympäristötuen ehtojen valvonnassa vuonna 2013 oli eniten huomautettavaa viljavuustutkimuksiin liittyvissä puutteissa (yhteensä huomautusta tai seuraamusta) ja pientareisiin sekä suojakaistoihin liittyvissä puutteissa (yhteensä 387 huomautusta tai seuraamusta). Kasvukauden aikana paikalla tehtävissä ympäristötuen tilavalvonnoissa ehtojen laiminlyönneistä annettiin kaikkiaan valvontahuomautusta tai -seuraamusta. Vuonna 2013 eläinten hyvinvoinnin tukea haki nautatilaa ja 758 sikatilaa. Näistä valvonnassa oli 50 sikatilaa ja 304 nautatilaa. Valvontatulosten tallentaminen on vielä kesken, joten valvontaseuraamusten määrä ei ole vielä selvillä. Eläinten hyvinvoinnin tuen valvonta laajennettiin koskemaan täydentäviä ehtoja, jos valvonnassa havaittiin puutteita eläinten merkitsemisessä tai eläinrekisterin tiedoissa. Hallinto- ja valvontajärjestelmien tarkastukset Vuonna 2013 tehtiin neljän ELY-keskuksen hallinto- ja valvontajärjestelmän tarkastukset maaseudun kehittämisohjelman tukia koskien (pl. LFA- ja ympäristötuet). Tarkastukset kohdistuivat Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksiin. Tarkastukset toteutettiin Sitan ja valvontaosaston valvontayksikön yhteistyönä Sitan koordinoidessa tarkastuksia. Maataloustukien valvontayksikkö teki kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden (YTA-alue) HVJtarkastuksia yhteensä kahdeksassa YTA-alueessa. HVJ-tarkastuksilla varmistetaan, että YTA-alueet ovat noudattaneet säädöksiä ja Maaseutuviraston antamia ohjeita. Sisäisen tarkastusyksikön tarkastukset Vuoden 2013 aikana maaseuturahastoon kohdistuvia tarkastuksia kohdistui lisäksi luonnonmukaiselle tuotannolle ympäristötuen erityistukisopimuksen perusteella maksettaviin tukiin, maaseuturahaston toimenpiteisiin ja 331, maaseuturahaston toimintalinjan 3 tukien jälkitarkastus, maaseudun kehittämisohjelman teknisen avun jälkitarkastus ja sen valvontojen seurantatarkastus. Lisäksi tehtiin 3 tarkastusta maksajavirastotoimintoihin, joissa sivuttiin myös maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoon liittyvän hallinto- ja valvontajärjestelmän toimintaa maksajavirastossa. 3.4 Tietojärjestelmät Integroitu hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS), rakennetukien tietojärjestelmä (Rahtu) sekä Hanke2007- tietojärjestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti ohjelman vuoden 2007 vuosikertomuksessa. Tässä esitetään vuoden 2013 aikana tietojärjestelmiin tehdyt muutokset. Sähköinen tukihaku Luonnonhaittakorvauksen, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ympäristötuen sitoumusta oli mahdollista jatkaa yhdellä vuodella. Sovelluksen karttoihin tehtiin uusia ominaisuuksia ja karttatasoja. Sovellukseen rakennettua Vipuneuvojaa kehitettiin edelleen lisäämällä siihen tarkisteita, jotta viljelijä voisi paremmin välttyä virheiltä hakemuksessa. Lisäksi sovellukseen tehtiin paljon erilaisia käytettävyyteen vaikuttavia pieniä muutoksia, joista useimmat nopeuttivat hakemuksen tekemistä ja ohjelman käyttöä. Sähköisiä lomakkeita jätti vuonna 2013 yhteensä tilaa, mikä oli noin tilaa enemmän kuin vuotta aiemmin ( vuonna 2012). Sähköisen tukihaun osuus kaikista tiloista oli vuonna 2013 noin 57 %. Alueiden väliset erot sähköisen tukihaun käytössä pienenivät edellisestä vuodesta. Lapin ELY-keskuksen alueel- 14

15 la 73 % hakemuksista jätettiin sähköisesti, kun Etelä-Savossa vastaava luku oli 42 %. Vuonna 2012 ELYkeskusten väliset erot vaihtelivat 29 %:sta 66 %:n. Yli 70 kunnassa sähköisen hakemuksen palautusprosentti oli yli 70, ja vain 8 kunnassa alle 20. Sähköisiä peruslohkojen rajakorjauksia jätti tilaa yhteensä peruslohkolle. Raja-korjausten määrä pysyi lähes samana edelliseen vuoteen verraten. Vuonna 2013 sähköisessä haussa sovellus toimi hyvin eikä kuormitusongelmia muodostunut. Viljelijöille viestittiin sovelluksen käytöstä Mavin ja Vipu-palvelun internetsivuilla sekä Facebookissa. Lisäksi kaikille tuenhakijoille postitettiin sähköisen tukihaun esite. Vuonna 2012 tehdyt opetusvideot olivat käytössä myös vuonna Integroitu hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS) Vuonna 2013 otettiin käyttöön ensimmäiset osiot uudesta web-pohjaisesta tukisovelluksesta. Uudessa tukisovelluksessa pääsee selailemaan maatilan ja asiakkaiden tietoja ja syksyllä sovellukseen tallennettiin ensimmäiset tiedot maatilan tietojen ja sähköisen tukihaun käyttöoikeuksien ajantasaistaminen yhteydessä (lomake 455). Vanhaan tukisovellukseen toteutettiin vuonna 2013 tarvittavat säädösmuutokset. Vuoden aikana tehtiin yhteensä kahdeksan versiopäivitystä. Lisäksi tukilaskentaa päivitettiin omina erillisinä versioinaan. Vuoden 2013 aikana pääpaino siirtyi entisestään uuden tukisovelluksen kehittämiseen. Vanhaan järjestelmään toteutettiin ainoastaan välttämättömät muutokset. Rakennetukien tietojärjestelmä (Rahtu) Rahtu-järjestelmän elinkaari on päättymässä ohjelmakauden päättyessä ja varsinaista kehitystyötä järjestelmälle ei enää tehdä. Vuoden 2013 aikana tehtiin vain joitain välttämättömiä korjaustoimenpiteitä. Ohjelmakauden sulkemiseen valmistauduttiin muuttamalla osa-rahoitteiset tukikohteet kokonaan kansalliselle rahoitukselle vuoden 2013 joulukuusta alkaen. Hanke2007-tietojärjestelmä Hanke2007-tietojärjestelmän elinkaari on myös päättymässä kuluvan rahoituskauden lopussa (ks. kohta: Hyrrä). Tietojärjestelmässä hoidettiin lähinnä ylläpitotoimia vuonna Hyrrä Hyrrä-järjestelmän kehittäminen ohjelmakauden sähköisen asioinnin tarpeisiin on jatkunut edelleen ja toteutus etenee hyvässä vauhdissa. Hyrrän demoversio julkistettiin Seinäjoen Farmarimaatalousnäyttelyssä heinäkuussa. Demoversioita on esitelty kuluneen vuoden aikana niin viranomaiskäyttäjille kuin sidosryhmille eri tilaisuuksissa. HankeDW Hanke2007DW raportoinnissa käytettävä tietosisältö on vakiintunut ohjelmakauden seurannassa eikä sisältöä ole laajennettu vuoden 2013 aikana. Kehittäminen on kohdennettu tiedon laadun parantamiseen ja ohjelmakauden sulkemiseen tarvittavien tietojen esittämiseen. Hankerekisteri otettiin käyttöön vuonna Hankerekisteri mahdollistaa tiedonjakamisen maaseuturahastosta rahoitetuista hankkeista. Rekisterin toiminnallisuutta on lisäksi parannettu vapaasanahaulla sekä raportin muodostamistoiminnolla Excel- tai PDF -muodoissa. Sampo / SampoDW Tukimaksujen käsittelyssä, saatavien seurannassa ja raportoinnissa käytettävää Sampo-järjestelmää ja maksatustietojen tietovarastoa (SampoDW) on jatkokehitetty suunnitelmallisesti. 15

16 3.5. Sitoumukset ja maksut Suomen maaseudun kehittämisohjelmien rahoitustilanne koko EU:n näkökulmasta Maaseuturahaston menokehitys on ollut EU:n tasolla tarkastellen Suomessa edelleen keskimääräistä nopeampaa. Komissio on maksanut ennakkona ja välimaksuina Suomelle mennessä 92,4 % (+ 15,8 %-yksikköä vuoden 2013 aikana) ohjelmakauden koko rahoituskehyksestä, kun EU:ssa keskimäärin vastaava osuus oli jäsenvaltiota kohti 74,7 % (vastaavasti + 13,5 %-yksikköä). Maaseuturahaston menokehitystä kuvaavissa tilastoissa Irlanti oli jo saavuttanut 95 %:n rajan ja muista jäsenmaista Luxemburg (93,6 %) ja Suomi olivat lähinnä em. rajaa. Ohjelmakohtaisesti tarkasteluna 95 %:n rajan tultua täyteen sen jälkeen syntyvillä menoilla kuitataan komission ohjelmakauden alussa maksamia ennakkoja ja ohjelmaa päätettäessä selvitetään lopullinen menokertymä, jonka mukaisesti määräytyy komission loppumaksu (tai jäsenmaan takaisinmaksu komissiolle). Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 95 %:n raja menokertymässä on ylittynyt vuoden 2013 viimeisen neljänneksen aikana, jolloin vain osa komissiolle ilmoitettavista vuoden 2013 viimeisen neljänneksen menoista tuloutuu vuoden 2014 alussa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitustilanne toimintalinjoittain Ohjelmassa on käytettävissä julkista rahoitusta noin milj. euroa, josta maaseuturahaston rahoitus on noin milj. euroa. Näihin varoihin sisältyy myös uusiin haasteisiin käytettävissä oleva noin 131 milj. euron julkinen rahoitus, josta maaseuturahaston rahoitus on noin 67 milj. euroa. Ohjelman kokonaiskustannukset arvioidaan noin milj. euroksi. Komissio hyväksyi ohjelman muutoksen, jossa oli kysymys myös ohjelman rahoituksesta. Maaseuturahaston lisävaroja kohdennettiin uudelleen arvioitua tarvetta vastaavasti siirtämällä em. varoja toimintalinjoilta 1 ja 4 toimintalinjalle 2. Maaseuturahaston muiden varojen siirroilla toimintalinjalta 1 säilytettiin toimintalinjan 4 rahoituskehys ennallaan ja lisättiin toimintalinjan 3 rahoituskehystä. Myös kaikkien toimintalinjojen sisällä muutettiin toimenpiteiden välisiä rahoitussuhteita arvioitua tarvetta vastaavasti. Ohjelman toteutumista kuvataan jäljempänä maaseuturahaston rahoituksen suhteen tilanteen mukaan, jollei erikseen muuta mainita, mutta arviot ovat sellaisenaan sovellettavissa myös ohjelman julkiseen rahoitukseen. Ohjelmassa käytettävissä oleva maaseuturahaston rahoitus on sidottu lähes kokonaan eli noin milj. euroa (99,8 %, mikä on +4,6 %-yksikköä vuoden 2013 aikana) ja siitä on maksettu noin milj. euroa (89 %, mikä on vastaavasti +14,5 %-yksikköä). Ohjelman rahoituskehyksestä on maksamatta jälkeen vajaa 235 milj. euroa, josta noin 3/4 on peräisin koko ohjelmakauden ajan maksamisessa hitaasti edistyneistä yritys- ja hanketuista. Ohjelman hyvä sitoumus- ja menokertymä on perustunut koko ohjelmakauden ajan toimintalinjaan 2, jota koskeva maaseuturahaston rahoituskehys on sidottu kokonaan ja siitä on myös maksettu lähes 99 %. Toimintalinjalla 2 on maksamatta ohjelman toimintalinjoista vähiten maaseuturahaston rahoitusosuutta (vähän yli 21 milj. euroa). Sitoumukset ovat kasvaneet eniten (+ 17 %-yksikköä) vuoden 2013 aikana toimintalinjalla 1 ylittäen ao. rahoituskehyksen noin 3 %-yksiköllä, mikä johtuu nuorten viljelijöiden aloitustuesta ja maatilainvestoinneista (sidottu % ao. rahoituskehyksestä). Maaseuturahaston rahoitusosuutta jäi sidottavaksi vuonna 2014 toimintalinjan muissa toimenpiteissä (tp 111, 123 ja 124) vajaa 2 milj. euroa, jolloin lopullinen sitoumusten määrä tulisi olemaan toimintalinjalla 1 enintään 104 %:n luokkaa ao. rahoituskehyksestä. Toimintalinjoilla 3 ja 4 (samoin kuin toimenpiteissä 111, 123 ja 124) ei ole valtion talousarviota koskevien budjetointimenettelyn vuoksi mahdollista ylittää ao. rahoituskehystä (sidottu toimintalinjalla 3 95 % ja toimintalinjalla 4 97 %). Maaseuturahaston rahoitusosuutta jäi sidottavaksi vuonna 2014 vajaa 4 milj. euroa toimintalinjalla 3 (ei sisällä tp 321:n laajakaistahankkeita) sekä vähän yli 2 milj. euroa toimintalinjalla 4. Lisäksi toimintalinjan 3 laajakaistahankkeisiin jäi sidottavaksi vuonna 2014 noin 5,7 milj. euroa maaseuturahaston rahoitusosuutta. Päätöksenteko voi jatkua näiltä osin saakka. 16

17 Toimintalinjojen 1, 3 ja 4 sitoumusten määrä oli kokonaisuutena vuoden 2013 vaihteessa hyvä, mutta yritysja hanketukien rahoitukselle on tyypillistä, että toteutuvat menot tulevat olemaan sitoumuksia pienemmät johtuen rahoituksen toteutumisesta suunniteltua pienempänä. Ohjelman koko rahoituksen arvioidaan toimintalinjakohtaisista sitoumusten ylityksistä huolimatta toteutuvan rahoituskehyksen mukaisena ja mahdolliset vähäiset tarkistukset toimintalinjojen välisessä rahoituksessa otetaan huomioon ohjelman viimeisessä rahoitussuunnitelman muutoksessa. Lisäksi nuorten viljelijöiden aloitustuen ja maatilainvestointien osalta varaudutaan siihen, että tarvittaessa toimintalinjan 1 rahoituskehyksen ylittävä tai ohjelman päättämistä koskevien kansallisten määräaikojen jälkeen maksettavaksi tuleva osa korvataan tuensaajalle kokonaan kansallisista varoista. Toimintalinjoilla 1, 3 ja 4 menokertymä on huolestuttava ottaen huomioon, että maksamisaikaa on jäljellä enää vajaa kaksi vuotta (kuva 1). Näistä toimintalinjoista menokertymä ollut vuoden 2013 aikana nopeinta toimintalinjalla 4 (maksettu 68 % sidotuista varoista, mikä on + 12 %-yksikköä vuoden 2013 aikana). Toimintalinjalla 1 menokertymä on kokonaisuutena toimintalinjoja 3 ja 4 parempi (maksettu 69 % sidotuista varoista) maatalouden rakennetukien (tp 112, 113 ja 121) ansiosta. Sen sijaan toimintalinjan 3 menokertymä oli laajakaistahankkeista johtuen selvästi muita toimintalinjoja jäljessä (58 %, ilman laajakaistahankkeita 62 %). Toimintalinjoilla 1 ja 3 menokertymä on kasvanut vuoden 2013 aikana sidottuihin varoihin verrattuna samansuuntaisesti (+ 6 %-yksikköä vuoden aikana). Maaseuturahaston lisävarojen käyttöä uusiin haasteisiin pyrittiin edelleen aktivoimaan vuoden 2013 aikana koulutuksella ja neuvonnalla, mutta erityisesti toimintalinjalla 1 sitoumuksia tehtiin huomattavasti edellisiä vuosia vähemmän. Maaseuturahaston lisävaroista oli sidottu 89 % ja maksettu 63 % sidotuista varoista. Maaseuturahaston lisävarat laajakaistahankkeisiin arvioidaan tulevan sidotuksi kokonaan tai lähes kokonaan. Muista maaseuturahaston lisävaroista arvioidaan jäävän sitomatta toimintalinjan 1 ennakoitua heikomman toteutuman takia yhteensä vajaa 1 milj. euroa, mutta maksamatta voi jäädä vielä enemmän, jos hankkeet toteutuvat suunniteltua pienempinä. Tekninen apu on sidottu lähes kokonaan ja siitä on maksettu 61 % vuoden 2013 loppuun mennessä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa maaseuturahastosta sidotut ja maksetut varat esitetään tilanteen mukaan taulukossa 3. Julkisen rahoituksen osalta taulukossa 4 esitetään vuonna 2013 toteutuneet maksut, kumulatiiviset maksut ohjelmakauden alusta alkaen sekä ohjelman alustavan rahoitussuunnitelman mukainen koko ohjelmakauden rahoituksen jakautuminen toimenpiteittäin ja taulukossa 5 vastaavat tiedot koskien maaseuturahaston lisävarojen käyttöä uusiin haasteisiin (liite 4). 17

18 Taulukko 3: Maaseuturahaston rahoitusta koskeva toteutuma MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA osarahoitus 45 % paitsi 28 % toimintalinjalla 2 (muut kuin uudet haasteet) sekä 67 % toimintalinjalla 3 (vain laajakaistahankkeet) Rahoitussuunnitelma EU-osuus, toteutuma Toimintalinjat ja niihin luettavat toimenpiteet EU-osuus Sidottu Maksettu euroa euroa % kehyksestä euroa % kehyksestä % sidotusta Toimintalinja 1 yhteensä: , ,47 69,14 - ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111) , ,68 61,92 - ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111), lisävarat , ,81 22,28 - ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111), yhteensä , ,37 60,16 - nuorten viljelijöiden aloitustuki (112) , ,78 75,68 - varhaiseläke (113: kauden sitoumukset) , ,79 98,79 - maatilojen nykyaikaistaminen (121) , ,19 66,66 - maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (123) , ,49 64,93 - maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (123), lisävarat 2) , ,58 23,50 - maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (123), yhteensä , ,41 61,41 - maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealan innovatiivinen yhteistyö (124) , ,69 63,90 - maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealan innovatiivinen yhteistyö (124), lisävarat , ,70 31,83 - maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealan innovatiivinen yhteistyö (124), yhteensä , ,65 57,13 Toimintalinja 2 yhteensä: , ,60 98,47 - luonnonhaittakorvaukset vuoristoalueilla (211) 1) , ,88 100,00 - korvaukset muilla haitta-alueilla (212) 1) ,90 - maatalouden ympäristötuet (214) , ,71 96,83 - maatalouden ympäristötuet (214): lisävarat , ,78 100,00 - maatalouden ympäristötuet (214) yhteensä , ,90 96,97 - eläinten hyvinvointia edistävät tuet (215) , ,82 93,02 - ei-tuotannolliset investoinnit (216) , ,89 54,38 - maatalousmaan ensimmäinen metsitys (221: kauden sitoumukset) , ,12 100,00 Toimintalinja 3 yhteensä: , ,30 58,23 - taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle (311) , ,79 75,91 - mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen (312) , ,29 66,84 - matkailuelinkeinojen edistäminen (313) , ,46 56,28 - elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (321) , ,77 50,58 - elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (321): laajakaistat , ,12 18,42 - elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (321) yhteensä , ,06 39,81 - kylien kunnostus ja kehittäminen (322) , ,48 65,95 - maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen (323) , ,33 51,46 - (toimintalinjan 3 toimijoiden) koulutus ja tiedotus (331) , ,57 58,43 Toimintalinja 4, Leader yhteensä: , ,75 67,50 - Leader-toimenpiteet linjalla 1 (411 -> toimenpiteet 111, 123 ja 124) , ,80 68,22 - Leader-toimenpiteet linjalla 2 (412 -> toimenpiteet 214 ja 216) 4) , ,83 63,11 - Leader-toimenpiteet linjalla 3 (413 -> kaikki toimintalinjan 3 toimenpiteet) , ,67 67,32 - Leader toimenpiteet linjalla 3, (413 -> 311, 312, 321 ja 331), lisävarat , ,80 56,41 - Leader-toimenpiteet linjalla 3 (413), yhteensä , ,53 67,22 - alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö (421) , ,92 58,97 - toimintaraha (431: 19 % toimintalinjan 4 EU-kehyksestä) , ,59 72,88 Tekninen apu , ,46 61,53 Koko ohjelma yhteensä , ,01 89,16 josta maaseuturahaston lisävarat uusiin haasteisiin , ,50 63,26 1) Toimenpiteet 211 ja 212 yhdistetty sitoumusten ja toteutumaprosenttien osalta 2) Sidotuissa määrissä otettu huomioon takautuvasti alkaen seuratut hankkeet, joista osa toteutuu maksatuksina jälkeen 18

19 Taulukko 4: Julkista rahoitusta koskeva toteutuma Toimenpide/Toimintalinja Vuotuiset maksut vuosi 2013 Kumulatiiviset maksut vuodesta 2007, Julkisen rahoituksen alustava jakautuminen toimenpiteittäin, Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimintalinja 1 yhteensä joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimintalinja 2 yhteensä joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimintalinja 3 yhteensä joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimintalinja 4 yhteensä joista siirtymäkauden menoja* Tekninen apu joista siirtymäkauden menoja* Ohjelma yhteensä joista siirtymäkauden menoja* * Asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja. Sisältää sekä että vuosina ohjelmakauden sitoumuksista aiheutuneet menot. 19

20 Taulukko 5: Julkista rahoitusta koskeva toteutuma koskien maaseuturahaston lisävarojen käyttöä uusiin haasteisiin. Toimenpide Toimi Vuotuiset maksut vuosi 2013 Kumulatiiviset maksut vuodesta 2010, Julkisen rahoituksen alustava jakautuminen toimenpiteittäin, Ilmastonmuutokseen liittyvä koulutus Uusiutuvaa energiaa koskeva tiedottaminen ja tiedonlevitys - Biologinen monimuotoisuus Maatalouden/metsätalouden tuottaman biomassan jalostaminen uusituvaksi energiaksi - Parannukset maitotuotteiden jalostuksessa ja kaupan pitämisessä Energiatehokkuuden parantaminen Maatalouden/metsätalouden tuottaman biomassan jalostaminen uusiutuvaksi energiaksi - Innovaatiot biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen tukemiseksi - Innovatiiviset toimet ilmastonmuutosta koskevien lievennys- ja sopeutumistoimien käsittelemiseksi - Innovatiiviset toimet vesienhoidon tehostamiseksi - Maitoalan innovaatiot Toimintalinja 1 yhteensä Maanhoitokäytännöt: Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito - Luonnonmukainen tuotanto: vastaava erityistuki - Biotooppien hoito: Perinnebiotooppien hoito - Maanhoitokäytännöt: Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen Toimintalinja 2 yhteensä Uuden laajakaistainfrastruktuurin luominen Toimintalinja 3 yhteensä (311, Maatalouden/metsätalouden tuottaman ja 321) biomassan jalostaminen uusiutuvaksi energiaksi - Biomassaa ja muita uusiutuvia energialähteitä (aurinko- ja tuulivoima, maalämpö) käyttävät uusiutuviin energialähteisiin perustuvat laitokset/infrastruktuuri Toimintalinja 4 yhteensä Lisävarat yhteensä Yritys- ja hanketuet toimintalinjoilla 1, 3 ja 4 (paitsi toimenpiteet 112, 113, 121 ja 412) Vuosina valtion talousarvion myöntämisvaltuutta oli käytettävissä maaseuturahaston rahoitusosuutena toimintalinjojen 1 ja 3 yritys- ja hanketukiin sekä toimintalinjan 4 Leader-toimintatavalla toteuttaviin vastaaviin yritys- ja hanketukiin yhteensä noin 433 milj. euroa, josta sidottiin noin 424 milj. euroa (98 % jaetusta myöntämisvaltuudesta). Sidotusta myöntämisvaltuudesta osa on peruuntunut lopetettujen, keskeyty- 20