Keskus 1, kortteli 40, tontti 1. Kartoitus ja yleispiirteinen pohjatutkimus

Transkriptio

1 Projekti G272 Kankaanpään kaupunki Keskus 1, kortteli 40, tontti 1 Kartoitus ja yleispiirteinen pohjatutkimus Pohjatutkimusselostus Ruokojärvenkatu 7, Kankaanpää, Puh.(02) , (050) , geoymparisto@tilatek.com

2 Kankaanpää Pohjatutkimusselostus G Tilaaja ja kohde Tilaaja Kankaanpään kaupunki Kohde Keskus 1, kortteli 40, tontti 1 Sijaintikunta Katuosoite Kankaanpää Kangasmoisionkatu/Niementie Kankaanpää 2. Toimeksianto ja tutkimukset Projektinumero G272 Tutkimus Kartoitus ja yleispiirteinen pohjatutkimus Tutkimusajankohta Kesäkuu 2008 Tutkimuksen suorittaja Maaperäkairaukset ja näytteenotto: Rauman Geotiimi Oy Mittaukset, kartoitus ja tulosten tulkinta ja raportointi: Insinööritoimisto Geoympäristö Oy. Tutkimuksen tarkoitus Yhdyskuntatoimintoihin kaavoitetun tontin maanpinnan korkeuksien mittaaminen ja yleispiirteinen maaperätutkimus. Maaperän kerrosrakenteen tutkiminen ja maakerrosten geoteknisten ominaisuuksien määrittäminen rakennusten, rakenteiden ja kunnallistekniikan perustamisolosuhteiden ja perustamistapavaihtoehtojen selvittämiseksi. Tutkimukset Maaperäkairaukset: rakennusalueella paino-/tärykairauksia keskiraskaalla kairavaunulla yhteensä 12 pisteessä. Maanäytteet: Kahdesta tutkimuspisteestä on otettu kierrekairalla yhteensä 8 häiriintynyttä maanäytettä. Maanäytteiden laboratoriotutkimukset: 4 näytteen rakeisuudet ja 5 näytteen vesipitoisuudet on määritetty Maatekniikka Oy:n maatutkimuslaboratoriossa. Mittaukset: Alue on kartoitettu ja maanpinnan korkeudet mitattu takymetrillä. Mittaukset on sidottu Kankaanpään kaupungin monikulmiopisteisiin (1463 ja 1464). Koordinaattijärjestelmä: Kankaanpään kaupungin koordinaatisto. Korkeusjärjestelmä: N43, monikulmiopiste nro 1048, H=+96,13 (pallopultti kalliossa). 3. Pohjasuhteet Maastosuhteet ja maanpinnan korkeudet Tutkittu alue on maastoltaan tasaista sekametsää. Maanpinnan korkeus on tutkitulla tontilla vaihdellut noin tasovälillä +94,2 94,5. Tontin eteläpuolella Kangasmoisionkadun kevyen liikenteen väylä on ollut tasossa + 94,7 +95,1 ja länsi- ja pohjoispuoleinen Niementie + 94,5 +94,9. Maaperäolosuhteet Tutkittu alue sijaitsee hiekka /soraharjumuodostuman pohjoispuoleisessa rantakerrostumamuodostumassa, jossa peruskalliota peittävät paksut irtomaakerrostumat (6 26 m).

3 Kankaanpää Pohjatutkimusselostus G Maanpinnassa on esiintynyt ohut, noin 0,2 0,6 m vaihteleva humusmaakerros. Pintamaan alapuolella maaperä on koostunut paksuudeltaan 1,2 4,0 m ja tiiviydeltään löyhästä tiiviiseen vaihtelevasta hiekkakerrostumasta (näyte 11/7: karkeaa hiekkaa, w=8,2 %). Maaperän pintaosassa esiintyvän hiekkakerrostuman alapuolella tavataan kerrallisia silttija hiekkakerrostumia. Kerrostuman yläosassa on paksuudeltaan noin 2 6 m vaihteleva löyhä kerrostuma, jonka rakeisuus vaihtelee laihasta savesta (näyte 2/4: laihaa savea, savipitoisuus sa= 35%, vesipitoisuus w=24,4%) silttiin ja hienoon hiekkaan (näytteet 2/2 ja 2/3: hienoa hiekkaa w=8,1 11,8%, silttilajitepitoisuus noin %). Maanäytteiden tutkimustulokset ovat liitteessä G272.L02. Tämän alapuolella esiintyy rakeisuudeltaan vaihtelevia kerroksia löyhärakenteista karkeampaa silttiä ja hiekkaa 0,5 6 m ja syvemmällä tiiviydeltään löyhästä tiiviiseen vaihtelevaa hiekkavaltaista kitkamaata ja kallion pinnassa moreenia. Kairausten päättyminen Keskiraskaat kairaukset ovat päättyneet kiviin/lohkareisiin/kallioon tai tiiviiseen maakerrostumaan 6,0 26,4 m:n syvyydessä maanpinnasta eli tasovälille +88,4 +68,0 (N 43 ). Tutkimuspisteiden sijainti ja kartoitustulokset on esitetty tutkimuskartalla G ja kairaustulokset leikkauspiirustuksissa (G ) ja kairausdiagrammeissa (liite G272.L01). Pohjavesisuhteet Tutkimuksen yhteydessä ei ole mitattu pohjaveden pinnan korkeusasemaa. Maaperän vedenläpäisevyys alueella vaihtelee kerroksittain, heikosti vettäläpäisevien kerrosten välissä on karkeampia, hyvin vettäjohtavia kerroksia. Alueella esiintyy varsinaisen pohjavedenpinnan yläpuolella, hienorakeisten, heikosti vettäläpäisevien maakerrosten (laiha savi ja siltti) päälle ympäröiviltä alueilta kerääntyvää orsivettä. 4. Rakenteiden perustaminen Alueen käyttötarkoitus Asemakaavassa kaavamerkintä Y01. Rakennusten perustamisolosuhteet Tutkimusalueen maaperä koostuu tiiviydeltään ja rakeisuudeltaan kerroksittain vaihtelevista silttija hiekkakerroksista. Tutkimusalueella esiintyvät vaihtelevan paksuiset, kerrokset laihaa savea sekä löyhärakenteiset silttija hiekkakerrokset ovat kuormitettaessa kokoonpuristuvia. Maaperän epähomogeenisuuden ja maakerrosten kokoonpuristuvuuden vuoksi alueella suositellaan käytettäväksi kevyitä puu- tai teräsrakenteita. Alueella ei suositella käytettäväksi painumaherkkiä rakenteita (esim. laaja-alaiset tiiliverhoukset) ja raskaat betonielementtirakenteet. Tällöin maan varaan perustettujen rakenteiden maapohjaan aiheuttamasta lisäkuormituksesta aiheutuvien painumien arvioidaan pysyvän rakenteille sallituissa rajoissa. Tutkimuspisteiden 4, 7, 8, 10, 11 ja 12 alueella maaperän pintaosassa esiintyy pintamaan alapuolella 2 3,5 m paksuinen hiekkakerrostuma ja sen alapuolella noin 5 m paksuinen, kokoonpuristuva savi-/siltti-/ löyhä hiekkakerrostuma. Näiden tutkimuspisteiden edustamalla alueella rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti anturaperustusta käyttäen maaperän pintaosassa esiintyvän, häiriintymättömän, hiekkakerroksen varaan. Hiekkakerrostuma toimii perustuksista aiheutuvaa lisäkuormitusta jakavana kerroksena, painuvan

4 Kankaanpää Pohjatutkimusselostus G alapuolisen maakerrostuman päällä, joten perustukset suositellaan tehtäväksi mahdollisimman ylös (perustamissyvyys kuitenkin vähintään 0,6 m tulevasta maanpinnasta). Perustusten alapuolelle suositellaan tehtäväksi vähintään noin 300 mm paksuinen kantava kerros murskeesta, murskesorasta sepelistä. Perustusten alapuolisen täyteen ja perusmaan väliin suositellaan asennettavaksi suodatinkangas käyttöluokka N3. Maapohjan geotekninen kantavuutena voidaan tällöin alustavasti käyttää p sall < 100 kn/m 2, kun perustamissyvyys rakennuksen ulkoseinälinjoilla D > 0,6 m tulevasta maanpinnasta ja perustuksen leveys B > 0,6 m. Tutkimuspisteiden 1, 2, 3, 5 ja 9 alueella maaperän pintaosassa esiintyvä hiekkakerrostuma on ohuempi ja löyhärakenteisempi kuin edellä. Näiden tutkimuspisteiden edustamalla alueella rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti anturaperustusta käyttäen hiekka-/silttikerrostuman päälle tehdyn, huolellisesti, kerroksittain tiivistetyn laatuvaatimuksiltaan vähintään jakavan kerroksen murskeesta tai murskesorasta tehdyn, routimattoman massanvaihtotäytekerroksen päälle. Perustuksen alapuolisen kuormitusta jakavan täytekerroksen vähimmäispaksuudeksi suositellaan noin 1 metri. Pohjamaan ja täytteen väliin tulee asentaa suodatinkangas (käyttöluokka N3). Maapohjan (massanvaihtotäytteen) geotekninen kantavuutena voidaan tällöin alustavasti käyttää, kun täyte on rakennettu suunnitelmallisesti ja täyttää vähintään täytteen laatuluokalle 2 asetetut tiiveys- ja laatuvaatimukset (RIL ) p sall < 100 kn/m 2, kun perustamissyvyys D > 0,6 m tulevasta maanpinnasta ja perustuksen leveys B > 0,6 m. Rakennuksen alapohja voidaan tehdä maanvaraisesti huolellisesti tiivistetylle kiviainestäytteelle. Maaperän pintaosassa esiintyvä humuspitoinen pintamaa ja löyhtynyt pintakerrostuma kaivetaan pois rakennusalueelta ja korvataan huolellisesti, kerroksittain tiivistetyllä täytteellä. 5. Yksityiskohtainen pohjatutkimus Rakennuksen sijainnin ja rakennussuunnitelmien tarkentuessa tulee rakennusalueella tehdä yksityiskohtainen pohjatutkimus perustamistavan, -syvyyksien ja maapohjan geoteknisten kantavuuksien tarkentamiseksi sekä rakenteiden kokonaispainumien ja painumaerojen arvioimiseksi. Pohjavedenpinnan ja orsivedenpinnan korkeuksien ja korkeusvaihteluiden selvittämiseksi suositellaan alueella asennettavaksi pohjavedenpinnan tarkkailuputket. 6. Routasuojaus Tutkimusalueella maaperän pintaosassa esiintyvä karkea hiekka on routimatonta. Tutkimusalueella esiintyy maaperän pintaosassa roudattoman syvyyden yläpuolella paikoin routivia silttikerroksia ja routivaa hienoa hiekkaa. Ilman tarkempia selvityksiä on maaperää pidettävä routivana ja roudan aiheuttamille liikkeille alttiit rakenteet tulee routasuojata tai perustaa roudattomaan syvyyteen. Mitoituspakkasmäärä: F 50 = Kh. Roudaton perustamissyvyys (F 50 ) kylmillä rakenteilla: noin 2,1 m.

5 Kankaanpää Rakennuspohjan kuivatus Pohjatutkimusselostus G Rakennusten ja rakenteiden perustukset suositellaan kuivatettavaksi salaojittamalla. Maanvastaisen alapohjan alapuolella tulee tehdä kapillaarisen nousun katkaiseva, vähintään 200 mm paksuinen salaojituskerros seulotusta salaojitussorasta, -sepelistä tai -sorasepelistä. Salaojituskerroksen ja silttisen pohjamaan väliin tulee asentaa suodatinkangas käyttöluokka (N2) tai rakentaa suodatinkerros suodatinhiekasta. 8. Piha- ja liikennealueiden päällysrakennekerrokset Päällystettävillä piha- ja liikennöitävillä alueilla rakenteen vähimmäispaksuudeksi suositellaan: Alueella, jossa maaperän pintaosassa routimattoman hiekkakerroksen paksuus vähintään 2 m (tutkimuspisteet 4, 3, 8, 7, 6, 11, 10) vähintään 0,55 m ja alueella, jossa alle 2 m syvyydessä esiintyy routivia silttikerroksia ja routivaa hienoa hiekkaa vähintään 0, 85 m. 9. Ulkoisten putkijohtojen perustaminen Ulkoiset putkijohdot voidaan perustaa maanvaraisesti vähintään 150 mm paksuisen hiekasta tai sorasta tehdyn asennusalustan päälle. 10. Maa- ja pohjarakennustyöt Karkearakeisessa hiekkakerroksessa kaivannot voidaan tehdä luiskattuina, luiskan kaltevuus sovitetaan rakennusaikaisiin olosuhteisiin. Yli 2 m syvissä kaivannoissa luiskankaltevuus on 2:1 tai loivempi. Tutkimusalueen maaperän pintaosassa esiintyvän karkearakeisen hiekkakerrostuman alapuoliset silttiset ja saviset maakerrostumat ovat märkänä veden vaikutuksesta käsiteltäessä ja lähellä pohjaveden/orsivedenpintaa kaivettaessa herkästi häiriintyviä(liettyviä). Hienossa hiekassa, siltissä ja savessa kaivuluiskat sortuvat herkästi lähellä pohjaveden/orsiveden pintaa kaivettaessa, joten syvät kaivannot on tarvittaessa tuettava Kaivannot tulee pitää kaivu-, täyttö ja rakennustöiden aikana kuivana riittävästi kaivutason alapuolelle ja pintavesien pääsy kaivantoon tulee estää.

6 Kankaanpää Pohjatutkimusselostus G Maa- ja pohjapohjarakennustöissä noudatettavia määräyksiä ja ohjeita: Suomen rakentamismääräyskokoelma. Määräykset ja ohjeet RIL Pohjarakennusohjeet 2004 MaaRYL2000 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen maatyöt InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet RIL Talonrakennuksen maarakenteet yleinen rakennusselostus ja laatuvaatimukset RIL Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket RIL Putkikaivanto-ohje VTT Yhdyskuntatekniikka, Talonrakennuksen routasuojausohjeet, 1997 Kankaanpäässä kesäkuun 23. päivänä 2008 Insinööritoimisto Geoympäristö Oy Marja Vaajasaari Diplomi-insinööri Piirustukset ja liitteet G272.L01 Kairausdiagrammit 1:100 G272.L02 Maanäytteiden tutkimustulokset St01 Pohjatutkimusmerkinnät G Tutkimuskartta 1:250 G Leikkaukset 1, 2 ja 3 1:200

7

8

9 Liite G272.L02 Projekti G272 Kankaanpään kaupunki Keskus, kortteli 40, tontti 1 Kartoitus ja yleispiirteinen pohjatutkimus Maanäytteiden tutkimustulokset Ruokojärvenkatu 7, Kankaanpää, Puh.(02) , (050) , geoymparisto@tilatek.com

10 I MAANÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET LAB. N o GEO 100 savr I stlrfl HIEKKA SORA KI o.9oz o.ooe o.oz o.oe o.z 90 EO s "60 70 I.9 so!(e,s.o o RT -_I t 0r t 0.0l a 0.074!.f2t 0.2t 0.5 I 2 a t rc a2 ir t0( savl hiesu hieta hiekka sora kivet Näytteen N o 23ö6 r Rakeisuuskäyrä paikka Maanpinnan korkeus Pt2 Pt2 Pt2 Pt2 syvyys 2.O O 5.O tapa Kkr Kkr Kkr Kkr pvm. r O Näytteenotto Maalaji eeofl Rr n H]<vtr HkMr LaSa Vesipitoisuus w oå r1.b Tilavuuspaino kosteana k N/m3 kuivana k N7n2 E å F (! Y Leikkauslujuus håiriintymätön Dk ^ häiriintvnvt ök ^, sensitiivisyys St hienous- luxu -r Puristuskoe Sr Humus 7o Vedenläpäisev. k m/s I ^i ; -A^- illocf j a LaSa 5rrliloilr. -^^-l o- --: NAYTT. NINT Geoympäristö Oy r \1\ v Knrtioli an K^.-- i^:^..r,- --, ^.allqasrnol sror-ikaru MAATEKNIIKKA OY orraja TUTK. TARK. Nuijamiestentie 5 C, Helsinki, P:uh. 09-4i7 5066, Fax S0gg JM DS -r HYVAKS. PArvAYs ,rr*. E2zz

11 MAANÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET LAB, NO GEO 1(}0 90 SAVI I SILTTI HIEKKA SORA KI o.oo2 0.ooo o.o *+ EO 70 o e60 ;.9 so :Gt,S.o I f I T / I o RT raof a 0.07f 0.t2t 0.2t a t il 32 ta t0( savi hiesu hieta hiekka sofa kivet Näytteen N o Rakeisuuskäyrä paikka Pt 11 syvyys 2.O tapa Maanpinnan korkeus Maalaji eeo@ Rr n Kkr DVM HK Näytteenotto Vesipitoisuus w 7o 8.2 Tilavuus- kosteana Daino k ttlm3 kuivana Leikkaus-lujuus k ttlr' Humus 7o å = 6 Y häiriin- ^ tvmätön Dk håiriintvnvt ok ^, sensitiivisyys St illfilo,.-, Puristuskoe So Vedenläpäisev. k m/s silmäm. maalaj i Geovmpäristö Oy Kortteli 40, Kangasmoisionkatu MAATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 C, Helsinki, Plulr , Fax NAYI l. \T\1 f OTTAJA 1\T\\,,l TUTK. JM TARK. DS HYVAKS. PATVAY) oo8 PllR. No G272

12 POHJATUTKIMUSMERKINNÄT LIITE ST-01 1(2) A. POHJATUTKIMUSMERKINNÄT KARTOILLA KAIRAUKSET Tärykairaus Painokairaus Heijarikairaus Puristinkairaus Puristinheijarikairaus Siipikairaus Putkikairaus KAIRAUSTEN PÄÄTTYMINEN Kairaus lopetettu määräsyvyyteen Kairaus päättynyt tiiviiseen maakerrokseen Kairaus päättynyt kiveen tai lohkareeseen Kairaus päättynyt kiveen lohkareeseen tai kallioon Kairaus päättynyt kallioon Kalliopinta havaittu koekuopalla Tutkimuspisteen numero TP Maanpinnan korkeus Insinööritoimisto Geoympäristö Oy 2002

13 2(2) B. POHJATUTKIMUSMERKINNÄT LEIKKAUKSISSA PAINOKAIRAUS SIIPIKAIRAUS Häiriintymättömän maan lujuus siipikairalla 1 kn = 10 mm Häirityn maan lujuus siipikairalla 20 puolikierrosta/0,2 m = 10 mm KAIRAUSTEN PÄÄTTYMINEN MAALAJIMERKINNÄT Humusmaa Turve Lieju Savi Siltti Hiekka Sora Silttimoreeni Hm Tv Lj Sa Si Hk Sr SiMr MAALAJIRAJAT Hiekkamoreeni HkMr Maanpinta, vesialueella pohjan pinta Soramoreeni SrMr Vesipinta Kiviä Ki Tutkimusten perusteella arvioitu maalajiraja Lohkareita Lo Tutkimustulosten perusteella arvioitu kalliopinta Todettu kalliopinta Insinööritoimisto Geoympäristö Oy 2002