KLASIPRUUKIN (89.) KAUPUNGINOSAN LAAJENNUS JA LÄNSIVÄYLÄ, 1. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 KLASPRUUKN (.) KAUPUNGNOSAN LAAJENNUS JA LÄNSVÄYLÄ,. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 0 KAAVASELOSTUS Porin aupunisuunnielu..0 Vireilleulo..0 Kaavaluonnos nähävillä KH KV

2 . PERUS- JA TUNNSTETEDOT. Tunniseiedo. Kaava-alueen sijaini Asemaaavan muuos osee: Porin aupungin Paraiisinmäen (.) aupunginosan Kaualuea: Harapolu (osa) Puisoaluea: Paraiisinpuiso (osa) Porin aupungin Klasipruuin (.) aupunginosan Kaualuea: Länsiväylä (osa), Paloie (osa) Puisoaluea: Klasipruuinpuiso (osa), Kasipuiso (osa) Asemaaavalla ja asemaaavan muuosella muodosuu: Porin aupungin Klasipruuin (.) aupunginosan Koreli - Kaualuea: Länsiväylä (osa), Klasipruuin puisoie, Heruaie, Karviaisenie, Kirsiaie Puisoaluea: Lefreninpuiso, Verhopuiso, Kirsiapuiso, Heruapuiso, Kasipuiso Porin aupungin Paraiisinmäen (.) aupunginosan Puisoaluea: Paraiisinpuiso (osa) Kaualuea: Harapolu (osa) Kaavan laaija: aavoiusariehi Miro Laurinen, aupunisuunnielupäälliö Olavi Mäelä (0 asi). Asemaaavan vireilleulo: Suunnielualue sisälyy aavoiusasausen 0- oheisiin -. Asemaaava ja asemaaavan muuos laadiaan Porin aupungin aloieesa. Kaavahaneen vireilleulosa seä osallisumis- ja arvioinisuunnielmasa on ilmoieu uuluusella..0 sanomalehdissä ja irjeellä osallisille. Suunnielualue sijaisee noin m Porin auppaorisa lounaaseen. Suunnielualue rajauuu pohjoisessa Riapoluun ja eelässä Pappilanaheen mäeen. Suunnielualueen pina-ala on, ha. Kaava-alueen sijaini

3 . Kaavan nimi ja aroius Länsiväylän asemaaava ja asemaaavan muuos Asemaaavassa osoieaan yleisaavan muaisen Länsiväylän loppuosa välillä Riapolu Tiiliruuin eollisuusalue. Alueen länsiosaan osoieaan pienalo- ja rivialoaluea ja oni päiväoia varen. Asemaaavaan sisälyvä Paraiisinmäen (.) ja Klasipruuin (.) aupunginosia osevien asemaaavojen vähäise muuose. Muila osin asemaaava on alueen. asemaaava.. Lueelo selosusen liieasiairjoisa.. Muu lähöaineiso. Asemaaavan seuranalomae. Saaunnan maaunaaava, vahv. 0..0, oe. Kanaaupungin yleisaava 0, KV hyv , oe 0..00, oe.. Ajanasa-asemaaava, oe. Pienennös asemaaavaarasa määräysineen. Havainnepiirros. Osallisumis- ja arvioinisuunnielma. Luonoselviys, Genius Loci luono- ja uluuripalvelu 0. Kaupungin maanomisus Porin Tuorsniemen lasiehaan raennushisoria ja Pruuinmäen raennusinvenoini, Saaunnan Museo 00. TVSTELMÄ. Kaavaprosessin vaihee. Asemaaava Suunnielualue sisälyy aavoiusasausen 0-0 oheisiin -. Asemaaava uli vireille viramiespääösellä /..0. Asemaaavan vireilleulosa ja osallisumis-ja arvioinisuunnielman (OAS) nähävilläolosa uulueiin sanomalehdissä (SK, UA)..0. Osallisille vireilleulosa ilmoieiin myös irjeellä. Varsinais-Suomen ELY-esuselle vireilleulosa ilmoieiin irjeellä päiväy asemaaavaluonnos ja ariseu OAS oliva nähävillä OAS:sa ja aavaluonnosesa saaiin asi lausunoa (Saaunaliio ja Saaunnan Museo) seä viisi mielipideä. Lisäsi saaiin viisi virasolausunoa ja - ommenia (Porin Vesi, Pori Energia Sähövero Oy, Saaunnan pelasuslaios perusurvaesus, ympärisöviraso). Lausunojen peruseella asemaaavasa poiseiin Tiiliruuin laajennusesi aroieu eollisuusoni yleisaavan vasaisina. Asemaaava-alueen laajuus on, ha, josa, ha omisaa Porin aupuni. Voimassa olevassa yleisaavassa alue on osoieu pienalovalaisesi asunoalueesi (AP) ja lähivirisyslueesi (VL, VL/s) seä pääadusi (Länsiväylä). Alue on raenamaona peloa, luuun oamaa Pappilanaheen mesän pohjoisreunaa. Asemaaavan avoie on osoiaa Porin länisen ehäien puuuva loppuosa. Lisäsi avoieena on lisää ja monipuolisaa alueen oniarjonaa. Asemaaava ja asemaaavan muuos laadiaan Porin aupungin aloieesa. Siova onijao laadiaan aavaan liiyvänä. Asemaaava-alueen pina-ala on yheensä, ha. Asemaaavassa alueelle on osoieu Länsiväylän aualue seä uua asuinaluea, ha. Lisäsi alueelle on osoieu oni Klasipruuia palvelevalle päiväodille., ha aava-alueesa on osoieu lähivirisysalueesi ja puisosi.

4 . Asemaaavan oeuaminen Asemaaavalla ja onijaolla muodosuu uusia pienalooneja (AO) pl ja uusia rivialooneja (AR) 0 pl. Tavoieena on monipuolisaa alueen oniarjonaa rivialoonien ja pienille omaoialoille aroieujen onien avulla. AO-onien onioo vaihelee välillä m ja ehouusluu välillä Rivialoonien ehouusluu on Kerrosluu alueella on -. Kaavassa on osoieu oni myös palveluraennusia ja liiunaraennusia varen (P-). Länsiväylän ja uuden Klasipruuin puisoien riseyseen sijoiuva oni on aroieu ensisijaisesi päiväoia varen. Kaavamerinä sallii myös muiden julisen palveluraennusen sijoiamisen onille miäli aiou päiväoiäyö ei oeudu ai edellyä oo onin äyöä. Tonin pina-ala on 0, ha ja ehouusluu 0.. Uua raennusoieua asemaaavalla muodosuu yheensä -m. Asuaiden määrä alueella ulee olemaan noin Lähivirisysaluea ja puisoa asemaaavassa on osoieu, ha. Viheraluesuunnielun eseinen ajaus on ollu puisoäyävän jauminen yhenäisenä Klasipruuin jo raeneilla olevala pienaloalueela Pappilanaheen mesään asi. Käyävään liiyy ojan ympärille muooilu vesiaihe, joa aiemmin suunniellulla alueella on jo oeueu. Lisäsi asemaaavassa on osoieu asi pienä asuaspuisoa asuinalueiden sisälle. Suunnielualueen länsinurassa sijaiseva lehomainen mesäalue on osoieu suojelavasi (s-). Asemaaava-alueesa, ha on aupungin omisusessa ja 0, ha ysiyisomisusessa (liie ). Kaava-alueen unnalliseniian, auveroson ja viheralueiden oeuussuunnielu ja raenaminen alava asemaaavan ulua lainvoimaisesi. Tonien luovuus ja uudisraenaminen alava unnalliseniian valmisuua.. LÄHTÖKOHDAT.. Selviys suunnielualueen oloisa.. Luonnonympärisö Asemaaava on oinen Klasipruuin (.) aupunginosaan laadiava asemaaava. Kaava-alueen pina-ala on, ha. Alue on pääosin aupungin omisamaa ja viljelyäyössä olevaa vuorapeloa. Suunnielualuea rajaa pohjoisessa jo aavoieu pienaloalue ja eelässä Pappilanaheen mesä. Kaava-alueen länsipuolella sijaisee uluurihisoriallisesi arvoas Pruuinmäen raennusoonaisuus, jona ympärisössä on oiminu mm. Tuorsniemen lasiehdas vuosina -. Alue on avoina ja asaisa peloa. Eelässä suunnielualueeseen sisälyy pieniä aisaleia Pappilanaheen mesäsä. Toinen aisaleisa on ojan vareen ehiyny, luonoyypilään arvoas osea leho (liie ). Lännessä alue rajauuu vanhaan Tuorsniemen Pappilan ilan puuarhaan, joa on nyyisin leho ja uluurihisoriallisesi ja luonoyypilään arvoas. Suunnielualueen länsiosan läpi ulee valaoja pohjois-eeläsuunnassa. dässä suunnielualue pääyy Suninojaan (Laomerenoja), joa johaa Koemäenjoeen. Alueen maanpinnan oreusaso vaihelee välillä + +0 N000. Luonnonympärisö on ihmisen oiminnan muoaamaa ja lajisolaan ysipuolisa. Alueella havaiiin luonoselviysen laadinnan yheydessä ysi suojelava luonoyyppi (leho, liie ).

5 Suunnielualue luoeesa. Vasemmalla Paraiisinmäi ja Liinaharja, oiealla Pappilanaheen mesä. Näymä Riapolula ohi suunnielualuea... Raenneu ympärisö Yhdysunaraenne ja aajamauva Alue sijaisee noin m Porin auppaorisa lounaaseen. Aluea rajaa pohjoisessa Klasipruuin vuonna 0 asemaaavoieu pienaloalue, joa on raeneilla. Länsi-Porin asemaaavoieu suuralue (Tuorsniemi, Liinaharja, Paraiisinmäi) on oonaisuudessaan nuorehoa pienalovalaisa asuinaluea. Kaava-alue uuluu yleisaavassa asumiselle osoieuun maareserviin. Asemaaava-alueen länsipuoli ja siä ympäröivä pello uuluva maaunnallisesi arvoaaseen Klasipruuinmäen uluurimaisemaan. Pruuinmäen raennusoonaisuuden vanhimma säilynee osa (Friisin ilan pääraennus ja viljamaasiini) ova peräisin 0-luvula. Lisäsi mäen läheisyydessä on oiminu vuoeen saaa Tuorsniemen lasiehdas. Lasiehaan varsinaisen lasihyien araa aluperäisä sijainia ei iedeä. Klasipruuinmäen alueen raennusana on invenoiu vuonna 00 Saaunnan museon oimesa. Lähöaineiso: Porin Tuorsniemen lasiehaan raennushisoria ja Pruuinmäen raennusinvenoini, Saaunnan Museo 00 nvenoiniin voi uusua Saaunnan Museon arisossa.

6 Pruuinmäen raennusia (Päivärinne) Tuorsniemenielä uvauna. Pruuinmäeä suunnielualueen pohjoispuolela uvauna. Palvelu Tuorsniemen ala-aseen oulu sijaisee alueesa noin m eelään. Virisys Alueela on maaa lähimmälle urheiluenälle, m ja somäen urheiluesuseen, m. Ympärisön lähivirisysaluee seä vapaa maa- ja mesäalousaluee soveluva uloiluun. Alueen pohjoispuolelle on edellisen aavayön yheydessä suunnielu puiso ( Liienne Alue syööliienne perusuu Länsiväylään. Länsiväylä on uusi pääau, joa yhdisää länsi-porin Tiiliruuin eollisuusalueeseen Raumaniehen (V ). Länsiväylän pohjayö on ehy Riapoluun saaa. Alueen sisäinen liienne perusuu asemaaavan muaiseen auveroon (Klasipruuin puisoie Kirsiaie Karviaisenie - Heruaie). Alueen evyen liieneen yheyde osoieaan asemaaavassa puisopoluina. Länsiväylän yheyeen ullaan raenamaan evyen liieneen väylä ja aluea pohjoisessa rajaava Riapolu ulee säilymään virisysreiinä. Teninen huolo

7 .. Ympärisöhäiriö. Suunnieluilanne Alue liiyy unnalliseen vesi- ja viemäriverosoon seä sähöveroon. Alueen pinavede johdeaan Suninojaan Länsiväylän yheyeen raenneavaa ojaa piin. Länsiväylän meluhaiaan on aiemmilla asemaaava-alueille varauduu meluvallein. Alueella ehyjen maasoäynien aiana uienin arvioiiin, eä meluvalli ova ulevaan meluasoon ja iegeomeriaan nähden jonin verran ylimioieu raaisu. Maalien, iri ajoradasa sijaisevien vallien melunorjuvaiuus on heio, minä lisäsi ne rumenava aajamauvaa ja muuava auympärisön valaiemäisesi. Ohjeellisen meluvallimerinnän sijasa aavassa on anneu raennusen seinäraeneia oseva äänenerisysvaaimus (oreli ) ja määräy iheän suojaisuusen isuaminen suojaviheralueelle (Verhopuiso). Lähimpien asuinraennusen uloseinä ulee sijoiumaan Länsiväylän ajoradasa noin 0 merin päähän. Alueeseen ohdisuva ärinä-, saase- ja hajuhaia on arvioiu vähäisisi. Alueella ei ole sijainnu sellaisia eollisia oiminoja, joa olisiva voinee aiheuaa meriävää maaperän pilaanumisa. Alueen läheisyydessä oiminu Tuorsniemen lasiehdas lopei oiminansa 00 -luvulla. Maaunaaava Saaunnan maaunaaava on saanu lainvoiman..0 oreimman hallino-oieuden pääösellä. Maaunaaavassa aava-alue on osoieu aajamaoiminojen alueesi (A). Kaavamääräysen muaan aluea suunnielaessa ulee iinniää eriyisä huomioa yhdysunaraeneen eheyämiseen ja äydenämiseen hajanaisesi ja vajaasi raenneuilla alueilla. Lisäsi alue on osoieu aupuniehiämisen ohdevyöhyeesi (). Alueen lounaisnuran lähelle sijoiuva Pruuinmäen alue on osoieu maaunnallisesi meriäväsi uluuriympärisösi (h), jona suunnielussa on oeava huomioon oheen uluuri-, maisema-, luono- ja ympärisöarvo seä huolehdiava, eei oimenpieillä ja haneilla vaarannea ai heienneä edellä mainiujen arvojen säilymisä (alueen n:o 0 0). Lisäsi alueelle on maaunaaavassa osoieu voimalinja ja ohjeellinen uloilureii. Länsiväylä on meriy maaunaaavaan merinnällä y (uusi äreä yhdysie/ooojaau). Yleisaava Suunnielualueella on voimassa oieusvaiueinen Porin anaaupungin yleisaava 0 (0..00). Yleisaavassa suunnielualue on osoieu pienalovalaisesi asunoalueesi (AP). Lisäsi alueelle on osoieu lähivirisysaluea (VL) ja lähivirisysaluea, jolla ympärisö säilyeään (VL/S). Suunnielualueen läpi ja pohjoispuolelle on osoieu evyen liieneen reii. Alueen läpi uleva 0 V sähölinja on meriy osayleisaavaan. Alueen länsipuolella sijaiseva Pruuinmäen raennusryhmä on osoieu maailojen ja alousesusen alueesi, jona omaleimainen luonne ulee säilyää (AM/S-). Asemaaava Suunnielualue on pääasiassa asemaaavoiamaon. Alueen pohjoisreunassa asemaaava osee pieniä alueia seuraavisa asemaaavoisa: n:o 0, hyväsyy..0 n:o 0 0, hyväsyy..0 Suunnielualueen pohjoispuoli on asemaaavoieu pienaloalueesi. Lähiympärisön aavailanne ja suunnielma Suunnielualuea pohjoisessa rajaavan Klasipruuin pienaloalueen asemaaava on vahvisunu vuonna 0. Ny asemaaavoieava alue liiyy laajempaan Pappilanaheen suunnieluoonaisuueen (aavoiusasausen 0-0 ohee n:o -). Aiaaulusyisä Länsiväylän asemaaava on pääey laaia ensin.

8 Maanomisus Tila 0--- Ainola on ysiyisomisusessa. Kiineisön laajuus aavaalueella on yheensä 0, ha ( % alueen oonaispina-alasa). Lopu, ha omisaa Porin aupuni. Pohjaara Alueen pohjaara MK :000 on Porin aupungin miausoimen laaima ja ara äyää.. anneun aavoiusmiausaseusen / vaaimuse. Raennusjärjesys Porin aupunginvaluuso on hyväsyny raennusjärjesysen.0.0. Lähiympärisön aavailanne ja suunnielma Alueen pohjoispuolella oleva pienaloalue on asemaaavoieu v. 0, ja sen raenaminen on äynnissä. Alueen ympärisö on asemaaavoiamaon. Ympärisön aavoiusa on aroius jaaa - vuoden uluessa (aavoiusohjelman 0-0 ohee n:o -0).. ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN VAHEET. Osallisuminen ja yheisyö.. Vireilleulo Suunnielualue on aavoiusasausen 0-0 ohde 0-. Asemaaava ja asemaaavan muuos uliva vireille viramiespääösellä /..0. Asemaaavan vireilleulosa ja osallisumis-ja arvioinisuunnielman nähävilläolosa uulueiin sanomalehdissä (SK, UA)..0. Varsinais-Suomen ELYesuselle ja osallisille vireilleulosa ilmoieiin irjeise..0. OAS seä asemaaava- ja asemaaavan muuosluonnos oliva nähävillä OAS:sa ja aavaluonnosesa saaiin asi lausunoa (Saaunaliio ja Saaunnan Museo) seä viisi mielipideä. Lisäsi saaiin viisi virasolausunoa ja - ommenia (Porin Vesi, Pori Energia Sähövero Oy, Saaunnan pelasuslaios, perusurvaesus, ympärisöviraso). Lausunojen peruseella asemaaavasa poiseiin Tiiliruuin laajennusesi aroieu eollisuusoni yleisaavan vasaisina. Asemaaavayön osallisia ova: - Kaava-alueen maanomisaja- ja halija - Naapuriiineisöjen omisaja, asuaa ja yriyse - eninen lauauna - perusurvalauauna - ympärisölauauna - aluepalopäälliö - Pori Energia Sähövero Oy - Pori Energia Oy Energiaysiö - Porin Vesi - DNA Oy, Länsi-Suomi - Varsinais-Suomen ELY-esus - Saaunnan Museo Asemaaava ja asemaaavan muuos uliva vireille viramiespääösellä /..0. Asemaaavan vireilleulosa ja osallisumis-ja arvioinisuunnielman nähävilläolosa uulueiin sanomalehdissä (SK, UA)..0. Varsinais- Suomen ELY-esuselle ja osallisille vireilleulosa ilmoieiin irjeise..0. OAS seä asemaaava- ja asemaaavan muuosluonnos oliva nähävillä

9 . Asemaaavan avoiee Asemaaavassa osoieaan Länsiväylä välillä Riapolu - Tiiliruuin eollisuusalue. Asemaaavalla urvaaan pienaloonien riiävyys Porin ydinesusan eeläpuolella ja monipuoliseaan oniarjonaa. Klasipruuin uudisaluea varen varaaan oni päiväodille... Lähöoha-aineisoon (luonnonympärisö, liienne, raenneu ympärisö) perusuva avoiee Luonnonympärisö Asemaaava-alue on luonnonarvoilaan avanomaisa viljelyä peloa ja vähäisessä määrin seamesää ja oseaa lehoa. Suojelavia luonoyyppejä ai eliölajeja alueella ei em. lehdon lisäsi odeu. Raenneu ympärisö Asemaaava-alue on raenamaon. Asemaaava-alueesa 00 m iään sijaisee uluurihisoriallisesi arvoas Pruuinmäen raennusryhmä. Alueen läheisyydessä on oiminu vuosina - Tuorsniemen lasiehdas. Lasihyien ara sijainipaia eivä ole iedossa. Kari Kavan 0-luvun uimusissa lasihyi on sijoieu Tuorsniemenien vareen muun raennusryhmän yheyeen. Vanhimma säilynee Pruuinmäen raennuse ova peräisin 0-luvula. Säilyneiä ova nyyisen Friisin ilan ivimaasiini seä nyyinen Friisin ilan pääraennus. Pääraennus on paialla aiemmin sijainneen ilan (Pappila) pääraennusen säilyny puolias. Pruuinmäen alueen nyyinen ilajao on pääosin peräisin vuosila 0-. Alueen neljän ilan (Friisi, Vaaheralinna, Tommila ja Päivärina) raennusana on invenoiu ja niiden hisoriaa on seloseu Saaunnan museon laaimassa selviysessä (Mio Helminen 00). Selviysessä on oeu anaa Pruuinmäeä ympäröivän pellon säilyämisesi raenamaomana. Asemaaavassa osoieu uude pienalooreli ulouva lähimmillään noin 0 merin päähän Friisin ilan raennusisa. Väliin jää eninen Pappilan ilan puiso, joa on asvanu umpeen. Puuarhan alue on uluurihisoriallisesi ja odennäöisesi myös asvillisuuensa aia arvoas. Oe Pappilanmäen maanjaoarasa. Kuvassa näyy suunnielualueeseen rajauunu puiso anavineen. Lähde: Saaunnan Museo.

10 0 Liienne Liiennöini alueelle perusuu Länsiväylään. Kevyä liienneä varen Länsiväylän yheyeen raenneaan evyen liieneen väylä. Aluea pohjoisessa rajaava Riapolu on alueellinen virisysväylä ja säilyy ennallaan. Asemaaavassa esieyn auveroson mioius on arisueu Porin aupungin liiennesuunnielussa. Kaujen ja viheralueiden oeuussuunnielma laadiaan asemaaavan vahvisumisen jäleen... Prosessin aiana synynee avoiee Kaavaluonnosesa saaiin asi lausunoa (Saaunaliio ja Saaunnan Museo) seä viisi mielipideä. Lisäsi saaiin viisi virasolausunoa ja -ommenia (Porin Vesi, Pori Energia Sähövero Oy, Saaunnan pelasuslaios, ympärisöviraso, perusurvaesus). Lausunojen peruseella asemaaavasa poiseiin Tiiliruuin laajennusesi aroieu eollisuusoni yleisaavan vasaisina. Asuinaluesuunnielun eseisesi eemasi nousi hyvän asuinympärisön varmisaminen alueen ysioioisesa maasonmuodosusesa ja Länsiväylän läheisyydesä huolimaa. Alueelle suunniellu asi pienä asuaspuisoa, Heruapuiso ja Kirsiapuiso, ova viihyisyyden annala oleellise. Toni ja piha on suunnielu pääasiassa eelään ja läneen avauuvisi. Pappilanaheen mesän varjosusvaiuus on huomioiu aavassa. Toniarjonaa pääeiin monipuolisaa arjoamalla oneja myös eriyisesi pienille omaoialoille (alle 00 -m). Lisäsi aavaan varaiin 0 rivialoonia.. Asemaaavaraaisun valina ja perusee. ASEMAKAAVAN KUVAUS. Kaavan raenne.. Mioius Asemaaavassa Länsiväylä on osoieu loivasi muielevana. Alueen auvero on olmiporainen. Palvelu- ja liiunaraennusen oni on osoieu saavueavuuden aia Länsiväylän ja Klasipruuin puisoien riseyseen. Tavoieena muodosaa hilliy maameri muuoin melo ysipuolisella asuinalueella. Suunnielualue sisälää olme eriyyppisä asuinympärisöä, joisa ysi oeueaan rivialoina, ysi normaaliooisina omaoialoina ja ysi alle 00 -m omaoialoina. Toni avauuva eelään ai läneen. Asuinalueiden eselle on sijoieu piene asuaspuiso alueiden oiminnallisuuden ja viihyisyyden paranamisesi. Klasipruuin raeneilla olevala pienaloalueela alava puisoäyävä on jaeu Pappilanaheen mesään saaa. Koreliehouus omaoialueella on ja rivialoalueella Lähin asuinalue sijoiuu runsaan 00 merin päähän Pruuinmäen uluurihisoriallisesi arvoaasa raennusryhmäsä. Lähimmäsi mäeä sijoiuu pienen, -errosisen omaoialojen alue. Tuleva raennusana on oolaan selväsi aliseinen Pruuinmäen ooaille raennusille. Mesiyny eninen Pappilan puiso arjoaa lisäsi suojavyöhyeen uudisraenamisen ja Pruuinmäen väliin. Eäisyyden ja suojavyöhyeen on asou olevan riiäviä, joei Pruuinmäen asema maisemassa heiene liiaa. Kaavaluonnosesa ei laadiu vaihoehoja. Asemaaavaa on ypisey aavaluonnosesa saaujen lausunojen peruseella. Asemaaava-alue on osoieu Länsiväylän aualueesi ja rivialo- ja pienaloalueesi. Lisäsi alueelle on osoieu oni palveluraennusia varen ja puisoa. Asemaaava-alueen pina-ala on, ha. Uua asuinaluea asemaaavalla muodosuu, ha. Asemaaavassa alueelle on osoieu uua pienaloore-

11 . Aluevarause.. Korelialuee lia ai orelialuea, joissa on yheensä onia. Rivialooreleia ai orelialueia muodosuu, ja rivialooneja yheensä 0. Pienaloonien oo vaihelee välillä m. Yli uhannen neliön onille saa sijoiaa asi asunoa, pienemmille yhden. Tehouusluu on , rivialoalueilla Raennusoieua asuinoreleissa on yheensä 00 errosalaneliömeriä ja P- alueella errosalaneliömeriä.. Pääosalla aluea suurin salliu errosluu on, osalla aluea u /- ai. AR-0 Rivialojen ja muiden yeyjen asuinraennusen orelialue. Raennusen aomuoo on harja- ai pulpeiao. Kaoalevuus on eninään :, pulpeiaoilla eninään :. Raennusen suora yhenäinen julisivupiuus saa olla eninään 0 meriä. Tää pidempi julisivu ulee jaaa osiin vähinään m syvien sisäänveojen ai julisivuun liiyvien alousraennusen avulla. Asuinraennusen pääasiallinen julisivumaeriaali on iili ai rappaus. Oleselupihan puoleinen julisivu ja apuraennuse voiva olla myös puuverhoiluja. AR- Rivialojen ja muiden yeyjen asuinraennusen orelialue. Asuinraennusen aomuoo on pulpei- ai harjaao. Kaoalevuus on eninään :, pulpeiaoilla eninään :. Kaoulmien ja allisussuunien ulee sama orelin oneilla -. Vesiae on sileä pysysaumau peliae, värisävylään harmaa ai musa. Raennusen suora yhenäinen julisivupiuus saa olla eninään 0 meriä. Tää pidempi julisivu ulee jaaa osiin vähinään m syvien sisäänveojen ai julisivuun liiyvien alousraennusen avulla. Asuinraennusen pääasiallinen julisivumaeriaali on iili, rappaus ai puu. Lauaverhoilun ulee olla yhdensuunainen oo julisivun oreudela. AO- Erillispienalojen orelialue. Raennusen aomuoo on harja- ai pulpeiao. Pulpeiao ulee allisaa adulle päin. Raennusen aoalevuus on eninään :, pulpeiaoilla eninään :. Pääasiallinen julisivumaeriaali on iili, rappaus ai puu. Lauaverhoilun ulee olla yhdensuunainen oo julisivun oreudela. Asuinraennusen aujulisivun räysäslinjaa ei saa rioa olmiomaisilla pääyaiheilla. Asuinraennusen aujulisivulle ulee sijoiaa vähinään ysi eiiön ai asuinhuoneen iuna. Erillinen alousraennus saa olla oolaan eninään 0 -m. AO- Erillispienalojen orelialue. Asuinraennus saa olla oolaan eninään 00 -m. Pääasiallinen julisivumaeriaali on rappaus ai puu. Lauaverhoilun ulee olla yhdensuunainen oo julisivun oreudela. Asuinraennusen aujulisivun räysäslinjaa ei saa rioa olmiomaisilla pääyaiheilla. Asuinraennusen aujulisivulle ulee sijoiaa vähinään ysi eiiön ai asuinhuoneen iuna. Auoaos ai -alli ulee sijoiaa sille eriseen varaulle raennusalalle (). Auoalli ai aos ulee raenaa erilleen asuinraennusesa. Erillinen alousraennus saa olla oolaan eninään 0 -m. PL-/s Palveluraennusen orelialue. Alueelle saa raenaa palveluraennusia ja liiunaraennusia. Uudisraennusen ulee uloasulaan ja julisivumaeriaaleilaan sopeuua aupuniuvallisesi meriävään paiaan.

12 .. Muu aluee.. Yleise määräyse Tonille ulee muodosaa liiennemelula suojau oleselupiha raennusen sijoielua äyäen. LPA Auopaiojen orelialue. Suluissa oleva numero osoiava oreli, joiden auopaioja saa alueelle sijoiaa. Asemaaavassa on puisoa ja lähivirisysaluea (, VL) noin, ha. Kaualuea on yheensä noin, ha. Alueen lounaisnurassa sijaiseva pieni leho on osoieu suojelumerinnällä s-. s- Suojelava alueen osa. Alue ulee säilyää luonnonilassa. Alueelle saadaan raenaa ainoasaan oiminnan annala välämäömiä uloilureiejä. Muuen alueella saadaan suoriaa ainoasaan luonoyypin annala arpeellisia oimenpieiä. dba Merinä osoiaa raennusalan sivun, jona puoleisen raennusen uloseinien seä iunoiden ja muiden raeneiden äänenerisävyyden liiennemelua vasaan on olava vähinään dba. nä Näemäalueesi varaava alueen osa. w Ohjeellinen vesialueena säilyeävä alueen osa. Asuinhuoneisoja saa sijoiaa yli 000 m AO-onille asi ja pienemmille yhden. Kullein onille on osoieava vähinään auopaia asunoa ohi. AO- onille saa sijoiaa yhden ajoneuvoliiymän, jona leveys on eninään meriä. AR-orelialueilla on salliava naapurionien esen yheisjärjesely ajoyheysien, auopaiojen, jalanulun, jäeiden eräilyn ja unnallisenisen huollon järjesämisesi. Asuinraennusen erassiraenee, aose ja viherhuonee saava uloua eninään meriä raennusalan ulopuolelle. Auosuoja ja varasoraennuse ulee sijoiaa varsinaiselle raennusalalle ai niille eriseen varaulle alousraennusen raennusalalle (). AO- orelialueilla auosuoja ulee sijoiaa alousraennusen raennusalalle. Pienen omaoialon jäeaosen saa sijoiaa raennusalan ulopuolelle. Asuinraennusen orelialueilla, joilla suurin salliu errosluu on, saa raennusen aoraeneiden ylin oreusasema ympäröiväsä maanpinnasa olla eninään m ja alousraennusen eninään, m. Asuinraennusen orelialueilla, joilla suurin salliu errosluu on, saa raennusen aoraeneiden ylin oreusasema ympäröiväsä maanpinnasa olla eninään, m ja alousraennusen eninään, m. Tonin saa aidaa pensasaidalla ai iviaineisella aidalla. Puu- ai eräsaiaa ei ule äyää. AO-oneille ulee isuaa vähinään ysi puu/00 oni-m ohden.

13

14 Asemaaavan seuranalomae Asemaaavan perusiedo ja yheenveo Kuna 0 Pori Täyämispvm.0.0 Kaavan nimi Länsiväylän asemaaava ja asemaaavan muuos Hyväsymispvm Ehdouspvm Hyväsyjä Vireilleulosa ilm. pvm.0.0 Hyväsymispyälä Kunnan aavaunnus 0 Generoiu aavaunnus Kaava-alueen pina-ala [ha],0 Uusi asemaaavan pina-ala [ha],0 Maanalaisen ilojen pina-ala [ha] Asemaaavan muuosen pina-ala [ha] 0,0 Rana-asemaaava Ranaviivan piuus [m] Raennuspaia [lm] Omaranaise Ei-omaranaise Lomaraennuspaia [lm] Omaranaise Ei-omaranaise Aluevarause Pina-ala [ha] Pina-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pina-alan muu. [ha +/-] Kerrosalan muu. [m² +/-] Yheensä,0 00,0 0,,0 A yheensä,00,0 00 0,,00 00 P yheensä 0,00, 0,0 0,00 Y yheensä C yheensä K yheensä T yheensä V yheensä,00, 0,0 0 R yheensä L yheensä,0, 0 0,0,0 0 E yheensä S yheensä M yheensä W yheensä Maanalaise ila Pina-ala [ha] Pina-ala [%] Kerrosala [m²] Pina-alan muu. [ha +/-] Kerrosalan muu. [-m² +/-] Yheensä Suojellu raennuse Suojelujen raennusen muuos Raennussuojelu [lm] [-m²] [lm +/-] [-m² +/-] Yheensä

15 Alamerinnä Aluevarause Pina-ala [ha] Pina-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pina-alan muu. [ha +/-] Kerrosalan muu. [m² +/-] Yheensä,0 00,0 0,,0 A yheensä,00,0 00 0,,00 00 A,000, 0,,000 AR,00 0, 0 0,,00 0 P yheensä 0,00, 0,0 0,00 P 0,00 00,0 0,0 0,00 Y yheensä C yheensä K yheensä T yheensä V yheensä,00, 0,0 0 0,00, 0 0,00 0 VL,0, 0,0 0 R yheensä L yheensä,0, 0 0,0,0 0 Kadu,0, 0,00 0 LPA 0,0, 0 0,0 0,0 0 E yheensä S yheensä M yheensä W yheensä

16 Liie ALUEEN SJANT OTE SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVASTA Ympärisöminiseriö vahvisanu 0..0 Lainvoimainen oreimman hallino-oieuden (KHO) pääösellä..0 Tariseu..0

17 Liie KANTAKAUPUNGN YLESKAAVA 0 Kaupunginvaluuso hyväsyny 0..00

18 AO : : AO-0 0 pp/ e 0 SEMENTE SEMENTE 0 0 :0 0 0 AR- 0 e=0. r 0 % e=0. r 0 % AR : :0 : KAURAPELTO 0 : :0 :0 00 a : : 0 e=0. : 0 T- 0 : as : 0 ap/00mas, 0m o, l as :00 P0 0 0 y,o, l 0% Kaurapel o 0 e=0. ash as 0% 0 ATY- : :0 : e=0. ash as 0% y,o, l 0% ap/00m as,y 0m o, l 0 : ATY- UUS ASEMAKAAVA-ALUE : 0 : rp 0 0 e= LNAHARJA e=0. AO- e=0. e=0. AO- 0 0 e=0. : AO- 0 P0 Viher VHER AO- VHER 0 e=0. 0 e=0. e=0. as.ap/as 0 0 AP- e=0. 0 AO- 0 AO- ap/0 : PL-/s :0 0 AO- 0 0 e=0. r AO : e=0. : / 0 e=0. AO- 0 P0 PAJUPUSTO 0 AO- Pajupuis o e=0. KAURAPELTO : AO- 0 e=0. : : / e=0. : e=0. 0 AO- / 0 0 / e=0. as as / 0 e=0. AO- 00-as AO- 0 0 AO- e=0. Haapasaarenpuis o 0 KLASPRUUKNPUSTO e=0. AV- : / / as ap/as e=0. as : VL 0 0 VL 0 e=0. mä-ev w : / / : AO- 0 AO- AO- as0% 0 e= PUSTO P0 0OHRA- SAARENP0 PUSTO Ohrapuiso : AR- e : KASKPUSTO : e=0. : 0 as 0 e=0. AO-0 e=0. / / 0 Vehnäpelo 0 AO-0 e=0. 00-as 0 0 AO- 0 as : w SEMENPUSTO : : e=0. w AO e=0. 0 / / 0 u/ - u/ 0 e=0. AO-0 PELLAVAPUSTO : le/ol AO-0 :0 0 e=0. 0 AO : AO- e=0. as e=0. :0 e=0. e e=0. 0 / / 00-as e=0. :0 KORANTERNPUSTO 0 AO- AO- AO-0 w 0 as 0 PARATSNPUSTO :0 0 KULOPUSTO : e=0. 0 KLASPRUUK AO-0 e= AO-0 0 :0 0 0 e=0. 0 : : : Pappil anahde : :0 T- : : : : : 0 0 e=0. : : :0 : :0 0 0 Liie :0 :0 0 0 : / e= r AR : 0 : 0 : OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA :000 (PENENNÖS) KLASPRUUK. KAUPUNGNOSA TUORSNEMEN KYLÄ-ALUETTA 0 0 :0 0 TLRUUKK. 0 0 : 0 :0 NYRKKPAJAPUSTO : r as % ap/0 m

19 K ajo K0 Uuniau r r 0 r SPRUUK. uloie UUKNPUSTO : rp 0 0 a : KULOPUSTO : :0 : RKKAPOLKU 0 w : AO- le/ol : e=0. PALKOTE e PELLAVAPUSTO AO-0 e=0. pp s- AO-0 u/ - u/ :0 e=0. HERUKKATE p w : w SEMENPUSTO : KLASPRUUKN PUSTOTE 0 0 Pal oie AO- e=0. : LEFRENNPUSTO 0 HERUKKATE : :0 0 : rp- HERUKKAPUSTO AO- e=0. 0 e AO- w LÄNSVÄYLÄ 0 e=0. HARAPOLKU KAURA- PELTO PARATSN- PUSTO w :0 :0 KASKPUSTO : KASKPUSTO KLASPRUUKNPUSTOTE AR- :0 mä-ev u / e=0. :00 : KARVASENTE : : : nä P- e=0. KARVASENTE : KRSKKATE AO- : :0 :0 :0 :0 KRSKKAPOLKU KRSKKATE : KRSKKAPUSTO KARVASENTE e=0. e=0. AO- e=0. VERHOPUSTO 0 K0 0 PARATSNPUSTO LPA () 0 AR-0 e=0. VL AO- AO- AR-0 e=0. u / - e=0. AR-0 e=0. e=0. AO- / / La.yh. Pappilanahde Pienennös : La. yh. 0 0 M eiram i ie db 0 e=0. 0 as / / e=0. as AO- / / dba 0 La.yh. pp AO- / / e=0. 0 as PARATSNMÄK. HARAPOLKU e=0. as AR-0 pp/ e=0. ap/00 u / pp AO- / as e=0. 00-as / AR-0 e=0. AO- e=0. KLASPRUUK AO- 00-as Kyneliie ajo M eiram i ie Kyneliie La. yh. LEFRENNPUSTO ajo 0 MERAMTE PARATSNMÄK. LÄNSVÄYLÄ VL e=0. as VL e=0. AO- 0 KYNTELNTE e=0. 00-as dba AO- / / PAR ATSNTE :0 KRSKKATE 00-as dba KYNTELNTE pp dba AO- u / - e=0. AO- e=0. :0 dba : ap/as : AR- e=0. as0% :0 : : : K VLJAPELLONTE : AO- e=0. : ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS- JA UUS ASEMAKAAVA Käyöoi. supisus 0V KLASPRUUK Vehnäpelo 0 Viljapellon ie Käyöoi. supisus 0 V OHRAPELLONTE Käyöoi. supisus 0 V Kaurapellonie Viljapellon ie PUSTO P0 VLJAPELLONTE e=0. AO- 0. LNAHARJA Käyöoi. supisus 0 V KAURAPELLONTE KAURAPELLONTE : e=0. AO- e=0. as.ap/as AP- : AO- e=0. K Liin aharjanie AO- e=0. Kaur apellon ie LÄNSVÄYLÄ Haapasaarenie LNAHARJANTE KAU RAPELLONTE 0 AO- / e=0. : : VHER YLÄRU UKNT E AR- SUULOTNTE Suuloinie AO- 0 0 : K : K Viher VHER P e=0. e=0. r 0 % 0 / e=0. AO- PAJUPUSTONTE AO- KAURAPELTO 0 Pajupuisonie Viher 0 LTE : e=0. P0 AO- e=0. 0 : PAJUPUSTO Pajupuisonie P0 TLRUUKK. 0 : P0 0 : 0 AO- 0 e=0. Kaurapelo 0 Pajupuiso : Ruuinpuisonuja : NYRKKPAJAPUSTO 0 e=0. PAJUPUSTONTE 0 0 e=0. r 0 % e=0. ash as 0% y,o,l 0% ap/00m as,y 0m o, l as AO- e=0. 0 SALAVATE ATY- y, o,l S AR- Ruuinpuisonuja UUNKATU y, o,l 0 0 e=0. K0 as AO- e=0. T- e=0. T- e=0. Viher Salavaie y,o,l 0% :0 ATY- 0 e=0. ash as 0% ap/00m as,y 0m o, l RUUKNPUSTONKUJA pp as P0 AO VL VHE R YLÄRUUK y, o,l HONGKKO :

20 AR-0 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET- JA MERKNNÄT Rivialojen ja muiden yeyjen asuinraennusen orelialue. Raennusen aomuoo on harja- ai pulpeiao. Kaoalevuus on eninään :, pulpeiaoilla eninään :. Raennusen suora yhenäinen julisivupiuus saa olla eninään 0 meriä. Tää pidempi julisivu ulee jaaa osiin vähinään m syvien sisäänveojen ai julisivuun liiyvien alousraennusen avulla. Asuinraennusen pääasiallinen julisivumaeriaali on iili ai rappaus. Oleselupihan puoleinen julisivu ja apuraennuse voiva olla myös puuverhoiluja. pp/ ajo Kau. Jalanululle ja polupyöräilylle varau au/ie, jolla onille/raennuspaialle ajo on salliu. Ajoyheys. AR- Rivialojen ja muiden yeyjen asuinraennusen orelialue. Asuinraennusen aomuoo on pulpei- ai harjaao. Kaoalevuus on eninään :, pulpeiaoilla eninään :. Kaoulmien ja allisussuunien ulee sama orelin oneilla -. Vesiae on sileä pysysaumau peliae, värisävylään harmaa ai musa. Raennusen suora yhenäinen julisivupiuus saa olla eninään 0 meriä. Tää pidempi julisivu ulee jaaa osiin vähinään m syvien sisäänveojen ai julisivuun liiyvien alousraennusen avulla. Asuinraennusen pääasiallinen julisivumaeriaali on iili, rappaus ai puu. Lauaverhoilun ulee olla yhdensuunainen oo julisivun oreudela. rp- p Yleiselle jalanululle varau alueen osa. Ohjeellinen yleiselle jalanululle varau alueen osa. Ohjeellinen viljelypalsoille varaava alueen osa, jolle saa sijoiaa asvihuoneen. Pysäöimispaia. AO- AO- Erillispienalojen orelialue. Raennusen aomuoo on harja- ai pulpeiao. Pulpeiao ulee allisaa adulle päin. Raennusen aoalevuus on eninään :, pulpeiaoilla eninään :. Pääasiallinen julisivumaeriaali on iili, rappaus ai puu. Lauaverhoilun ulee olla yhdensuunainen oo julisivun oreudela. Asuinraennusen aujulisivulle ulee sijoiaa vähinään ysi eiiön ai asuinhuoneen iuna. Erillinen alousraennus saa olla oolaan eninään 0 -m. Erillispienalojen orelialue. Asuinraennus saa olla oolaan eninään 00 -m. Pääasiallinen julisivumaeriaali on rappaus ai puu. Lauaverhoilun ulee olla yhdensuunainen oo julisivun oreudela. Asuinraennusen aujulisivulle ulee sijoiaa vähinään ysi eiiön ai asuinhuoneen iuna. Auoaos ai -alli ulee sijoiaa sille eriseen varaulle raennusalalle (). Auoalli ai aos ulee raenaa erilleen asuinraennusesa. Erillinen alousraennus saa olla oolaan eninään 0 -m. nä ap/00 Näemäalueesi varaava alueen osa. Maanalaisa johoa varen varau alueen osa. Merinä osoiaa, uina mona errosalaneliömeriä ohi on raenneava ysi auopaia. s- Suojelava alueen osa. Alue ulee säilyää luonnonilassa. Alueelle saadaan raenaa ainoasaan oiminnan annala välämäömiä uloilureiejä. Muuen alueella saadaan suoriaa ainoasaan luonoyypin annala arpeellisia oimenpieiä. YLESET MÄÄRÄYKSET Asuinhuoneisoja saa sijoiaa yli 000 m AO-onille asi ja pienemmille yhden. P- Palveluraennusen orelialue. Alueelle saa raenaa palveluraennusia ja liiunaraennusia. Uudisraennusen ulee uloasulaan ja julisivumaeriaaleilaan sopeuua aupuniuvallisesi meriävään paiaan. Tonille ulee muodosaa liiennemelula suojau oleselupiha raennusen sijoielua äyäen. Kullein onille on osoieava vähinään auopaia asunoa ohi. AO- onille saa sijoiaa yhden ajoneuvoliiymän, jona leveys on eninään meriä. AR-orelialueilla on salliava naapurionien esen yheisjärjesely ajoyheysien, auopaiojen, jalanulun, jäeiden eräilyn ja unnallisenisen huollon järjesämisesi. VL LPA Puiso. Lähivirisysalue. Auopaiojen orelialue. Suluissa oleva numero osoiava oreli, joiden auopaioja saa alueelle sijoiaa. m aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korelin, orelinosan ja alueen raja. Asuinraennusen erassiraenee, aose ja viherhuonee saava uloua eninään meriä raennusalan ulopuolelle. Auosuoja ja varasoraennuse ulee sijoiaa varsinaiselle raennusalalle ai niille eriseen varaulle alousraennusen raennusalalle (). AO- -orelialueilla auosuoja ulee sijoiaa alousraennusen raennusalalle. Pienen omaoialon jäeaosen saa sijoiaa raennusalan ulopuolelle. Asuinraennusen orelialueilla, joilla suurin salliu errosluu on, saa raennusen aoraeneiden ylin oreusasema ympäröiväsä maanpinnasa olla eninään m ja alousraennusen eninään, m. Asuinraennusen orelialueilla, joilla suurin salliu errosluu on, saa raennusen aoraeneiden ylin oreusasema ympäröiväsä maanpinnasa olla eninään, m ja alousraennusen eninään, m. Tonin saa aidaa pensasaidalla ai iviaineisella aidalla. Puu- ai eräsaiaa ei ule äyää. AO-oneille ulee isuaa vähinään ysi puu/00 oni-m ohden. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen ai osa-alueen raja. Siovan onijaon muaisen onin raja ja numero.. Kaupunginosan numero. KLASPRUUK Kaupunginosan nimi. Korelin numero. LÄNSVÄYLÄ u / u / - e=0.0 Kadun, ien, auauion, orin, puison ai muun yleisen alueen nimi. Roomalainen numero osoiaa raennusen, raennusen ai sen osan suurimman salliun errosluvun. Muroluu roomalaisen numeron jäljessä osoiaa, uina suuren osan raennusen suurimman errosen alasa ullaon asolla saa äyää errosalaan laseavasi ilasi. Alleviivau luu osoiaa ehdoomasi äyeävän raennusoieuden, raennusen oreuden, aoalevuuden ai muun määräysen. Tehouusluu eli errosalan suhde onin/raennuspaian pina-alaan. Raennusala. Talousraennusen raennusala. Nuoli osoiaa raennusalan sivun, johon raennus on raenneava iinni. ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU PORN KAUPUNGN KLASPRUUKN. KAUPUNGNOSAN KORTTELT - KADUT: HERUKKATE, KARVASENTE, KRSKKATE, KRSKKAPOLKU, KLASPRUUKN PUSTOTE, LÄNSVÄYLÄ (OSA) PUSTOT: HERUKKAPUSTO, KRSKKAPUSTO, LEFRENNPUSTO, VERHOPUSTO, KASKPUSTO (OSA) PARATSNMÄEN. KAUPUNGNOSAN PUSTO: PARATSNPUSTO (OSA) KATU: HARAPOLKU (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE PORN KAUPUNGN KLASPRUUKN. KAUPUNGNOSAN PUSTOA: KLASPRUUKNPUSTO (OSA), KASKPUSTO (OSA) KATUA: LÄNSVÄYLÄ (OSA), PALKOTE (OSA) PARATSNMÄEN. KAUPUNGNOSAN KATUA: HARAPOLKU (OSA) PUSTOA: PARATSNPUSTO (OSA) TONTTJAOLLA MUODOSTUU PORN KAUPUNGN KLASPRUUKN. KAUPUNGNOSAN KORTTELN TONTT - KORTTELN TONTT -0 KORTTELN TONTT - KORTTELN TONTT - KORTTELN TONTT - KORTTELN TONTT KORTTELN 0 TONTT - KORTTELN TONTT - KORTTELN TONTT - KORTTELN TONTT - KORTTELN TONTT - dba Merinä osoiaa raennusalan sivun, jona puoleisen raennusen uloseinien seä iunoiden ja muiden raeneiden äänierisävyyden liiennemelua vasaan on olava vähinään dba. w Ohjeellinen vesialueena säilyeävä alueen osa. sueava alueen osa. Alueen osa, jolle on isueava puisa ja pensaisa iheä reunavyöhye. Tähän asemaaavaaraan liiyy asemaaavan selosus ja onijao. Tämän asemaaavan alueella onijao laadiaan siovana ja se sisälyy asemaaavaan. Käsiely: Aloiuspvm..0.0 MRL oas.0.0 Luonnos näh Luonnos hyv.0.0 PORN KAUPUNK KAUPUNKSUUNNTTELU Suunnielija Suunn.avusaja Miro Laurinen Sau Lindqvis Kaavaunnus Säil.nro Pvm Kaupunisuunnielupäälliö Mio Nurminen Pohjaara on JHS..0 muainen. Koordinaaijärjeselmä ETRS GK- Koreusjärjeselmä N000 Pvm...0 Tarasanu Apulaisaupungingeodeei Teemu Salonen

21 Havainnepiirros LTE

22 Dnro KAUS//0 / , ar...0 LTE Paraiisinmäi (.), Tiiliruui (.), Klasipruui (.) Länsiväylän asemaaava ja asemaaavan muuos OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA Maanäyö- ja raennuslain muainen osallisumis- ja arvioinisuunnielma, jossa uvaaan aavayön avoiee ja lähöohda, valmiselun ja pääöseneon eeneminen, aavan vaiuusen arvioiniava, osallisumismahdollisuude ja iedoaminen. Osallisumis- ja arvioinisuunnielmaa päivieään aavayön eri vaiheissa arviaessa. OSOTE TA MUU PAKANNUS ALOTE TA HAKJA Suunnielualue sijaisee noin m Porin auppaorisa lounaaseen. Porin aupuni SUUNNTTELUALUE Asemaaavoieava alue. Suunnielualue sijaisee Liinaharjan ja Paraiisinmäen asunoalueiden eeläpuolella. Alueen laajuus on noin ha, josa noin, ha on ysiyisessä omisusessa ja lopu aupungin omisusessa. Suunnielualue on peloa. Alue on raenamaon. Suunnielualue sisälyy aavoiusasausen 0 0 oheisiin -. eunimi.suunimi@pori.fi puh fasi 0 Posiosoie: PL 0 Pori Porin aupuni Kaupunisuunnielu Valaau

23 Suunnielualue pohjoisesa. Vasemmalla Paraiisinmäen ja Liinaharjan asunoaluee, oiealla Pappilanaheen mesä. SUUNNTTELUTEHTÄVÄ JA TAVOTTEET Suunnielualueelle laadiaan. asemaaava. Asemaaavassa osoieaan Länsiväylän puuuva osa välille Klasipruuin pienaloalue Tiiliruui. Lisäsi alueelle osoieaan asuno- ja oimiilaraenamisa. Laadiava asemaaava on osa laajempaa, oo Pappilanaheen alueen äsiävää suunnieluyöä (aavoiusasausen 0-0 ohee n:o ). Asemaaavaa laadiaessa uullaan alueen asuaia. Vas: Yleissuunnielun oheena oleva alue LÄHTÖTEDOT Asemaaava mahdollisaa Länsiväylän puuuvan osan raenamisen välillä Suruomienie - Alaruuinie. Asemaaavan oeuumisen myöä nyyinen maaja mesäalousmaa muuuu raenneusi esiaupunialueesi. Maaunaaava Saaunnan maaunaaava on vahviseu ympärisöminiseriössä Maaunaaavassa asemaaava-alue on osoieu aajamaoiminojen alueesi (A). Lisäsi alue on osoieu aupuniehiämisen ohdevyöhyeesi (). Lähin meriävä uluuriympärisö on alueesa läneen sijaiseva Pruuinmäen raennusryhmä, joa on osoieu maaunnallisesi meriäväsi uluuriympärisösi (h). Alueen n:o on 0 0. Länsiväylä on meriy maaunaaavaan merinnällä y (uusi äreä yhdysie/ooojaau). Lisäsi alueelle on maaunaaavassa osoieu voimalinja ja ohjeellinen uloilureii.

24 Oe maaunaaavasa Yleisaava Alueella on voimassa hyväsyy Porin anaaupungin yleisaava 0 osayleisaava. Osayleisaava on oieusvaiueinen. Osayleisaavassa alue on osoieu pääasiassa pienalovalaisesi asuinalueesi (AP). Lisäsi alueelle on osoieu lähivirisysaluea (VL) ja lähivirisysaluea, jolla ympärisö säilyeään (VL/S). Suunnielualueen läpi ja pohjoispuolelle on osoieu evyen liieneen reii. Alueen läpi uleva 0 V sähölinja on meriy osayleisaavaan. Alueen länsipuolella sijaiseva Pruuinmäen raennusryhmä on osoieu maailojen ja alousesusen alueesi, jona omaleimainen luonne ulee säilyää (AM/S-). Suunnielualueelle on osoieu pääau Länsiväylä, joa aiheuaa melunorjunaarpeen. Suunnielualue on yleisaavassa suunnieluarvealuea, jolla raennuspaian vähimmäisoo on ha. Oe osayleisaavasa Asemaaava Suunnielualue on pääasiassa asemaaavoiamaon. Alueen luoeisulmasa pieni osa on asemaaavoieu lähivirisysalueesi (asemaaava 0,..0 ja asemaaava 0 0,..0). Suunnielualueen luoeis- ja länsipuole on asemaaavoieu pienalo- ja yriysalueesi. Ympärisön asemaaavailanne

25 ARVOTAVAT VAKUTUKSET Asemaaavan laaimisen yheydessä arvioidaan aavan vaiuuse elinympärisöön, liieneeseen, palveluihin, luonoon, maisema- ja aupuniuvaan seä uluurihisoriallisesi arvoaisiin oheisiin. Lisäsi arvioidaan raaisujen eologisuua ja aloudellisuua raenamisessa ja ylläpidossa. Vaiuusen ollessa vähäisiä, arvioinnin suoriaa pääasiassa aavan laaija apunaan eri hallinounien asianunemus. Asemaaavan uluurihisoriallisen vaiuusen arvioinnissa hyödynneään Saaunnan museon laaimaa selviysä Porin Tuorsniemen lasiehaan raennushisoriasa ja Pruuinmäen raennusinvenoinnisa (00). OSALLSET Alueen iineisöjen omisaja, asuaa ja yriyse aii muu, joihin aavamuuos saaaa vaiuaa Tuorsniemen Kiineisöyhdisys ry Saaunaliio Teninen lauauna Kouluuslauauna Perusurvaesus Ympärisölauauna - Porin Vesi Pori Energia Sähövero Oy Pori Energia Oy Energiaysiö DNA Oy, Länsi-Suomi Saaunnan pelasuslaios Varsinais-Suomen ELY-esus Saaunnan museo VUOROVAKUTUS JA AKATAULU Haneen alu ja vireilleulo Haneen vireilleulosa on ilmoieu uuluusella sanomalehdissä eväällä 0, inerneissä ja irjeellä osallisille. Osallisumis- ja arvioinisuunnielma oli nähävänä aupunisuunnielussa. OAS:n nähävilläolon peruseella saaiin olme irjallisa mielipideä ja ysi lausuno. Päiviey OAS ja asemaaavaluonnos ova nähävillä Porin aupunisuunnielussa, jonne hanea oseva irjallise ja suullise mielipiee voi esiää. Miäli osallinen asoo, eä esim. osallisumisen laajuus ai vaiuusen arvioini ei ole riiävä ai on puueellinen, voi hän esiää asian arisamisa ja orjaamisa OAS:aan. Osallinen voi esiää myös pyynnön ympärisöesuselle neuvoelun järjesämisesä osallisen, unnan ja ELY-esusen esen, jos neuvoelu unnan anssa ei uoa ulosa Selviyse Asemaaavaan liiyvien selviysen laadina aloieaan haneen vireilleulon yheydessä. Kaavan laadinnan aiana eräään ieoa mm. seuraavisa suunnielualueen ominaisuusisa: - luonnonarvo - maisemaeijä - maaperä, pohjavede - unnalliseniian ehiämisarpee - liienneveron ehiämisarpee - muinaisjäännöse Selviysiä äydenneään aavayön edeessä. Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa alueelle laadiaan asemaaavaluonnos. Asemaaavaluonnos aseeaan valmisuuaan nähäville vr ajasi. Luonnosen nähävilläolosa ilmoieaan uuluusella sanomalehdissä, inerneissä ja irjeellä osallisille. Kaavaluonnos on nähävänä aupunisuunnielun inerne-sivuilla ja aupunisuunnielussa. Nähävilläoloaiana osallise voiva esiää aupunisuunnielulle aavaluonnosaineisoa osevia suullisia ja irjallisia mielipieiä. Ehdousvaihe Palaueen pohjala aavaluonnos äydenneään asemaaavaehdousesi. Kaupunginhalliusen äsielyn jäleen asemaaavaehdous pideään virallises-

26 i nähävänä 0 päivän ajan lausunojen anamisa ja mahdollisen muisuusen eemisä varen. Lausunojen, muisuusen ja neuvoelujen peruseella ehdään arviava orjause asemaaavaehdouseen. Tavoieena on saada asemaaavaehdous KH:n ja KV:n äsielyyn vuonna 0. Asemaaavaehdousen hyväsyminen Kaupunginhallius esiää aupunginvaluusolle asemaaavaehdousen hyväsymisä. Kaupunginvaluuson pääösesä on mahdollisuus ehdä valius Turun hallino-oieueen ja edelleen oreimpaan hallino-oieueen. Aiaaulu Kuuluus vireilleulosa ja luonnosvaiheen nähävilläolosa SK, UA, Osallisumis- ja arvioinisuunnielman nähävilläolo esä 0 Perusselviysen (luono, maisema) laadina 0-0 Asemaaavaluonnosen nähävilläolo sysy 0 Luonnosvaiheen vuorovaiuusen arvioini ja asemaaavan muuosehdousen valmiselu Kuuluus ehdousvaiheen nähävilläolosa SK, UA, Ehdousvaiheen nähävilläolo Ehdousvaiheen muisuusen ja lausunojen arvioini Asemaaavan muuosehdous aupunginhalliusessa ja aupunginvaluusossa v. 0 Aiaauluarvio riippuu mm. alueen maanomisusysymysen raeamisesa, aavaan ohdisuvisa muisuusisa ja valiusisa seä muisa vasaavia lisäselviysiä vaaivisa seioisa. Palaue ja yheysiedo Suullise ja irjallise palauee seä aavoiusen eenemisen ieduselu voi osoiaa aupunisuunnieluun aavan laaijoille: Kaupunisuunnielupäälliö Olavi Mäelä, (0) 0 Kaavoiusariehi Miro Laurinen, (0) 0 seä aupunisuunnielun neuvonaan puh. (0) 0, äyniosoie Valaau (. rs). Palauea äsä osallisumis- ja arvioinisuunnielmasa voi anaa aavan laaijoille nähävilläolon loppuun saaa. Kaupunisuunnielupäälliö Olavi Mäelä

27 PORN TUORSNEMEN PAPPLANAHTEEN LUONTOSELVTYS 0 GENUS LOC LUONTO- JA KULTTUURPALVELUT 0 RSTO VLEN

28 SSÄLLYS JOHDANTO... LUONTOTYYPT JA KASVLLSUUS.... Johdano ja meneelmä.... Kasvillisuuden yleisuvaus.... Arvoaa luonoyypi ja asvillisuusuvio... Kuvioohaise seliee:.... Uhanalaise puiloasvi... LTO-ORAVASELVTYS..... Yleisä liio-oravasa.... Meneelmä.... Tulose... LEPAKKOSELVTYS.... Yleisä lepaoisa.... Meneelmä Tulose... 0 LNNUT.... Meneelmä.... Tulose.... Lajiohainen araselu... LÄHTEET...

29 JOHDANTO Porin, Tuorsniemen ylässä sijaisevan Pappilanaheen asemaaava-alueen, noin 0 hehaaria, luonoselviysyö äynniseiin eväällä 0 ja maasoyö saaiin pääöseen elouun puoliväliin mennessä. Luonoselviysen ulosia on arvioiu Euroopan Unionin luono- ja linudireiivien peruseella, seä Suomen luonnonsuojelu-, mesä- ja vesilain peruseella. Selviysessä pyriiin myös selviämään arvoaan pesivän linulajison reviirien sijoiuminen ja niiden huomioiminen osana maanäyön suunnielua. Linnuson selviämisesi ehiin olme äynieraa painoaen maanäyöön vaiuavien lajien esiinymien selviämisä. Yleisisä lajeisa yydyiin laaimaan oo alueen aava lajilisa. Lisäsi aavoiusen annala meriävän liio-oravan esiinyminen alueella selvieiin eväällä ensimmäisesi. Kasvillisuus aroieiin aiila alueila pääosin heinäuussa, varhaisia ns. eväasveja havainnoiiin liio-oravaaroiusen yheydessä. Kaavavaiueise luonoyypi rajaiin aralle, niisä esieään uvioiain sijainiiedo. Lepaoia uunneliin olme eraa esän aiana ja laji seä niiden sijoiuminen ulinoineen uvaaan aroin. Kara. Selviysalueen sijaini ja rajaus. MML ara-aineiso /0

30 LUONTOTYYPT JA KASVLLSUUS. JOHDANTO JA MENETELMÄT Tavoieena oli selviää Pappilanaheen asemaaava-alueen meriävä, maanäyöön vaiuava, luonoyypi seä alueen asvillisuua ja puiloasvilajisoa, muaan luien uhanalaisen, eriyisesi suojelavien ja Suomen ansainvälisen vasuulajien esiinymä. Kasvillisuus aroieiin pääosin heinäuussa. Kaavavaiueise luonoyypi rajaiin ja niisä esieään uvioiain sijainiiedo. Kuvio, joilla ei ole maanäyöä rajoiavaa meriysä ai niillä ei ole muua luonnon monimuooisuuden annala meriäviä arvoja jäeiin uvioimaa. Näiden uvioiden asvillisuua ja yypielyä äsiellään alueen yleisuvausen yheydessä. Karamaeriaalia araseliin euäeen poeniaalisesi arvoaiden oheiden paianamisesi. Maasoöissä painoeiin yseisiä oheia, mua äyännössä aii mesäise uvio uiiin huolella. Piha-alueiden, pelojen ja uoreiden avohauiden ai aimiojen asvillisuua ei selviey. Selviysen maasoäynni ehiin ouo elouussa 0. Maasoäynien aiana pideiin lisaa havaiuisa puiloasveisa silmälläpiäen luonoyyppien määriämisen ai aavoiusen annala meriysellisä lajisoa. Kaien avanomaisen puiloasvilajison lisaamisa ei ehy yön luoneen vuosi. Luonnon monimuooisuuden annala meriävä luonoyypi rajaiin aralle maasossa. Pappilanaheen asvillisuusselviysen avoieena oli selviää alueen asvillisuuden yleispiiree ja mahdollise uhanalaisen, eriyisesi suojelavien ja Suomen ansainvälisen seä vasuulajien esiinymä. Eriyisesi esiyiin arvoalueiden asvillisuusuvioiniin ja paianamaan luonnon monimuooisuuden annala arvoaa elinympärisö. Uhanalaisisa luonoyypeisä on esiey niiden saus Eelä-Suomessa. Luoius on sama uin uhanalaisilla lajeilla: VU = vaaranunu, NT = silmälläpideävä, CR = äärimmäisen uhanalainen ja EN = eriäin uhanalainen. Mesälain 0 ohdalla on syyä huomaa, eei mesälai ole voimassa jo asemaaavoieulla alueella ja eä laioheiden on yleisaava-alueillain sijaiava maa- ja mesäalousalueella.. KASVLLSUUDEN YLESKUVAUS Suuri osa Pappilanaheen uimusalueesa on eri avoin viljelyä peloa. Mesämaaa löyyy ainoasaan erillisisä pelojen rajaamisa saareeisa. Alueen länsireunaa rajaa Tuorsniemenoja. Suurin osa mesämaasa on joo uivahoa ai uorea angasmaaa. Lehoja ai lehomaisa angasa löyyy muuamila mesäsaareeiden reunavyöhyeen enisilä uluurivaiueisila, pienialaisila uvioila ja ojien varsila. Laajin, osin uluurivaiueinen, leho löyyy eselä aluea sijaisevala mesäsaareeela. Saaree on äyännössä oonaan lehoa ja muuoinin Pappilanaheen alueen monimuooisuuden annala hyvin meriävä. Alueen erioisuus on Pappilan vanha aranopuuarhan alueelle jääny edusava osean lehdon alue aivan alueen luoeisulmalla Tuorsniemenien ien varressa. Mesäsaareeiden laialueila löyyy arumpia, mänyvalaisia mesäyyppejä, vaia saareee ovain yleisilmeään rehevämpiä. Pappilanaheen arvoaa asvillisuusuvio on uvau arassa.

31 . ARVOKKAAT LUONTOTYYPT JA KASVLLSUUSKUVOT Kara. Pappilanaheen asemaaava-alueen arvoaa asvillisuusuvio. MML ara-aineiso /0

32 KUVOKOHTASET SELTTEET:. Lehouvion on viimeinen jäänne Tuorsniemen vanhasa Pappilan puuarhasa. Puuarhan hisoria ulouu aina 0- luvulle. Lehdossa voi vielä havaia pieniä jääneiä maisemapuuarhan puisossa sijainneisa soeloäyävisä ja aiveuisa anavisa eosaarineen. Muu osa puisosa on muueu soien jäleen pellosi. Paialle ehiyneen runsasravineisen osean lehdon sisällä asvaa vielä osa enisisä puisopuisa. Huomaavan järeiä, oleeavasi yli saavuoiaia, puisolehmusia ja vaaheroia asvaa siellä äällä muun lehopuuson seassa. Lehdon arvoa nosaa myös muuama huomaavan järeä haapa. Paioin lehoon, eenin Tuorsniemen ien puoleiselle alueelle, on eryny valieavan paljon erilaisa rosaa. (VU) Maanäyösuosius: Leho on varsin piälle ehiyny, mua ei äyä Mesälain 0 vaaimusa luonnonilaisuuden alaisuudesa. Leho ei myösään äyä, lehmusisa ja vaaheroisa huolimaa, luonnonsuojelulain aroiaman jalopuulehdon määrielmää. Kohde on uienin uluurihisoriallisesi ja luonnolaan hyvin edusava ja monimuooinen. Puison rippee olisi hyvin suoavaa säilyää, joo luonnonilaisena lehona ai palauavin oimenpiein lehipuupuisosi säilyäen vanha puisopuu.. Kuviolla ojanvarressa löyyy pienialaisesi oseaa lehoa, mua rineeseen on ehiyny uusivalainen esiravineinen äenaali-oravanmarjayypin (OMaT) uore leho. (VU) Maanäyösuosius: Kohde äyää Mesälain 0 muaisen rehevän leholaiun määrielmän ja ulisi näin jäää luonnonilaan.. Tuorea ja oseaa lehoa on ehiyny apeana aisaleena pellonreunusalueelle, uvion länsiosassa on ehy paioin uoreia harvennus hauia. Paioin löyyy uienin muavasi lahoa lehipuua, lähinnä harmaaleppää. (VU) Maanäyösuosius: Kuvio äyää Mesälain 0 muaisen leholaiun määrielmän ja ulisi näin jäää luonnonilaan huolimaa uoreesa hauusa.. Kuluurivaiueisela uviola löyyy ilmeisesi hyvin vanha ivijalan jäänee. Vanhalle raennuspaialle on ehiyny uorea esiravineisa lehoa sen uivemmasa pääsä. (VU) Maanäyösuosius: Kohde olisi suosielavaa sääsää, vaia suoranaisa velvoiea ähän ei ole.. Laidunhisorian omaavalle pelosaareeelle on ehiyny hieno, haamainen ja rehevä, uoreen lehdon esiymä. Järeä puusoisella uviolla asvaa vaihelevasi mm. järeää haapaa ja uusa. Leho on hyvin monipuolinen ja oosuu mosaiiimaisisa esi- ja runsasravineisisa uoreisa leholaiuisa. (VU) ja (CR) Maanäyösuosius: Kohde äyää Mesälain 0 muaisen rehevän leholaiun määrielmän ja ulisi näin jäää luonnonilaan.. Pellon reunaan on ehiyny pienialainen ja esiravineinen äenaali-oravanmarjayypin (OMaT) uore leho. Puuso on lähinnä esi-iäisä haapaa ja uusa. (VU) Maanäyösuosius: Kohde äyää Mesälain 0 muaisen rehevän leholaiun määrielmän ja ulisi sääsää.. Kuvio on lähinnä oseaa ja runsasravineisa äenaali-mesiangervoyypin lehoa (OFiT). Pelosaareeiden välissä ulevan ojanvarren lehdon puuso oosuu eri-iäisisä uusisa ja haavoisa, joisa järeimmä ova yli saavuoiaia. Lehoruohoso on runsasa ja edusavaa; ojan reunasa löyyi mm. lehopalsamia. Koheen luonnonilaisuua heienää aannoinen ojanaivuu, mua muuoin ohde äyää rehevän leholaiun määrielmän. (VU) Maanäyösuosius: Kohde äyää Mesälain 0 muaisen rehevän leholaiun määrielmän, joen alue olisi suosielavaa sääsää.

33 Kuva. Tuorsniemen vanhasa Pappilan puuarhasa on jäljellä rehevä leho. Kuvio. Kuva. Kosean lehdon peiää esäuun alussa yhenäinen sudenmarjaasvuso.

34 Kuva. Kuvion pelosaaree uvauna Pappilanaheela iään. Kuva. Kuvion pelosaareeelle on ehiyny hienoa, haamaisa ja rehevää, leholaiujen mosaiiia.

35 Kuva. Tuorsniemen pello ova yhä osin saraojieuja. Tausalla Paraiisinmäi. Kuva. Pappilanaheen iälaidan suulin seinusan pönössä pesii uulihaua.

36 . UHANALASET PUTKLOKASVLAJT Uhanalaisen, eriyisesi suojelavien ja Suomen ansainvälisen vasuulajien esiinymiä ei selviysen yheydessä löyyny. LTO-ORAVASELVTYS.. YLESTÄ LTO-ORAVASTA Liio-orava on Siperian aigavyöhyeen laji, joa esiinyy Euroopan Unionin alueella vain Suomessa ja Baliassa. Liio-orava syö pääasiassa lehipuiden versoja, lehiä, siemeniä ja silmuja, Liio-oravanaaras eee pesänsä mieluien ianoloon, mua sille elpaa myös linnunpönö ja avallisen oravan risupesä Liio-orava suosii vanhahoja uusivalaisia seamesiä, joisa löyyy riiäväsi lehipuia olo- ja ruoailupuisi. Suouisalla pesimisalueella on useia haaparyhmiä pääpuuson ollessa uusio ai seamesä. Liio-orava on aiivisimmillaan ilahämärissä, muuenin se liiuu pääosin öisin. Parhaien liio-oravan löyää pesäpuun yvellä ai pesäpönön aolla olevien sinapin värisen, riisinjyvän ooisen ulosepapanoiden peruseella. Suomessa laji on voimaaasi vähenyny ja ansallisessa uhanalaisuuslueelossa (Rassi ym. 00) se on meriy vaaranuneesi (NT). Laji uuluu EU:n luonodireiivin iuasi suojelujen lajien V (a) -lisalle. Lisassa lueeloiujen lajien lisäänymis- ja levähdyspaiojen häviäminen ja heienäminen on ielley.. MENETELMÄT Reviirien paianamisesi aii poeniaalise mesäuvio ierreiin ououussa ennen uin asvillisuus peii esiävä ulosepapana. Papana myös hajoava hei aluesällä. Maasoyö ehiin hei ilausen varmisuua.. ja... TULOKSET Pappilanaheen asemaaava-alueela ei peruseellisesa esinnäsä huolimaa löyyny liio-oravareviireiä. Alueella on jonin verran lajille sopivaa mesämaaa, mua saareeiden erisyneisyydesä johuen elinolosuhee eivä enää liene lajille riiäviä. LEPAKKOSELVTYS. YLESTÄ LEPAKOSTA Suomesa unneaan ällä heellä lepaolajia, joisa aii ei-muuava laji äyävä ysinomaan ai lähes ysinomaan mesiä lisäänymiseen, ruoailualueina ai päiväpiiloeluun. nensiivinen mesien äyö on vaiuanu suuresi mesien raeneeseen ja on osasyynä lepaoanojen vähenemiseen. Esimerisi lisäänymispaioina äyeävien elojen ja vanhojen olopuiden poisaminen heienää lepaoiden selviämisä mesissä. Kaii lepaolajimme uuluva EU:n Luonodireiivin liieen V (a) lajilisaan. Luonnonsuojelulain :n muaan lepaoiden lisäänymis- ja levähdyspaiojen häviäminen ja heienäminen on ielleyä. Näiä ova esäaiaise päiväpiilo seä alvehimispaia. Ripsisiippa on luonnonsuojelulain :n muaisesi säädey luonnonsuojeluaseusella eriyisä suojelua vaaivasi lajisi ja sen esiinymispaian häviäminen ja heienäminen on ielley alueellisen ympärisöesusen eemän esiinymispaian rajauspääösen jäleen. Suomi liiyi Euroopan lepaoidensuojelusopimuseen (EUROBATS) vuonna. Sopimus velvoiaa osapuolimaia huolehimaan lepaoiden suojelusa lainsäädännön aua seä uimusa ja aroiusia lisäämällä. EUROBATS-sopimusen muaan osapuolimaiden ulee pyriä sääsämään lepaoille äreiä ruoailualueia.

37 . MENETELMÄT Lepaoselviysen ierolasenna ehiin Suomen lepaoieeellisen yhdisysen aroiusohjeiden muaisesi olme eraa esässä: ysi esäuussa ja lopu heinä-elouussa. Vähäisisä havainnoisa johuen ehiin vielä ysi ylimääräinen äyni loppuesällä, mua älläään erralla ei lisähavainoja eryny. Lepaoia uunneliin ulraäänideeorilla öisin ja havainno lajinmääriysineen allenneiin oordinaaiieona. Reviirien paianamisesi aii poeniaalise mesäuvio ierreiin ja lepaoreviiri ja elinpiiri rajaiin aralle (ara.) Kasvillisuusselviysen yheydessä oeeiin paianaa mahdollisia lepaoiden päiväpiiloja ja lisäänymispaioja.. TULOKSET Lepaohavainoja eryi hyvin niuasi, vaia uunelueroja ehiin neljä. Selviysalueela paianneiin pohjanlepaoja ja viisisiippalajeja. Pohjanlepaoia uuliin ainoasaan olme ja isoviisi-/viisisiippa lajiparia vain yhden erran. Lajiparia isoviisi-/viisisiippa ei ole mahdollisa eroaa ulraäänen peruseella oisisaan. Kaii havaiu laji uuluva EU:n Luonodireiivin V (a) -liieeseen ja niiden lisäänymis- ja levähdyspaiojen häviäminen ja heienäminen on ielley. Kaii lepaohavainno ehiin loppuesän uunelujen yheydessä. -luoan lepaoalueia eli lisäänymis- ai levähdyspaioja, eiä myösään luoan äreiä ruoailualueia ai siirymäreiejä, yey paianamaan. Kaii lepaohavainno on uvau arassa. Maanäyösuosius: Vähäisen havainomäärän johdosa alueen maanäyöä ei ole syyä rajoiaa lepaoiden peruseella. Kara. Pappilanaheen asemaaava-alueen lepaohavainno. 0

38 LNNUT. MENETELMÄT Kaavavaiueisen arvoaan linnuson selviämiseen äyeiin olme äynieraa valaunnallisen ohjeiden ja suosiusen muaan. Ajanoha oli hieman myöhäinen varhain soidinavien lajien annala, mua muuoin uimusella on saau hyvä yleisuva alueen pesiväsä linnusosa. Maanäyöön vaiuavien ai muusa syysä meriävien lajien osala aruus on hyvä. Levähävien linujen osala Pappilanaheen alueella ei ehy lasenoja, mua LTSS-haneen yheydessä selviey lähialueen suuren linujen levähdysaluee sijoiuva jonin maan päähän Laomeren suunaan.. TULOKSET Pappilanaheen asemaaava-alueella pesii selviysen peruseella linulajia. Karoissa ja on uvau joo maanäyöön vaiuavien ai muuen luonnon monimuooisuuden annala mieleniinoisen lajison sijoiuminen. Alueella pesii viisi uhanalaisa ai linudireiivin -liieessä mainiua lajia. Ainoa linudireiivin -liieen laji on ruisräää ja uhanalaisia asi lajia. Uhanalaisuusluoalaan silmälläpideävisä (NT) lajeisa pesimälinnusoon uuluiva siriäjä ja punavarpunen. Suomen ansainvälisen eriyisvasuulajien reviirejä eryi neljä. Laji oliva avi, ruisräää, uovi ja leppälinu. Lajien suojelusausesa huolimaa niiden esiinyminen ei vaiua asemaaavaan. Lajiohaisen araselun (s. 0) yheydessä on äsiely mieleniinoisia lajeja aremmin. Kara. Pappilanaheen maanäyöön vaiuavien ai muuen luonnon monimuooisuuden annala mieleniinoisen linulajison sijoiuminen. MML ara-aineiso /0

39 Kara. Pappilanaheen maanäyöön vaiuavien ai muuen luonnon monimuooisuuden annala mieleniinoisen linulajison sijoiuminen. MML ara-aineiso /0 Tauluo. Pappilanaheen selviysalueella pesivä direiivilaji, uhanalaise ja Suomen eriyisvasuulaji

40 . LAJKOHTANEN TARKASTELU Lajiohaisen araselun yheydessä äyey ermi pari, pesinä ja reviiri aroiava lajien valaunnallisen meneelmien ohjeiden muaan uliua elinpiiriä. Mieleniinoisen lajien ohdalla erroaan lyhyesi lajin esiinymisuvasa Pappilanaheen alueella. Yleisen ja runsaiden monenlaisen ympärisöjen lajien ohdalla yydyään mainisemaan laji nimelä. Heinäsorsa (Anas playrhynchos) Tavi (Anas crecca) Ysi avipari yhyeiin ojan varresa. Laji uuluu Suomen ansainvälisiin eriyisvasuulajeihin. Fasaani (Phasianus colchicus) Ruisräää (Crex crex) Ruisräää huueli esäuun lepaoierrosen aiana selviysalueen rajan unumassa. Ruisräää mainiaan EU:n linudireiivin -liieessä ja se uuluu Suomen ansainvälisiin eriyisvasuulajeihin. Töyhöhyyppä (Vanellus vanellus) Peräi seisemän paria hyyppiä pesi pelloilla. Kuovi (Numenius arquaa) Ysi pari uoveja pesi peloauealla. Laji uuluu Suomen ansainvälisiin eriyisvasuulajeihin. Tuulihaua (Falco innunculus) Tuulihaua pesi suulin pääyyn aseeussa pesälaaiossa. Lehourppa (Scolopax rusicola) Lehourppahavainoja ehiin hyvin niuasi. Muuamia reviirilenoaan ieräviä linuja havaiiin lepaouunelujen yheydessä. Mesävilo (Tringa ochropus) Ysi mesävilopari pesi selviysalueella. Pesinnäsi uliu havainno perusuva pesänsä unumassa varoielleisiin emolinuihin. Sepelyyhy (Columba palumbus) Käi (Cuculus canorus) Käpyia (Dendrocopos major) Kiuru (Alauda arvensis) Haarapääsy (Hirundo rusica) Mesäirvinen (Anhus rivialis) Väsäräi (Moacilla alba) Rauiainen (Prunella modularis) Punarina (Erihacus rubecula) Saaieli (Luscinia luscinia) Leppälinu (Phoenicurus phoenicurus) Laji uuluu Suomen ansainvälisiin eriyisvasuulajeihin. Pensasasu (Saxicola rubera) Musarasas (Turdus merula) Rääirasas (Turdus pilaris) Laulurasas (Turdus philomelos) Punaylirasas (Turdus iliacus)

41 Pensasiralinu (Locusella naevia) Viiaerunen (Acrocephalus dumeorum) Musapääeru (Sylvia aricapilla) Lehoeru (Sylvia borin) Herneeru (Sylvia curruca) Pensaseru (Sylvia communis) Siriäjä (Phylloscopus sibilarix) Ainoa siriäjä lauloi Pappilan enisen puison lehdossa. Laji on silmälläpideävä (NT). Tilali (Phylloscopus collybia) Pajulinu (Phylloscopus rochilus) Hippiäinen (Regulus regulus) Harmaasieppo (Muscicapa sriaa) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Hömöiainen (Parus monanus) Kuusiiainen (Parus aer) Siniiainen (Parus caeruleus) Taliiainen (Parus major) Närhi (Garrulus glandarius) Naaa (Corvus monedula) Haraa (Pica pica) Varis (Corvus cornix) Koarainen (Surnusvulgaris Piuvarpunen (Passer monanus) Varpunen (Passer domesicus) Peippo (Fringilla coelebs) Viherpeippo (Carduelis spinus) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Punavarpunen (Carpodacus eryhrinus) Neljä paria eripuolilla uimusaluea. Laji on silmälläpideävä (NT). Kelasiru (Emberiza cirinella) Pajusiru (Emberiza schoeniclus)

42 LÄHTEET Ba Conservaion Trus. 00: Ba Surveys Good Pracice Guidelines. Ba Conservaion Trus, London. Hansi,., Henonen, H, Liuo, U-M., Meriluoo, M. & Mäelä, A. 00: Liio-oravan (Peromys volans)biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympärisö. Ympäris ö- miniseriö. Häme-Ahi, L., Palmén, A., Alano, P. & Tigersed, P. M. A.. Suomen puu - ja pensasasvio. Dendrologian Seura Dendrologisa Sällsape r.y., Helsini. s. Häme-Ahi, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uoila, P. (oim.).. Reeilyasvio. Luonnonieeellinen esusmuseo, Kasvimuseo, Yliopisopaino, Helsini. s. Häyrynen, M., Raie, E., Riionheimo, A. ja Viiala, H. 00. Vihreä Peri nö Saaunnan hisoriallise puiso ja puuarha. Luonoalo Arin julaisuja, Saaunnan M u- seo. s. Kosimies, P. : Linnusonseurana ympärisöhallinnon haneissa. Vesi- ja ympärisöhalliusen julaisuja, Sarja B. s. Kosimies, P. & Väisänen, R.A. : Linnusonseurannan havainnoiniohjee.. uusiu painos. Helsingin yliopison eläinmuseo, Helsini. Meriluoo, M. & Soininen, T.. Mesäluonnon arvoaa elinympärisö. Mes ä- lehi Kusannus, Helsini. s. Mossberg, B. & Senberg, L. 00: Suuri Pohjolan Kasvio. Kusannusosaeyhiö Tammi, Helsini. s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerosi,. (oim.) 00: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen irja 00. Ympärisöminiseriö & Suomen ympärisöesus, Helsini. s Raunio, A., Schulman, A. ja Konula, T. (oim.). 00: Suomen luonoyyppien uhanalaisuus. Suomen ympärisöesus, Helsini. Suomen ympärisö /00. Osa ja. + s. Rusanen, P., Aalo, T., Miola-Roos, M., Nuoio, K. & Pessa, J. 00: Seurannan ehiäminen ja suosiuse linuvesillä: linnusonseurana. Teosessa: Miola-Roos, M. & Niionen, T. 00: Koseiojen unnosusen ja hoidon parhaa äyännö uudella Life-oheella Suomessa Life CO-OP haneen ulose. Mesähalliusen luonnonsuojelujulaisuja, Sarja A. 0 s. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 00: Direiivilajien huomioon o a- minen suunnielussa. Suomen Ympärisö. Ympärisöminiseriö. s. Suomen Lepaoieeellinen yhdisys ry: Ohjee lepaoaroiusia varen, Luonnos..0. s. Suurien Linujen eräänymäaluee Saaunnassa. Havainoasaus. Vilen R., Luoma S. ja jäs A. Luonoieoa uulivoimauoannon suunnieluun Saa unnassa (LTSS) - hane 0. Porin Linuieeellinen Yhdisys PLY ry ja Rauman Seudun Linuharrasaja ry.s.+liiee. Söderman, T. 00: Luonoselviyse ja luonovaiuusen arvioini aavoiusessa, YVA-meneelyssä ja Naura-arvioinnissa. Ympärisöopas 0. Suomen ympärisöesus. s. Toivonen, H. & Leivo, A. 00. Kasvillisuusaroiusessa äyeävä asvillisuus- ja asvupaialuoius. Koeiluversio. Mesähalliusen luonnonsuojelujulaisuja. Sarja A.

43 0

44 Kaupungin maanomisus (vihreä) LTE