Keski-Pasilan osayleiskaava-alueen rajaus.

Transkriptio

1 H3 - Keski-Pasila osayleiskaavan raportti Ryhmä 6, Tiimi 1 Otso Huhtala Ahti Launis Christal Hedman Liisa Mustonen Mia Lahtinen Suunnittelualueen lyhyt esittely Suunnittelualue sijaitsee noin kolmen ja puolen kilometrin päässä Helsingin keskustasta pohjoiseen. Keski-Pasilan alue on laaksomainen maisematila kahden kaupunginosan, Länsi-Pasilan ja Itä-Pasilan välissä. Maisematilaa rajaa toimistorakennusten rivistöt sekä idässä että lännessä. Etelästä alue rajautuu Nordenskiöldinkatuun ja pohjoisessa vilkkaaseen ja väylämäiseen Hakamäentiehen. Alue on suurmittakaavaista rautatie- ja liikenneympäristöä, ja sen reunoilta avautuu pitkiä kaupunkinäkymiä rautatiealueen yli keskustan suuntaan. Lähtökohdat ja tavoitteet Keski-Pasilan osayleiskaava-alueen rajaus. Keski-Pasilan alue on pääosin asemakaavoittamatonta, sen länsireuna on kaavoitettu puistoksi. Pasilan asemalla ja sen laituruialueella, samoin kuin Pasilankadulla ja Ratapihantiellä, on voimassa asemakaavat. Keski-Pasilan alue on rakennuskiellossa asemakaavan laatimista ja muuttamista varten. Vuosaaren sataman valmistuttua ja satamajunien poistuessa Keski-Pasilasta vapautuu

2 uusia alueita rakentamiselle. Rautateiden toiminnoissa suunniteltujen muutosten jälkeen Keski-Pasilassa vapautuu tulevina vuosina yhteensä noin 18,3 hehtaarin suuruiset maa-alueet muille toiminnoille. Suomen valtio ja Helsingin kaupunki solmivat Pasilaa koskevan aiesopimuksen , aiesopimusksen perusteella kaupunki käynnistää alueella osayleiskaavan ja asemakaavojen valmistelun. Keski-Pasilan rakentamisen tavoitteena on Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen mahdollistamalla uuden, identiteetiltään voimakkaan keskusta-alueen syntyminen. Keski-Pasilan tulisi olla laadukas ja toimiva, ympäristöönsä liittyvä, kestävän kehityksen mukainen eheä kokonaisuus. Tavoitteena on liikenteen toimivuuden parantaminen, erityisesti poikittaisten tieyhteyksien ja joukkoliikenteen kehittäminen. Tärkeänä tavoitteena on Keski-Pasilan voimistaminen seudullisesti merkittävänä joukkoliikenteen keskuksena, hyvät vaihto-olosuhteet eri liikennevälineisiin. Tavoitteena on rakentaa Pasilan asemasta lähiliikenteen pääteasema ja kaupunkimainen osa Pasilan keskustaa. Painopiste on kevyessä ja joukkoliikenteessä. Tavoitteena on mahdollisimman laaja maanvarainen rakentaminen. Modernin ja vanhan rautatieympäristön kohtaaminen ja sen korostaminen tuo alueelle omaleimaisen ja tunnistettavan piirteen. Keski-Pasilan kaupunkirakenteen on tarkoitus olla tiivistä ja toimintojen sekoittua. Toimintojen sekoittaminen tapahtuu muun muassa sijoittamalla asuntoja myös toimistotalojen yhteyteen. Tavoitteena on Keski-Pasilasta avautuvien pitkien, muihin kaupunginosiin johtavien näkymäakseleiden huomioiminen ja säilyttäminen. Tavoite on, että kokonaisuus on tiivis ja eheä kaupunkiympäristö, joka on selkeästi artikuloitu ja muodostaa hahmotettavan kokonaisuuden. Korttelialueet, viher- ja virkistysalueet

3 Kuva 1. Vasemmalla Cino Zucchi Architettin viitesuunnitelma ja oikealla Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitosen. Cino Zucchi Architettin ja Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitosen tekemät viitesuunnitelmat muodostavat pohjan Keski-Pasilan osayleiskaavalle. Molemmissa suunnitelmissa keskustatoiminnot on sijoitettu Pasilan sillan ympäristöön ja alueen pohjoisosaan. Uusi asuinalue jää näiden väliin luonnollisena jatkeena Länsi-Pasilan asuinalueelle. Keskustatoiminnoista erityisesti toimistotilojen, palvelujen ja kulttuuritoimintojen on tarkoitus sijoittua liikenteelliseen solmukohtaan Pasilan aseman ympäristöön sekä alueille, jossa melu- ja päästöhaitat eivät mahdollista asumisen sijoittamista. Muuten Keski-Pasilan kaupunkirakenteen on tarkoitus olla tiivistä ja toimintojen sekoittua. Alueelle rakennetaan paljon asuntoja monipuolisen, kaupunkimaisen ympäristön aikaansaamiseksi sekä alueen pitämiseksi eläväisenä kaikkina vuorokaudenaikoina. Luoteessa sijaitseva avokallio on osayleiskaavassa määritelty virkistyalueeksi. Muita virkistysalueita ei ole alueelle kaavoitettu, mikä johtuu luultavasti siitä, että Keskuspuisto alueen länsipuolella palvelee myös Keski-Pasilan käyttäjiä.

4 Osayleiskaavasuunnitelman kuvaus Maankäyttösuunnitelma tehtiin Cino Zucchin ehdotuksen pohjalta. Kaavioon merkittiin tilavaraukset korttelialueille rautatiealueiden henkilöliikenteen laajennuksille ja katuverkolle. Keski-Pasilasta muodostetaan monipuolinen keskustatoimintojen ja asumisen alue, joka yhdistää raideliikenteen erottamat Itä- ja Länsi-Pasilan toisiinsa ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. Alueelle tulee uutta rakentamista yhteensä noin k-m². Toimitilarakentamista on yhteensä noin k-m². Uutta asuntorakentamista tulee noin k-m². Asukasmäärä tulee olemaan noin 2000 ja työpaikkoja on noin Liikenneverkko

5 Keski-Pasilaa leimaa liikenteen voimakas rooli sekä läpikulun, että saapuvan liikenteen osalta. Ajoneuvoliikenteen pääasialliset saapumisreitit alueelle ovat pohjoisessa Veturitie ja Ratapihantie, etelässä Pasilankatu ja idässä Teollisuuskatu. Veturitie on linjattu kulkemaan välittömästi Pasilan aseman ja laiturialueen länsipuolella ja liitetty Hakamäentiehen uuden eritasoliittymän avulla. Eritasoliittymä sisältyy Hakamäentien parannussuunnitelmaan. Liikennealueiden niputtamisen avulla asuin- ja toimitilavyöhykkeet jäävät mahdollisimman ehjiksi alueiksi. Pasilan sillan eteläpuolella Veturitie haarautuu Teollisuuskadun suuntaan sekä Pasilankadulle, josta liikenne ohjautuu Nordenskiöldinkadulle. Keski-Pasilan alueelta suurin osa liikenneverkosta jää raideliikenteen käyttöön, vaikkakin osa siirtyy muualle. Alueesta muodostetaan niin sanotusti keskuspiste, joka yhdistää raideliikenteen erottamat Itä- ja Länsi-Pasilan toisiinsa. Lähiliikenteen kasvun mahdollistaa erityisesti raideliikenteen uudelleenjärjestäminen, jonka avulla uusien matkustajaliikenteen laiturien rakentaminen mahdollistuu ja Pasilan asema tulee toimimaan pääteasemana. Tulevaisuudessa Keski-Pasilan rooli keskittyneenä solmukohtana voimistuu, jossa tulevat kohtaamaan juna-, metro-, linja-auto- ja raitiovaunuliikenne. Pasilan asemalle rakennetaan 12 uutta laituriraidetta kahdessa vaiheessa ja asemalla tulee olemaan toimivat vaihtoyhteydet eri joukkoliikennevälineisiin. Itä-Pasilasta aseman kautta Läntiseen Pasilaan kulkeva kevyenliikenteen reitti johtaa Pasilan sillan pohjoispuolella sijaitsevalle pääasialliselle toriaukiolle Pasilan.

6 Osayleiskaavan toteuttamisen vaikutukset Osayleiskaavan toteuttamisen vaikutusselvityksissä otetaan huomioon kaikki kaavan toteutumisesta ja sen eri vaihtoehdoista aiheutuvat vaikutukset ympäristön ja kaava-alueen kannalta. Vaikutusarvionnit toimivat työkaluina koko projektin ajan ja niihin perustetaan päätöksentekoa. Keski-Pasilan vaikutusselvityksen on toteuttanut Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto. Brownfield-kohteen vaikutusarvioinneissa näyttää nousevan erityisesti esiin alkuperäisen maankäytön kautta syntyneen kulttuurisen perinteen huomioon ottaminen uuden paikan identiteetin kannalta sekä ratapiha-alueen pilaantuneen maan aiheuttamat vaikutukset rakentamiseen ja taloudelliset kustannukset kunnostustöistä. Lisäksi, koska kaavoitettu alue on keskellä olemassaolevia kaupunginosia, korostuu se kuinka liikenneratkaisut ja kaupunkiinfrastruktuuri kytketään ympäröiviin alueisiin ja voiko uudella kaavalla parantaa myös ympäröivien kaupunginosien palveluja. Alla on otteita selvityksen muutamista kohdista. Kulttuuriperintö Säilytettävillä kohteilla on teollisuus- ja paikallishistoriallisten arvojen lisäksi suuri kaupunkikuvallinen merkitys. Rakentamisen taustalla oli teollisen tuotannon ja rautatieliikenteen nopea kasvu, jota Keski-Pasilan uusi rakentaminen jatkaa. Säilytettävät kohteet tuovat alueelle ajallista kerrostuneisuutta ja rikastuttavat kaupunkikuvaa tuomalla siihen modernin ja vanhan kontrastin. Yhteys menneeseen on koettavissa rakennetussa ympäristössä myös erilaisten materiaalien ja rakennustapojen kautta. Luonto, maa- ja kallioperä Alueella on vain kaksi suojeltavaa kasvillisuus- tai kasvistokohdetta. Kasvi- ja eläinlajisto on muuttunut jo aiemman rakentamisen myötä ja nykyisen säilyttäminen edellyttäisi lajien vaatimien metsätyyppien säilymistä kasvu- ja elinympäristönä. Meteli ja Ilmansaasteet Junaliikenne on olennainen osa Keski-Pasilan toimintoja. Ratapihan alueelta kantautuvan runkometelin keskimääräinen raja-arvo määritettiin asunnoille 35dB ja toimistoille 45 db. Suurin ilmanlaatuun heikentävästi vaikuttava asia on Veturitien arvioitu autoliikenne. Asuinrakentaminen voi ilmanlaadun kannalta sijoittua lähimmillään 30 metrin päähän tiestä ja keskimäärin 50 m päähän. Maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve Osayleiskaavan laadintaa varten on saatu hyvä yleiskäsitys maaperän pilaantumisesta. Tutkimuspisteet valittiin edellisen maankäytön mukaan. Paikoin löytyi lievää öljypilaantumista mutta todella korkeita pitoisuuksia ei löytynyt. Suurimmat laboratorioanalyyseissä todetut öljypitoisuudet ylittivät raja-arvon alle 3-kertaisesti ja vain yhdessä näytteessä oli raja-arvon tasolla oleva PAH-pitoisuus. Taloudelliset vaikutukset Kunnallistekniikka maksaa arviolta 49 miljoonaa euroa Maaperän puhdistus ja kunnostus maksaa arviolta 3 miljoonaa euroa

7 Suunnittelun vaiheet Suomen valtio ja Helsingin kaupunki solmivat Keski-Pasilaa koskevan aiesopimuksen, jonka perusteella kaupunki käynnisti alueella osayleiskaavan ja asemakaavojen valmistelun. Sopimuksessa määriteltiin maankäytön suunnitteluperiaatteiden ja yhteistyön lisäksi uudis- ja lisärakennusoikeuden jakamisesta, alueluovutuksen periaatteista, kunnallistekniikan toteuttamis- ja kustannusvastuusta ja kansirakentamisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli esillä , minkä lisäksi eri vaiheissa järjestettiin vuorovaikutustilaisuuksia (esim. näyttelyitä, keskustelutilaisuuksia). Viranomaislausuntoja tuli 5 ja mielipiteitä 6 kappaletta, ja kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi päivätyn maankäyttökaavion jatkosuunnittelun pohjaksi ja päätti, että maankäyttökaavion lähtökohdaksi tulisi ottaa Cino Zucchi Architettin ehdotus esiteltiin viitesuunnitelma, oli asiantuntijakeskustelu, johon yleisö sai osallistua, ja suunnitelmat olivat esillä Kaikissa tilaisuuksissa ja lisäksi internetissä on voinut antaa palautetta ja seurata suunnittelun etenemisestä. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä ja esittely- ja keskustelutilaisuus järjestettiin Siitä jätettiin 7 mielipidekirjettä. Lain mukaan myös viranomaisille järjestettiin neuvotteluja, joista tärkein pidettiin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi päivätyn Keski-Pasilan osayleiskaavaluonnoksen laadittavan osayleiskaavaehdotuksen pohjaksi kaupunkisuunnittelulautakunta lähetti ehdotuksen kaupunginvaltuustolle puoltaen sen hyväksymistä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Suunnitelman eri vaiheissa saaduissa palautteissa käsiteltiin pelastustoiminnan edellytyksiä, ympäristö- ja suojelukysymyksiä, rakentamisen tiiviyttä ja korkeutta sekä liikennettä, rakentamisen tiiveys ja korkeuskysymyksiä, suunnittelualueen rajausta ja asukas- ja toimitilojen sekoittumista. Osayleiskaavaehdotus oli esillä ja eri tahot, kuten Espoon ja Vantaan kaupungit ja Sipoon kunta, liikenne- ja viestintäministeriö, VR-Yhtymä Oy ja moni muu taho antoi lausuntonsa ehdotuksesta. Vain osa Lausunnoista koski osayleiskaavaa, muuta jatkosuunnittelua ja osayleiskaavan ulkopuolista suunnittelua. Niissä käsiteltiin muun muassa seuturakennetta, Keski-Pasilan roolia, liikenteen ja pysäköinnin toimivuutta, rakentamistehokkuutta, kortteli- ja yleisiä alueita, palveluiden mitoitusta, rakentamisen korkeutta, terminaalien mitoitusta, metron suunnittelua, autopikajunatoimintaa, joukkoliikennettä, rakennussuojelua, meluselvityksiä, pilaantunutta maata, pelastustoiminnan edellytyksiä ja ympäristöselvityksiä. Osayleiskaavaehdotuksen kaavakarttaa, selostusta ja vaikutusselvityksiä täydennettiin lausuntojen mukaan, mutta muutokset eivät olleet niin olennaisia, että ehdotusta olisi ollut tarpeellista asettaa uudelleen nähtäväksi.

8 Jatkosuunnittelu ja toteutus Osayleiskaava ohjaa alueen yksityiskohtaisempaa asemakaavoitusta. Asemakaavat laaditaan osa-alueittain, ja jatkosuunnittelun ja toteutuksen aikatauluun vaikuttaa kaupungin päätöksenteko, liikenne- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen rautatieliikennettä koskeva valmistelu.