Paja I Aluekoordinaattori Juha Vuorijärvi Kehittämissuunnittelija Carita Liljamo Elintapaohjaaja Maija Kuoppala

Transkriptio

1 Paja I Aluekoordinaattori Juha Vuorijärvi Kehittämissuunnittelija Carita Liljamo Elintapaohjaaja Maija Kuoppala

2 Päivän ohjelma 9.00 Tervetuloa! Vesote-hanke ja PLU:n puheenvuoro 9.20 Tiimien esittäytyminen ja odotukset kehittämistyölle 9.30 Asiakaslähtöisyyden ja tiimityön merkitys elintapaohjauksessa Elintapaohjauksen nykytila ja tavoitteet Lounas Liikunta osana elintapaohjausta Kokemusasiantuntijan puheenvuoro Kahvi Elintapaohjauksen vaiheet -Tunnistaminen ja puheeksi ottaminen Suupohjan puheenvuoro: kokemuksia systemaattisesta elintapaohjauksesta Koulutuspaketin esittely ja välityöskentelystä sopiminen Päivän helmi ja päätös

3 1. Hankkeen tausta VESOTE Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti -hanke on yksi STM:n rahoittamista Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta -kärkihankkeista ( ). UKK-instituutin koordinoimassa hankkeessa vahvistetaan ja kehitetään vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta mm. osaamisen vahvistamisen, laajan yhteistyön ja hyvien käytäntöjen levittämisen avulla. Hanke painottuu liikuntaan, ravitsemukseen ja uneen. Yhteensä 14 toimijan yhteishankkeen vaikutusalueella on yhteensä yli 3,9 miljoonaa asukasta ja se kattaa 172 kuntaa. Hankkeelle EPSHP:ssa 1,5 henkilötyövuoden resurssi Aluekoordinaattori TtM Juha Vuorijärvi (100 %) ja kehittämissuunnittelija HTK Carita Liljamo (50 %) Toteutetaan yhteistyössä Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa, heillä hankkeessa työskentelee kuntohoitaja, TtM Maija Kuoppala

4 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Uni, ravitsemus ja liikunta kuntoon E-P:llä Ilkka

5 Käytännölliseen ja vaikuttavaan elintapaohjaukseen kannattaa tarttua myös E-P:llä (Ilkka ) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri osallistuu parhaillaan terveyttä edistävään toimintaan, joka pyrkii lisäämään kansalaisten hyvinvointia parantamalla ravitsemuksen, liikunnan ja unen laatua. Vesote-hanke on saanut byrokraattiselta kalskahtavan ja monimutkaisen nimen: Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti. Nimestään huolimatta hankkeen tavoite on kuitenkin hyvin käytännöllinen ja periaatteessa yksinkertainenkin, hyväksi havaittujen elintapojen edistäminen.vesote-hanke pyrkii levittämään tietoa ja käytännön ohjausta lähes neljälle miljoonalle suomalaiselle. Hankkeen rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.vesotessa on mukana kymmenen sairaanhoitopiiriä. Isoista valtakunnallisista toimijoista mukana ovat lisäksi muun muassa UKK-instituutti, Suomen Diabetesliitto sekä Mielenterveyden keskusliitto. Äkkiseltään voisi ajatella, että taasko tätä samaa puuduttavaa elintapaohjausta, ja nämä asiathan ovat jo kaikkien tiedossa. Totuus on kuitenkin, että suomalaisten elintavoissa on huomattavan paljon kohennettavaa. Ongelman ydin on siinä, että useimmat kyllä tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta eivät tee. Kovin haaste onkin terveysviestin teorian vaihtaminen käytännön teoiksi. Miten hyviin elintapoihin liittyvä tieto saadaan juurtumaan elämäntavaksi, ihmisen arkeen kuuluvaksi rutiiniksi? Mallikkaita elintapoja jo valmiiksi noudattava on helppo kohderyhmä, mutta miten saada roskaruokaa ahmivat, yönsä kukkuvat sohvaperunat innostumaan elintapamuutoksesta? Sama kohdentamisongelma toistuu koululaisten vanhemmille suunnatuissa vanhempainilloissa. Poissaolollaan loistavat ne, joiden nimenomaan tulisi olla paikalla. Etelä-Pohjanmaalla hankkeeseen osallistuu myös Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu (PLU). Järjestö on palkannut elintapaohjaajan kiertämään maakuntaa. Lisäksi perusterveyshuolto ja kunnat ovat erityisen tärkeitä elintapa-viestin edistämisessä. Neuvolat, kouluterveydenhuolto ja terveyskeskukset ovat paikkoja, joissa liikunta-, ravinto- ja unitottumukset olisi luontevaa ottaa nykyistä tehokkaammin esille. Esteenä on helposti liiallinen hienotunteisuus. Monesti taitaa käydä niin, ettei terveydenhoitaja tai lääkäri kehtaa ottaa esiin vastaanotolla olevan ylipainoa tai udella ylipäänsä huterakuntoiselta näyttävän asiakkaan elintapoja. Tämä este ylitetään suoralla puheella. Sotessa kuntien vastuulle jää sairauksien ennaltaehkäisy. Tämä tarkoittaa sitäkin, että kunta kaavoittaa ja toteuttaa pyöräteitä, liikuntapaikkoja, lenkkeilypolkuja ja järjestää matalan kynnyksen ryhmiä, joissa jokainen voi nauttia liikunnan iloista

6 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite 1: Elintapaohjausta tarvitsevat henkilöt ohjautuvat tehokkaasti vaikuttavaan ja prosessinomaiseen elintapaohjaukseen mahdollisimman monella alueella. Toimenpide 1: Toimivien elintapaohjauksen palveluketjujen/palvelukartan luominen ja/tai kehittäminen

7 Tavoite 2: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä muiden elintapaohjaukseen liittyvien ammattilaisten osaaminen vahvistuu ravitsemuksen, liikunnan ja unen osalta. Ammattilaiset ymmärtävät puheeksioton tärkeyden ja osaavat hyödyntää motivoivan keskustelun menetelmiä. Toimenpide 2: Koulutusten järjestäminen erityisesti hankkeen verkkokoulutusmoduulien (liikunta, ravitsemus ja uni) kautta. Lisäksi koulutetaan ammattilaisia puheeksioton, kirjaamisen ja motivoivan keskustelun sisältöjen osalta

8 Tavoite 3: Kansalaiset löytävät alueen elintapaohjauspalvelut, niihin liittyvät sähköiset palvelut ja alueellisen palvelutarjottimen keskitetysti yhdestä paikasta. Toimenpide 3: Virtuaalisen elintapapolin/palvelutarjottimen luominen (uudistunut Hyvis.fi)

9

10 Elintapaohjaus VESOTE-hankkeessa

11 Taustaa PLU ry ja PHLU ry (liikunnan aluejärjestöjä) hakivat omaa kärkihanketta teemana elintapaohjaus Tukea ei saatu, mutta Vesote hankkeeseen kirjoitettiin ns. laajentumis-valtuutus, jonka avulla haluttaessa voidaan kirjoittaa tähän sisältöön erillishanke Erillishanke kirjoitettiin ja jätettiin ministeriöön UKK instituutin toimesta Vuoden 2017 alusta on EPSHP/Aksila ja PLU yhdessä työstänyt työnjakoa ja etenemismallia Päätös saatu ja toiminta-aikaa on vuoden 2018 loppuun PLU:n palkkaamana liikuntaneuvojana on aloittanut Maija Kuoppala

12 PLU ry toteuttaa omaa osuuttaan VESOTE-hankkeesta tiiviissä yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja sen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikön Aksilan kanssa. Hanke kohdistuu sairaanhoitopiirin kaikille yhteistoiminta-alueille (pois lukien Suupohja, siellä oma hanke). Kuntarahaa ei hankkeessa tarvita. PLU:n liikuntaneuvojan tehtäviin sisältyy mm. seuraavaa: yhteistyö Aksilan ja kohdekuntien (6 kpl) kanssa kuntakohtaisen elintapaohjauksen palveluketjun rakentamisessa kohdekuntien elintapaohjauksen pilottiryhmien koordinointi ja vetäminen kohdekunnissa perusterveydenhuollon kautta tulevien asiakkaiden yksilöllinen elintapaohjaus ja seuranta

13 Elintapaohjauksen pilotoinnin tavoitteet ja aikataulu Tavoitteena on saada valituista kunnista yhteensä 100 asiakasta mukaan elintapaohjaukseen Mitattavia muutoksia asiakkaiden elintavoissa: liikunnan määrän lisääntyminen, ruokailurytmin paraneminen ja ruokavalion monipuolistuminen (kuidun saanti, kasvisten käyttö) sekä vuorokausirytmin ja unen laadun paraneminen Mitattavat muutokset terveysindikaattoreissa: paino, BMI, vyötärönympärys, veriarvot, puristusvoima Asiakas on mukana elintapaohjauksessa n kk, minkä jälkeen jatkaa omatoimisesti/ eri järjestäjien toteuttamissa ryhmissä omaksuttujen elintapojen ylläpitoa

14 Elintapaneuvonnan pilotoinnin kohdekunnat ja -ryhmät Kuntayhtymä Kaksineuvoinen: Lappajärvi (maanantai); diabeetikot Järvi-Pohjanmaan perusturva: Alajärvi (joka 2. tiistai); aikuiset/ikäihmiset Lapua (joka 2. tiistai); diabeetikot KuusSote/Kuusiolinna Terveys Oy: Alavus (keskiviikko); elintapaohjausta tarvitsevat henkilöt JIK ky: Kurikka (torstai); vuotiaat vähän liikkuvat ja/tai ylipainoiset BMI > 28 Seinäjoki (perjantai);sydäntautiriskissä olevat

15 Elintapaohjausmalli, Tehyli -suositukset Asiakkaat osallistuvat toimintaan 9-12 kk ajan. Toimintaan osallistumisen aika riippuu asiakkaan tarpeista ja lähtötilanteesta. Ensimmäinen käynti liikuntaneuvojalla on pitänyt sisällään motivoivan haastattelun, tavoitteiden asettamisen, sekä 0 kk laboratoriotestit

16 Elintapaohjausmalli, Tehyli -suositukset 1 5 kk välisen ajan ohjelmassa on kontaktointia viikon välein niin, että seurataan mm. liikunnan ja ravintomuutosten toteutumista paino ja vyötärönympärysmitatusta asiakkaiden kannustus, motivointi 6 kk kohdalla tarkistetaan yhdessä tavoitteita sekä otetaan uudelleen laboratoriotestit kk välisenä aikana kontaktointia on 3-4 viikon välein, uutena painopisteenä mahdollisuuksien etsiminen henkilön lähtökohdista; Seurojen matalan kynnyksen ryhmät, kuntokeskukset, omaehtoiset liikkumismahdollisuudet jne. 12 kk kontrollikäynnillä selvitetään yhdessä elämäntapojen muutosten pysyvyyttä, työstetään omatoimista jatkosuunnitelmaa sekä tehdään laboratoriotestit

17 VESOTE -elintapaohjauksen sisältö 1. Tapaaminen: n min haastattelu ja lähtötilanteen arvio: asiakkaan oma käsitys elintavoistaan: liikunnan määrä, ruokarytmi ja ruokavalio, uni, koettu terveys ja työkyky sekä motivaatio ja muutoshalukkuus mittaukset: paino, BMI, vyötärönympärys, puristusvoima verenpaine suunnitelma jatkosta; asiakas määrittää, neuvoja avustaa sovitaan mahdolliset lajikokeilut ja yksilö-/ryhmätapaamiset

18 2. Tapaaminen: n. 1 kk 1.tapaamisesta, n min kokemukset 1. kk:n ajalta, liikuntasuunnitelman muutokset, täsmennykset, huomiot ruokavalio, uni lajikokeilut, mahdolliset ryhmään osallistumiset 3. Tapaaminen: n. 6 kk 1. tapaamisesta n. 60 min haastattelut, mittaukset: paino, BMI, vyötärönympärys, puristusvoima, verenpaine elintapasuunnitelman tarkistus, mahdolliset muutokset

19 4. Tapaaminen, n kk 1. tapaamisesta, n. 60 min haastattelut, arvio elintavoista, koettu terveys ja työkyky elintapamuutoksen toteutuminen mittaukset: paino, BMI, vyötärönympärys, puristusvoima, verenpaine palaute elintapaohjauksesta ja sen hyödyistä

20 Muut toimenpiteet Asiakkaan liikunta-aktiivisuutta rakennetaan arkiliikunnasta lähtien, motivoinnissa käytetään yksilö-, pari ja ryhmäohjausta, tavoitteena omatoimisen liikunnan lisääntyminen ja elintapojen muutos kohti terveellisempiä tottumuksia Yksilötapaamisten välillä asiakkaaseen ollaan yhteydessä aluksi viikoittain sovituilla tavoilla: puhelin, tekstiviesti, sähköposti, asiakas voi myös olla yhteydenottaja

21 Elintapaneuvontaan osallistuvilta otetaan perusterveydenhuollossa verikokeita (veren paasto- ja pitkäaikaissokeri, kokonais-, LDL- ja HDL-kolesteroli, triglyseridit) neuvontajakson alussa, keskivaiheilla sekä lopussa. Mittaustuloksia käytetään elintapaohjauksen terveysvaikutusten arviointiin Elintapamuutoksen vaikutuksia voidaan asiakkaan tarpeen mukaan arvioida myös Inbody-kehonkoostumusmittauksella Liikunnan ja levon mittaaminen UKK-instituutin liikemittarilla?

22 Tervetuloa! Esittäytymiskierros ja fiilikset ryhmässä Keksikää ryhmälle nimi (päivän aikana) Mitä odotuksia on työpajatyöskentelylle? Mitä odotuksia omalle kehittämistyölle? (15min)

23 Odotukset Tiimi ja kohderyhmä Odotukset JIK Järvi-Pohjanmaa Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kuusiolinnan Terveys Oy Lapua Seinäjoki Suupohja

24 Asiakas Asiakas tuotteen tai palvelun vastaanottaja, joka hyötyy käyttämästään tuotteesta tai saamastaan palvelusta sekä maksaa siitä Asiakkaan rooli Palvelujen välitön käyttäjä Hyödyn saaja Maksaja ( Valkama 2012)

25 Asiakkuus sosiaali- ja terveydenhuollossa Sosiaali- ja terveysalan asiakkuus on monitahoista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa käyttäjä ja niiden maksaja ovat muita palveluja useammin eri tahoja ( Valkama 2012; Outinen 1994)

26 Asiakaslähtöisyys Arvoperusta, jolloin asiakas kohdataan ihmisarvoisena yksilönä vajeineen ja heikkouksineen Asiakkaan tarpeet etusijalla, ei organisaation Asiakkaan ja ammattilaisen yhteisymmärrys: vaatii ammattilaiselta riittävää tietoa asiakkaan tarpeista ja tilanteista, jotta palveluja voidaan kehittää oikeaan suuntaan vaatii asiakkailta tietoa ja käsitystä palveluista ja niiden tarjoajan roolista kumppanina (Virtanen ym. 2011)

27 Asiakkaan ja ammattilaisen välinen dialogi Dialogi on tärkeää, jotta asiakas onnistuisi tavoitteessaan Ammattilaisen on tärkeää muistaa, että asiakas ja hänen läheisensä ovat asiantuntijoita kokemuksensa kautta Kokemus liittyy sairastumiseen, arjessa selviytymiseen sekä palveluissa toimimisesta (Holmberg-Marttila ym. 2015)

28 Tiimi Tiimi on pieni määrä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja ja jotka ovat yhteiseen päämäärään, suorituksen tavoitteeseen ja menettelytapaan sitoutuneita ja josta pitävät itsensä vastuullisina. ( Yli-Koski 2005)

29 Makaronitorni Jokainen tiimi saa: 20 kpl spagettia Lankaa Maalarinteippiä Yhden vaahtokarkin Aikaa joukkueella on 18 minuuttia Tässä ajassa annettuja materiaaleja käyttäen joukkueen tulee rakentaa mahdollisimman korkea torni Tornin tulee olla myös tarpeeksi vahva, jotta kokonaisen vaahtokarkin voi asettaa sen päälle ylimmäksi niin, että torni pysyy pystyssä ilman tukea

30 Ajatuksia rakentamisesta tiimityön näkökulmasta?

31 Toimiva tiimi tarvitsee Turvallisuutta, luottamusta ja arvostusta Yhteisen tavoitteen ja siihen sitoutumisen Yhteiset toimintatavat ja työtehtävien jakamisen Jäsenten tukemisen ja kannustamisen Sosiaalisia taitoja ja tehokasta viestintää Avointa ja rehellistä ilmapiiriä Vastuun ottamista Erilaisuuden hyväksymistä ja hyödyntämistä Kyvyn kohdata myös ongelmia

32 Elintapaohjauksen Flipperi Asiakas SOS PTH Liikunta -palvelut Ruokapalvelut Järjestöt Muut ESH

33 Lait ja linjaukset ohjaavat Liikuntalaki 2015 Kuntalaki 2014 Terveydenhuoltolaki 2010 Sosiaalihuoltolaki 2014 Alueuudistus:

34 Muutosta tarvitaan Muutosprosessi on toimintaa, jonka tarkoituksena on saada yksilö/ryhmä/ organisaatio tilasta toiseen Muutos on uusi toimintatapa eli asiat tulee tehdä toisella tavalla Muutos perustuu oppimiseen ja on usein haastava prosessi. Muutos (ja motivaatio) on prosessi, johon ohjauksella voidaan vaikuttaa. Oikeanlainen keskustelu vahvistaa muutosta ja liian suorat ohjeet voivat keskeyttää muutoksen

35 PDSA- kehittämisen jatkuva sykli (Parempi Arki-hanke)

36 Yhdyspintapalvelut Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää maakunnan ja kunnan yhteistyötä myös yhdyspintapalveluiden järjestämisessä. Maakunta tunnistaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa keskeiset kohderyhmät, haavoittuvat ryhmät ja yhdyspintapalvelut sekä sopii yhteistyöstä ja työnjaosta esimerkiksi seuraavien osalta: yhteiset palveluketjut (esim. työllisyyden edistäminen, liikunnan palveluketju, savuttomuuden tukeminen) monialaisten palveluiden koordinaatio (esim. ohjaamotoiminta, perhekeskus, monialainen yhteistyö työllisyyden edistämisessä) osallisuus- ja vapaaehtoistyön koordinaatio (esim. tukihenkilötoiminta, asukastuvat, etsivä työ, vertaisryhmät, kummitoiminnat, kielipesät, kulttuurin tukeminen ja yhteiset tilat )

37 Tavoitteena elintapaohjauksen prosessi Elintapaohjauksen tarpeen tunnistaminen Lähettäminen tai ohjaaminen palvelujen piiriin Puheeksiottaminen Elintapaohjausprosessi Elintapojen hallinta

38 A3 kehittämisen kuvaamisen väline A3 Otsikko (ongelma) tukikysymykset 1. Taustatiedot: Miksi keskustelette tästä aiheesta? 5. Kokeiltavat muutokset: Mitä muutoksia voitaisiin harkita? Miten aiotte valita muutosvaihtoehdot ja miksi? Miten ajattelette muutoksen vaikuttavan ongelman perussyyhyn, muuttavan nykytilannetta ja vaikuttavan tavoitteen saavuttamiseen? 2. Nykytilanne: Missä mennään tällä hetkellä? Mikä on ongelma? Mitä? Koska? Kuinka usein? Kuka? Kuinka? MITÄ, ei miksi! 3. Tavoite: Missä meidän pitäisi olla? Mikä on erityinen muutos, jonka haluatte saavuttaa? 6. Suunnitelma: Miten saamme tietoa em. asioista? Kuka tekee mitä, milloin ja miten? Mistä tiedämme, mitä vaikutusta muutoksilla on? Mikä on kriittinen piste? Tulokset? 7. Seuranta: Jatkotoimenpiteet? Miten auki jääneet kysymykset voidaan ennakoida? 4. Ongelman analyysi: Mitkä ovat ongelman perussyyt? Mitkä seikat hankaloittavat ja estävät meitä tavoitteeseen pääsyssä? 8. Varmista jatkuva PDSA-sykli

39 Mikä on A3? Menetelmä, jota voidaan hyödyntää solmukohtien ratkaisussa ja kehittämisessä A3.ssa kaikki tieto löytyy vakioiduilta paikoilta, jolloin asian tiivistetty ja voidaan keskittyä oleelliseen Lähdetään liikkeelle solmukohtien määrittelystä, nykytilasta, sillä jos ei tiedetä mistä lähdetään, on vaikea päästä perille

40 Mikä on A3? Kun on tiedossa ongelma ja nykytila, etsitään syyt, mistä ongelma johtuu sekä pohditaan vastatoimia eli ratkaisuja asiaan Ratkaisujen jälkeen laaditaan toteuttamissuunnitelma, aikataulu ja vastuuhenkilöt Lopuksi pohditaan tarkistustoimet, millä varmistetaan, että muutokset toteutetaan ja päästään haluttuihin tuloksiin

41 Taustatiedot, nykytila ja tavoite Pohtikaa ja kirjatkaa seuraavat kohdat A3:n: 1. Taustatiedot: Miksi keskustelette tästä aiheesta? 2. Nykytilanne: Missä mennään tällä hetkellä? Mikä on ongelma? 3.Tavoite: Missä meidän pitäisi olla? Mikä erityinen muutos tulisi saavuttaa?

42 Lounas Kuva: KKI-ohjelma/Jiri Halttunen

43 Liikunta osana elintapaohjausta (40min)

44 Kokemusasiantuntija Tervetuloa Jaana!

45 Tunnistaminen ja puheeksi ottaminen

46 Tunnistaminen Miten ja missä tunnistatte käytännössä elintapaohjausta tarvitsevan asiakkaan? Ryhmä pohtii ja kirjoittaa fläpille em. asiat ( 10min) Koonti ja keskustelu. Ryhmän yksi jäsen kertoo muille(10min)

47 Tunnistamisen työkaluja BMI Vyötärönympärys Verenpaine Liikunnallinen aktiivisuus; paljonko esim. viikossa? Asiakkaan muutosvaihe Halukkuus neuvontaan Puristusvoima Diabeteksen riskitesti Laboratoriokokeet Tuki- ja liikuntaelinvaivat Ateriakerrat/vrk Yöunen pituus (h) Sairauspoissaolojen määrä

48 Tunnistamisen paikkoja Eri kanavia Terveystarkastukset: työttömät, armeija-ikäiset, ikääntyneet Fysioterapia Työterveyshuolto Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto; lääkärin ja hoitajan vo:t; työparityö Sosiaalitoimi: perhetyö, aikuissosiaalityö Seulonnat

49 Puheeksi ottaminen Miten koet työssäsi puheeksi oton liittyen elintapaneuvontaan? Keskustelua ryhmässä ja esittely muille

50 Kokemukset Tiimi ja kohderyhmä JIK Kokemukset Järvi-Pohjanmaa Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kuusiolinnan Terveys Oy Lapua Seinäjoki Suupohja

51 Puheeksi ottaminen Elintapojen puheeksi ottaminen tapahtuu usein lääkärin tai hoitajan vastaanotolla Yleensä taustalla terveydellinen tarve Runsas ylipaino Elintavoista johtuva pitkäaikaissairaus Kasvava riski sairastua pitkäaikaissairauteen Liian vähäinen liikunta Useampi edellä mainituista

52 Puheeksi ottaminen Yksilön elintapojen puheeksi ottaminen vaatii hienovaraista lähestymistapaa, jolloin on vältettävä syyllistämistä, moralisoimista tai itse aiheutetuista sairauksista puhumista (Eloranta ym. 2007; Korkeakoski 2012). Ohjauksen täytyy mahdollistaa avoimen ja rehellisen mielipiteiden vaihdon, eikä ohjattava saa kokea rajoittavia vaatimuksia tai painetta muuttua tiettyyn suuntaan (Halkoaho, Kavilo & Pietilä 2009; Korkeakoski 2012)

53 Suupohjan puheenvuoro Tervetuloa Anne!

54 Koulutuspaketin esittely Liikuntaosio Motivoiva keskustelu

55 Välityöskentely ja kotitehtävä (ohje) Välitapaamisista sopiminen kehittämissuunnittelijan kanssa tiimeittäin A3: 1-4 Tavoitteen kirkastaminen ja täsmentäminen Tunnistamisen pilotointi: montako ja missä, millä perusteella DIA-esityksen laatiminen. (max.4 diaa). Esitys lähetetään mennessä. Muista laittaa esitykseen kunta/toiminta-alue

56 Päivän helmi Keskustelkaa ryhmässä mikä on tämän päivän helmi? Mitä vien kotiin?

57 Kotiin viemiset Tiimi ja kohderyhmä JIK Järvi-Pohjanmaa Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kuusiolinnan Terveys Oy Lapua Seinäjoki Suupohja

58 Kiitos ja turvallista kotimatkaa! Kuva: KKI-ohjelma/Studio Juha Sorri