H. G. PALOHEIMO OY JUSSILANSUON MAA-AINESTEN KÄSITTELYKESKUS RIIHIMÄKI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Transkriptio

1 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 1 (40) H. G. PALOHEIMO OY JUSSILANSUON MAA-AINESTEN KÄSITTELYKESKUS RIIHIMÄKI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

2 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 2 (40) Esipuhe H. G. Paloheimo Oy suunnittelee omistamansa alueen esirakentamista puhtailla, haitta-aineettomilla ylijäämämailla Rajaportin alueella, Riihimäellä. Alueen on tarkoitus palvella seudun rakentajia, joiden toiminnasta syntyy alueella hyödynnettävää kierrätysmateriaalia: maata, kiviä, louhetta ja betonimursketta. Hanke edistää osaltaan valtakunnallisia kiertotaloustavoitteita Riihimäen seudulla. Osa esirakennettavasta alueesta sijoittuu yleiskaavan mukaiselle työpaikka-alueelle ja osa metsätalouteen ja sen tukitoiminnoille suunnitellulle alueelle. Suunnitelmat edellyttävät ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hanke ja arviointimenettely on kuvattu tarkemmin tässä arviointiohjelmassa. Arviointiohjelmasta pyydetään lausuntoja ja mielipiteitä, mitkä on toimitettava kuulemisaikana Hämeen ELY-keskukselle. Arviointiohjelmasta pidetään yleisötilaisuus Suomen Metsästysmuseon trofeekokoelmasalissa keskiviikkona kello 18:00 20:00, jolloin esitellään hanketta ja arviointimenettelyä tarkemmin. Suomen Metsästysmuseon osoite on Tehtaankatu 23, RIIHIMÄKI. Arviointimenettely on julkinen ja kaksivaiheinen. Arviointimenettelyn aikana yleisöllä ja viranomaisilla on osaltaan mahdollisuus osallistua hankesuunnitteluun. Arviointiselostuksen vireille tulosta kuulutetaan erikseen sen valmistuttua alkuvuodesta 2018.

3 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 3 (40) Sisällysluettelo Esipuhe Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja osallistuminen Hankkeen tausta ja tavoitteet Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Arviointimenettelyn tarve Ympäristövaikutusten arvioinnin osapuolet Arviointimenettelyn eteneminen ja aikataulu Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen Lupasuunnittelun ja -harkinnan sekä arviointimenettelyn liittyminen toisiinsa Hanke- ja sen vaikutusalueen kuvaus Hankealueen sijainti ja nykytila Kaavoitustilanne, maankäyttö, asuminen ja palvelut Liikenne ja liikennemäärät Maisema ja kulttuuriympäristö Luonnonympäristö ja eliöt...14 Pohjavesi ja vesistöt...15 Luontotyypit ja luonnonvarainen eläimistö sekä kasvisto Suunniteltujen toimintojen kuvaus Turpeen nosto, mullan valmistus ja pengertäyttö Tuotteet ja tuotantomäärät Ylijäämämaiden ja betonimurskeen laadunvarmistus Käytettävät koneet ja liikennejärjestelyt Vedenkäyttö, hulevesijärjestelyt ja ojitus Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Arvioitavat hankevaihtoehdot...22 VE0: Hanke ei toteudu, nykytilanteen kuvaus...22 VE1: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö VE2: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö tasoon VE3: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö tasoon VE4: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö tasoon Arvioitavat ympäristövaikutukset Ehdotus selvitettävien ympäristövaikutusten rajauksesta Suunnitelma yhdyskuntarakenne- ja maankäyttövaikutusten arvioimiseksi Suunnitelma maisema- ja kulttuuriympäristövaikutusten arvioimiseksi Suunnitelma ihmisten elinolo- ja viihtyvyysvaikutusten arvioimiseksi Suunnitelma maaperävaikutusten arvioimiseksi Suunnitelma pinta- ja pohjavesivaikutusten arvioimiseksi Suunnitelma kasveihin, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi Suunnitelma hankkeen ja muiden hankkeiden yhteisvaikutusten arvioimiseksi Vaikutusten arviointi Arviointimenetelmä Arvioinnin epävarmuustekijät Riskien arviointi Haitallisten vaikutusten rajoittamiskeinot Vaikutusten seuranta Hankkeen vaikutusten ajoittuminen...32 Sanasto ja lyhenteet...33

4 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 4 (40) Lähteet...35 Yhteystiedot...39 Liitteet...40

5 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 5 (40) 1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja osallistuminen 1.1 Hankkeen tausta ja tavoitteet Ylijäämämaiden läjityspaikkoja on Riihimäen seudulla rajallisesti ja rakennustyömailta kaivetun ylimääräisen maa-aineksen hyödyntäminen työmaalla on usein ongelmallista. Toisaalta rakentamisen ylijäämämaiden käyttäminen maarakentamisessa säästäisi soraharjuja ja kallioesiintymiä. Jätteiden käytön laajentaminen maarakentamisessa ja kiertotalouden edistäminen ovat myös yhtenä pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman kärkihankkeena 1. Hankkeen tavoitteena on käyttää seudulla syntyviä pilaantumattomia ylijäämämaita H. G. Paloheimo Oy:n (jäljempänä hankkeesta vastaava) Riihimäellä sijaitsevan hankealueen esirakentamisessa. Lähiseudulla syntyvällä ylijäämämaalla esirakennetaan yleiskaavan mukaisen työpaikka-alueen pohjaa. Rakentamisessa käytetään hyödyntämiskelpoista betonimursketta kantavuuden parantamiseksi. Työpaikka-alueen viereen täytetään sen esirakentamiseen soveltumattomalla maa-aineksella aluetta metsätalouden ja siihen liittyvien toimintojen tarpeisiin. Hankealue sijaitsee esirakentamista tarvitsevalla alueella, hyvien liikenneyhteyksien varrella ja lähellä rakennuskohteita. Hankkeen suunnitellun kapasiteetin johdosta hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on osa hankesuunnittelua. Tässä arviointiohjelmassa on esitelty YVA-menettelyn vaiheita, aikataulua ja sisältöä. Arviointimenettely ja sen tarve on kuvattu seuraavaksi. 1.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Ympäristövaikutusten arviointimenettely (jäljempänä arviointimenettely) on lakisääteinen. Arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin, joista voi aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä uudistettiin toukokuussa Hankkeista, joihin menettelyä sovelletaan, on säädetty YVA-lain liitteessä 1. Arviointimenettelyn erityispiirre on, että hankkeesta tai sen vaihtoehtojen toteuttamisesta ei menettelyssä tehdä viranomaispäätöksiä. Menettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista, edistää ympäristönäkökohtien huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä yleisön tiedonsaantia sekä osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia hankesuunnitteluun. Arviointimenettelyssä etsitään keinoja estää, vähentää ja seurata hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. Menettelyssä arvioidaan vaikutuksia mm. ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, eliöihin ja luonnonoloihin, rakennettuun ympäristöön ja maankäyttöön sekä maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Menettelyssä arvioidaan myös hankkeen yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa. 1 Kärkihanke 3: Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön 2 laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVAL, 252/2017)

6 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 6 (40) Arviointimenettely on julkinen, vuorovaikutteinen ja kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa hankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman. Arviointiohjelma sisältää tarvittavat tiedot hankkeesta ja sen kohtuullisista vaihtoehdoista, kuvauksen ympäristön nykytilasta, ehdotuksen arvioitavista ympäristövaikutuksista ja niiden selvittämismenetelmistä sekä suunnitelman arviointimenettelyn järjestämisestä. Toisessa vaiheessa, tehtyjen selvitysten ja yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon pohjalta, hankkeesta vastaava laatii arviointiselostuksen hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista sekä niiden merkittävyydestä. Menettelyn viranomaiskäsittelyn suunniteltu eteneminen ja aikataulu sekä osallistaminen on esitetty tarkemmin luvussa Arviointimenettelyn tarve Hankkeesta vastaava ja yhteysviranomainen ovat keskustelleet hankkeesta ja hankkeen YVA-menettelyn tarpeesta Asiassa on päädytty YVA-menettelyn käynnistämiseen. Hankkeeseen sovelletaan uudistetun lainsäädännön mukaista arviointimenettelyä. Hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia, koska hanke on mainittu arviointimenettelystä annetussa lain liitteen 1 hankeluettelossa 3. Hankealueen esirakentamisessa hyödynnetään vuosittain yli tonnia pilaantumatonta maa-ainesta. Arviointimenettelyn tavoitteena on selvittää suunnitellun toiminnan ympäristövaikutukset YVA-lain, ympäristöhallinnon ohjeiden ja oppaiden sekä arviointimenettelyn aikana ilmenevien seikkojen perusteella. Menettelyn tavoitteena on osallistaa sidosryhmät hankesuunnitteluun ja kerätä kattavasti tietoa hankkeen mahdollisista ympäristövaikutuksista hankkeen jatkosuunnittelua ja päätöksentekoa varten. 1.4 Ympäristövaikutusten arvioinnin osapuolet Hankkeesta vastaavana H. G. Paloheimo Oy huolehtii ympäristövaikutusten selvittämisestä ja arvioinnista. H. G. Paloheimo Oy on sijoitus- ja kiinteistöliiketoimintaan keskittynyt suomalainen perheyhtiö, jonka pääkonttori on Riihimäellä. Yhtiön kiinteistöliiketoimintaan kuuluvat muun muassa tonttien ja muiden kohteiden myynti sekä alueiden kehittäminen tulevaisuuden asunto- ja liikerakentamiseen. Hankkeesta vastaavan yhteyshenkilö on toimitusjohtaja Martti Paloheimo. Yhteysviranomaisena Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) huolehtii arviointimenettelyn järjestämisestä ja tarkistaa sekä arviointiohjelman että -selostuksen riittävyyden. Hämeen ELY-keskuksessa hoidetaan elinkeinot, työvoima- ja osaaminen vastuualueen sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen tehtäviä Päijät- ja Kanta-Hämeen maakuntien alueella. Yhteysviranomaisen yhteyshenkilönä toimii erikoissuunnittelija Markku Paananen. Hankkeesta vastaavan asiantuntijana sekä arviointiohjelman ja -selostuksen kokoajana toimii Insinööritoimisto Matti Jokinen, jonka toimialaan kuuluvat kiviaines- ja kaivosteollisuuden, infrarakentamisen ja ympäristönsuojelun suunnittelu, konsultointi, koulutus ja ke- 3 YVAL 252/2017, liitteen 1 hankeluettelon kohta 11) d)

7 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 7 (40) hitys. Yritys on perustettu vuonna 2006 ja yrityksellä on yli 400 toimeksiantoa pääasiassa kaivannais- sekä infrateollisuudesta. YVA-konsultin yhteyshenkilö on ins YAMK Matti Jokinen. Työryhmään ovat kuuluneet myös suunnittelija Mikko Kalervo ja projektisuunnittelija, FT Pirjo Yli-Hemminki. Insinööritoimisto Poutanen Oy toimii Paloheimo Oy:n asiantuntijana hankkeessa ja osallistuu arviointiaineiston laadunvarmistukseen. Insinööritoimisto Poutanen Oy:llä on yli 30 vuoden kokemus maankäyttöalalta ja toimiston yhteyshenkilönä toimii DI Juha Poutanen. Suomen Luontotieto Oy huolehtii menettelyssä tarvittavista luontoselvityksistä. Suomen Luontotieto Oy:n yhteyshenkilö on FM Jyrki Matikainen, jolla on 25 vuoden kokemus toimialalta. Jul-Atte Oy toimii hankkeen käytännön toteuttajana ja osallistuu hankesuunnitteluun. Jul- Atte Oy:n yhteyshenkilönä toimii toimitusjohtaja Ari Laivola. Lisäksi osaan selvityksistä käytetään tarvittaessa muita päteviä asiantuntijoita, jotka nimetään arviointiselostuksessa selvitys- ja lausuntokohtaisesti. Mahdolliset selvitys- ja lausuntotarpeet selviävät menettelyn aikana. 1.5 Arviointimenettelyn eteneminen ja aikataulu Arviointimenettely käynnistyi tämän arviointiohjelman luovuttamisella yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen huolehtii, että arviointiohjelmasta pyydetään tarvittavat lausunnot ja asiassa varataan mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen. Yhteysviranomainen tiedottaa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta kuuluttamalla siitä viipymättä mielipiteiden esittämiseen ja lausuntojen antamiseen varatun ajan sähköisesti omilla internetsivuilla ja hankkeen todennäköisen vaikutusalueen kunnissa. Lisäksi arviointiohjelmasta tiedotetaan ainakin yhdessä hankkeen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Arviointiohjelmasta pidetään yleisötilaisuus Suomen Metsästysmuseon trofeekokoelmasalissa keskiviikkona kello 18:00 20:00. Suomen Metsästysmuseon osoite on Tehtaankatu 23, RIIHIMÄKI. Yhteysviranomainen antaa hankkeesta vastaavalle lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen varatun määräajan päättymisestä. Selostusvaiheessa hankkeesta vastaava ennakoi ja arvioi hankkeen eri vaihtoehtojen todennäköiset merkittävät vaikutukset ympäristöön. Arviointiselostuksen aineiston kokoaminen on aloitettu kevättalvella 2017, sillä erilaiset luontoselvitykset edellyttävät jo keväällä alkavia maastotarkastuksia. Arviointiselostus laaditaan laaditun ympäristövaikutusten arviointiaineiston sekä arviointiohjelman ja siitä yhteysviranomaisen antaman lausunnon perusteella. Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiselostuksen vireille tulosta sekä pyytää ja kokoaa annetut lausunnot ja jätetyt mielipiteet. Arviointiselostuksesta pidetään yleisötilaisuus myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Kuulutusaika alkaa kuulutuksen julkaisemispäivästä ja kestää vähintään 30 päivää ja enintään 60 päivää.

8 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 8 (40) Yhteysviranomainen tarkistaa arviointiselostuksen ja kokoaa siitä annetut lausunnot sekä jätetyt mielipiteet, minkä jälkeen yhteysviranomainen antaa perustellun päätelmän arviointiselostuksen riittävyydestä. Perusteltu päätelmä on annettava kahden kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen varatun määräajan päättymisestä. Taulukossa 1 on esitetty arviointimenettelyn tavoiteaikataulu. Arviointimenettelyn suunniteltu päättyminen on maaliskuussa Taulukko 1. Jussilansuon kierrätyskeskuksen arviointimenettelyn tavoiteaikataulu 1.6 Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen Arviointimenettelyn tavoitteena on lisätä hankkeeseen liittyvien ja sen vaikutusten piirissä olevan yleisön tiedonsaantia ja vuoropuhelua hankkeen valmistelun pohjaksi. Menettely edistää mahdollisuuksia vaikuttaa hankkeen suunnitteluun ja osapuolten välistä vuorovaikutusta. Yhteysviranomainen vastaa menettelyyn liittyvistä virallisista kuulutuksista ja tiedottamisesta sekä lausuntojen ja mielipiteiden hankkimisesta. Menettelyn aikana eri viranomaiset ja yleisö osallistuvat hankesuunnitteluaineiston täydentämiseen lausunto- ja kuulemismenettelyissä sekä järjestettävissä yleisötilaisuuksissa. Esittelytilaisuuksien järjestelyt sovitaan yhdessä yhteysviranomaisen ja hankkeesta vastaavan kanssa. Hankkeesta on neuvoteltu Hämeen ELY-keskuksen kanssa Hankkeen arviointimenettelystä järjestettiin YVA-lain edellyttämä ennakkoneuvottelu hankkeesta vastaavan ja keskeisten viranomaisten kanssa Arviointiohjelmasta pidettiin erillinen viranomaisneuvottelu Hämeen ELY-keskuksen Lahden toimipisteessä Hankkeelle ei perusteta ohjausryhmää arviointimenettelyn ajaksi, mutta viranomaisneuvotteluja järjestetään tarvittaessa käsittelemään esimerkiksi hankkeen vaatimien lupa- ja ilmoitusmenettelyjen sujuvoittamiseen sekä selvitysten ja asiakirjojen laadun ja käytettävyyden edistämiseen liittyviä kysymyksiä. 1.7 Lupasuunnittelun ja -harkinnan sekä arviointimenettelyn liittyminen toisiinsa Hankevaihtoehtojen toteuttamiseen tarvittavat lupaprosessit riippuvat toteutettavasta hankevaihtoehdosta tai vaihtoehtojen yhdistelmästä. Turpeen nostaminen ja ylijäämämaiden-

9 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 9 (40) hyödyntäminen kuvatussa maarakentamisessa on ympäristöluvanvaraista toimintaa 4. Lupahakemuksen käsittelee Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Uudesta yksityistieliittymästä on kuultava Riihimäen kaupunkia. Mullan valmistuksen osalta selvitetään lannoitevalmistelain mukaisen menettelyn tarve. Lisäksi alueen esirakentaminen edellyttänee maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupamenettelyä Riihimäen kaupungin rakennusvalvonnasta. Alueella käsiteltävien materiaalien jäteluonteesta riippuen selvitetään jätelain huomioimisen tarvetta. Alueen sijoittuminen Herajoen latvavaluma-alueeseen sekä alueen ojittamisen tarve saattavat edellyttää vesilain mukaista tarkastelua. Hanke etenee tarvittaviin lupamenettelyihin arviointimenettelyn päätyttyä. Arviointimenettelyn aikana koottua aineistoa ja tuloksia käytetään hyödyksi hankkeen lupasuunnittelussa. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen selostuksesta antama perusteltu päätelmä liitetään lupahakemuksiin. Arviointimenettelyn aineisto otetaan huomioon lupamenettelyissä. Hanketta koskevissa lupapäätöksissä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama perusteltu päätelmä on päätöksessä otettu huomioon. Viranomainen ei saa myöntää lupia ennen kuin on saanut käyttönsä hankkeesta laaditun arviointiselostuksen ja perustellun päätelmän. Arviointiselostuksessa kuvataan mahdollisesti tarvittavat lupaprosessit vaihtoehtokohtaisesti. Arviointiselostukseen kerätään mahdollisimman kattava aineisto lupaharkintojen tueksi. 4 jätelaki (JL, 646/2011), ympäristönsuojelulaki (YSL, 527/2014)

10 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 10 (40) 2 Hanke- ja sen vaikutusalueen kuvaus 2.1 Hankealueen sijainti ja nykytila Hankealue sijaitsee Rajaportin alueella, Riihimäellä. Hankealueen pinta-ala on 22,60 hehtaaria ja se sijoittuu kahdelle kiinteistölle: ja Hankkeesta vastaava omistaa kiinteistöt. Hankealueen sijainti on esitetty kuvissa 1 ja 2. Hankealueen ja sen lähiympäristön nykyiset olosuhteet on kuvattu tässä luvussa. Hankealueen itäreuna rajautuu osittain valtatiehen 3 (E12) ja eteläreuna Sipiläntiehen. Sipiläntie on yksityistie. Hankealueelle liikennöidään tällä hetkellä pohjoisesta Rajaportintieltä erkanevan metsätaloustien kautta, mikä on suljettu puomilla. Lisäksi alueen eteläosassa on liittymä Sipiläntielle. Länsi ja pohjoisosiltaan alue rajautuu metsäalueisiin. Alueen pohjoispuolella on myös avohakkuualue sekä peltokuvio. Kuva 1. H. G. Paloheimo Oy:n hankealue sijaitsee Riihimäen Rajaportin alueella. Hankealueen sijainti on merkitty karttapohjaan vihreällä. Mittakaava 1 :

11 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 11 (40) Kuva 2. H. G. Paloheimo Oy:n hankealue sijaitsee Riihimäen Rajaportin alueella. Hankealueen sijainti on merkitty karttapohjaan vihreällä. Mittakaava 1 : Hankealueella ei nykyisin ole ympäristö- tai muun luvan varaista toimintaa. Alue on metsätalouskäytössä. Alue on ojitettu. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty alueen nykyisiä ympäristöolosuhteita. Alueella on ollut turvetuotantoa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Hankealueen ja sen ympäristön pintamaalaji on turvetta, jonka paksuus on yhdestä kolmeen metriä. Turpeen alla on noin metriä märkää ja huonosti kantavaa savea. Hankealueen maanpinta on nykyisin noin korkeustasolla Sipiläntien pohjoispuolella on vanhan ratayhteyden pohja. E12 kulkee pääosin kallioleikkauksessa hankealueen kohdalla.

12 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Jussilansuon maa-ainesten käsittelykeskus, Riihimäki Kuva 3. Hankealue on ojitettu ja metsitetty. 12 (40) Työ 32917

13 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Jussilansuon maa-ainesten käsittelykeskus, Riihimäki 13 (40) Työ Kuva 4. Hankealue on metsätalouskäytössä olevaa rämekangasta ja kuvassa olevaa nuorta, kosteapohjaista metsää. 2.2 Kaavoitustilanne, maankäyttö, asuminen ja palvelut Hankealue on osa HHT kasvukäytävää. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa vuodelta ei alueelle ole varauksia. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa 6 hankealue sijaitsee Rajaportissa osittain rakennettavalla uudella tai rakennetta tiivistävällä asuntovaltaisella alueella (Ar 821) ja osin työpaikka-alueella (TP 829). Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavassa ei ole alueeseen kohdistuvaa merkintää. Kanta-Hämeen maakuntakaavaluonnoksen mukaan hankealue on osin Riuttan työpaikka-alueella (TP 344). Riihimäen yleiskaavassa hankealue on osa työpaikka-aluetta (TP) ja osin maa- ja metsätalousvaltaista alueella (M). TP-alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Merkinnällä TP on osoitettu uusi työpaikka-alue, jossa voi olla tuotantotoimintaa, toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia. Aikaisemmassa yleiskaavassa vuodelta 1997 alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) KHO:n vahvistama YM:n vahvistama maakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä ja maakuntakaavaehdotus on tarkoitus käsitellä maakuntavaltuustossa 2018 yleiskaavaehdotus on hyväksytty Riihimäen kaupunginvaltuustossa , lainvoimainen

14 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 14 (40) Sipiläntie on yleiskaavassa merkitty yhdystieksi (yt), jonka eteläpuolella työpaikka-alue jatkuu. Sipiläntien eteläpuolelle on merkitty ulkoilureitti. Yleiskaavassa on lisäksi alueen luoteispuolelle osoitettu ekologisen yhteyden tarve, jonka turvaaminen tapahtuu yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta. Lähin asutus sijaitsee metrin etäisyydellä E12-tien itäpuolella ja metrin etäisyydellä pohjoisessa. Lisäksi asutusta on metrin etäisyydellä hankealueen lähimmästä rajasta etelässä Riuttantien varressa, lounaassa Pirttitien varressa metrin etäisyydellä ja lännessä 520 metrin etäisyydellä. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole asuntorakentamispaineita. Lähimmät asemakaavoitetut alueet, Lemmenmäki, Kumela ja Punkantienristeys sijaitsevat moottoritien itäpuolella, reilun 300 metrin etäisyydellä hankealueesta. Lähin sairaala sijaitsee Lemmenmäessä, kilometrin päässä hankealueesta koilliseen ja lähin koulu Punkantienristeyksessä, noin 500 metrin päässä hankealueesta kaakkoon. 2.3 Liikenne ja liikennemäärät E12:lla hankealueen kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne on ollut ajoneuvoa vuorokaudessa. Sipiläntiellä arvioidut liikennemäärät ovat olleet ajoneuvoa vuorokaudessa. Sipiläntien liikennemäärien ennustetaan kasvavan ajoneuvoon vuorokaudessa vuoteen 2035 mennessä. Maantiellä 130 keskimääräinen vuorokausiliikenne on Sipiläntien liittymän pohjoispuolella 5400 ja eteläpuolella 4700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on tästä prosenttia. 2.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Hankealue ei sijaitse maisemallisesti tai kulttuuriympäristöltään arvokkaalla alueella. Maakunnallisesti arvokas Lopen-Vähikkälän kulttuurimaisema-alue on yli kilometrin päässä hankealueesta länsi-luoteeseen. Hankealueelle ei ole merkitty muinaisjäännöslöydöksiä. Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristökohde - Pitkäsenkulma pihapiireineen ja ympäröivine peltoineen - sijaitsee Vanhan Punkantien varrella, reilun kilometrin päässä hankealueesta luoteeseen. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Riihimäen lasin Hyttikortteli, sijaitsee moottoritien itäpuolella, noin kilometrin etäisyydellä hankealueesta itään. 2.5 Luonnonympäristö ja eliöt Alue on voimakkaasti ojitettu vuosikymmeniä sitten. Hankealueella on ollut turpeennostoa 1900-luvun alkupuolella. Alue on sittemmin metsittynyt. Alueen itäreunasta on kaadettu puita sen verran, että alueen reunaan on pystytty rakentamaan huoltotie metsänhoitotöitä varten.

15 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 15 (40) Nykyään alueen kuivalla etelälohkolla kasvaa lähinnä istutettuja mäntyjä ja koivuja ja kosteammalla pohjoislohkolla kuusia. Aluetta on hoidettu talousmetsänä, puustoa ja aluspuustoa harventamalla. Metsäntuotto on heikkoa johtuen alueen maaperästä. Sipiläntien eteläpuolella ojitettu, metsittynyt, vanha turvesuo jatkuu. Hankealueen pohjoispuolella on viljelty pelto ja länsipuolella Sipilän pelto. Alueen länsi- ja luoteispuolilla ovat Sipilänmäki ja Koivusaari, jotka ovat lähimaaston korkeimpia kohtia. Hankealueen lähellä ei sijaitse geologisesti arvokkaita tai muuten suojeltuja kohteita. Pohjavesi ja vesistöt Hankealue kuuluu Vantaan-Herajoen valuma-alueeseen, mikä on osa Vantaanjoen vesistöalueen yläosaa. Herajoki virtaa kaakkoon ja lopulta Vantaanjokeen, jonne hankealueelta ojia ja Herajokea pitkin on 5,4 kilometriä. Herajoki saa alkunsa hankealueen pohjoispuolelta, Riihimäen pohjoisrajalla sijaitsevalta Pitkäsenkulmalta. Hankealue kuuluu raskaasti ojitettuun Herajoen latva-alueeseen. Hankealueen ojavedet virtaavat kokoomaojia pitkin alueelta etelään päin, E12:n ali, Herajokeen. Herajokea on kunnostettu perkaamalla ja kiveämällä sen pohjaa kaloja varten 2002 ja Joen veden laatua on tarkkailtu 2005 alkaen ja 2006 alkaen osana Vantaanjoen yhteistarkkailua. Analyysien mukaan Herajoen vedenlaatu on osoittautunut runsasravinteiseksi ja hygieeniseltä laadultaan heikentyneeksi. Lähimmän tärkeän pohjavesialueen (Herajoki, ) raja sijaitsee noin kilometrin päässä hankealueesta etelään. Herajoen pohjavesimuodostuma on tyypiltään vettä ympäristöstään keräävä ja pohjavesimuodostumaan tulee vettä myös varsinaisen pohjavesialueen rajauksen ulkopuoleisilta alueilta. Hankealue sijaitsee Geologian tutkimuskeskuksen määrittelemällä Herajoen vedenottamon valuma-alueella. Alueen pohjavesi- ja vesistöolosuhteet on esitetty liitteen 8 karttapiirroksella. Luontotyypit ja luonnonvarainen eläimistö sekä kasvisto Lähin luonnonsuojelulailla suojeltu alue sijaitsee noin 2,3 kilometrin etäisyydellä hankealueesta etelään, Myllypakassa. Hankealuetta lähimmät selvitetyt arvokkaat lähiluontokohteet sijaitsevat moottoritien itäpuolella, asemakaavoitetulla alueella. Kirkon alueen ympärillä ovat hankealuetta lähimmät lepakkohavainnot, noin puolentoista kilometrin päässä hankealueesta. Riuttan ulkoilualueella, noin kahden kilometrin päässä hankealueesta, on tunnistettu arvokas lintualue ja myös siellä on tehty lepakkohavaintoja. Lähin liito-oravakohde on havaittu hankealueesta noin kilometrin päässä lounaaseen, Reunalantien ja Kernaalantien varrella. Runsaasti lahopuuta sisältävä luontokohde sijaitsee noin 700 metrin päässä hankealueesta etelään, Riuttantien varrella. Riihimäen ja Lopen välisellä seudulla, Lopen kantatien eteläpuolella, noin 15 kilometrin matkalla, on tunnettu hirvieläinten laidunalue. Ekologisen verkoston tehtävä on edistää eliölajien liikkumista ja levittäytymistä nk. luonnon ydinalueilta toisille ja siten ylläpitää luon-

16 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 16 (40) non monimuotoisuutta. Hyvinkään Kytäjän, Riihimäen Riuttan ja Janakkalan Toivanjoen luonnon ydinalueiden välillä on tunnistettu merkittävä kulkuyhteyden tarve. Tämä reitti kulkee hankealueen läheltä ja se on merkitty liitteen 9 karttapiirroksen.

17 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 17 (40) 3 Suunniteltujen toimintojen kuvaus 3.1 Turpeen nosto, mullan valmistus ja pengertäyttö Hankealueen rakentaminen alkaa puiden kaatamisella, minkä jälkeen turvemaata kuoritaan savipohjan päältä pois. Turve kaivetaan ja kuivatetaan ennen kuin se hyödynnetään mullan valmistuksessa. Turvetta varastoidaan alueella mullan valmistamisen raaka-aineena. Turpeesta valmistetaan multaa sekoittamalla turpeeseen esimerkiksi pintamaita ja kivennäismaalajeja sekä mahdollisesti lisäaineena kalkkia. Turvetta voidaan toimittaa myös sinällään viherrakentajille. Hankealueen esirakentaminen on jaettu kahteen eri osa-alueeseen: työpaikka-alueen ja metsätalousalueen. Työpaikka-alueeksi merkityn alueen pengertäyttö tehdään kitkamaalajeilla, pääasiassa moreenikiviaineksilla. Halkaisijaltaan yli 300 millimetrin kivet seulotaan moreenimaista pois, jotta kivet eivät vaikeuta rakennuspaikkojen mahdollista tulevaa paalutusta. Osa hankealueesta varataan rakentamisessa syntyvän puhtaan savi- ja silttimaan läjittämiseen tulevalle metsätalousalueelle. Työpaikka-alue sijaitsee hankealueen itä- ja metsätalousalue hankealueen länsiosassa. Hankealueen esirakentaminen edellyttää painopenkan rakentamista alueen savipinnan päälle. Pengertäytön ja rakennekerrosten väliin asennetaan suodatinkangas. Pengertäyttö on ennakolta enintään kahden metrin korkuinen, jotta savipohja ei liu u täytön alta. Turpeen nosto ja pengertäyttö tehdään vaiheittain, sillä pengertä rakennetaan turpeen nostamisen yhteydessä pohjan vakauden säilyttämiseksi. Pengertäytön päällä käytetään työn aikana puolen metrin paksuista betonimurskekerrosta kantavuuden parantamiseksi ja alueella työskentelyn mahdollistamiseksi. Betonimurske voidaan kuoria työpaikka-alueen rakennusaloilta myöhemmin pois. Metsätalousalueen pengertäyttö voidaan tehdä huonosti kantavista koheesiomaalajeista, savesta ja siltistä. Alueen uuden pohjan rakenteissa hyödynnetään maa-ainesjätettä ja muualla valmiiksi alle 150 millimetrin palakokoon käsiteltyä kierrätysbetonia. 3.2 Tuotteet ja tuotantomäärät Alueella vastaanotettavat ja hyödynnettävät määrät riippuvat toteutettavasta hankevaihtoehdosta. Hankevaihtoehdot ja hankevaihtoehtojen mukaiset tuote- sekä tuotantomäärät on kuvattu luvussa 4. Tehtyjen maaperäkairausten 9 perusteella turvetta arvioidaan olevan hankealueella kiintokuutiometriä. Kaivettavan turpeen märkäpaino on kokonaisuudessaan noin tonnia, kun turve poistetaan savipintaan saakka. 9 TähtiRanta Infra Oy, pohjatutkimukset

18 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 18 (40) Hankealueen pinta-ala on 22,60 hehtaaria. Puolen metrin rakennekerrospaksuudella hankealueella hyödynnettävän betonimurskeen rakennetilavuus on yhteensä kuutiometriä, jolloin alueella hyödynnetään betonimursketta noin tonnia. Hyödynnettävän ylijäämämaan kokonaistilavuus on toteutettavasta vaihtoehdosta riippuen kiintokuutiometristä kiintokuutiometriin. Vastaavasti, alueella hyödynnetään ylijäämämaita tonnista tonniin riippuen toteutettavasta vaihtoehdosta. Seudun rakentamisessa on arvioitu syntyvän kiintokuutiometriä (noin tonnia) ylijäämämaata vuodessa. Pengertäytön arvioitu kesto on viidestä viiteentoista vuotta riippuen hankevaihtoehdosta ja alueelle vastaanotettavaksi saadun materiaalin määrästä. 3.3 Ylijäämämaiden ja betonimurskeen laadunvarmistus Hankealueella on tarkoitus ottaa maarakennustyömailta vastaan puhtaita kaivumaita, kiviä ja louhetta 10 sekä rakentamisessa ja purkamisessa syntyvää, pilaantumatonta betonimursketta 11. Maarakentamisessa syntyvät ylijäämämaat on luokiteltu rakennus- ja purkujätteeksi 12. Koheesiomaat hyödynnetää metsätalousmaan pohjassa ja kitkamaat yleiskaavan mukaisen työpaikka-alueen pengertäyttöön. Kitkamaita voidaan sijoittaa myös metsätalousalueen pengertäyttöön. Materiaalit on tarkoitus ottaa vastaan pääasiassa esikäsiteltyinä. Vastaanotettavan maa-ainesjätteen laatu varmistetaan ensisijaisesti lähtöpaikassaan ja pistokoemaisesti hankealueella. Soveltuvuustutkimukset (kelpoisuustestaus) määritetään erä-, luovutuskohde- ja materiaalikohtaisesti. Hankealueelle ei oteta vastaan, eikä hyödynnetä yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa tavanomaista jätettä, vaarallista jätettä tai pilaantunutta maata. Jakeet lajitellaan luovutuskohteissa ja kierrätyskeskuksessa koneellisesti, jolloin vähäinen määrä maarakentamisessa käytettyjä muita jätejakeita voi jäädä käsiteltävään materiaalierään. Haitta-ainepitoinen (pitoisuudet yli pilaantuneen maaperän alemman ohjearvon 13 ) tai jätepitoinen (muuta jätettä yli 2 % tilavuudesta) maa-aines ei sovellu alueella hyödynnettäväksi, jolloin materiaalia ei vastaanoteta ja siinä tapauksessa, että materiaali on jo toimitettu alueelle, erä toimitetaan luvan saaneeseen vastaanottopaikkaan. Alueella materiaalit voidaan käsitellä hyödyntämiskelpoisiksi seulomalla, sekoittamalla ja/tai lajittelemalla rakennettavuus-, kasvu- tai muiden ominaisuuksien parantamiseksi. Käsitellyistä materiaaleista otetaan eräkohtaisesti kokoomanäytteet ennen niiden alueella hyödyntämistä. 10 yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelo, EWC-koodi : muut... maa- ja kiviainekset 11 yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelo, EWC-koodi : betoni 12 valtioneuvoston asetus jätteistä 179/ valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (PIMA-asetus 214/2007)

19 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19 (40) Valmiiksi käsiteltyinä alueelle toimitettavat materiaalit hyödynnetään sellaisenaan. Materiaalien soveltuminen alueelle varmistetaan näytteenotoin ennen vastaanottoa tai vastaanoton yhteydessä. Betonimurskeella 14 tarkoitetaan jätettä, joka on valmistettu puretuista betonirakenteista tai uudisrakentamisen ja betoniteollisuuden betonijätteistä murskaamalla enintään 150 millimetrin kappalekokoon. Käsitelty betonijäte saa sisältää enintään 30 painoprosenttia tiilimursketta. Betonimurskeen soveltuvuus hyödyntämiseen varmistetaan ennen betonimurskeen vastaanottoa. Vaatimusten osalta sovelletaan, mitä betonimurskeen haitallisista pitoisuuksista on säädetty 15. Alueelle ei ole suunniteltu betonin murskausta. 3.4 Käytettävät koneet ja liikennejärjestelyt Turve nostetaan märkänä, kaivinkoneella kaivamalla. Pengertäyttö tasataan kaivin- tai pyöräkoneilla. Hankealueen sisäisissä siirroissa voidaan käyttää maansiirtoauto-, dumpperi- tai traktorikalustoa. Ylijäämämaiden ja betonimurskeen kuljetuksiin käytetään maansiirtoautoja. Hankealueelle kuljetaan toistaiseksi Rajaportintien kautta. Hankealueelle on suunniteltu rakennettavaksi uusi liittymä Sipiläntielle. Suunniteltu liittymäpaikka on merkitty arviointiohjelman asemapiirroksiin. Liikenne ohjautuu pääasiassa Sipiläntien liittymästä itäsuuntaan ja -suunnasta. Alueella ei ole suunniteltu murskattavan kiviaineksia tai betonia, mutta alueelle voidaan sijoittaa väliaikaisesti seulonta- ja sekoituskalustoa, mikäli rakentaminen tai mullan valmistus sellaista edellyttää. Alueella käytettävät työkoneet ovat siirrettäviä. Toiminnan aiheuttama liikennemäärä on arvioitu olevan keskimäärin 40 raskasta ajoneuvoyhdistelmäkäyntiä vuorokaudessa. Liikennöinti keskittyy pääasiassa normaaleihin työaikoihin ja arkipäiviin, maanantaista perjantaihin kello 7:00 18:00. Toiminta-aika on alueella maanantaista lauantaihin 6:30 20:00, jolloin alue palvelee monipuolisesti alueen rakentajia. Alueelle rakennetaan valvonta ja portti, joilla estetään alueen luvaton käyttö. Toimintaa suunnitellaan tarkemmin jo arviointimenettelyn aikana. 3.5 Vedenkäyttö, hulevesijärjestelyt ja ojitus Alue on ojitettu ja vesipinta alueella on korkealla. Hanke muuttaa toteutuessaan alueen ojitusta ja alueen kuivatus rakennetaan uudelleen. Alueelle rakennetaan tasausaltaat sekä viivytys- ja/tai suodatinalueet, joilla tasataan virtaamaa ja estetään hienoaineksen pääsy alueelta hulevesien mukana. Lisäksi alueen kuivatuksen suunnittelussa otetaan huomioon tulvariskit, kun hankealue muuttuu rakennetuksi alueeksi. Alustava suunnitelma altaiden ja alueiden sijainneista on esitetty arviointiohjel- 14 yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelo, EWC-koodi : Betoni 15 valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (MARA-asetus 591/2006)

20 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 20 (40) man liitteen 7 asemapiirroksessa. Suunnitellut sijainnit ja alueiden mitoitus tarkentuvat jatkosuunnittelun aikana. Toimintaa varten alueelle tarvitaan talousvettä, jota käytetään pölynsidontaan ja työntekijöiden sosiaalitiloissa. Kenttien ja kulkuväylien kasteluvetenä voidaan käyttää myös alueen luontaista vettä. 3.6 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Hankealue on yksi yleiskaavaan ehdotetuista moottoritien varteen sijoittuvista työpaikkaalueista. Riihimäen keskusta sijaitsee hankealueen lähellä, moottoritien itäpuolella. Hankkeesta vastaavalla ei ole vireillä muita tähän hankkeeseen rinnastettavia, vireillä olevia hankkeita, eikä hankevaihtoehtoja. Muut hankkeet, joilla voi olla yhteisvaikutuksia hankkeen kanssa, selvitetään menettelyn aikana. Tällaisia olemassa olevia rakenteita ja toimintoja ovat ennakolta ainakin E12 -tie ja Riihimäen Lasin vanha kaatopaikka Riuttantien varressa. Riuttantien varrella Riihimäen Lasi Oy:n entisen kaatopaikan pilaantuneisuutta koskevien selvitysraporttien mukaan eteläosan puhdistaminen on tarpeen kaikilla maankäyttövaihtoehdoilla 16. Riihimäen Lasin vanha kaatopaikka sijaitsee hankealueen eteläpuolella, kuivatusojaston alajuoksulla. Kuvassa 5 on esitetty lasitehtaan vanhan kaatopaikan sijainti. 16 Jatkotutkimukset ja pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä Kunnostusvaihtoehtojen tarkastelu. Ramboll, syyskuu 2016.

21 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 21 (40) Kuva 5. Riihimäen Lasin vanha kaatopaikka sijaitsee osoitteessa Riuttantie 1, Riuttantien molemmilla puolilla. Hankealue on merkitty kuvaan vihreällä.

22 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 22 (40) 4 Arvioitavat hankevaihtoehdot Vaihtoehtoasettelu koskee hankealueen sisäisiä rajauksia ja hankealueen sisällä tapahtuvia toimintoja. Hankevaihtoehdot on muodostettu alueen teknisen täyttöasteen ympäristövaikutusten vertailemiseksi. Hankevaihtoehtojen mukaisia ympäristövaikutuksia vertaillaan menettelyssä ja vertailun tuloksia käytetään apuna hankesuunnittelussa. Hankevaihtoehdot on muodostettu siten, että niille on todellinen tarve, niiden toteuttaminen on tosiasioihin perustuvina mahdollista ja vaihtoehtojen ympäristövaikutusten vertaileminen helppoa. Turve poistetaan kaikissa vaihtoehdoissa savipintaan saakka, noin tasoon , jolloin märkää turvetta poistetaan kaivamalla noin kiintokuutiometriä ( tonnia). Turve hyödynnetään mullanvalmistuksessa joko alueella tai muualla viherrakentamisessa. Savipinnan korkeus alueella vaihtelee ja turvemäärän laskennallinen arvio voi jatkosuunnittelun ja työn aikana muuttua. Turveleikkauksesta laadittu suunnitelma on arviointiohjelman liitteenä 2. Hankealueen pinta-ala on 22,6 hehtaaria, mistä työpaikka-aluee (TP) on 9,76 hehtaaria ja metsätalousalue (M) 12,84 hehtaaria. Kitkamaat sijoitetaan pääasiassa yleiskaavan TPalueelle. Koheesiomaat hyödynnetään kokonaisuudessaan M-alueella, mitä käytetään hankkeen päätyttyä metsätalouteen ja metsätalouden tukitoimintoihin. Betonimursketta hyödynnetään kantavassa kerroksessa yhteensä kuutiometriä ( tonnia). Hankevaihtoehdoissa uusi tieliittymä rakennetaan Sipiläntielle, minkä suunniteltu sijainti on esitetty arviointiohjelman liitteissä. VE0: Hanke ei toteudu, nykytilanteen kuvaus Vaihtoehdossa hankealuetta ei muokata, eikä rakenneta suunniteltuun käyttöön. Hankealueen turvepinta on keskimäärin tasolla Alue säilyy tällöin nykyisessä metsätalouskäytössä. Hankealueen nykytila on esitetty arviointiohjelman liitteen 1 ilmakuvassa. VE1: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö Hankealue täytetään tasoon , jolloin keskimääräinen täytön paksuus on 3,5 metriä. Työpaikka-alueen pengertäyttöön otetaan ylijäämämaita vastaan kiintokuutiometriä (kitkamaita, tonnia) ja metsätalousalueen pengertäyttöön kiintokuutiometriä (koheesiomaita, tonnia). Hankevaihtoehdossa hankealueelle otetaan ylijäämämaita vastaan yhteensä kiintokuutiometriä ( tonnia). Toiminnan arvioitu kesto on viidestä kahdeksaan vuotta alueelle hyödynnettäväksi saatavan materiaalin määrästä riippuen. Asemapiirros vaihtoehdon mukaisesta hankealueen lopputilanteesta on esitetty arviointiohjelman liitteessä 3.

23 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 23 (40) VE2: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö tasoon +.00 Hankealue täytetään tasoon +.00, joten keskimääräinen täytön paksuus on 4,5 metriä. Työpaikka-alueen pengertäyttöön otetaan ylijäämämaita vastaan kiintokuutiometriä ( tonnia) ja metsätalousalueen pengertäyttöön kiintokuutiometriä ( tonnia), yhteensä kiintokuutiometriä ( tonnia). Toiminnan arvioitu kesto on seitsemästä kymmeneen vuotta hyödynnettäväksi saatavan materiaalin määrästä riippuen. Asemapiirros vaihtoehdon mukaisesta hankealueen lopputilanteesta on esitetty liitteessä 4. VE3: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö tasoon Hankealue täytetään tasoon , joten keskimääräinen täytön paksuus on 5,5 metriä. Työpaikka-alueen pengertäyttöön otetaan ylijäämämaita vastaan kiintokuutiometriä ( tonnia) ja metsätalousalueen pengertäyttöön kiintokuutiometriä ( tonnia), yhteensä kiintokuutiometriä ( tonnia). Toiminnan arvioitu kesto on kahdeksasta kahteentoista vuotta hyödynnettäväksi saatavan materiaalin määrästä riippuen. Asemapiirros vaihtoehdon mukaisesta hankealueen lopputilanteesta on esitetty arviointiohjelman liitteessä 5. VE4: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö tasoon Hankealue täytetään tasoon , joten keskimääräinen täytön paksuus on 6,5 metriä. Työpaikka-alueen pengertäyttöön otetaan ylijäämämaita vastaan kiintokuutiometriä ( tonnia) ja metsätalousalueen pengertäyttöön kiintokuutiometriä ( tonnia), yhteensä kiintokuutiometriä ( tonnia). Toiminnan arvioitu kesto on kymmenestä neljääntoista vuotta hyödynnettäväksi saatavan materiaalin määrästä riippuen. Asemapiirros vaihtoehdon mukaisesta hankealueen lopputilanteesta on liitteenä 6.

24 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 24 (40) 5 Arvioitavat ympäristövaikutukset Hankevaihtoehtojen ympäristövaikutukset selvitetään arviointimenettelyssä ja ne raportoidaan arviointiselostuksessa. Ympäristövaikutusten arvioimiseksi tarvittavat selvitykset on esitetty tässä luvussa. Luvussa on esitetty vaihtoehtojen ja niiden ympäristövaikutusten arvioinnin rajausta. Menettelyssä arvioidaan hankkeen välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset. Menettelyssä arvioidaan myös hankkeen ja lähialueen eri hankkeiden mahdollisia yhteisvaikutuksia. 5.1 Ehdotus selvitettävien ympäristövaikutusten rajauksesta Maarakennushankkeilla on aina vaikutuksia ympäristöön. Arviointimenettelyssä ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan toiminnan aiheuttamia välittömiä tai välillisiä, pysyviä tai palautuvia vaikutuksia, jotka voivat kohdistua: ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään ja arvioidaan toiminnan aiheuttamat vaikutukset hankkeen elinkaaren ajalta. Ehdotus arvioitavista vaikutuksista on seuraava: Vaikutukset hanke- ja lähialueen maa- ja kallioperään Vaikutukset pohjavesiin Vaikutukset pohjaveden laatuun, riittävyyteen ja virtaukseen Vaikutukset pintavesiin Vaikutukset hankealueen pintavesien valumareitteihin Vaikutukset alueen pintavesien määrään ja laatuun Vaikutukset valuma-alueeseen ja tulvimiseen Luontovaikutukset Vaikutukset hanke- ja vaikutusalueen eliöihin ja luontoarvoihin Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin Meluvaikutukset Vaikutukset terveyteen Vaikutukset asumisviihtyvyyteen ja virkistäytymiseen Vaikutukset luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden melutasoon Tärinävaikutukset Vaikutukset asumisviihtyvyyteen Vaikutukset rakenteisiin Vaikutukset ilmanlaatuun Vaikutukset terveyteen (pöly, haju) Vaikutukset asumisviihtyvyyteen ja virkistäytymiseen (pöly, haju) Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset lähi- ja kaukomaisemaan

25 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 25 (40) Vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaikutukset maankäyttösuunnitelmiin Vaikutukset kaavojen toteuttamiseen Vaikutukset muihin maankäyttösuunnitelmiin Vaikutukset hankealueen tulevaan maankäyttöön Liikennevaikutukset Liikenteen meluvaikutukset Liikennemäärät ja -turvallisuus Liikenteen tärinävaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin Vahinko- ja onnettomuustilanteisiin liittyvät vaikutukset Öljyvahingon vaikutukset Ongelmajätevahinko Pölyntorjunnan ongelmatilanteet Tieliikenneonnettomuus Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja toimintojen kanssa Melun yhteisvaikutukset Tärinän yhteisvaikutukset Liikenteen yhteisvaikutukset Luonnonympäristön pirstoutuminen Edellä mainitut ympäristövaikutukset on tunnistettu vastaavien hankkeiden ympäristövaikutusten perusteella. Ehdotusta voidaan täydentää ja rajata selvitysten sekä arviointimenettelyn aikana ilmenneiden muiden seikkojen perusteella. Lisäksi menettelyssä tehdään rajauksia etäisyyksistä, joilla hankkeella voi olla vaikutuksia. Arviointiselostuksessa kuvataan vaikutuskohtaisia lähi- ja kaukovaikutusalueita. Vaikutusalueet rajataan tehtävien selvitysten perusteella. Seuraavaksi on esitetty suunnitelmat eri ympäristövaikutusten arvioimiseksi. 5.2 Suunnitelma yhdyskuntarakenne- ja maankäyttövaikutusten arvioimiseksi Toiminnalla on tilapäisiä tai pysyviä vaikutuksia alueen ja lähialueen maankäytön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hankealueesta laaditaan tekninen maankäyttösuunnitelma, mikä otetaan huomioon arvioitaessa hankkeen vaikutuksia alueen maankäyttöön. Arviointimenettelyssä kuvataan nykyinen maankäyttö- ja kaavoitustilanne sekä vireillä olevat maankäyttösuunnitelmat. Tietoja täydennetään maastokäynneillä sekä kaavoittajien kanssa käytävillä keskusteluilla. Samalla arvioidaan maa-ainestoiminnan soveltuvuutta alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön sekä maankäytön suunnitelmien avulla. Erityistä huomiota kiinnitetään hankealueen lähialueen asutukseen, liikenteeseen ja muihin toiminnan vaikutuksille erityisen alttiisiin kohteisiin ja alueisiin. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön selvitetään tehtävien vaikutusselvitysten avulla myös kuulemismenettelyssä.

26 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 26 (40) 5.3 Suunnitelma maisema- ja kulttuuriympäristövaikutusten arvioimiseksi Hankkeen aiheuttamia muutoksia maisemarakenteessa ja maisemakuvassa arvioidaan asiantuntija-arvioina. Maisemavaikutusten arvioimiseksi laaditaan maisema-analyysi, missä rajataan vaikutusten tarkastelualue lähi- ja kaukomaisemaan vaikutusten näkyvyyden perusteella. Maisema-analyysiä sovelletaan myös mahdollisiin ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntyneisiin kulttuuriympäristöihin ja virkistysreitteihin. Apuna tarkastelussa käytetään maastokäyntejä, ilmakuvia, karttapohjia ja olemassa olevia rekisteritietoja sekä 3Dhavainnekuvia. Maisema-analyysissä keskitytään etenkin näkymiin Sipiläntieltä ja E12:lta sekä Sipiläntielle ja E12:lle. 5.4 Suunnitelma ihmisten elinolo- ja viihtyvyysvaikutusten arvioimiseksi Toiminnan merkittävimmät vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen liittyvät meluun, pölyämiseen ja liikenteen määrän lisääntymiseen. Toiminnan johdosta melu ja raskas liikenne lisääntyvät alueella, mitä voidaan pitää yhtenä merkittävimmistä lähialueen liikenneturvallisuuteen ja asumisviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä. Toiminnan meluvaikutukset ja melun leviäminen arvioidaan laskennallisesti pohjoismaisilla melumalleilla. Maa-ainesten kuljetusten aiheuttama melu lasketaan pohjoismaisella tieliikennemallilla ja pistelähteiden aiheuttama melu pohjoismaisella teollisuusmelumallilla. Apuna laskennassa käytetään Liikenneviraston liikennelaskentatietoa ja EU-meluselvityksiä sekä olemassa olevia tietoja koneiden sekä laitteiden melupäästöistä. Oletuksena on, että merkittävimmät meluvaikutukset rajoittuvat alle 300 metrin etäisyydelle suurinta melua aiheuttavasta toiminnasta (seulonta), vaikka melu on korvakuulolla erotettavissa taustamelusta kauempanakin. Melun leviämislaskennassa otetaan huomioon myös E12:n ja Sipiläntien nykyiset liikennesuoritteet sekä arvioitava tuleva liikennesuorite. Hankkeen raskaan liikenteen vaikutukset liikenneturvallisuuteen rajataan rakennettavaan tieliittymän alueelle, mistä kuljetukset ohjautuvat muun liikenteen sekaan. Toiminnasta aiheutuu ilmaan päästöjä, joista merkittävin on hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) leviäminen. Turpeen varastointi ja käsittely saattaa aiheuttaa pölyämistä varsinkin kuivina kesinä, mutta muutoin märän turpeen kaivamisesta ei ennakolta aiheudu pölypäästöjä. Haitta-alueen laajuuteen vaikuttavat merkittävästi erilaiset leviämisolosuhteet sekä pölyn torjuntakeinot, kuten pölynsidonta. Pölyämistä arvioidaan alan kirjallisuuteen ja maastokatselmuksiin perustuen. Hankkeen vaikutuksista laaditaan kokonaisnäkemys ihmisten terveyden, elinolojen ja viihtyvyyden kannalta. 5.5 Suunnitelma maaperävaikutusten arvioimiseksi Hanke vaikuttaa alueen nykyisiin maaperäolosuhteisiin. Alue tasataan ja rakennetaan kantavaksi moreenista, siltistä ja savesta koostuvilla ylijäämämailla sekä betonimurskeella.

27 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 27 (40) Pengertäytössä käytettävien materiaalien ominaisuuksia ja täytön vaikutuksia lähialueen ja liikenneyhteyksien vakauteen arvioidaan tehtävällä liukupinta-analyysillä. Analyysillä varmistetaan kulkuväylien vakaus. Hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset maaperään arvioidaan alan säädöksiin, lupaja oikeuskäytäntöön, kirjallisuuteen, selvityksiin ja kokemuksiin perustuen. Arvio tulee perustumaan muun muassa Geologian tutkimuskeskuksen ja ympäristöhallinnon olemassa olevaan materiaaliin ja hankealueen maaperän luontaisiin ominaisuuksiin sekä laadittavaan liukupinta-analyysiin. 5.6 Suunnitelma pinta- ja pohjavesivaikutusten arvioimiseksi Toiminta voi vaikuttaa hankealueen ja ympäristön vesi- ja hydrologisiin oloihin. Maamassojen kaivamisesta ja täyttämisestä johtuen merkittävimmät vaikutukset luonnonolosuhteisiin ovat muutokset sade- ja sulamisvesien virtausmäärissä ja -suunnissa sekä veden kuljettamien ainesten määrässä ja koostumuksessa. Toiminnan aikana alueella kuoritaan turvetta ja rakennetaan pengertä ylijäämämaa-aineksilla, joista voi suoto- ja hulevesien mukana levitä vesistöön rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita ja samentavia kiintoaineita. Hanke muuttaa toteutuessaan nykyistä ojitusta ja alueen kuivatus rakennetaankin uudelleen. Alueen sade- ja sulamisvesien (hulevesien, pintavesien) hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota, sillä hankealue sijaitsee Herajoen latvalla. Toiminnan aiheuttamia vaikutuksia pinta- ja pohjaveteen sekä Hera- ja Vantaanjoen vedenlaatuun arvioidaan alan säädöksiin, lupa- ja oikeuskäytäntöön, kirjallisuuteen, selvityksiin ja hankealueesta saatuihin tietoihin perustuen. Arviointiselostuksessa esitetään keinoja vesien kuormittumisen ehkäisemiseksi, kuten vesien käsittelymenetelmiä ja hulevesien imeytys- ja johtamisreittejä. Alueelle suunnitellaan ja mitoitetaan kuivatus sekä tasaus- ja viivytysaltaat arviointimenettelyn aikana. Maanrakennustöissä otetaan huomioon riittävä suojamaakerros pohjaveden pintaan nähden. Pohjaveden laaduntarkkailun tarve (pohjavesiputken asentaminen) arvioidaan selostusvaiheessa. Toiminnan vaikutusalueella tehdään kaivo- ja maalämpökaivokartoitukset. Alueen ylä- ja alajuoksulta selvitetään nykyistä vedenlaatua ja virtaamaa. Toimintaa varten alueelle tarvitaan talousvettä, jota käytetään pölynsidontaan ja työntekijöiden sosiaalitiloissa. Talousveden saantiin ja jätevesien käsittelyyn haetaan ratkaisua menettelyn aikana. Menettelyn aikana suunnitellaan ja mitoitetaan alueen hulevesienhallinta, jolloin selvitetään myös hankkeen vaikutusalueen laajuus. Arvioinnissa otetaan huomioon tulvariskit. Myös Riihimäen Lasin vanhan kaatopaikan sijainti valuma-alueen alapuolella otetaan huomioon ja arvioidaan hankkeen mahdolliset vaikutukset kaatopaikan nykytilaan. Apuna arvioinnissa käytetään myös yleiskaava-aineistoa ja vesiensuojeluyhdistysten selvityksiä sekä ympäristöhallinnon Vantaanjoen tulvamallinnuksia.

28 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 28 (40) 5.7 Suunnitelma kasveihin, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi Toiminnalla voi olla sekä toiminnan aikaisia että pysyviä vaikutuksia hankealueen ja lähialueen luontoarvoihin. Kaavoitusprosesseissa on jo tunnistettu ja kuvattu seudun merkitys muun muassa maakunnan ekologisessa verkostossa. Kaavoitusprosessien aineistoa hyödynnetään myös arviointimenettelyssä. Hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset alueen kasvillisuuteen, eläimiin ja luonnonsuojeluarvoihin selvitetään asiantuntijaselvityksin. Asiantuntija-arvio perustuu seuraaviin uusiin tehtäviin selvityksiin: Luontotyyppiselvitys Linnustoselvitys Liito-oravaselvitys Lepakkoselvitys Viitasammakkoselvitys Vesilain kohteiden arviointi Ekologiset yhteydet ja virkistyskäytön ohjaus Selvitykset laatii Suomen Luontotieto Oy. Arviointi perustuu maastokäynneillä todettuun ja olemassa olevaan aineistoon. Menetelmät kuvataan luonto erillisraporteissa, joiden tiedot otetaan huomioon arvioinnissa. Lisäksi käytetään hyväksi Riihimäellä aikaisemmin tehtyjä luontoselvityksiä arvioitaessa hankkeen vaikutuksia seudun ekologiseen verkostoon. Ekologinen yhteys -merkintä maakunta- ja yleiskaavassa edellyttää, että alueiden suunnittelussa huolehditaan siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka mahdollistaa eliölajiston liikkumisen paikasta toiseen. Selostuksessa otetaan kantaa hankkeen vaikutuksiin yhteyden säilymiseksi. 5.8 Suunnitelma hankkeen ja muiden hankkeiden yhteisvaikutusten arvioimiseksi Mahdolliset yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa selvitetään, arvioidaan ja raportoidaan selostusvaiheessa. Muiden toimijoiden rinnakkaisten hankkeiden osalta selvitysten rajauksena menettelyssä käytetään ympäristön nykytilaa ja sellaisia tietoja, joita muiden toimijoiden hankkeista on julkisesti saatavilla. Hankkeiden yhteisvaikutukset arvioidaan tehdyn rajauksen mukaisesti olemassa olevaan tietoon perustuen. Arviointiselostuksessa otetaan huomioon suunnitellut hankekokonaisuudet ja maankäytön suunnitelmat tiedossa olevalla tasolla. Arviointiselostuksessa kiinnitetään erityistä huomiota liikennesuoritteiden yhteisvaikutusten arvioimiseen niin melun ja ilmanlaadun kuin liikenneturvallisuudenkin kannalta. Hankealueelle on suunniteltu rakennettavaksi uusi liittymä Sipiläntielle. Lisäksi otetaan huomioon Sipiläntien eteläpuolen kevyen liikenteen vaatimat turvallisuusnäkökohdat. Lisäksi tasausaltaiden suunnittelussa otetaan huomioon tulvariskit, kun hankealue muuttuu rakennetuksi alueeksi. Hankkeen yhteisvaikutukset selvitetään etenkin liikenneväylien ja Riihimäen Lasin vanhan kaatopaikan osalta.

29 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 29 (40) 6 Vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin ja tehtäviin selvityksiin sekä ohjearvoihin tai ohjeisiin. Kaikkien mahdollisten vaikutusten osalta ei ole käytettävissä ohje- tai raja-arvoja tai edes mitattavissa olevaa vaikutusta. Tällöin vaikutukset ja tehty päätelmä pyritään kuvaamaan niin perusteellisesti ja läpinäkyvästi, että lukija pystyy tekemään oman arvionsa tehdyistä johtopäätöksistä. Menettelyn joustavuuden ja arviointitulosten käyttökelpoisuuden kannalta menettelyssä keskitytään hankkeen merkittävimpiin ja todennäköisimpiin vaikutuksiin. Arviointimenettelyssä pyrkimyksenä on ennakoida ja ennaltaehkäistä ympäristövaikutusten syntymistä. Hankeratkaisujen mahdollisiin ympäristövaikutuksiin voidaankin vaikuttaa suunnittelemalla ja ennakoimalla toimintaa. Arvioinnissa esitellään ja otetaan huomioon vaikutusten torjunta- ja pienentämiskeinoja, joita voidaan soveltaa hankkeen käytännön toteutuksessa. Tässä luvussa on esitelty vaikutusten merkittävyyden arviointi- ja vaihtoehtojen vertailumenetelmä. Luvussa on ennakoitu myös arvioinnin epävarmuustekijöitä, jotka kuvataan selvitys- ja arviointikohteittain arviointiselostuksessa. Vaihtoehtojen osalta vaikutusarvioinnit tehdään arviointiohjelmassa esitetyllä ja menettelyn aikana täydentyvällä tavalla. Arviointiselostukseen sisällytetään selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta ja hankealueen sopivuuden arviointi vaihtoehtojen mukaiselle toiminnalle. Lisäksi vertaillaan hankevaihtoehtoja keskenään. Hankevaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja vaihtoehtojen keskinäinen vertailu esitetään arviointiselostuksessa teksti- ja taulukkomuotoisena. 6.1 Arviointimenetelmä Hankkeen vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys arvioidaan olemassa olevien ja uusien erillisselvitysten, lausuntojen, mielipiteiden ja muiden asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella matriisimuotoisella työkalulla. Vaikutuksen merkittävyys arvioidaan seurausten ja todennäköisyyden suhteena. Seuraus ja todennäköisyys arvioidaan kolmeportaisesti. Vaikutuksen todennäköisyys jaetaan epätodennäköisiin mahdollisiin ja todennäköisiin vaikutuksiin Vaikutus (seuraus) jaetaan vähäisiin (hankealueella todennettavia vähäisiä vaikutuksia; ei hankealueen ulkopuolella todennettavia tai havaittavia vaikutuksia) kohtalaisiin (vähäistä suurempia vaikutuksia hankealueen sisällä; hankealueen ulkopuolella todennettavia havaittavia ja hankealuetta laajempia vaikutuksia, haitan kokemusta ja/tai viihtyvyysvaikutuksia)

30 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 30 (40) suuriin (merkittäviä arvoja, terveyttä tai turvallisuutta uhkaavia vaikutuksia hankealueella tai sen ulkopuolella; merkittävästi ohjearvoja ylittäviä pitoisuuksia tai tasoja häiriytyvissä kohteissa) Seurauksen arviointi perustuu ympäristövaikutusten ominaisuuksiin (esim. päästön laatu ja määrä sekä vaikutuksen laajuus ja kesto) ja kohteen herkkyyteen (esim. luontotyypin kulumisherkkyys, uhanalaiset lajit, asutuksen ja pohjavesialueen läheisyys). Ympäristövaikutus voi olla myönteinen, neutraali tai kielteinen. Myönteinen vaikutus merkitsee tarkasteltavan tilan tai tilanteen parantumista vaihtoehdon toteutuessa, kielteinen taas tarkoittaa heikkenemistä. Neutraalilla vaikutuksella ei ole todettavissa tai määritettävissä myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia. Vaikutus voi olla myös sekä myönteinen että kielteinen (+/-). Todennäköisyys ja seuraus arvioidaan tehtyihin selvityksiin, hankkeen vaihtoehtoihin, ympäristövaikutuksen ominaisuuteen, kohteen herkkyyteen, toimialan tekniikkaan ja käytäntöihin sekä kokemukseen perustuen. Vaikutuksen merkittävyys arvioidaan matriisissa todennäköisyyden ja seurauksen suhteessa. Merkittävyys jaetaan viiteen ryhmään: 1. merkityksetön: vaihtoehdon toteutumisella ei ole merkitystä arvioitavaan asiaan 2. vähäinen: vaihtoehdon toteutumisella on vähäistä merkitystä arvioitavaan asiaan; toimenpidetarve vaikutusten vähentämiseksi on tapauskohtaista ja harkinnanvaraista. 3. kohtalainen: vaihtoehdon toteutumisella on kohtalaista merkitystä arvioitavaan asiaan; kielteiset vaikutukset tulee toiminnassa huomioida ja niiden vähennyskeinot suunnitella ja toteuttaa sekä suhteuttaa saatavaan hyötyyn. 4. merkittävä: vaihtoehdon toteutumisella on merkittäviä vaikutuksia tarkastelukohteeseen; kielteisiä vaikutuksia tulee vähentää ja ehkäistä; vaikutusten mahdollisuus tulee huomioida koko toiminnassa. 5. suuri/sietämätön: kielteiset vaikutukset ovat este vaihtoehdon toteuttamiselle, jollei niitä pystytä ratkaisevasti ehkäisemään tai vähentämään (BAT ja BEP) Arviossa käytetään matriisimuotoista työkalua, joka on kuvattu taulukossa 2. Taulukkomuotoinen arvio laaditaan kokonaisuudessaan selostuksen liitteeksi. Myös vaikutuksen varaus (+, 0, -, +/-) arvioidaan vaikutuskohtaisesti.

31 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 31 (40) Taulukko 2. Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettävä matriisityökalu. Arviointiesimerkki: jos vaikutus olisi kohtalainen (esimerkiksi viihtyvyyshaitan kokeminen) ja sen todennäköisyys mahdollinen, vaikutus olisi merkittävyydeltään kohtalainen. Viihtyvyyshaitta olisi vaikutukseltaan kielteinen. Todennäköisyys Seuraus epätodennäköinen mahdollinen todennäköinen vähäinen merkityksetön vähäinen kohtalainen kohtalainen vähäinen kohtalainen merkittävä vakava kohtalainen merkittävä suuri/sietämätön Vaikutukset ja perusteet tehtyyn arvioon kuvataan arviointiselostuksessa sanallisesti kunkin vaikutuksen yhteydessä. Sanallisessa kuvauksessa otetaan huomioon eri vaihtoehdot ja niiden vaikutukset arvioitavaan asiaan. Myös ympäristövaikutusten vähennyskeinot kuvataan. 6.2 Arvioinnin epävarmuustekijät Hankkeen ja sen vaihtoehtojen tunnusluvut tarkentuvat menettelyn aikana, joten on syytä huomioida, että arviointiohjelmassa esitettyihin tunnuslukuihin ja ennakkoarvioihin liittyy epävarmuuksia. Arviointiohjelmassa esitetyt tiedot ovat alustavia ja ne tulevat tarkentumaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Selostusvaiheessa arvioidaan selvitys- ja vaikutuskohtaiset epävarmuustekijät. Arviointiselostuksessa otetaan kantaa myös toiminnan riskeihin ja niiden teknisiin tai käytänteihin liittyviin vähennys- ja ehkäisykeinoihin. Epävarmuustekijät kuvataan arviointiselostuksessa. 6.3 Riskien arviointi Pilaantumattomien maa-ainesten tavanomaisesta hyödyntämisestä ja jalostamisesta tai hyödyntämiskelpoisen betonimurskeen käytöstä ei tavallisesti aiheudu merkittävää haittaa tai vaaraa asutukselle ja ympäristölle. Toiminnan ympäristöriskit liittyvätkin pääosin onnettomuus- tai vikatilanteisiin. Hankkeen toiminnan riskit jaetaan kolmeen osaan, terveys-, ympäristö- ja onnettomuusriskeihin: 1. Terveysriskillä tarkoitetaan tässä tapauksessa riskiä, joka hankkeen mukaisesta, tavanomaisesta toiminnasta aiheutuu toiminnan ulkopuolisen ihmisen terveydelle. Arviota ei tehdä työturvallisuusperustein. Riski arvioidaan menettelyssä esitettyjen seikkojen perusteella ja se perustuu tehtyyn vaikutusten arviointiin. 2. Ympäristöriskin alle yhdistetään toiminnan muut vaikutukset, joilla ei ole välitöntä yhteyttä ihmisten terveyteen, mutta voivat luonto- tai ympäristöolosuhteiden kautta vaikuttaa ihmisten elinoloihin. 3. Toiminnan onnettomuusriski arvioidaan kokonaisuutena. Onnettomuuden seurauksena voi olla henkilövahinko (työmaaonnettomuus, tieliikenneonnettomuus). Ympäristövahingossa maaperää tai pahimmassa tapauksessa poh-

32 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 32 (40) javettä voi pilaantua. Onnettomuuden tai vahingon riskinarvioinnissa ei arvioida tahallisuuden tai tuottamuksellisuuden mahdollisuutta. Riskit arvioidaan taulukon 2 matriisityökalulla. Arviointiselostuksessa otetaan kantaa riskien pienentämiskeinoihin. Ennakolta olennaisimmat keinot vähentää toiminnan mahdollisia riskejä liittyvät työmaaturvallisuuden parantamiseen, pohjaveden teknisiin suojaustoimiin, pintavesien johtamisreittien ja viivytysmenetelmien rakentamiseen, melun leviämisen estämiseen, pölynsidontaan, toiminta-aikojen huomioimiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. 6.4 Haitallisten vaikutusten rajoittamiskeinot Arviointiselostuksessa esitetään perusteltu näkemys hankevaihtoehtojen merkittävimmistä haitallisista ympäristövaikutuksista ja mahdollisuuksien mukaan ehdotus niiden vähentämiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Yksityiskohtaisemmat tekniset ratkaisut ratkaistaan myöhemmässä hankesuunnittelussa. 6.5 Vaikutusten seuranta Hankkeen vaikutusten seurannalla varmistetaan, että hankkeen vaikutukset ovat sellaiset kuin niiden arvioitiin olevan ja vaikutuksia ehkäisevät tai lieventävät toimenpiteet toimivat siten kuin suunniteltiin. Lisäksi seurannalla tuotetaan tietoa mahdollisia tulevia hankesuunnitelmia varten. Arviointiselostukseen laaditaan ehdotus hanketoiminnan merkittävimpien ympäristövaikutusten seurantaohjelmiksi. 6.6 Hankkeen vaikutusten ajoittuminen Hankevaihtoehtojen toteuttamista ei ohjelmavaiheessa voida ennakolta luotettavasti arvioida. Ohjelmassa on kuitenkin esitetty ne tosiasiat, jotka liittyvät hankealueen niihin suunnitelmiin, joita varten arviointimenettely on käynnistetty. Menettelyn jälkeen käynnistetään varsinaisen toteutettavan vaihtoehdon tarvitsema lupasuunnittelu ja -harkinta. Suunnittelu voidaan osin aloittaa jo menettelyn aikana. Mahdolliset lupaprosessit eivät kuitenkaan etene päätösvaiheeseen ennen kuin hakemuksiin on liitettävissä sekä arviointiselostus että yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä selostuksesta. Osa hankkeen ympäristövaikutuksista tapahtuvat jo alueen esirakentamisvaiheessa. Vaikutusten ajoittuminen riippuu paitsi valittavasta toteutusvaihtoehdosta, myös hankkeesta vastaavasta riippumattomista tekijöistä, esimerkiksi rakentamisen suhdannevaihteluista. Vaikutukset voivat olla kertaluonteisia tai toistuvia ja tilapäisiä tai pysyviä. Arviointiselostuksessa selvitetään myös vaikutusten ajoittumista hankevaihtoehtokohtaisesti.

33 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 33 (40) Sanasto ja lyhenteet BAT BEP Paras käyttökelpoinen tekniikka Ympäristön kannalta paras menettely tai menetelmä Heilahdusnopeus Maan tärinän mittayksikkö KHO Korkein hallinto-oikeus Kiintokuutiometri, m 3 ktr, k-m 3 Tilavuuslaskennassa käytetty yksikkö, irrottamaton maa-aines Kitkamaa Kiviaines Maalaji, minkä pitää koossa rakeiden välinen kitka. Hiekka, sora, moreeni ja kivet. Kiviaineksella tarkoitetaan yhteiskunnan rakentamisessa tarvittavaa hiekkaa, soraa ja kalliomurskeita. Kiviaines on puhdas luonnontuote, jota käytetään joko jalostettuna eli murskattuna ja seulottuna tai sellaisenaan. Kiviainesta tarvitaan rakentamiseen ja olemassa olevien rakenteiden ylläpitoon Suomessa noin 90 miljoonaa tonnia vuodessa. Tästä noin 60 miljoonaa tonnia on jalostettuja kiviaineksia. Koheesiomaa Maalaji, minkä koossapitävä voima on kitkan lisäksi rakeiden välinen koheesio. Savi, siltti. Korkeusjärjestelmä Suunnittelussa käytetty korkeusjärjestelmä on N2000. Korkeustaso Termi tarkoittaa korkeusasemaa meren keskivedenpinnasta Kuutio-tonni -muunnos Arviointiohjelmassa käytetyt ominaispainot ovat: Betonimurskeen ominaispaino 2,5 t/m 3 (1 k-m 3 = 2,5 t ja 1 t = 0,4 m 3 ) Moreenin ja louheen ominaispaino 1,8 t/m 3 (1 k-m 3 = 1,8 t ja 1 t = 0,556 m 3 ) Saven/siltin ominaispaino 1,6 t/m 3 (1 k-m 3 = 1,6 t ja 1 t = 0,625 m 3 ) Turpeen ominaispaino 1,1 t/m 3 (1 k-m 3 = 1,1 t ja 1 t = 0,91 m 3 ) PM 10 Hengitettävä hiukkanen, halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin hiukkanen

34 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 34 (40) Rakennekuutiometri, m 3 rtr, r-m 3 Tilavuuslaskennassa käytetty yksikkö, rakenteeseen sijoitettavan maa-aineksen laskennallinen tilavuus Suunnittelualue Suunnittelualueella tarkoitetaan sitä aluetta, jonka sisälle hankkeen kaikki toiminnot sisältyvät, pl. liikennöinti Tasokoordinaatisto Suunnittelussa käytetty tasokoordinaattijärjestelmä on ETRS-TM35FIN YM Ympäristöministeriö

35 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 35 (40) Lähteet Arviointiohjelman laatimisessa on käytetty arviointiohjelmassa mainittujen tietolähteiden lisäksi seuraavia lähteitä: Säädökset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista, Jätelaki 646/2011 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 252/2017 Tasavallan presidentin asetus tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta 122/2004 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 277/2017 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 713/2014 Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Kaava- ja kartoitusaineistot, selvitykset Hämeen tiepiirin riistaeläinselvitys. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 43/ Tiehallinto ISSN Kaavoituskatsaus 2017 Kaavoitusohjelma Riihimäen kaupunki Kanta-Hämeen ekologinen verkosto. Hämeen Maakuntakaava 2040 selvitykset. Hämeen liitto Kanta-Hämeen luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaohjelma Loppuraportti. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 102/ Maritta Liedenpohja- Ruuhijärvi. ISBN (PDF) Kanta-Hämeen Maakuntakaava 2040, kaavaselostus. Kanta-Hämeen Maakuntakaava 2040, tausta-aineistot ja -selvitykset.

36 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 36 (40) Kanta- ja Päijät-Hämeen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna Janne Ruuth, Henna Toivanen, Irene Kuhmonen, Eero Leppänen, Anne Kiljunen. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökesku. Raportteja 6/ ISBN (PDF) Maantie 130 liikenneselvitys välillä Linnatuuli Hyvinkää. Trafix Oy Riihimäki, Yleiskaavaehdotus 2035, selostus ja liitteet. Riihimäen arvokkaat luontokohteet. Riihimäen kaupunki Riihimäen ekologiset vaikutukset. Seija Väre. Sito Riihimäen ilmanlaatuselvitys. Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat. Jatta Salmi, Birgitta Alaviippola, Hanna Hannuniemi, Katja Loven, Risto Pesonen, Mari Kauhaniemi. Ilmatieteen laitos. Helsinki Riihimäen kaupunkiseudun liikenteen ja maankäytön kehittämisselvitys, vaihe 1. Trafix Oy Riihimäen kaupunkiseudun liikenteen ja maankäytön kehittämisselvitys. Trafix Oy Riihimäen Lasin kaatopaikka. Jatkotutkimukset ja pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä Kunnostusvaihtoehtojen tarkastelu. Ramboll, syyskuu Riihimäen lepakkokartoitus Yrjö Siivonen ja Terhi Wermundsen. Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö ja kaavoituspalvelut ISBN Riihimäen linnustoselvitys Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Riihimäen kaupunki Riihimäen meluselvitys Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö. Riihimäen pintavesien seurantaohjelma. Julkaisu 57/ Heli Vahtera, Paula Muukkonen, Kirsi Lahti. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. ISSN Riihimäen viheralueohjelma Riihimäen kaupunki Riihimäen kaupunki, Ympäristönsuojelumääräykset, Pohjavesialueet Tulvariskien alustava arviointi. 21. Vantaanjoen vesistöalue. Uudenmaan ELY-keskus. Helsinki 2010.

37 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 37 (40) TähtiRanta Infra Oy, pohjatutkimukset Uudenmaan ELY-keskuksen alueellinen hirvieläinvaaraselvitys. Seija Väre, Katja Tuomola, Siru Parviainen, Maija Krankka. Raportteja 14/ 214. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ISBN (PDF) Vantaanjoen ja sen sivujokien hydrauliset yhteydet pohjavesimuodostumiin ja vaikutukset veden laatuun. Anna-Liisa Kivimäki, Anne Rautio, Kirsti Korkka-Niemi, Mikko Brander, Maria Nygård, Heli Vahtera, Juha Karhu, Veli-Pekka Salonen, Mikko Kiirinki ja Kirsti Lahti. Julkaisu 69/2013, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. ISBN (PDF) Vantaanjoen yhteistarkkailu. Vedenlaatu vuonna Heli Vahtera, Jari Männynsalo. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. ISBN (pdf) Yhteenvetoraportti Herajoen vedenottamon valuma-alueen geologisen rakenteen selvtyksistä. Geologian tutkimuskeskus, Etelä-Suomen yksikkö, Maankäyttö ja ympäristö Geologian tutkimuskeskus Avoin data Geologian tutkimuskeskuksen Hakku-palvelu, hakku.gtk.fi Kulttuuriympäristön palveluikkuna, Liikennevirasto liikennemääräkartat Maanmittauslaitoksen Kiinteistötietopalvelu, Maanmittauslaitoksen Tiedostopalvelu, tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/ Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA, Riihimäen karttapalvelu, Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, suojelualueet, Oppaat ja ohjeet Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. Ympäristö ja Terveys-lehti

38 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 38 (40) Maa-ainesten hyödyntäminen opas kaivettujen maa-ainesten luokittelusta jätteeksi ja hyödyntämiskelpoisuuden arvioinnista. Luonnos Ympäristöministeriö Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi. Esiselvitys. Asko Talja ja Ari Saarinen. VTT tiedotteita Maansiirtokoneiden äänitehotason pikamittausmenetelmä. Ympäristöopas 53. Ympäristöministeriö Maantiet kaavoituksessa. Suunnittelu- ja toteutusvaiheen ohjaus. Tiehallinto. Helsinki ISBN Nastojen, hiekoituksen ja suolauksen aiheuttama pöly ja sen leviäminen ympäristöön. Kirjallisuustutkimus. Talvi- ja tieliikenneprojekti. Alaprojekti B: Ympäristö. Tielaitoksen selvityksiä 70/1992. Tiehallitus. Helsinki Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. VTT Tiedotteita Asko Talja. VTT Tieliikennemelun mittaaminen. Ympäristöopas 15. Ympäristöministeriö Ympäristömelun mittaaminen. Ohje 1/ 19. Ympäristöministeriö 19. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/ Ympäristöministeriö. ISBN (PDF) Turvetuotannon ympäristönsuojeluopas. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ISBN (PDF) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Suomen ympäristö 25/2010. Suomen ympäristökeskus Ympäristömelun vaikutukset. Tapani Jauhiainen et al. Suomen ympäristö 3/2007. Ympäristöministeriö. Helsinki 2007.

39 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 39 (40) Yhteystiedot Hankkeesta vastaava H. G. Paloheimo Oy PL RIIHIMÄKI yhteyshenkilö Martti Paloheimo Yhteysviranomainen Hämeen ELY-keskus PL LAHTI yhteyshenkilö Markku Paananen YVA-konsultti Insinööritoimisto Matti Jokinen Puusepänkatu HÄMEENLINNA Matti Jokinen p matti.jokinen@imj.fi

40 H. G. Paloheimo Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 40 (40) Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Nykytilanne, karttaote 1 : 4000 (A4) Turveleikkaus, asemapiirros 1 : 4000 (A4) VE1, asemapiirros 1 : 4000 (A4) VE2, asemapiirros 1 : 4000 (A4) VE3, asemapiirros 1 : 4000 (A4) VE4, asemapiirros 1 : 4000 (A4) Esisuunnitelma hulevesien hallinnasta, asemapiirros 1 : (A4) Pohjavesi- ja vesistöalueet, karttaote 1 : , (A4) Yleiskaavamerkinnät, karttaote 1 : (A4) Maakuntakaavamerkinnät, karttaote 1 : (A4)

41 E12--> H.G. PALOHEIMO OY Mittakaava 1:4000 (A4) Liite 1. Nykytilanne Hankealueen raja (TP) Hankealueen raja (M) Kiinteistöraja JUSSILANSUON MAA-AINESTEN KÄSITTELYKESKUS 0 0 ~ E12--> ~ ~ ~ P 0 5 0

42 P ~ Turveleikkaus m³ uusi liittymä Liite 2. Turveleikkaus Hankealueen raja (TP) Hankealueen raja (M) Kiinteistöraja JUSSILANSUON MAA-AINESTEN KÄSITTELYKESKUS H.G. PALOHEIMO OY Mittakaava 1:4000 (A4) ~ Turveleikkaus m³ ~ ~+90.50

43 P Liite 3. VE1 täyttö Hankealueen raja (TP) Hankealueen raja (M) Kiinteistöraja JUSSILANSUON MAA.AINESTEN KÄSITTELYKESKUS H.G. PALOHEIMO OY Mittakaava 1:4000 (A4) Koheesiomaatäyttö m³ uusi liittymä Sipiläntie Kitkamaatäyttö m³ E12--> E12-->

44 P Liite 4. VE2 täyttö +.00 Hankealueen raja (TP) Hankealueen raja (M) Kiinteistöraja JUSSILANSUON MAA-AINESTEN KÄSITTELYKESKESKUS H.G. PALOHEIMO OY Mittakaava 1:4000 (A4) Koheesiomaatäyttö m³ uusi liittymä Sipiläntie Kitkamaatäyttö m³ E12--> E12-->

45 P Liite 5. VE3 täyttö Hankealueen raja (TP) Hankealueen raja (M) Kiinteistöraja JUSSILANSUON MAA-AINESTEN KÄSITTELYKESKUS H.G. PALOHEIMO OY Mittakaava 1:4000 (A4) Koheesiomaatäyttö m³ uusi liittymä Sipiläntie Kitkamaatäyttö m³ E12--> E12-->

46 P Liite 6. VE4 täyttö Hankealueen raja (TP) Hankealueen raja (M) Kiinteistöraja JUSSILANSUON MAA-AINESTEN KÄSITTELYKESKUS H.G. PALOHEIMO OY Mittakaava 1:4000 (A4) Koheesiomaatäyttö m³ uusi liittymä Sipiläntie Kitkamaatäyttö m³ E12--> E12-->

47 P Viivytysalue Liite 7. Hulevesien hallinnan esisuunnitelma Hankealueen raja (TP) Hankealueen raja (M) Kiinteistöraja JUSSILANSUON MAA-AINESTEN KÄSITTELYKESKUS H.G. PALOHEIMO OY Suodatinalue Mittakaava 1:4000 (A4) Viivytysalue Suodatinalue Sipiläntie E12--> E12-->

48 Tampere E12 Kokemäenjoen vesistö Kokemäenjoen vesistö Vantaanjoen vesistö Riihimäki ojasto E12 Herajoki Vantaanjoki Vantaanjoen vesistö Vantaanjoen-Herajoen valuma-alue E12 Liite 8. Pohjavesi- ja vesistöalueet Hankealue Herajoen ottamon valuma-alue Pohjavesialue JUSSILANSUON MAA-AINESTEN KÄSITTELYKESKUS H.G. PALOHEIMO OY 0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Helsinki Mittakaava 1: (A4) Harris Corp, Earthstar Geographics LLC Earthstar Geographics SIO 2017 Microsof

49 P TP / TP res. = Työpaikka-alue V = Virkistysalue V-1 = Viheralue PY = Julkisten palvelujen ja hallinnon alue A = Asuinalue M = Maa- ja metsätalousvaltainen alue EA = Ampumarata-alue EH = Hautausmaa-alue = Viheryhteystarve M M Sipiläntie 2017 GeoEye Earthstar Geographics SIO 2017 Microsoft Corp V-1 TP TP TP TP TP res. EH A TP A E12--> E12--> EA TP res. PY A V A V V-1 Liite 9. Yleiskaavamerkinnät hankealueen raja (TP) hankealueen raja (M) JUSSILANSUON MAA-AINESTEN KÄSITTELYKESKUS H.G. PALOHEIMO OY V-1 Mittakaava 1: (A4) TP V-1 A

50 ma Ar A P TP = Työpaikka-alue A = Taajamatoimintojen alue AA = Asuntovaltainen alue Ar = Asuntovaltainen alue X = Kaavoittamaton alue RMs = Matkailupalvelujen alue P = Palvelujen alue -EOt Sipiläntie TP X E12--> E12--> X 2017 GeoEye Earthstar Geographics SIO 2017 Microsoft Corp TP RMs AA Liite 10. Maakuntakaavamerkinnät hankealueen raja (TP) hankealueen raja (M) JUSSILANSUON MAA-AINESTEN KÄSITTELYKESKUS H.G. PALOHEIMO OY Mittakaava 1: (A4) P