PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU 2007 Y 235 (111) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa, joka koskee Seinäjoen lentoaseman kiitotien jatkamisen ja leventämisen rakennustyön yhteydessä syntyvien puhtaiden ylijäämämaiden läjitystä. Päätös sisältää ratkaisun YSL 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Seinäjoen kaupunki PL SEINÄJOKI TOIMINNAN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUS Toiminta sijoittuu Ilmajoen kuntaan Kirveksen maankaatopaikalle kiinteistöllä , Harjamaan maankaatopaikalle kiinteistöllä , Harjanmaan ruokamullan varastoalueelle kiinteistöllä ja Ahomäen ruokamullan varastoalueelle kiinteistöllä Kiinteistöt ovat Seinäjoen kaupungin omistuksessa. Alueella on voimassa oleva osayleiskaava, jossa maanläjitysalueet on merkitty maa ja metsätalousalueiksi. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4 mukaan, koska kyseessä on jätteen laitosmainen ja ammattimainen käsittely ja hyödyntäminen. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään lupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 a mukaan, koska kyseessä on kaatopaikka. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Hakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen ja sitä on täydennetty ja Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, SEINÄJOKI PL/PB 262, VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Toiminnalle ei ole aikaisemmin myönnetty ympäristölupaa. Seinäjoen lentoasemalle on Länsi Suomen ympäristölupavirasto myöntänyt ympäristöluvan SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Maanläjitysalueet sijaitsevat Ilmajoen keskustasta n. 12 km kaakkoon ja Seinäjoen keskustasta n. 10 km etelään Seinäjoen Rengonharjun lentokentän läheisyydessä. Kirveksen maankaatopaikka sijaitsee lentokentän koillispuolella 325 m etäisyydellä kiitotiestä. Harjamaan maankaatopaikka, Harjanmaan ruokamullan varastointialue ja Ahomäen ruokamullan varastointialue sijaitsevat lentokentän eteläpuolella m etäisyydellä kiitotiestä. Alueiden ympäristö on pääosin metsää, Harjamaan alueen itä ja kaakkoispuolella on peltoa. Lähin vapaa ajan asutus on Kirveksen maankaatopaikan kaakkoispuolella n. 200 m etäisyydellä Seinäjoen vastakkaisella rannalla. Lähin vakituinen asutus on Kirveksen maankaatopaikalta n. 600 m pohjoiseen ja Harjamaan maankaatopaikalta n m länteen. Maanläjitysalueet eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin vesistö on alueiden itäpuolella virtaava Seinäjoki, johon on etäisyyttä lähimmillään Kirveksen maankaatopaikalta n. 100 m ja Harjamaan maankaatopaikalta n. 400 m. Pohjamaa on Kirveksen maankaatopaikalla moreeni, Harjamaan maankaatopaikalla turve, Harjanmaan ruokamullan varastoalueella turve ja Ahomäen ruokamullan varastoalueella moreeni. Turvekerroksen paksuus on 0,3 1,5 m. Turvekerroksen alapuolella on tiivis savikerros, vedenläpäisevyys m/s. Pohjaveden pinta on tasossa (N60). TOIMINNAN KUVAUS Lentokentän rakentaminen on aloitettu tammikuussa 2007, ja työ jatkuu yhtäjaksoisesti v syyskuun loppuun. Kirveksen maankaatopaikka on kooltaan 4,5 ha, Harjamaan maankaatopaikka n. 3,5 ha, Harjanmaan ruokamullan varastoalue n. 0,6 ha ja Ahomäen ruokamullan varastoalue n. 0,8 ha. Alueille vuosina 2007 ja 2008 tuotavat maa ainesmäärät ovat seuraavat: Kirveksen maankaatopaikka: 2007 turve m 3 / t 2008 turve m 3 / t Harjamaan maankaatopaikka: 2007 turve m 3 / t savi m 3 / t 2008 turve m 3 / t savi m 3 / t Harjanmaan ruokamullan varastoalue: 2007 ruokamulta m 3 / t Ahomäen ruokamullan varastoalue: 2007 ja 2008 ruokamulta m 3 / t

3 3 Maanläjitys toteutetaan päätypenkereenä n m korkeaan penkereeseen. Hakemuksen mukaan täyttökorkeudet ovat maanpinnasta Kirveksen maankaatopaikalla 4 m, Harjamaan maankaatopaikalla 3,5 m ja Ahomäen sekä Harjanmaan ruokamullan varastointialueilla 4,5 m. Ylijäämämaat ovat puhtaita kaivumassoja. Pengertäytön pinta muotoillaan siten, että se kallistaa ulospäin 3 % kaltevuudella, luiska 1:4. Maanläjitystä ei suoriteta 5 m lähempänä naapurikiinteistön rajaa. Lentokentän massanvaihdosta turve, savi ja ruokamulta läjitetään eri kasoihin. Turve kuljetetaan alueelta pääosin pois 8 10 vuoden aikana. Ruokamulta käytetään lentokenttäalueen vihreytykseen ja kuljetetaan pois Seinäjoelle ja Ilmajoelle yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin kolmen vuoden kuluessa. Läjitysalue metsitetään työn päätyttyä. Vesien käsittely ja johtaminen Hakija on esittänyt Ramboll Finland Oy:n laatiman suunnitelman Kirveksen ja Harjamaan maankaatopaikkojen vesien käsittelystä ja johtamisesta. Harjanmaan ruokamullan varastointialueella ja Ahonmäen ruokamullan varastointialueella ei ole imeytysojia, koska ruokamulta käytetään ensiksi Harjanmaan alueelta lentokentän vihreytykseen, ja Ahonmäen alueelta ruokamulta ajetaan pois kolmen vuoden kuluessa. Harjamaan maankaatopaikan vedet johdetaan laskeutusaltaasta n. 400 m pitkää laskuojaa Seinäjokeen maankaatopaikan itäpuolella. Suurin osa Kirveksen maankaatopaikan vesistä johdetaan laskeutusaltaan kautta n. 450 m pitkässä laskuojassa Seinäjokeen maankaatopaikan pohjoispuolella. Pieni osa vesistä johdetaan n. 100 m pitkässä laskuojassa Seinäjokeen maankaatopaikan itäpuolella. Kaatopaikka alueen vesien keräys Kirveksen ja Harjamaan maankaatopaikkojen ympärille on tehty ympärysojat, joilla estetään ulkopuolisten sade ja sulamisvesien pääsy kaatopaikka alueelle. Täyttöalueilla muodostuvat suoto ja valumavedet johdetaan reunaojiin (salaojat Ø110), joista vesi johdetaan laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaan kautta vedet johdetaan purkuojaan ja siitä edelleen Seinäjokeen. Salaojan putkimateriaalina käytetään tekniseen salaojitukseen tarkoitettuja Ø110 mm:n tuplaputkia. Kirveksen alueen vedet johdetaan kahteen eri suuntaan. Täyttöalueen pinta ala, josta vedet laskevat itään, on n. 0,8 ha. Tällä alueella muodostuvien vesien määrä on vähäinen. Tämän alueen vesille ei rakenneta laskeutusallasta, vaan vedet johdetaan suoraan purkuojaan penkan läpi suotautumalla. Laskeutusaltaan kautta purkuojaan johdettavat vedet muodostuvat n. 3,4 ha suuruiselta täyttöalueelta. Vesien käsittely Harjamaan täyttöalue on kooltaan n. 3,5 ha. Laskeutusallas rakennetaan pinta alaltaan n. 500 m 2 :n suuruiseksi, ja sen vesisyvyydeksi tulee n. 1,5 m ja lietetilavuudeksi 0,5 m.

4 4 Kirveksen täyttöalue on kooltaan n. 4,2 ha. Laskeutusallas rakennetaan pinta alaltaan n. 3,4 ha:n täyttöaluetta varten n. 500 m 2 :n suuruiseksi, ja sen vesisyvyydeksi tulee n. 1,5 m ja lietetilavuudeksi 0,5 m. Reunaojista vesi suotautuu penkan läpi laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaat tehdään maa altaina. Altaasta vesi edelleen suotautuu penkan läpi purkuojaan. Altaan yläosaan tehdään lisäksi ylivuotoputki purkuojaan. Perusmaa Kirveksen maankaatopaikan alueella on tiivistä moreenia tai kalliota, joten allas perustetaan pohjamaan varaan. Altaan luiskat tiivistetään verhoilemalla ne savella tai moreenilla (200 mm:n kerros). Perusmaa Harjamaan maakaatopaikan alueella on turvetta, joten altaan pohja tiivistetään savitai moreenikerroksella (200 mm:n kerros), mikäli turve ei ole tiivistä. Myös altaan luiskat tiivistetään verhoilemalla ne savella tai moreenilla (200 mm:n kerros). YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Vaikutukset ympäristöön Hakijan mukaan maankaatopaikat sijaitsevat maa ja metsätalousalueella, jolla ei ole erityisiä luonnonarvoja. Toiminnasta ei aiheudu haittaa luontoon ja toiminta liittyy välittömästi Seinäjoen Lentoaseman rakennettuun ympäristöön eikä ole lentoestealueella. Alueilla syntyvät suotovedet ja pintavedet ohjataan avo ojien kautta Seinäjokeen. Toiminnasta ei synny jätevesiä. Alueelle sijoitetaan vain puhdasta maa ainesta (turve ja savi), jonka joukossa on pieniä määriä pintamaiden mukana tulevaa humusta. Maa aines tuodaan paikalle vain yhdestä kohteesta (lentokentän laajennuksessa syntyvät leikkausmassat), joten riskiä epämääräisten ja haitta ainepitoisten kuormien tuomisesta kaatopaikalle ei ole. Maa aineksen valuminen sade ja sulamisvesien mukana maankaatopaikan ulkopuolelle estetään maapenkan riittävän loivilla luiskilla sekä laskeutusaltailla. Vaikutukset Seinäjokeen ovat vähäiset, eikä niitä voida erottaa luonnon tausta arvoista eikä vesialueeseen kohdistuvasta muusta kuormituksesta. Päästöt ilmaan Alueella tapahtuvasta työkoneliikenteestä (päivittäin 12 ajoneuvoa: traktori, dumpperi, kuormaauto, telapuskutraktori ja kaivinkone) voi ilmaan levitä pakokaasupäästöjä ja jonkin verran pölyä. Maankaatopaikalle tuotavat maa ainekset ovat kuitenkin usein kosteita, joten pölyäminen on erittäin vähäistä eikä pölyn leviämisestä laajalle ympäristöön ole olemassa riskiä. Koska kyse on puhtaiden maa ainesten läjityksestä, ei toiminnasta synny ns. kaatopaikkakaasuja eikä hajupäästöjä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminta ei aiheuta haittaa maaperään tai pohjaveteen, koska kyseessä on puhtaiden ja vaarattomien maa ainesten läjittäminen. Toiminta ei sijoitu tärkeälle pohjavesialueelle. Melupäästöt ja tärinä Maa aineksen tuominen alueelle ja sen läjitys aiheuttaa jonkin verran liikennemelua ympäristöön. Työkoneiden aiheuttama melu on kuitenkin paikallista eikä se kantaudu metsämaastossa

5 5 kauas, vaan rajoittuu maanläjitysalueelle. Kohteen eteläpuolella oleva Rengonharjun lentokenttä ja sinne laskeutuvat sekä nousevat koneet aiheuttavat suuremman meluvaikutuksen ympäristöön. Jätteet ja niiden käsittely Maa aineksen läjittämistoiminnassa ei synny jätettä. TARKKAILU JA RAPORTOINTI Maanrakennustyö toteutetaan yksikköhintaurakkana, jolloin eri läjitysalueille kuljetettavista massoista pidetään urakoitsijan toimesta kirjaa. Työmaan valvojana läjitysalueiden osalta toimii suunnitteluinsinööri Veli Pekka Kyykkä. Hakija on esittänyt Ramboll Finland Oy:n laatiman Harjamaan ja Kirveksen maankaatopaikkojen tarkkailuohjelman. Sen mukaan kaatopaikkavesiä tulee tarkkailla jokaisessa kohdin, jossa niitä johdetaan kaatopaikan ulkopuolelle. Pintavesien määrää ja laatua tulee seurata vähintään kahdessa pisteessä, joista toinen sijaitsee pintavesien virtaussuunnassa kaatopaikan yläpuolella ja toinen alapuolella. Pintavesien määrän mittaukseen käytetään esim. siivikkoa. Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen näytesarja otetaan keväällä lumen sulamisen loppupuolella ja toinen syksyn runsasvetisenä aikana. Näytteenottoajat ovat siten huhti toukokuu ja loka marraskuu. Kaatopaikkavesiä tarkkaillaan seuraavissa pisteissä: P1 P2 P3 P4 P5 Harjamaan purkuoja Harjamaan eteläpuolella oleva oja (vertailupiste) Kirveksen purkuoja pohjoiseen Kirveksen eteläpuolella oleva oja (vertailupiste) Kirveksen purkuoja itään Tarkkailupisteistä tehdään seuraavat määritykset: virtaama lämpötila (vesi ja ilma) sameus mg/l Kok. typpi, N Kok. fosfori, P l/s o C µg/l µg/l Kunkin näytteenottokerran jälkeen analyysitulokset toimitetaan välittömästi Rengonharjusäätiölle, Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnalle ja Länsi Suomen ympäristökeskukseen. Kunkin vuoden tarkkailusta laaditaan seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto, jossa tutkimustuloksia verrataan edellisten vuosien tuloksiin. Vuosiyhteenveto toimitetaan edellä mainituille. Kaatopaikan ympäristövaikutuksia tarkkaillaan tämän ohjelman mukaisesti myös kaatopaikan sulkemisen jälkeen. Tätä ohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa, mikäli tutkimustulokset antavat siihen aihetta. Muutoksille on saatava Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyntä.

6 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana sekä julkaistu tieto Ilmajoki lehdessä. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Ilmajoen kunnanvirastossa ja kunnanviraston ollessa suljettuna Ilmajoen kunnan kirjastossa. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Muistutukset ja mielipiteet Muistuttaja A on jättänyt Kirveksen maankaatopaikkaa koskevan muistutuksen, jossa hän vastustaa ympäristöluvan myöntämistä Seinäjoen kaupungille seuraavin perustein: a) Seinäjoen kaupungilla ei voi olla laillista oikeutta ohjata Kirveksen kaatopaikka alueen ympärille kaivetun ympärysojan vesimassoja Ojalan omistamaan metsäalueeseen kuten nyt tapahtuu. Kaatopaikkojen sulamis ja valumavesiä ei pidä johtaa avo ojiin, joita ei edes ole olemassa. Ojalan mielestä tämä on jo sinällään ilkivallan luonteista toimintaa. Hän vaatii, että Seinäjoen kaupunki velvoitetaan rakentamaan ja ylläpitämään sellaiset avo ojat, että hän ei metsänomistajana tulisi enää kärsimään taloudellisesti tästä kaupungin hankkeesta. Hän vaatii myös, että Seinäjoen kaupunki korvaa aiheuttamansa vahingon välittömästi. b) Ei ole hyvän hallinnon tavan mukaista, että lupa myönnetään jälkikäteen, varsinkin kun suunnittelu ja toteutus on ala arvoista. Lausunnot Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta sijoittuu osayleiskaavassa maa ja metsätalousalueeksi kaavoitetulle alueelle. Lautakunta katsoo, että läjitysalueiden sijoituspaikat ovat asutukseen nähden sellaisia, ettei niistä etukäteen arvioiden todennäköisesti aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista haittaa naapureille. Toiminnasta ei voida ennalta arvioiden katsoa aiheutuvan merkittävää melu tai pölyhaittaa verrattuna alueen muuhun toimintaan. Toiminnalla voidaan arvioida olevan vaikutuksia nykyisten kuivatusojien ja Seinäjoen kiintoainekuormitukseen. Tämän vuoksi läjitysalueilta nykyisiin kuivatusojiin ja Seinäjokeen kulkeutuvan kiintoainekuormituksen vähentämiseksi läjitysalueiden sade ja sulamisvedet (ympärysojat) tulee johtaa riittäväksi mitoitettujen laskeutusaltaiden kautta. Lisäksi laskeutusaltaiden tyhjennyksestä tulee huolehtia säännöllisesti. Toiminnalla ei voida katsoa olevan haitallista vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, koska kyseessä katsotaan olevan ainoastaan puhtaiden maamassojen läjitys, eikä alue sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Lautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita maanläjitysalueiden läheisyydessä.

7 7 Lautakunta haluaa kiinnittää huomiota myös läjitysalueilta lähtevien vesien ja Seinäjoen vedenlaadun tarkkailuun. Tarkkailu on tarpeen, jotta voidaan seurata, ettei läjitysalueiden vesistä aiheudu ylimääräistä ravinne ja kiintoainekuormitusta Seinäjokeen ja sitä kautta aiheuta haittaa alapuolisille vesistöille ja mm. Ruissaaren virkistyskäyttöalueelle. Hakijan tulee esittää riittävä vedenlaadun tarkkailuohjelma, joka tulee toimittaa tiedoksi myös Ilmajoen ympäristölautakunnalle. Ilmajoen kunnanhallitus on antanut lausuntonsa ympäristölautakunnan esityksen mukaisena. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu esitetystä muistutuksesta ja annetuista lausunnoista päivätyllä kirjeellä. Hakija on antanut päivätyn vastineen. Ilmajoen ympäristölautakunnan lausuntoon hakija toteaa, että Harjanmaan ruokamullan varastoalue kiinteistöllä ja Ahomäen ruokamullan varastoalue kiinteistöllä ovat käytössä 2 3 vuotta, jonka johdosta ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa ruokamullan varastoalueiden ympärille imeytysojaa. Erikseen todetaan, että ruokamullan läjitysalueet ovat laajuudeltaan pieniä. Harjanmaan ruokamulta alueella olevat läjitetyt maamassat ajetaan ensi vaiheessa pois lentokentän kiitoalueiden vihreyttämiseksi. Muutoin ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen lausuntoon ei ole huomauttamista. Muistuttaja A:n muistutuksen johdosta todetaan, että Metsäkeskuksella on suunnitelma ojien perkaamisesta tilojen Aittamäki 2:130 ( ), Koskenranta 2:500 ( ), Leppäveräjä 2:466 ( ) sekä Kirves 2:352 ( ) tilojen osalta. Metsäkeskuksen kenttäesimies Tiina Yli Niskala on todennut, että Muistuttajaa A on ollut vaikea saada ojitushankkeeseen mukaan. Maastokäynnin yhteydessä on todettu, että avo ojat ovat peruskunnostuksen tarpeessa. Metsäojien peruskunnostus parantaa kaikkien metsäkiinteistöjen olosuhteita. Edelleen todetaan, että Seinäjoen kaupunki maanomistajana sitoutuu omalta osaltaan vastaamaan kustannuksista. Muistutuksen liitteenä olevista valokuvista todetaan, että valokuva vesimaisemasta on otettu Siprikatriina Lahden omistamalta tilalta ennen ojan louhintaa. Louhinta on suoritettu viikolla 34/2007. Toinen kuva oli otettu Kirveksen louhoksen ottoalueen pengermassoista tilalta ja kolmas kuva osoittaa, että metsäojan peruskunnostus on tarpeen. Valokuvista ei ole esitetty yksityiskohtaista paikkaa, mistä kuvat on otettu, mutta katselmuksessa on todettu esitetyt havainnot. Kohdassa B on esitetty yleistä arviointia, johon ei ole tarpeen ottaa erikseen kantaa. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastus, josta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Seinäjoen kaupungille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan puhtaiden maa ainesten läjitykselle Ilmajoen kuntaan Kirveksen

8 8 maankaatopaikalle kiinteistöllä , Harjamaan maankaatopaikalle kiinteistöllä , Harjanmaan ruokamullan varastoalueelle kiinteistöllä ja Ahomäen ruokamullan varastoalueelle kiinteistöllä hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Muistuttaja A:n muistutus on otettu huomioon lupamääräyksissä 7 ja 8. Vesien johtaminen ojissa muutoin kuin kaatopaikkavesien osalta sekä siihen liittyvät korvausasiat kuuluvat vesilain piiriin, eikä niitä käsitellä ympäristöluvassa vaan erillisenä vesilain mukaisena ojitusasiana. Ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvien ympäristövahinkojen korvaamista koskeva vaatimus tulee saattaa vireille yleisessä tuomioistuimessa vesistön pilaantumista koskevia vahinkoja lukuun ottamatta, ja korvaamiseen sovelletaan ympäristövahinkojen korvaamisesta annettua lakia. Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan ja Ilmajoen kunnanhallituksen lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksissä 7, 8, 10 ja 11. Lausunnoissa esitettyä Seinäjoen vesistötarkkailua ei tässä vaiheessa pidetä tarpeellisena, sillä Kirveksen ja Harjamaan maankaatopaikoille läjitetään vain puhtaita maa aineksia ja kuormitustarkkailua suoritetaan purkuojista. Ahomäen ja Harjanmaan ruokamullan varastointialueilta ei vesien johtamis ja käsittelyjärjestelmiä eikä kuormitustarkkailua vaadita, sillä ruokamullat poistetaan alueilta kolmen vuoden kuluessa. LUPAMÄÄRÄYKSET Maankaatopaikkojen sijoittaminen ja luokitus 1. Maankaatopaikat ja ruokamullan varastoalueet tulee sijoittaa ympäristölupahakemuksen yleiskartan, asemapiirrosten ja suunnitelmakarttojen mukaisesti: Kirveksen maankaatopaikka kiinteistölle , Harjamaan maankaatopaikka kiinteistölle , Harjanmaan ruokamullan varastoalue kiinteistölle ja Ahomäen ruokamullan varastoalue kiinteistölle Maankaatopaikkojen ja ruokamullan varastoalueiden täytön reunasta on oltava vähintään 5 metriä naapuritilan rajalle. 2. Kaatopaikat luokitellaan pysyvän jätteen kaatopaikoiksi, joille voidaan sijoittaa rakennustoiminnassa syntyneitä puhtaita maa ja kiviaineksia (jäteluokka ). Seinäjoen lentoaseman kiitotien jatkamisen ja leventämisen rakennustyön yhteydessä syntyviä puhtaita ja vaarattomia ylijäämämaita saa alueille tuoda vuosien 2007 ja 2008 aikana seuraavasti: vuonna 2007 Kirveksen maankaatopaikalle turvetta t, Harjamaan maankaatopaikalle turvetta t ja savea t, Harjanmaan ruokamullan varastoalueelle ruokamultaa t ja Ahonmäen ruokamullan varastoalueelle ruokamultaa vuosina 2007 ja 2008 yhteensä t. vuonna 2008 Kirveksen maankaatopaikalle turvetta t ja Harjamaan maankaatopaikalle turvetta t sekä savea t. Hakemuksen mukaisesti ruokamulta tulee kuljettaa varastoalueilta pois 3 vuoden kuluessa ja turve tulee kuljettaa pääosin pois 8 10 vuoden kuluessa.

9 9 Maankaatopaikkojen toiminta ja hoito 3. Maankaatopaikkojen ja ruokamullan varastoalueiden toiminnan tulee olla valvottua, ja kaikki kuormat on toimitettava sinne vain luvanhaltijan hyväksymien urakoitsijoiden toimesta. Maankaatopaikoille ja ruokamullan varastoalueille ei saa viedä eikä siellä saa varastoida yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa jätettä, ongelmajätettä, hiekanerotuskaivojen hiekkaa eikä rakennusten purkujätettä. Maankaatopaikoille tai ruokamullan varastoalueille ei myöskään saa viedä eikä siellä saa varastoida maa aineksia, joiden voidaan epäillä olevan pilaantuneita. Toiminnanharjoittaja on vastuussa maaperän pilaantumisesta ja velvollinen saattamaan maaperän puhtaus ennalleen ympäristönsuojelulakiin sisältyvän aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. 4. Maankaatopaikoille ja ruokamullan varastoalueille on nimettävä vastaava hoitaja, joka valvoo maa ainesten vastaanottopaikkojen asianmukaista käyttöä ja hoitoa sekä toiminnan ja vaikutusten tarkkailua. Vastuuhenkilöllä on oltava käytössään toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Henkilön yhteystiedot on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Toiminnasta ei saa aiheutua pöly tai meluhaittaa naapurustolle. Mikäli em. haittoja aiheutuu, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin niiden vähentämiseksi. Maankaatopaikan rakenne ja kaatopaikkavedet 6. Maankaatopaikat ja ruokamullan varastoalueet voidaan täyttää hakemuksen mukaisesti Kirveksen maankaatopaikalla enintään 4 m, Harjamaan maankaatopaikalla enintään 3,5 m ja Ahomäen sekä Harjanmaan ruokamullan varastointialueilla enintään 4,5 m ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Täyttöön katsotaan kuuluvaksi tällöin myös pintakerroksena käytettävä materiaali. Maankaatopaikan täyttö on toteutettava siten, että torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat, penkereen puutteellinen vakavuus ja veden lammikoituminen täyttöalueelle. Maankaatopaikan reunat on luiskattava hakemuksen mukaisesti kaltevuuteen 1:4 tai loivemmiksi. 7. Kirveksen ja Harjamaan maankaatopaikoille kertyvät suoto ja pintavedet on hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti kerättävä reunaojilla ja johdettava hallitusti laskeutusaltaiden kautta ja Kirveksen alueen itäpuolella penkan läpi suotautumalla purkuojaan siten, että niistä ei aiheudu haittaa tai vaaraa alueen pohja ja pintavesille. Laskeutusaltaiden pinta alan tulee olla 500 m 2, vesisyvyyden 1,5 m ja lietetilavuuden 0,5 m. Alueiden ulkopuoliset vedet tulee pitää erillään kaatopaikkavesistä ja ne tulee ohjata maankaatopaikkojen ohi. Ojien ja laskeutusaltaiden on oltava valmiina mennessä. Ojat ja laskeutusaltaat on niin rakennettava ja pidettävä kunnossa, ettei toiselle kuuluvalla alueella aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa. Luvan saaja on velvollinen tarvittaessa poistamaan laskeutusaltaiden jälkeisistä purkuojista maankaatopaikoilta peräisin olevat liettymät tai tukkeumat. 8. Laskeutusaltaat ja ojat on pidettävä jatkuvasti mitoitukseltaan riittävinä ja toimintakunnossa. Laskeutusaltaat on tyhjennettävä sinne kertyneestä kiintoaineesta niin usein, ettei selkeytysteho missään olosuhteissa heikkene. Laskeutusaltaista poistettava kiintoaine on läjitettävä kaatopaikka alueelle.

10 10 Melu 9. Alueen toiminnasta aiheutuva melu ei päiväaikaan (klo 7 22) saa ylittää asuinalueilla 55 db (L Aeq ) eikä loma asumiseen käytettävillä alueilla 45 db (L Aeq ). Tarvittaessa melutilanne on selvitettävä. Tarkkailu ja raportointi 10. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava Kirveksen ja Harjamaan maankaatopaikoilta purkautuvien vesien aiheuttamaa kuormitusta hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Mikäli tarkkailun perusteella poisjohdettavissa vesissä havaitaan kohonneita pitoisuuksia, on valvontaviranomaisella oikeus antaa vesien käsittelyä tai ympäristön pilaantumista estäviä toimenpidemääräyksiä tai muita tarkkailumääräyksiä. Lisäksi toiminnanharjoittajan on tarkkailtava laskeutusaltaiden selkeytystehoa siten, että lietetilan täyttyminen mitataan vähintään kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. 11. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa alueille toimitettujen ja sieltä poistettujen maaainesten laadusta, määrästä sekä toiminnasta mahdollisesti syntyvistä jätteistä ja niiden toimittamisesta hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa ojien ja laskeutusaltaiden kunnossapidosta, laskeutusaltaiden tarkkailusta ja lietetilan tyhjennyksistä. Vuosiyhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kuormitustarkkailuyhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiyhteenvedossa tulee lisäksi ilmoittaa maankaatopaikkojen ja ruokamullan varastoalueiden nykyinen ja jäljellä oleva täyttöala sekä täyttömäärä, alueille varastoitujen ainesten määrä ja alueilta poistettujen maa ainesten määrä vuoden vaihteessa. Toiminnan lopettaminen 12. Ennen maankaatopaikkojen ja ruokamullan varastoalueiden käytöstä poistamista on alueilla sijaitsevat jätteet, paitsi sinne jäävät ylijäämämaat, toimitettava asianmukaiseen vastaanottopaikkaan tai hyötykäyttöön. Alueet on puhdistettava ja maisemoitava välittömästi niiden sulkemisen jälkeen. Vakuus 13. Luvanhaltijan on toimitettava kaupunginvaltuuston sitoumus luvan velvoitteiden täyttämisestä Länsi Suomen ympäristökeskukseen kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten maankaatopaikkojen ja ruokamullan varastoalueiden toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.

11 11 Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että maankaatopaikkojen ja ruokamullan varastoalueiden toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Maankaatopaikat ja ruokamullan varastoalueet sijaitsevat Seinäjoen kaupungin omistamalla maa alueella Seinäjoen lentokentän kiitotien välittömässä läheisyydessä. Maankaatopaikat ja ruokamullan varastoalueet eivät sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Ympäröivät alueet ovat maa ja metsätalouskäytössä. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei voi katsoa aiheutuvan sijoituspaikassaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. (Lupamääräys 1) Koska maankaatopaikoille ja ruokamullan varastoalueille sijoitetaan saastumatonta maaainesjätettä, asiassa ei sovelleta valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista (861/1997). Ympäristönsuojeluasetuksen 20 :n mukaan luvassa on annettavamääräykset kaatopaikan luokasta ja kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksytyn jätteen määrästä. Kaatopaikat luokitellaan niille sijoitettavan jätteen perusteella. Jäteluokitus perustuu ympäristöministeriön asetukseen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001). Uudelleenkäyttöön kelpaavan maaaineksen erottelua ja hyötykäyttöön toimittamista koskevat vaatimukset perustuvat jätelain 6 :ssä mainittuihin jätehuollon järjestämistä ja jätteen hyödyntämistä koskeviin vaatimuksiin. (Lupamääräys 2) Maankaatopaikkojen ja ruokamullan varastoalueiden toiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu vahinkoa terveydelle tai ympäristölle. Kun maankaatopaikoille ja ruokamullan varastoalueille tuovat kuormia vain luvanhaltijan hyväksymät urakoitsijat, voidaan varmistua siitä, että täyttöalueelle ei joudu sellaista jätettä, jonka vastaanottamiseen ei ole lupaa. (Lupamääräys 3) Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden käsittelypaikan asianmukaista hoitoa ja käyttöä varten on käsittelypaikan pitäjän määrättävä käsittelypaikalle näistä tehtävistä vastuussa oleva käsittelypaikan vastaava hoitaja. (Lupamääräys 4) Pölyämisen ja melun ehkäisemistä koskeva määräys on annettu, ettei haittaa naapurustolle aiheutuisi. (Lupamääräys 5) Määräykset maankaatopaikkojen ja ruokamullan varastoalueiden rakentamisesta ja hoidosta on annettu ympäristönsuojeluasetuksen 20 :n mukaisesti. Maankaatopaikan rakenteen on oltava turvallisuus, liikenne ja maisemallisista syistä stabiili, eikä täyttöön saa kertyä ylimääräisiä vesiä. (Lupamääräys 6)

12 12 Syntyvät suoto ja valumavedet tulee käsitellä ja johtaa hallitusti niin, että valumavesiä ei joutuisi pohjaveteen ja että ympäristö pysyisi puhtaana. Naapureille ei saa aiheutua kaatopaikkavesistä vettymishaittaa. Ojien ja laskeutusaltaiden rakentamista ja kunnossapitoa koskevat määräykset on annettu vesien tehokkaan käsittelyn varmistamiseksi ja ympäristöhaittojen estämiseksi. Ulkopuolisten vesien ohjaaminen maankaatopaikkojen ohi on tarpeen ojien ja laskeutusaltaiden mitoituksen riittävyyden varmistamiseksi. (Lupamääräykset 7 ja 8) Melurajan asettamisella estetään toiminnan melun aiheuttama kohtuuton rasitus sekä terveysja viihtyisyyshaitat lähimmillä asuinkiinteistöillä. Melulle asetettu raja arvo vastaa valtioneuvoston päätöksen (993/1992) päiväaikaista melutason ohjearvoa. (Lupamääräys 9) Ympäristönsuojeluasetuksen 20 :n 4 kohdan mukaisesti luvassa on annettu määräykset kaatopaikkojen valvonnasta ja tarkkailusta. Määräys kaatopaikkavesienvesien tarkkailusta ja käsittelystä tarvittaessa on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 10) Maa ainesten haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevien massojen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys ja ympäristövaikutuksista. Viranomaisvalvonta ja toiminnanharjoittajan vastuu jätteiden varastoimisesta edellyttävät kirjanpitoa ja seurantaa (Lupamääräys 11) Toiminnan lopettamista koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojeluasetuksen 20 :n 6 kohtaan, jonka mukaan luvassa on oltava määräykset kaatopaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoitoa koskevista toimista. (Lupamääräys 12) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisena vakuutta vastaavana muuna järjestelynä voidaan pitää kunnanvaltuuston antamaa sitoumusta lupapäätöksen mukaisten velvoitteiden täyttämisestä. Sitoumuksesta on laadittava toimituskirja, joka on allekirjoitettuna toimitettava valvontaviranomaiselle. (Lupamääräys 13) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Seinäjoen kaupunki hakee myös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa aloittaa ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Perusteluna hakija esittää, että lentokentän rakentaminen on aloitettu tammikuussa 2007 liikenneministeriön rahoituspäätöksen jälkeen. Työ jatkuu yhtäjaksoisesti v syyskuun loppuun. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että maankaatopaikkojen ja ruokamullan varastoalueiden hakemuksen mukainen toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Päätöksen täytäntöönpanosta kyseisen hankkeen kohdalla ei voida olettaa olevan haitallisia vaikutuksia ympäristölle, mikäli alueiden ojitus ja kaatopaikkavesien käsittely sekä johtaminen saatetaan luvan määräysten mukaisiksi. Tilanne voidaan palauttaa ennalleen poistamalla alueelle tuodut maamassat, joten täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminnasta ei ole odotettavissa merkittäviä haittoja ympäristölle. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää

13 13 toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevan päätöksen toimeenpanon. (YSL 101 ) Ympäristönsuojelulain 101 :n vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske kuntaa. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 23, 28, 31, 41 43, 45, 46, 48, 52, 55, 56, 58, 90 ja 100 Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) 1, 6, 19, 23, 30 Jätelaki (JL 1072/93) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (JA 1390/93) 3, 6 10 Laki eräistä naapurussuhteista (26/1920), 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

14 14 Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Ilmajoen kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan lisäksi Ilmajoki lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Matti Seppälä Ylitarkastaja Maria Takala Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.