PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE PIR 2007 Y

Transkriptio

1 Ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE PIR 2007 Y ASIA LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupapäätös, joka koskee vieroitettujen pihvivasikoiden tuottamisen laajentamista Virtain kaupungin Toisveden kylässä. Maatalousyhtymä Salin Ikkalantie Ohtola Toiminnan laajennus sijoittuu tilalle Kiviharju RN:o 1:41. Nykyinen toiminta sijaitsee tilalla Yli Ikkala RN:o 1:92. Molemmat tilat sijaitsevat Virtain kaupungin Toisveden kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihanaudalle, lupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty Hakemusta on muutettu TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Toiminnalle tilalla Yli Ikkala on Virtain kaupungin ympäristöviranomaisen lupa vuodelta 2005 laajuudessa 60 emolehmää, 60 pihvivasikkaa ja 10 hiehoa. Alue on kaavoittamatonta haja asutusaluetta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Rakennettava eläinsuoja sijaitsee tilalla Kiviharju RN:o 1:41. Matkaa lähimpään häiriintyvään kohteeseen on noin 400 metriä. Lähin vesistö on Toisvesi, jonne matkaa on noin 800 metriä. Nykyinen eläinsuoja sijaitsee tilalla Yli Ikkala RN:o 1:92. Lähin häiriintyvä kohde on eläin Käsittelymaksu 1570 euroa

2 LAITOKSEN TOIMINTA suojan välittömässä läheisyydessä. Toisveteen on matkaa noin 400 metriä. Molemmat tilat sijaitsevat Virtain kaupungin Toisveden kylässä. Eläinsuojien etäisyys toisistaan on noin 800 metriä. Alueella ei ole yleistä pohjavesimerkitystä. Toimintaa laajennetaan rakentamalla tilalle Kiviharju tilat 240 emolehmälle ja 240 vieroitusikäiselle alle kuuden kuukauden ikäiselle pihvivasikalle. Laajennus oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus toteuttaa 2 vaiheisesti niin, että kesällä 2008 rakennetaan kaksi 60 emolehmän hallia ja kesällä 2010 toiset kaksi 60 emolehmän hallia. Kaikkiin halleihin oli määrä tulla tilat myös kahdelle siitossonnille ja 60 pihvivasikalle. Hakija on muuttanut suunnitelmaa niin, että kasvattamo toteutetaan yhtenä rakennuksena, johon tulee tilat 240 emolehmälle, 10 siitossonnille ja 240 vieroitusikäiselle alle kuuden kuukauden ikäiselle pihvivasikalle. Halli on kestokuivikepohjainen kylmäpihatto tyyppinen kasvattamo. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Tila on sitoutunut luomutuotantoon. Tuotannon tarkoituksena on tuottaa pihvirotuisia vasikoita loppukasvatukseen erikoistuneille tiloille. Vasikoita syntyy yksi kappale/emolehmä/vuosi. Vasikat vieroitetaan puolen vuoden iässä ja välitetään loppukasvattajille. Lanta varastoidaan rakennettavassa katettavassa lantalassa tai levitetään suoraan pellolle. Lantalan tilavuudeksi on ilmoitettu 3080 m 3. Lantalan lattia valetaan teräsbetonista ja muotoillaan niin, että lantalaan syntyy 30 cm:n kynnys. Lantalan seinät ovat betonia/puuta. Lantaa on ilmoitettu lisäksi varastoitavan makuualueella 2600 m 3. Teräsbetonisten reunojen korkeus makuualueella on 100 cm. Makuualueet tyhjennetään kerran vuodessa. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on noin 170 hehtaaria, josta omaa on 60 hehtaaria ja vuokrapeltoa 110 hehtaaria. Lanta on ilmoitettu levitettävän viikoilla (60 %) ja (40 %). Lanta levitetään urakoitsijan toimesta kuivalannan tarkkuuslevittimellä. Peltoalasta noin 2,5 hehtaaria on ilmoitettu sijaitsevan pohjavesialueella. Eläinten ruokinta suoritetaan aperuokintana. Rehu seostetaan apevaunussa ja levitetään apevaunulla ruokintapöydälle. Emolehmien pääasiallinen ravinto on tuorerehu, joka tehdään pyöröpaaleihin. Paalit varastoidaan pellolla ja puretaan katetussa tilassa uuden pihaton keskellä sijaitsevalla ruokintapöydällä. Valmistettavan rehun määrä on noin 2400 tonnia/vuosi. Vesi otetaan omasta kaivosta. Tilalla voidaan laiduntaa noin 60 emolehmää ja 60 vasikkaa viiden kuukauden ajan kesällä. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. 2

3 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tilan polttoainesäiliö (3000 litraa) on ainakin toistaiseksi tilalla Salin. Säiliö on varustettu ylitäytönestimellä ja laponestolla. Konehallissa säilytetään lisäksi enintään 1000 litraa muita öljytuotteita. Kuolleiden eläinten määräksi on arvioitu 3 t/vuosi. Raadot toimitetaan keräilyyn (Honkajoki Oy). Paalimuovia on arvioitu kerääntyvän noin 8 t/vuosi. Muovi ja metalliromu toimitetaan keräykseen (Kuusakoski Oy). Jäteöljyt, loisteputket ja akut toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Pilaantunut rehu varastoidaan lantalassa ja levitetään peltoon. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Liikennöinti tilalle tapahtuu omasta liittymästä Pitkäjärventielle. Liikenne koostuu normaaleista rehu, turve, lanta ja eläinkuljetuksista. Tilalla Yli Ikkala toimintaa harjoitetaan kahdessa pihatto tyyppisessä kasvattamossa. Kasvattamoissa on voimassa olevan ympäristöluvan mukaan tilaa 60 emolehmälle, 60 pihvivasikalle ja 10 hieholle. Kasvattamot toimivat kestokuivikeperiaatteella. Kuivitettu alue on 364 m 2 ( kasvattamo 1) ja 179 m 2 (kasvattamo 2). Tyhjennys suoritetaan kaksi kertaa vuodessa. Lanta varastoidaan kasvattamokohtaisissa kattamattomissa lantaloissa (144 m 2 ja 96 m 2 ) tai levitetään suoraan peltoon. Kaikki eläimet ovat kesän (3 kuukautta) laitumella. Molempiin kasvattamoihin liittyy oma jaloittelutarha, jonne eläimillä on vapaa pääsy ympäri vuoden. Jaloittelutarhojen pinta alat ovat 1100 m 2 ja 700 m 2. Pohjamateriaali tarhoissa on asfaltti. Lanta varastoidaan tarhojen yhteydessä oleviin lantaloihin. Sadevedet johdetaan tarhasta 1 katettuun 800 m 3 :n virtsasäiliöön. Tarhan 2 sadevedet imeytetään turpeeseen. Liikennöinti tilalle tapahtuu liittymistä Ikkalan yksityistieltä. Muilta osin toiminta vastaa edellä esitettyä Kiviharjun tilalle suunniteltua toimintaa. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Virtain kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Suomenselän Sanomissa ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto yhdeksälle asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Virtain kaupunginhallitukselta ja Virtain ympäristölautakunnalta. 3

4 Muistutukset ja mielipiteet Virtain kaupungin ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut mm., että uusien pihattojen osalta lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin metrin etäisyydellä. Läheltä eläinsuojia (50 metrin etäisyydellä) laskee oja Toisveteen. Ojan pituus on noin 1,3 kilometriä. Olemassa olevat toiminnot Yli Ikkala tilalla sijaitsevat noin metrin etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta. Uudemman pihaton ja asuinrakennuksen välissä on kiinteistön kaivo noin 20 metrin etäisyydellä pihaton jaloittelutarhasta. Varsinaisena lausuntonaan ympäristölautakunta esitti seuraavaa: "Jaloittelutarhojen rakenteet tulee olla sellaiset, että ympäristön pilaantumista ei tapahdu. Lannan siirron yhteydessä on huolehdittava, ettei ympäristön pilaantumista pääse tapahtumaan. Uusien pihattojen lannankäsittelypihojen osalta tulee mahdollisesti lantaiset hulevedet (sade, lumiensulamisvedet yms.) käsitellä siten, ettei niistä aiheudu valumia ympäristöön. Tilalla mahdollisesti syntyvä pilaantunut rehu on käsiteltävä asianmukaisesti." ( ) ja ( ) ovat muistutuksessaan todenneet mm. seuraavaa: "Asumme maatalossa, jonka entisissä piharakennuksissa nykyinen toiminta tapahtuu. Olemme useaan otteeseen keskustellet tien ja pihaalueemme käytöstä maatalouden harjoittajien kanssa, koska koemme, että heidän toiminnastaan koituu meille kohtuutonta haittaa. Näkemyksemme eivät kohtaa Salinien kanssa, koska heidän ajatuksensa on, että me olemme heidän pihassaan. He eivät ota huomioon sitä, että talomme on asuinrakennus, joka nyt on piiritetty erilaisilla eläinsuojilla avolantaloineen. Tuorerehupaalit lemahtelevat parinkymmenen metrin päässä etuovestamme. Lantaa ja pellolta tulevaa kuraa kulkeutuu pihaamme jatkuvan traktorilla ajon yhteydessä useita kiloja päivittäin. Piharakennus on entinen sikalamme, jonka toiminnan aikana poistoilma johdettiin ylös taivaalle noin kuuteen metriin. Kun Salinit muuttivat rakennuksen navetaksi, poistoilma laskettiin poistumaan navetasta meidän pihaamme kohti. Nyt navettarakennuksen takana olevan avolantalankin (ennen kaikki lanta johdettiin rakennuksen alla oleviin säiliöihin) hajut tulevat pihattonavetan poistoilman mukana suoraan pihaamme. Asuintalossamme ei voi ikkunoita pitää enää auki muuta kuin pohjoistuulella, jolloin tuuli vie hajuhaitat talostamme poispäin. Oleskelu pihalla ja pyykin ulkokuivaus on täytynyt miltei unohtaa viime vuosien aikana oli sitten kesä tai talvi. Ikkalantieltä kotiimme johtava ns. oma tienpätkä on noin 500 metriä. Salinit säilyttävät lehmien ruokapaaleja navettarakennuksen puoleisella pellolla ja lehmät laiduntavat tien toisella puolella. Paaleja siirrellään jatkuvasti traktorilla tien yli pellolta toiselle. Lehmien ruokapaikalta lanta ja multa kulkeutuu traktorin pyörissä tielle. Polkupyörällä tai pikkukengillä kotiimme ei pääse sotkematta itseään. Jos paalit olisivat tien toisella puolella, tämä haitta kenties poistuisi. Kaiken lisäksi talomme kaivo sijaitsee jaloittelualueen ja toisen lantalan alapuolella. Toiminnan tämän hetkisen laajuuden huomioiden pel 4

5 käämme myös, että juomavetemme on vaarassa pilaantua. Toivottavasti näin ei ole vielä käynyt. Kaikki kuvaamamme haitat ovat luonteeltaan pysyviä haittoja, ympäri vuoden olevia. Käsityksemme mukaan traktoriajon (autot eivät haittaa) poistaminen pihastamme ei ole vaikea toteuttaa. Salinit voisivat halutessaan pienillä toimenpiteillä saada traktorille sopivan kulun navetan takaa tapahtuvaksi." Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen lausunnosta ja muistutuksesta. Hakija on ympäristökeskukseen saapuneessa vastineessaan esittänyt mm. seuraavaa: "Huomautus koskee käsittääkseni vanhassa paikassa tapahtuvaa nykyistä toimintaa. Mielestäni on kuitenkin huomioitava, että vanhassa paikassa tapahtuva toiminta tulee oleellisesti vähenemään uuden yksikön valmistuttua, joten tien siirtäminen ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat mielestäni kohtuuttomat tulevaan toimintaan nähden (uusi raskaan liikenteen kestävä tie maksaa noin euroa/100m). Lisäksi vanhassa paikassa tapahtuva rehujen, lannan ja eläinten käsittely tulee vähenemään arviolta neljännekseen nykyisestä jo tämän vuoden aikana, mikäli pääsemme aloittamaan rakennustyöt uudessa paikassa pikimmiten. Tila siirtyi meille 1994 syntyneellä kaupalla, jolloin myös ( ) ostivat kyseisen tilan päärakennuksen tietäen, että eläintenpito jatkuu tilalla kuten heidänkin isännyytensä aikana. Toiminta on yleisesti ottaen siistiytynyt, niin meidän kuin useiden naapureidenkin mielestä, koko tilakokonaisuuden ympäristössä niin rakennusten kuin lannankäsittelyn ja peltoviljelynkin osalta". Hakijalta on saatu lisäselvityksiä puhelimessa sekä paikalla suoritetussa tarkastuksessa. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen ja myöntää maatalousyhtymä Salinille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan nykyiselle toiminnalle tilalla Yli Ikkala RN:o 1:92 ja hakemuksen mukaiselle toiminnalle esitetyn suunnitelman mukaisesti rakennettavassa kasvattamossa tilalla Kiviharju RN:o 1:41 Virtain kaupungin Toisveden kylässä. Ympäristölupa myönnetään pihvivasikoiden tuottamisen harjoittamiselle tilalla Yli Ikkala saakka laajuudessa 60 emolehmää, 10 hiehoa ja 60 nuorkarjaksi katsottavaa nautaeläintä (pihvivasikkaa) ja lähtien 60 hiehoa ja tilalla Kiviharju 240 emolehmää, 10 siitossonnia ja 240 nuorkarjaksi katsottavaa nautaeläintä (pihvivasikkaa). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. 5

6 Vastaus muistutukseen ja lausuntoon Lupamääräykset ( ) ja ( ) Nykyisten eläinsuojien sijainti muistuttajien asuinrakennukseen nähden on todella huono. Vallitsevat tuuletkin ovat epäsuotuisat. Muistuttajat ovat kuitenkin asuinrakennuksen ostaessaan tienneet, että karjataloutta ainakin jossain laajuudessa tullaan ko. eläinsuojassa harjoittamaan. Yleinen ajattelutapa on, että sikatalous aiheuttaa nautakarjataloutta enemmän hajuhaittoja. Näin ollen voidaan katsoa, että hajuhaitat eivät ole ainakaan lisääntyneet. Tosin lannan varastointikäytäntö on muuttunut. Nyt lantaa varastoidaan kattamattomissa lantaloissa. Mahdollista on, että kattamattomista lantaloista aiheutuu tietyissä tilanteissa katettuja lietelantasäiliöitä suurempaa hajuhaittaa. Liikenteen lisääntyminen ja siitä aiheutuvat "kura haitat" liittyvät nykyiseen tuotantosuuntaan ja ruokintamenetelmiin. Lupamääräyksillä esitettyjä haittoja on pyritty rajoittamaan niin, että haitat pysyisivät kohtuullisina eivätkä ainakaan ylittäisi ( )isännyyden aikaista tasoa. Virtain kaupungin ympäristölautakunta Ympäristökeskus viittaa lupamääräyksiin. Toiminnassa on lupahakemusasiakirjoissa esitetyn lisäksi noudatettava seuraavaa: 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, rehujäämien tai lannan väkevöittämää sadevettä tai käsittelemättömiä jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Eläinsuojan toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava vähintään 12 kuukauden varastoimisaikaa vastaavissa tiiviissä varastoimistiloissa. Varastoimistilojen on rakentamistekniikaltaan vastattava maa ja metsätalousministeriön asetuksessa Nro 100/01 ( ) mainittuja rakentamismääräyksiä ja ohjeita. Myös tilalla Yli Ikkala varastoitava lanta on lähtien varastoitava katetuissa tiloissa. Lannan varastoimistilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Samalla on tarkastettava rakenteiden tiiviys ja mahdolliset viat on viipymättä korjattava. 3. Enimmäiseläinmäärä tilalla Yli Ikkala rajoitetaan lähtien 60 hiehoon tai lannantuotannoltaan vastaavaan eläinmäärään. 4. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että jaloittelutarhoista tilalla Yli Ikkala ei aiheudu kuormitusta pinta tai pohjavesiin. 6

7 Karjaa laidunnettaessa on huolehdittava siitä, että sallitut lannoitustasot eivät ylity. 5. Uuden kasvattamon lannankäsittelypihan puhtaudesta on huolehdittava niin, että lantajäämien huuhtoutumista ei tapahdu. Tuorerehupaalit on purettava katetulla alueella. Alueelle mahdollisesti kerääntyvät nesteet on kerättävä talteen ja levitettävä peltoon tai imeytettävä kuivikkeeseen. Rehujen käsittely on muiltakin osin toteutettava niin, että haitallista kuormitusta alueen pinta tai pohjavesiin ei tapahdu. Mahdollinen pilaantunut rehu on varastoitava kuivikelannan tapaan lantalassa. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai kuljetettava ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 6. Eläinsuojassa muodostuvat pesu ja muut jätevedet on käsiteltävä valtioneuvoston asetuksen 542/2003 mukaisesti. 7. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannalle tulee olla jatkuvasti käytettävissä eläinmäärää vastaava peltoala (vähimmäisvaatimus lähtien noin 128 hehtaaria). Ympäristökeskukselle on ilmoitettava muutoksista lannan levitykseen käytettävistä pelloista. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 8. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä on noudatettava valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. Kaivojen ympärille on jätettävä riittävät suojavyöhykkeet, joihin lantaa ei levitetä. Lannan levitys liitekarttaan yhtenäisellä punaisella merkitylle Lakarinharjun luokan pohjavesialueella sijaitseville peltolohkoille on kielletty. Samalla pohjavesialueella sijaitseville punaisella viivoituksella merkityille peltolohkoille on sallittu ainoastaan kuivikelannan levitys keväällä ennen kylvöä. 9. Kuolleet eläimet on toimitettava käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä, tai hävittää muulla sallitulla tavalla. Kuolleet eläimet on varastoitava tilalla katetussa ja tiivispohjaisessa tilassa niin, että eläimistä ei aiheudu ympäristöhaittaa eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. 7

8 Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet) on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. 10. Rehupaalit tilalla Yli Ikkala on varastoitava niin, että haitta lähinaapurille on mahdollisimman vähäinen.. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava, käsiteltävä ja käytettävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Haittaeläimiä (esim. rotat ja hiiret) on tarvittaessa torjuttava. 11. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon soveltuvilta osiltaan. 12. Lannan varastoimistilat on tyhjennettävä perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tällöin on tarkastettava myös varastoimistilojen kunto. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. 13. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 14. Luvan haltijan on tutkitutettava kustannuksellaan ( ) ja ( ) talousvesikaivon vedenlaatu (laaja talousvesitutkimus) kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Analyysitulokset on niiden valmistuttua toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 15. Luvan haltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on pyydettäessä esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä, tiedot lannan vastaanottosopimuksiin perustuvista lannan sijoituskohteista todellisine toimitettuine lantamäärineen, tiedot laidunnuksesta (laitumen pinta ala, laidunnettu eläinmäärä, laidunnusaika), tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista, tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 16. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 8

9 ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten perustelut Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset karjasuojan toiminnalle täyttyvät. Rakennettavat eläinsuojat sijoittuvat maa ja karjatalousalueelle, jolla karjataloutta on harjoitettu pitkään. Rakennettavat eläinsuojat eivät merkittävästi lisää ympäristöhaittoja. Lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on matkaa noin 400 metriä. Rakennettavien eläinsuojien toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Nykyinen toiminta tilalla Yli Ikkala aiheuttaa ilmeistä rasitusta (melu, haju) lähimmälle asuinrakennukselle. Erityisesti alueen aiempaan käyttöön perustuen lupa on kuitenkin myönnettävissä. Asetetuilla lupamääräyksillä varmistetaan, että rasitus ei muodostu suuremmaksi kuin kiinteistöä koskevia järjestelyitä tehtäessä oli odotettavissa. Lupa on myönnetty karjasuojassa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. Suorat päästöt vesiin ja maaperään on karjataloudessa kohtuullisin kustannuksin estettävissä, eikä niitä saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa. (Lupamääräys 1.) Vuoden laskennallisella varastoimistilavuudella turvataan lantavarastojen riittävyys myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Huomioon ottaen tilan Yli Ikkala lantaloiden sijainti lähimpään häiriintyvään kohteeseen nähden sekä nesteenkeruun puuttuminen lantaloista, lannan varastointiin käytettävien tilojen kattaminen on perusteltua. (Lupamääräys 2.) Matka lähimpään häiriintyvään kohteeseen huomioon ottaen tuotannon rajoittaminen tilalla Yli Ikkala on perusteltua. (Lupamääräys 3.) Tarkastuksen yhteydessä havaittiin tilan Yli Ikkala jaloittelutarhoista tapahtuneen aiemmin keväällä lantavesien vuotoa. Lupamääräyksellä on tarpeen varmistaa vuodon loppuminen. Myös laidunnukseen liittyy ravinteiden huuhtoutumista aiheuttava ylilannoitusriski. Fosforilannoituksen keskimääräinen enimmäistaso on 9

10 noin 27 kg kokonaisfosforia/hehtaari/vuosi. Lypsylehmän lannan vuotuinen fosforisisältö on noin 18 kg. Hieholla vastaava luku on noin 7 kg. (Lupamääräys 4.) Lähimpään Toisveteen laskevaan ojaan on uudesta kasvattamosta matkaa vain noin 50 metriä. Lantajäämistä lannankäsittelypihalla, tuorerehupaalien nesteestä ja rehujäämistä saattaa liueta huomattaviakin määriä ravinteita ellei asiaan kiinnitetä huomiota. Pilaantunut rehu saattaa ravinnepitoisuuksiltaan vastata lähes lantaa. Tämän vuoksi pilaantuneen rehun varastoimiseen ja jatkosijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota. (Lupamääräys 5.) Lupamääräyksessä mainittu asetus koskee myös karjatalouden pesu ja muita jätevesiä. (Lupamääräys 6.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu yliannostusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. Mahdollisista muutoksista levitykseen käytettävistä pelloista tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, jotta pystytään varmistamaan riittävän lannan levitykseen soveltuvan peltoalan olemassaolo koko lupakauden. (Lupamääräys 7.) Lupamääräyksessä on tuotu esille valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja edellytetty siinä annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Lantaa joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja yleisillä teillä. Tällöin on erityisen tärkeätä, että kuljetuskalusto on asianmukaisessa kunnossa. Lupamääräyksessä on haluttu korostaa myös naapureille aiheutuvan hajuhaitan huomioon ottamista lannan levityksessä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sääolosuhteiden ja levitysajankohdan huomioimista sekä nopeaa multausta ja levitysajan jäämistä mahdollisimman lyhyeksi levitettäessä lantaa lähelle asutusta. Lannan levityksestä saattaa aiheutua yksittäisen kaivon pilaantumisuhkaa, vaikka pelto ei olekaan luokitellulla pohjavesialueella. Tämän vuoksi levitysalueella mahdollisesti sijaitsevien yksittäisten kaivojen ympärille on jätettävä riittävä suojavyöhyke käsittelemättä lannalla. Riittävällä suojavyöhykkeellä tarkoitetaan olosuhteista (maaperä, vietto) riippuvaa noin metrin matkaa. Lupahakemusasiakirjoihin numerolla 4 merkitty peltolohko sijaitsee osittain Lakarinharjun pohjavesialueella (luokka ). Lannan levitys pohjavesialueelle saattaa aiheuttaa ympäristönsuojelulain vastaisen pohjaveden pilaantumisriskin. Tässä tapauksessa riski on arvioitu niin, että varsinaiselle pohjaveden muodostumisalueelle lantaa ei voida levittää 10

11 lainkaan. Kuivikelannan levitys varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan väliselle reunavyöhykkeelle on sallittu keväällä ennen kylvötöitä. (Lupamääräys 8.) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet tai kuolleena syntyneet nautaeläimet on nykyisin luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Hyväksyttyjä suuririskisen eläinjätteen käsittelymenetelmiä ovat tällä hetkellä käsittely eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Lyhytaikainenkin varastointi tilalla saattaa aiheuttaa lämpöisenä vuodenaikana ympäristöhaittoja, ellei asiaan kiinnitetä huomiota. (Lupamääräys 9.) Polttoaineiden varastointiin liittyy merkittäviä ympäristöriskejä. Samoin käytettävien kemikaalien (esim. torjunta aineet) käyttöön ja varastointiin liittyy huomioon otettavia riskejä. Lupamääräys on tarpeen riskien huomioon ottamiseksi toiminnassa (esim. kemikaalien käyttöturvallisuusohjeiden noudattaminen). Haittaeläinten torjunta tarvittaessa on tarpeen mm. rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 10.) Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa mahdollisuus velvoittaa luvan saaja ottamaan käyttöön mahdollista uutta kehittyvää tekniikkaa luvan voimassaolo aikana, jos päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia (parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate). (Lupamääräys 11.) Lannan varastoimistilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Varastoimistiloihin liittyy myös rikkoutumisriski. Vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi varastoimistilojen kuntoa on säännöllisesti seurattava. (Lupamääräys 12.) Lupamääräyksellä on pyritty varmistamaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua luvan vastaista haittaa. (Lupamääräys 13.) Velvoitteella ( ) talousvesikaivon vedenlaadun selvittämiseen on haluttu varmistaa, että toiminnalla ei ole vaikutusta alueen pohjavesiin. (Lupamääräys 14.) Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta tarvittaessa saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. (Lupamääräys 15.) 11

12 LUVAN VOIMASSAOLO KORVATTAVA PÄÄTÖS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Lupamääräys on tarpeen, jotta toiminnan muuttamis tai lopettamistilanteessa voidaan antaa tarvittavat tilanteen edellyttämät määräykset. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. (Lupamääräys 16.) Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten lisäksi selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Tämä päätös korvaa Virtain kaupungin ympäristölautakunnan tilalle Yli Ikkala antaman ympäristöluvan. Toimintaa tilalla Kiviharju ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 41 43, 45 46, 51, 52, 55, 56, 57, 96 97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Maa ja metsätalousministeriön asetukset eläinjätteen käsittelystä (1374/2004, 850/2005) Valtion maksuperustelaki (VmaksupL 150/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Asetuksen maksutaulukon mukaan kysymyksessä olevan kokoluokan karjasuojan ympäristölupa maksaa 1570 euroa. 12

13 Osastopäällikkö Päivi Linho Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle Virtain kunnanhallitus Virtain ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus ( ) ja ( ) Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Virtain kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Karttakopio Valitusosoitus 13

14 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pirkanmaan ympäristökeskukseen. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitus on jätettävä viimeistään Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristökeskukseen Pirkanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Yliopistonkatu 38, Tampere postiosoite: PL 297, Tampere asiakaspalvelunumero: telekopio: sähköposti: aukioloaika: ma pe klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. 14

15 15