Reaktiivinen niveltulehdus lienee tunnettu
|
|
- Aarno Niemelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Reaktiivinen artriitti Timo Hannu ja Marjatta Leirisalo-Repo Reaktiivisella artriitilla tarkoitetaan steriiliä niveltulehdusta, jonka laukaisee muualla kuin nivelessä oleva tulehdus, useimmiten suoliston- tai sukupuolielinten bakteeritulehdus. Kolme yleisintä reaktiivista artriittia aiheuttavaa mikrobia ovat olleet Chlamydia trachomatis, yersinia ja salmonella, mutta kampylobakteeri kiilannee kärkikolmikkoon tällä vuosikymmenellä. Keuhkoklamydia on uusi reaktiivista artriittia laukaiseva tekijä. Reaktiivisen artriitin taudinkuva on monipuolistunut, sillä tavanomaisten sairaala-aineistojen rinnalle on tullut epidemioiden ja väestötason kuvauksia. Niiden aineistoissa on muutaman nivelen tulehdusten lisäksi esiintynyt useamman nivelen tulehduksia, jotka ovat yleensä olleet lieviä eivätkä ole välttämättä johtaneet lääkärin hoitoon. Vaikka reaktiivinen artriitti usein paranee jättämättä pysyviä muutoksia, ovat erilaiset säryt tulehduksen jälkeen yleisiä ja noin 15 %:lla potilaista tauti kroonistuu. Reaktiivinen niveltulehdus lienee tunnettu jo antiikin Kreikassa, sillä Hippokrateen erään tekstin on katsottu viittaavan siihen (Keat 1983). Terminä reaktiivinen artriitti on kuitenkin nuori. Se esiintyi ensimmäisen kerran suomalaistutkijoiden Ahvosen, Sieversin ja Ahon artikkelissa vuodelta Suomalaisten panos reaktiivisen niveltulehduksen tutkijoina on myöhemminkin ollut ja on edelleen huomattava. Tässä katsauksessa esitetään reaktiivisen niveltulehduksen taudinkuva ja joitakin sen uusia piirteitä. Määritelmä Alkuperäisen määritelmän mukaan reaktiivisella artriitilla tarkoitetaan niveltulehdusta, joka kehittyy muualla elimistössä olevan infektion aikana tai sen jälkeen ja jossa itse infektion aiheuttama mikrobi ei kulkeudu niveleen (Ahvonen ym. 1969). Kyseessä on erotuksena septisestä niveltulehduksesta steriili niveltulehdus, jota edeltänyt infektio on useimmiten suoliston tai sukupuolielinten bakteeri-infektio. Myös Borrelia burgdorferii -bakteeritulehdukseen liittyvää niveltulehdusta jotkut tutkijat pitävät reaktiivisena artriittina, mutta asiasta ei vallitse yksimielisyyttä. Moniin yleisinfektioihin, virustulehduksista erityisesti parvo- ja vihurirokkoon, voi liittyä myös antigeenikylvöä ja niveloireita. Näiden yhteydessä puhutaan yleensä postinfektiivisestä artriitista luvulla selvisi, että reaktiivista artriittia sairastavien nivelistä voi löytyä erilaisia bakteeriantigeeneja, DNA:ta ja RNA:ta mutta itse mikrobi ei ole viljeltävissä nivelestä (Wuorela ja Granfors 1998). Nämä havainnot hämärsivät osin määritelmällistä eroa reaktiivisen, postinfektiivisen ja jopa septisen artriitin välillä. Koska nämä taudit poikkeavat kuitenkin kliinisesti toisistaan, ei reaktiivisen artriitin käsitteestä ole syytä luopua. Mukaillen alkuperäistä määritelmää tuore kotimainen reumasairauksien oppikirja määrittelee reaktiivisen artriitin steriiliksi niveltulehdukseksi, jonka laukaisee muualla kuin nivelessä oleva bakteeritulehdus (Leirisalo- Repo 2002). Duodecim 2003;119:
2 Epidemiologia Reaktiivista artriittia aiheuttavien mikrobien esiintyvyys väestötasolla ei ole tiedossa. Ripulia aiheuttavista bakteereista kampylobakteeri on nykyään yleisin kehittyneissä maissa. Suomessa laboratoriotutkimuksin varmistettujen kampylobakteeri-infektioiden määrä ylitti salmonellainfektioiden määrän ensimmäisen kerran vuonna 1998 (Kansanterveyslaitoksen tartuntatautirekisteri). Vuonna 2001 Suomessa todettiin lähes laboratoriotutkimuksin varmistettua kampylobakteeritapausta (kuva). Tartuntatautirekisterin mukaan Chlamydia trachomatis on edelleen reaktiivista artriittia aiheuttavista mikrobeista ylivoimaisesti yleisin Suomessa.»Perinteisenä suomalaisena» reaktiivisen niveltulehduksen aiheuttajana pidetyn yersinian osuus pieneni 1990-luvulla jatkuvasti hieman luvulla reaktiivisten niveltulehdusten ilmaantuvuudeksi Suomessa saatiin 27/ (Isomäki ym. 1979). Samanlainen tulos on raportoitu tuoreessa ruotsalaisessa tutkimuksessa (Söderlin ym. 2002). Norjalaisessa väestötason tutkimuksessa Chlamydia trachomatiksen laukaiseman reaktiivisen artriitin ilmaantuvuus oli 4,6/ ja bakteeriperäisen ripulin laukaiseman reaktiivisen artriitin ilmaantuvuus 5,0/ aikuisväestössä (Kvien ym. 1994). Omassa tutkimuksessamme määritettiin ensimmäistä kertaa kampylobakteeri-infektioon liittyvän reaktiivisen niveltulehduksen ilmaantuvuus väestötasolla: se oli 4,3/ (Hannu ym. 2002b). Valtaosa uusista reaktiivisen artriitin tapauksista esiintyy yksittäin, mutta myös suolistopatogeenien (Salmonella enterica, Shigella flexneri, Yersinia enterocolitica ja pseudotuberculosis, Campylobacter jejuni) aiheuttamia epidemioita on kuvattu (Leirisalo-Repo 1998). Näissä epidemiakuvauksissa reaktiivisen artriitin esiintyvyys on vaihdellut välillä 1 21 %. Esiintyvyyseroihin vaikuttavat mm. epidemiaväestön ikä, bakteerin infektiivinen annos, väestön geneettinen tausta ja mikrobien väliset erot niveltulehdusta laukaisevissa ominaisuuksissa. Myös julkaisuharhan merkitys on mahdollinen. Eniten reaktiivisen artriitin esiintyvyystutkimuksia on julkaistu salmonellaepidemioiden yhteydessä (Hannu 2002). Näissä tutkimuksissa reaktiivisen niveltulehduksen esiintyvyys on vaihdellut välillä 1 15 %. Omissa tutkimuksissamme, joissa on käytetty yhteneväistä tutkimusasetelmaa, olemme todenneet, että noin 10 % salmonellaepidemian yhteydessä sairastuneista saa reaktiivisen niveltulehduksen Löydöksiä C trachomatis Salmonella Campylobacter Yersinia C. pneumoniae Shigella Vuosi Kuva. Kansanterveyslaitoksen tartuntatautirekisteriin ilmoitetut, laboratoriotutkimuksin varmistetut löydökset eräistä reaktiivista artriittia aiheuttavista bakteereista vuosina T. Hannu ja M. Leirisalo-Repo
3 (Mattila ym ja 1998, Hannu ym. 2002a). Ulkomaisissa sairaala-aineistoissa reaktiivista artriittia aiheuttavien mikrobien jakauma on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana tasainen. Kolme yleisintä mikrobia ovat olleet Chlamydia trachomatis, yersinia ja salmonella (Kvien ym. 1994, Fendler ym. 2001). Kun otetaan huomioon kampylobakteerin osuuden kasvu ripulia aiheuttavien bakteerien joukossa viime vuosina, on todennäköistä, että sen osuus tulee esiin vasta tällä vuosikymmenellä. Tuoreessa väestöpohjaisessa ruotsalaistutkimuksessa asiasta on saatu jo vihiä (M. K. Söderlin, julkaisematon havainto). Sairaala-aineistoissa laukaiseva mikrobi jää epäselväksi noin neljäsosassa tapauksista. Pitkäkestoisesta reaktiivisesta niveltulehduksesta on väestötasolla niukasti tietoa. On arvioitu, että toistuvien tai vähintään puoli vuotta kestävien reaktiivisten niveltulehdusten ilmaantuvuus on Suomessa 2 3/ (Kaipiainen- Seppänen 2000). Etiologia Taulukko 1. Reaktiivista artriittia aiheuttavia mikrobeja (Hannu 2002, Leirisalo-Repo 2002). Suolistoinfektiot Kampylobakteeri 1 (Campylobacter jejuni, C. coli, C. lari) Salmonella enterica 1 (ainakin 35 serotyyppiä) Shigella 1 (S. flexneri, S. sonnei, S. dysenteriae) Yersinia 1 (Y. enterocolitica, Y. pseudotuberculosis) Clostridium difficile Sukupuolielininfektiot Chlamydia trachomatis 1 Neisseria gonorrhoeae Ureaplasma? Ylähengitystieinfektiot Beetahemolyyttinen streptokokki 2 Chlamydia pneumoniae Ihoinfektiot Stafylokokki 1 Yhteys antigeeni HLA-B27:ään osoitettu 2 Aiheuttaa yleensä reumakuumeen, mutta myös reaktiivista artriittia on kuvattu Reaktiivista artriittia aiheuttavien mikrobien luettelo on kasvanut viime vuosina (taulukko 1). Uusin tulokas on Chlamydia pneumoniae (Hannu 2002), jonka olemme arvioineet olevan laukaisevana tekijänä noin 10 %:lla suomalaisista potilaista, jotka tulevat reaktiivisen artriitin takia sairaalatutkimuksiin (Hannu ym. 1999). Patogeneesi Reaktiivisen artriitin patogeneesi on edelleen selvittämättä, vaikka sitä on viime vuosikymmeninä tutkittu vilkkaasti. Artriitin kehittyminen edellyttää geneettistä alttiutta ja laukaisevaa infektiota. Suuri osa potilaista on HLA-B27-positiivisia, mutta tautia esiintyy myös ilman tätä tekijää. Laukaiseville mikrobeille on yhteistä, että ne ovat valtaosin gramnegatiivisia bakteereja ja että niiden vaikutus välittyy limakalvojen kautta (ruoansulatuskanava, urogenitaalialue, hengitystiet). Kirjallisuudessa on kuvattu useita hypoteeseja reaktiivisen artriitin syntymekanismeista (Wordsworth ja Braun 1998, Colbert 2000, Leirisalo-Repo 2002). Artritogeeninen peptidi. Shigellan osalta on näyttöä siitä, että bakteerin plasmidilla olisi merkitystä niveltulehduksen puhkeamiseen (Stieglitz ym. 1989). Vastaavasti on esitetty, että Yersinia enterocoliticalla ja Y. pseudotuberculosiksella on yhteinen artritogeeninen antigeeni (Sieper ym. 1996). Bakteerin ja isäntärakenteiden välinen ristireaktio. Yhden hypoteesin mukaan laukaisevan bakteerin ja ihmisen rakenteiden samankaltaisuudella ja tästä seuraavalla ristireaktiolla olisi keskeinen merkitys reaktiivisen niveltulehduksen synnyssä. Eniten tutkimuksia on HLA-B27:n ja Klebsiella pneumoniaen ristireaktiosta, jota on esitetty selkärankareuman etiologiseksi tekijäksi (Ebringer 1992), vaikka samankaltaisuutta on todettu myös HLA-B27-antigeenin ja reaktiivista artriittia laukaisevien bakteerien välillä. Tämä teoria ei ole enää viime aikoina saanut yleistä kannatusta (Ringrose 1999). Bakteeriantigeenin viallinen eliminaatio. On myös oletettu, että bakteeriantigeenin viallinen käsittely elimistössä pitää niveltulehdusta jatkuvasti yllä. Kokeellista näyttöä tämän hypoteesin puolesta on saatu tutkimuksissa, joissa on käytetty HLA-B27-transfektoitoituja solulinjoja. On osoitettu, että näissä solulinjoissa reaktiivista artriittia laukaisevien bakteerien invaasio solui- Reaktiivinen artriitti 839
4 hin (Kapasi ja Inman 1992) tai eliminaatio soluista (Laitio ym. 1997) on vähentynyt. Sytotoksinen T-solureaktio. Vaikkei tulehtuneesta nivelestä löydy reaktiivisen artriitin määritelmän mukaisesti viljeltävissä olevia bakteereita, niin viime vuosikymmenenä niistä on löytynyt erilaisia bakteerien antigeenirakenteita (Wuorela ja Granfors 1998). Nämä antigeenit puolestaan aktivoivat nivelessä T-soluja, minkä takia nivelessä käynnistyy tulehdusreaktio (Sieper ja Braun 1998). On myös mahdollista, että käynnistynyt T-solujen aktivaatio voi olla riittämätön antigeenirakenteiden eliminoimiseen. Poikkeavuus tulehdusreaktiojärjestelmässä. HLA-B27-positiivisilla henkilöillä, samoin kuin aikaisemmin reaktiivisen artriitin sairastaneilla HLA-B27:stä riippumatta tulehdussolureaktiot (esim. neutrofiilien kemotaktinen vaste ja happiradikaalien tuotanto) säilyvät voimakkaampina, mikä voisi olla merkki voimakkaammasta kyvystä reagoida ulkoisiin ärsykkeisiin, kuten bakteerirakenteisiin infektioiden yhteydessä (Repo ym. 1990). Tämä saattaa viitata myötäsyntyisen immuunijärjestelmän»korkeampaan viritystasoon». HLA-B27-molekyylin laskostumisvirhe (misfolding). Uusin hypoteesi tähdentää HLA-B27- antigeenin keskeistä roolia reaktiivisen artriitin patogeneesissä mutta esittää, että sillä olisi muita tehtäviä kuin tavanomainen antigeenin esittely. Teorian mukaan HLA-B27-molekyylin muotoutuminen solulimakalvostossa voi olla poikkeavaa ja näiden virheellisesti laskostuneiden molekyylien kertyminen voi aiheuttaa solunsisäisen proinflammatorisen reaktion (Colbert 2000). Kliininen kuva Taulukko 2. Reaktiivisen artriitin kliinisiä piirteitä (Hannu 2002, Leirisalo-Repo 2002). Epäsymmetrinen, alaraajapainotteinen artriitti Artriitti, joka on usein nivelestä toiseen siirtyvä Oligoartriitti sekä myös poly- ja monoartriitti Usein isojen nivelten artriitti, ja myös käsien tai jalkojen pikkunivelet voivat tulehtua Kliininen sakroiliitti Entesiitti Tendiniitti tai bursiitti Uretriitti Konjuktiviitti tai iriitti Iho- ja limakalvomuutokset (aftat, balaniitti tai servisiitti, kyhmyruusu, keratodermia blenorrhagicum) Myo- tai perikardiitti Infektiotaudin ensioireista kuluu yleensä 1 2 tai jopa neljä viikkoa, ennen kuin reaktiivinen artriitti ilmenee (taulukko 2). Laukaiseva infektio voi artriittivaiheessa olla jo parantunut, jos se yleensä on aiheuttanut oireita. Salmonella- ja yersiniainfektio voi olla täysin oireetonkin (Leirisalo ym. 1982, Hannu ja Leirisalo-Repo 1988). Reaktiiviseen niveltulehdukseen sairastuvat ovat yleensä nuoria aikuisia: potilaiden keskiikä on noin 30 vuotta. Lapsilla tauti on harvinainen (Mattila ym ja 1998, Rudwaleit ym. 2001). Miesten ja naisten sairastuvuudessa suoliston bakteeri-infektion laukaisemiin tapauksiin ei ole eroa, mutta sukupuolielininfektion laukaisemissa tapauksissa valtaosa sairastuneista on miehiä. Yleinen oppikirjoihin asti yltänyt kuvaus reaktiivisesta artriitista on, että potilaalla on tavallisimmin nopeasti kehittynyt epäsymmetrinen muutaman yleensä suuren alaraajanivelen niveltulehdus (oligoartriitti). Omien epidemiologisten tutkimustemme mukaan potilailla esiintyy myös useamman nivelen tulehduksia (polyartriitteja) ja monoartriitteja (Hannu 2002). Infektioiden yhteydessä niveloireiden kirjo vaihtelee nopeasti ohimenevästä nivelkivusta ilman objektiivista artriittia aina vaikeaan, invalidisoivaan moniniveltulehdukseen. Useimmiten tulehtuvat alaraajojen kantavat nivelet, mutta myös käsien tai jalkaterien pikkunivelet voivat tulehtua. Tyypillistä on myös se, että tulehdus siirtyy nivelestä toiseen. Polyartikulaarinen pienten nivelten tulehdus on usein lievä ja nopeasti ohimenevä, jolloin potilas ei välttämättä hakeudu lainkaan lääkärin vastaanotolle nivelvaivojen takia. Toisaalta jos potilaalla esiintyy suurten nivelten synoviitti, tämä on usein sen verran oireinen, että potilas hakeutuu vastaanotolle ja voi jopa joutua sairaalaan liikuntavaikeuksien ja mahdollisten yleisoireiden takia. 840 T. Hannu ja M. Leirisalo-Repo
5 Reaktiivinen artriitti ei rajoitu pelkästään niveliin, vaan tyypillisiä piirteitä ovat myös tendiniitit, entesiitit (jänteen kiinnityskohdan kiputila), bursiitit ja kliininen sakroiliitti. Potilaalle voi kehittyä nopeasti huomattava lihasatrofia erityisesti reisilihaksiin. Silmätulehduksia, kuten konjunktiviittia tai iriittiä, voi esiintyä. Myös iho- ja limakalvo-oireet (steriili uretriitti, balaniitti tai suun limakalvohaavaumat) ovat melko yleisiä. Sen sijaan psoriaasinkaltainen keratodermia on harvinainen, kuten myös sydänlihastulehdukset (myo- tai perikardiitti) ja glomerulonefriitti. Reiterin oireyhtymällä (triadilla) tarkoitetaan artriitin, uretriitin ja konjunktiviitin tai iriitin samanaikaista esiintymistä. Sitä esiintyy useammin sukupuolielininfektion laukaisemissa tapauksissa kuin suoliston bakteeri-infektion laukaisemissa. On hyvä muistaa, että kliinisesti tendiniitti, entesiitti tai bursiitti voi esiintyä reaktiivisena komplikaationa myös ilman artriittia (Thomson ym. 1994, Hannu 2002b). HLA-B27-assosiaatio Suomessa HLA-B27-antigeenin esiintyvyys väestössä on 14 % (Aho ym. 1975). Osuus on suurempi kuin muissa eurooppalaisissa väestöissä (5 9 %) (Khan 1995). Aikaisemmin arvioitiin, että valtaosalla reaktiiviseen niveltulehduksiin sairastuneista on kudostyyppi HLA-B27. On mahdollista, että tämä suuri assosiaatiotaajuus koskee vain sairaala-aineistoja, joihin ovat valikoituneet vaikeimmat ja kroonistuneet tautitapaukset. Julkaistuissa tutkimuksissa salmonellaepidemioissa kudostekijä HLA-B27 on todettu 33 %:lla reaktiiviseen niveltulehdukseen sairastuneista; sairaala-aineistoissa vastaava osuus on 80 % (Hannu 2002a). Omassa väestötasoisessa kampylobakteeritutkimuksessamme kyseinen taajuus oli vain 14 %. Näillä potilailla artriitti oli kliinisesti arvioituna lievä (Hannu 2002b). On tärkeää muistaa, että myös HLA- B27-negatiivisilla yksilöillä esiintyy reaktiivista artriittia, ja kaikille HLA-B27-positiivisille ei kehity artriittia edes sopivan infektioaltistumisen jälkeen. Diagnoosi Reaktiivisen artriitin diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan ja muista syistä johtuvien niveltulehdusten kuten septisen artriitin, nivelreuman, kihdin, selkärankareuman ja nivelkuluman pois sulkemiseen. Reaktiivista artriittia epäiltäessä tulee mahdollista laukaisevaa tekijää etsiä virtsaputkesta, kohdunsuulta, ulosteesta ja nielusta otetuilla näytteillä (taulukko 3). Usein joudutaan turvautumaan myös serologisiin menetelmiin. Shigel- Taulukko 3. Reaktiivista artriittia epäiltäessä tehtäviä laboratoriotutkimuksia (Leirisalo-Repo 2002). Aina Harkinnan mukaan Perustutkimukset Perusverenkuva, lasko, CRP, ALAT, ALAT, AFOS, kreatiniini, virtsan sedimentti ja viljely, EKG, keuhkojen röntgenkuvaus Mikrobin osoittaminen Ulosteviljelyt (x 3): salmonella, yersinia, Ulosteen parasiittinäytteet x 3 kampylobakteeri, shigella, Clostridium difficile (jos anamneesissa matka tropiikkiin) Gonokokin eristys, värjäys ja viljely (virtsaputki, kohdunkaula, peräsuoli, nielu) Chlamydia trachomatiksen osoitus (aamuvirtsan PCR) Serologiset tutkimukset AST, antideoksiribonukleaasi, ASTA, Borreliavasta-aineet teikkohappovasta-aineet, salmonellavasta-aineet, Yersinia-, kampylobakteeri ja klamydiavasta-aineet (C. trachomatis, C. pneumoniae) Muut tutkimukset Borrelia-PCR Reaktiivinen artriitti 841
6 lainfektiolle ei ole olemassa hyvää serologista testiä, joten diagnoosi saadaan vain ulosteviljelyn avulla. Chlamydia trachomatiksen osalta serologiset testit ovat epäluotettavia: komplisoitumattomassa infektiossa vasta-ainemäärä ei välttämättä kasva lainkaan ja toisaalta vanhaa»serologista arpea» on vaikea erottaa tuoreesta infektiosta. Näin ollen Chlamydia trachomatiksen aiheuttaman infektion diagnoosi perustuu antigeenin osoitukseen. Keuhkoklamydiainfektion osalta taas serologiset menetelmät ovat käytännössä ainoat käytettävissä olevat diagnostiset testit. Tässä tilanteessa sairastetun keuhkoklamydiainfektion yleisyys väestössä aiheuttaa myös omat virhelähteensä serodiagnostiikan luotettavuuteen. Varsinaisten laukaisevan mikrobin löytämiseen tähtäävien laboratoriokokeiden lisäksi kannattaa tehdä yleistutkimuksia tulehdusasteen määrittämiseksi ja muiden tautien pois sulkemiseksi. Potilaalla on yleensä korkea lasko ja leukosytoosi ja CRPpitoisuus on suurentunut. Sekundaarista anemiaa voi esiintyä. Reumatekijää ei yleensä todeta, mutta sen esiintyminen ei sulje pois reaktiivista artriittia. On syytä korostaa, että kudostekijä HLA-B27:n määritys ei kuulu perustutkimuksiin. EKG on hyvä rekisteröidä, koska oireetonta kardiittia voi esiintyä. Keuhkojen röntgenkuvaus on hyvä tehdä sarkoidoosin pois sulkemiseksi. Nivelneste on yleensä sameaa ja sisältää runsaasti leukosyyttejä, joista suurin osa (60 80 %) on polymorfonukleaarisia. Nivelnesteen bakteerivärjäys ja -viljelyt antavat negatiiviset tulokset. Antigeenimääritykset nivelnesteestä eivät kuulu rutiinidiagnostiikkaan. Radiologisia tutkimuksia risti-suoliluunivelestä tai perifeerisistä nivelistä ei ole syytä suorittaa taudin alkuvaiheessa, koska löydökset ovat lähes poikkeuksetta normaaleja. Taudin pitkittyessä tai kroonistuessa voi kehittyä yksittäisten nivelten eroosioita tai pitkäaikaisen entesiitin seurauksena uudisluumuodostumia, tyypillisimmillään kantaluun luupiikki. Potilaalle voi kehittyä myös radiologinen sakroiliitti. Entesiittimuutosten toteamisessa kaikukuvaus tai luuston isotooppikartoitus ovat hyviä menetelmiä. Taudinkulku ja ennuste Reaktiivinen niveltulehdus rauhoittuu useimmiten 3 5 kuukauden kuluessa itsestään jättämättä pysyvää haittaa. Reaktiivisen niveltulehduksen ennuste on hyvä. Tulehdus rauhoittuu useimmiten 3 5 kuukauden kuluessa itsestään jättämättä pysyvää haittaa. On kuitenkin huomattavaa, että jopa % potilaista kärsii myöhemmin erilaisista ohimenevistä nivelkivuista ja tulehduksellisista alaselän kivuista (Leirisalo-Repo 1998). Noin 15 %:lla potilaista niveltulehdus pitkittyy yli puoli vuotta kestäväksi tai kroonistuu. Kroonistuminen voi johtaa seronegatiiviseen erosiiviseen artriitti- tai selkärankareumatyyppiseen sairauteen. Kroonistuneissa tapauksissa iriitit ovat tavallisia. Sukupuolielininfektion laukaisemissa artriiteissa ennuste on jonkin verran huonompi kuin suoliston bakteeri-infektion laukaisemissa (Leirisalo-Repo 2002). Kaikkia kroonistumiseen johtavia tekijöitä ei vielä tunneta, mutta HLA-B27-positiivisuudella ja akuutin niveltulehduksen voimakkuudella näyttää olevan asiassa merkitystä. Myös seuranta-ajan pituus on merkityksellinen seikka. Kymmenen vuoden seuranta-tutkimuksissa yersinian ja salmonellan suhteen HLA-B27-positiivisille potilaille kehittyi sakroiliitti selvästi useammin kuin negatiivisille (Leirisalo-Repo ja Suoranta 1988, Leirisalo-Repo ym. 1997). Muita huonoon ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat sukutausta, johon liittyy spondylartropatioita tai selkärankareumaa, krooniset suolistomuutokset, alkuvaiheessa esiintynyt lonkkanivelten tulehdus, persistoiva infektio ja krooninen infektiofokus (Leirisalo-Repo 1998). Hoito Lievä reaktiivinen artriitti ei vaadi välttämättä mitään hoitoa. Potilas voi rasittaa itseään vointinsa sallimissa rajoissa, mutta kantavien nivel- 842 T. Hannu ja M. Leirisalo-Repo
7 ten tulehduttua lepo voi olla tarpeen. Kylmäpakkaukset lievittävät usein tehokkaasti nivelten turvotusta ja kipua. Kyynärsauvat ovat usein tarpeen, jotta alaraajojen nivelten kuormitus vähenisi. Suorien reisilihasten vahvistaminen on suositeltavaa polvinivelten toimintakyvyn turvaamiseksi. Lääkehoidon perustana ovat tulehduskipulääkkeet. Alussa on perusteltua käyttää lääkettä säännöllisesti paremman tehon aikaansaamiseksi. Nivelensisäiset kortikosteroidiruiskeet ovat tehokas hoito suurten nivelten ollessa tulehtuneita. Systeemisesti annettava kortikosteroidi saattaa olla aiheen vaikeissa polyartriiteissa, mutta tällöin hoidosta on syytä konsultoida aina erikoissairaanhoidon sisätautilääkäriä tai reumalääkäriä. Pitkittyneissä tai kroonistuneissa tapauksissa salatsosulfapyridiini on eniten käytetty antireumaattinen lääke. Muiden varsinaisten reumalääkkeiden tehosta ei ole tehty hyviä selvityksiä. Reaktiivisen artriitin diagnoosi sekä perus- ja erotusdiagnostiset tutkimukset voidaan tehdä perusterveydenhuollossa. Potilas, jolla on raju akuutti tauti tai pitkittynyt niveltulehdus (yli kolme kuukautta), voidaan lähettää erikoissairaanhoidon konsultaatioon. Mikä on antibioottihoidon merkitys? Akuutin reaktiivisen artriitin yhteydessä antibiootin merkitystä koskevat tutkimukset ovat olleet pääasiassa kahdenlaisia: antibioottia on käytetty joko vasta sitten, kun niveltulehdus on ollut jo käynnissä, tai jo infektiovaiheessa, jolloin niveltulehdusta ei ole vielä esiintynyt. Ensimmäistä tutkimuslinjaa edustavissa kahdessa lumekontrolloidussa tutkimuksessa aineistona oli potilaita, joilla reaktiivisen artriitin oli laukaissut suoliston bakteeri-infektio. Siprofloksasiinin vaikutus artriitin ennusteeseen ei poikennut lumelääkkeen vaikutuksesta potilailla, joiden artriitti oli jo käynnissä ennen lääkehoidon aloittamista (Sieper ym. 1999, Yli-Kerttula ym. Reaktiivisen artriitin diagnoosi sekä perus- ja erotusdiagnostiset tutkimukset voidaan tehdä perusterveydenhuollossa. 2000). Ainoa tutkimus, jossa vastaavanlaisessa tutkimusasetelmassa on saatu myönteinen tulos, on koskenut sukupuolielininfektion (Chlamydia trachomatis) laukaisemaa reaktiivista artriittia (Lauhio ym. 1991). Siinä lymesykliiniä saaneet potilaat paranivat nopeammin kuin lumelääkettä saaneet. Jälkimmäistä tutkimuslinjaa on toteutettu sekä sukupuolielinten että suoliston bakteeri-infektion laukaiseman reaktiivisen artriitin yhteydessä. Bardinin ym. (1992) aineiston potilaat, jotka saivat tetrasykliini- tai erytromysiinihoidon nongonokokkaaliseen uretriittiin, saivat reaktiivisen artriitin selvästi harvemmin kuin penisilliinillä hoidetut potilaat. Tutkimukset, joissa on selvitelty antibiootin vaikutusta suoliston bakteeri-infektion laukaiseman reaktiivisen artriitin ehkäisyssä, ovat kaikki koskeneet salmonellainfektiota epidemian yhteydessä (Locht ym. 1993, Mattila ym. 1998, Hannu ym. 2002). Näistä tutkimuksista vain viimeksi mainitussa saatiin myönteinen tulos: ennen artriitin kehittymistä annettu siprofloksasiinihoito ehkäisi reaktiivisten muskuloskeletaalisten komplikaatioiden kehittymistä. Toisaalta kyseisessä tutkimuksessa valtaosa reaktiiviseen artriittiin sairastuneista oli saanut antibioottikuurin vasta, kun niveltulehdus oli jo käynnistynyt. Niinpä näillä potilailla antibioottikuurin vaikutusta niveltulehduksen estoon ei voitu luonnollisestikaan arvioida. Jos potilaalla todetaan eristyspositiivinen Chlamydia trachomatis -infektio, on syytä antaa antibioottihoito, jotta tartunnan leviäminen estyy. Tässä yhteydessä myös partneri tulee tutkia ja tarvittaessa hoitaa. Ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että kaikkien komplisoitumattomien suolistoinfektioiden hoitaminen antibiootilla olisi tarpeen. Jos potilas on sairastanut aiemmin reaktiivisen artriitin, on kliinisesti puolusteltavissa kirjoittaa hänelle antibioottikuuri varalle käytettäväksi mahdollisen ripulitaudin hoitoon, jos hän matkustaa maahan, jossa on suuri riski sairastua ripuliin. Reaktiivinen artriitti 843
8 Lopuksi Reaktiivisen artriitin epidemiologiassa kampylobakteerin merkitys laukaisevana tekijänä lisääntynee kuluvan vuosikymmenen aikana, koska tämän mikrobin esiintyvyys on kasvanut kaikkialla kehittyneissä maissa. Tieteellinen näyttö Chlamydia pneumoniaen osuudesta reaktiivisen artriitin etiologisena tekijänä on vielä pitkälti tapausselostusten varassa, mutta kuluva vuosikymmen antanee valaistusta sen lopulliseen asemaan. Tavanomaisen kliinisen, jopa sairaalahoitoa vaativan artriitin ohella epidemioiden yh- teydessä kerätyt tutkimusaineistot ovat laajentaneet reaktiivisen niveltulehduksen taudinkuvaa: erilaiset särkyoireet sekä tendiniitit, entesiitit ja bursiitit ovat yleisiä, eivätkä näistä oireista kärsivät hakeudu välttämättä lääkärin hoitoon. Käynnissä olevat tutkimukset antavat myös lisää tietoa antibioottihoidon asemasta reaktiivisen niveltulehduksen ehkäisyssä ja hoidossa. Selittääkö jokin patogeneettinen teoria reaktiivisen niveltulehduksen moninaiset kliiniset piirteet, jää myös nähtäväksi. *** Timo Hannu kiittää HYKS:n EVO-tutkimusrahoitusta, HYKS-instituuttia, Infektiotautien Tutkimusyhdistystä, Orion-yhtymän Tutkimussäätiötä, Suomen Lääketieteen Tutkimussäätiötä, Suomen reumatologista yhdistystä ja Suomen Teollisuuslääketieteen Yhdistystä saamastaan tutkimusrahoituksesta. Kirjallisuutta Aho K, Ahvonen P, Alkio P, Lassus A, Sairanen E, Sievers K. HLA-27 in reactive arthritis following infection. Ann Rheum Dis 1975;34 (Suppl 1): Ahvonen P, Sievers K, Aho K. Arthritis associated with Yersinia enterocolitica infection. Acta Rheum Scand 1969;15: Bardin T, Enel C, Cornelis F, ym. Antibiotic treatment of veneral disease and Reiter s syndrome in a Greenland population. Arthritis Rheum 1992;35: Colbert RA. HLA-B27 misfolding: a solution to the spondylarthropathy conundrum? Molec Med Today 2000;6: Ebringer A. Ankylosing spondylitis is caused by Klebsiella: Evidence from immunogenetic, microbiologic, and serologic studies. Rheum Dis Clin North Am 1992;18: Fendler C, Laitko S, Sörensen H, ym. Frequency of triggering bacteria in patients with reactive arthritis and undifferentiated oligoarthritis and the relative importance of the tests used for diagnosis. Ann Rheum Dis 2001;60: Hannu T. Reactive arthritis. Aspects of aetiology, arthritogenicity, occurrence, clinical picture, antimicrobial treatment, and prognosis. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Hannu TJ, Leirisalo-Repo M. Clinical picture of reactive salmonella arthritis. J Rheumatol 1988;15: Hannu T, Mattila L, Siitonen A, Leirisalo-Repo M. Reactive arthritis following an outbreak of Salmonella typhimurium phagetype DT 193 infection. Ann Rheum Dis 2002(a);61: Hannu T, Mattila L, Rautelin H, ym. Campylobacter-triggered reactive arthritis: a population-based study. Rheumatology (Oxford) 2002(b); 41: Hannu T, Puolakkainen M, Leirisalo-Repo M. Chlamydia pneumoniae as a triggering factor in reactive arthritis. Rheumatology (Oxford) 1999;38: Isomäki H, Raunio J, von Essen R. Incidence of inflammatory rheumatic diseases in Finland. Scand J Rheumatol 1979;8: Kaipiainen-Seppänen O. Krooninen niveltulehdus Suomessa. Duodecim 2000;116: Kapasi K, Inman RD. HLA-B27 expression modulates gram-negative bacterial invasion into transfected L cells. J Immunol 1992;148: Keat A. Reiter s syndrome and reactive arthritis in perspective. N Engl J Med 1983;309: Khan MA. HLA-B27 and its subtypes in world populations. Curr Opin Rheumatol 1995;7: Kvien TK, Glennås A, Melby K, ym. Reactive arthritis: incidence, triggering agents and clinical presentation. J Rheumatol 1994;21: Laitio P, Virtala M, Salmi M, Pelliniemi LJ, Yu DTY, Granfors K. HLA-B27 modulates intracellular survival of Salmonella enteritidis in human monocytic cells. Eur J Immunol 1997;27: Lauhio A, Leirisalo-Repo M, Lähdevirta J, Saikku P, Repo H. Doubleblind, placebo-controlled study of three-month treatment with lymecycline in reactive arthritis, with special reference to chlamydia arthritis. Arthritis Rheum 1991;34: Leirisalo M, Skylv G, Kousa M, ym. Followup study on patients with Reiter s disease and reactive arthritis, with special reference to HLA-B27. Arthritis Rheum 1982;25: Leirisalo-Repo M, Suoranta H. Ten-year followup study of patients with yersinia arthritis. Arthritis Rheum 1988;31: Leirisalo-Repo M, Helenius P, Hannu T, ym. Long term prognosis of reactive salmonella arthritis. Ann Rheum Dis 1997;56: Leirisalo-Repo M. Enteric infections and arthritis: clinical aspects. Kirjassa: Calin A, Taurog JD, toim. The Spondylarthritides. Oxford: Oxford University Press, 1998, s Leirisalo-Repo M. Reaktiiviset artriitit. Kirjassa: Leirisalo-Repo M, Hämäläinen M, Moilanen E, toim. Reumataudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2002, s Locht H, Kihlström E, Lindström FD. Reactive arthritis after Salmonella among medical doctors study of an outbreak. J Rheumatol 1993;20: Mattila L, Leirisalo-Repo M, Koskimies S, Granfors K, Siitonen A. Reactive arthritis following an outbreak of Salmonella infection in Finland. Br J Rheumatol 1994;33: Mattila L, Leirisalo-Repo M. Pelkonen P, Koskimies S, Granfors K, Siitonen A. Reactive arthritis following an outbreak of Salmonella bovismorbificans infection. J Infection 1998;36: Repo H, Ristola M, Leirisalo-Repo M. Enchanced inflammatory reactivity in the pathogenesis of spondylartropathies. Autoimmunity 1990; 7: Ringrose JH. HLA-B27 associated spondylarthropathy, an autoimmune disease based on crossreactivity between bacteria and HLA-B27? Ann Rheum Dis 1999;58: Rudwaleit M, Richter S, Braun J, Sieper J. Low incidence of reactive arthritis in children following salmonella outbreak. Ann Rheum Dis 2001;60: Sieper J, Braun J. Triggering mechanisms and T-cell responses in the spondylarthropathies. Kirjassa: Calin A, Taurog JD, toim. The Spondylarthritides. Oxford: Oxford University Press, 1998, Sieper J, Fendler C, Laitko S, ym. No benefit of long-term ciprofloxacin treatment in subjects with reactive arthritis and undifferentiated 844 T. Hannu ja M. Leirisalo-Repo
9 oligoarthritis. A three-month, multicenter, double-blind, randomized, placebo-controlled study. Arthritis Rheum 1999;42: Sieper J, Kingsley GH, Märker-Hermann E. Aetiological agents and immune mechanisms in enterogenic arthritis. Baillière s Clin Rheumatol 1996;10: Stieglitz H, Fosmire S, Lipsky P. Identification of a 2-Md plasmid from Shigella flexneri associated with reactive arthritis. Arthritis Rheum 1987;32: Söderlin MK, Borjesson O, Kautiainen H, Skogh T, Leirisalo-Repo M. Annual incidence of inflammatory joint diseases in a populationbased study in southern Sweden. Ann Rheum Dis 2002;61: Thomson GTD, Alfa M, Orr K, Thomson BRJ, Olson N. Secretory immune response and clinical sequelae of Salmonella infection in a point source cohort. J Rheumatol 1994;21: Wordsworth P, Brown M. HLA-B27, ankylosing spondylitis, and the spondylarthropathies. Kirjassa: Calin A, Taurog JD, toim. The Spondylarthritides. Oxford: Oxford University Press, 1998, s Wuorela M, Granfors K. Infectious agents as triggers of reactive arthritis. Am J Med Sci 1998;316: Yli-Kerttula T, Luukkainen R, Yli-Kerttula U, ym. Effect of a three month course of ciprofloxacin on the outcome of reactive arthritis. Ann Rheum Dis 2000;59: TIMO HANNU, LT, erikoislääkäri, tutkijalääkäri timo.hannu@ttl.fi HYKS, sisätaudit, reumatologian klinikka Kasarminkatu Helsinki ja Työterveyslaitos, työlääketieteen osasto Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki MARJATTA LEIRISALO-REPO, professori HYKS, sisätaudit, reumatologian klinikka Kasarminkatu Helsinki 845
Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto
Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotNuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) 1. MIKÄ ON NUORUUSIÄN SPONDYLARTRIITTI JA ENTESIITTIIN LIITTYVÄ NIVELTULEHDUS
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotLymen tautiin liittyvä niveltulehdus
Lymen tautiin liittyvä niveltulehdus Mikä on Lymen tautiin liittyvä niveltulehdus? Lymen tautiin liittyvää niveltulehdusta kutsutaan joskus myös Lymen artriitiksi. Se on yksi Borrelia burgdorferi -bakteerin
LisätiedotLymen tautiin liittyvää niveltulehdus
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Lymen tautiin liittyvää niveltulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON LYMEN TAUTIIN LIITTYVÄ NIVELTULEHDUS? 1.1 Mikä se on? Lymen tautiin liittyvää niveltulehdusta
LisätiedotReumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Taudin toteaminen perustuu oireisiin
LisätiedotReaktiivinen artriitti oletettua yleisempi
Terveydenhuoltotutkimus Mikko Vasala LL, osastonylilääkäri Kainuun keskussairaala, sisätautien klinikka mikko.vasala@kainuu.fi Saija Hallanvuo ETT, erikoistutkija Evira Pekka Ruuska LL, aluelaboratorion
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotTavallisimmat syyt nivelkipuun lienevät nivelrikko. Tulehtunut nivel. Näin tutkin. Kliininen tutkimus
Näin tutkin Riitta Luosujärvi tuntuu pehmeän jähmeältä. Nivelreumassa tulehtuneen nivelen ihon väri on normaali, septisessä artriitissa ja kihdissä iho punoittaa. Nivelturvotukseen liittyy usein nivelen
LisätiedotSuomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA
PEKKA LAHDENNE Lastenreumatologi, lastentautien dosentti Lastenklinikka, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN
LisätiedotTHL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotReumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 1. MIKÄ ON REUMAKUUME? 1.1 Mikä se on? Reumakuume on streptokokkibakteerin aiheuttaman
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotLastenreuma puhkeaa varhain. Puolet kaikista
Katsaus Pirkko Pelkonen Maassamme sairastuu vuosittain noin 140 150 lasta pitkittyvään niveltulehdukseen, jolle ei ole todettavissa infektio- tai muuta spesifistä etiologiaa. Näitä artriitteja kutsutaan
LisätiedotKrooniset infektiot (avohoidossa)
9/5/12 Krooniset infektiot (avohoidossa) L6 KLIMI Pe 070912 Chlamydia trachomatis: 2000 luvun edistysaskeleet Nopeat, tarkat ja herkät testit NhO (PCR, LCR, TMA, SDA, ) Kohteena C. trachomatiksen plasmidi
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotElintarvikkeiden välityksellä tarttuvat bakteerit. Merkitys
Elintarvikkeiden välityksellä tarttuvat bakteerit Merkitys Ruokamyrkytykset Varsinaiset ruokamyrkytykset: toksiinin aiheuttamat Elintarvikeperäiset infektiot Epidemia: > 2 henkilöä sairastunut (Clostridium
LisätiedotNLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotHoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka
Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",
LisätiedotSelkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012
Selkärankareuman hoito Riitta Tuompo 31.3.2012 Sidonnaisuudet Osallistunut kotimaisiin ja ulkomaisiin koulutuksiin yrityksen tuella (Abbott, BMS, MSD, Mundipharma, Pfizer, Roche, UCB) Luentopalkkioita
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotUusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden
Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden
LisätiedotKliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua
Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa
LisätiedotMuut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti
Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
Lisätiedotwww.pediatric-rheumathology.printo.it
www.pediatric-rheumathology.printo.it REUMAKUUME JA STREPTOKOKKI-INFEKTION JÄLKEINEN REAKTIIVINEN NIVELTULEHDUS Mikä se on? Reumakuume on streptokokkibakteerin aiheuttaman tulehduksen laukaisema tauti,
LisätiedotUudet oivallukset kampittavat selkärankareuman etenemistä
Uudet oivallukset kampittavat selkärankareuman etenemistä Reuma-lehti 2/2012 Professori Dan Nordström: Magneettikuvauksella varmistetut varhaiset diagnoosit ja uudet lääkkeet ovat auttaneet kampittamaan
LisätiedotEssote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan
Essote Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Ylilääkäri, kansanterveystyön vastaava lääkäri Hans Gärdström, Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan Salmonellat ovat yleisiä eläimen
LisätiedotNuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) 2. TAUDIN TOTEAMINEN JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Tauti todetaan nuoruusiän
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotReumataudit ja raskaus
Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja
LisätiedotTreat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit
Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotSelkärankareuma. Katsaus. Luokittelukriteerit
Katsaus MATTI LAITINEN JA MARKKU HAKALA Selkärankareuma Selkärankareuma on krooninen sairaus, jossa esiintyy reumaattista tulehdusta erityisesti selkärangan nivelissä ja jänne-luuliitoksissa erityispiirteenään
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotTartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tärkeimmät havainnot vuodelta 2017 Influenssakaudet 2016-2017 ja 2017-2018 ovat olleet rajuja. Sairastuneita on ollut erityisen paljon kauden 2017-2018
LisätiedotReumakuume. Mikä on reumakuume? Kuinka tavallinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Onko se perinnöllinen?
Reumakuume Mikä on reumakuume? Reumakuume on streptokokkibakteerin aiheuttaman nielutulehduksen (faryngiitti) aiheuttama tauti. Streptokokkiryhmiä on useita, mutta vain A-ryhmän streptokokit voivat aiheuttaa
LisätiedotSisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus
Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,
LisätiedotSUOSITUS REUMADIAGNOOSIEN KÄYTÖSTÄ NIVELTULEHDUKSISSA TAUSTAMUISTIO
14. TOUKOKUUTA 2019 SUOSITUS REUMADIAGNOOSIEN KÄYTÖSTÄ NIVELTULEHDUKSISSA TAUSTAMUISTIO REUMASAIRAUKSIEN KOORDINAATIOKESKUS JA SUOMEN REUMATOLOGINEN YHDISTYS TYÖRYHMÄ: TUULIKKI SOKKA-ISLER, JARNO RUTANEN
LisätiedotErityisesti tehokkaat biologiset lääkkeet ovat muuttaneet hoidon tavoitetasoa merkittävästi.
Oireeton lapsuus Reuma-lehti 1/2016 (2.3.2016) Lastenreuman hoito on mullistunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Hoidon tavoitteena on nykyisin remissio eli niveltulehduksen täydellinen sammuttaminen.
LisätiedotReumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON REUMAKUUME? 1.1 Mikä se on? Reumakuume on streptokokkibakteerin
LisätiedotESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS
ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,
LisätiedotMiten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?
Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään
Lisätiedot15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola
Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja Katrine Pesola, THL 15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola 1 Salmonellakysymyksiä (1) Todettu Salmonella Infantis potilaalla,
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotDira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute Versio 2016 1. MIKÄ ON DIRA? 1.1 Mikä se on? DIRA on lyhenne sanoista "Deficiency of IL-1-Receptor Antagonist"
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
Lisätiedotwww.pediatric-rheumathology.printo.it
www.pediatric-rheumathology.printo.it JUVENIILI SPONDYLOARTROPATIA Mikä se on? Juveniilit eli nuoruusiän spondyloartropatiat ovat kroonisia tauteja, joissa on kyse joko niveltulehduksesta (artriitti) ja/tai
LisätiedotPCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa
PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter
LisätiedotUlosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia
Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia 250909 Tässä kuvakoosteessa on esitetty F-BaktVi1:n normaaleita ja patologisia maljaviljelynäkymiä
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotKroonisten sairauksien ilmaantuvuuden ja
Katsaus Oili Kaipiainen-Seppänen Suomessa nivelreumaa sairastaa 0,8 % väestöstä. Taudin esiintyvyys lisääntyy iän mukana. Aiheuttaja on edelleen tuntematon. Nivelreuman esiintyminen väestössä ei kuitenkaan
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotEtelä-Karjalan tartuntatautiraportti
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011
LisätiedotReumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri
Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri Yhteistä reumasairauksille Puhkeamista vaikea ennustaa Taustalla geneettisiä ja ympäristötekijöitä
LisätiedotMaitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?
Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla? Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 29.9.2017 Alueellinen koulutus Yleistä suoliston mikrobistosta Noin 1000 bakteerilajia
LisätiedotReumakuume. Mikä on reumakuume? Kuinka tavallinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Onko se perinnöllinen?
Reumakuume Mikä on reumakuume? Reumakuume on streptokokkibakteerin aiheuttaman nielutulehduksen (faryngiitti) aiheuttama tauti. Streptokokkiryhmiä on useita, mutta vain A-ryhmän streptokokit voivat aiheuttaa
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotReumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 1. MIKÄ ON REUMAKUUME? 1.1 Mikä se on? Reumakuume on streptokokkibakteerin aiheuttaman
LisätiedotBakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä
Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Sointu Mero HUSLAB 5.2.2015 Labquality Days Luennon sisältöä: matkailutaustaa ulosteen bakteeriviljely nukleiinihaponosoitusmenetelmät
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
Lisätiedotwww.pediatric-rheumathology.printo.it
www.pediatric-rheumathology.printo.it JUVENIILI IDIOPAATTINEN ARTRIITTI Mikä se on? Juveniili idiopaattinen artriitti (JIA) on krooninen sairaus, jota kutsutaan myös lastenreumaksi ja jonka oireena on
LisätiedotTARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN (THL Tartuntatautirekisteri)
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2015 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.14 31.12.2014 TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN
LisätiedotKlamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy
Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy 15.3.2019 Terveydenhoitajapäivät Gynekologi Katja Hämeenoja Lapin keskussairaala, Rovaniemi Klamydia Chlamydia trachomatis on pieni solunsisäinen
LisätiedotLASTENREUMAN ILMAANTUVUUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA 2001 2010
LASTENREUMAN ILMAANTUVUUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA 2001 2010 Joki-Hollanti, Johanna Syventävien opintojen tutkielma Lastentaudit Kliinisen lääketieteen laitos Oulun yliopisto Lokakuu
LisätiedotSalmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira
Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan
LisätiedotSairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012
Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.2011 15.2.2012 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
LisätiedotBenepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 BIOLOGISET LÄÄKKEET Benepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari Taina Methuen, Niklas Ekman, Pekka Kurki / Kirjoitettu 22.4.2016 / Julkaistu 10.5.2016 Benepali
LisätiedotCrmo Eli Toistuva Pitkäaikainen Monipesäkkeinen Osteomyeliitti
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Crmo Eli Toistuva Pitkäaikainen Monipesäkkeinen Osteomyeliitti Versio 2016 1. MIKÄ ON CRMO? 1.1 Mikä se on? Toistuva pitkäaikainen monipesäkkeinen osteomyeliitti
LisätiedotHOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset
HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS
LisätiedotPerinnöllinen välimerenkuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotHengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012
Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
Lisätiedot