Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) Kaupunginhallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 15: Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja Leila Savolainen, 1. varapuheenjohtaja Harri Auvinen Nelli Berg-Väänänen Minna Reijonen Hetti Rytsy Tapio Tolppanen Taisto Toppinen Erkki Virtanen Tiina Kaartinen, varajäsen Pekka Kaartinen, varajäsen Muut saapuvilla olleet Petteri Paronen, kaupunginjohtaja esittelijä Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja Markku Tervahauta, palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas, palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja Markku Rossi valtuuston puheenjohtaja, klo: , :t Irja Sokka valtuuston 2. varapuheenjohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen, strategiajohtaja Kirsi Soininen, markkinointijohtaja Markku Mattila, henkilöstöjohtaja klo: , :t Toni Vainikainen, talous- ja rahoitusjohtaja klo: , 83 Hannu Issakainen klo: , 84 Heikki Vienola, kaupunginsihteeri pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Pekka Kantanen puheenjohtaja Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) Julkinen Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginhallituksen kokoushuoneessa, Leila Savolainen Erkki Virtanen Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa, Heikki Vienola Pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) Julkinen Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 81-85, 87, 89 ja osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 86, 88 ja 90, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien 86 ja 90 osalta liite A seuraava valitusosoitus :n 88 osalta liite F

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 81 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kuopion kaupungin vuoden 2015 tilinpäätös Henkilöstökertomus vuodelta Juankosken ja Kuopion kaupunkien kuntaliitos / yhdistymissopimuksen muuttaminen Jynkän koulun ja Karttulan koulun rakentaminen elinkaarimallilla, omavelkaisen takauksen antaminen Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat toteuttamien rakennusinvestointien lainarahoitukselle Äänestysaluejaon muuttaminen Kuopion kaupungissa Rakennuskieltoon asettaminen Ryönä Asemakaavan muutos / Vahtivuori (Minna Canthin katu 11) / Asunto Oy Snellmaninkatu 22:n valitus / lausuman antaminen Itä- Suomen hallinto-oikeudelle valittajan vastineen johdosta Osallistuminen pohjoismaiseen ystävyyskaupunkikokoukseen Bodøssä ma 8. - to Lausunto: Maantien kevyen liikenteen järjestelyt Käärmelahden kohdalla Kaupunginvaltuuston täytäntöönpanot Kh:n tiedonantoja 35 Muutoksenhaku 88 Liite F hallintovalitus 40 86, 90 Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje 42 Sivu

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että esittelijänä kokouksessa toimii kaupunginjohtaja Petteri Paronen.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Leila Savolainen ja Erkki Virtanen. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti jäsenet Leila Savolainen ja Erkki Virtanen.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) Asianro 1250/ /2016 Kuopion kaupungin vuoden 2015 tilinpäätös Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen tuloslaskelmien ja taseiden yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan tai kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin tuloslaskelmassa, taseessa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on kuntalain 115 :n 3 momentin mukaan tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tulos ennen tuloksenkäsittelyeriä on ,05 euroa alijäämäinen. Aikaisempina vuosina muodostunutta poistoeroa puretaan suunnitelman mukaan ydinkaupungissa ,27 euroa, tilakeskuksessa ,84 euroa, Kuopion Vesi liikelaitoksessa ,50 euroa ja Pohjois- Savon pelastuslaitoksessa ,04 euroa, yhteensä ,65 euroa. Poistoeron purkamisen jälkeen tilikauden 2015 alijäämäksi muodostuu ,40 euroa. Taseen ylijäämäksi jää ,16 euroa. Taseeseen kertynyt ylijäämä on muodostunut vuonna 2014 toteutettujen Kuopion Energia liikelaitoksen ja Savonia ammattikorkeakoulun kuntayhtymän yhtiöittämisten seurauksena. Yhtiöittämisten vaikutus oli puhtaasti laskennallinen. Jos yhtiöittämisten vai-

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) 83 kutus 122,5 milj. euroa vähennetään taseeseen kertyneestä ylijäämästä, muodostuisi taseeseen alijäämää - 5,5 milj. euroa. Merkitään, että tilinpäätöksessä asukaslukuna käytetty ennakkotieto muutetaan viralliseksi asukasluvuksi valtuustolle jaettavaan tilinpäätökseen ja samalla korjataan tarvittaessa tunnusluvut. Merkitään, että asia on ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan neutraali. Liitteet /2016 Kuopion kaupungin vuoden 2015 tilinpäätös Valmistelija Pirjo Salmelainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta 1. hyväksyy ja allekirjoittaa Kuopion kaupungin tilinpäätöksen vuodelta 2015 ja jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi. 2. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi ja esittää valtuustolle, että vuoden 2015 tilinpäätöksen tulosta ,05 euroa käsitellään seuraavasti: puretaan ydinkaupungin poistoeroa ,27 euroa, tilakeskuksen poistoeroa ,84 euroa, Kuopion Vesi liikelaitoksen poistoeroa ,50 euroa ja Pohjois-Savon pelastuslaitoksen poistoeroa ,04 euroa, yhteensä ,65 euroa katetaan tilikauden alijäämä ,40 euroa taseen edellisten tilikausien ylijäämästä kuluvan vuoden kirjanpidossa. 3. oikeuttaa talous- ja strategiapalvelun tekemään tilinpäätökseen mahdolliset tekniset korjaukset. Päätös Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen ja henkilöstöjohtaja Markku Mattila olivat kokouksessa läsnä asiaa käsiteltäessä. Merkittiin, että valtuuston puheenjohtaja Markku Rossi saapui kokoukseen asiakohdan käsittelyn aikana.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) 83 Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. Toni Vainikainen poistui kokouksesta asiakohdan käsittelyn jälkeen.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) Asianro 1953/ /2016 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Henkilöstöjohtaja Markku Mattila Työnantajapalvelu Henkilöstökertomus antaa kaupungin päättäjille, ammatilliselle johdolle ja henkilöstölle kokonaiskuvan kaupungin henkilöstötilanteen kehityksestä ja muutoksesta. Henkilöstökertomus sisältää tietoa mm. henkilöstön työkykyisyyden kehittymisestä. Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja - suunnittelun keskeinen apuväline. Se tukee päätöksentekoa mm. työvoiman määrän ja laadun ennakoinnissa sekä henkilöstön kehittämisessä. Kuopion kaupunki julkaisee vuoden 2015 henkilöstötietojen osalta henkilöstökertomuksen. Tämän henkilöstökertomuksen tiedot ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia. Valmistelussa ja laadinnassa on otettu huomioon Suomen Kuntaliiton antamat suositukset kertomuksen laatimisesta. Henkilöstökertomus sisältää vertailutietoa vuodesta 2012 alkaen. Kertomus on laadittu Kuopion kaupungin henkilöstöohjelman rakenteen mukaiseksi. Vuoden 2015 henkilöstökertomuksen aineisto on kerätty ja henkilötietojärjestelmästä ja intranetissä olevasta tietovarastosta, joista tarvittava tieto löytyy kaikilla organisaatiotasoilla. Henkilöstökertomus sisältää kaupungin kaikki palvelualueet, taseyksiköt ja liikelaitokset. Henkilöstökertomus on käsitelty kaupungin yhteistyötoimikunnassa ja se viedään kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus 1. merkitsee henkilöstökertomuksen tiedoksi ja toteaa, että siitä tehtävät johtopäätökset tulee ottaa huomioon kaupungin toiminnan, talouden ja henkilöstön suunnittelussa ja johtamisessa. 2. saattaa henkilöstökertomuksen edelleen tiedoksi kv:lle. Liitteet /2016 Henkilöstökertomus 2015 Valmistelija Markku Mattila puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) 84 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta hyväksyy henkilöstöjohtajan esityksen. Päätös Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Markku Mattila ja tietohallintoasiantuntija Hannu Issakainen olivat kokouksessa läsnä asiaa käsiteltäessä. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. Markku Mattila ja Hannu Issakainen poistuivat kokouksesta asiakohdan käsittelyn jälkeen.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) Asianro 1950/ /2013 Juankosken ja Kuopion kaupunkien kuntaliitos / yhdistymissopimuksen muuttaminen : Kaupunginsihteeri Heikki Vienola Kansliapalvelu Juankosken ja Kuopion kaupunginvaltuustot hyväksyivät kaupunkien yhdistymisen kokouksissaan ja Juankosken ja Kuopion kaupunkien yhdistymisen ajankohdaksi päätettiin sopimuksessa Yhdistymissopimuksen hyväksymisen yhteydessä valtuustot linjasivat, että mikäli kuntia koskevan lainsäädännön uudistaminen muuttaisi kuntavaalien ajankohtaa tai jättäisi niiden järjestämiseen vaihtoehtoja, tulee vaalien järjestäminen toteuttaa niin, että kaupunkien yhdistyminen esitettynä ajankohtana on toteutettavissa joustavasti ja ensisijaisesti ilman valtuustojen yhdistämistä. Päätöksessä linjattiin, että seuraavien kuntavaalien toteuttamistavasta päätetään erikseen, kun valmisteilla olevan lainsäädännön sisältö on tiedossa. Seuraavat kuntavaalit toimitetaan Suomessa voimassa olevan lainsäädännön mukaan Viime aikoina on käyty keskustelua siitä, että kuntavaalien ajankohtaa mahdollisesti siirrettäisiin edellä mainittua ajankohtaa myöhemmäksi. Tämä edellyttää sekä vaalilain että myös kuntalain muuttamista. Kuntarakennelain 24 :n 3 momentin mukaan yhdistyvät kunnat voivat sopia yhdistymissopimuksessa, että niiden valtuustot yhdistyvät osittain uuden kunnan valtuustoksi kunnallisvaalikauden loppuun kestäväksi toimikaudeksi. Tällöin yhdistyvien kuntien valtuustot päättävät, montako valtuustopaikkaa kustakin kunnasta tulee uuden kunnan valtuustoon. Uuden kunnan valtuustoon tulee lain mukaan kuitenkin aina vähintään neljäsosa kunkin yhdistyvän kunnan valtuutetuista. Kustakin kunnasta valtuustoon tulevat valtuutetut määräytyvät heille edellisessä kunnallisvaaleissa annettujen vertauslukujen suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenmäärä on yhdistymishetkellä 65 valtuutettua, joista 6 valtuutettua Maaningan ja Kuopion yhdistymissopimuksen mukaisesti Maaningan kunnanvaltuustosta nykyisen valtuustokauden loppuun saakka. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan nykyinen valtuustokausi jatkuu saakka. Mikäli kuntavaalien ajankohtaa siirretään, niin sillä on vaikutusta myös valtuuston toimikauden jatkumiseen. Viranhaltijavalmistelussa on muotoiltu seuraavansisältöistä muutosehdotusta yhdistymissopimuksen kohtaan 5.2 Yhdistyneen kunnanvaltuuston muodostaminen: Yhdistyneen kunnan valtuusto muodostetaan kuntalain 10 :n ja kuntarakennelain 24 :n mukaisesti. Kuntavaalit toimitetaan voimassa olevan vaalilain säätämänä ajankohtana.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) 85 Kunnanvaltuusto muodostetaan lukien kuntarakennelain 24 :n 3 momentin mukaisesti siten, että Juankosken ja Kuopion valtuustot yhdistyvät osittain yhdistyneeksi kunnanvaltuustoksi kuntavaalikauden loppuun kestäväksi toimikaudeksi. Juankosken kaupungin valtuutetuista tulee yhdistyneeseen kunnanvaltuustoon neljäsosa (7 valtuutettua) siten, että yhdistyneeseen kunnanvaltuustoon tulevat valtuutetut määräytyvät heille edellisissä kunnallisvaaleissa vaalilain (741/1998) 89 :n mukaisesti annettujen vertauslukujen suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Yhdistyneeseen kunnanvaltuustoon tulevien valtuutettujen lisäksi myös varavaltuutetut määräytyvät heille edellisissä kuntavaaleissa annettujen vertauslukujen suuruuden mukaisessa suhteessa. Yhdistymishallitus päättää äänestysaluejaosta ja asettaa keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat kuntarakennelain 23 :n 2 momentin mukaisesti. Juankosken kaupunginvaltuustossa on tällä hetkellä 27 jäsentä, joista yhdistettyyn valtuustoon tulisi 7 valtuutettua siten, että yhdisteeseen kunnanvaltuustoon tulevat valtuutetut määräytyvät heille edellisissä kunnallisvaaleissa vaalilain (714/1998) 89 :n mukaisesti annettujen vertauslukujen suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Kuopion kaupunginvaltuuston koko olisi siten vuoden 2017 alusta lukien yhteensä 72 valtuutettua nykyisen valtuustokauden loppuun saakka. Kuntien yhdistymisselvitys käsittää yhdistymissopimuksen, palvelukokonaisuuksittain laaditut selvitykset, niiden yhteenvedon ja toimintaympäristön kuvauksen. Aiemmin julkisesti nähtävillä olleeseen ja molempien kaupunkien valtuustojen hyväksymään yhdistymisesitykseen ei ole tehty yhdistymissopimuksen kohtaa 5.2. lukuun ottamatta muita muutoksia. Kaupunkien valtuustojen jo aiemmin hyväksymän yhdistymissopimuksen kohdan 11 mukaisesti sopimusta voidaan muuttaa kuntarakennelain 9 :n mukaisesti yhdistyvien kuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen voimaantuloon saakka, jos olosuhteet muuttuvat niin, että jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista. Kuntarakennelain 7 :n mukaan kunnanhallituksen on varattava kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskettavan itseään, tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta kuntien yhdistymiseksi. Huomautus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun huomautusten tekemistä koskeva kuulutus on kunnassa julkaistu siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan. Kunnanhallitus antaa huomautuksesta lausunnon ja tekee kuntien yhdistymisestä ehdotuksen valtuustolle. Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto on ilmoittanut vievänsä yhdistymisen valtioneuvostoon vahvistettavaksi saatuaan osapuolten yhteisen esityksen yhdistymissopimuksen täydentämisestä. Kuntarakennelain muutos henkilöstön irtisanomissuojan osalta

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) 85 Kuntarakennelakia on muutettu henkilöstön aseman osalta lailla /1335, joka on tullut voimaan Muutoksella on kumottu henkilöstön irtisanomissuojaa koskeva kuntarakennelain 29 :n 2 momentin säännös. Lakimuutoksen voimaantulosta todetaan seuraavaa: Ennen vuotta 2017 voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä sovelletaan 29 :n 2 momenttia henkilöstön irtisanomissuojasta sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa. Vuonna 2017 voimaan tulevissa kuntien yhdistymissä ei sovelleta edellä mainittua henkilöstön irtisanomissuojaa eikä yhdistymissopimuksen ehtoja, jotka kunnat ovat päättäneet edellä mainitun säännöksen perusteella ennen tämän lain voimaan tuloa. Jos kunta on mukana uudessa kuntien yhdistymisessä 2 momentissa tarkoitetun henkilöstön irtisanomissuojan ollessa voimassa, irtisanomissuoja on kaikilla uuden kunnan työntekijöillä niin kauan kuin se on edellisen yhdistymisen perusteella voimassa. Kuntarakennelain säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE25/2015) todetaan mm. seuraavaa: Kunnissa ennen lain voimaantuloa päätetyt viiden vuoden irtisanomissuojaa koskevat yhdistymissopimuksen ehdot eivät sitoisi oikeudellisesti uutta kuntaa, elleivät yhdistyvät kunnat nimenomaan tarkenna yhdistymissopimustaan siten, että irtisanomissuojaa sovelletaan. Yhdistymissopimuksen kohdassa 9 oleva palvelussuhdeturvaa koskeva kirjaus on siten menettänyt merkityksensä suoraan lain nojalla. Edellä esitetty huomioon ottaen Kuopion ja Juankosken kaupunkien henkilöstöllä säilyy henkilöstön irtisanomissuoja Maaningan kunnan kuntaliitoksesta (toteutui vuoden 2015 alusta lukien) johtuen saakka. Merkitään lisäksi, että Tuusniemen kunnanvaltuusto on päättänyt kokouksessaan , ettei se hyväksynyt kuntien välistä yhdistymissopimusta ja ettei Tuusniemen kunta liity Kuopioon lukien. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy Juankosken ja Kuopion kaupunkien välisen muutetun yhdistymissopimuksen kohdan 5.2 osalta asetettavaksi julkisesti nähtäville. Liitteet /2013 Yhdistymissopimus /2013 Muutettu yhdistymissopimus Juankoski - Kuopio Valmistelija Heikki Vienola puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) 85 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen hyväksyy kaupunginsihteerin esityksen. Päätös Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimi kaupunginjohtajan poissa ollessa palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen. hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtaja Jarmo Pirhosen tekemän päätösehdotuksen. Liitteet /2013 Yhdistymissopimus /2013 Muutettu yhdistymissopimus Juankoski - Kuopio Juankosken ja Kuopion kaupunkien välinen muutettu yhdistymissopimus on ollut julkisesti nähtävillä sopimuskohdan 5.2 osalta välisenä aikana. Yhdistymissopimuksen muutoksesta ei ole tehty ao. määräaikana huomautuksia. Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy ja esittää edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi Juankosken ja Kuopion kaupunkien välisen muutetun yhdistymissopimuksen sopimuskohdan 5.2 osalta. Päätös Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) Asianro 8582/ /2014 Jynkän koulun ja Karttulan koulun rakentaminen elinkaarimallilla, omavelkaisen takauksen antaminen Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat toteuttamien rakennusinvestointien lainarahoitukselle Talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen Talous- ja strategiapalvelu Tausta Kaupunginvaltuusto päätti käynnistää Jynkän koulun ja Karttulan koulun uudisrakennuskohteiden toteutuksen elinkaarimallilla niin, että molemmat koulurakennukset rakennetaan Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat -kiinteistöyhtiön omistukseen ja sen hankkimalla lainarahoituksella. Samalla investointien edellyttämälle lainarahoitukselle päätettiin myöntää kaupungin omavelkainen takaus enintään 27,15 M :n määrälle ja enintään 25 vuoden laina-ajalle kohdekohtaisen rahoituksen viimeisen erän nostamisesta lukien laskettuna. Edelleen kaupunginvaltuusto valtuutti kaupunginhallituksen päättämään annettavien omavelkaisten takausten tarkemmista ehdoista ja takausprovisiosta yhtiön suorittaman rahoituskilpailutuksen jälkeen. Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat on kaupunginvaltuuston päätöksessä edellyttämin tavoin kilpailuttanut kohteiden kokonaisrahoituksen pyytämällä tarjoukset seitsemältä eri rahoituslaitokselta niille lähetetyillä tarjouspyynnöillä (liite 1). Vastausaika tarjousten jättämiselle oli klo 14 mennessä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki rahoituslaitokset antoivat pyydetystä rahoituksesta tarjouksen. Yhtiön hallituksen suorittamassa tarjousvertailussa (liite 2) todettiin, että Kuntarahoitus Oyj:n antoi kokonaisrahoituksesta edullisimman tarjouksen (liite 3), ja yhtiön hallitus päätti ottaa kilpailutetun luoton Kuntarahoitus Oyj:stä (liite 4). Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat yhtiön hallitus esittää, että kaupunginhallitus päättää kaupunginvaltuuston valtuutuksen nojalla myöntää omavelkaisen takauksen yhtiön Kuntarahoituksesta nostettavalle luotolle, jonka olennaiset ehdot ovat seuraavat: - luoton yhteismäärä enintään ,00 euroa - laina-aika enintään 25 vuotta - viitekorko 3 kk euribor lisättynä 0,50 % -yksikön marginaalilla - viitekoron ja marginaalin tarkistus 10 vuoden kuluttua, jolloin korko on Kuntarahoituksen 3 kk viitekorko lisättynä 0,70 % -yksikön marginaalilla - luotosta perittävä korko on kuitenkin aina vähintään marginaalin verran - luottoa nostetaan rakentamisen edistymisen mukaan - lyhennysohjelma suunnitellaan ja päätetään luotonantajan kanssa ennen luoton nostojen alkamista - luoton korko maksetaan neljännesvuosittain

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) 86 Esitys Esitän, että kaupunginhallitus 1. päättää, että takauksen ( ,00 euroa) kohteena olevan luoton ehdot ovat yhtiön esittämän mukaiset siten, että viitekorko voi olla joko luottoa nostettaessa tai myöhemmin luotonantajan kanssa niin sovittaessa myös jokin muu viitekorko kuin 3 kk euribor -korko edellyttäen, ettei viitekoron vaihtaminen vaikuta sen päälle lisättävän marginaalin suuruuteen. Myös luoton koron maksut voivat tällöin tapahtua muutoin kuin neljännesvuosittain. Käytettävä viitekorko ja korkojen maksamisen jaksottuminen on aina hyväksytettävä etukäteen kaupungin talous- ja rahoitusjohtajalla. 2. päättää, että takauksen kohteena olevaa luottoa voidaan nostaa enintään todellisten rakennuskustannusten mukainen määrä ja rahoituksen lainaaika voi olla enintään 25 vuotta kohdekohtaisen rahoituksen viimeisen erän nostamisesta lukien. Luotto tulee olla kokonaisuudessaan nostettu mennessä. 3. päättää, että takaus voidaan myöntää yhteen tai useampaan velkakirjaan kohdistuvana edellyttäen, että luoton kokonaismäärä, laina-aika tai muut ehdot eivät tämän seurauksena poikkea tästä päätöksestä. 4. päättää, että takauksesta peritään vuosittaista takausprovisioita 0,10 % aina vuoden ensimmäisenä päivänä jäljellä olevalle lainapääomalle laskettuna. 5. päättää hyväksyä liitteenä olevat Kuntarahoitus Oyj:n omavelkaista takausta koskevan sitoumuksen ehdot kaupunkia sitoviksi (liite 5). 6. valtuuttaa talous- ja rahoitusjohtajan hyväksymään takauksen tarkoittaman luoton velkakirjan ehdot siltä osin kuin ne eivät ilmene tästä päätöksestä sekä hyväksymään merkitykseltään vähäisiä muutoksia ja täsmennyksiä takaussitoumusta ja luottoa koskeviin ehtoihin kansliatoimenpitein. Liitteet /2014 Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat, rahoitustarjouspyyntö , liite /2014 Rahoitustarjousten tarjousvertailu , liite /2014 Kuntarahoitus Oyj:n rahoitustarjous , liite /2014 Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat hallituksen päätös , liite /2014 Kuntarahoitus Oyj:n omavelkaista takausta koskeva takaussitoumusmalli, liite5 Valmistelija Toni Vainikainen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta hyväksyy talous- ja rahoitusjohtajan esityksen.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) 86 Päätös Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) Asianro 1732/ /2016 Äänestysaluejaon muuttaminen Kuopion kaupungissa Kaupunginlakimies Vesa Toivanen Kansliapalvelu Vaalilain 8 :n mukaan äänestysalueista päättää valtuusto. Päätöstä tehtäessä on otettava huomioon kalenterivuoden alusta voimaan tulevat kuntajaon muutokset. Kunnan äänestysaluejakoa määriteltäessä tulisi huolehtia siitä, että mikään äänestysalue ei muodostu äänestäjämäärältään niin suureksi, että siitä aiheutuu haittaa äänestäjille äänestyspaikan ruuhkautumisena ja toisaalta vaalilautakunnan alustavan tuloslaskennan hidastumisena. Edellisistä vaaleista (eduskuntavaalit 2015) saadun palautteen ja väestömäärän kasvuennusteen perusteella äänestysaluejakoon tulisi tehdä seuraavat muutokset lukien: - äänestysalue Pirtti (88) jaetaan äänestysalueiksi Pirttiniemi (88) ja Savolanniemi (89) - äänestysalue Rautaniemi (93) jaetaan äänestysalueiksi Rautaniemen tyvi (93) ja Rautaniemen kärki (97) Äänestysaluejaotuksen muutos on esitetty myös oheisessa liitekartassa. Asunnottomien, laitoksissa asuvien ja ulkomailla vakinaisesti asuvien äänioikeutettujen äänestysalueena on aiemman käytännön mukaan äänestysalue nro 4 (Keskusta). Äänestysaluejakoa koskevat muutokset on ilmoitettava maistraatille mennessä. Valtioneuvoston päätettyä Kuopion kaupungin ja Juankosken kaupungin yhdistymisestä, yhdistymishallitus päättää erikseen kuntajakomuutoksesta aiheutuvien muutosten tekemisestä uuden kunnan äänestysaluejakoon. Esitys Esitän kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että äänestysaluejakoa muutetaan edellä mainituin tavoin. Liitteet /2016 Äänestysaluejakomuutos 2016 Valmistelija Vesa Toivanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) 87 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta esittää kaupunginvaltuustolle, että Kuopion kaupungin äänestysaluejakoa muutetaan lukien esityksen mukaisesti. Päätös Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) Asianro 2165/ /2016 Rakennuskieltoon asettamien Ryönä Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Esitetään rakennuskieltoon määrättäväksi MRL 38 :n nojalla yleiskaavan muuttamiseksi Kuopion kaupungin Rytkyn kylän tilan Niemelä rannanosa ra 1-2 alueella. Rakennusoikeus on merkitty yleiskaavaan virheellisesti ja kaavamerkintä korjataan yleiskaavamuutoksella, joka toteutetaan poikkeamisluvan 8794/2016 yhteydessä. Rakennuskielto on voimassa 5 vuotta. Rakennusoikeus on myyty viereiselle kiinteistölle yleiskaavan laatimisen aikoihin ja kaavaan on jäänyt virheellisesti merkintä rakennusoikeuden sijainnista tilalle Strateginen maankäytön suunnittelu vastaa kuulutuskustannuksista. Vaikutusten arviointi Ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai muulle maankäytön suunnittelulle. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy tilan osan asettamisen rakennuskieltoon. Liitteet /2016 Luonnos kaavamuutoksesta /2016 Selvitys rakennusoikeudesta, /2016 Kuulutusteksti ja kartta Valmistelija Jukka Holopainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta hyväksyy yleiskaavajohtajan esityksen. Päätös Merkittiin, että esittelijänä asiakohdassa toimi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) Asianro 7344/ /2013 Asemakaavan muutos / Vahtivuori (Minna Canthin katu 11) / Asunto Oy Snellmaninkatu 22:n valitus / lausuman antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle valittajan vastineen johdosta Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Itä-Suomen hallinto-oikeus on lähetteellään varannut kaupunginhallitukselle tilaisuuden lausua Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22:n vastineessa ja vastineen liitteissä esitettyjen vaatimusten johdosta etenkin oikeudenkäyntikuluvaatimuksen osalta. Lausuma on pyydetty antamaan hallinto-oikeudelle viimeistään Lausuman antamiselle on kaupungin pyynnöstä myönnetty lisäaikaa saakka. Valituksenalainen päätös Kuopion kaupunginvaltuusto on (84 ) hyväksynyt tonttia koskevan asemakaavan muutoksen (Minna Canthin katu 11). Valittajien vastine Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22 on antanut vastineen Kuopion kaupunginhallituksen lausuntoon (Dnro 02392/15/4103). Vastine jaetaan listan liitteenä. Esitys Esitän kaupunginhallitukselle, että lausumana Itä-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22:n vastinetta esitetään seuraavaa: Valittajan vaatimukset ja perustelut: Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22 toteaa valituksessa sanotun olevan voimassa ja käsittelee kaupunginhallituksen lausunnossa mainittuja asioita lausunnon käsittelyjärjestyksen mukaan. PL 6 Yhdenvertaisuus Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22 toteaa vastineessaan asemakaavan muutoksen loukkaavan perustuslain 6 :n vaatimusta yhdenvertaisesta kohtelusta sallimalla tontille ,4 kertaisen tehokkuuden valittajan tonttiin (2-33-2) verrattuna. Valittajan mielestä sillä, että Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22 ei ole ollut kaavamuutoksen valmisteluvaiheessa tarvetta rakennusoikeuden lisäämiseen tontillaan, ei ole merkitystä tarkasteltaessa ovatko tonttien 1 ja 2 omistajat saaneet kaavaratkaisussa yhdenvertaisen kohtelun. Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22 käsityksen mukaan kaupunginhallitus ei voi myöskään vedota siihen, että valittajalla saattaa olla mahdollisuus lisärakentamiseen. Ha-

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) 89 kijan tekemä maankäyttösopimus ja sitoutuminen siihen liittyviin maksuihin eivät valittajan mielestä vaikuta yhdenvertaisuusarviointiin tiettyjen maanomistajien välillä, vaikka muuan ns. kaavoitusmaksun perusteista onkin maanomistajien yhdenvertaisuus. Valittaja toteaa, jotta korttelin 33 kahden eri tontin yhdenvertaisuusvaatimus voitaisiin ohittaa tai edes asettaa toissijaiseksi arviointiperusteeksi kaavan lainmukaisuudesta, tulisi alueiden erilaiselle osoittamiselle asuinrakentamiseen olla hyväksyttävät maankäytölliset perusteet. Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22:n mielestä kaavamuutoksen valmisteluaineistossa eikä kaupunginhallituksen lausunnossa esitetä ainoatakaan seikkaa, jotka viittaisivat sellaisten erilaisten maankäytöllisten perusteiden olemassaolon. Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22:n mielestä maankäytölliset perusteet edellyttävät, että kahteen rännikatuun rajoittuvalla tontilla 1 pidetään rakentamisen lähtökohtana pienimittakaavaisuutta ja korkeita rakennuksia vältetään. Valittaja toteaakin, että kaavamuutosta valmisteltaessa olisi ollut välttämätöntä tarkastella rännikatujen kehittämissuunnitelman ja pienipiirteisyysvaatimuksen kannalta, ja olisiko tontille 1 annettava oikeastaan vähemmän rakennusoikeutta kuin tontilla 2 on! Valmisteluaineisto ja lausuntokaan eivät edes pyri tällaiseen tarkasteluun. Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22 vastineessa todetaan, että kaavaa ei tehdä pelkästään yhdenvertaisuusnäkökulmista, ja tässä tapauksessa valituksenalainen kaava loukkaa sisältönsä vuoksi valittajan yhdenvertaisuutta. Kaavan sisältövaatimukset ovat pääasiassa MRL 54 :ssä, ja sisältöön liittyviä valitusperusteluja käsitellään jäljempänä valittajan vastineessa. MRL 54 ja 9 Asemakaavan sisältövaatimukset ja Vaikutusten selvittäminen Valituksessa ja tässä vastineessa edellä selostetaan, miksi kaavamuutos on tullut sisältönsä vuoksi yhdenvertaisuutta loukkaavaksi. Sisällöllä on merkitystä muutenkin (54 ); samoin valmistelutoimilla (9 ), joista tässä jaksossa on alempana kysymys. Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22 toteaa vastineen liitteinä oleviin varjotarkasteluihin viitaten, että valittajan piha-alueen valaistusolosuhteet muuttuvat olennaisesti huonommiksi. Valittaja toteaa, että kysymys ei ole vain valittajan oman pihan uudisrakennuksen varjoon jäävästä alueesta. Valittajan mukaan varjotarkastelu osoittaa varjon lankeavan asemakaavan muutoksen kohteena olevan tontin 1 koko alueelle tai lähes koko alueelle ja muuttavan sillä tavalla myös valittajan valaistusolosuhteita olennaisesti nykytilanteesta. Pelkän omalla tontilla maahan piirtyvän varjon tarkastelu ei valittajan mielestä ole riittävä arviointiperuste. Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22:n mielestä uudisrakennuksen sijoittuminen valittajan rakennuksen lähelle (noin 15 metrin päähän) vaikuttaa valaistusolosuhteisiin samassa mielessä ja yhtä paljon tai enemmän viihtyisyyttä vähentäen kuin varsinainen varjo vaikuttaa. Valittajan mielestä puiden poistamista on Kaupungin lausunnossa pidetty vähämerkityksisenä asiana, mikä on valittajan mukaan vastoin maankäytöllisiä suunnitteluvaatimuksia. Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22:n mielestä puut ovat olennainen osa rännikatujen Kuopiota. Valittajan mukaan asema-

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) 89 kaavan tarkoitus on rännikatukorttelin luonteen säilyttäminen myös asemakaavamuutoksessa, mikä merkitsee pyrkimystä myös puuston säilyttämiseen. Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22:n mielestä asemakaavaehdotus ei kaikilta osin sisällä merkkejä maankäytöllisissä asiakirjoissa, kuten Kuopion kulttuuriympäristö- Strategia ja hoito-ohjeet -ohjelmassa, rännikatujen kehittämissuunnitelmassa ja Kuopion arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa, esitettyihin asioihin pyrkimisestä, eikä valituksen alainen kaava siten täytä sisältövaatimuksia. Arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa on kirkon etelä- ja itäpuolisten kortteleiden eheyttämisessä tavoitteena "vanhan kaupungin" hahmon säilyttäminen. Mikä on valittajan tulkinnan mukaan sama asia, kuin mm. matalaan rakentamiseen pyrkiminen. Rännikatujen kehittämissuunnitelmassa Vahtivuorenkatu on merkitty erityiskaduksi, mikä merkitsee valittajan mukaan sen ominaispiirteiden vahvistamista. Valittaja pitää myös puutteena kirkolta avautuvan, ainutlaatuisen näkymäsuunnan puuttumista havainneaineistosta. Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22:n mielestä kaavamuutos sallisi Vahtivuorenkadun varteen kolmikerroksisen rakennuksen ankeine ikkunaseinineen, jolla ei ole valittajan mukaan mitään tekemistä pienipiirteisyyden tai vanhan kaupunkikuvan säilyttämisen kanssa. Sepänkadun ja Vahtivuorenkadun kulmauksen rakennusmassan korkeus saattaa valittajan mukaan jossain määrin noudattaa viereisten kortteleiden rakennuksien korkeuksia, mutta se ei oikeuta nostamaan rakennusmassan korkeutta nykyisestä tilanteesta. Varsinkaan, kun hyväksytyt maankäytölliset perusteet edellyttävät valittajan mielestä päinvastaista ratkaisua. Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22 huomauttaa ELY-keskuksen kaavaehdotuksesta antaman lausunnon sisällöstä. Valittajan mukaan edellytettyä pienimittakaavaisuutta olisi pitänyt tarkastella omana asianaan ja päätyä siihen, että kaavamuutos ei täytä pienimittakaavaisuuden vaatimusta, vaikka se saattaakin täyttää "oletetun edellytyksen" ympäröivien kortteleiden rakennusten yhteensovittamisesta. Valittajan mielestä hyväksytyt maankäytölliset perusteet rännikatukortteleissa eivät lainkaan tunne "ympäröivien kortteleiden rakennusten ja esim. niiden korkeuden vaikutusta" kaavan sisältövaatimuksiin. Ja siinäkin tapauksessa, että maankäytölliset perusteet sellaisen näkökulman mainitsisivat, olisi ELY:n tietenkin pitänyt lausunnossaan tarkastella pienipiirteisyyden vaatimusta viimeksi mainitun vastaavuusvaatimuksen rinnalla. Valittajan mielestä on selvää, että maankäytölliset perusteet vaativat pienimittakaavaista toteuttamista, jolloin vastaavuusvaatimus, jos sellainen olisi, syrjäytyisi. Valittaja mielestä kaupungin lausunnosta ei käy ilmi, minkä vaihtoehtojen joukossa Kuopion kulttuurihistoriallisen museon parhaana pitämä matalin vaihtoehto oli. Toisaalta valittaja toteaa, että kaavan varsinaisten sisältövaatimusten lisäksi valituksessa viitataan valitusperusteena kaavatyöhön, minkä vuoksi valittaja toteaa kaupungin lausunnossa selostettavan käsiteltyjä toteutusvaihtoehtoja. Vaihtoehdot eivät kuitenkaan Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22:n mielestä ole esillä konkreettisessa mielessä nyt valitusvaiheessa. Kaavatyön aikaisiin, mutta Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22:n mukaan esittämättä jääneisiin, toteuttamisvaihtoehtoihin ja 3D-malleihin ja valokuvasovituksiin viittaaminen ei valittajan mielestä osoita, että pienimittakaavai-

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) 89 suutta tai muuta edellä monesti mainittua maankäytöllistä perustetta parhaiten toteuttava sisällöllinen ratkaisu olisi päätetty toteuttaa. Valittajan mukaan on ilmiselvää, että esim. juuri pienimittakaavaisuutta toteuttaisi parhaiten Minna Canthin kadun varrella olevan rakennuksen korottaminen neljännellä kerroksella, mutta niin, että kerros ei ole sisäänvedetty tai Sepänkadun varrella oleva rakennusmassan kasvattamisella Vahtivuorenkadun massiivisen ja korkean rakennuksen "kustannuksella"; tai molemmilla. Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22:n vetoaa Kuopion kaupungin teknisen toimen, vuonna 2008 Vahtivuorenkadun saneerauksen yhteydessä, valittajayhtiölle asettamaan velvollisuuteen tehdä aita omistamansa tontin ja Vahtivuorenkadun rajalle. Aita toteutettiin talkoorahalla ja suunniteltiin maankäytöllisiä vaatimuksia vastaavaksi perinteitä ja pienipiirteisyyttä kunnioittavaksi. Valittajan tontilta 2 edellytetty maankäytöllisten periaatteiden noudattaminen aitakysymyksessä osoittaa paitsi sisältövaatimuksen noudattamatta jättämisen tässä kaavamuutoksessa, myös yhdenvertaisuuden loukkaamisen tälläkin tavalla. Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22:n mukaan Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n 1 momentin ja MRL 9 :n vaatimuksia kaavan vaikutusten selvittämiseksi, huomioon ottaen aikaisemmin tehdyt selvitykset, ei ole toteutettu lainkaan. Selvityksistä, jotka valittajan mukaan ovat tekemättä, olisi tullut käydä ilmi riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida muutetun kaavan ja sen kanssa kilpailleiden vaihtoehtojen toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutuksen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Rännikadut ja niiden varret ovat tärkeitä ja pienipiirteisyyden vaatimus liittyy erityisesti niihin. Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22:n esittää, että valituksen alainen päätös tulee kumota. Oikeudenkäyntikuluvaatimus Hallintolainkäyttölain nojalla asianosaisen on korvattava oikeudenkäyntikulut, jos on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään ne vahinkonaan. Hallintoviranomainen on tämän säännöksen kannalta asianosainen. Valittaja vaatii oikeudenkäyntikulujensa korvausta kohtuuttomana, koska muutettu kaava loukkaa yhdenvertaisuutta, ei vastaa sisällöltään vaatimuksia ja prosessissa on laiminlyöntejä. Vastaus vastinekirjeessä esitettyihin perusteisiin: toistaa lausunnossaan ( 363) esittämänsä perustelut ja toteaa lisäksi: PL 6 Yhdenvertaisuus Tontin omistaja on hakenut asemakaavan muutosta voimaan tulleeseen asemakaavan, joka vanhentuneena ei vastaa nykytilanteen tarpeita. Sepänkadun varrella olevan purkukuntoisen rakennuksen tilalle suunnitellaan uutta asuinrakennusta, lisäksi nykyistä Minna Canthin kadun varrella sijaitsevaa asuinkerrostaloa aiotaan korottaa kerroksella ja rakentaa hissi muutostyön yhteydessä. Kuopion kaupunginvaltuuston hyväksymä

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) 89 MRL 51 :n mukaisesti laadittu asemakaavan muutos mahdollistaa edellä kuvatun mukaisen rakentamisen. Tontin kehittämistarpeet vastaavat hyvin Kuopion kaupungin strategisia tavoitteita. Kuopion kaupunkistrategia 2020 periaatteena on keskustaalueen elinvoiman ja rakentamistehokkuuden lisääminen, Kuopion kasvuohjelma 2020 tähtää vuosittaiseen asukkaan väestönkasvuun ja vähintään 800 uuden asunnon valmistumiseen sekä yhdyskuntarakenteen taloudelliseen ja kestävän kehityksen mukainen tiivistämiseen tontin käyttöä tehostamalla. Ikäystävällinen Kuopio -ohjelman mukaisesti pyritään tukemaan vanhan asuntokannan muuttamista esteettömäksi mm. hissien rakentamisella hissittömiin kerrostaloihin. Kuopion kaupunginhallitus on antamassaan lausunnossa todennut, että naapurikiinteistöiltä on tiedusteltu halukkuutta kiinteistöjen sisällyttämisestä käynnistyvään kaavamuutokseen. Kaavatyön yhteydessä kaavarajaus on täsmentynyt koskevaksi ainoastaan tonttia , koska muilla kiinteistöillä, valittajakiinteistö mukaan lukien, ei ole oman ilmoituksensa mukaan ollut kehittämistarpeita. Kyseessä on kaavamuutoksen kannalta riittävä kokonaisuus, jotta kaava on voitu laatia MRL 54 :n mukaisia asemakaavan sisältövaatimuksia noudattaen. Kaavamuutoksella ei muuteta tontin käyttötarkoitusta nykyisestä asumiskäytöstä, eikä sillä aiheuteta kaava-alueen ulkopuolelle MRL:n 54 :n tarkoittamaa naapureiden tai muiden kaupunkilaisten elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen. Aiemmin on jo perusteltu kaavamuutosalueen rajausta koskemaan vain tonttia Kaavamuutoksen laatiminen myös valittajan tontille on mahdollista mikäli muut asemakaavoituksen edellytykset täyttyvät. Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22:n vastineessa todetaan, että alueiden osoittamiselle erilaiseen asuinrakentamiseen tulisi olla hyväksyttävät maankäytölliset perusteet. Kaavoituksen lähtökohtana on aina kyseinen suunnittelualue, josta selvitetään mm. nykyinen tilanne, tuleva tarve, tontin järjestelyt autopaikkoineen ja pihajärjestelyineen, vaikutukset lähialueille sekä sopeutuminen kaupunkikuvaan ja ympäristöön. Tämän perusteella tontille on mahdollista osoittaa lisärakennusoikeutta purettavan rivitalon paikalle sekä nykyisen asuinkerrostalon korottamiselle. Tilanne poikkeaa siis valittajan tontin tilanteesta, jossa ainoastaan asuinrakennuksen korottaminen on mahdollista, ellei suunnitella nykyisen asuinrakennuksen korvaamista uudisrakennuksella. Näin ollen lähtötilanne viereisten tonttien välillä on aivan erilainen, mikä mahdollistaa myös erilaiset tehokkuudet viereisillä tonteilla. Vastineessa on esitetty käsitys, että tontilla tulisi olla saman verran tai jopa vähemmän rakennusoikeutta kuin tontilla nykyisen, vuonna 1976 voimaan tulleen, asemakaavan mukaan on käytettävissä. Tämä käsitys on Kuopion kaupungin kasvuun, elinvoimaisuuteen ja kestävään kehitykseen tähtäävän strategian ja yleisen kaavoituskäytännön vastaista. Kuopion keskusta-alueelle on viime vuosina tehty useita vastaavia asemakaavan muutoksia, joissa vanhentunut asemakaava on muutettu vastaamaan uusia kehittämistarpeita kaupungin strategian mukaisesti.

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) 89 Vuosina on tehty keskustan täydennysrakentamiseen tähtäävät asemakaavan muutokset, jotka liittyivät Haapaniemenkatu 40:n Puijonkatu 26:n ja Vuorikatu 14:n kehittämishankkeisiin. Kaavamuutosten yhteydessä on tarkistettu kaavan tehokkuuksia vastaamaan täydennysrakentamisen tarpeita kestävän kehityksen mukaisesti. Näiden alueiden rännikaduilla on päädytty korttelin tehokkuuslukuihin, jotka hyvin vastaavat käsiteltävänä olevan asemakaavan tehokkuuksia. Esimerkiksi Hapelähteenkadulla korttelitehokkuus vaihtelee , Ajurinkadulla ja Myllykadulla Kuopion kaupunginvaltuuston hyväksymän asemakaavan mukaisesti tontin tehokkuus olisi 1.71, ja koko korttelin 33 korttelitehokkuus Näin ollen Vahtivuorenkadun varrella olevat korttelitehokkuudet vastaavat hyvin viime vuosina hyväksyttyjen vastaavien kaavamuutosten korttelitehokkuuksia. MRL 54 ja 9 Asemakaavan sisältövaatimukset ja Vaikutusten selvittäminen Varjotarkastelun tuloksia on esitetty kaupunginhallituksen aiemmassa lausunnossa. Lausunnossa on todettu, että uudisrakentaminen ei muuta olennaisesti Snellmaninkatu 22:n varjostusolosuhteita. Liitteenä olevasta varjotutkielman otteesta käy myös ilmi, että tontilla sijaitsevan Asunto Oy Kuopion Kuningattaren kuusikerroksinen nykyinen rakennusmassa varjostaa Snellmaninkatu 22 päätyasuntoja ja piha-aluetta iltapäivisin, eikä tontin lisärakentamisella ole varjostukseen lisävaikutusta. Vastineessa mainitut hakijan tontin varjostusolosuhteet eivät vaikuta valittajan tontin elinympäristöä heikentävästi, mikäli varjostus ei ulotu tälle alueelle. Myöskään uudisrakentamisen sijoittuminen tontin rajalle, noin 15 metrin päähän valittajan rakennuksen seinästä, ei poikkea keskustan kaupunkirakenteesta ja rakentamistavasta. Kyseessä on ruutukaavakeskusta, jossa täydennysrakentaminen vaikuttaa luonnollisesti tontilla olevista sekä naapurirakennusten asunnoista aukeaviin näkymiin. Kaiken kaikkiaan muutokset, mukaan lukien rajalla sijaitsevien koivujen mahdollinen poistaminen, eivät ole kuitenkaan niin merkittäviä, että ne aiheuttaisivat MRL:n 54 :n tarkoittamaa naapureiden tai muiden kaupunkilaisten elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen. Vastineessa väitetään, että Kuopion kaupungin antamassa lausunnossa asemakaavan tarkoitus on suunnittelulähtökohtien muuttaminen. Kuten edellisessä kohdassa mainittiin, suunnittelu lähtee aina nykyisestä tilanteesta sekä tulevasta tarpeesta ja suunnittelua ohjaavat mm. yleiskaava, hyväksytyt strategiat ja selvitykset. Kaupungin lausuntoon kirjatut edellä mainitut rännikatumiljöötä koskevat tavoitteet ovat ohjanneet asemakaavatyötä. Arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa mainittu vanhan kaupungin hahmon säilyttäminen on vastineessa tulkittu mm. matalaan rakentamiseen pyrkimisenä. Vanhan kaupungin hahmon säilyttäminen ei tarkoita suoranaisesti nykyisen rakennuskannan ja mittasuhteiden säilyttämistä, vaan myös uudisrakentamisen sopeuttamista ympäröivään rännikatumiljööseen. Näin on kyseisessä kaavatyössä menetelty, kuten kaavoitusta ohjaava viranomainen Pohjois-Savon ELY-keskus on lausunnossaan todennut.

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (42) 89 Vastineessa esitetyt tulkinnat kaavan lähtökohtana olevista rännikatumiljöötä koskevista strategisista lähtökohdista ja selvityksistä eivät ole oikeita. Rännikatujen kehittämissuunnitelman mukaisesti kaupunkikuvallisen tavoitteena tulee olla perinteisten rännikatujen omainen sulkeutuva katutila. Rännikatujen suljetun katutilan periaatetta jatketaan uusiutuvien tonttien ja kortteleiden kohdilla. Valittajan mielestä osin kolmikerroksinen uudisrakennus on vastoin pienipiirteisyyttä ja vanhan kaupunkikuvan säilyttämistä. Kolmikerroksisen rakennuksen väitetään myös turmelevan Sepänkadun ja Vahtivuorenkadun näkymät. Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22 pitää puutteena Vahtivuorenkadun Tuomiokirkolta Kallavedelle olevan näkymän puuttumista. Kaavan havainneaineistoon on otettu näkymä Kallavedeltä Tuomiokirkolle päin, joka parhaiten tuo esille uudisrakennuksen Vahtivuorenkadun varteen sijoittuvan osin kolmikerroksisen päädyn, joka on valituksen aiheena. Kirkolta kuvattuna näkymä olisi kyllä ollut ainutlaatuinen, kuten vastineessakin todetaan, mutta uudisrakennusmassan korkeutta ei siinä olisi yhtä hyvin voinut arvioida. Vastineessa huomautetaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen antamasta lausunnosta, jossa valittajan mielestä pienimittakaavaisuutta olisi pitänyt tarkastella omana asianaan erillään ympäröivien kortteleiden rakentamisesta. ELY-keskus on kaavoitusta ohjaava viranomainen, jolla katsotaan olevan asiantuntijuus edellä mainituissa kaupunkiympäristöä käsittelevissä asioissa. Näin ollen Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausuntoa kaavaehdotuksessa esitettyjen rakennusmassojen korkeuksien sopivuudesta ympäröivien rakennusten ja rännikatujen pienmittakaavaisuuteen voidaan pitää oikeana. Lisäksi voidaan todeta, että pienmittakaavaisuus kaavoituksessa tarkoittaa rakennuksen mittasuhteiden lisäksi nimenomaan rakennuksen suhteuttamista ympäröivään rakennuskantaan. Kaavaprosessin mukaisesti valmisteluvaiheessa on esillä useita eri toteutusvaihtoehtoja, joista tämänkin kaavatyön yhteydessä on laadittu 3D-mallit ja valokuvasovitukset ratkaisujen havainnollistamiseksi. Kaupungin lausunnossa on todettu miten eri vaihtoehtojen soveltuvuutta kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön on tuolloin voitu tarkastella ja antaa vaihtoehdoista mielipiteitä ja lausuntoja. Vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia on käsitelty valmisteluvaiheen selostuksessa ja niitä on esitelty yleisötilaisuudessa kaavoitusprosessin mukaisesti. Kaavavaihtoehdon työstämistä on jatkettu saatujen lausuntojen, mielipiteiden sekä sidosryhmiltä saatujen kommenttien perusteella juuri kerroskorkeuksien osalta. Kaavaehdotus on laadittu täsmennetyn vaihtoehdon pohjalta, joten valittajan mainitsemaa Kuopion kulttuurihistoriallisen museon parhaana pitämää matalinta vaihtoehtoakaan ei ole enää ehdotusvaiheessa uudestaan kuvattu. Valittajan esittää ilmiselvänä vaihtoehdon, joka Asunto Oy Snellmaninkatu 22:n mukaan toteuttaisi parhaiten pienimittakaavaisuutta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoitusprosessi sisältää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt, joita tässäkin kaavatyössä on noudatettu. Osallistumisen ja vuoro-vaikutuksen kautta saadaan niin kaavoittajan kuin päättäjien tietoon erilaisten intressi- ja muiden ryhmien kannat kyseiseen asiaan. Osallistuminen ja vuorovaikutus eivät kuitenkaan tarkoita suoraviivaisesti sitä, että kaavaratkaisu tehdään pelkästään saatujen mielipiteiden tai lausuntojen pohjalta.