Slunga-Poutsalo Riikka Jäsen. Linnavirta Heikki Jäsen. Lemberg Monica Jäsen Pesonen Seppo Jäsen. Puistosalo Pekka Jäsen Perämäki Pasi

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1/ AIKA klo 16:30-18:45 PAIKKA Kaupungintalo Monkola, valtuustosali OSALLISTUJAT LÄSNÄ Äyräväinen Irene Puheenjohtaja Pajuoja Matti Slunga-Poutsalo Riikka Virtanen Nina Rintanen Leo Kyttälä Kari Linnavirta Heikki Huhtala Lassi Huttu Sari Sjögren Pirjo Lemberg Monica Pesonen Seppo Nauska Ahti Juva Simo Savela Jussi Yliluoma Arja Kalske Katri Puistosalo Pekka Perämäki Pasi Soinio Eero Partanen Henri Leila Streng Henkilöstön ed. Kotilainen Kimmo Asiantuntija Alatalo Johanna Sihteeri POISSA Räsänen Joona Laakkonen Janne KÄSITELLYT ASIAT :t ALLEKIRJOITUKSET Irene Äyräväinen Puheenjohtaja Johanna Alatalo Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Lohja Kari Kyttälä PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Heikki Linnavirta Lohja internetissä

2 PÖYTÄKIRJA 1/ KÄSITELLYT ASIAT Sivu 11 Kokouksen läsnäolijat ja päätösvaltaisuus 3 12 Pöytäkirjan tarkastajat 4 13 Palveluverkkotyön prosessinomainen eteneminen ja aikataulu 5 14 Lähidemokratian hyödyntäminen palveluverkkoselvityksessä 7 15 Naapurikuntien palveluverkon huomioiminen 8 16 Tilaverkon kokonaiskuva ja kartat 9 17 Maankäytön kehityskuvan ja kaupunkirakenteen huomioiminen palveluverkkkotyössä 18 Ympäristötoimen, teknisen toimen sekä keskushallinnon esittelyt palveluverkkotilanteestaan 19 Neuvolaverkko

3 PÖYTÄKIRJA 1/ Kokouksen läsnäolijat ja päätösvaltaisuus PALRYH Esitys Todetaan läsnäolijat ja kokouksen päätösvaltaisuus. Päätös Hyväksyttiin

4 PÖYTÄKIRJA 1/ Pöytäkirjan tarkastajat PALRYH Esitys Tämän pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kari Kyttälä ja Heikki Linnavirta. Päätös Hyväksyttiin

5 PÖYTÄKIRJA 1/ Palveluverkkotyön prosessinomainen eteneminen ja aikataulu PALRYH Palveluverkkotyö etenee täysin avoimena prosessina, mutta tarkkaan ai katau luun sidottuna. Tavoitteena on, että erittäin suuri asiakokonaisuus (=Loh jan koko palveluverkko) saadaan käsiteltyä valmistelutyön osalta olemas sa olevilla resursseilla toukokuun 2015 puoliväliin mennessä. Ta voittee na on myös, että valmistelu on täysin julkista, ymmärrettävää ja sel kokie lis tä. Oleellista on myös turvata kuntalaisille mahdollisuus seurata valmis te lua ja osallistua mielipiteillään valmistelutyöhön. Samoin turvataan po liit ti sil le päättäjille aito vaikutusmahdollisuus jo asioitten valmisteluvaihees sa. Tämä tapahtuu sekä palveluverkkotyöryhmässä että kussakin lauta kun nas sa ja myöhemmin kaupunginhallituksessa ja valtuustoseminaarissa. Esityslistan liitteenä on kaavioita ja aikataulut, jotka kuvaavat palv eluverkko työn kulkua talvella ja keväällä Kunnan palveluverkko on val mis telu työ tä varten pilkottu kahteenkymmeneen osaa. Kukin palanen vie dään virkamiesvalmistelun pohjalta keskeneräisenä versiona pal ve lu verk ko työryh män käsittelyyn etukäteisaikataulutuksen mukaisessa jär jes tyk ses sä. Tässä vaiheessa esityslistalla on kustakin palasesta valmiina lä hin nä esitttelytekstiosuus. Palveluverkkotyöryhmän tehtävänä on tässä vai heessa arvioida, onko ko. palveluverkon palasesta riittävästi taus ta ma te ri aa lia ja tietoa olemassa, sekä erityisesti, mitä tavoitteita palveluverkolle ase tetaan tämän palasen osalta. Tavoitteet ovat oleellisen tärkeitä. Ta voit teet voivat olla aikaan sidottuja, määrällisiä, laadullisia tai rahaa koskevia. Tavoit tei den asettamisen osalta poliitikkojen rooli on tärkeä. Palveluverkkotyöryhmän käsittelyn jälkeen kukin palanen palaa vir ka miesval mis te luun ja sitä kautta ao. lautakunnan käsittelyyn. Lautakunnan teh tävä nä on tehdä esitys kunkin palveluverkon palasen osalta tulevaisuuden pal ve lu ver kos ta, tavoitteista ja aikataulusta. Myös tässä kohdassa po liit tinen ohjaus on oleellisen tärkeää. Lautakunnan esitys, nyt jo täysin valmiina esityslistapykälänä, tulee sitten pal ve lu verk ko työ ryh män uuteen käsittelyyn. Tässä vaiheessa työryhmä lähin nä katsoo, onko sen asettamia tavoitteita ja muita reunaehtoja huo mioitu jatkovalmistelussa. Palveluverkkotyöryhmä lähettää kunkin valmistellun pa la sen kaupunginhallitukselle tiedoksi merkittäväksi. Kau pun gin hal li tuksen kautta menneistä palasista kootaan virkamiestyönä kokonaispaketti (="Loh jan palveluverkko vuonna 201x"). Tämä kokonaispaketti esitellään val tuus tol le valtuustoseminaarissa Valtuustoseminaari antaa sitten ohjeet siitä, miten asiat viedään varsinaiseen päätöksentekoon. Var si nai set päätökset palveluverkkoon tehtävistä muutoksista tehdään elo-lo ka kuus sa 2015 ennen vuoden 2016 talousarvion hyväksymistä. Tällaisen valmistelutavan vahvuus on siinä, että iso asiakokonaisuus voidaan käsitellä riittävän pieninä ja ymmärrettävinä osina. Valmistelutapa mah dol lis taa sen, että kuntalaiset voivat koko ajan seurata valmistelutyötä, ja he voivat myös esittää näkemyksiään valmistelusta. Valmistelutapa turvaa kunnallispoliitikoille vahvan otteen valmisteluun ja päätöksentekoon, jol loin paikallisdemokratia toteutuu aidosti. Tällaisen valmistelutavan heikkoutena on se, että pal ve lu verk ko ko ko nai-

6 PÖYTÄKIRJA 1/ suu den hahmottaminen voi hämärtyä. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että valmistelutyön kuluessa seurataan aivan erityisesti sitä, että muo tou tu va tulevaisuuden palveluverkko vastaa valtuuston hyväksymää maan käy tön kehityskuvaa, ja että kaupunkialueilla palvelut sijoittuvat yleis kaa vo jen mukaisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Tästä lankeaa erityisvastuu ympä ris tö toi mel le ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Yhtä tärkeää on, et tä tuleva palveluverkko on oikeassa suhteessa olemassa olevaan ja lä hi vuosi na rakennettavaan rakennuskantaan. Palveluverkossa tapahtuvat muutok set aiheuttavat tyhjien tilojen syntymistä toisaalla, mutta toisaalla saattaa tulla tarve lisärakentamiseen. Tilojen käytön tehostaminen ja tar peetto mis ta tai huonokuntoisista tiloista luopuminen ovat oleellinen osa pal velu verk ko työ tä. Tästä lankeaa erityisvastuu tekniselle toimelle ja tek ni sel le lautakunnalle. (Eero Soinio) Esitys päättää seuraavaa: 1) kokoukset pidetään 29.1., 12.2., 5.3., 19.3., 9.4., 30.4., 7.5. ja klo alkaen. Kokouspaikka vaihtelee ja se ilmoitetaan kussakin kokouskutsussa. Pyritään 1,5 tunnin, maksimissaan 2 tunnin kokouksiin. 2) kokousmateriaali julkaistaan luottamushenkilöporttaalissa kokousta edeltävän viikon perjantaina (heti kun tekniset edellytykset saadaan kuntoon, sitä ennen materiaalit lähetetään sähköpostitse) ja heti sen jälkeen kaupungin kotisivuilla kohdassa "Päätöksenteko". 3) palveluverkkotyö etenee esityslistalla ja liitteissä esitetyllä tavalla noudattaen liitteen mukaista aikataulua. 4) ympäristötoimen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan tulee erityisesti seurata sitä, että palveluverkkotyössä huomioidaan riittävässä määrin valtuuston hyväksymä maankäytön kehityskuva ja kaupunkialueitten osalta hyväksytyt osayleiskaavat. 5) teknisen toimen ja teknisen lautakunnan tulee erityisesti seurata sitä, että palveluverkkotyössä huomioidaan kaupungin olemassa olevan ja tulevan rakennuskannan tarkoituksenmukainen ja taloudellisesti tehokas käyttö. Päätös Hyväksyttiin. Liite Palveluverkkotyöryhmän aikataulu (talvi-kevät)

7 PÖYTÄKIRJA 1/ Lähidemokratian hyödyntäminen palveluverkkoselvityksessä PALRYH Palveluverkkoon tehtävät muutokset koskettavat läheisesti kuntalaisten arkea. Siksi on tärkeää, että kuntalaisia edustavat aluetoimikunnat ja alueiden johtokunta seuraavat omalta osaltaan palveluverkkotyön etenemistä. Aluetoimikunnat ja alueiden johtokunta voivat esittää omiaan näkemyksiään ja tuoda esille omia ehdotuksiaan palveluverkon muutoksista myös kesken valmistelutyön. Mahdolliset lausunnot ja kannanotot toimitetaan ao.lautakunnalle ja palveluverkkotyöryhmälle heti kun ne saapuvat. Samasta syystä, ja tiedon kulun varmistamiseksi, on tärkeää että alueiden johtokunnan puheenjohtaja osallistuu palveluverkkotyöhön puhe- ja läsnäolo-oikeudella. (Eero Soinio) Esitys päättää seuraavaa: 1) aluetoimikunnat ja alueiden johtokunta voivat tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja palveluverkkotyöstä jo asioitten valmisteluvaiheessa; 2) alueiden johtokunnan puheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus palveluverkko- ja n kokouksissa. Päätös Hyväksyttiin sillä lisäyksellä, että alueiden johtokuntaa edustaa puheenjohtaja Kimmo Kotilainen tai hänen nimeämänsä edustaja

8 PÖYTÄKIRJA 1/ Naapurikuntien palveluverkon huomioiminen PALRYH Viime vuosina on lainsäädäntöön tehty useita muutoksia sen suhteen, että kuntalaiset voivat yhä laajemmin käyttää kotikuntansa palvelujen sijasta naapurikunnan palveluja. Tämä koskee myös Lohjaa. Kunta on suuri pinta-alaltaan, ja matka kunnan palvelupisteisiin voi olla pitkä tai palvelu on väärässä suunnassa esim. työmatkaan nähden. Tällöin voi olla luontevaa käyttää naapurikunnan vastaavaa palvelua. Erityisesti Lohjan pohjoisimmasta osasta, Ikkalasta, Ahopäästä, Kärkölästä ja Loukusta on lyhyempi matka Karkkilan palvelujen äärelle kuin Lohjan keskustaan. Vastaavasti Leppäkorvesta ja muualta Lohjan länsikolkista voi olla luontevaa käyttää Salon puolella olevia palveluja. Samoin esim. Nummenkylästä on lyhyt matka Vihdin Nummelan palvelupisteisiin. Näistä syistä Lohjan palveluverkkotarkasteluissa ei tule pitäytyä pelkästään Lohjan omiin palvelupisteisiin. On myös otettava huomioon, mitä kunnallisia palvelupisteitä on naapurikuntien puolella lähellä Lohjan aluetta. Naapurikuntiin on syytä olla tarpeen mukaan yhteydessä valmistelutyön aikana. (Selvyyden vuoksi todettakoon, että lohjalaiset eivät voi käyttää naapurikuntien palveluja spontaanisti. Naapurikunnan palvelujen käyttö edellyttää etukäteissopimista ja naapurikunnan hyväksyntää. Monia palveluja, esim. lupa-asioita, ei voi hoitaa lainkaan naapurikunnassa. Vastaavasti Lohjan naapurikuntien asukkaat voivat käyttää sovitusti Lohjan palveluja, esim. terveyskeskusta. Joitakin harvoja palveluja, esim. kirjastopalveluja ja joitakin liikuntapalveluja, voi käyttää lähes rajoituksetta kuntarajoista riippumatta.) (Eero Soinio) Esitys päättää seuraavaa: Päätös Hyväksyttiin Palveluverkkotarkasteluissa on riittävässä määrin tarkasteltava ja tuotava esiin myös se, mitä palvelupisteitä on on naapurikuntien puolella lähellä Lohjan rajaa tai hyvin tieyhteyksien päässä.

9 PÖYTÄKIRJA 1/ Tilaverkon kokonaiskuva ja kartat PALRYH Lohja on pinta-alaltaan laaja kunta, 1100 km2. Kunnan kaupunkimainen keskusta sijaitsee maantieteellisesti epäsymmetrisesti kunnan kaakkoiskulmassa. Kunnan palvelut sijaitsevat hajallaan eri taajamissa (vanhoissa kirkonkylissä) ja nauhamaisen kaupunkitaajaman eri osissa. Kunnan suuren pinta-alan ja mm. suurten vesistöjen vuoksi matkat kunnan eri osista palvelupisteiden luo voivat olla pitkiä. Lohjalla palvelupisteiden sijainnilla on suuri merkitys sen suhteen, miten helppoa asukkaiden on käyttää palveluja. Jotta palveluverkosta syntyisi hyvä kokonaiskuva on tärkeää, että palvelupisteiden sijaintia kuvataan selkeillä kartoilla. Tätä varten on valmisteltu sähköisiä interaktiivisia karttapohjia, joissa eri toimialojen palvelupisteet on merkitty symbolein. Karttoja voi zoomata, ja kartan toimipaikkapisteitä voi avata näppäyksellä, jolloin kustakin toimipisteestä saa lisätietoja. Interaktiivisiin karttoihin pääsee tästä linkistä: E Valtuusto on hyväksynyt kuntaliitoksien jälkeen Lohjalle uuden "Maankäytön kehityskuvan", jolla kuvataan Lohjan tulevaisuuden toivottua yhdyskuntarakennetta. Tulevan palveluverkon tulee luonnollisesti palvella samaa asiaa, eli palvelujen on sijoituttava järkevästi niin, että ne vahvistavat toivottua ja tavoiteltavaa yhdyskuntarakennetta. Maankäytön kehityskuva -kartta on erikseen jaettavan asiakirjana. Palveluverkkotyön kuluessa kustakin palveluverkon osa-alueesta (esim. "Neuvolaverkko") laaditaan erillinen kartta, jossa maankäytön kehityskuvakarttaan merkitään nykyiset toimipisteet. Tällaiset kartat tulevat olemaan erikseen jaettavina asiakirjoina esityslistalla aina kun jotakin palveluverkon osa-aluetta käsitellään. Tarpeen mukaan laaditaan kaupunkitaajaman osalta vielä tarkempia karttojen, jos palveluverkkoa ei muutoin saadaan tarpeeksi selkeästi esitettyä karttakuvana. Tulevaisuuden palveluverkko kuvataan vastaavalla tavalla kartoilla. Muuttuneen lainsäädännön vuoksi kuntalaisilla on yhä suurempi mahdollisuus käyttää myös naapurikuntien palveluja. Tästä syystä maankäytön kehityskuvakarttoihin merkitään näkyviin myös lähimpiä naapurikunnissa sijaitsevia palvelupisteitä. (Eero Soinio) Erikseen jaettavat: - Maankäytön kehityskuva -kartta - Karttamääräykset Esitys Päätös hyväksyy palveluverkon ja sen osien kuvaamisen karttoina esittelytekstissä kuvatulla tavalla. Kaikki karttamateriaali on julkista. Hyväksyttiin seuraavilla lisäyksillä: - interaktiiviseen karttaan lisätään toimipisteistä mahdollisimman kattavat yksityiskohtaiset tiedot (esim. pisteen asiakaskäynnit, asukaspohja,

10 PÖYTÄKIRJA 1/ pinta-ala, ylläpitokustannukset) - interaktiivisessa kartassa pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan myös naapurikuntien verkko

11 PÖYTÄKIRJA 1/ Maankäytön kehityskuvan ja kaupunkirakenteen huomioiminen palveluverkkkotyössä PALRYH Lohjan kaupungin maankäytön rakennemalli kuvaa maankäytön tavoitetilaa ja kehitystä Lohjalla vuosina Lohjan kasvustrategian vision mukaan Lohja on kaupunki ja maaseutu ja sujuvan arjen kaupunki yhdessä pääkaupungin lähellä. Rakennemalli perustuu maankäytön vyöhykkeisiin, joita ovat Lohjan keskusta, Nauhataajama, Nauhataajaman alakeskus, Nauhataajaman lievealue, Palvelutaajama, Palvelutaajaman läheinen maaseutu, KehäV Yritys-lohja, E18 Yrityslohja, mahdollinen Yrityslohja, Sininen Lohja, Sininen kylä, Vapaa-ajan Lohja, Metsälohja, Maaseutulohja, Maaseutukylä ja Taajaman läheinen kylä. Kullekin vyöhykkeelle on esitetty suositeltava maankäyttö, suunnittelun reunaehtoja, ohjauskeinot ja alueen kehityksestä kertovia mittareita. Maankäytön vyöhykkeille esitettyyn suositeltavaan maankäyttöön liittyy myös kannanotto siihen, millainen palveluvarustus kunkin vyöhykkeen osalta on optimaalinen. Vyöhykkeet kuten esimerkiksi Nauhataajama tai Palvelutaajama sisältävät toiminnallisesti tietynlaisen, kaupunkirakenteellisiin ominaispiirteisiinsä soveltuvan fyysisen palveluvarustuksen. Toisaalta taas vyöhykkeet kuten Maaseutukylä tai Taajaman läheinen kylä eivät kaupunkirakenteellisilta ominaisuuksiltaan itsessään edellytä fyysistä lähipalveluvarustusta, vaan ne hyödyntävät läheisyydessään sijaitsevien Palvelutaajamien tai Nauhataajaman palveluiden saavutettavuutta tai vaihtoehtoisesti liikkuvia palveluja. Maankäytön rakennemalli toimii omalta osaltaan Lohjan kaupungin palveluverkkotyön strategisena pohja-asiakirjana ja kunkin palvelupisteen tulevaa strategista ja toiminnallista tarpeellisuutta voidaan myös tätä kautta hyvin peilata. (Pekka Puistosalo). Erikseen jaettava: - Lohjan maankäytön rakenne Esitys Päätös merkitsee maankäytön rakennemallin merkityksen palveluverkkotyössä tiedoksi. Merkittiin tiedoksi esitellyt asiakirjat. Päätettiin liittää esitetty Lohjan maankäytön rakenne diasarja kokouksen erikseen jaettavaksi materiaaliksi. Lisäksi todettiin ohjeistukseksi kaikkien jatkossa tulevien pykälien valmisteluun, että erityistä huomiota tulee kiinnittää joukkoliikenteeseen ja kulkuyhteyksiin

12 PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristötoimen, teknisen toimen sekä keskushallinnon esittelyt palveluverkkotilanteestaan PALRYH Ympäristöjohtaja Pekka Puistosalo, tekninen johtaja Jussi Savela ja keskushallinnon toimialajohtaja Pasi Perämäki esittelevät lyhyesti oman toimialansa palveluverkkotilannetta. Esitys Todetaan esittelyt tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin seuraavin lisäyksin: - tekniseltä toimelta pyydettiin verkkoselvityspykälä myös leikkipuistoista, matonpesupaikoista sekä uimarannoista

13 PÖYTÄKIRJA 1/ Neuvolaverkko PALRYH Nykytila 1.1. Palvelun lähtökohdat Neuvolapalvelut kattavat äitiys- ja lastenneuvolan toiminnan. Toimintaa sää te lee terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä las ten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Ter vey den huol tolain 15 :n mukaan kunnan on järjestettävä alueensa raskaana olevien nais ten, lasta odottavien perheiden sekä alle oppivelvollisuusikäisten lasten ja heidän perheidensä neuvolapalvelut. Neuvolapalveluihin sisältyvät: 1) sikiön terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin sekä raskaana olevan ja synnyttäneen naisen terveyden määräajoin toteutettava ja yksilöllisen tar peen mukainen seuranta ja edistäminen; 2) lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä seu ran ta ensimmäisen ikävuoden aikana keskimäärin kuukauden välein ja sen jälkeen vuosittain sekä yksilöllisen tarpeen mukaisesti; 3) lapsen suun terveydentilan seuranta vähintään joka toinen vuosi; 4) vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin tukeminen; 5) lapsen kodin ja muun kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elin tapo jen terveellisyyden edistäminen; 6) lapsen ja perheen erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnis ta mi nen sekä lapsen ja perheen tukeminen ja tarvittaessa tutkimuksiin tai hoitoon ohjaaminen. Kunnan perusterveydenhuollon on neuvolapalveluja järjestäessään toi mitta va yhteistyössä varhaiskasvatuksesta, lastensuojelusta ja muusta so siaa li huol los ta, erikoissairaanhoidosta vastaavien sekä muiden tarvittavien ta ho jen kanssa. Neuvolapalvelun keskeisiä lähtökohtia Lohjalla ovat: - koko perhe ja perheen hyvinvointi - laaja näkökulma terveyteen ja hyvinvointiin (kasvu- ja kehitysympäristöt, elin ta vat, sosiaalinen tuki ja mielenterveys) - asiakkaiden näkökulma (huolet, voimavarat, yksilölliset tarpeet ja osal lisuus) - yhteistyön tehostaminen (lasten, lapsiperheiden ja nuorten kanssa työsken te le vät ammattilaiset, myös eri hallintokunnat, järjestöt ja asiakkaat) - palvelut koko ikäluokalle (tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen jär jes tä minen, palvelujen kohdentaminen - suunnitelmallisuus yksilö- ja väestötasolla (hyvinvointi- ja ter veys suun nitel ma, toimintaohjelma, väestön terveyden ja hyvinvoinnin seu ran ta tie to jen

14 PÖYTÄKIRJA 1/ käyt tö palvelujen suunnittelussa) - terveysseurannan ja terveysneuvonnan jatkumo odotusajalta työelämän kyn nyk sel le - toimintatapojen ja käytäntöjen uudistaminen ja yhtenäistämine Terveydenhoitajat toimivat osittaisen väestövastuun periaatteella. Tämä ta kaa hoitosuhteen jatkuvuuden siten, että jo raskauden aikana alkanut hoi to suh de jatkuu siihen saakka, kun lapsi siirtyy kouluterveydenhuollon pii riin. Neuvolan terveydenhuoltotyö kohdistuu koko perheeseen. Toimintaan kuu luu myös synnytyksen jälkitarkastuksen yhteydessä annettava per hesuun nit te lu neu von ta. Tämän jälkeen raskaudenehkäisyyn liittyvät asiat hoide taan terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Neuvolan henkilöstö tekee moniammatillista yhteistyötä ja toimii osana per he pal ve lu ver kos toa, johon kuuluvat mm. perheneuvola, var hais kas vatus, lastensuojelu, seurakunta, järjestöt ja erikoissairaanhoito Palveluverkko Neuvolatoiminnasta Lohjan kaupungissa vastaa perusturvatoimen ter veyspal ve lut -tulosalueella toimiva terveyden edistäminen -tulosyksikkö. Tu losyk sik kö kattaa neuvolatoiminnan lisäksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon pal ve lut sekä nuorten seksuaali-, ihmissuhde ja ehkäisypalvelut. Tu los yk sikön toimintakate on noin kaksi miljoonaa euroa; terveydenhoitajan ja lääkä rin vastaanottokäyntejä on noin ; vakansseina ovat 33 ter vey denhoi ta jaa, kaksi lääkäriä, kolme perheohjaajaa, neuvolapsykologi, osas tonhoi ta ja sekä terveyden edistämisen päällikkö. Neuvolatoiminan osuus tulos yk si kön toimintakatteesta on noin puolet. Vuoden 2015 alussa Lohjalla on yhdeksän neuvolaa: Män ty num mi, Nummen taus ta, Keskusta, Routio, Ojamo, Virkkala, Sammatti, Kar ja loh ja ja Num mi. Neuvoloissa työskentelee 15 terveydenhoitajaa ja kol me eh käi sevän perhetyön perheohjaajaa. Lääkäripalvelut ohjautuvat vas taan ot to toimin nan puolelta. Vuosittain neuvolakäyntejä on yhteensä noin , joista lääkärikäyntejä noin ja terveydenhoitajakäyntejä noin Kes kus tan neuvolassa ja Nummen neuvolassa psy ko lo gi käyn te jä on vuonna 2014 ollut yhteensä noin 250. Vuonna 2014 synnytyksiä oli 448 ja 0-6 vuo ti ai ta lapsia noin Synnytyksiä terveydenhoitajaa kohden on vuosit tain keskimäärin 30, alle vuoden ikäisiä lapsia keskimäärin 30 ja 1-6 vuo ti ai ta lapsia keskimäärin 204. Vuonna 2014 ruotsinkielistä lastenneuvolapalvelua käytti vuotiasta las ta (ruotsinkielisen terveydenhoitajan kanssa sovitaan, missä vas taan otto tapahtuu). Neuvolatoiminnan tuloslaskelma vuonna 2014 (tilanne ): Toimintatuotot Myyntituotot Toimintakulut Henkilöstökulut

15 PÖYTÄKIRJA 1/ Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tav Muut toimintakulut Toimintakate Neuvolatoiminnalla on tällä hetkellä käytössään tiloja yhteensä xxx m2, joiden ylläpitovuokra on noin euroa vuodessa. Tilojen pää oma vuokra me not ovat noin euroa ja siivouskulut noin eu roa vuo dessa. Ti la ku lut ovat yhteensä noin euroa vuodessa. Neuvolat ovat avoinna ma-to klo 8-16, pe klo 8-14 ja ennen arkipyhiä ti lanteen mukaan klo 8-14/15. Mäntynummen neuvola, Mäntynummenkuja 7, Lohja - sijaitsee Mäntynummen terveysaseman yhteydessä - tilat 292 m2 - tilakulut /vuosi - kolme terveydenhoitajaa - lääkärikäyntejä 800 ( ) - hoitajakäyntejä ( ) - synnytyksiä vuotiaita 790 Nummentaustan neuvola, Gunnarlankatu 1, Lohja - sijaitsee Metsolan koulun yhteydessä - tilat 100 m2 - tilakulut /vuosi - kaksi terveydenhoitajaa - lääkärikäyntejä 379 ( ) - hoitajakäyntejä ( ) - synnytyksiä vuotiaita 446 Keskustan neuvola, Kalevankatu 4, Lohja - sijaitsee perhekeskuksen yhteydessä Lohjantähdessä - tilat 179 m2, vuokrattu Kuntien eläkevakuutuskeskukselta - tilakulut /vuosi - kaksi terveydenhoitajaa - lääkärikäyntejä 817 ( ) - hoitajakäyntejä ( ) - psykologikäyntejä 215 ( ) - synnytyksiä vuotiaita 429 Roution neuvola, Havumetsäntie 4, Lohja - sijaitsee Roution koulun yhteydessä - tilat 89 m2 - tilakulut x /vuosi - yksi terveydenhoitaja - lääkärikäyntejä 197 ( ) - hoitajakäyntejä 982 ( ) - synnytyksiä vuotiaita 215

16 PÖYTÄKIRJA 1/ Ojamon neuvola, Kartanonkuja 1, Lohja - sijaitsee Ojamon kauppakeskuksessa - tilat 140 m2, osakehuoneisto - tilakulut /vuosi - kaksi terveydenhoitajaa - lääkärikäyntejä 249 ( ) - hoitajakäyntejä ( ) - synnytyksiä vuotiaita vuotiaita 96, joiden tarkastukset kou lu ter vey den hoita jil la Virkkalan neuvola, Virkkalantie 7, Lohja - sijaitsee Virkkalan terveysaseman yhteydessä - tilat 235 m2 - tilakulut /vuosi - kaksi terveydenhoitajaa - lääkärikäyntejä 506 ( ) - hoitajakäyntejä ( ) - synnytyksiä vuotiaita vuotiaat, joiden tarkastukset osin kou lu ter vey denhoi ta jil la Sammatin neuvola, Kalevalantie 2 B, Sammatti - sijaitsee Sammatin terveysaseman yhteydessä - tilat 32 m2 - tilakulut /vuosi - yksi terveydenhoitaja - lääkärikäyntejä 131 ( ) - hoitajakäyntejä 584 ( ) - synnytyksiä vuotiaita 155 Karjalohjan neuvola, Tallaantie 4, Karjalohja - sijaitsee Karjalohjan terveysaseman yhteydessä - tilat xx m2 - tilakulut x /vuosi - yksi terveydenhoitaja - lääkärikäyntejä 86 ( ) - hoitajakäyntejä 344 ( ) - synnytyksiä vuotiaita 91 Nummen neuvola, Kaarlentie 2, Nummi - sijaitsee kotihoidon toimipisteen yhteydessä - tilat 106 m2 - tilakulut /vuosi - kaksi terveydenhoitajaa - lääkärikäyntejä 452 ( ) - hoitajakäyntejä ( ) - psykologikäyntejä 3 ( ) - synnytyksiä vuotiaita 450

17 PÖYTÄKIRJA 1/ Lähikuntien palveluverkko - Vihti, Kirkonkylän neuvola, Myrskylänkuja 2, Vihti - Vihti, Otalammen ja Vihtijärven neuvola,torpparintie 9, Otalampi - Vihti, Pajuniityn neuvola, Huhdanpaju 12, Nummela - Karkkila, Karkkilan neuvola, Valtatie 26, Karkkila - Siuntio, Siuntion neuvola, Charlotta Lönnqvistin tie 5, Siuntio - Inkoo, Inkoon neuvola, Rantatie 6, Inkoo - Raasepori, Karjaan neuvola, Kauppiaankatu 25, Karjaa 2. Palveluverkon kehittäminen 2.1. Palvelun lähtökohdat Palveluiden saatavuuden ja joustavuuden paraneminen Keinot: yhteistyötä muiden terveyspalvelujen ja lapsiperheiden kanssa työs ken te le vien ammattilaisten kanssa tiivistetään; liukumia työajassa käyte tään tehostetummin ja sijaistusten järjestämistä parannetaan olemassa ole vien resurssein Toimenpiteet: yhden neuvolatyöntekijän toimipisteistä luovutaan ja sy nergia etua muiden ammattilaisten kanssa vahvistetaan, esim. per he kes kuskon sep ti. Toimintatapojen uudistaminen ja palveluiden laadun varmistaminen Keinot: systemaattisesti lisätään ja uudistetaan mm. ryh mä neu vo la toi mintaa ja mahdollistetaan vertaistuen järjestäminen; riskiryhmille mo niam matil li ses ti ja kohdennetusti tarjottuja palveluita; neuvoloiden avo vas taan ot tojen käynnistäminen; työntekijöiden turvallisuuden lisääminen, osaamisen ja jaksamisen vahvistaminen Toimenpiteet: pienimmistä toimipisteistä luovutaan ja luodaan asian mu kaiset, nykyvaatimuksia vastaavat toimitilat, joissa perheillä on mahdollisuus koh da ta ja henkilökunnalla toimivat konsultointimahdollisuudet Palveluiden jatkuvuuden ja saavutettavuuden takaaminen Keinot: hoitosuhteiden jatkuvuutta tuetaan ja palveluiden saavutettavuutta ei heikennetä; kotikäyntien tarjontaa lisätään Toimenpiteet: toimipisteet ovat julkisen kulkuliikenteen tai päivittäisten asioin ti kes kus ten läheisyydessä Kustannusten alentaminen Keinot: kiinteistönhoito- ja vuokrakustannusten vähentäminen; hoi to ka lustei den ja -tarvikkeiden käytön keskittäminen Toimenpiteet: toimipisteiden tiivistäminen 2.2. Palveluverkko

18 PÖYTÄKIRJA 1/ Perusturvalautakunta on nimennyt keskuudestaan työryhmän joka tekee esityksen terveyspalveluiden palveluverkosta. Ko. työryhmä ei ole vielä käsitellyt tehtyjä esityksiä, eikä ole ottanut kantaa siihen, mikä vaihtoehto on ensisijainen. Vaihtoehto 1 Vuonna 2017 Lohjalla on viisi laadukasta ja elinvoimaisempaa neuvolaa, jot ka tarjoavat monipuolisesti lapsiperheiden palveluja: Virkkalan neuvola, Per he kes kus, Keskustan neuvola, Mäntynummen perhekeskus ja Nummen perhekeskus Toimenpiteet: - Sammatin ja Karjalohjan neuvoloiden yhdistäminen ja liittäminen Nummen neuvolaan - Nummen neuvolan ja psykologi- sekä puheterapiapalveluiden siirtyminen Num men koulukampukseen, johon suunnitteilla mm. avoin päiväkoti, perhe kes kus-toi min ta mal lin kehittäminen - Ojamon ja Roution neuvoloiden yhdistäminen keskustan ter veys ase malle, jossa lääkäri- ja terapiapalveluja - Nummentaustan neuvolan liittäminen osittain keskustan terveysasemalle ja osittain Mäntynummen neuvolaan, perhekeskus-toimintamallin ke hit tämi nen Vaihtoehto 2 Vuonna 2017 Lohjalla on neljä laadukasta ja elinvoimaisempaa neuvolaa, jot ka tarjoavat monipuolisesti lapsiperheiden palveluja: Perhekeskus, Keskus tan neuvola, Mäntynummen perhekeskus ja Nummen perhekeskus Toimenpiteet: - Palveluverkon tiivistäminen kuten vaihtoehto 1:ssä, lisäksi Virkkalan neuvo lan liittäminen keskustan terveysasemalle Vaihtoehto 3 Vuonna 2017 Lohjalla on kolme laadukasta ja elinvoimaisempaa neuvolaa, jot ka tarjoavat monipuolisesti lapsiperheiden palveluja: Perhekeskus, Keskus tan neuvola ja Nummen perhekeskus Toimenpiteet: - Palveluverkon tiivistäminen kuten vaihtoehto 2, lisäksi Mäntynummen neu vo lan liittäminen keskustan terveysasemalle Erikseen jaettava: - Neuvoloiden toimipistekartta Esitys päättää 1) merkitä tiedoksi neu vo la ver kon nykytilan ja alustavat kehittämislinjaukset pal ve lu ver kon ke hit tä mi ses tä, sekä

19 PÖYTÄKIRJA 1/ ) todeta, että jatkovalmistelussa on huomioitava seuraavaa: Päätös Hyväksyttiin ja jatkovalmistelussa huomioitavaksi todettiin: - lähikuntien tarkastelua toivottiin laajennettavan useampaan lähikuntaan - kulkuyhteydet ja joukkoliikkenne - neuvoloiden tarkempiin tietoihin lisättäväksi alle kouluikäisten määrä kyseisen neuvolan alueella - verkkovaihtoehtojen pohdinnoissa tulisi tuoda esille mahdollisissa keskittämisissä syntyvät lisäresurssien tuomat uudet palvelumahdollisuudet (myös laatukysymykset)