Mikkelin seudun ympäristölautakunta Liite Luonnonmuistomerkit Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueella
|
|
- Anna Tamminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikkelin seudun ympäristölautakunta Liite 2 24 Luonnonmuistomerkit Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueella Simo Ylönen 2017
2 1 Luettelo luonnonmuistomerkeistä Mikkeli... 3 Brahenkujan mänty... 4 Elämänlähde ja Nimikallio... 5 Etelätien kuusi... 6 Haahkalantien kuusi... 7 Helppanalan kataja... 8 Hietasen pahkakoivu... 9 Hiidenkirnu Hilkkaorvokin kuusi Itärinteen kuusi Keikkalan kataja Kerolan kuusi Kihlin mänty Kirjalan mänty Kirkkokivet Kivikallion mänty Kotiahon männyt ja kuuset Louhikkorannan kuusi Moision koivu Ostoskeskuksen siirtolohkare Parikankankaan siperianpihta Parikkalantien uhrikivipihlaja ja pihakataja Pentin petäjä Pesun mänty Pirilän mänty Rahamänty Sokkalan tammikuja Tarsalan mänty Visulahden käärmekuusi Ylä-Säynätin kuusi Kangasniemi Kutemajärven käärmekuusi Kallioharjun kuusi Hirvensalmi Joutsa-Mikkeli kataja Tyynelän kuusi Pertunmaa Rantalan kuusi Ruorasmäen lepät Saiman mänty, Uunon koivu ja Johanneksen kuusi Tuomaalan tuulenpesämänty Mäntyharju Lahdenhovin mänty Linnalan kataja Lopperin mänty... 43
3 Johdanto 2 Raporttiin on koottu yhteenveto Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueella (Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju, Pertunmaa, Kangasniemi) sijaitsevista luonnonmuistomerkeistä. Luonnonmuistomerkit ovat luonnonsuojelulain 23 :n nojalla rauhoitettuja kohteita. Luonnonmuistomerkkinä voidaan rauhoittaa puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella. Luonnonsuojelulain 26 :n mukaan kunta päättää alueen omistajan hakemuksesta tai suostumuksella 23 :ssä tarkoitetun, yksityisen omistamalla maalla olevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta. Mikkelissä luonnonmuistomerkin rauhoituspäätöksen tekee Mikkelin seudun ympäristölautakunta. Rauhoituspäätös laitetaan vireille hakemuksella, jossa kuvataan perusteet kohteen rauhoittamiselle. Useimmiten rauhoituspäätöksen perusteena on kohteen kauneus ja maisemallinen merkitys. Kunta voi myös lakkauttaa 26 :ssä tarkoitetun luonnonmuistomerkin rauhoituksen, jos rauhoitukselle ei ole enää perusteita tai jos rauhoitus estää yleisen edun kannalta merkittävän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen. Rauhoituspäätöksen lakkauttaminen tehdään maanomistajan hakemuksesta tai alueellisen Ely-keskuksen esityksestä. Luonnonmuistomerkkikartoituksia on tehty kunnittain mutta valtakunnallista yhteenvetoa ei ole olemassa. Mikkelin ympäristöpalveluiden toimialueella on 40 luonnonmuistomerkkiä, joista viiden osalta todettiin, että rauhoittamisen perusteita ei enää ole tai perusteet ovat olennaisesti heikentyneet rauhoitetun puun kaatumisen vuoksi. Näiden luonnonmuistomerkkien osalta rauhoituspäätöstä esitetään lakkautettavaksi. Luonnonmuistomerkeistä 29 sijaitsee Mikkelin, kaksi Hirvensalmen, kaksi Kangasniemen alueella, kolme Mäntyharjun ja neljä Pertunmaan alueella. Ensimmäiset rauhoituspäätökset on tehty vuonna 1951 lääninhallituksen toimesta. Suurin osa rauhoituksista on tehty ja 90- luvuilla. Yhdeksänkymmentäluvulta alkaen toimivaltainen viranomainen luonnonmuistomerkkien rauhoituspäätöksien osalta on ollut kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
4 3 Tässä raportissa on esitelty kunnittain kaikki tiedossa olevat Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueella sijaitsevat luonnonmuistomerkit, perusteet kohteen rauhoittamiselle, rauhoituspäätöksen hakija ja päätöksen antaja. Luonnonmuistomerkkien kuvaukseen on yhdistetty kohteen koordinaatit, kartta ja reittiohjeet luonnonmuistomerkille. Raportin on koonnut Simo Ylönen. Mikkeli Mikkelissä on 29 luonnonmuistomerkkikohdetta. Niistä yhdeksän on mäntyjä (Pinus sylvestris), kahdeksan kuusia (Picea abies), kolme erilaista kivimuodostelmaa, kaksi katajaa (Juniperus communis) ja kaksi koivua (Betula pubescens ja Betula pendula) sekä yksi tammi- (Quercus robur), pihlaja- (Sorbus aucuparia) ja pihtakohde (Abies sibirica). Kahdessa kohteessa on sekaisin eri puita, toisessa kohteessa on useampia kuusia ja mäntyjä ja toisessa on pihlaja ja kataja. Näiden lisäksi yhdessä kohteessa on kallio ja lähde. Mikkelin alueella luonnonmuistomerkit ovat säilyneet hyvin. Yhtään luonnonmuistomerkkiä ei ole tarkoituksella turmeltu mutta kolmen puun todettiin kaatuneen. Tässä raportissa on esitetty kohdekuvaukset kaikista Mikkelin kaupungin alueella sijaitsevista luonnonmuistomerkeistä.
5 Brahenkujan mänty 4 Brahenkujan mänty on maisemallisesti erikoinen, suurikokoinen, monihaarainen mänty. Puu haarautuu epätavallisella tavalla 1,3 metrin korkeudelta viiteen haaraan, jotka kukin haarautuvat edelleen. Mänty on viitostien yli menevän kevyen liikenteen väylän läheisyydessä, kulkuväylältä katsoen männyn taakse jää rautatie sekä ostoskeskus Setri. Mänty on helposti löydettävissä ja aivan keskustan tuntumassa, joten sen lähestyminen ei vaadi erityistä vaivaa. Mänty on noin 150 vuotta vanha ja männyn korkeus on noin 19 metriä. Männyn koordinaatit ovat , Mäntyä ei ole merkitty maastokarttoihin, mutta maastossa on luonnonmuistomerkkikyltti. Mikkelin kaupunki Mikkelin seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta
6 5 Elämänlähde ja Nimikallio Elämänlähde ja Nimikallio ovat nimensä mukaisesti juomakelpoinen lähde ja kallio, johon lähteestä juoneet ovat kaivertaneet nimensä. Kaiverruksista on erotettavissa vuosilukuja, jotka osa nimensä kaivertaneista on siihen lisännyt. Kallion rauhoittamisen takia siihen ei voi enää kaivertaa. Lähde on tunnettu mineraalipitoisesta vedestään, ja veden maku johtuu siinä olevasta mangaanista. Luonnonmuistomerkki sijaitsee Ristiinassa ja on helposti löydettävissä tien varrelle pystytettyjen opasteiden ansiosta. Luonnonmuistomerkin koordinaatit ovat , Toivo Piispanen Mikkelin lääninhallitus N. 58/ /E.833/71
7 Etelätien kuusi 6 Etelätien kuusi on Mikkelin Rauhaniemessä oleva kuusi, joka on rauhoitettu poikkeuksellisen suuren kokonsa ja sen tuoman maisemallisen merkityksen takia. Kuusi sijaitsee osoitteessa Etelätie 10. Kuusen vierestä avautuu näkymä Rauhaniemessä olevalle lenkkeilypolulle ja Saimaalle. Kuusen alaoksat ovat niin pitkälle kasvaneet, että ne muodostavat verhomaisen peiton kuusen rungon ympärille. Osa oksista on jo kasvanut jonkin matkaa maata pitkin. Kuusen koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Risto ja Maaret Karttunen Mikkelin lääninhallitus N. 495/ /33/74 N
8 Haahkalantien kuusi 7 Haahkalantien kuusi on jykevä kuusi Haahkalantien varressa Mikkelissä, keskustasta katsottuna oikealla puolella tietä. Kuusi sijaitsee keskeisellä paikalla aivan jalkakäytävän vieressä, ja kuusen oksat muodostavat holvikaaren jalkakäytävän ylle. Holvikaari on muodostunut kuusen alaoksien karsimisen seurauksena. Karsiminen ei vaikuta haitallisesti kuusen kasvuun, ja se on etukäteen kirjattukin rauhoituspäätökseen. Kuusi on noin 20 metriä korkea ja sen ympärysmitta metrin korkeudelta on 3,2 metriä. Kuusen koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Leena ja Rainer Saarento, Anna Ripatti Mikkelin kaupungin ympäristönsuojelulautakunta
9 Helppanalan kataja 8 Helppanalan kataja on ensimmäinen Mikkelissä rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Katajan ympäristö on rauhoitettu samalla päätöksellä neljän metrin alueelta. Kataja oli noin kymmenen metriä korkea, kuusi metriä leveä ja tylppälatvainen. Keskimmäisen haaran kaaduttua tyvestä kataja on nykyään v-kirjaimen muotoinen, muutamaa metriä lyhyempi ja pensasmainen. Katajan koordinaatit ovat , Kataja on merkitty maastokarttoihin, mutta siltä ei löydy maastosta luonnonmuistomerkkikylttiä. Ferdinand Parkkinen Mikkelin lääninhallitus E. 1337/ /E.833/49
10 9 Hietasen pahkakoivu Hietasen pahkakoivu on rauhoitettu rautatiehallituksen päätöksellä. Hieskoivusta tekee erikoisen sen kyljessä kasvava suuri pahka. Kesällä 1986 pahkan ympärysmitta oli 430 cm, ja se on tähän päivään mennessä kasvanut siitä huomattavasti. Pahkan kasvu on ilmeisesti alkanut verottaa koivun hyvinvointia, sillä puun kunto on heikentynyt. Koivu on VR:n maalla rautatien vieressä, ja sen koordinaatit ovat , Koivua ei ole merkitty maastokarttoihin, mutta sillä on maastossa luonnonmuistomerkkikyltti. /myöntäjä Rautatiehallitus Rto 7/089/
11 10 Hiidenkirnu Pursialan hiidenkirnu on syntynyt noin 9000 vuotta sitten, ja sen syntyminen on kestänyt noin sata vuotta. Hiidenkirnu on kahdeksan metriä syvä ja Suomen neljänneksi suurin hiidenkirnu. Hiidenkirnu on helposti lähestyttävissä ja löytyy helposti selvien opasteiden ansiosta. Se sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa. Hiidenkirnun koordinaatit ovat , /myöntäjä Tie- ja vesirakennushallitus C N:o T-3955 Ta 259/7-1950
12 11 Hilkkaorvokin kuusi Hilkkaorvokin kuusi on Lappeenrannantien varressa oleva kuusi, joka rauhoitettiin puun erikoisen muodon takia. Kuusen alaoksat kasvavat epätyypillisesti ylöspäin, ja muutama näistä oksista on kasvanut lähes tavallisen kuusen kokoiseksi. Viimeiset myrskytuhot ovat katkoneet osan kuusen oksista, ja siksi kuusi on Lappeenrannantieltä katsottuna hieman entistä harvempi. Kuusi on helppo löytää, ja se on lyhyen matkan päässä Mikkelin keskustasta. Kuusen koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Hilkkaorvokki asunto Oy Mikkelin lääninhallitus N. 1771/ /33/75 N/
13 Itärinteen kuusi 12 Itärinteen kuusi on Saimaan rantapolun varrella oleva isokokoinen kuusi. Kuusi on noin 130 vuotta vanha ja sen korkeus on 24 metriä. Kuusi on keskeisellä paikalla ja se on rauhoitettu kokonsa ja maisemallisen arvonsa takia. Kuusen oksistoon on jostain syystä ilmestynyt lautarakennelmia. Kuusen koordinaatit ovat , Kuusta ei ole merkitty maastokarttoihin, mutta sillä on maastossa luonnonmuistomerkkikyltti. Mikkelin kaupunki Mikkelin seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta
14 Keikkalan kataja 13 Keikkalan kataja on Ristiinassa sijaitseva näyttävä puumainen kataja, jonka pituus on noin kymmenen metriä. Rauhoituksen jälkeen kataja on kasvanut huomattavasti, ja sen kasvutapa on tehnyt siitä entistäkin näyttävämmän. Kataja on kasvanut kehämäisesti, muodostaen sisäänsä tyhjän tilan. Osa katajan oksistosta on tosin ajan kuluessa katkennut paljastaen paremmin katajan sisällä olevan kolon. Vajaan kahden metrin korkeudelta katajan yläoksat haaroittuvat moninaisesti. Katajan koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Aulis Karhinen Mikkelin lääninhallitus E.2194/ /E.883/60
15 Kerolan kuusi 14 Kerolan kuusi on rauhoitettu komean ulkomuotonsa ja puuhun liittyvän perimätiedon takia. Kerolan kuusi on mainittu Porrassalmen taistelussa kertovassa runossa, jossa sovitaan tavattavan Kerolan kuusen luona, jos taistelussa joudutaan perääntymään. Kuusi näkyy kauas sillä se sijaitsee aukealla kohdalla tien ja pellon vieressä. Kuusen koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Kauko Kirvesniemi Mikkelin lääninhallitus N. 138/ /33/73 N/Kir
16 Kihlin mänty 15 Kihlin mänty on Orijärven rannalla oleva vanha mänty. Puun iän on arvioitu olevan 300 vuotta mutta se on kuitenkin edelleenkin hyväkuntoinen. Puun latvuksen yläosan leviäminen kertoo myös selvästi puun ikääntymisestä. Mänty on kasvutavaltaan erikoinen. Männyn oksahaarat ovat jostain syystä kasvaneet männyn ympärille luoden kierrekuvion männyn rungolle. Mänty näyttää sopivan hyvin muuhun ympärillä olevaan luontonäkymään. Kihlin männyn koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Kalervo Valo Mikkelin ympäristölautakunta
17 Kirjalan mänty 16 Kirjalan mänty on Mikkelin kaupungin suurin mänty, sen ympärysmitta 130 cm korkeudelta on 305 cm ja korkeus noin 21 metriä. Mänty on Kirjalan kartanon pihalla Yrittäjänkadun varressa. Mänty on iältään 230 -vuotias. Männyn alaoksat ovat keloutuneet. Mänty on helposti löydettävissä, koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Mikkelin kaupunki Mikkelin seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta
18 Kirkkokivet 17 Otavan kirkkokivet on kivimuodostelma Otavan läheisyydessä. Muodostelman nykyisen kutsumanimen uskotaan johtuvan niiden muodosta. Siirtolohkareet ovat sattumalta muodostaneet kirkkoa muistuttavan asetelman. Kirkkokiviin liittyy monia paikallisia tarinoita, ja ne toimivat myös historiallisina piilopaikkoina alueen ihmisille. Yhden kiven alla on iso luola. Kirkkokivien luokse on merkitty selvät opasteet sinne johtavan tien varrelle. Kirkkokivien koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Viljo Julenius Mikkelin maalaiskunnan kunnanhallitus
19 Kivikallion mänty 18 Kivikallion mänty on 23-metrinen ja yli 200-vuotias mänty. Männyllä on paksu kilpikaarna. Palokärki ja muut tikat ovat alkaneet hakata mäntyyn koloa noin metrin korkeudelta. Tämä kertoo männyn olevan keskeltä laho koska palokärki on aloittanut tyvestä toukkien etsimisen. Keloutuneenakin mänty vaikuttaa suojelun arvoiselta. Männyn koordinaatit ovat , Mänty on merkitty maastokarttoihin, mutta siltä ei löydy maastosta luonnonmuistomerkkikylttiä. Viljo Julenius Mikkelin maalaiskunnan kunnanhallitus
20 Kotiahon männyt ja kuuset 19 Puuryppääseen kuuluu 11 mäntyä ja kaksi kuusta. Puut sijaitsevat Orijärven rannalla, ja ne näkyvät selvästi vastarannaltakin. Puut ovat rivissä suhteellisen tasaisin välein noin sadan metrin matkalla. Kaikki puut ovat isoja ja iältään noin satavuotiaita. Puut ovat tärkeä osa alueen maisemakuvassa, ja ne ovatkin rauhoitettu tästä syystä. Muodostelman keskikohta on koordinaateissa , Luonnonmuistomerkki on merkitty maastokarttoihin, mutta siltä ei löydy maastosta luonnonmuistomerkkikylttiä. Maija ja Jussi Kotiaho Mikkelin lääninhallitus R. 815/ R
21 Louhikkorannan kuusi 20 Louhikkorannan kuusi on erityisen suuri kuusi Anttolan Kääriälän kylässä. Kuusen pituus on 32 metriä ja sen ympärysmitta on 260 metriä. Kuusi sijaitsee mäen rinteessä, ja pituutensa takia sen huippu on korkeammalla kuin mäen päällä olevat kuuset. Kuusi ei tieltä katsottuna vaikuta kovinkaan isolta, vaan sen koko paljastuu vasta lähempää katsottuna. Kuusen alaoksat ovat jo harmaantuneet. Kuusen koordinaatit ovat , Kuusesta on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Leena ja Jorma Muukkonen Mikkelin lääninhallitus R. 355/
22 Moision koivu 21 Moision koivu on noin 130 -vuotias koivu Moision koulun kohdalla, reilun kymmenen metrin etäisyydellä kevyen liikenteen väylästä. Koivu on näyttävän näköinen, ja se on helposti lähestyttävissä. Puu erottuu selvästi muusta kasvustosta. Jo rauhoituspäätöstä tehdessä vuonna 2003 puun tulevaisuus arvioitiin olevan epävarma, koska puun vanhempien oksien katkeamiskohtaan oli kasvanut kääpäsieniä, jotka lahottavat puuta nopeasti. Kääpäsienten koko ja määrä on kasvanut huomattavasti. Tästä huolimatta puu näyttää olevan kohtalaisen hyvässä kunnossa edelleenkin. Koivun koordinaatit ovat , Koivua ei ole merkitty maastokarttoihin, mutta sillä on maastossa luonnonmuistomerkkikyltti. Kapiteeli oy Mikkelin ympäristölautakunta
23 Ostoskeskuksen siirtolohkare 22 Ostoskeskuksen siirtolohkare on Ristiinan kunnan Liikalan kylässä oleva rapakivinen siirtolohkare. Siirtolohkare rauhoitettiin epäonnistuneiden siirtämisyritysten jälkeen. Siirtolohkareen kylkeen laitettiin rauhoituksen yhteydessä Pelloksen tehtaiden perustajan Aarne J. Aarnion reliefi, mutta se myöhemmin siirrettiin muualle ja tilalle laitettiin siirtolohkareen rauhoittamista pyytäneen rouva Aarnion laatta. Kiven nimi vaihtui samalla Saaran kiveksi. Siirtolohkareen koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkillä ei ole maastokartoissa merkintää eikä sen läheisyydestä löydy luonnonmuistomerkkikylttiä. Aimo Lautiainen Ristiinan kunnanhallitus
24 Parikankankaan siperianpihta 23 Parikankankaan siperianpihta on epätavallisen näköinen ja 150 -vuotias pihtakuusi. Kuusi on ilmeisesti jossain vaiheessa kasvuaan katkennut tuulen vaikutuksesta, ja sen takia kuusen eräs oksa on puun sivusta alkanut kasvaa latvaksi. Tämän takia kuusella on oma erityinen ulkonäkönsä, vaikka useasti pihdat ovatkin monilatvaisia. Kauempaa katsottuna puu näyttääkin kahdelta vierekkäiseltä puulta. Pihtakuusen koordinaatit ovat , Pihta on merkitty maastokarttoihin, mutta siltä ei löydy maastosta luonnonmuistomerkkikylttiä. Juha Riepponen Mikkelin seudun terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta
25 Parikkalantien uhrikivipihlaja ja pihakataja 24 Uhrikivipihlaja on noin 200- vuotias sateenvarjonmuotoinen pihlaja. Pihlajan vieressä on laakea siirtolohkare, jota on käytetty uhrikivenä. Uhrikivi on muinaismuistolain nojalla suojeltu kiinteä muinaisjäännös. Pihlajassa kasvaa muutama kääpä, ja sen rungossa ja tyvessä on koloja. Pihlajan koordinaatit ovat , Kataja ja pihlaja on merkitty maastokarttoihin, mutta siltä ei löydy maastosta luonnonmuistomerkkikylttiä. Juha Riepponen Mikkelin seudun terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta
26 Pentin petäjä 25 Pentin petäjä on viimeisin Mikkelissä rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Järeä mänty sijaitsee Mikkelin Parkkilassa. Puu ei ole kokoonsa nähden kovin korkea, mutta se on yli sata vuotta vanha ja rauhoitettu puun kauneuden ja maisemallisen merkityksen takia. Puu kasvaa nuoremman kuusikon keskellä, ja kuusikon harventamisen seurauksena männyn maisemallinen merkitys on korostunut. Mänty haluttiin rauhoittaa hakijan edesmenneen aviomiehen muistoksi ja on nimetty hakijan aviomiehen mukaan. Männyn koordinaatit ovat , Männystä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Leena Maaranen Mikkelin ympäristölautakunta
27 26 Pesun mänty Pesun mänty on Mikkelin Otavassa sijaitseva vanha ja kookas kaksihaarainen mänty. Puu on haaroittumiskohdan jälkeen käkkyräoksainen. Puu sijaitsee aivan Mäntytien vieressä, ja sen takia siinä on muutamia kulumisjälkiä tien puolella. Männyn ikä on noin 200 vuotta, ja se on edelleen hyväkuntoinen. Puu on rauhoitettu sen erityisen suuren koon ja maisemallisen merkityksensä takia. Männyn koordinaatit ovat , Männystä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Mikkelin maalaiskunta Mikkelin lääninhallitus R. 3/
28 27 Pirilän mänty Pirilän mänty tai Alvarinteen mänty on Savonlahden kylällä sijaitseva 130-vuotias mänty. Mänty on kävelymatkan päässä Visulahden huvipuistosta. Puu on maisemallisesti komea, ja se on rauhoitettu maisemallisen ja luonnonsuojelullisen arvonsa takia. Puu erottuu jo kaukaa erityisenä kiintopisteenä ympärillä olevan sekametsän keskellä. Männyn koordinaatit ovat , Männystä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Seija Manninen ja Hilppa Pirilä Mikkelin seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta
29 Rahamänty 28 Ristiinan Rahamänty on rauhoitettu männyn erikoisen maisemallisen ja historiallisen arvon takia. Mänty toimi pysäkkipaikkana 1930-luvulla Viipurista Ristiinaan tulevalle linja-autolle, ja se edelleen selvästi vaikuttaa alueen maisemalliseen arvoon. Puun oksat alkavat noin kolmen metrin korkeudelta, eivätkä ne aiheuta häiriöitä välittömässä läheisyydessä olevaan kevyen liikenteen väylän toimintaan. Männyn koordinaatit ovat , Mänty on merkitty maastokarttoihin, mutta siltä ei löydy maastosta luonnonmuistomerkkikylttiä. Martta Savenius Mikkelin lääninhallitus r498/
30 Sokkalan tammikuja 29 Sokkalan tammikuja on Rantakylän Sokkalassa oleva tie, jonka ympärillä kasvaa joukko eri-ikäisiä tammia. Osa puista on ajan myötä lahonnut, ja siksi tammikujaa on täydennetty uusien tammien istutuksilla, mutta kaikki istutukset eivät ole onnistuneet, ja näin ollen tammikujassa on muutama aukko. Aukkoihin on kasvanut muita puita. Suurin osa tammista on huonossa kunnossa. Kesäisin tammikuja on kuitenkin vaikuttavan näköinen, ja se on helposti löydettävissä. Tammikujan keskikohdan koordinaatit ovat , Tammikuja on merkitty maastokarttoihin, ja maastosta löytyy luonnonsuojelualuekyltti. Mikkelin maalaiskunnan kunnanhallitus Mikkelin lääninhallitus E. 1845/ /E.833/62
31 30 Tarsalan mänty Tarsalan mänty on vanha keloutunut mänty Kovalan kylässä Tarsalan tilalla. Mänty on aukealla paikalla, ja näyttää keloutuneena mahdollisesti jopa entistä näyttävämmältä. Tarsalan männyn koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Rolf Mennander Mikkelin lääninhallitus E. 2374/ /E.833/59
32 31 Visulahden käärmekuusi Visulahden käärmekuusi on iältään noin 110 vuotta. Käärmekuusi on tavallisen kuusen erikoinen muoto, jonka oksien kasvu poikkeaa normaalista geneettisen häiriön vuoksi. Visulahden käärmekuusen koordinaatit ovat , Kuusta ei ole on merkitty maastokarttoihin, mutta siltä löytyy maastosta luonnonmuistomerkkikyltti. Mikkelin kaupunki Mikkelin seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta
33 Ylä-Säynätin kuusi 32 Ylä-Säynätin kuusi on paksu, noin 140 -vuotias ja 31 metriä korkea kuusi. Kuusi kasvaa alueella, jossa on paljon suurikokoisia kuusia. Ylä- Säynätin kuusi on näistä kuusista järein. Kuusi on helppo löytää sille johtavan polun vuoksi. Kuusen koordinaatit ovat , Kuusta ei ole on merkitty maastokarttoihin, mutta siltä löytyy maastosta luonnonmuistomerkkikyltti. Mikkelin kaupunki Mikkelin seudun terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta
34 Kangasniemi 33 Kangasniemellä on kaksi voimassa olevaa luonnonmuistomerkin rauhoituspäätöstä. Kyseiset luonnonmuistomerkit ovat Kutemajärven käärmekuusi sekä Kallioharjun kuusi. Kutemajärven käärmekuusi Kutemajärven käärmekuusi on noin 15 metriä korkea käärmekuusi. Kuusen nimitys johtuu kuusen oksien lainemaisesta kasvamisesta ylöspäin. Kuusi on vieressä olevan tien välittömässä läheisyydessä. Suurin osa puun alaoksista on tien puolelta katkennut noin puoleen väliin puun pituudesta. Puun pinnalla ja oksissa on paljon naavaa. Kuusen koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Juho Saksa Kangasniemen kunnanvaltuusto N37 26 II 29/1926
35 Kallioharjun kuusi 34 Kallioharjun kuusi on korkea ja selvästi muusta ympäristöstä erottuva kuusi. Kuusen latva näkyy muun metsän yli jo kauempaa tieltä tullessa. Kuusen koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Taisto Oranen Mikkelin lääninhallitus R R Ora
36 Hirvensalmi 35 Hirvensalmella on kaksi luonnonmuistomerkkiä. Ne ovat Joutsa-Mikkeli kataja sekä Tyynelän kuusi. Joutsa-Mikkeli kataja Joutsa-Mikkeli kataja on samalla nimellä kulkevan tien läheisyydessä oleva pensasmainen kataja. Kataja haarautuu juuresta kahteen suureen haaraan, ja oksat kietoutuvat vain vähän toisiinsa, luoden V-kirjaimen muotoisen kokonaisuuden. Katajan koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. / Tie- ja vesirakennushallitus N:o Sts-20 Ta 507/188 65
37 Tyynelän kuusi 36 Tyynelän kuusi on kauniin mallinen ja kookas kuusi. Kuusi on hakijan isän istuttama ja siitä asti varjeltu pihakuusi, ja rauhoitettu kauniin muotonsa takia. Kuusen koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Helvi Lilja Mikkelin lääninhallitus N.954/ /33/76 N/lil
38 Pertunmaa 37 Pertunmaalla on neljä voimassa olevaa luonnonmuistomerkkiä. Niistä on kaksi kuusta, kaksi mäntyä, koivu sekä leppäryhmä. Rantalan kuusi Rantalan vanha kuusi on selvästi alueen isokokoisin puu. Kuusen korkeus on noin 25 metriä ja ympärysmitta rinnankorkeudelta 289 senttimetriä. Kuusen koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Maija Paasonen Mikkelin lääninhallitus N:o E /E.833/66
39 Ruorasmäen lepät 38 Leppäryhmä koostui alun perin neljästä lepästä, mutta nykyään leppiä on enemmän. Puut sijaitsevat pihatien ja pellon välissä, aivan Joutsantien vieressä. Leppäryhmän koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkki on merkitty maastokarttoihin, mutta siltä ei löydy maastosta luonnonmuistomerkkikylttiä. Viljam Kurikka Mikkelin lääninhallitus N:o E /E.833/66
40 Saiman mänty, Uunon koivu ja Johanneksen kuusi 39 Samalla tilalla olevat rauhoitetut puut ovat nimeltään Saiman mänty, Uunon koivu ja Johanneksen kuusi. Mänty on jostain syystä jäänyt korkeussuunnassa kitukasvuiseksi, vaikka sen oksisto onkin komean tuuhea. Paksuuden puolesta männyn kuuluisi olla selvästi korkeampi. Koivu on muilta osin tavallisen näköinen, mutta sen oksat ovat muodostuneet kurotteleviksi, jotka ovat arviolta useita metrejä muita oksia pitempiä ja kiertyvät tavanomaisesta kasvutavasta poikkeavalla tavalla. Rauhoitettu kuusi on tontin ainoa kuusi. Kuusi on todella tuuhea, vaikkakin suurelta osalta havuton. Luonnonmuistomerkkien koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Saima ja Uuno Hoberg Mikkelin lääninhallitus E /E.833/66
41 Tuomaalan tuulenpesämänty 40 Erikoisen näköisen männyn oksisto alkaa rypäsmäisesti lähes samalta korkeudelta, luoden männylle tuulenpesämäisen ulkomuodon. Tuulenpesästä lähtevien oksien värin perusteella kohdasta kasvaa edelleen uusia oksia. Mänty näkyy Joutsantielle. Männyn koordinaatit ovat , Mänty on merkitty maastokarttoihin, mutta siltä ei löydy maastosta luonnonmuistomerkkikylttiä. Esko Tuomiharju Mikkelin lääninhallitus E /E.833/66
42 Mäntyharju 41 Mäntyharjussa on kolme luonnonmuistomerkkiä. Puista kaksi ovat mäntyjä ja yksi kataja. Mäntyharjun luonnonmuistomerkkejä on kaatunut aiempien luonnonmuistomerkkiselvityksien jälkeen luonnonolojen sekä lahoamisen takia. Lahdenhovin mänty Lahdenhovin mänty on nelihaarainen mänty, josta yksi haaroista on kuollut. Puu rauhoitettiin luonnonmuistomerkiksi poikkeuksellisen ulkonäkönsä ja maisemallisen näkyvyytensä takia. Mänty näkyy hyvin tielle, ja se sijaitsee läheisen kiviaidan vieressä. Männyn koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. E. K. Ahvenainen Mikkelin lääninhallitus N. 110/ /33/74 N/ Ahv
43 Linnalan kataja 42 Linnalan kataja on vanha 4,5 metriä korkea kataja. Kataja sijaitsee pellon ja läheisen pienen järven välissä aukealla paikalla, jossa se on turvassa ihmisen toiminnalta. Katajan koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Eetu Kousa Mikkelin lääninhallitus E /E.833/60
44 Lopperin mänty 43 Lopperin männyllä on kahden sukupolven ajan ollut nimi Iso-Petäjä ja tarinan mukaan se on ollut menneinä aikoina nuorten kohtaamispaikka. Mänty on rahoitettu sen maisemallisen sekä historiallisen merkityksen takia. Männyn koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Aili ja Väinö Lopperi Mikkelin lääninhallitus R /33/81 N/Lop
45 44
Luonnonmuistomerkit Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueella
Luonnonmuistomerkit Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueella Simo Ylönen 2017 1 Luettelo luonnonmuistomerkeistä Mikkeli... 3 Brahenkujan mänty... 4 Elämänlähde ja Nimikallio... 5 Etelätien kuusi...
Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
SIIKAJOEN KUNTA Ympäristönsuojeluviranomainen
SIIKAJOEN KUNTA Ympäristönsuojeluviranomainen PÄÄTÖS 04.04.2017 Yksittäisen männyn rauhoittaminen luonnonmuistomerkiksi, Kärkiniemi Siikajoki HAKIJA: tekninen lautakunta Siikasavontie 1A 92400 Ruukki s-posti:
Toimenpiteet: tarkkailtava
31.8.2017 1 ( 8) PUIDEN KUNTOARVIO 16.8.2017 Jankan tila Tontin puusto käytiin läpi silmämääräisesti arvioiden sekä käyttäen apuna resistograph -mikroporaa. Mahdollista uutta rakentamista varten kuntoarviossa
RAKYMPLK Joensuun kaupunki on maanomistaja tehnyt esityksen otsikossa mainitun kaarnakuusen rauhoittamisesta luonnonmuistomerkkinä.
JOENSUUN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Rakennus- ja ympäristölautakunta 17.02.2016 Kontiosuon Kaarnakuusen rauhoittaminen luonnonsuojelulain mukaisena luonnonmuistomerkkinä RAKYMPLK 17.02.2016 22 Joensuun
Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen
Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu 6.2.2012, Jouko Seppänen Muinaisrantojen ja 1770 kartan sovitus Pispalan vääräväri-ilmakuvaan 2006 / kuvayhdistelmä Jouko Seppänen Pispalan harju on osa pitkää jäätikkökielekkeiden
Esittelijä: Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen Valmistelija/lisätiedot: Ympäristötarkastaja Lahtela Taina
Vilkjärven kuusen rauhoittamishakemus Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1641/11.01.04.02/2018 Esittelijä: puh. Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen 040 081 5284 Valmistelija/lisätiedot: Ympäristötarkastaja Lahtela
Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
Luonnonmuistomerkkienkin suojelu on tärkeää. Ympäristöasiantuntija Heli Jutila, Hämeenlinnan kaupunki
Luonnonmuistomerkkienkin suojelu on tärkeää Ympäristöasiantuntija Heli Jutila, Hämeenlinnan kaupunki Luonnonmuistomerkit (23, 26 ) Puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma,
Luontokohteita Evolla Useat retkeilijät tulevat hakemaan Evon luonnosta hiljaisuutta ja rauhaa kiireiseen elämänmenoonsa.
Luontokohteita Evolla Useat retkeilijät tulevat hakemaan Evon luonnosta hiljaisuutta ja rauhaa kiireiseen elämänmenoonsa. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS
1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix
Vantaan luonnonmuistomerkit
Vantaan kaupunki ympäristökeskus Vantaan luonnonmuistomerkit Marianne Mayer Kansikuva: Hämeenkylän kartanon puita Kuvat: Marianne Mayer Taitto ja kuvankäsittely: Jaakko Vähämäki Ympäristökeskus Pakkalankuja
Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.
Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat
TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman
Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt
Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Juha Ojanperä, FM, Linda Laakso, biol.yo., Ursa ry, ilmakehän optiset valoilmiöt -jaosto, siitepölytiedotuksen 40v juhlaseminaari, TY 3.2.2016 Mitä siitepölykehät
Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot.
19082008 12:42 - Viimeksi päivitetty 23062010 06:06 Mummo menee metsään Toimittaja Terttu Lensun pakina YLE:n radiossa juhannuksena 2008 Metsäpäiviä ja -teemoja 1996-2009 Metsätyömaiden Tehopakkaus 1940-luvulta
As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1
As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi
KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA
Kokousaika Torstai 6. lokakuuta 2016 kello 18.00 Kokouspaikka Kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Jari Laurila pj Esko Syrjälä j. Kimmo Kupi j. Pirjo Leino j. Tuija Välimaa j.
Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.
Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.
Jättiläiskuusi Annukka Partanen RAINER Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria. Kuusi on lehtomaisen kankaan pääpuulaji Kuusi (Picea abies)
Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
Toimitus nro (12) Dnro MMLm/16390/33/2012
Toimitus nro 2012-425396 1 (12) HALTUUNOTTOKATSELMUKSEN PÖYTÄKIRJA Kohde: Kantatien nro 68 liikenneturvallisuuden parantaminen, liittymäjärjestelyt välillä Vieresjoki - Kivipuro, Lappajärvi Lyhennykset:
Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN
TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin
TOURULA-KEIHÄSKOSKI
Kyläkävelyraportti TOURULA-KEIHÄSKOSKI 7.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA sdagjnlnfvfkjn Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten
Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA
Kokousaika Torstai 6. lokakuuta 2016 kello 18.00 21.05 Kokouspaikka Kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Läsnä Poissa Jari Laurila pj x Esko Syrjälä j. x Kimmo Kupi j. x Pirjo
Hämeenlinnan luonnonmuistomerkit
Hämeenlinnan luonnonmuistomerkit Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 37 2016 Kannen kuva: Luonnonmuistomerkkejä. Ylhäällä vasemmalla Portaan Rekolan kynäjalava, keskellä Soma Jutila Miehoilan
VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA
VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA Taulu 1 I. Simo Paakkinen. Syntynyt 26.10.1785 Raudussa (Porkku). Talollinen. Kuollut 01.04.1824 Raudussa (Porkku). Puoliso Maria Miina. Syntynyt 31.01.1783 Raudussa.
Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje
Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,
Kankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
Yliopiston puistoalueet
Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI
KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI Tuuli Vesanto 24.8.2018 Huom. Inventointi tehty lähinnä maisemallisesta sekä puutarhataiteen ja virkistyskäytön näkökulmista. Luontoselvitys antaa tarkempaa
OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU
Devecon Group Oy OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU 1/8 OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU Muutosalue ja kohde Oulun Asematalot sijoittuvat pohjoisen alikulun/rautatiesillan
Pystypuusta lattialankuksi
Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.
Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.
Haltuunottokatselmuksessa todettu omaisuusluettelo
MMLm/10022/33/2016 1 (7) Haltuunottokatselmuksessa todettu omaisuusluettelo Valtatien 19 parantaminen Koveron liittymän kohdalla, Lapua 408-402-29-11 JOKIRANTA, Viitala Voitto Esaias oikeudenomistajat
Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:
Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat
Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.
HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen inventointi 14 Uusikaarlepyy ja Vöyri Storbötetin tuulivoimapuiston hankealue 7.11.
Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen inventointi 14 Kuva 11. Asuinpaikan Björnstensberget 2:n maastoa. Etualalla todennäköisesti nuoremman maankäytön tuloksena syntynyt kuoppa,
Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.
TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.
Metsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (5) 187 Kiinteistöyhtymä Asteritie 1-3:n omistajaosakkaiden hakemus luonnonmuistomerkin rauhoituksen lakkauttamiseksi HEL 2013-015570 T 10 03 03 Päätös päätti, että
METSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
[MATEMATIIKKA, KURSSI 8]
2015 Puustinen, Sinn PYK [MATEMATIIKKA, KURSSI 8] Trigometrian ja avaruusgeometrian teoriaa, tehtäviä ja linkkejä peruskoululaisille Sisällysluettelo 8.1 PYTHAGORAAN LAUSE... 3 8.1.1 JOHDANTOTEHTÄVÄT 1-6...
Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328
Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328 Kohdetyyppi: 7 Kulttipaikat Haltija: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Rakentamisvuosi: Kunta: 614 POSIO
Toimitus nro (7) Dnro MMLm/16389/33/2012
Toimitus nro 2012-425394 1 (7) HALTUUNOTTOKATSELMUKSEN PÖYTÄKIRJA Kohde: Kantatien nro 68 liikenneturvallisuuden parantaminen, liittymäjärjestelyt välillä Alajärvi/Vimpeli kuntaraja - Vieresjoki, Vimpelin
Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.
112. Quercus robur 112. Quercus robur 75 cm syvä onkalo vähän alaviistoon, 54 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 70,7 cm keskimäärin 45 % Kaivettu juuristoalueella. Suuri onkalo sensorien 4 ja
Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.
94. Quercus robur 94. Quercus robur 28 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 122,8 cm keskimäärin 70 % Poistettu iso oksa Paljon. Suuri laho-onkalo, joka on yksi metriä syvä sondilla mitattuna. Onkalo
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24
Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013
1 Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013 Jasse Tiilikkala Kustantaja: Forssan vesihuoltoliikelaitos 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot... 5 Inventointi ja kartoitus...
Kenguru 2012 Cadet (8. ja 9. luokka)
sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila
1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2
Luonnonhoidon hankehaku
Sivu 1 Luonnonhoidon hankehaku Luonnonhoidon alueellinen suunnitelma Yhteenveto Tulostuspäivämäärä: 10.10.2018 Palvelualue: Eteläinen palvelualue Suunnitelma, nimi: Keräkankareen paahderinteet Suunnittelija:
Kirrin liito-oravaselvitys
2016 Kirrin liito-oravaselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 24.5.2016 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely...
Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon
Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
Reittiopas. Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun. Rauno Huikari
Reittiopas Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun Rauno Huikari Alkusanat Reittioppaan tarkoituksena on esittää ymmärrettävässä ja helposti luettavassa muodossa Hämeen Härkätien reitti valmistusajankohdan kartoilla.
Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI
Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI 892-401-5-100 Uurainen 2017 Mia Rahinantti Sisällys... 0 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 2.1. M-alue... 2 2.2. MY-alue... 3 3. Vaikutusarviointi... 3 4.
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)
AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa
EL:n PILKKIMESTARUUSKILPAILUT Anttola. TULOS Etelä-Savo
1 MIEHET ALLE 70 VUOTTA 1 1786 Neuvonen Mikko Juvan yhd. 2 1154 Kuitunen Heimo Hirvensalmen yhd. 3 1129 Luhanko Mauri Haukivuoren yhd. 4 1120 Liukkonen Aarre Hirvensalmen yhd. 5 1118 Simonen Matti Pieksämäen
Tarkastuskertomus 2009 Kivalot ja Kaihuanvaara Rovaniemi
Tarkastuskertomus 2009 Kivalot ja Kaihuanvaara Rovaniemi Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi 040 5081673 pirjo.rautiainen@metsa.fi KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
DIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA
DIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA TAMMELAN SININEN REITTI 4 KM Tammelan sininen reitti alkaa Hämeen luontokeskuksen pihalta. Polun alku on melko leveä, mutta sen alussa on heti jyrkkä ylämäki, jota
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT
MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT 2013 KOPIOLAITOKSEN HINNASTO KOPIOT MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN KARTOISTA Koko Mustavalkoinen Värillinen paperi muovi paperi muovi A4 2,40
Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko
Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.
Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII
!"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset
Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
Trestima Oy Puuston mittauksia
Trestima Oy Puuston mittauksia Projektissa tutustutaan puuston mittaukseen sekä yritykseen Trestima Oy. Opettaja jakaa luokan 3 hengen ryhmiin. Projektista arvioidaan ryhmätyöskentely, projektiin osallistuminen
Määrlahden historiallinen käyttö
Ulrika Rosendahl, Loviisan kaupungin museo 27.5.2019 Määrlahden historiallinen käyttö Loviisan Määrlahden kaupunginosa, eli Loviisan lahden itäpuoli, näyttäytyy historiallisessa kartta-aineistossa asumattomana
Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA KOSKEE KALANNIN ALUETTA Osayleiskaavamerkinnät ja määräykset, ( 1 :25 000, kartta 1 /2) ja osayleiskaavaa tarkentavat merkinnät ja määräykset osasuurennoksilla (1:10
Trestima Oy Puuston mittauksia
Koostanut Essi Rasimus ja Elina Viro Opettajalle Trestima Oy Puuston mittauksia Kohderyhmä: 9-luokka Esitiedot: ympyrä, ympyrän piiri, halkaisija ja pinta-ala, lieriön tilavuus, yhdenmuotoisuus, yksikkömuunnokset
NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
Harjupolku - metsätalouden oppimispolku
Harjupolku - metsätalouden oppimispolku Harjumetsässä sijaitseva metsätalouden oppimispolku alkaa ja päättyy Uudenmaankadun kevyen liikenteen väylän sekä Uudenmaan maaseutuopiston läheisyydestä. Polku
HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI
HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI Röykkiöalueen tarkastus 18.8.2006 FM Juha Ruohonen Riihimäen kaupunginmuseo Hausjärvi Vantaa Hokanmäki tarkastuksen kohde: röykkiöt > viljelyröykkiöt (?) kohteen ajoitus: historiallinen
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
Puusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT
Puusolut ja solukot Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Luennon oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden pääsolutyypit. Tiedät,
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 7.6.2005 Nimi: Henkilötunnus: Sain kutsun kokeeseen Hämeen amk:lta Jyväskylän amk:lta Kymenlaakson amk:lta Laurea amk:lta
Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003
Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa