Liite 1. Puulan vesienkäyttäjille suunnattu yleisökysely (Avoin kysely). 1(3)
|
|
- Kai Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liite 1. Puulan vesienkäyttäjille suunnattu yleisökysely (Avoin kysely). 1() Kaikille avoin internet-kysely toteutettiin tammi-helmikuussa 1 ( ) sähköisenä lomakekyselynä. Google-työkalulla luotuun kyselyyn ohjaava linkki saatteineen löytyi kalastusalueen verkkosivuilta ( ja lisäksi kyselyä mainostettiin sen voimassaoloaikana kalastus- ja luontoaiheisilla keskusteluforumeilla internetissä, paikallislehdissä, vesistökunnostusverkoston sivuilla (SYKE), sosiaalisessa mediassa sekä sähköpostilla. Kyselyn voidaan katsoa saaneen jokseenkin paljon alueellista mediahuomiota. Kyselyn päätavoite oli osallistaa vesienkäyttäjiä ja lisätä läpinäkyvää tietoa Puulaveden vesienkäytön nykytilasta monitavoitteisessa suunnitteluprosessissa. Kyselyllä selvitettiin Puulaveden vesienkäytön laatua ja määrää sekä vesienkäyttäjien mielipiteitä ja kehittämisideoita kalastuksen järjestämisestä, ja kalakantojen ja vesien hoidosta. Kyselyn kysymysrakenne oli seuraava: 1. Karttaesitys suunnittelualueesta. Vastaajan tausta - Ikä, asuinkunta, koulutus, suhde Puulaveteen, vesistön käyttö. Vapaa-ajan kalastus - Harrastus vuosina 1-1 ja tulevaisuudessa, kalastusmuodot, -paikat, määrä, saalis, tavoitellut lajit, kehittämisideat, veneenkäyttö, kalastuksenvalvonta, lupiin käytetty rahamäärä. Ammattikalastus - Määrä, kalastusmuodot, saalis, paikat vuosina 1 1, kehittämisideat. Muu elinkeinokalatalous - Viljely, jalostus, kauppa, pyydysrakennus. Ohjelmapalvelut Tarjonta ja käyttö - Asiakasmäärät, käytetty rahamäärä, alueet 7. Veneily - Vuodet 1 1 ja tulevaisuus, tarkoitus, tietoisuus merkityistä reiteistä. Retkeily ja muu luonnossa liikkuminen - Vuodet 1 1 ja tulevaisuus, tarkoitus, käytetty rahamäärä 9. Vesienhoito, kalakantojen hoito ja kalastus - Tietoisuus vesienhoidon ja kalakantojen hoidon suunnittelusta, toiminta vesistöjen tilan muutoksessa, suunnittelualueen tila, muutokset, syyt, tavoitteet, kunnostustoimet, maksuhalukkuus 1. Väittämät - Kalakannat, kalakantojen ja vesien hoito, nuoret, näkyvyys, internet, sosiaalinen hyväksyttävyys, vesienkäytön ristiriidat 11. Kyselyn onnistuminen - Aihepiirin kiinnostavuus, kyselyn onnistuminen, yleinen arvosana Kyselyssä oli kaikkiaan 9 kysymystä tai vastauskenttää, joista oli pakollisia. Kaikille pakolliset kysymykset olivat pääasiassa monivalintakysymyksiä. Kaikki kysymykset eivät välttämättä avautuneet vastaajalle, koska kysymyksen avautumiseen vaadittiin kyselyn aiemmassa vaiheessa joko kyllä tai ei vastaus. Loppuosassa vastaajaa pyydettiin vastaamaan väittämään, ja antamaan arvosana ja mielipide kyselyn aihepiirin kiinnostavuudesta, kyselyn toteutuksesta ja sen onnistumisesta. Kysely oli erittäin monipuolinen ja laaja, ja kaikkiaan se tuotti yli tuhatta solua Excel-aineistoa. Huomioiden nettikyselyiden heikohko vastausaktiivisuus, ennakkotavoitteena oli joidenkin kymmenien vastauksien hankkiminen. Odotukset ylittyivät kuitenkin huomattavasti. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 9 vastaajaa kunnasta tai ulkomailta, ja vastaajien ikärakenne oli laaja (kuvat 1 -). Vastaajista ainoastaan karsiutui loogisuustarkasteluiden jälkeen pois. Tuloksia on käytetty soveltuvin osin Puulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelmassa. Raportoimattomien ja vielä analysoimattomien tulosten jatkohyödyntämistä kannattaisi harkita esimerkiksi suunnittelualueen lähikuntien ympäristöön, alueiden käyttöön (virkistysalueet), tai muihin ekologisiin taloudellisiin tai sosiaalisiin toimintoihin liittyvässä päätöksenteossa. Esimerkiksi vesienkäyttöä ja käyttäytymistieteellistä tietoa yhdistävässä päätöksenteossa jatkoraportti voisi palvella ikä- ja harrastuskäytöltään laajaa vesienkäyttäjäkuntaa. Taustatietokysymyksiin vastaaminen oli kyselyssä pakollista, jolloin esimerkiksi jokaisen vastaajan ikä, koulutus,
2 () asuinpaikka, vesistöjen käyttö ja esimerkiksi kalastusharrastustieto on dokumentoitu. Näin ollen iän, asuinpaikan, koulutuksen tai esim. vesienkäyttötottumuksien käyttäminen selittävinä muuttujina erilaisissa kysymyksissä voisi olla erityisen mielenkiintoista. Alle Ikä Mies Nainen Yli Vastaajien lukumäärä Kuva 1. Avoimeen kyselyyn vastanneiden ikä- ja sukupuolijakauma. Keskikoulu Opisto 1 Tohtorin tutkinto Peruskoulu Koulutus Kansakoulu Lukio 9 1 Mies Nainen Ylempi korkeakoulututkinto 1 Ammattikoulu Alempi korkeakoulututkinto Kuva. Kyselyyn vastanneiden koulutus sukupuolittain Vastaajien lukumäärä
3 Mikkeli Kangasniemi Espoo Helsinki Jyväskylä Hirvensalmi Lahti Vantaa Nurmijärvi Kuopio Porvoo Hyvinkää Tampere Järvenpää Hollola Tuusula Kerava Asikkala Ulkomaat Vaasa Laukaa Janakkala Kouvola Joensuu Kotka Kuva. Kyselyyn vastanneiden asuinpaikkajakauma. Kuvasta puuttuu 9 kuntaa, joista vastauksia tuli 1/kunta. 1 Kyselyyn liittyvissä kysymyksissä yhteydenotto: antti.leppanen@nablabs.fi./puh Kyselylomakkeen toimittaminen ja kyselyn tulosten jatkoraportointi sopimuksen mukaan. ()
4 Puulavesi, kokonaissyvyys m mg/l Happi 1 m FNU Sameus 1 m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m mgpt/l Väri 1 m mg/l Happi h-1 m FNU Sameus h-1 m ms/m Sähkönjohtavuus h-1 m mgpt/l Väri h-1 m
5 Puulavesi, kokonaissyvyys m Kokonaistyppi 1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori h-1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys mgo /l COD 1 m mgo /l COD h-1 m
6 Puula Lihvanselkä, kokonaissyvyys m mg/l 1 Happi 1 m mg/l 1 Happi 1 m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m mgpt/l 7 Väri 1 m mgpt/l 1 Väri 1 m mgo /l 1 COD 1 m mgo /l 1 COD 1 m
7 Puula Lihvanselkä, kokonaissyvyys m 7 Kokonaistyppi 1 m 7 Kokonaistyppi 1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaisfosfori 1 m Klorofylli - m m. Näkösyvyys
8 Siikavesi 1, kokonaissyvyys, m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m FNU Sameus 1 m mgpt/l Väri 1 m mgo /l COD 1 m Kokonaistyppi 1 m Kokonaisfosfori 1 m Klorofylli - m Näkösyvyys
9 Ruovedenselkä, kokonaissyvyys 19 m mg/l Happi 1 m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m mgpt/l Väri 1 m mgo /l COD 1 m mg/l Happi h-1 m ms/m Sähkönjohtavuus h-1 m mgpt/l Väri h-1 m mgo /l COD h-1 m
10 Ruovedenselkä, kokonaissyvyys 19 m Kokonaistyppi 1 m Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaisfosfori h-1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys
11 Puula Kotalahti 191, kokonaissyvyys 1 m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m mg/l Happi 1 m FNU Sameus 1 m mgpt/l Väri 1 m mg/l Happi h-1 m ms/m Sähkönjohtavuus h-1 m FNU Sameus h-1 m mgpt/l Väri h-1 m
12 Puula Kotalahti 191, kokonaissyvyys 1 m Kokonaistyppi 1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori h-1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys mgo /l COD 1 m mgo /l COD h-1 m
13 Liekune 7, kokonaissyvyys m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m FNU Sameus 1 m mgpt/l Väri 1 m mg/l Happi 1 m mg/l Happi h-1 m ms/m Sähkönjohtavuus h-1 m FNU Sameus h-1 m mgpt/l Väri h-1 m
14 Liekune 7, kokonaissyvyys m mgo /l COD 1 m Kokonaistyppi 1 m Kokonaisfosfori 1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys mgo /l COD h-1 m Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori h-1 m
15 Ryökäsvesi Kotkatvesi 1, kokonaissyvyys 1 m mg/l Happi 1 m mg/l Happi h-1 m FNU Sameus 1 m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m ms/m Sähkönjohtavuus h-1 m FNU Sameus 1 m mgpt/l Väri 1 m mgpt/l Väri h-1 m
16 Ryökäsvesi Kotkatvesi 1, kokonaissyvyys 1 m mgo /l COD 1 m Kokonaistyppi 1 m Kokonaisfosfori 1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys mgo /l COD h-1 m Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori h-1 m
17 Synsiä 9, kokonaissyvyys 17 m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m mg/l Happi 1 m FNU Sameus 1 m mgpt/l Väri 1 m mg/l Happi h-1 m ms/m Sähkönjohtavuus h-1 m FNU Sameus h-1 m mgpt/l Väri h-1 m
18 Synsiä 9, kokonaissyvyys 17 m Kokonaistyppi 1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori h-1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys mgo /l COD 1 m mgo /l COD h-1 m
19 Mallos, kokonaissyvyys 1 m mg/l 1 Happi 1 m mg/l 1 Happi h-1 m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m FNU. Sameus 1 m mgpt/l 1 Väri 1 m ms/m Sähkönjohtavuus h-1 m FNU. Sameus h-1 m mgpt/l 1 Väri h-1 m
20 Mallos, kokonaissyvyys 1 m mgo /l COD 1 m mgo /l COD h-1 m Kokonaistyppi 1 m Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaisfosfori h-1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys
21 Hirvijärvi, kokonaissyvyys m mg/l 1 Happi 1 m mg/l 1 Happi h-1 m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m FNU. Sameus 1 m mgpt/l Väri 1 m ms/m Sähkönjohtavuus h-1 m FNU. Sameus h-1 m mgpt/l Väri h-1 m
22 Hirvijärvi, kokonaissyvyys m mgo /l 1. COD 1 m mgo /l 1. COD h-1 m Kokonaistyppi 1 m Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaisfosfori h-1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys
23 Korpijärvi 1, kokonaissyvyys 17, m mg/l 1 Happi 1 m mg/l 1 Happi h-1 m ms/m 1 Sähkönjohtavuus 1 m FNU. Sameus 1 m mgpt/l Väri 1 m ms/m 1 Sähkönjohtavuus h-1 m FNU. Sameus h-1 m mgpt/l Väri h-1 m
24 Korpijärvi 1, kokonaissyvyys 17, m mgo /l 1. COD 1 m mgo /l 1. COD h-1 m Kokonaistyppi 1 m Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaisfosfori h-1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys
25 Vahvajärvi, kokonaissyvyys 1 m mg/l 1 Happi 1 m mg/l 1 Happi h-1 m ms/m 1 Sähkönjohtavuus 1 m FNU. Sameus 1 m ms/m 1 Sähkönjohtavuus h-1 m FNU. Sameus h-1 m mgpt/l 1 Väri 1 m mgpt/l 1 Väri h-1 m
26 Vahvajärvi, kokonaissyvyys 1 m mgo /l COD 1 m mgo /l COD h-1 m Kokonaistyppi 1 m 1 Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaisfosfori h-1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys
27 Laskeuma vesiin Yhteensä kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v 1_9 Puulaveden alue _91 Vahvajärven alue _9 Liekuneen-Ryökänsv _9 Puulan lähialue _9 Hirvijärven va _9 Haapajärven va _9 Synsiäjärven va _97 Malloksen va _9 Santarajärven va _99 Korpijoen va _9 Kälkäjoen va _91 Kälkäjoen alaosan a _9 Havujoen alue _9 Pajupuron va _9 Mustajoen va Liite. Puulaveden ja Kälkäjoen osavaluma-alueilla syntyvä fosfori-, typpi-, kiintoaine- ja TOCkuorma. Valuma-alueilla syntyvä fosforikuorma kuormituslähteittäin Aluetunnuviljeltalouasutus Hulevesi Piste- Pelto- Metsä- Haja- Alueen nimi kuormitus Luonnonhuuhtouma Valuma-alueilla syntyvä typpikuorma kuormituslähteittäin Alue Alueen nimi Peltoviljeltalouasutus Piste- Laskeuma Luonnon- Metsä- Hajakuormitus vesiin huuhtouma Yhteensä t/v t/v t/v t/v t/v t/v t/v t/v 1_9 Puulaveden alue _91 Vahvajärven alue _9 Liekuneen-Ryökänsv _9 Puulan lähialue _9 Hirvijärven va _9 Haapajärven va _9 Synsiäjärven va _97 Malloksen va _9 Santarajärven va _99 Korpijoen va _9 Kälkäjoen va _91 Kälkäjoen alaosan a _9 Havujoen alue _9 Pajupuron va _9 Mustajoen va
28 Valuma-alueilla syntyvä kiintoaine- ja orgaanisen hiilen kuorma (TOC) kuormituslähteittäin. Hiilikuorma on Vemalassa jaoteltu ainoastaan pelloilla ja metsissä syntyvään kuormitukseen Kiintoaine TOC Alue Alueen nimi Peltoviljeltaloukuormitus Metsä- Piste- Luonnonhuuhtouma Yhteensä Pellot Metsät Yhteensä t/v t/v t/v t/v t/v t/v t/v t/v 1_9 Puulaveden alue _91 Vahvajärven alue _9 Liekuneen-Ryökänsv _9 Puulan lähialue _9 Hirvijärven va _9 Haapajärven va _9 Synsiäjärven va _97 Malloksen va _9 Santarajärven va _99 Korpijoen va _9 Kälkäjoen va _91 Kälkäjoen alaosan a _9 Havujoen alue _9 Pajupuron va _9 Mustajoen va
29 1_ _9 Alue yksikkö: kg P / vuosi 1_ %. Syntyvä % Ruovedenselkä 1_97 Tuleva Pidättyvä Pidättymis-% Lähtevä 9.9. % tuleva: pidättymis-%:.7 % % 1_9 9. pidättyvä: % 111. Länsi-Puula tuleva:.9 1_9 pidättymis-%:.97 % Alueella 1.9 syntyvän fosforikuormituksen aiheuttajat Siikavesi pidättyvä: % 17. tuleva: pidättymis-%:. % Vuojaselkä pidättyvä: 99. tuleva: _9 pidättymis-%:.97 % 17. pistek. + laskeuma pidättyvä: %. pellot muu maa-alue Puulan pääaltaat haja-asutus 1_9 tuleva: 1.9 1_9 1_9 1. pidättymis-%: 77. % %. pidättyvä: % 1.. % Liekune tuleva: 7. 1_99 pidättymis-%: 1.9 % Itä-Puula. 1. pidättyvä: 9. tuleva: % pidättymis-%:.1 % pidättyvä: Ryökäsvesi tuleva: 199. Kotalahti pidättymis-%: 9.1 % tuleva:.9 pidättyvä: 17. pidättymis-%: 7. % pidättyvä:.
30 1_9. 1_9 Alue yksikkö: tn N / vuosi 1_9.1. % 1. Syntyvä % Ruovedenselkä 1_97 Tuleva Pidättyvä Pidättymis-% Lähtevä % tuleva:... pidättymis-%: 7.1 % % 1_9. pidättyvä: %.1 Länsi-Puula tuleva: 1.7 1_9 pidättymis-%:.7 % Alueella 1.9 syntyvän typpikuormituksen aiheuttajat Siikavesi pidättyvä: %. tuleva:.. pidättymis-%: 1. % Vuojaselkä pidättyvä: 9.7 tuleva:.9.7 1_9 pidättymis-%: 1.7 % 7.1 pistek. + laskeuma. 1.9 pidättyvä: 7... % 1. pellot muu maa-alue Puulan pääaltaat haja-asutus 1_9 tuleva: 1.9 1_9 1_9 9. pidättymis-%: 1.9 % % 9. pidättyvä: % %. 1. Liekune tuleva:. 1_99 pidättymis-%:.9 % Itä-Puula 11.. pidättyvä: 19. tuleva: % pidättymis-%: 7. %. 11. pidättyvä:.. Ryökäsvesi tuleva:. Kotalahti pidättymis-%: 1. % tuleva:.9 pidättyvä:.9 pidättymis-%:.9 % pidättyvä:.7
31 1_ _9 Alue yksikkö: tn ka / vuosi 1_ %.7 Syntyvä % Ruovedenselkä 1_97 Tuleva Pidättyvä Pidättymis-% Lähtevä 1.. % tuleva: pidättymis-%: 9.9 %. 7. % 1_9 19. pidättyvä: % 1. Länsi-Puula tuleva:. 1_9 pidättymis-%: 7. % Alueella 1.9 syntyvän kiintoainekuormituksen aiheuttajat Siikavesi pidättyvä: % 7.7 tuleva: pidättymis-%: 7. % Vuojaselkä pidättyvä: 9.9 tuleva: _9 pidättymis-%:. %.7 pistek. + laskeuma pidättyvä: % 1.7 pellot muu maa-alue Puulan pääaltaat 1_9 tuleva: _9 1_9 11. pidättymis-%: 7.1 % % 19.9 pidättyvä: % %. 1.7 Liekune tuleva:. 1_99 pidättymis-%: 1.7 % Itä-Puula pidättyvä: 7. tuleva: % pidättymis-%: 9.7 %. 1. pidättyvä:. 9.1 Ryökäsvesi tuleva: 1. Kotalahti pidättymis-%: 9. % tuleva:. pidättyvä: 7. pidättymis-%:.7 % pidättyvä: 7. haja-asutus
32 1_9.1 1_9 Alue yksikkö: tn TOC / vuosi 1_ % Syntyvä % Ruovedenselkä 1_97 Tuleva Pidättyvä Pidättymis-% Lähtevä % tuleva: pidättymis-%:.77 %..79 % 1_9. pidättyvä: %. Länsi-Puula tuleva: 1.1 1_9 pidättymis-%:. % Alueella 1.9 syntyvän hiilikuormituksen aiheuttajat Siikavesi pidättyvä:...7 % 1. tuleva:. 7. pidättymis-%: 1.19 % Vuojaselkä pidättyvä: 11. tuleva: _9 pidättymis-%: 1. %.9 pistek. + laskeuma pidättyvä:.7..1 % pellot. muu maa-alue Puulan pääaltaat 1_9 tuleva:. 1_9 1_ pidättymis-%: 7.7 % % 1. pidättyvä: %. 9. %.. Liekune tuleva:.9 1_99 pidättymis-%:.79 % Itä-Puula.. pidättyvä: 1. tuleva: % pidättymis-%: 1. %.. pidättyvä:.. Ryökäsvesi tuleva:. Kotalahti pidättymis-%:. % tuleva: 7. pidättyvä:. pidättymis-%:.9 % pidättyvä:. haja-asutus
33 1 / Liite. Länsi-Puulan alueen kala- ja rapukantojen nykytila Kälkäjoki, Siikavesi, Kaiskonselkä Kälkäjoen, Puulan Siikaveden ja Kaiskonselän pohjoisosan alueella on tehty velvoitetarkkailuun liittyviä kalastustiedusteluita, koekalastuksia (verkkopyynnit, sähkökoekalastus) ja -ravustuksia viimeksi vuosina 9-1 ja 1. Tämän lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus on vuosina 1-1 selvittänyt Kälkäjoessa taimenen mätiärasiaistutusten tuloksellisuutta sähkökoekalastuksin. Kälkäjoki Vuosien 9 ja 1 kalastustiedusteluiden perusteella Kälkäjoessa kalastettiin ja ravustettiin verrattain vähän ja saaliit olivat pieniä. Vuonna 1 Kälkäjoessa kalastaneet taloudet saivat saaliiksi lähinnä ahvenia ja särkiä sekä satunnaisesti haukia ja kuhia. Lohikaloja ei ole viime vuosina ilmoitettu saadun saaliiksi. Kälkäjoen jokirapukanta oli vielä 197-luvulla hyvä ja 199-luvullakin osakaskuntien edustajat arvioivat sen kohtalaiseksi (Salo 199, Puukko 1). Velvoitetarkkailujen koeravustuksissa Kälkäjoesta on saatu rapuja saaliiksi viimeksi vuonna (Sundell ). Vuosien 9 ja 1 koeravustuksissa Kälkäjoesta ei siis saatu jokirapuja lainkaan, eikä niistä ole tehty havaintoja sähkökalastusten yhteydessä (Alaja 1 ja 1). Pitkällä aikavälillä Kälkäjoen rapukannan taantuminen on ollut ilmeistä. Koeravustusten perusteella Kälkäjoen valuma-alueella jokirapua on viime vuosina esiintynyt ainakin Keronlammessa, Havujoen yläosalla ja Pajupurussa, josta saatiin runsaasti pieniä rapuja vuoden 1 sähkökoekalastusten yhteydessä. Havujoen jokirapukanta tuhoutui laajalti rapuruttoepidemian vuoksi, mutta jo v. 1 koeravustusten perusteella kannan elpymisestä oli viitteitä. Kälkäjoen sähkökoekalastusten saaliissa on esiintynyt kivisimppua, mateita, ahvenia, särkiä ja haukia. Taimenen Mäti-istutuksista huolimatta sähkökalastuksissa ei ole saatu saaliiksi taimenenpoikasia, joka viittaa mädin heikkoon säilyvyyteen. Myös taimenen kutukanta on nähtävästi hyvin heikko tai se puuttuu kokonaan (Alaja 1, 1, Hentinen 1). Siikavesi ja Kaiskonselän pohjoisosa Puulan Siikavesi on paikallisesti merkittävä vapaa-ajankalastuskohde. Vuosina 9-1 alueella kalastaneiden ruokakuntien keskimääräinen saalis oli 1-9 kg vuodessa ja tärkeimmät saalislajit olivat hauki, kuha ja ahven. Lohikaloista tärkein saalislaji oli siika. Muikkua kalastettiin ja saatiin saaliiksi vähän. Vuoden 1 saaliista noin % saatiin verkoilla ja % vapavälineillä (Alaja 1 ja 1).
34 / Vuosien 9 ja 1 Nordic-verkkokoekalastusten tulokset ilmensivät molemmilla alueilla lähinnä hyvää ekologista tilaa. Siikaveden pohjoisosassa koekalastussaaliin biomassa ja yksilömäärä olivat selvästi korkeammalla tasolla kuin niukkaravinteisemmalla Kaiskonselällä (Liitetaulukko 1). Petokalojen osuus saaliin massasta oli Siikavedellä 1- % ja Kaiskonselällä 17- %. Ahvenkaloja esiintyi saaliissa hieman enemmän kuin särkikaloja. Kaiskonselällä saalislajisto kuvasti selvemmin niukkaravinteisen vesistön kalayhteisöä kuin Siikavedellä. Molemmilla alueilla esiintyi kuitenkin sorvaa, joka on yleisesti mielletty lähinnä reheville vesille tyypilliseksi lajiksi (Liitetaulukko ). Siikaveden pohjoisosan jokirapukannan tila oli vuosien 9 ja 1 koeravustusten perusteella erittäin heikko (ei saalista). Koeravustusten tulokset olivat linjassa kalastustiedusteluiden kanssa, joiden mukaan alueella ravustettiin pienimuotoisesti ja saaliit olivat niukkoja. Vuonna 1 Puulan Siikaveteen tehty pieni rapuistutus tehtiin vasta koeravustusten jälkeen. Vuoden 1 kalastustiedustelun vastausten perusteella täplärapu on saattanut levitä Länsi- Puulalla jo Kaiskonselän alueelle. Tieto on kuitenkin epävarma, eikä sitä ole voitu varmistaa koeravustusten avulla. Täpläravun leviäminen Siikaveden puolelle voisi muodostaa uhkan esimerkiksi Hirvijärvestä Siikaveteen laskevan Myllyjoen rapukannalle. Liitetaulukko 1. Puulan Siikaveden ja Kaiskonselän ekologinen tila Nordic-verkkokoekalastuksen EQR- muuttujien perusteella. Indikaattorilajien esiintyminen arvioitu kalastustiedustelujen ja Nordic-pyyntien perusteella 9 1 Keskiarvo Siikavesi, pohjoisosa (Ph) Biomassa (g/verkkoyö) Yksilömäärä (yks./verkkoyö) 7 1 Särkikalojen osuus (%-g) Ind.lajien esiintyminen Hyvä Hyvä Hyvä EQR-tila Erinomainen Hyvä Hyvä Kaiskonselän pohjoisosa (Kh) Biomassa (g/verkkoyö) Yksilömäärä (yks./verkkoyö) 1 Särkikalojen osuus (%-g) Ind.lajien esiintyminen Hyvä Hyvä Hyvä EQR-tila Erinomainen Hyvä Hyvä
35 / Liitetaulukko. Vuosien 9 ja 1 koekalastuksissa esiintyneet kalalajit Puulan Kaiskonselällä ja Siikavedellä. Kaiskonselkä Siikavesi Ahven X X X X Kuha - X X X Kiiski X X X X Kuore X X - - Hauki - X X X Made X X - - Särki X X X X Lahna X X X X Pasuri X X X X Salakka X X X X Sorva - X X X Muikku - X - - Siika X Kivisimppu X - - -
36 1 / Liite. Puulaveden osakaskunnat kartalla osa-alueittain.
37 /
38 /
39 /
40 /
41 Liite 7. Avoimeen kyselyyn vastanneiden mielipiteitä esitetyistä väitteistä. Samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Eri mieltä Yhdentekevää En osaa sanoa Kaikki vastaajat Valuma-alueiden elinkeinotoiminta saa heikentää alapuolisten vesistöjen vedenlaatua, jos toiminta tuo alueelle työllisyyttä (n=) 1% % 17% 7% Uistelukalastus on suuri uhka vaeltaville luonnontilaisille kalakannoille (n=7) % 1% 19% % Suomessa nuoret otetaan riittävästi huomioon kalastuksen kehittämisessä (n=) % 1% % 1% Saaliskalan koko on vapaa-ajan kalastuksessa tärkeämpää kuin määrä (n=) 9% % 1% 9% Puulaveden vesien tilaan JA kalakantoihin liittyvät selvitykset saa helposti internetistä (n=7) % 9% % % Puulaveden vedenlaatua heikentävät tekijät tunnetaan, mutta asiaan ei haluta puuttua (n=7) % % % % Puulaveden valuma-alueilla tulisi tehdä enemmän vesiensuojelua edistäviä toimia (n=7) 71% 1% 1% Puulaveden alueella pitäisi olla enemmän ajallisia ja alueellisia kalastuskieltoalueita kalakantojen elinvoimaisuuden edistämiseksi (n=7) 19% % 1% 1% Olen vieraillut joskus Puulan kalastusalueen sivuilla (puula.fi) (n=) 71% 9% 1% Olen tietoinen nuorille suunnatuista kalastuskursseista Puulan alueella (n=7) % 1% 1% % Olen perehtynyt tutkimuksiin troolikalastuksen vaikutuksista taimenen ja järvilohen selviämiseen (n=) % 1% 7% % Olen perehtynyt kalakantojen tutkimuksiin, joiden avulla voidaan säädellä ammattikalastuksen voimakkuutta (n=) 1% % % % Koko Puulaveden näkyvyys internetissä ja sosiaalisessa mediassa on riittävällä tasolla (n=7) 7% % 7% 19% Kalojen istutus on paras tapa saada Puulaveden alueelle kalastettavia kalakantoja (n=7) % % 1% 9% Kalastusluvat on Puulaveden alueella hinnoiteltu järkevästi kalastusmenetelmän mukaan (n=) % % 1% 1% Kalastuslupien ostaminen Puulavedelle on helppoa (n=7) % % 9% 1% Kalastuksenvalvonta Puulan alueella on tehokasta (n=7) % 19% 1% % Järvialueiden taimenistutuksia voidaan vähentää ja edistää ennemminkin luonnontuotantoa (n=) 1% 1% 1% 1% Ilmastonmuutos on eräs vedenlaatuun, kuten veden väriin vaikuttava tekijä (n=) 9% 9% % % Ammattikalastus on Puulan alueella järjestetty kestävällä tavalla (n=) 1% % 1% 1% Ammattikalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen järjestäminen ei ole mahdollista samoilla vesialueilla (n=7) % 9% % 1% Ammattikalastus vaikuttaa negatiivisesti istutettujen kalojen, kuten järvilohen selviämiseen (Vastaajat n=) % % 1% % % % 1%
42 1 / Liite. Puulan eri osa-alueiden istutussuunnitelma vuosille 1- (1=Suuret vähähumuksiset järvet, =Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet, =Pienet humusjärvet, =Runsashumuksiset järvet, =Keskikokoiset humusjärvet, =matala humusjärvi). VESISTÖ ISTUTUSMÄÄRÄ (kpl/v) ISTUTUSTEN ARVO ( /v) Itä-Puula 1 ( ha) Järvitaimen (v) -1 kpl Järvilohi (v) -1 kpl Nieriä (v) 7-1 kpl Planktonsiika (1k) kpl Itä-Puula/Otavanlahti Kuha (1k) kpl Korpijärvi (1 ha) Planktonsiika (1k) kpl Kuha (1k) kpl (ok) Kuha (1k) 1 kpl (hoitov.) 1 Ylänne ( ha) Vuolinkojärvet ( ha) Oulanki (1 ha) Verijärvi (1 ha) Hirvijärvi (1 ha) Lahnajärvi (9 ha) Hietanen ( ha) Pieni- ja Iso-Montonen ( ha) Valkjärvi ja Poikelmus (1 ha) Muut pienvedet Länsi-Puula ( ha) Haapajärvi ( ha) Planktonsiika (1k) kpl ( vuoden välein) Planktonsiika (1k) kpl (vuorovuosin) Kuha (1k) 1 kpl Planktonsiika (1k) 1 kpl Planktonsiika (1k) 1 kpl ( vuoden välein) Planktonsiika (1k) +1 kpl (vuosittain) Planktonsiika (1k) 1 kpl (vuorovuosina) Erillisten päätösten mukaisesti Planktonsiika (1k) kpl Kuha (1k) - kpl Planktonsiika (1k) kpl ( vuoden välein) Hirvijärvi ( ha) Planktonsiika (1k) kpl ( vuoden välein) Iso-Ahvenainen Kuha (1k) kpl/v Iso-Kaihlanen Planktonsiika (1k) 1 kpl/v 7 Iso-Siikajärvi Planktonsiika (1k) kpl/v Kuvasjärvi Planktonsiika (1k) 1 kpl/v Roukejärvi Planktonsiika (1k) 1 kpl/v Synsiä Kuha (1k) kpl/v Hännilänjoki / Kurenjoki Järvitaimen (v) kpl Järvitaimen (mätiä tai pienpoikasia 1 Muut pienvedet Erillisten päätösten mukaisesti 7-1
43 / VESISTÖ ISTUTUSMÄÄRÄ (kpl/v) ISTUTUSTEN ARVO ( ) Ryökäsvesi-Liekune 1 ( ha) Vahvajärvi (1 ha) Saarva ( ha) Kaihlanen (1 ha) Kuha (1k) kpl Siika (1k) kpl Järvitaimen (v) Muikku (Siirtoistutukset Kotkatvedelle ja Hintikanselälle) Siika (1k) kpl Kuha (1k) kpl Järvitaimen (v) Siika (1k) kpl Jokirapu Siika (1k) 1 kpl Selvitetään raputilanne (joki- / täplärapu?) Iso-Sämpiä (läpivirtausjärvi, 1 ha) Siika (1k) 1 kpl Tervajärvi ( ha) Istutustarve selvitetään - Muut pienvedet Vuosittain erillisten päätösten mukaisesti kalanpoikasia - Keski-Puula Lohikalaistutukset n. kpl/vuosi jaettuna seuraavasti: Nieriä - kpl/v Järvitaimen (v) loput / osaa ja järvilohi (v) 1/ osa - Särkilampi (Kuitula) Planktonsiika (1k) kpl/v Pohjois-Puula Iso-Kaituri Kuha (1k) 1 kpl/v 7 Iso-Paihmas Planktonsiika (1k) 1 kpl/v Lääminki Kuha (1k) kpl/v 1 Mallos Kuha (1k) 1 kpl/v Pesäjärvi Planktonsiika (1k) kpl/v Ruovedenselkä Järvisiika (1k) kpl/v Vuojalahti Kuha (1k) kpl/joka toinen vuosi Santaranjärvi Planktonsiika (1k) kpl/v Sienijärvi Planktonsiika (1k) kpl/v 7 Säynätlampi Planktonsiika (1k) 1 kpl/v
44 / Tavoitteita ja tarkennuksia Puulan kalastusalueen istutuksiin liittyen: Kuhaistutusten osalta pitkän aikavälin tavoitteena luopua istutuksista kokonaan vesistöissä, joihin on saatu aikaan luontaisesti lisääntyvä, kalastusta kestävä kanta Järvitaimen- ja lohi-istutusten määrää voidaan muuttaa tarvittaessa muikkukantojen runsauden sitä edellyttäessä. Siikaistutusten tuloksellisuutta pystyttävä jatkossa arvioimaan nykyistä paremmin, tavoitteena luopua vähitellen istutuksista, joista ei ole ollut havaittavaa hyötyä Puulavedessä tulee jatkossa luopua jokirapuistutuksista täpläravun esiintymisen vuoksi Tarveharkintaa käyttäen jokirapua voidaan edelleen istuttaa Puulan kalastusalueella mm. Hirvijärven ja Kälkäjoen valuma-alueen virtavesiin ja järviin sekä Puulavedestä erillisiin vesistöihin. Tarkempia tietoja jokirapuistutuksiin soveltuvista vesistöistä saa pyydettäessä Etelä-Savon ELY-keskuksesta
45 Liite 9. Alustavan suunnitelman mukaiset Puulan kalastusalueen ja osakaskuntien kalataloudellisen seurannan kohteet ja seurannan toteuttaminen tulevaisuudessa. Seurantakohde Tärkeimmät kerättävät tiedot Käyttötarkoitus Seurantaväli ja arvioitu aloitusvuosi Kattavuus A. Osakaskuntien toiminta (vuosi-ilmoitus) Myytyjen lupien määrä, toimintaa kuvaavat muuttujat Kalastusrasituksen määrittely, kalastajamäärien muutosten arviointi Vuosittain, aloitettu Koko Puulan kalastusalue B. Ammattikalastuksen saaliskirjapito ja saalisnäytteet Erityisesti muikun yksikkösaalis eri pyyntivälineillä, koko- ja ikärakenne Muikkukantojen runsauden arviointi, kannan ikärakenne Jatkuva, tietojen toimittaminen vähintään puolivuosittain, aloitetaan mahd. pian Puulavesi ja muut ammattikalastusjärvet C. Vapaa-ajankalastuksen saaliskirjanpito Aktiivisten verkko- ja / tai viehekalastajien yksikkösaalis tärkeiden lajien osalta Kalakantojen suhteellisen runsauden arviointi, pitkän aikavälin muutokset, vaelluskalojen esiintyminen Jatkuva, tietojen toimittaminen kuukausittain-vuosittain, aloitetaan Puulavedessä 1- aluetta ja - hlöä/pyyntimuoto, muissa järvissä tarpeen mukaan yhteensä - hlöä/pyyntimuoto D. Vapaaehtoinen saalisilmoitus Vapaa-ajankalastuksen pyyntiponnistus ja saalis, palaute vesienomistajille, edellyttää informaation jakamista luvanmyynnin yhteydessä Riippuu saalisilmoitusten määrästä Jatkuva, aloitetaan tietojen kerääminen, kun sähköinen saalisilmoitusjärjestelmä on kehitetty, edellyttää kattavien yhteystietojen keräämistä Kalastusalueen suurimmat järvet E. Kalastustiedustelut Vapaa-ajankalastuksen pyyntiponnistus ja saalis Pyyntiponnistuksen ja saaliin arviointi Noin vuoden välein, KHS:n päivityksen yhteydessä, seuraavan kerran Mahdollisuuksien mukaan kaikki kalastusalueen vesistöt, myös virtavesikohteet
46 1 / Liite 1. Puulan alueen nykyiset veneenlaskupaikat ja kohteet, joissa on mahdollista korjaus- ja rakentamistarvetta.
47 /
48 Liite 9. KUTOVA-työkalun lähtötiedot ja laskentaan liittyvät oletukset (Käyttöopas versio 1., Turo Hjerppe). Kustannukset Kustannukset perustuvat pääasiassa vesienhoidon suunnittelutyössä laadittuihin suosituksiin. Toimenpiteiden investointikustannukset on pääomitettu käyttäen eri toimenpiteille suositeltua kuoletusaikaa ja %:n korkoa. Laskelmissa käytetty korkokanta valittiin Suomen Pankin tilastojen mukaan. Peruskorko on korkeimmillaan ollut 9, prosenttia ja alimmillaan 1, prosenttia tarkasteluajanjaksolla 19 kesäkuu 1. Laskelmien korkokanta % on peruskoron keskiarvo pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun (Suomen Pankki 1). Toimenpiteiden käyttökustannukset on otettu mukaan vesienhoidon sektoritiimien mietinnöistä. Näin on saatu kullekin toimenpiteelle laskettua vuosikustannus käyttäen seuraavaa kaavaa. Yksikkökustannus = Investointikustannus/(1-(1+korko) -kuoletusaika )/korko) + käyttökustannus Kaikkien toimenpiteiden investointikustannukset, kuoletusaika ja käyttökustannukset sekä niiden perusteella laskettu vuosikustannus on esitetty taulukossa 1. Taulukossa on esitelty toimenpiteiden kustannusten perustelut ja taulukossa toimenpiteiden kustannusten kohdentuminen eri toimijoille. Toimenpiteiden kustannuksien minimi- ja maksimiarvojen määrittelemisessä on hyödynnetty olemassa olevaa tietoa toteutuneista kustannuksista sekä asiantuntijoiden arvioita kustannusten todellisesta vaihteluvälistä.
49 Taulukko 1. KUTOVA-laskennassa käytetyt toimenpiteiden kustannukset (Ympäristö.fi 1a, 1b, 1c ja 1d) Toimenpide Yksikkö Investointikustannukset Kuoletusaika v Käyttökustannukset /v Yksikkökustannukset /v Suojavyöhykkeet ha Pienet kosteikot, <,ha kpl Keskikokoiset kosteikot,,- kpl ha Suuret kosteikot, > ha kpl Peltojen talviaikainen ha kasvipeitteisyys Monivuotinen nurmiviljely ha Säätösalaojitus ym. ha Ravinnetaseen hallinta / ha Optimaalinen lannoitus Kipsin levitys pelloille ha 19 7 Uudistushakkuiden ha 1 suojakaista Lannoitusten suojakaista ha Metsätalouden kpl 1 11 pintavalutuskentät Metsätalouden putkipadot kpl Metsätalouden pohjapadot kpl Metsätalouden kosteikot kpl Viemäröinnin laajentaminen kiinteistö 7 97 haja-asutusalueille Uudet haja-asutuksen kiinteistö 1 kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät Uudet loma-asutuksen kiinteistö 1 kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät Vapautuksen saaneiden kiinteistö 1 kiinteistöjen jäteveden käsittelyjärjestelmien tehostaminen Pintavalutuskenttä tuotantoha 1 17 pumppaamalla (kesä/ympärivuotinen) Pintavalutuskenttä (ei tuotantoha 1, pumppausta) Virtaaman säätö tuotantoha 1 7, 1 Kemiallinen käsittely tuotantoha 17 Pienkemikalointi tuotantoha 7 1
50 Taulukko. Kustannusten perustelut (Ympäristö.fi 1a, 1b, 1f) Toimenpide Kustannusten perustelut Suojavyöhykkeet, Maataloustiimi arvioi kustannukset vesiensuojelua edistävien maatalouden kosteikot, ympäristötukitoimenpiteiden ja investointien avulla. Yksikkökustannuksia peltojen talviaikainen tarkennettiin siten, että tukijärjestelmässä hyväksyttyjen kustannusten lisäksi myös kasvipeitteisyys, muut toimenpiteestä aiheutuvat kustannukset tulivat huomioiduksi. Maataloustiimiin monivuotinen nurmiviljely, kuuluivat: Tarja Haaranen YM, Leena-Marja Kauranne YM, Marjatta Kemppainensäätösalaojitus ym. sekä Mäkelä MMM, Sini Wallenius MMM, Liisa Maria Rautio Länsi-Suomen ravinnetaseen hallinta / ympäristökeskus, Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus, Seppo optimaalinen lannoitus Rekolainen SYKE ja Heidi Vuoristo SYKE. Anne Polso Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta toimi turkistuotannon asiantuntijana. (Ympäristö.fi 1a) Kipsin levitys pellolle Tarveke-hanke: kipsi 1,1 /t + kuljetuskustannukset 7-1 /t. Oletettavissa, että viljelijä tilaa täysiä kuormia, jolloin kuljetuskustannukset ovat alhaisemmat. Hinnat ilman arvon lisäveroa. (Iho ym. 11). Uudistushakkuiden suojakaista, lannoituksen suojakaista Metsätalouden pintavalutuskentät, pohjaja putkipadot sekä kosteikot Viemäröinnin laajentaminen hajaasutusalueille Uudet haja-asutuksen kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät Uudet loma-asutuksen kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät Vapautuksen saaneiden kiinteistöjen jäteveden käsittelyjärjestelmien tehostaminen Pintavalutuskenttä pumppaamalla (kesä/ympärivuotinen), pintavalutuskenttä (ei pumppausta), virtaaman säätö sekä kemiallinen käsittely ja pienkemikalointi Kustannus perustuu puuntuoton menetykseen, joka on arvioitu lannoittamattomuudesta aiheutuvana kasvutappiona. Keskimääräinen muokkaamattomuudesta johtuva menetys voidaan arvioida kasvutappion (1 m/ha/v) mukaan. Merkittävimmin kustannuksia syntyy, mikäli suojavyöhykkeelle jätetään puustoa. Puuntuoton menetys on arvioitu tällöin keskimääräisen puuston määrän (1 m/ha) ja keskimääräisen kantohinnan ( /m) mukaan. Puuntuoton menetystä ei kuitenkaan ole otettu täysimääräisenä huomioon, sillä suojavyöhykkeeltä voi hakata puita, mikäli puunkorjuu voidaan tehdä suojavyöhykkeen ulkopuolelta maanpintaa ja pintakasvillisuutta rikkomatta (Ympäristö.fi 1b). Metsätalouden toimenpiteiden kustannuslaskenta vuoden 9 VHS-asiakirjoissa (Ympäristö.fi 1f) Keskimääräisenä yksikköhintana käytetään viemäriin liittymiskustannusta, keskimäärin /kiinteistö (MMM 1). 7- % kiinteistöistä tulisi jätevesijärjestelmiä parantaa (Ympäristö.fi 1b). Kustannukset Hakeve-hanke/Sanna Vienonen. - % kiinteistöistä tulisi jätevesijärjestelmiä parantaa (Ympäristö.fi 1b). Kustannukset Hakeve-hanke/Sanna Vienonen. 7 % kiinteistöistä tulisi jätevesijärjestelmiä parantaa. Kustannukset Hakeve-hanke/Sanna Vienonen. Kustannusten pohjana on käytetty kesällä Turveteollisuusliitolta saatuja kustannustietoja (Ympäristö.fi 1b
51 Taulukko. Toimenpiteiden kustannusten kohdentuminen eri toimijoille (Ympäristö.fi 1a, 1b, 1c ja 1d). Toimenpide Yksityinen Julkinen Rahoituslähde rahoitus rahoitus Suojavyöhykkeet % 1 % Maatalouden ympäristötuki Kosteikot 7-1 % -9 % Maatalouden ympäristötuki /toiminnanharjoittaja Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys % % Maatalouden ympäristötuki /toiminnanharjoittaja Monivuotinen nurmiviljely % % Maatalouden ympäristötuki /toiminnanharjoittaja Säätösalaojitus ym. % % Maatalouden ympäristötuki /toiminnanharjoittaja Ravinnetaseen hallinta / Optimaalinen lannoitus % % Maatalouden ympäristötuki /toiminnanharjoittaja Kipsin levitys pelloille 1 % % Toiminnanharjoittaja Uudistushakkuiden suojakaista, lannoituksen suojakaista % 1 % Kestävän metsätalouden rahoitustuki Metsätalouden pintavalutuskentät, pohja- ja putkipadot sekä kosteikot % 1 % Kestävän metsätalouden rahoitustuki Viemäröinnin laajentaminen hajaasutusalueille 1 % % Kiinteistön omistaja Uudet haja-asutuksen kiinteistökohtaiset 1 % % Kiinteistön omistaja jätevesien käsittelyjärjestelmät Uudet loma-asutukseen kiinteistökohtaiset 1 % % Kiinteistön omistaja jätevesien käsittelyjärjestelmät Vapautuksen saaneiden kiinteistöjen 1 % % Kiinteistön omistaja jäteveden käsittelyjärjestelmien tehostaminen Pintavalutuskenttä pumppaamalla 1 % % Toiminnanharjoittaja (kesä/ympärivuotinen) Pintavalutuskenttä (ei pumppausta) 1 % % Toiminnanharjoittaja Virtaaman säätö 1 % % Toiminnanharjoittaja Kemiallinen käsittely 1 % % Toiminnanharjoittaja Pienkemikalointi 1 % % Toiminnanharjoittaja Reduktiot Toimenpiteiden vaikutukset fosforikuormitukseen on koottu saatavilla olleista tutkimuksista. Maatalouden toimenpiteissä on hyödynnetty suurelta osin VIHMA-mallia (Puustinen ym. 1). Maatalouden toimenpiteiden vaikutusta ei ole annettu valmiina, vaan se täytyy arvioida VIHMAmallin avulla. VIHMA-mallilla voidaan arvioida tarkasteltavan alueen pelloilta tulevaa ravinnekuormitusta ja muokkauskäytäntöjen vaikutusta, kun tiedetään peltojen maalaji, kaltevuus, P-luku ja muokkaustapa. P-luku, maalaji ja kaltevuus saadaan suoraan vesistömallijärjestelmästä halutulle valuma-alueelle. Muokkaustapa voidaan arvioida kasvilajin mukaan. Kasvilajijakauma saadaan vesistömallijärjestelmästä.
Liite 1. Puulan vesienkäyttäjille suunnattu yleisökysely (Avoin kysely). 1(3)
Liite 1. Puulan vesienkäyttäjille suunnattu yleisökysely (Avoin kysely). 1() Kaikille avoin internet-kysely toteutettiin tammi-helmikuussa 1 (.1. -..1) sähköisenä lomakekyselynä. Google-työkalulla luotuun
LisätiedotHintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.
Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
Lisätiedot13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko
Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja
LisätiedotPuulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma vuosille 2015-2019
Puulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma vuosille 2015-2019 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Heikki Alaja, Antti Leppänen, Arja Palomäki ja Pekka Sundell Puulan kalastusalue
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkuuden arvioiminen KUTOVA+ -työkalulla - Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hankkeessa tehdyt tarkastelut
Vesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkuuden arvioiminen KUTOVA+ -työkalulla - Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hankkeessa tehdyt tarkastelut Turo Hjerppe, Mikko Dufva, Mika Marttunen 21.5.2012
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotSOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA
VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotVeden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto
Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotPosionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö
Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotPaimionjoen KUTOVA -analyysin tulokset. Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Lauri Ahopelto Päivittänyt Turo Hjerppe
Paimionjoen KUTOVA -analyysin tulokset Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Lauri Ahopelto 29.12.2011 Päivittänyt 5.11.2012 Turo Hjerppe Sisältö 1 Tausta... 3 2. Toteutus... 3 2.1 Vaiheet... 3 2.2 Lähtötiedot...
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella
Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella 10.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Aurajoki-Paimionjoki) Kokonaisfosfori (168 t/a) Kokonaistyppi (2 149 t/a) Maatalous
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotKustannustehokkaiden vesiensuojelutoimenpiteiden valintatyökalu KUTOVA
Kustannustehokkaiden vesiensuojelutoimenpiteiden valintatyökalu KUTOVA Käyttöopas Versio 1.2 Turo Hjerppe 23.9.2013 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 KUTOVA-työkalu... 4 2.1 Kustannukset... 4 2.2 Reduktiot...
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotMikkelin alapuolinen Saimaa
Mikkelin alapuolinen Saimaa Valuma-alueen ja vesialueen hoidon yleissuunnitelma Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Lähtökohdat Vesialueen tila kohentunut 1970-luvulta 2000-luvulle, mutta tämän
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotPuulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma vuosille
Puulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma vuosille 2016-2019 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti 80 / 2015 Heikki Alaja, Antti Leppänen, Arja Palomäki ja
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella 28.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Eurajoki-Lapinjoki Kokonaisfosfori 68 t/a Kokonaistyppi 1780 t/a Maatalous Metsätalous
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella 20.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kokemäenjoen alaosa Loimijoki) Kokonaisfosfori (281 t/a) Kokonaistyppi
LisätiedotSuuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017
Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä
LisätiedotKokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta
Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotYmpäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena
Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton
LisätiedotMaatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Maatalouden vesiensuojeluhankkeet Hiidenveden kunnostus 2012-2015 hanke Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pitkän tähtäimen tavoitteet Hiidenveden vesistö valuma-alueineen
LisätiedotKuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta
Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta Kuolimon vesienhoidon iltatilaisuus, Savitaipale 27.10.2016 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Pintavesien ekologinen
LisätiedotKANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali
KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN
LisätiedotVedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotKarvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset
Kuva: Sirpa Ala-Rämi Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kati Martinmäki ja Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari 11.10.2012 KarTuTa 11.10.2012 Turo
LisätiedotTaimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern
Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa
Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotHintalappu toimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle
Hintalappu toimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari: miten vesistö hyvään tilaan? 11.10.2012 KarTuTa Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotKourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012
Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Kourajoen sähkökoekalastusten
LisätiedotJudinsalon osakaskunta, istutukset 2013
aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen
LisätiedotKatsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan
Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotEnäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014
Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella 15.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 290 t / a Kuormitusvähenemätavoitteet
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
Lisätiedot15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012
15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta
LisätiedotPuulan kalastusalueen toimintakertomus 2013
Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Mikkeli 2013 1 JOHDANTO Puulan kalastusalue on vesipinta-alaltaan noin 50 000 hehtaaria. Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Puula, Ryökäsvesi, Liekune, Synsiä,
LisätiedotLÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA
Hyväksytty osakaskunnan järjestäytymiskokouksessa 24.04.2014 LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2014 2018 Länsi-Puulan osakaskunta & Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotOULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotPyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti
Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotNäsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...
LisätiedotKarvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke
Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke Tutkimusryhmä: Mika Marttunen ja Mikko Dufva Kati Martinmäki, Ilkka Sammalkorpi, Inese Huttunen, Markus Huttunen, Marjut Partanen-Hertell, Virpi Lehtoranta, Riku
LisätiedotKala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle
0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista
LisätiedotKalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä
Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen
Lisätiedot- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä
www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu
LisätiedotSORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotPuulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut
Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Hännilänjoki Kälkäjoki 2 Johdanto Sysäys tutkimukseen Ranta-asukkaat, kalastajat ja osakunnat ilmaisivat huolensa Puulan veden tummumisesta,
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2014 2018
Hyväksytty osakaskunnan järjestäytymiskokouksessa 23.04.2014 ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2014 2018 Itä-Puulan Korpijärven osakaskunta & Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotPanumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011
Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 TAUSTATIETOA PANUMAJÄRVESTÄ Panumajärvi on Pudasjärvellä sijaitseva matala, runsashumuksinen järvi. Järven pinta ala on 529 ha ja keskisyvyys 1,8 m. Veden
LisätiedotVEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti
VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? MAAILMAN SUURIN HOITOKALASTUSHANKE JA MUITA KALAJUTTUJA Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti KALASTUKSEN VAIKUTUS VEDENLAATUUN Perinteistä talvinuottausta
LisätiedotTeemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve
Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotMatkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien
TARKKAILUOHJELMA Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien Nab Labs Oy Pekka Sundell Sisällys 1 TARKKAILUVELVOITE... 1 2 TUTKIMUSALUE... 1 2.1 Valumavedet... 1 2.2 Vesistöt
LisätiedotRaportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista
Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotPäijänteen kalastuskysely 2011
5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!
Lisätiedot1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009
TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on
Lisätiedot