Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 1 (13) Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kirkkonummen kunnantalo, Ervastintie2, kokoushuone Ervast

Transkriptio

1 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 1 (13) Aika , klo 18:00 Paikka Kirkkonummen kunnantalo, Ervastintie2, kokoushuone Ervast Käsiteltävät asiat 34 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 35 Pöytäkirjan tarkastus 36 Palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa 37 Esi-, perus- ja lukio-opetuksen työ- ja loma-ajat lukuvuosina ja Ei julkinen

2 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 2 (13) Osallistujat Linda Basilier, puheenjohtaja Anni-Mari Syväniemi, 1. varapuheenjohtaja Eeva Viitala, sihteeri Anna-Mari Toikka Antti Kilappa Elina Kinnunen Erkki Majanen Jarmo Siivari Krista Petäjäjärvi Maj-Britt Hellström Markus Myllyniemi Tony Björk Hannele Kujala, Sivistystoimenjohtaja Mikael Flemmich, chef för svensk dagvård och utbildning Leila Kurki, opetustoimen johtaja Anu Vesiluoma, varhaiskasvatuksen johtaja Timo Haapaniemi Ari Harinen Ulf Kjerin

3 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 3 (13) 34 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4 35 Pöytäkirjan tarkastus Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 4 (13)

5 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 5 (13) 36 Palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Tarja Kotamäki tarja.kotamaki@kirkkonummi.fi Liitteet 1 Mötes underlag SFUS pdf 2 Pöytäkirjan ote SVOJ pdf 3 SIV liite - Varhaiskasvatuksen palveluaseteli ennakkoarviointi.docx 4 Käännös SFUS docx Johdanto Edellisen kunnanvaltuuston tahtotila yksityisen varhaiskasvatuksen osuudeksi koko varhaiskasvatuksen palvelutuotannosta oli % tuotetuista hoitopaikoista kunnallisen varhaiskasvatuksen osuus oli 78 %, yksityisen hoidon tuella tuotettujen hoitopaikkojen osuus 21 % (suomi 20 %, ruotsi 23 %) ja ostopalvelupaikkojen osuus on 1 % (18 hp Veikkolassa). Yksityisen palvelutuotannon lisääminen edellyttää ensinnäkin huoltajien halukkuutta hakeutua yksityisiin yksiköihin ja toisaalta yksityiseltä palveluntuottajalta vähintään kunnallisen varhaiskasvatuksen tasoista palvelua. Yksityisen palvelutuotannon lisäämiseksi ei löydy kovinkaan paljon vaihtoehtoja, koska palvelumuodon ja tuottajan valinta on asiakkaalla. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän korottaminen ei takaa asiakasmaksujen alentamista, joka monesti on suurin syy kunnallisen varhaiskasvatuspaikan valintaan. Alle kouluikäisten lasten huoltajilla on oikeus valita kunnallisen varhaiskasvatuksen vaihtoehtona yksityinen varhaiskasvatus. Yksityinen varhaiskasvatus on kunnan ohjaamaa ja valvomaa palvelua ja sitä ohjaavat samat periaatteet ja tavoitteet kuin kunnallista varhaiskasvatusta. Kirkkonummella oman palvelutuotannon vaihtoehtoina ovat tällä hetkellä yksityisen hoidon tuella tuotetut palvelut sekä kilpailutettu ostopalvelu vain ruuhkahuippujen tasaamiseksi (Kunta- ja palvelustrategia). Palveluseteli (laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) on yksi keino lisätä asiakkaiden valinnanvapautta, monipuolistaa palvelutuotantoa ja edistää kunnan ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Perheiden näkökulmasta palveluseteli turvaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta mahdollistaessaan yksityiset varhaiskasvatuspalvelut kuntalaisten käytettäväksi tulotasosta riippumatta. Palvelutuottajien osalta perheiden valintamahdollisuus lisää kilpailua varhaiskasvatuksen laadun suhteen. Koska 0-6-vuotiaiden lasten määrä kunnassa on hyväksytyn väestöprojektion mukaan laskeva vuoteen 2027 asti, tarkoittaa yksityisen palvelutuotannon

6 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 6 (13) lisääminen kunnallisen tuotannon vähentämistä. On huomattava, että 0-6 vuotiaiden ruotsinkielisten lasten määrä on vakaa, eikä samalla tavalla laskeva kuin suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Toisaalta, mikäli lasten varhaiskasvatuksen käyttöaste nousee nykyisestä 69 %:sta (suomi + ruotsi yht.) esim. huoltajien lisääntyvän työssäolon vuoksi, ei kunnallista tuotantoa tarvitse sopeuttaa niin paljon, kuin pelkkä yksityisen tuotannon nostaminen edellyttäisi. Myös tulevat hallituksen päätökset perhevapaiden uudistuksista tulevat vaikuttamaan hoitopaikkojen käyttöön. Valmistelu Tulosidonnaisen palvelusetelin käyttöönottoa on valmisteltu kunnallisen varhaiskasvatuksen rinnalle otettavaksi vaihtoehdoksi täydentämään jo olemassa olevaa palveluvalikkoa. Tulosidonnainen palveluseteli antaa useammille perheille mahdollisuuden päästä yksityisesti järjestetyn varhaiskasvatuksen piiriin samalla asiakasmaksulla kuin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Valmistelussa on osallistettu yksityisiä palveluntuottajia niin, että palveluntuottajat ovat yhdessä kunnan kanssa avanneet palvelusetelimallia ja keskustelleet palvelusetelistä palveluntuottajan näkökulmasta. Varhaiskasvatuslaki Kunnan on huolehdittava lasten varhaiskasvatuksen järjestämisestä asukkailleen sisällöltään sellaisena ja siinä laajuudessa kuin varhaiskasvatuslaissa ( /909) säädetään. Kunta voi järjestää lasten varhaiskasvatuksen alaan kuuluvat tehtävät hoitamalla toiminnan itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä, hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai antamalla palvelunkäyttäjälle sosiaalija terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisen palvelusetelin. Hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Palveluseteli Tulosidonnaisen palvelusetelin kautta hankittava päiväkotipaikka on kunnalle edullisempi vaihtoehto kuin kunnan omassa päiväkodissa tuotettu hoitopaikka. Tulosidonnainen palveluseteli parantaa palvelujen saatavuutta perheiden tulotasosta riippumatta. Kunnan näkökulmasta palvelusetelin käyttöönotto vähentää painetta tuleviin päiväkoti-investointeihin. Mitä palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa edellyttää Ennen palvelusetelin käyttöönottoa kunnan on määriteltävä tarvittavat taksat ja laadittava palvelusetelin käytöstä sääntökirja. Palvelusetelilaissa säädetään kunnan tehtäväksi määrätä palvelusetelin arvo siten, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon

7 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 7 (13) kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvoitu omavastuuosuus. Kunta voi vaikuttaa palvelun hintaan määrittelemällä hintakaton tai antaa hinnan muodostua markkinoiden kysynnän ja tarjonnan ehdoilla. Hintakatto on kunnan asettama yläraja sille, minkä hinnan palvelun tuottaja voi periä palvelusta. Hintakaton asettaminen on tarkoituksenmukaista silloin, kun halutaan turvata palvelujen saatavuus perheille tulotasosta riippumatta. Palvelusetelin suuruus Palvelusetelin suuruutta määriteltäessä, huomioidaan lapsen iän ja hoidon tarpeen mukainen kerroin. Ikäkerroin määrittelee alle 3-vuotiaiden, 3-5- vuotiaiden ja esiopetusikäisten setelin suuruuden. Useimmissa Kuuma kunnissa 3 5v lapsen kerroin on 1, alle 3-vuotiaan kerroin on 1,55 ja esiopetuskerroin 0,46. Hoidon tarpeen mukaisessa kertoimessa eri tuntimäärien mukaiset kertoimet (esim. kokoaikainen varhaiskasvatus, osa-aikainen: enintään 20h/vko ja 20-34h/ vko, esiopetukseen liittyvä varhaiskasvatus (yli 20h) ja varhaiserityiskasvatus. Palvelusetelin sääntökirja Palvelusetelin sääntökirjassa kunta asettaa toiminta- ja menettelytapaohjeet palvelusetelitapahtuman eri osapuolille. Sääntökirja ei ole sopimus kunnan ja palvelutuottajan välillä. Sopimussuhde syntyy setelitapahtumassa asiakkaan ja palveluntuottajan välille. Sääntökirjasta löytyvät lakisääteiset ja kunnan itse asettamat kriteerit palvelutuottajien valitsemiselle. Palveluntuottajan on sitouduttava noudattamaan sääntökirjan ohjeita. Kunta valvoo lakisääteisenä valvontaviranomaisena sääntökirjan noudattamista. Mikäli palveluntuottaja ei noudata sääntökirjaa hänet voidaan poistaa palvelusetelitoimijoiden joukosta. Palvelusetelisääntökirjassa on myös ohjeet asiakkaille palvelusetelin hakemiseksi, yhteystiedot kuntaan ja palvelusetelitoiminnasta aiheutuvat maksukäytännöt palveluntuottajalle. Kirkkonummen sääntökirjaa valmistellaan Sitran malliohjeen mukaisesti ja valmistelussa kuullaan myös yksityisiä palveluntuottajia. Sääntökirja tuodaan lautakuntaan päätettäväksi kevään 2018 aikana. Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan ratkaisuvalta Varhaiskasvatuksen toimintavalikon uusista toimintamuodoista molempia kieliryhmiä koskien päättää sivistys- ja vapaa-aikalautakunta (Kirkkonummen kunnan hallintosääntö 61 ). Kirkkonummen sivistyspalvelut esittää käyttöön otettavaksi yksityisen päiväkotihoidon tulosidonnaisen palvelusetelin Tämän hetkisen arvion mukaan yksityisen hoidon tuen määrärahasta n % käytettäisiin palveluseteliin.

8 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 8 (13) Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetusjaosto (Svoj) on kokouksessaan käsitellyt palvelusetelin käyttöönottoa alkaen ja päättänyt siitä päätösehdotuksen mukaan. Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetusjaosto (Sfus) on kokouksessaan käsitellyt palvelusetelin käyttöönottoa alkaen ja päättänyt päätösehdotuksen mukaan muuten paitsi, että palvelusetelin käyttöä kokeillaan kaksi vuotta ja ennen lopullista käyttöönottoa arvioidaan sen vaikutukset (kohta 1.). Ehdotus Esittelijä: Hannele Kujala, Sivistystoimenjohtaja Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta päättää, että 1 varhaiskasvatuksen palveluvalikkoon lisätään palveluseteli alkaen. 2 palveluseteli on tulosidonnainen ja sille asetetaan hintakatto. 3 palvelusetelin hinnat ja toimintaa ohjaavasta sääntökirjasta päätetään kevään 2018 aikana. Tiedoksi Kunnanhallitus, palveluohjaajat, palvelusihteerit, yksityiset palveluntuottajat

9 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 9 (13) 37 Esi-, perus- ja lukio-opetuksen työ- ja loma-ajat lukuvuosina ja KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Eeva Viitala eeva.viitala@kirkkonummi.fi Suunnittelupäällikkö Liitteet 1 Loma-aikakysely pdf 2 Nuorisovaltuuston mielipiteet lomakyselyyn.docx 3 Yhdistelmä työ- ja loma-aikakyselyn sähköpostivastauksista xlsx Varhaiskasvatus Laissa varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista (1503/2016) on määritelty toimintavuosi, joka tarkoittaa kunkin vuoden elokuun alusta alkavaa ja seuraavan vuoden heinäkuun loppuun asti kestävää ajanjaksoa. Varhaiskasvatuksen toimintavuosi päättyy Seuraava toimintavuosi alkaa ja päättyy Vuonna 2018 ajalla (siv , 81) toiminta keskitetään siten, että alueilla päivystävät määrätyt päiväkodit varhaiskasvatuksen tarvetta vastaavasti. Vuonna 2019 ajalla (la) (ke) toiminta keskitetään samalla tavalla kuin vuonna Aukioloaika Varhaiskasvatuksessa päivittäinen työaika on päiväkodeissa pääsääntöisesti klo Jolkbyn päiväkodissa toimii yksi ympärivuorokautinen ja - viikkoinen suomenkielinen lapsiryhmä. Iltahoito keskitetään molempien kieliryhmien osalta alueittain tarpeen mukaan vain yhteen päiväkotiin. Iltahoito alkaa klo ja päättyy klo Piennarpihan, Kannonkolon ja Veikonvintin asukaspuistot ovat avoinna pääsääntöisesti ma - pe klo Kerhotoimintaa järjestetään aamu- ja iltapäivisin. Kerhoaika on 2,5 tuntia kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Kerhojen toiminta alkaa koulujen alkaessa ja päättyy toukokuun lopussa. Muuten kerhoissa noudatetaan koulujen loma-aikoja. Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutuspäivät pidetään syksyllä ja keväällä. Lv ja yhteiset koulutuspäivät koko henkilöstölle ehdotetaan toteutettavaksi kaksipäiväisinä sekä syksyllä että keväällä. Koulutuspäivät ovat samat molempina päivinä ja henkilöstö jaetaan puoliksi

10 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 10 (13) kumpaankin päivään. Koulutuspäivien aikana varahoito järjestetään alueellisesti siten, että alueen henkilöstöstä puolet osallistuu koulutukseen ja toinen puoli vastaa alueen varahoidosta. Koulutuspäivästä ilmoitetaan huoltajille hyvissä ajoin, jotta voidaan järjestää tarvittava varahoito varhaiskasvatuksessa oleville lapsille. Esiopetus Perusopetusasetuksessa (3 ) säädetään, että esiopetusta annetaan vähintään 700 h/vuosi. Asetuksen 4 :n mukaan esiopetuksen työpäivän pituus voi olla enintään 5h/työpäivä. Kirkkonummella esiopetusta annetaan 4h/työpäivä yhteensä 752 h/vuosi. Esiopetuksen työ- ja loma-ajat noudattavat koulujen työ- ja loma-aikoja, lukuun ottamatta koulujen päättymispäivää (viikon 22 viimeinen arkipäivä), joka esiopetuksessa on saman viikon perjantai. Esiopettajat osallistuvat em. varhaiskasvatuksen koulutuspäiviin, jolloin esiopetusta ei ko. koulutuspäivinä anneta. Esiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta järjestetään kuitenkin em. päivinä tarvetta vastaavasti. Koulut Perusopetuslain 23 :n mukaan lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään kuitenkin muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Lukuvuonna on 188 työpäivää ja lukuvuonna on 187 työpäivää. Perusopetusasetuksen 7 :n mukaan oppilaiden lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Opetusministeriö tähdentää, että koulun työ- ja loma-ajoista kunnissa ja kouluissa päätettäessä tulisi oppilailla, opiskelijoilla ja heidän vanhemmillaan olla mahdollisuus vaikuttaa asiassa. Lapsiystävällisen kunnan toimintamallin mukaan lapsia kohdellaan tasaarvoisesti. Heidät otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Ohjenuorana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Päätöksenteossa hyödynnetään lasten ja nuorten tietämystä omasta arjestaan ja arvioidaan päätösten lapsivaikutuksia. Lapsiystävällinen kunta sitoutuu edistämään lapsen oikeuksia päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa. Peruskoulujen ja lukioiden oppilaskunnilta, Koti- ja kouluyhdistyksiltä, Nuorisovaltuustolta sekä oppilaiden huoltajilta ja kuntalaisilta on pyydetty esityksiä sivistyslautakunnalle Kirkkonummella lv ja lukuvuonna noudatettavista työ- ja loma-ajoista. Kysely on lähetetty sähköpostitse kouluille eteenpäin toimitettavaksi sekä julkaistu kunnan internet-sivuilla Oppilaskunnat antoivat yksitoista vastausta sähköpostitse. Kuusi kannatti vaihtoehtoa 2 (pitkä syysloma), neljä kannatti vaihtoehtoa 1 ja yksi vaihtoehtoa 3 (ei syyslomaa). Koti- ja kouluyhdistyksistä vastasi kaksi, joista toinen kannatti vaihtoehtoa 1 (lyhyt syysloma) ja toinen totesi, että syysloman tulisi olla

11 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 11 (13) samaan aikaan kuin Espoossa. Nuorisovaltuusto ei ole vielä kokoontunut, joten sen vastausta ei ole saatu. Nuorisovaltuutetuille on ilmoitettu, että he voivat antaa vastauksensa vielä sähköpostitse tiistaihin mennessä. Nuorisovaltuutetuista 9 kannatti vaihtoehtoa 2, yksi vaihtoehtoa 3 ja yksi vaihtoehtoa 1. Nettivastauksia tuli Kyselyn tulokset ovat esityslistan liitteenä. Kommenteissa toivottiin paljon sitä, että koulu päättyisi kesäkuussa kaksi viikkoa nykyistä myöhemmin tai juhannuksena. Tätä vaihtoehtoa ei voida toteuttaa, koska Perusopetusasetus määrää koulun päättymispäivän. Sitä ei kunta voi itse päättää. Paljon toivottiin sitä, että Kirkkonummella noudatettaisiin Espoon ja Helsingin työ- ja loma-aikoja. Näin on enimmäkseen tehtykin, mutta niistä on jouduttu välillä poikkemaan. Jos kaupungit ovat päättäneet pitää koulupäiviä lauantaisin, ei niitä Kirkkonummella ole kuljetusten vuoksi voitu järjestää. Espoon kaupunki ei ole vielä päättänyt työ- ja loma-aikojaan. Päätös tehdään viikolla 43. Nyt meneillään olevana lukuvuonna Espoossa on viikon syysloma. Seuraavaksi lukuvuodeksi ehdotetaan kolmen päivän syyslomaa. Lyhyttä, muutaman päivän syyslomaa kannattavat jakautuvat sen mukaan, halutaanko loma torstaista perjantaihin vai perjantaista maanantaihin. Molempia vaihtoehtoja kannatetaan, hieman enemmän torstai-perjantai - vaihtoehtoa tämän kyselyn mukaan. Viikon syyslomaa ja lyhyttä joululomaa kannatettiin myös. Vaihtoehdoissa ei ollut sellaista tarjolla, mutta sanallisissa vastauksissa lyhyttä joululomaa kannatettiin jonkin verran. Enemmistö kuitenkin piti pidempää joululomaa (kaksi viikkoa) parempana. Talvilomaa toivottiin myöhäisemmäksi, esim. maaliskuun viimeiselle viikolle. Opetushallitus on antanut suosituksen koko maan talvilomaviikoille, että ne eivät osu päällekkäin. Etelä-Suomessa on suositeltu viikkoa 8. Lukuvuoden vaihtoehdoista eniten kannatusta, 70,3 % sai vaihtoehto 2 (pitkä syysloma). Vaihtoehto 1 (lyhyt syysloma) sai kannatusta 24,8 %, ei syyslomaa 1,8 % ja ainoastaan lyhyt joululoma 3,0 %. (N 2148) Lukuvuoden vaihtoehdoista eniten kannatusta, 72, 8 % sai vaihtoehto 2. Vaihtoehtoa 1 kannatti 21,9 %, vaihtoehtoa 3 (ei syyslomaa) kannatti 2,1 % ja vaihtoehtoa 4 (vain lyhyt joululoma), kannatti 3,2 %. (N 2023)

12 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 12 (13) Ehdotus Esittelijä: Hannele Kujala, Sivistystoimenjohtaja Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta päättää määrätä lukuvuosien ja työ- ja loma-ajat seuraavasti: 1 Lukuvuonna on yhteensä 188 työpäivää. Syyslukukausi on ke pe (91 työpäivää) Koulu alkaa keskiviikkona Syysloma la su (9 päivää, vko 42) Joululoma la su (16 päivää) Kevätlukukausi on ma la (97 työpäivää) Talviloma la su (9 päivää, vko 8) Koulu päättyy la Esiopetuksen viimeinen työpäivä on perjantai Lukuvuonna on yhteensä 187 työpäivää. Syyslukukausi on to pe (91 työpäivää) Koulu alkaa torstaina Syysloma la su (9 päivää, vko 42) Joululoma la ma (17 päivää) Kevätlukukausi on ti la (96 työpäivää) Talviloma la su (9 päivää, vko 8) Koulu päättyy lauantaina Esiopetuksen viimeinen työpäivä on perjantai

13 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 13 (13) todeta, että varhaiskasvatuksen toimintavuosi alkaa ja päättyy ja toimintavuosi alkaa ja päättyy vuonna 2018 ajalla (siv , 81) varhaiskasvatuksen toiminta keskitetään siten, että alueilla päivystävät määrätyt päiväkodit varhaiskasvatuksen tarvetta vastaavasti 5 vuonna 2019 ajalla (la) (ke) varhaiskasvatuksen toiminta keskitetään samalla tavalla kuin vuonna päivähoidon tarve em. aikoina kartoitetaan vanhemmille osoitetulla kyselyllä 7 varhaiskasvatuksen koulutuspäiviä voidaan järjestää syksyllä (2 pv) ja keväällä (2 pv), em. päivinä ei järjestetä esiopetusta 8 päivittäiset toiminta-ajat päiväkodeissa ovat pääsääntöisesti kello Ympärivuorokautista ja -viikoittaista hoitoa järjestetään suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Jolkbyn päiväkodissa. Iltahoito keskitetään molempien kieliryhmien osalta alueittain vain yhteen päiväkotiin. Iltahoitoa järjestetään kello Asukaspuistot ovat avoinna pääsääntöisesti ma - pe klo Kerhotoimintaa järjestetään aamu- ja iltapäivisin. Kerhoaika on 2,5 tuntia kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Kerhoje toiminta alkaa koulujen alkaessa ja päättyy toukokuun lopussa. Muuten kerhoissa noudatetaan koulujen lomaaikoja. Tiedoksi Päiväkodit, koulut, avoin toiminta, lausunnon antaneet, palveluohjaajat, kunnan palvelupiste, viestinta(at)kirkkonummi.fi, kunnan internet-sivuilla tiedotettavaksi