SYK, korkeakoulut ja kestävä kehitys energiapäivä Klikkaa esiintyjän nimeä mennäksesi suoraan hänen esityksensä alkuun

Transkriptio

1 Päivän ohjelma ja aikataulu 11:00 12:00 Saapuminen ja lounas 12:00 13:00 Puheenvuorot A-P Lassila, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy: Kestävä kehitys ja energia Saana Raatikainen, Tampereen yliopisto: Hyviä esimerkkejä energiatyöstä kampuksella Juha Viholainen, Granlund Consulting Oy: Energiayhteistyön kehittäminen kampuksilla Eveliina Salerma, Granlund Consulting Oy: Nykyinen energianhankinta ja uusiutuvan energian potentiaali kampuksilla 13:00 14:00 Työpaja: Energian sujuva yhteistyö Motivoiva energiatehokkuus millaista se on ja miten eri osapuolilla on mielekästä olla mukana? Energiatavoitteet tavoitteen suunta on yhteinen, mutta tarvitsemmeko tarkemmat yhteiset tavoitteet? Säästötoimenpiteiden sujuvoittaminen kuinka hyvistä kohteista win-win-tilanteita? Energian hankinta mitkä energiamuodot ja mitkä roolit? 14:00 14:30 Kahvitauko 14:30 15:15 Työpajan purku ja tulokset 15:15 15:35 Vierailijaluennoitsija etäyhteydellä: Braunschweigin teknillisen yliopiston hallintojohtaja Dietmar Smyrek: Motivointi energiatehokkuuteen 15:35 15:50 Jussi From, Granlund Consulting Oy: Korkeakoulujen kannattava osallistuminen 15:50 16:00 Aki Havia, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy: Päivän yhteenveto ja katse eteenpäin Tapaaminen päättyy klo 16. SYK, korkeakoulut ja kestävä kehitys energiapäivä Klikkaa esiintyjän nimeä mennäksesi suoraan hänen esityksensä alkuun

2 Vastuulliset toimijat Kestävät kampukset Energiapäivä Ari-Pekka Lassila

3 SYK, korkeakoulut ja kestävä kehitys energiapäivä Päivän ohjelma ja aikataulu 11:00 12:00 Saapuminen ja lounas 12:00 13:00 Puheenvuorot A-P Lassila, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy: Kestävä kehitys ja energia Saana Raatikainen, Tampereen yliopisto: Hyviä esimerkkejä energiatyöstä kampuksella Juha Viholainen, Granlund Consulting Oy: Energiayhteistyön kehittäminen kampuksilla Eveliina Salerma, Granlund Consulting Oy: Nykyinen energianhankinta ja uusiutuvan energian potentiaali kampuksilla 13:00 14:00 Työpaja: Energian sujuva yhteistyö Motivoiva energiatehokkuus millaista se on ja miten eri osapuolilla on mielekästä olla mukana? Energiatavoitteet tavoitteen suunta on yhteinen, mutta tarvitsemmeko tarkemmat yhteiset tavoitteet? Säästötoimenpiteiden sujuvoittaminen kuinka hyvistä kohteista win-win-tilanteita? Energian hankinta mitkä energiamuodot ja mitkä roolit? 14:00 14:30 Kahvitauko 14:30 15:15 Työpajan purku ja tulokset 15:15 15:35 Vierailijaluennoitsija etäyhteydellä: Braunschweigin teknillisen yliopiston hallintojohtaja Dietmar Smyrek: Motivointi energiatehokkuuteen 15:35 15:50 Jussi From, Granlund Consulting Oy: Korkeakoulujen kannattava osallistuminen 15:50 16:00 Aki Havia, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy: Päivän yhteenveto ja katse eteenpäin Tapaaminen päättyy klo 16.

4 I have a dream Ympäristöinsinöörin unelma Jokaisen on roolistaan tai näkökulmastaan riippumatta, motivoivaa ja mielekästä toimia kampuksilla vastuullisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Kampuksilla on myös positiivinen, vastuulliseen elämäntapaan kasvattava vaikutus.

5 Keke-asioiden tärkeyden ja toteutettavuuden nelikenttä

6 Viherkatot Energiaomavaraisuus (kiinteistöjen) Jaetut resurssit (labrat) Aurinkopaneelit Älä pihistä talotekniikasta -> ei olosuhteesta säästöjä -arkkitehtuuri saa tehdä Paljon kehitettävää, että asia saadaan käytäntöön Kampus osana kaupunkia. Kaupunki mukaan. Lobbaus SYK & Yliopisto. Esim. Infra, liikkuminen Oppimisympäristöt -muuntojoustavuus - Kestää aikaa Osallisuus: Meidän kaikkien yhteinen kampus Turvalliset ja terveet tilat -> hyvinvointi -> houkuttelevuus Kampus osana kaupunkia Henkilöstön ja opiskelijoiden sitouttaminen Kampusviljely SYK-Yliopisto- Opiskelijat Taloudelliset säästöt -> mittarit -> viestintä Hiilineutraalius uusiutuva energia Panokset ja hyödyt energiakustannuksista jakautuu motivoivasti ja oikein Pysäköinti ja liikenteen järkevöittäminen Tärkeää tai asialla suuri vaikutus Energiaomavarain en kampus : Strateginen tavoite Resurssiviisaus Innovatiiviset ja uudet energiaratkaisut Kampuksen monimuotoisuus Rakennusten muunneltavuus Yhteiskehittäminen kohti resurssiviisasta tilankäyttöä Viihtyisyys ja hyvinvointi Suunnittelijoid en kestävää kehitystä tukevat ratkaisut Asuminen ja palvelut Sähkönkulutus tietotekniset laitteet Asianmukainen valaistuksen ohjaus Energiatehokkuus yhteistyössä hyödyt ja kustannukset Johdon sitoutuminen SISÄILMA Opiskelijoiden aktivointi arkipäivän tekoihin Mukaan rakennusautomaa-tioon Aloita hankesuunnittelusta JAKAMIS- TALOUS Vähemmän tärkeää tai asialla pieni vaikutus Uudet oppimisympäristöt -> kilpailukyvyn lisääminen Resurssien järkevä yhteiskäyttö - monikäyttäjärak ennukset Liikenneympäristö BRÄNDI - Living lab (opetus & tutkimus) - Ilme sanaton viestintä) Lisää käyttäjän kuuntelua ympäristöasioissa, esim. hankkeet (vaihtoehtotarkast elut viestittynä) Kevyen liikenteen kehittäminen (olosuhteet kuten ympäri vuoden valiaistut reitit, Säliytys, sosiaalitilat, huoltomahdoll isuus Teot näkyviksi -> VIESTINTÄ X2 Rakennusten energiatehokk uus X2 Valaistus valaisimet, joihin sopii ledit SYK / Yo Green campus ranking/sertifi kaatti Tilojen käyttäminen 24/7 Yhdessä strateginen tavoite YO:t ja SYK, kaupungit Sisäilma-asiat vs energia Varallisuuden vastuullinen kehittäminen Kustannusten alentaminen hankkeissa Energia Resurssiviisaus Kampus osana kaupunkia Hyvät mahdollisuudet ottaa käyttöön heti

7 Toimitilakiinteistöt Työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto ja Motiva palkitsivat SYK:n kunniamaininnalla. Kauden aikana SYK saavutti MWh (6 %) vuotuisen säästön. Käytännössä mitattu säästö vastasi laskennallisia säästöjä, joiden mukaan sopimuksen velvoitetta suurelta osin täytetään. Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan liittyneet yritykset Tilanne (38 yritystä, 1055 toimipaikkaa): Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy Alma Acquisition 1 Oy Alma Media Oyj Antilooppi Ky Citycon Oyj Cursor Oy, Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö Exilion Real Estate 1 Ky Fastighets Ab Sibbo Ämbetshus Genesta GNRE II Holding SARL Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY Hemfosa Finland Oy Joensuun Tiedepuisto Oy Julius Tallberg-kiinteistöt Oyj Kauppakeskus Hansa Ky Kauppakeskus Skanssi Oy Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Keskuskorttelin Huolto Oy Keva Kiinteistö Oy Helsingin Ajomiehentie 1 Logicor Oy:n tytäryhtiöt ja näiden hallinnoimat kiinteistöt LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy Niam V Helsinki Office Portfolio Holding Ab ja Niam V Two Star Holding Ab Nordea Henkivakuutus Suomi Oy OP Kiinteistösijoitus Oy Oy Julius Tallberg Ab Peimarin koulutuskuntayhtymä Posti Kiinteistöt Oy Puolustushallinnon rakennuslaitos Renor Oy Sagax Finland Asset Management Oy Sampo Oyj Senaatti-kiinteistöt Sponda Oyj Suomen Yliopistokiinteistöt Oy VR-Yhtymä Oy, kiinteistöyksikkö

8 Vuosikulutus Mitattu ominaisenergiankulutus SYK:n kiinteistökannassa Lämpö [kwh/brm²] Sähkö [kwh/brm²] Rakennusten energiaseminaari

9 Mitä jatkossa? Energian alkuperä. Myös yhteistyö energiayhtiöiden kanssa. Kampus- ja rakennuskohtaiset tavoitteet pilkkovat suuren TETS-tavoitteen. PTS. Mittaamme hiilijalanjälkeämme ja toimimme sen pienentämiseksi. tonnia CO Kartoitamme uusiutuvan energiantuotannon mahdollisuudet kampuksilla vuosi Kaukolämpö Sähkö Yhteensä Rakennusten energiaseminaari

10 Kestävän kehityksen malli SYK:n visio: Euroopan arvostetuin kampuskehittäjä Kestävän kehityksen visio Strategiset tavoitteet Toimenpiteet Viestintä Mittarit Tarvitsemme ehkä ambitiotasot ja sopimuksellisuuden Kestävän kehityksen visiotyötä 9

11 SYK:n vastuullisuuden kolme näkökulmaa Kestävä talous Millainen on vastuullinen korkeakoulu? Vakavaraisuus Omavaraisuus Varallisuuden vastuullinen kehittäminen Yhteiskunnan taloudellinen tukeminen Jakamistalous Energian alkuperä Energiaomavaraisuus Rakennusten energiatehokkuus Päästöt Kiertotalous Jätteet Resurssiviisaus Asiakastyytyväisyys Oppimisympäristöt Henkilöstön tyytyväisyys Kampus osana kaupunkia, kampuksen elävöittäminen Kulttuuriperintö Turvallisuus

12 Kestävän kehityksen visio ja sen 3 näkökulmaa Kampuksemme ovat Euroopan vastuullisimmat vuoteen 2030 mennessä. Työversio Kestävä sosiaalisuus: Maailmanlaajuisesti jokaisella on oikeus oppimiseen ja tietoon. Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäjänä annamme ja jaamme oman panoksen luodessamme kestävää sosiaalisuutta. Kampus avoimena ja alati muuttuvana toimintaympäristönä antaa mahdollisuuden hyödyntää monikulttuurisuutta kansainvälistymisessä. Yhteistyössä korkeakoulujen kanssa luomme turvalliset, terveelliset sekä otolliset olosuhteet elämänmittaiselle oppimiselle tunnistaen samalla roolimme kulttuuriperinnön vaalijana. Mahdollistamme osaltamme tutkimuksen ja koulutuksen, jotka edesauttavat alueiden elinvoimaisuutta ja hyvinvointia. Kestävä ekologisuus: Osallistumme yhteisön aktiivisina jäseninä maailmanlaajuisiin talkoisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Kuljemme uusiutuvien ja älykkäiden energiaratkaisujen avulla kohti energiapositiivisuutta ja hiilineutraaleja kampuksia. Tiedämme oman ekologisen jalanjälkemme ja yhteistyössä muiden kanssa kehitämme kampusten ekologista kestävyyttä. Kestävä talous: Säästäessämme pääomaa säästämme myös luonnonvaroja. Huolellisella pääomien kohdentamisella varmistamme toimintamme vastuullisen vaikuttavuuden. Soveltaessamme toiminnassamme jakamistalouden ja resurssiviisauden periaatteita luomme edellytykset myös uusille ja aloittaville toimijoille. Luomme talouteen vakautta kehittämällä kampuksistamme vetovoimaisia paikkoja. Vahva taloutemme mahdollistaa osaltaan ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullisen toimintamme.

13 I have a dream Ympäristöinsinöörin unelma Jokaisen on roolistaan tai näkökulmastaan riippumatta, motivoivaa ja mielekästä toimia kampuksilla vastuullisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Kampuksilla on myös positiivinen, vastuulliseen elämäntapaan kasvattava vaikutus.

14 Energiatehokkuus kampuksella kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

15 Yliopiston tilat ja energiankulutus Kolme kampusta 8 isoa kiinteistöä Sähkönkulutus n MWh/vuosi Käytössä uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö Arvon katolla 187 aurinkopaneelia ja jäähdytys kaukokylmällä Kiinteistöjen energiankulutusta seurataan kuukausittain Energiatehokkuuden keinot Toimiva kiinteistöautomaatio Säännöllinen seuranta ja yhteistyö: kiinteistönhuolto, kiinteistön omistaja ja yliopisto Käyttäjien ohjeistaminen erityisesti yliopiston tehtävä 2

16 Uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö 2001 ensimmäinen aloite 2007 opiskelijoiden adressi tilapalveluille 2009 Norppasähkö kahteen kiinteistöön 2011 vanhalla vesivoimalla tuotettu sähkö (Hanselin puitesopimus) 2014 alkaen alkuperätakuut omana hankintana 3

17 Käyttäjien ohjeistaminen Ohje yhteisissä opetus- ja kokoustiloissa Energiatiedote syksyllä lämmityskauden alussa kesällä lämmityskauden lopussa/ennen kesälomien alkua Tietoiskut, energiansäästöviikko 4

18 Ohje huonekohtaisen lämpötilasäätimen käytöstä Yhdeksän erilaista ohjetta Käyttöohje työajalle sekä loma-ajalle 5

19 Arjen havainnoista toimenpiteisiin Kiinteistönhuollon asiantuntemuksen käyttö Yhteiset palaverit ja tiedon jakaminen Energiankulutusten tarkastelu havainnot Valaistuksen ohjaus, toimiiko oikein? Sähkön pohjakulutus Päivä- ja yösähkön jakautuminen Kiinteistön käyttäjien toiminta

20 Työasemat ja tulostimet Keskitetty tulostus Henkilökohtaisista tulostimista lähes luovuttu Vähemmän laitteita pienempi energiankulutus ja vähemmän kustannuksia Turvatulostus säästää myös paperia Työasemien etähallinta Työasemat herätetään päivityksiä varten Edellyttää, että työasemalta on kirjauduttu ulos 7

21 Liikkumisen ohjauskin on energiatehokkuutta Kampuspyörät työaikana tapahtuvaan asiointiin Turvalliset pyörätelineet katokset pyöränhuoltopisteet Peseytymis- ja pukuhuonetilat henkilökunnalle Mahdollisuus pysäköidä pyörä parkkihalliin talviaikana Sähköpyörän latauspisteet Pyörätapahtumat 8

22 Kiitos! Lisätietoa: Saana Raatikainen ympäristökoordinaattori Päätalo, C 230 p saana.raatikainen@uta.fi 9

23 Energiayhteistyön kehittäminen kampuksilla Juha Viholainen: Granlund Consulting Oy

24 Energianhankintakäytännöt ja energiatavoitteiden edistäminen Tulevaisuuden kestävämmät kampukset Tilojen kokonaisvaltainen kehittäminen, energiakustannusten pienentäminen, ilmastomuutoksen hillitseminen Toimenpiteet energiatehokkuuden edistämiseksi Toimenpiteillä voi olla vaikutusta sekä lämmön, että sähkönkulutukseen Tilat Järjestelmät Olosuhteet Vuokralaisten toiminnot Toimenpide-ehdotukset ja toteutus PTS:n mukaisesti Sisältyy vuokraan Vuokralaisilla omat sähkösopimukset Seuranta toteutettu mittaamalla kiinteistöissä käytetty kokonaissähkö ja -lämpö Lämmön hankinta Sähkön hankinta Lämmön hankintakustannukset yht. ~ 9 miljoonaa euroa Sähkön hankintakustannukset yht. ~ 9,5 miljoonaa euroa

25 Kampuskohtaiset energiatavoitteet Eri kampusten vaihtelevat käyttötarkoitukset, rakennusten ikä ja elinkaari aikaansaavat eroja rakennusten energiankulutuksessa ja energiansäästöpotentiaalissa Myös vuokralaisten tilojen käyttö toimintoineen ja laitteineen vaikuttaa merkittävästi kokonaisenergiankulutukseen Toimintaa ohjaavilla kampuskohtaisilla tavoitteilla voidaan tarttua kokonaisvaltaiseen kehittämiseen myös käyttäjien on voitava osallistua tavoitteiden asettamiseen Kampukset ovat erilaisia, joten energiatavoitteita kannattaa lähteä pohtimaan räätälöidysti ja yhteisvoimin Tärkeää pohtia myös, mihin tavoitteet kohdistetaan: energiansäästö, energian alkuperä, omavaraisuus 3

26 Askeleita yhteistyön tiivistämisessä Selkeämpi hyödynjako ja toteutus energiaa säästäville toimenpiteille Energiatehokkuuden nostaminen uudelle tasolle Kampuskohtaisten energiatavoitteiden määrittäminen Vuoropuhelun tehostaminen, kokemusten ja tiedon laajempi jakaminen

27 Energiatehokkuussopimus tavoite, suunnitelma ja tukea prosessiin! Energiatehokkuusinvestointeihin on haettavissa tukea, joka on suuruudeltaan 20 % investointikustannuksista, jos yritys on liittynyt energiatehokkuussopimukseen Tukea saa kaikille investointikustannuksille suunnittelusta lähtien ja rakennuttamiseen asti Myös yliopistot ovat tuoreen linjauksen mukaan sopimuskelpoisia ja siten oikeutettuja hakemaan myös tavanomaisen teknologian investointitukia Yliopistolakimuutoksen jälkeen yliopistot ovat saaneet lisää itsenäisyyttä eivätkä siten enää ole tiukan valtion budjettirahoituksen piirissä Esimerkkejä toimenpiteistä: Tarpeenmukaisten valaistusten ja LED-tekniikan mahdollisuudet: Takaisinmaksuaika (TMA) 5 vuotta Automaatio- tai mittarointitekniikan kehittäminen: TMA 10 vuotta Uusiutuvan energian mahdollisuudet: TMA 5-10 vuotta SYK:n kanssa tehtävän yhteistyön kautta sopimuksen velvoitteet (esim. sähkön kulutuksen tehostamissuunnitelmat, seuranta ja raportointi, henkilöstön koulutus) olisi helposti toteutettavissa Sopimus antaisi myös yhden lisäkannustimen yhteisten energiansäästötavoitteiden asettamiselle kampustasolla

28 Tyypillinen prosessi energiansäästötoimenpiteelle kampuksilla Apuna esim. energiatehokkuuskartat Budjetointiprosessi Rahoitus esim. kampusbudjetista tai erillisellä rahoituksella Energiamanagerit huolehtivat tukien hakemisesta (TETS-tuet SYK:lle) Kampusmanagerit päättävät toteutuksesta Toimivuuden tarkastus Vaikutus energiankulutukseen Hyödyt energiakustannuksissa Potentiaalin löytäminen Toimenpideratkaisujen selvittäminen Päättäminen ja rahoittaminen Toteutuksen suunnittelu Toiminta Seuranta ja arviointi Vuokralaisten ehdotukset taustaselvitykset, havainnot Energiamanagereiden ja ylläpidon ehdotukset esim. kulutusseurannan tai katselmustoiminnan perusteella Ehdotusten läpikäynti, alustavat laskelmat kannattavuudesta/energiansäästöstä Vienti PTS:ään Suunnittelu ja rakentaminen/toteutus Esimerkki: Sähkön säästöä aikaansaava toimenpide vaatii SYK:ltä investoinnin, joka ei kuitenkaan vielä olisi laiteteknisesti ajankohtainen. Miten tulisi menetellä?

29 Tunnistetut toimenpiteet kampuksilla: Pitkän tähtäimen suunnitelma tällä hetkellä SYK on tutkinut kampusten energiansäästöpotentiaalia erityisesti rakennusten elinkaarinäkökulmasta Tarkastelua on tehty pitkän tähtäimen suunnitelmiin (PTS) sisältyvien toimenpiteiden näkökulmasta , sekä käynnissä olevien selvitysten perusteella Alustavien laskelmien mukaan tunnistettuja ja mahdollisia energiaa säästäviä toimenpiteitä on havaittu MWh 13 % säästöä vastaavia toimenpiteitä lämmössä vastaa n. 1 miljoonan euron energiakustannusta 5 % toimenpiteitä sähkössä vastaa noin euron energiakustannusta 4 % toimenpiteitä vedessä vastaa noin euron energiakustannusta Toimenpiteillä voitaisiin säästää yli 1,5 miljoonaa euroa vuotuisissa energiakustannuksissa Mm. Peruskorjaukset, IV-koneiden uusimiset, lämpöpumput, valaistushankkeet, vesikalusteiden vaihdot, automaatiohankkeet, lämmitysverkoston tasapainotukset Tiiviimmällä yhteistyöllä potentiaalia voidaan löytää lisää ja toimenpiteitä pystytään toteuttamaan sujuvammin!

30 Nykyinen energianhankinta ja uusituvan energian potentiaali kampuksilla Eveliina Salerma: Granlund Consulting Oy

31 Nykyinen energianhankinta SYK kampuksilla Energiankulutus (12kk) kampuksilla yhteensä MWh/a Kaukolämpö Sähkö Uusiutuvat Lämpö hankitaan paikallisilta energiayhtiöiltä SYK hankkii kaukolämmön kampuksille Vuokralaiset hankkivat sähkönsä itse Suurin osa hankkii sähkön Hanselin kautta kilpailutettuna Uusiutuvien energian tuotantoa kampuksilla tällä hetkellä 0,2 % kaikkien kampusten sähkönkulutuksesta (aurinkosähkö) Osuus on 4,5%, mikäli alkuperätakuilla ostettu energia (vihreä sähkö) huomioidaan Lämpöön liittyviä ratkaisuja toteutettuna toistaiseksi hyvin vähän ~0 % Kampusten osuus energiankulutuksesta 2

32 DI-työ: Uusituvan energian potentiaali kampuksilla Miten uusiutuvilla energiamuodoilla voidaan kustannustehokkaasti tuottaa osa kampusalueiden sähkö- ja lämpöenergiasta pienentämällä näin niiden aiheuttamia CO 2 -päästöjä? Potentiaali: Maalämpö-, vesistölämpö- ja aurinkosähköpotentiaali kaikilla merkittävillä kampuksilla Päästövaikutukset: Korvattavan energian päästöt lämmön ja sähkön osalta Alueelliset tavoitteet: Paikallisen energiayhtiön ja kaupungin tavoitteet uusiutuvaan energiaan ja päästöihin Kustannusvaikutukset: Hanketason energiaselvitykset esimerkkikohteista

33 Aurinkosähköpotentiaalin selvitys (kattoasenteiset aurinkosähköpaneelit) Selvityksessä mukana kaikki suurimmat kiinteistökokonaisuudet Tutkittu kiinteistömassa vastaa 90 %:a kampusten sähkönkulutuksesta Kattopotentiaali on jaettu kahteen luokkaan: helposti hyödynnettävään kattopinta-alaan ja epävarmuustekijöitä sisältävään kattopinta-alaan A-potentiaali Helposti hyödynnettävissä Yli 100m 2 (yli 50m 2 osissa) Tasakatto tai kalteva katto etelään Ei merkittäviä varjostavia elementtejä tai läpivientejä katossa B-potentiaali Epävarmuustekijöitä, vaatii lisäselvitystä Yli 100m 2 (yli 50m 2 osissa) Tasakatto jolla läpivientejä Kalteva katto itä, kaakko, lounas tai länsi Mahdollisia varjoja jotka eivät käy selvästi ilmi ilmakuvista Suojellut rakennukset

34 Aurinkosähköpotentiaalin selvitys (kattoasenteiset aurinkosähköpaneelit) Esimerkki Tampereen Hervannan kampukselta Tietotalon A-potentiaali 157 kw p aurinkosähkövoimala 141 MWh/a vuosituotto 6 % rakennuksen sähkönkulutuksesta

35 Aurinkosähkön tuottopotentiaali kampuksilla (MWh/a) Aurinkosähkön tuottopotentiaali MWh/a kaupungeittain A-potentiaali MWh/a A+B-potentiaali MWh/a A-potentiaalin %-osuus nykyisestä sähkönkäytöstä (2016) Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rovaniemi Tampere ja HML Turku Vaasa 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 %

36 Maalämpöselvitys

37 Maalämpöselvitys

38 Kiitos!

39 Platzhalter für Bild, Bild auf Titelfolie hinter das Logo einsetzen Energy Cost Budgeting Dietmar Smyrek, Vice-President Administration and Finance

40 Braunschweig University of Technology an overview 1 University 6 Faculties 75 Study programmes 235 Professors 2,100 Scientists 3,550 University employees 5,500 First semester students 20,000 Students (2007: 13,000) 85,000,000 Euros external funding 320,000,000 Euros total funding 10. Oktober 2017 Energy cost budgeting Seite 2 Hauptberuflicher Vizepräsident

41 Braunschweig University of Technology an overview 190 Buildings 260 Accounts 630 Energy measuring points 1,000 Technical sites, large research equipment 14,000 Rooms 400,000 m² Gross floor area 10,000,000 Energy costs (2013) 10. Oktober 2017 Energy cost budgeting Seite 3 Hauptberuflicher Vizepräsident

42 Energy cost budgeting Energy costs: initial situation Development of electricity and heating costs until Oktober 2017 Energy cost budgeting Seite 4 Hauptberuflicher Vizepräsident

43 Energy cost budgeting Energy costs: initial situation Deficit of 16,5 mil. in the years 2009 to 2013 Energiekosten TU BS [ /a] Landeszuschuss Defizit 10. Oktober 2017 Energy cost budgeting Seite 5 Hauptberuflicher Vizepräsident

44 Energy cost budgeting Energy consumption and costs total electricity in calendar week 50, % peak load kwh Spitzenlast Grundlast % constant load Oktober 2017 Energy cost budgeting Seite 6 Hauptberuflicher Vizepräsident

45 Energy cost budgeting Initial situation and base conditions before start of project Initial situation State is owner of the buildings, TUBS is responsible for their operation Exclusive energy usage via exclusive state contracts Limitation of state energy subsidy of 6.0 mil. p/a. Basic conditions for energy cost budgeting Decentralised budgeting and responsibility for all costs (without energy) Standard operational software (SAP) Energy management system for building-related energy measurement (Energo+) CAFM-system for all areas of the university (ConjectFM) Numerous energy experts in the technical institutes of the university Central financing of energy costs to date: no user responsibility for consumption and costs 10. Oktober 2017 Energy cost budgeting Seite 7 Hauptberuflicher Vizepräsident

46 Initial situation and base conditions before start of project What was the idea? Basic principle: User behaviour is the biggest source of energy savings! -> We make users responsible for the energy they consume. As available data is exclusively related to the buildings, simplification is achieved by categorising of areas and establishing average data per square metre A budgeting system is only accepted if considered fair: o Correct assignment of areas to accounts o Use of valid previous data as basis: average of 2011 and 2012 o Enable cost regulation during the year o Deduct extreme weather conditions (cold winters) o Surplusses remain with the account of Users o Regulations in case of hardship Accompanying measures: o Setting up an investment budget 10. Oktober 2017 Energy cost budgeting Seite 8 Hauptberuflicher Vizepräsident

47 Energy cost budgeting Realisation Technology and Equipment Numerous rooms (approx. 14,000) and related accounts (approx. 260) result in a high amount of data necessitating an automated system For every type of room there is a standardised share of consumption (in ConjectFM) according to DIN-Standards Building consumption is transferred to ConjectFM, whereby costs per room and accumulated costs are calculated. Costs are transferred to SAP and entered into the account. 10. Oktober 2017 Energy cost budgeting Seite 9 Hauptberuflicher Vizepräsident

48 Energy cost budgeting Realisation Technology and Equipment II 630 measuring points Consumption/ 15 min Processing in Energo+ Manual interface Energo/conject yearly Export Budget/ account, type of energy/month Import in conjectfm monthly Manual import: One file/ month 10. Oktober 2017 Energy cost budgeting Seite 10 Hauptberuflicher Vizepräsident

49 Energy cost budgeting Realisation User acceptance Energy cost budgeting is based on the democratic principles of the university (core team/energy advisory board). All decisions are communicated transparently and backed by the faculties. All users can inform themselves via a web portal and are thus clear about their budget and the expected costs. No economising measures are taken at the expense of single users. All necessary savings are distributed equally to all users. Users can receive benefits if they reduce consumption more than demanded. Surplusses remain with the users. An additional budget can be applied for in special circumstances (hardship cases). Energy consultants can give advice to users on their energy saving activities. Energy efficiency measures can be financed either centrally ( 200,000 p/a) or by the users (decentralised financing). 10. Oktober 2017 Energy cost budgeting Seite 11 Hauptberuflicher Vizepräsident

50 Screen shot from the Web portal 12. Oktober 2017 Energy cost budgeting Seite 12 Hauptberuflicher Vizepräsident

51 Energy cost budgeting Realisation Goals, expenditure and benefit Saving target for (and beyond): Yearly electricity savings of at least 2 % Yearly heating savings of at least 1 % Savings potential until 2018: 1.2 mil. Expenditure Yearly project costs 250,000 (staff costs for 4 people 1 x energy cost management, 2 x energy consultation, 1 x energy manager measurement engineering One-off project costs: 200,000 investment budget and 50,000 IT development Benefits Users assume responsibility of the costs. Special consideration is paid to the energy efficiency of renovation and new construction 10. Oktober 2017 Energy cost budgeting Seite 13 Hauptberuflicher Vizepräsident

52 Results successful measures Cleaning of the outside air grid: By cleaning the outside air grid and the air ducts supply in the courtyard, a reduction of the rotational speed has been achieved. Low-cost measures Investment: 850 Energy savings: kwh/a Cost savings: /a Implementation: August 2012 Amortisation: 0,7 years 10. Oktober 2017 Energy cost budgeting Seite 14 Hauptberuflicher Vizepräsident

53 Energy cost budgeting Results successful measures Building 4304 Chemie Hagenring Year of construction 1985 Net floor area m² Measure control ventilation in line of demand Savings Heating kwh/a /a Electricity kwh/a /a Amortisation immediately, as no investment is necessary Building 4269 Biozentrum Year of construction 1988 Net floor area m² Measure Corridor lighting with sensors Savings Electricity kwh/a /a Amortisation 3,6 a 10. Oktober 2017 Energy cost budgeting Seite 15 Hauptberuflicher Vizepräsident

54 Energy cost budgeting Results Yearly consumption development Development of electricity and heating consumption ,7% -1,5% Referenzjahre Energiekostenbudgetierung -12,3% +0,8% +1,0% 10. Oktober 2017 Energy cost budgeting Seite 16 Hauptberuflicher Vizepräsident

55 Energy cost budgeting Yearly cost developement Development of electricity and heating costs 2005 bis 2016 Reference EKB 10. Oktober 2017 Energy cost budgeting Seite 17 Hauptberuflicher Vizepräsident

56 Energy cost budgeting Conclusion User behaviour Change of user behavior by assuming budget responsibility Improved awareness of responsibility of the employees Acceptance of energy saving measures Readiness for changed work proceeding Acceptance of needs-based operation of equipment Energy usage Average usage reduction per year Electricity 2,8 % Heating 3,6 % (weather-adjusted) Energy costs Total savings of electricity and heating costs 2.8 mil. within the first three years Budget surpluses in over 70 % of accounts 10. Oktober 2017 Energy cost budgeting Seite 18 Hauptberuflicher Vizepräsident

57 Thanks for your attention! Hauptberuflicher Vizepräsident

58 Miksi korkeakoulujen kannattaa osallistua aktiivisesti energiatehokkuustoimintaan? Jussi From: Granlund Tampere Oy

59 Kampuskohtaiset energiatavoitteet SYK liittyi Toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimukseen (TETS) vuosille , jossa tavoitteena 7,5% säästö lämpöenergian kulutuksessa. Alustavien laskelmien mukaan kampuksilla tunnistetut säästötoimenpiteet vastaavat 13% säästöpotentiaalia lämmössä 5 % säästöpotentiaalia sähkössä 4% säästöpotentiaalia vedessä Korjaus- ja lämmönsäästötoimenpiteiden myötä syntyy myös sähkön säästöä, esim. ilmanvaihtokoneiden uusinnat (uudet koneet kuluttavat vähemmän sähköä) Kampukset ovat erilaisia, joten energiatavoitteita kannattaa lähteä pohtimaan räätälöidysti ja yhteisvoimin Myös vuokralaisten tilojen käyttö toimintoineen ja laitteineen vaikuttaa merkittävästi kokonaisenergiankulutukseen Mitä jos korkeakoulut tavoittelisivat 5 % säästöä sähköenergiankulutuksessa? Kampusten yhteenlaskettu sähköenergian kulutus vuonna 2016 oli yhteensä MWh, josta 5 % on 6100 MWh Määrä vastaa :n vuosittaista energiakustannusta 2

60 Sähkönsäästöpotentiaalia kampuksilla Kiinteistöissä on merkittävä määrä tietokoneita, joita ei käyttäjiltä saatujen tietojen mukaan saa sammuttaa järjestelmäpäivitysten takia Todellisuudessa IT-tuki voi käynnistää koneet etänä päivityksiä varten Miten käytäntöä voi muuttaa? Tarvitaan päivitystä nykyisiin ohjeistuksiin! Johtotasolta ohjeistusta koneiden sammuttamisesta töistä poistuttaessa! Esimerkkilaskelma JY Ylistönrinteen kiinteistöille: Tietokoneen kulutus virransäästötilassa on arviolta 40 W. Jos tietokoneet sammutetaan 10 h/vrk ajaksi, arkipäiviä on 258 pv/a ja lomapäiviä 107 pv/a (ml. viikonloput) ja työasemia on yhteensä 500 Sähkönsäästöä tulisi 110 MWh/a, joka on noin 1 % Ylistönrinteen sähkönkulutuksesta. Toinen esimerkki: TAY:lla kiinteitä työasemia on 2312 kpl ja läppäreitä 1314 kpl TAY:lla on ohjeistettu henkilökuntaa sammuttamaan laitteet kotiin lähdettäessä, mutta arviolta kolmannes koneista jätetään silti lepotilaan Jos 30 % työasemista jätetään sulkematta, edellisen esimerkin lailla laskettuna sähköä kuluu 144 MWh/a, eli 1,6 % TAY:n sähkönkulutuksesta, joka olisi säästettävissä helposti

61 Sähkönsäästöpotentiaalia kampuksilla Valaistus: Esim. TTY Festia: Selvityksen mukaan luentosalien valaistuksen ja sen ohjauksen uusinnalla saavutettava säästö olisi 80 MWh vuodessa, joka on 6 % Festian sähkönkulutuksesta 2016 Valaistuksen uusinnoissa on huomioitava, että uusiminen ei ole kovin kustannustehokasta, eikä ympäristöystävällistä, jos valaisimilla on vielä reilusti elinkaarta jäljellä

62 Mitä korkeakoulut voivat tehdä? Energiatehokkuuden parannus kampuksilla jatkuu Korkeakouluilta tarvitaan aktiivisuutta ja osallistumista parhaan tuloksen saavuttamiseksi Yhteistyön tiivistämiseksi tarvitaan kykyä tehdä päätöksiä ja sopia uusista käytännöistä Onko niin, että ne jotka ovat aktiivisia, heillä ei yleensä ole päätösvaltaa? Onko niin, että ne joilla on päätösvaltaa, eivät osallistu tai päätösvalta on liian hajallaan? Esimerkki: Periaatepäätös valaistuksen uusimismenettelyille tulevaisuudessa? Suurin haaste ei välttämättä ole toteutus vaan tekemiseen ryhtymisen kynnys mistä askeleita eteenpäin? Organisoitukaa selkeät vastuut ja niiden mukaiset mandaatit kehittämiseen, uudet mallit yhteistyölle ovat kaikkien korkeakoulujen käytettävissä Ymmärtäkää hyödyt potentiaalia on, ja se on valjastettavissa Varmistakaa riittävät työkalut ja resurssit SYK on ilman muuta tukena työssä Vahvat linjaukset johdosta käsin esim. tietokoneiden sammuttaminen yöllä

63 Kampusareena, Korkeakoulunkatu Tampere p info@sykoy.fi sykoy.fi