Alueelliset ympäristöjulkaisut 296 Marketta Kujala, Jami Aho, Liisa Maria Rautio Haja-asutuksen ja maitotilojen jäteveden käsittelyjärjestelmien toimi

Transkriptio

1 $OXHHOOLVHW \PSlULVW MXONDLVXW 0DUNHWWD XMDOD-DPL$KR/LLVD0DULD5DXWLR +DMDDVXWXNVHQMD PDLWRWLORMHQMlWHYHGHQ NlVLWWHO\MlUMHVWHOPLHQWRLPLYXXV /DSSDMlUYL/LIHSURMHNWLVVD /b16,6820(1 <03b5,67g (6 86

2 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296 Marketta Kujala, Jami Aho, Liisa Maria Rautio Haja-asutuksen ja maitotilojen jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuus Lappajärvi Life-projektissa VAASA 2002 Alueelliset ympäristöjulkaisut LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS

3 ISBN (nid) ISBN (PDF) ISSN Kansikuva: Jami Aho Kuvat: Jami Aho Taitto: Sari Välikangas, LSU Ykkös-Offset Oy Vaasa, 2002/ Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

4 Sisällys 1 Johdanto 5 2 Ulkoisen fosforikuormituksen vähentämistavoite Lappajärvi Life-projektissa Lappajärveen tuleva kuormitus Lappajärvi Life projektin tavoitteista Haja-asutuksen ja maitototilojen jäteveden käsittelyjärjestelmien toteutus Lainsäädännöstä ja talousjätevesien tulevista puhdistusvaatimuksista 12 3 Asumisjätevedet ja maitotilojen jätevedet sekä niiden käsittelymenetelmät Asumisjätevedet Maitotilojen jätevedet Jäteveden käsittelymenetelmät Saostuskaivot Maapuhdistamot Pienpuhdistamot Vedettömät käymälät ja muita jäteveden käsittelyvaihtoehtoja 25 4 Jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuus ja puhdistustulokset Näytteenotto ja tutkimusmenetelmät Tulokset ja niiden tarkastelu Jäteveden käsittely-järjestelmiin tuleva jätevesi Asumisjätevesien käsittelyjärjestelmät Maitotilan jätevesien käsittelyjärjestelmät 38 5 Yhteenveto ja pohdintaa 40 Lähteet 43 Liitteet 45 Kuvailulehdet 76 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296 3

5 4 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

6 1 Johdanto Lappajärvessä oli kesällä 1998 poikkeuksellisen runsaat leväkukinnat Alueen asukkaat ja yritykset halusivat tehdä jotakin Lappajärven vedenlaadun parantamiseksi ja järven kunnostamiseksi Syntyi Lappajärvi Life projekti, joka toteutettiin Projektissa on ollut mukana noin 40 paikallista tahoa: alueen viisi kuntaa, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Helsingin Yliopisto ja yksityisiä yrityksiä ja henkilöitä Projektin kustannusarvio oli 1,3 miljoonaa euroa (7,7 miljoonaa markkaa), josta noin puolet tuli EU:n Life Environment rahastolta (Lappajärvi Life esite 2001) Lappajärvi Life projektin tavoitteena oli löytää keinot rehevöityneen järven kunnostamiseen Hanke jakautui neljään osakokonaisuuteen: ulkoisen kuormituksen vähentämiseen, sisäisen kuormituksen vähentämiseen, ympäristövastuullisuuden lisäämiseen ja ympäristövaikutusten selvittämiseen (Hippi 2001) Osana Lappajärveen tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämistä Lappajärven valuma-alueella suunniteltiin ja toteutettiin yli 70 asuinkiinteistöjen ja maitotilojen jätevesien käsittelyjärjestelmää Toteutetuista jäteveden käsittelyjärjestelmistä valittiin 25 kohdetta, joiden jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuutta ja saavutettua puhdistustulosta seurattiin tehostetusti Näitä kohteita kutsutaan tehoseurantakohteiksi Tehoseurantakohteista oli kuusi maasuodatinta ja kaksi IN-DRÄN menetelmällä toteutettua jätevesien maaperäkäsittelyä Kivivillapuhdistamoista oli kaksi Green Pack-, kaksi Green Pack Sako-, yksi Green Pack Bioja yksi Green Pack Sako Plus puhdistamo Propipe Filt 1400 massasuodattimia oli kolme Eco-Plastin kaivopuhdistamoja oli kaksi, yksi Luja puhdistamo ja viisi aktiiviliete panospuhdistamoa Laitevalmistajille oli mahdollisuus kehittää ja tehostaa jäteveden käsittelyjärjestelmiä projektin aikana Tässä raportissa käsitellään tehoseurantakohteiden jäteveden käsittelyjärjestelmien toteutusta, toimivuutta ja jäteveden puhdistustuloksia Tehoseurantakohteista kerrotaan jäteveden puhdistusmenetelmän periaatteet Jäteveden käsittelyjärjestelmään tulevan ja sieltä lähtevän jäteveden pitoisuuksia seurattiin näytteenotoin Projektin suunnittelija kirjasi huomioita kohteiden toimivuudesta Tehoseurantakohteiden puhdistustehoja arvioidaan näytteenotosta saatujen tulosten, järjestelmästä saadun kirjallisen arvion ja tuleva ympäristöministeriön asetuksen (Ympäristöministeriö 2001) puhdistusvaatimusten perusteella Raportin tulosten toivotaan antavan tietoa jäteveden käsittelyjärjestelmien rakentamisesta, rakentamisessa huomioon otettavista seikoista Lappajärven alueen asukkaille Maassamme on meneillään useita vesiensuojeluprojekteja, joille toivotaan olevan hyötyä tästä raportista Raportin toivotaan palvelevan myös eri laitevalmistajia tuotteidensa kehittämisessä Alueelliset ympäristöjulkaisut 296 5

7 2 Ulkoisen fosforikuormituksen vähentämistavoite Lappajärvi Life-projektissa Lappajärvi on 77 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin maahan iskeytymisen seurauksena syntynyt järvi (Taipale & Saarnisto 1991, s 20) Lappajärven rannalla on yli 1000 kesämökkiä ja järvi on vähävetisellä Etelä-Pohjanmaalla merkittävä virkistys- ja kalastuskohde Asutus ja maanviljely ovat keskittyneet järven ympärille Metsät ja suot ovat valuma-alueen laidoilla Taulukossa 1 on tietoja Lappajärvestä ja sen valuma-alueesta Lappajärvi on rehevöitynyt ja erityisesti sotien jälkeen järveen tuleva ravinnekuormitus on kasvanut voimakkaasti Järven rehevöityminen ilmenee Taulukko 1 Tietoja Lappajärvestä ja sen valuma-alueesta (Lappajärvi Life esite 2001) Lappajärvi Valuma-alue Suomen 33 suurin järvi pinta-ala on 1526 km 2 pinta-ala 142 km 2 peltoa 14 % ja metsää ja suota 70 % keskisyvyys 7,5 metriä asukkaita suurin syvyys on 38 metriä laskee Ähtävänjokea myöten Luodon - Öjanjärveen Taulukko 2 Lappajärven ulkoinen fosforikuormitus kuormituslähteittäin ja päästölähteiden kuormitusosuudet vuonna 1999 (Huitu 2002, s 18 19) Kuormituslähteet Fosfori, kg % PISTEMÄINEN KUORMITUS Teollisuus 140 0,30 % Yhdyskunnat 210 0,50 % Turkistarhaus ,80 % Turvetuotanto 420 1,30 % Pistemäinen kuormitus yhteensä ,90 % HAJAKUORMITUS Maatalous ,80 % Haja- ja loma-asutus ,80 % Metsätalous 900 3,80 % Hajakuormitus yhteensä ,00 % Laskeuma ,90 % Perushuuhtouma ULKOINEN KUORMITUS YHTEENSÄ ,00 % leväesiintyminä, pyydysten, kivien ja laitureiden limoittumisina sekä kalaston muutoksina Lappajärven veden fosforipitoisuus on viimeisen 35 vuoden aikana kaksinkertaistunut, vaikkakin Lappajärven kokonaiskuormitusta on erilaisten vesiensuojelutoimenpiteiden avulla onnistuttu pienentämään viimeisen kymmenen vuoden aikana (Lappajärvi Life esite 2001) Lappajärvessä esiintyy sinileväkukintaa lähes joka vuosi Vuonna 1998 leväkukinta oli poikkeuksellisen voimakas Levää esiintyi joka paikassa, osin paksuina lauttoina (Hippi 2001) 2 1 Lappajärveen tuleva kuormitus Ähtävänjoen vesistöalueen kuormitusta on selvitetty 1990 luvun lopulla Aaltonen et al (2002) ja Huitu (2002) selvitti Lappajärven ulkoista kuormitusta vuonna 1999 Selvitysten tulokset ovat Lappajärven kuormituksen osalta yhteneväiset Huidun selvityksen mukaan Lappajärven kokonaisfosforikuormitus oli vuonna 1999 yhteensä kg vuodessa Lappajärven ulkoinen fosforikuormitus kuormituslähteittäin ja päästölähteiden kuormitusosuudet vuonna 1999 ovat taulukossa 2 Valtaosa järveen tulevasta kuormituksesta on hajakuormitusta Laskelmassa oleva perushuuhtouma sisältää luonnonhuuhtouman lisäksi vanhat, yli seitsemän vuoden takaiset metsätaloustoimenpiteet, käytöstä poistetut turkistarhat ja karjasuojat, tiet sekä kaatopaikat Perushuuhtouma on laskettu koko maa-alueelle, josta on vähennetty peltojen osuus Laskeuman, teollisuuden kuormituksen ja yhdys- 6 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

8 kuntajäteveden kuormituksen laskennassa on käytetty 5 vuodan keskiarvoa (Huitu 2002 s 17 18) Lappajärven valuma-alueella asutus on keskittynyt järven ympärille Kunnallisen viemäriverkoston piirissä on vain 40 % alueen asukkaista Lisäksi järven ympärillä on noin 1000 kesämökkiä Lappajärvellä haja- ja loma-asutuksen kuormitus on kg vuodessa eli noin 10 % Lappajärveen tulevasta fosforikuormituksesta Haja-asutuksen kuormitus on moninkertainen verrattuna yhdyskuntien puhdistamojen jätevesien fosforikuormitukseen, joka on noin 210 kg vuodessa eli alle prosentin Hajaasutuksen aiheuttama kuormitus on laskettu paikkatietopohjaisessa mallinnuksessa asukaskohtaisena ja siten, että asutuksen aiheuttaman vesistökuormituksen oletettiin riippuvan asutuksen etäisyydestä vesistöön (Huitu 2002, s 14 16) Maatiloja on Lappajärven valumaalueella noin 800 ja näistä on maitotiloja noin 300 Maitotilojen lukumäärä on vähentynyt, kuten koko maassa, mutta tuotetun maidon määrä alueella on pysynyt lähes ennallaan Lypsykarjan koko vaihtelee, mutta se on keskimäärin alle 20 lypsävää (Aaltonen et al 2002) Karjatalouden aiheuttama fosforikuormitus Lappajärven valuma-alueella on noin kg eli noin 15 % vuosittain järveen tulevasta ulkoisesta fosforikuormituksesta Luvussa on mukana lantavarastojen suorat päästöt sekä maitohuonejätevesien aiheuttama kuormitus (Aaltonen et al 2002) Yksistään maitohuonejätevesien aiheuttamaa vuotuista fosforikuormitusta on vaikea arvioida Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin kuntien alueella 40 % alueen maitotiloista johtaa maitohuoneen jätevedet saostuskaivojen kautta maastoon ja 32 % johtaa pesuvedet liete- tai virtsasäiliöön Asuinrakennuksen viemäriin pesuvedet johtaa 13 % Maaimeytys tai suodatus on käytössä 12 %:lla tiloista ja jokin muu käsittely on vajaalla 5 %:lla tiloista (Anttila 2000) Vaikuttaisi siltä, että jätevesien käsittely olisi kunnossa noin puolella maitotiloista, mutta Anttilan selvityksestä ei tarkemmin ilmene, millainen jätevesien käsittelymenetelmä on asuinrakennuksen jätevesillä Lappajärvellä myös sisäinen kuormitus on merkittävä Sisäisellä kuormituksella tarkoitetaan järven pohjasedimenttiin vuosikymmenten kuluessa kertyneiden ravinteiden vapautumista veteen esimerkiksi happikadon seurauksena Palomäki (2001) on selvittänyt Lappajärven kokonaisainetasetta ja järven sisäistä kuormitusta erityisesti fosforin suhteen Järveen pidättyvän fosforin määrä on vuonna 1997 ollut 85 % järveen tulevasta fosforikuormituksesta Järveen tuleva vuotuinen fosforikuormitus vaihtelee riippuen mm vuotuisesta sadannasta Sateisena vuotena järveen tuleva kuormitus lisääntyy Järveen tuleva fosforikuormitus vaihtelee vuodenajan mukaan ja noin puolet kuormituksesta tulee kevättulvan aikana Lappajärven syvänteissä on talvisin esiintynyt happikatoa 1980 luvulta lähtien (Palomäki 2001, s 12) Palomäki (2001) on tutkimuksessaan selvittänyt Lappajärven sisäistä kuormitusta ja mallintanut järven alempaa ja ylempää sietorajaa Järveen tulevan ulkoisen kuormituksen ja järven rehevöitymiskehityksen perusteella Palomäki on päätynyt, että Lappajärven ylempi sietoraja on 100 kg P/d Tämä on sietoraja, jota korkeampaa kuormitusta järvi ei siedä (Palomäki 2001, s 17) Sietoraja tarkoittaisi, että Lappajärveen saisi tulla ulkoista fosforikuormitusta korkeintaan kg vuodessa Kun verrataan tätä fosforimäärää vuonna 1999 Lappajärveen tulleeseen ulkoiseen fosforikuormitukseen ( kg P/a) voidaan todeta, että vaadittava fosforikuormituksen vähennys ( kg P/a) on erittäin haasteellinen Koska perushuuhtouma aiheutuu ihmisen valuma-alueella aikaisemmin tapahtuneesta toiminnasta, voitaneen siihen vaikuttaa ainakin jossain määrin esimerkiksi kunnostamalla vanhoja kaatopaikkoja ja käytöstä poistettuja turkistarha-alueita Luonnonhuuhtouman osuuteen sen sijaan ei voida vaikuttaa Ilmasta tulevan laskeuman mää- Alueelliset ympäristöjulkaisut 296 7

9 rään on paikallisilla toimilla vaikea vaikuttaa Käytännössä fosforipäästöjen vähentämistavoite tarkoittaisi sitä, että hajakuormituksen osuus tulee puolittaa ja pistemäisen kuormituksen, erityisesti turkistarhauksen fosforikuormitusta tulee vähentää erittäin paljon 2 2 Lappajärvi Life projektin tavoitteista Lappajärvi Life projektin tavoitteena on (Lappajärvi Life esite 1999): - vähentää järveen tulevaa ulkoista kuormitusta, jolla tarkoitetaan ihmisen toiminnasta järven valuma-alueelta tulevaa ravinnekuormitusta - vähentää järven sisäistä kuormitusta - lisätä alueen asukkaiden ympäristötietoisuutta ja vastuullisuutta - arvioida toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia järven tilaan Lappajärveen tulevan ihmistoiminnan aiheuttaman ulkoisen kuormituksen pienentämiseksi haja-asutuksen jätevesien käsittelyjärjestelmiä toteutettiin ja esiteltiin alueen asukkaille Peltoviljelyn mallikohteissa rakennettiin kalkkisuodinsalaojia Erityisiä suojavyöhyketilaisuuksia järjestettiin kunnittain sekä laadittiin lohkokohtaisia suojavyöhykesuunnitelmia Turkistarhauksen valumavesille toteutettiin jäteveden käsittelymenetelmiä Metsätalouden vesiensuojelun edistämiseksi suunniteltiin ja toteutettiin laskeutus- ja kosteikkohohteita ja vanhojen metsäojitusalueiden vesiensuojelua tehostettiin Turvetuotannossa kokeiltiin valunnan säätöä Lamminnevalla (Lappajärvi Life esite 2001) Lappajärvi Lifen mallikohteet ja suunnitelma-alueet ovat kuvassa 1 Lappajärven sisäisen kuormituksen pienentämiseksi ja syvänteen happiolojen parantamiseksi Lappajärven eteläsyvänteeseen asennettiin hapetuslaite, joka kierrättää hapekasta pintavettä pohjalle Hoitokalastusta tuettiin ja edistettiin erillisen hoitokalastusprojektin aloittamista Lisäksi Life hankkeessa tutkittiin kokeellisesti laboratorio-mittakaavassa järven pohjasedimentin hoitoa (Hippi 2001) Lappajärvi Life projekti tiedotti laajasti toiminnastaan paikallislehtien vakiopalstoilla sekä projektitiedotteilla vähintään joka toinen kuukausi Ympäristöhallinnon internet sivuilla on projektilla omat sivut Ulkoisen kuormituksen esimerkkikohteissa järjestettiin rakentamisnäytöksiä, joihin kutsuttiin alueen asukkaita ja muita asiasta kiinnostuneita Näin alueen asukkaat saivat tietoa siitä, miten he omilla teoillaan ja valinnoillaan voivat vaikuttaa Lappajärven tilan parantamiseen Rakentamisnäytöksistä tiedotettiin paikallisissa ja maakunnallisissa sanomalehdissä Lisäksi projektia ja tehtyjä toimenpiteitä esiteltiin alueen kesämarkkinoilla ja näyttelyissä Koulujen kanssa tehtiin yhteistyötä esimerkiksi erilaisten kilpailujen tiimoilta (Hippi 2001) Toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia vesiensuojeluun on seurattu, josta esimerkkinä on tämä raportti Projektin aikana tehtävät toimenpiteet ja tiedot vesistöstä koottiin paikkatietojärjestelmään ja aineisto jää alueen kuntiin edelleen käytettäväksi ja hyödynnettäväksi (Lappajärvi Life esite 2001) Projektin aikana valmistui useita julkaisuja, selvityksiä, opinnäytetöitä ja esitteitä Suurin osa selvityksistä valmistuu vuoden 2002 loppuun mennessä Tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten seurannasta kertyvä tieto haluttaan saattaa laajemminkin hyödynnettäväksi 8 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

10 Kuva 1 Lappajärvi Lifen mallikohteet Alueelliset ympäristöjulkaisut 296 9

11 2 3 Haja-asutuksen ja maitototilojen jäteveden käsittelyjärjestelmien toteutus Lappajärvi Life projektin tavoitteista tiedotettiin jo alkuvuodesta 1999 ja samalla haettiin haja-asutuksen (omakotitalot, vapaa-ajanasunnot ja karjatilojen maitohuoneet) mallikohteita, joihin suunniteltaisiin ja rakennettaisiin asianmukaiset jäteveden käsittelyjärjestelmät Samalla tiedotettiin mahdollisuudesta saada projektin myöntämää avustusta jäteveden käsittelyjärjestelmien suunnitteluun ja rakentamiseen Projekti aloitettiin varsinaisesti heinäkuussa 1999 Projektin alussa jäteveden käsittelyjärjestelmiä suunnitteli projektin oma suunnittelija, mutta projektin edetessä suunnittelijan aika ei riittänyt suunnitteluun Lisäksi projektissa haluttiin, että projektin jälkeen alueella olisi jätevesijärjestelmien suunnittelun, rakentamisen ja hoidon / huollon asiantuntemusta Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin kuntien alueelle luotiin yhteistyöyrittäjien verkosto Yhteistyöyrittäjille, joka ovat alueella toimivia suunnittelijoita ja urakoitsijoita, järjestettiin koulutusta Yhteistyöyrittäjiä haettiin lehti-ilmoituksen avulla ja heitä saatiin yhdeksän, joista osa jatkaa projektin jälkeen Ajatus yhteistyöyrittäjistä onnistui hyvin ja tältä osin projektin tavoitteet saavutettiin Taulukko 3 Haja-asutuksen jäteveden käsittelyjärjestelmien tehostamisen työnjako kiinteistön omistajan, projektin ja suunnittelijan kesken Lappajärvi Life projektissa ulkopuolinen kiinteistön omistaja Life -projekti suunnittelija tiedotus x (x) kiinteistönomistajan ilmoittautuminen x (x) (x) kohteiden suunnittelu x x jäteveden käsittelyjärjestelmän valinta x x x järjestelmän materiaalit ja tilaukset x (x) (x) järjestelmän rahoitus x x järjestelmän toteutus x (x) rakentamisen valvonta x (x) toimivuuden seuranta x x (x) osallistunut mahdollisuuksien mukaan Projektin aikana jäteveden käsittelyn tehostamisesta kiinnostuneet kiinteistöjen omistajat ilmoittautuivat projektin suunnittelijalle tai he ottivat suoraan yhteyttä yhteistyöyrittäjiin Kiinteistön omistaja yhdessä kohteen suunnittelijan kanssa valitsi kiinteistölle parhaiten sopivan jäteveden käsittelymenetelmän Projektin suunnittelija kävi läpi kaikki suunnitelmat, joiden toteuttamiseen oli haettu projektilta avustusta Kiinteistön omistaja ja suunnittelija vastasivat järjestelmän varsinaisesta toteuttamisesta ja Life projekti seurasi järjestelmän toimivuutta Työnjako kiinteistön omistajan, yhteistyöyrittäjän/ ulkopuolisen suunnittelijan ja projektin välillä on esitetty taulukossa 3 Jäteveden käsittelyjärjestelmien rakentamisen yhteydessä pidettiin yleensä rakentamisnäytös, johon osallistui lähialueen kiinteistön omistajia ja järjestelmien rakentajia Projekti avusti jäteveden käsittelyjärjestelmien suunnittelua ja rakentamista Projektin työvaliokunta myönsi avustusta suunnitteluun keskimäärin noin 250 euroa ja rakentamiskustannuksiin noin 20 prosenttia kustannuksista Suunniteltuja ja suunnitteluun avustusta saaneita kohteita on kaikkiaan yli 70 Projekti rajasi avustusten ulkopuolelle uudet omakotitalot ja keskittyi olemassa olevien järjestelmien parantamiseen Kiinteistön omistajille tiedotettiin myös muista avustuksista, kuten valtion vesihuoltoavustusta ja TE keskuksen avustusta Projektin yhtenä tavoitteena oli kehittää uusia haja-asutusalueen jäteveden käsittelymenetelmiä Mikäli kiinteistö päätyi uuteen jäteveden käsittelymenetelmään, projektin avustus saattoi olla suurempikin kuin 20 prosenttia Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyjärjestelmien suunnittelun ja rakentamisen kustannuksia on selvitetty osana Lappajärvi Life projektia Opinnäytetyössään Vesapuisto ja Wegelius (2001) selvittivät syyskuuhun 2001 mennessä toteutettujen 55 avustusta saaneen kohteen kustannuksia Haja-asutuksen jäteveden käsittelyjärjestelmiä toteutettiin toukokusta 1999 vuoden 2001 loppuun mennessä yli 10 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

12 Kuva 2 Tehoseurantakohteiden sijainti Lappajärvi Life projektissa Alueelliset ympäristöjulkaisut

13 Taulukko 4 Lappajärvi Life projektissa toteutetut haja-asutuksen jäteveden käsittelyjärjestelmät ja tehoseurantakohteet kunnittain kunta rakennettu yhteensä, kpl tehoseurantakohteet, kpl Alajärvi 16 6 Lappajärvi ) Vimpeli 10 5 yhteensä ) yksi maitotilan jätevesien käsittelyjärjestelmä toteutettu ennen projektin alkua vuonna kohdetta Viimeisenä kohteena toteutettiin vuoden 2002 alkupuolella kolmen maatilan ja kolmen asuinkiinteistön yhteinen jäteveden puhdistamo Projektissa toteutetut jäteveden käsittelyjärjestelmät kunnittain ovat taulukossa 4 Eniten kohteita rakennettiin Lappajärvellä Toteutettujen jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuuden ja puhdistustuloksen seuraaminen oli yksi projektin tavoitteista Projektissa toteutettujen jäteveden käsittelyjärjestelmien joukosta ovat projektin suunnittelija yhdessä kunkin kunnan edustajan kanssa valinneet yhteensä 25 kohdetta erityiseen tarkkailuun Näiden tehoseurantakohteiden jakautuminen kunnittain ilmenee taulukosta 4 ja sijainti kuvasta Lainsäädännöstä ja talousjätevesien tulevista puhdistusvaatimuksista Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa Jätevedenpuhdistamo, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan (AVL) 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, tai vähintään 100 henkilön asumisjätevesien johtamiseen muualle kuin yleiseen viemäriin vaatii ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) mukaan ympäristöluvan Eläinsuoja, joka on tarkoitettu 30 lypsylehmälle on ympäristölupavelvollinen Käytännössä riittää pienempikin lehmämäärä, koska mukaan lasketaan kaikki eläimet ja laskelma tehdään eläinsuojan kapasiteetin, ei siellä tarkasteluhetkellä pidettävien eläinten lukumäärän perusteel- la Käytännössä lehmän navetta on jo ympäristölupavelvollinen Pohjavesialueella olevaan vähäisempäänkin toimintaan saattaa olla tarpeen hakea ympäristölupa Ympäristönsuojelulain mukaan pohjaveden pilaaminen on kielletty (8 ) Lisäsi maatalouden ympäristönsuojelutoimia säädellään mm valtioneuvoston asetuksilla maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maatalouden ympäristötuesta (644/2000) Ympäristönsuojelulaissa (103 ) on yleinen jätevesien puhdistamisvelvollisuus Asuin- ja muut talousjätevedet on puhdistettava siten, että jätevesien puhdistus vastaa vähintään 18 :n nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa Ympäristöministeriön asettama työryhmä on valmistellut asetusluonnoksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla (Ympäristöministeriö 2001) ja asetus on tarkoitus antaa ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla Asetusluonnoksesta käytetään tässä työssä nimitystä talousjätevesiasetus ja sen on suunniteltu tulevan voimaan vuonna 2003 Talousjätevesiasetus koskee talousjätevesien käsittelyä ja johtamista sekä jätevesijärjestelmien ylläpitoa ja jätevesistä muodostuvia lietteitä sekä niiden keräystä ja käsittelyä Asetus koskisi viemäriverkoston ulkopuolella olevia sellaisia kiinteistöjä, joihin tulee vesijohto ja joiden jätevesien käsittely ei tarvitse ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa (asukasvastineluku < 100) Talousjätevesiasetus sisältää vanhojen kiinteistöjen osalta kymmenen vuoden siirtymäajan Talousjätevesistä vesiin joutuvaa kuormitusta on vähennettävä talousjätevesiasetuksen (5 ) mukaan orgaanisen aineksen (BOD 7, ) osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin (kok P) osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen (kok N) osalta vähintään 40 prosenttia laskennalliseen haja-asutuksen kuormituslukuun verrattuna Kunnat voivat sallia ympäristönsuojelumääräyksillään lievempiä puhdistusvaatimuksia sellaisilla alueilla, joilla vesistökuormitus on vähäistä eikä pinta- tai 12 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

14 pohjavesien pilaantumisen vaaraa aiheudu Tällöin orgaanisen aineksen osalta on saavutettava vähintään 80 prosentin, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosentin ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosentin puhdistustavoite Haja-asutuksen kuormitusluvulla tarkoitetaan (3 ) yhden asukkaan käsittelemättömien jätevesien keskimääräistä kuormitusta grammoina vuorokaudessa (g/d), mikä on orgaanisen aineksen osalta 50 gramman, kokonaisfosforin 2,2 gramman ja kokonaistypen 14 gramman kuormitusta vuorokaudessa Kiinteistön kokonaiskuormitus lasketaan kertomalla käyttäjien keskimääräinen lukumäärä haja-asutuksen kuormitusluvulla tai, jos talousjätevesi on peräisin muusta toiminnasta kuin asumisesta, käyttäen laskentaperusteena puhdistamon keskimääräistä vuorokautista tulokuormaa Talousjätevedet on käsiteltävä parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla Talousjätevesiasetuksessa (9 ) täsmennetään myös saostuskaivolietteiden kuljetuksia Jätevesijärjestelmästä poistettavan lietteen kuljetus muualle käsiteltäväksi on toteutettava jätelain (1072/1993) 10 :ssä tarkoitettuna järjestettynä jätteenkuljetuksena Ympäristöministeriön hyväksymässä vesien suojelun toimenpideohjelmassa (2000, s 30) on otettu kantaa saostuskaivolietteen ja myös muun kiinteistökohtaisen jätevedenpuhdistamon lietteen kuljetukseen Toimenpideohjelman mukaan kuljetukset tulee hoitaa joko kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena tai sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena jätelain (1072/93) mukaisesti Ympäristöministeriön vesien suojelua koskevaa toimenpideohjemaa on edeltänyt valtioneuvoston tekemä periaatepäätös vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 Periaatepäätös koskee pinta- ja pohjavesien sekä Itämeren suojelua Periaatepäätöksessä on asetettu tavoitteita (Ympäristöministeriö 1998, s 12) haja- ja vapaa-ajanasutuksesta johtuvan kuormituksen pienentämiseksi Päätöksen mukaan viemäriverkostojen ulkopuolisen ympärivuotisen ja loma-asutuksen jätevesien vuosittain aiheuttamaa biologisesti happea kuluttavaa kuormitusta vähennetään vähintään 60 prosenttia ja fosforikuormitusta vähintään 30 prosenttia 1990 luvun alkupuolen tasosta (Silvo et al 2002, s 31) Vesiensuojelun tavoiteohjelman väliarvioinnissa maatalouden pistemäisen kuormituksen tarkasteluun on otettu mukaan myös maitohuonejätevedet, säilörehun puristenesteet ja jaloittelutarhat, joiden osalta on arvioitu kuormituksen vähentämistä vuoteen 2005 mennessä Vesiensuojelun toimenpideohjelman laatimisen yhteydessä ei vielä tiedostettu maitohuonejätevesien merkitystä kuormituslähteenä, joten niiden osuutta ei tuolloin myöskään arvioitu Aikaisemmin kotieläintuotannon pistemäisenä kuormituksena on käsitelty eläinsuojista, lantaloista ja lannan epäasiallisesta käsittelystä johtuvaa kuormitusta (Silvo et al 2002, s 42) Alueelliset ympäristöjulkaisut

15 3 Asumisjätevedet ja maitotilojen jätevedet sekä niiden käsittelymenetelmät Jätevedet aiheuttavat vesistössä rehevöitymistä, hapenkulutuksen lisääntymistä ja hygieenisiä haittoja Vesistön käyttökelpoisuus heikentyy ja rehevöityneissä vesitöissä kalasto muuttuu ja kalastus vaikeutuu, kun pyydykset limoittuvat Ojiin johdettaessa jätevedet aiheuttavat lisäksi ojien umpeenkasvua ja perkaustarvetta Jätevesien aiheuttamat haitat korostuvat erityisesti kesäisin pienissä järvissä ja alueilla, joissa vesistöjen vesimäärät ovat pieniä Jätevesien purkupaikoilla ojat limoittuvat ja hajuhaitat ovat ilmeisiä Tässä luvussa selvitetään käsittelemättömien asumisjätevesien ja maitotilojen jätevesien laatua Lisäksi kuvataan Lappajärvi Life projektissa toteutettuja asuinjätevesien ja maitotilojen jäteveden käsittelymenetelmien toimintaperiaatteita Asumisjätevedellä tarkoitetaan asuinrakennuksissa syntyviä jätevesiä Maitotilan jätevesillä tarkoitetaan tässä raportissa sekä maitohuonejätevesiä että asumisjätevesiä Taulukko 5 Yhden asukkaan aiheuttama kuormitus eräiden lähteiden mukaan Santala Rontu & Santala Ympäristöministeriö (1990) (1995) (2001) biologinen hapenkulutus, BOD 7 75 g/as/d 60 g/as/d 50 g/as/d kokonaisfosfori 2,5 g/as/d 1,8 g/as/d 2,2 g/as/d kokonaistyppi 12 g/as/d 12 g/as/d 14 g/as/d Taulukko 6 Yhden asukkaan käsittelemättömän jäteveden kuormituksen alkuperä ja määrä sekä prosentuaaliset osuudet (Ympäristöministeriö 2001, s 25) Org aine, BOD 7 Fosfori Typpi g/as/d % g/as/d % g/as/d % Uloste ,6 30 1,510 Virtsa 510 1, ,580 Muu , Yhteensä , Asumisjätevedet Asuinkiinteistöllä syntyvän jäteveden määrään vaikuttaa asukkaiden lukumäärä, vedenkäyttötottumukset sekä kiinteistön vedenkäyttölaitteet Vesijohdolla ja tavanomaisilla vesikalusteilla varustetussa omakotitalossa veden kulutus on noin litraa asukasta kohden vuorokaudessa (l/as/d) eli nelihenkisen perheen vedenkulutus on l/as/d Kiinteistökohtaista jäteveden käsittelyjärjestelmää mitoitettaessa tulisi tuntea vedenkulutus Mitoitusvirtaaman tulisi olla vähintään 150 l/ as/d Lisäksi olisi otettava huomioon mahdolliset vuotovedet, jotka pääsevät jätevesien käsittelyjärjestelmään (Santala 1990, s 11) Suositeltava mitoitusvesimäärä on RT kortin (Suomen Rakentamismääräyskokoelma 1995, s 2) mukaan 200 l/as/d Tutkimuksissa käytetty yhden asukkaan aiheuttama vesistökuormitus on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja yleisesti kirjallisuudessa käytetyt kuormituksen määrät on esitetty taulukossa 5 Erityisesti biologisen hapenkulutuksen osalta arvio on pienentynyt Kokonaisfosforin osalta arvio on ollut pienin vuonna 1995 ja pienentynyttä arviota on perusteltu fosfaatittomilla pesuaineilla (Rontu & Santala 1995, s 25) Typen osalta arvo on vähän kasvanut talousjätevesiasetuksessa Haja-asutuksen kuormitusluvulla tarkoitetaan yhden asukkaan käsittelemättömien jätevesien keskimääräistä kuormitusta grammoina vuorokaudessa, mikä tarkoittaa orgaanisen aineksen (BOD 7 ) 50 gramman, kokonaisfosforin 2,2 gramman ja kokonaistypen 14 gramman kuormitusta vuorokaudessa (Ympäristöministeriö 2001) Yhden asukkaan vuorokaudessa aiheuttama kuormituk- 14 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

16 sen alkuperä on esitetty taulukossa 6 WC jätevesien osuus fosforikuormituksesta on 80 %, typpikuormituksesta 90 % ja orgaanisen aineksen kuormituksesta 40 % Haja-asutuksen aiheuttamaa ravinnekuormitusta voitaisiinkin merkittävästi pienentää poistamalla vettä käyttävät WC järjestelmät Tämä ei ole realistinen tavoite olemassa olevan asutuksen osalta Uusissa, toteutettavissa kohteissa tulisi aina ensin tutkia mahdollisuudet korvata vesivessat muulla järjestelmällä Yhden asukkaan käyttämä keskimääräinen vesimäärä vuorokaudessa on pienentynyt, kun viime vuosina vähän vettä käyttävät WC kalusteet ovat yleistyneet ja pesukoneiden sekä muiden vettä käyttävien kalusteiden vedenkulutukseen on kiinnitetty huomiota Käytettävän vesimäärän pienentyessä jäteveden ravinnepitoisuudet nousevat eli jätevesi on väkevämpää Hajaasutuksen kuormitusluvusta laskettu käsittelemättömän jäteveden pitoisuudet, kun jäteveden kulutus on 120 l/as/d sekä pelkän pesuveden (taulukko 6 kohta muu) ravinnepitoisuudet ovat taulukossa 7 Lisäksi taulukossa on talousjätevesiasetuksen mukaiset käsitellyn jäteveden ylemmät ja alemmat puhdistusvaatimusten mukaiset lähtevän jäteveden pitoisuudet Pitoisuudet lasketaan haja-asutuksen kuormitusluvusta Lähtevän pesuveden pitoisuudet ovat korkeampia kuin asumajätevedessä, koska jätevesimäärä on pienempi Asumisjäteveden laadusta on kirjallisuudessa esitetty erilaisia pitoisuuksia, jotka ovat taulukossa 8 Laukkasen (1999) esittämät orgaanisen kuormituksen ja kokonaisfosforin pitoisuudet vastaavat haja-asutuksen kuormitusluvulla laskettuja pitoisuuksia, kun käytettävä vesimäärä on 120 l/as/d Kokonaistypen osalta haja-asutusluvun mukainen arvio on korkeampi Asumisjätevedet sisältävät myös bakteereita, joita pääosa tulee vesikäymälästä (Santala 1990, s 11, vrt Rontu & Santala 1995, s 29) Haja-asutusalueen jäteveden käsittelyjärjestelmät poistavat vaihtelevasti jätevedessä olevia taudinaiheuttajia Käsittelemät- Taulukko 7 Haja-asutuksen kuormitusluvun mukaiset käsittelemättömän asumisjäte- ja pesuveden BOD 7 :n, kokonaisfosforin ja typen pitoisuudet sekä käsitellyn jäteveden ylemmät ja alemmat puhdistusvaatimukset (Ympäristöministeriö 2001) Talousjätevesi- jätevesi- BOD 7 Kok- P Kok N asetus 5 määrä (mg/l) (mg/l) (mg/l) puhdistus - % 90 % 80 % 85 % 70 % väh 40 % väh 30 % asumisjätevesi, tuleva mg/l 120 l/as/d asumisjätevesi, lähtevä mg/l ,8 5, pesuvesi, tuleva mg/l 90 l/as/d 333,3 4,4 11,1 pesuvesi, lähtevä mg/l ,7 7, Taulukko 8 Asumisjätevesien keskimääräinen laatu Kymen vesipiirin, ruotsalaisen tutkimuksen mukaan (Laukkanen 1999, s 14) ja Metcalf ja Eddyn (1991, s 1022) mukaan Kymen Ruotsalainen Matcalf ja Eddy (1 vesipiiri tutkimus Orgaaninen kuormitus (BOD 7 ) 401 mg /l 405 mg /l 549 mg /l Kokoisfosfori (kok P) 16,8mg /l 14,4 mg /l 19 mg /l Kokonaistyppi (kok N) 76,8 mg /l 75,0 mg /l 114 mg /l Kiintoaine 398 mg /l 345 mg /l 436 mg /l 1) vedenkulutus 210 l/as/d tömässä jätevedessä, saostuskaivojen kautta maastoon johdetussa jätevedessä ja kunnallista jätevedenpuhdistamoista lähtevässä jätevedessä on raportoitu olevan myös epidemioita aiheuttavia viruksia, kuten kaliki virusta (von Bonsdorff et al 2001) Asumisjätevesien käsittelymenetelmät Lappajärvi Life projektin toteutetuissa asumisjätevesien tehoseurantakohteissa 14 käsittelee tavanomaisia asumisjätevesiä ja kahdessa kohteessa asumisjäteveden kaltaisia jätevesiä Kohteet 36 ja 15 ovat 50 oppilaan kouluja ja jätevedet johdetaan kummassakin maasuodattimiin Asumisjätevesien tehoseurantakohteet, jäteveden käsittelyjärjestelmä ja laitevalmistaja, kohteiden asukasvastineluvut (AVL) ja rakentamisajankohdat ovat taulukossa 9 Osassa kohteista jouduttiin maaston tasaisuuden vuoksi käyttämään jätevesien pumppausta Tehoseurantakohteista on viisi maasuodatinta, yksi IN-DRÄN menetelmä, kivivillasuodattimista on Alueelliset ympäristöjulkaisut

17 Taulukko 9 Lappajärvi Life hankkeen tehoseurantakohteiden asumisjäteveden käsittelymenetelmät, asukasvastineluvut ja rakentamisajankohta jäteveden käsittelykohde nro menetelmä laitevalmistaja asukkaita AVL rakennettu 38 Maasuodatin Upo Maasuodatin Maasuodatin+ pumppaus Upo ) Maasuodatin + pumppaus ) Maasuodatin + pumppaus Upo/Labko IN-DRÄN Fann VA-teknik Green Pack Green Rock Green Pack Green Rock Green Pack Sako + pumppaus Green Rock Green Pack Sako Green Rock ) Green Pack Bio Green Rock Propipe Filt 1400 Propipe Propipe Filt 1400 Propipe Propipe Filt 1400 Propipe Eco-Plast Järvelä H Eco-Plast Järvelä H ) 50 oppilaan kouluja 2) vain pesuvedet kaksi Green Rock perusmallia, kaksi Green Rock Sako mallia ja yksi Green Pack Bio malli Lisäksi Propipe Filt 1400 massasuodattimia on kolme ja kaksi Eco-Plastin kaivopuhdistamoja 3 2 Maitotilojen jätevedet Karjatilojen maitohuoneista tulevaan jätevesien määrään vaikuttavat mm lypsyaseman ja maidonkeruuputkistojen sekä tilatankin pesumenetelmä ja karjan koko Myös lypsyaseman varustetaso vaikuttaa jätevesien määrään Usein lypsyasemalla on myös vesikäymälä ja pyykinpesukone, jossa pestään karjanhoidossa käytettäviä suojavaatteita ja pesurättejä Pesuvesien määrä vaihtelee litraan vuorokaudessa (l/d) (Laukkanen 1999, s 12 13) Maitotilojen jätevedet oppaan (Valio 1998, s 2) mukaan maitohuoneen pesuvesien määrä on keskimäärin 400 l/d Lypsykoneen pesut suoritetaan yleensä automaattisella ja useampivaiheisella ohjelmalla Pesuohjelma sisältää alkuhuuhtelun, varsinaisen pesun sekä yksi tai kaksi huuhtelua Maidon käsittelylaitteistojen pesuissa käytetään voimakkaita desinfioivia pesuaineista, jotka sisältävät klooria ja siten vaikeuttavat jäteveden biologista puhdistusta sekä kalkki- ja maitokivisaostumien poistoon käytetään happamia pesuaineita (Vilen & Viirret 2001, s 6) Pesuveden happamuus riippuu pesumenetelmästä ja käytettävistä pesuaineista Käytettävän pesuveden ollessa hyvälaatuista ja pehmeää, käytetään emäksistä kiertopesuainetta tai yhdistelmäpesuainetta (ph 11 13) Vuoropesussa käytetään aamulla emäksistä ja illalla hapanta pesuainetta Jäteveden ph:n vaihtelu ei tasaannu pelkästään sillä, että aamu- ja iltalypsyvedet yhdistetään, vaan tarvitaan jätevesien neutralointia, koska jätevedet jäävät usein liian happamiksi Happopesu (ph 1,5 2,5) irrottaa kalkki- ja rautasaostumat putkistoista (Vilen & Viirret 2001, s 15, Laukkanen 1999, s 12) Maitohuonejäteveden fosfori tulee pääosin pesuaineista Alkaalisten pesuaineiden fosfori on polyfosfaatteina, jolloin ne estävät kalkki- ja rautasaostumien syntymistä (Laukkanen 1999, s 12) Maitohuoneen jätevesien keskimääräinen kuormitus ja pitoisuus Lauk- 16 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

18 kasen (1999, s 12 13) ja maitotilan jätevedet julkaisun (Valio 1998) mukaan on esitetty taulukossa 10 Laukkanen (s 12) on esittänyt ruotsalaiseen selvityksen mukaiset maitohuoneen jäteveden ominaiskuormat nautayksikköä kohden, joista on laskettu maitohuoneen jätevesimäärää 400 l/d vastaava päivittäinen kuormitus ja jäteveden pitoisuus ja joka vastaa 35 nautayksikköä BOD7:n ja kokonaistypen pitoisuudet ovat Laukkasen selvityksessä selvästi pienempiä kuin Valion Jäteveden mukana tuleva maito aiheuttaa maitohuoneilta tulevaan jäteveteen biologista hapenkulutusta ja maidon BOD 7 arvo on korkea, mg/ l Laukkasen (1999, s 12) mukaan maidon BOD 7 pitoisuus on yli mg/l ja fosforipitoisuuskin 900 mg/l Maitotilan jätevedet oppaan (Valio 1998, s 2) mukaan maitohuoneen pesuvesiin joutuu maitoputkistojen esihuuhteluveden mukana maitoa arviolta kaksi litraa vuorokaudessa Pääosa maitohuonevesien sisältämästä fosforista on peräisin pesuaineiden sisältämistä fosfaateista Päivittäinen maitohuoneen fosforikuormitus on 28 grammaa ja siitä on maidosta peräisin kymmenesosa (Valio, 1998, s 2) Pesuaineiden fosforin määrä vaihtelee nollasta yli 30 %:iin, joten pesuaineen valinta vaikuttaa suuresti maitotilan jäteveden fosforin määrään Aktiivisen kloorin määrä pesuaineissa vaihtelee nollasta 600 mg/l (Valio 1998, liitteet 2 ja 3) Maidontuotannossa syntyy ajoittain jalostukseen kelpaamatonta maitoa, kuten antibiootti- ja solumaitoa Koska maidon hapenkulutus on suuri, maitoa ei tule johtaa jäteveden käsittelyjärjestelmiin vaan ne on johdettava virtsa- tai lietesäiliöön (Valio 1998, s 6) Antibioottimaitoa on mahdollista käsitellä entsyymivalmisteilla, jotka hajottavat antibioottijäämät Tällöin maitoa on mahdollista juottaa vasikoille, mutta maito ei sovellu ihmisravinnoksi (Kallio & Santala 2002, s 10) Mikäli maitohuoneen jätevesiä ei johdeta liete- tai virtsasäiliöön, ne tulee käsitellä erikseen tai yhdessä asumisjäteveden kanssa Maitotilan keskimääräinen jätevesikuormitus asumis- ja Taulukko 10 Maitohuoneen jätevesien kuormitus ja keskimääräinen pitoisuus eräiden selvitysten mukaan Laukkanen, 1999 (muokattu) Valio, 1998 parametri kuormitus, g/d pitoisuus, mg/l kuormitus, g/d pitoisuus, mg/l BOD g/d 251 mg/l 280 g/d, 700 mg/l Kokonaistyppi 4,5 g/d 1) 11,3 mg/l 1) 12 g/d, 30 mg/l Kokonaisfosfori 36,6 g/d 2) 91,4 mg/l 2) 28 g/d 70 mg/l Jätevesimäärä 400 l/d 400 l/d 1) kuormitus ilman päivittäistä typpihappopesua 2) tiloilla käytössä fosfaattipesuaine Taulukko 11 Keskimääräinen päivittäinen jätevesikuormitus maitotilalta (Valio 1998, s 4, Kallio & Santala 2002, s 17) maitohuoneen jätevesien osalta on esitetty taulukossa 11 Asumisjätevesien kuormitus vastaa 4 henkisen talouden jätevesikuormitusta Maitotilojen jäteveden käsittelymenetelmät määrä BOD7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi l/d g/d g/d g/d maitohuonejätevesi asumisjätevesi Yhteensä Lappajärvi Life hankkeessa maitotilojen jäteveden käsittelyjärjestelmistä on tehotarkkailuun valittu yhdeksän kohdetta, jotka edustavat viittä eri jäteveden käsittelymenetelmää Maitotilojen tehoseurantakohteiden jäteveden käsittelymenetelmät ja laiteval- Taulukko 12 Lappajärvi Life hankkeen tehoseurantakohteiden maitotilojen jäteveden käsittelymenetelmät, asukasvastineluvut ja rakentamisajankohdat kohde menetelmä laite- asukkaita lehmiä yht rakennettu nro valmistaja AVL 34 Maasuodatin IN-DRÄN + pumppaus Fann VA-teknik Green Pack Sako Plus Green Rock Luja-puhdistamo Plancof Panospuhdistamo Raita Environment Panospuhdistamo Raita Environment Panospuhdistamo Atomar Panospuhdistamo Atomar ) Panospuhdistamo Atomar ) kolmen tilan yhteinen puhdistamo Alueelliset ympäristöjulkaisut

19 mistajat, asukasvastineluvut (AVL) sekä rakentamisajankohdat ovat taulukossa 12 Vain kahdessa kohteessa, kohteet 17 ja 135, maitohuonejätevedet käsitellään erillään asumisjätevesistä Kohteen numero 18 panospuhdistamo on toteutettu ennen Life projektia vuonna 1998 ja se on Lappajärven alueella ensimmäinen maitotilan jätevesien käsittelyyn toteutettu panospuhdistamo Kohde on otettu mukaan Life hankkeeseen järjestelmän puhdistustuloksen seuraamiseksi 3 3 Jäteveden käsittelymenetelmät Lappajärven Life hankkeen tehoseurantakohteissa maasuodatinta ja IN- DRÄN menetelmää käytettiin sekä pelkkien asumisjätevesien käsittelyyn että maitotilan jätevesien käsittelyyn Asumisjätevesien muita käsittelymenetelmiä olivat kivivillapuhdistamot: Green Pack, Green Pack Sako ja Green Pack Bio Lisäksi rakennettiin massasuodattimia ja kaivopuhdistamoja Maitohuonejätevesien käsittelyssä pienpuhdistamoita olivat Luja puhdistamo, kahden eri valmistajan panospuhdistamot ja kivivillapuhdistamoista Green Pack Sako Plus Lappajärvi Life projektissa uusina puhdistamotyyppeinä olivat IN-DRÄN menetelmän ja Green Pack Sako Plus puhdistamon käyttö maitotilan jätevesien puhdistukseen Saostuskaivot Useat toteutetut jäteveden käsittelyjärjestelmät edellyttävät toimiakseen jätevesien esikäsittelyä saostuskaivoissa Tällaisia ovat maasuodatin, IN-DRÄN menetelmä, Green Pack, Green Pack Bio, massasuodatus ja kaivopuhdistamo Green Pack Sako sisältää 3 osaisen saostuskaivon Santalan (1990, s 16) mukaan saostuskaivojen erotusteho on kiintoaineen osalta noin 70 %, mutta biologisen hapenkulutuksen (BOD 7 ), fosforin (P) ja typen (N) osalta saostuskaivojen puhdistusteho jää noin %:iin Saostuskaivot mitoitetaan kiinteistön todennäköisen käyttäjämäärän mukaan Saostuskaivojen tarkoituksena on erottaa jäteveden sisältämä laskeutuva ja kelluva aines sekä varastoida jätevedessä olevat kiintoaineet Laskeutumisen varmistamiseksi jäteveden viipymä saostuskaivoissa on oltava riittävän pitkä ja saostuskaivoihin kertyvän kiintoaineen tyhjennyksestä on huolehdittava säännöllisesti Hajuhaittojen välttämiseksi saostuskaivot on tuuletettava Tämä hoidetaan yleensä katolle johdettavalla tuuletusviemärillä (Santala 1990, s 47, 85, Suomen Rakentamismääräyskokoelma 1995, s 5) Saostuskaivot voidaan rakentaa betonista tai käyttää valmiita muovisia tai betonisia saostuskaivoja Saostuskaivoihin ei tule johtaa ulkopuolisia vesiä kuten perustusten kuivatusvesiä Maapuhdistamot Maapuhdistamoissa käytetään maata tai hiekkaa jäteveden puhdistamiseen Lappajärvi Life hankkeen tehoseurantakohteissa maapuhdistamoita ovat tavallinen maasuodatin ja IN-DRÄN menetelmä Maapuhdistamoiden jätevesien esikäsittelymenetelmänä ovat saostuskaivot Maasuodattimissa saostuskaivosta jätevedet johdetaan mahdollisesti jakokaivon kautta jako- ja imeytysputkiin Imeytysputkien reikien kautta jätevesi leviää jakokerrokseen ja siitä alapuoliseen suodatinkerrokseen Jakokerros tehdään (pestystä) sepelistä Jätevesien imeytymispintaan ja välittömästi sen alapuolelle muodostuu niinsanottu biokerros, jossa pieneliöt hajottavat pääosan jäteveden sisältämästä orgaanisesta aineesta Jäteveden edelleen suotautuessa lika-aineet mm fosfori sitoutuvat maahiukkasiin kemiallisesti Jäteveden ammoniumtyppi muuttuu mikrobiologisen toiminnan vaikutuksesta nitraattitypeksi, joka on vesiliukoinen, pysyvä ja helposti liikkuva Nitraattityppeä ei voida saostaa jätevesistä ja se päätyy pohjaveteen tai purkuvesistöön (Santala 1990, s 16, Suomen Rakentamismääräyskokoelma 1995, s 3, 5, Pell 1991, Laukkanen 1999, s 18 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

20 24) IN-DRÄN menetelmässä jakokerros on korvattu erityisillä IN-DRÄN moduleilla Maaperäkäsittelyllä voidaan merkittävästi pienentää jätevedessä olevien bakteerien määrää Jätevedet, erityisesti WC jätevedet sisältävät ulosteperäisiä bakteereja ja käsittelemättömästä tai puutteellisesti käsitellystä jätevedestä voi olla myös terveydellistä haittaa Santalan (1990, s 16) mukaan terveysriskiä ei pitäisi syntyä jätevesien maaperäkäsittelyssä, jos pohjaveden pinta on yli metrin syvyydellä imeytyskentästä Erittäin hyvä bakteerien väheneminen on saavutettavissa, kun vedellä kyllästymättömän kerroksen paksuus imeytyspinnan alapuolella on cm tai enemmän Maasuodatuksessa kaivannon pohjan ja ylimmän pohjavedenpinnan etäisyydeksi riittää ohjeiden mukaan 0, 25 metriä (Santala, 1990, s 16, vrt Suomen Rakentamismääräyskokoelma 1995, s 5) Maasuodatin Maasuodatin rakennetaan pestystä tai hyvin seulotusta sepelistä, suodatinhiekasta ja salaojasorasta Saostuskaivojen jälkeen jätevedet johdetaan jakokaivon kautta imeytysputkista jakokerrokseen ja edelleen suodatinhiekkakerroksen läpi Suodatinhiekassa puhdistunut jätevesi kerätään kokoomaputkilla ja johdetaan purkupaikalle Maasuodattimen kaivannon syvyys on noin 2 metriä (Santala 1990, s 100) Maasuodattimen periaatepiirros on esitetty kuvassa 3 Mikäli korkeuserot ovat vähäisiä, käytetään jätevesien pumppausta jakokaivosta suodatinkerrokseen tai vaihtoehtoisesti kokoojakaivosta ojaan Maasuodatus voidaan toteuttaa myös esimerkiksi vaakavirtasuodatuksena (Kujala- Räty & Santala 2001, s 200) Maasuodattimen mitoituksesta on ohjeita mm RT kortissa (Suomen Rakentamismääräyskokoelma 1995) ja Santalan (1990) julkaisussa Suodatinkentän mitoituksessa on tärkeä tietää suodatettava jätevesien määrä ja suodatinmateriaalin rakeisuuskäyrä Suodatinmateriaalin ollessa hienompaa kuin suosituksissa, on suodatinkentän pinta-alaa suurennettava Tavanomaisesti suodatinkenttään tulevan jäteveden määrä on enintään 50 l/m 2 /d Kuva 3 Periaatepiirros maasuodattimesta (Santala 1990, s 104) Alueelliset ympäristöjulkaisut

21 IN-DRÄN menetelmä IN-DRÄN menetelmässä erityiset imeytysmodulit korvaavat tavanomaisen imeytyskentän tai suodatuskentän pestystä sepelistä rakennetun jakokerroksen IN-DRÄN modulissa on valmistajan mukaan modulin kennomaisesta rakenteesta johtuen kymmenen kertaa suurempi pinta-ala muodostuvalle biokerrokselle Modulin rakenteen ansiosta bakteerikasvusto saa tarvitsemansa määrän happea eikä kentän pitäisi olla niin herkkä tukkeutumaan kuin tavanomaisen imeytyskentän Yksi moduli soveltuu 125 litran jätevesien imeyttämiseen vuorokaudessa Yhden talouden (5 henkilöä ja jätevesimäärä 1000 litraa vuorokaudessa) tarvittavan imeytyskentän pituus on 10 metriä ja kenttään tarvitaan kahdeksan IN- DRÄN modulia Imeytyskentän pituus on aina sama, mutta sen leveys vaihtelee noin 0,6 metristä sora- ja hiekkavaltaisilla mailla aina noin 5 metriin savipitoisilla mailla Imeytyskentät ovat pinta-alaltaan on prosenttia pienempiä kuin perinteiset imeytyskentät (IN-DRÄN esite) IN-DRÄN moduleilla voidaan rakentaa myös maasuodattimia IN- DRÄN menetelmällä toteutetun maasuodattimen toimintaperiaate on esitetty kuvassa 4 Kun perinteisessä maasuodattimessa tarvitaan noin kaksi metriä syvä kuoppa niin IN-DRÄN menetelmällä kuopan syvyys on noin 1,3 metriä Horisontaalinen maasuodatin voidaan rakentaa alueilla, joissa maaperän luontaiset kallistukset eivät riitä tai esimerkiksi kallion on lähellä maanpintaa (IN-DRÄN esite) Pienpuhdistamot Pienpuhdistamot ovat osittain tai kokonaan tehdasvalmisteisia Lappajärvi Life hankkeessa käytettyjä pienpuhdistamoja olivat kivivillasuodattimista Green Pack, Green Pack Sako ja Green Pack Bio puhdistamoita asuinjätevesi- Kuva 4 Periaatepiirros IN DRÄN menetelmän maasuodattimesta (Kujala-Räty & Santala 2001, s 207) 20 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

22 Kuva 5 Periaatepiirros Green Pack puhdistamosta (Kujala-Räty & Santala 2001, s 221) en käsittelyssä sekä Green Pack Sako Plus puhdistamo maitotilan jätevesien käsittelyssä Asumisjätevesien käsittelyssä toteutettiin myös Propipe Filt 1400 massasuodattimia ja Eco-Plastin kaivopuhdistamoja Maitotilojen jätevesien puhdistamiseen rakennettettiin Plancofin sakosuodatin ja viisi aktiiviliete panospuhdistamoa, joista kaksi Raita Environment Oy:n ja kolme Atomar Oy:n panospuhdistamoa Green Pack Green Rock Oy:n Green Pack on mitoitettu yhden talouden jätevesille ja suunniteltu erityisesti vanhoille omakotitaloille, joissa on valmiina saostuskaivot Saostuskaivojen jälkeen jätevedet joh- detaan pakettisuodattimeen, jossa on kivikuidusta puristettuja kivivillalevyjä Suodattimen ylemmässä osassa jätevesi suodattuu ja alemmassa osassa jätevesi hapettuu ja pisaroituu muovisen täytemateriaalin päälle Täytemateriaaliin kasvava bakteerimassa käyttää ravintonaan jätevedessä olevia ravinteita (Green Rock esite) Green Pack - kivivillasuodattimen periaate on esitetty kuvassa 5 Suodattimen kapasiteetti on esitteen mukaan 0,5 1 m 3 jätevettä vuorokaudessa Kivivillalevyjen keskimääräinen vaihtoväli on kolme vuotta, mutta ne voivat kestää 5 6 vuottakin Saostuskaivojen tyhjennyksestä on huolehdittava säännöllisesti, muutoin saostuskaivoista tuleva kiintoaine voi nopeastikin tukkia suodattimet (Green Rock esite) Kuva 6 Periaatepiirros Green Pack Sako kivikuitupuhdistamosta (Green Rock esite) Alueelliset ympäristöjulkaisut

23 Green Pack Sako ja Green Pack Bio Green Pack Sako on tehdasvalmisteinen pyöreä paketti, joka sisältää 3-osaisen saostusosan ja neljännessä osassa on kivikuidusta valmistettuja kivivillapatruunoita, joissa jätevesi suodattuu ja patruunoihin muodostuva bakteerikasvusto poistaa jäteveden orgaanisia aineita (Kujala-Räty & Santala 2001, s 89) Green Pack Sakon periaate on esitetty kuvassa 6 Suodatinpatruunat uusitaan kolmesta viiteen vuoden välein Green Pack Sako puhdistamot on tarkoitettu uusiin kohteisiin tai kohteisiin, joissa olemassa olevien saostuskaivojen kunto on sellainen, että ne tulisi joka tapauksessa uusia Suodattimen kapasiteetti on 0,5 0,7 m 3 jätevettä vuorokaudessa (Green Rock esite) Green Rock Bio suodatin on tarkoitettu asennettavaksi olemassa olevien saostuskaivojen jälkeen Suodattimessa pystyy käsittelemään pari kuutiota jätevettä vuorokaudessa (Green Rock esite) Green Pack Sako Plus Green Pack Sako Plus on Green Rock Oy:n kehittämä jätevesien puhdistamo Puhdistamosta kehitettiin Lappajärvi Life projektin aikana versio, joka sopii perusmallia paremmin maitohuonejätevesien käsittelyyn ja joka on kuvassa 7 Puhdistamossa on jäteveden esiselkeytys saostuskaivoissa, biologis-kemiallinen puhdistus, jälkiselkeytys ja jälkisuodatus kivivillan läpi Maitohuonejätevedet johdetaan saostuskaivojen jälkeen biosuodattimeen, jossa jätevesi suihkutetaan muovikiekkojen päälle Kiekkojen pinnalle muodostuu biofilmi Muovikiekoissa on mahdollisimman suuri pinta-ala biokerrokselle, jossa mikrobit hajottavat ja käyttävät ravinnokseen jäteveden sisältämää orgaanista ainesta Biomassakerroksen kasvaessa biomassa huuhtoutuu lietteeksi säiliön pohjalle, josta lietettä poistetaan ajoittain pumppaamalla Jätevettä kierrätetään biosuotimessa pumpulla Suodattimen pohjalta jätevesi johdetaan saostusyksikköön, jossa siihen lisätään fosforia saostavaa kemikaalia ja tämän jälkeen jätevesi johdetaan jälkiselkeytyksen ja kivivillasuodatuksen jälkeen purkupaikalle (Green Rock esite) Propipe Filt 1400 massasuodatus Massasuodatuksessa käytetään jäteveden puhdistukseen sekä erillistä fosforia sitovaa massaa että jäteveden suodatusta Puhdistamossa käytettävää massaa on kehittänyt Envitop Oy, jonka mukaan massasuodatus soveltuu fosforin ja ammoniumtypen poistoon (Envitop Oy, internet sivut ) Puhdistamoon johdettava jätevesi esikäsitellään saostuskaivoissa Saostuskaivojen jälkeen jätevesi johdetaan keskiputkea pitkin Propipe 1400 Filt suodatinkaivon pohjalle, josta jätevesi suotautuu vastavirtasuodatuksena kaivon sisällä olevan fosforia pidättävän massan läpi Jäteveden sisältämästä fosforista osa sitoutuu suodatinmassaan Suodattimen jälkeen jätevesi johdetaan purkupaikalle Propipe 1400 Filt jälkipuhdistusyksikön periaate on esitetty kuvassa 8 Suodatinmassa vaihdetaan vuosittain Tilavuudeltaan litran suodatin on valmistettu PE muovista ja se on mitoitettu yhden talouden (AVL 5) kaikkien jätevesien käsittelyyn Kuva 7 Green Rock Oy:n Sako Plus puhdistamo maitotilan jätevesien käsittelyssä Lappajärvi Life projektissa tehdyn kehittämisen jälkeen (Kuva: Jami Aho) Eco-Plastin kaivopuhdistamo Eco-Plastin kaivopuhdistamossa käytetään kemiallista saostusta ja suodatusta Jätevesistä poistetaan suurin osa kiin- 22 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

24 Kuva 8 Periaatepiirros Propipe 1400 Filt jälkipuhdistusyksikön toiminnasta (Jami Aho) toaineesta normaalien saostuskaivojen avulla Näiden jälkeen on erillinen kaivo, johon puhdistamon laitteet asennetaan Kaivopuhdistamoon tulevaan jäteveteen syötetään saostuskemikaalia ja saostuminen tapahtuu pumpun alla olevassa flokkausputkistossa, josta jätevesi johdetaan alla olevaan kaivon selkeytysosaan Jätevedestä saostunut kiintoaine jää selkeytysosaan ja puhdistunut jätevesi suotautuu kivivillasuodattimen läpi pumpputilaan Pumpputilan täytyttyä pumppu käynnistyy ja poistaa puhdistetun jäteveden purkuojaan Kemikaalin syöttö kaivoon tulevaan jäteveteen tapahtuu samaan aikaan kuin poistopumppu käy Kaivopuhdistamon periaate on esitetty kuvassa 9 (Eco-Plast puhdistamon esite) LAITTEISTON PÄÄOSAT 1) SAOSTUSAINEVAIHTOSÄILIÖ 2) SAOSTUSAINESYÖTTÖPUMPPU 3) SEKOITUS- JA ILMASTUSKAUKALO 4) FLOKKAUS- l SAOSTUMISPUTKISTO 5) SELKEYTYSOSA 6) TARVITTAESSA SUODATUSVILLA 7) PUMPPAUSLIERIÖ 8) KÄÄNTYVÄT REIKÄLEVYSIIVET, PE-MUOVIA 9) OHJAUSKESKUS 10) RST-KIINNITYSKEHIKKO 11) REIKÄLEVYSIIPIEN LASKUKÖYDET Kuva 9 Periaatepiirros kaivopuhdistamosta (Eco-Plast - esite) Alueelliset ympäristöjulkaisut

25 Kuva 10 Plancof Oy:n Luja puhdistamon periaate (Plancof Oy:n esite, muokattu, Jami Aho) Plancof Oy:n Luja puhdistamo Plancof Oy:n Luja puhdistamo on rakennettu maitotilan jätevesien puhdistamiseen Suodatin on betonirakenteinen biologis kemiallinen pienpuhdistamo Maitohuoneelta lähtevään pesuveteen syötetään fosforia saostavaa kemikaalia, jonka jälkeen jätevesi johdetaan puhdistamoon Asumisjätevedet johdetaan saostuskaivojen jälkeen puhdistamoon Puhdistamossa on kolmiosainen laskeutusosa, jonka jälkeen kiintoaineesta puhdistunut vesi siirtyy voimakasta ilmastusta vaativaan biologiseen puhdistusosaan, jossa on uppobiosuodin ja sieltä vaakasuodatuksena suodatinmassan läpi ja edelleen purkukohtaan (Kujala- Räty & Santala 2001, s 231) Puhdistamon periaate on esitetty kuvassa 10 Panospuhdistamot Lappajärvi Life hankkeessa on rakennettu Raita Environment Oy:n ja Atomar Oy:n aktiiviliete -periaatteella toimivia panospuhdistamoita (Sequencing Batch Reactor eli SBR) maitotilojen jätevesien käsittelyyn Panospuhdistamot on mitoitettu kohteisiinsa erikseen Pääsääntöisesti maitohuone- ja asumisjätevedet johdetaan ensin omiin saostuskaivoihinsa ja tämän jälkeen yhteiseen neutralointikaivoon, jossa jäteveteen lisätään veden ph:sta riippuen neutraloivaa kemikaalia Tämän jälkeen jätevedet johdetaan varsinaiseen prosessialtaaseen Panospuhdistamot toimivat jaksottaisesti; varsinaisessa prosessialtaassa vuorottelevat ilmastus, jäteveden selkeytys ja sel- keytyneen jäteveden poisto Prosessialtaaseen jää aktiivilietettä, jonka sisältämät mikrobit käyttävät ravintonaan seuraavan jätevesipanoksen sisältämää orgaanista ainetta hajottaen sen hiilidioksidiksi ja vedeksi Fosfori saostetaan kemiallisesti ja se jää lietteeseen Aktiiviliete-panospuhdistamon periaate on esitetty kuvassa 11 (Kallio & Santala 2002, s 35 39, Atomar Oy:n esite 2000) Panospuhdistamoissa voi myös olla ilmastamattomia jaksoja, jolloin lietteen mikrobit käyttävät jätevedessä olevan nitraattitypen happea ja reaktion seurauksena jäljelle jäänyt typpi haihtuu ilmaan (Oksjoki 2002a) Panospuhdistamoiden valmistajat suosittelevat panospuhdistamoiden lietteen tyhjennystiheydeksi yleensä 2 3 kertaa vuodessa Oksjoki (2002a, 2002b) on selvittänyt panospuhdistamoiden toimintaa ja selvityksen perusteella on laadittu yleishoito-ohje maitotilojen panospuhdistamoille Jäteveden orgaanisen kuorman hajotuksesta muodostuu lietettä, samoin fosforin saostukseen käytettävästä ferrosulfaatista Jäteveden sisältämä fosfori sitoutuu lietteeseen, jonka fosforipitoisuus nousee Panospuhdistamojen hoito-ohjeen mukaan puhdistamon lietteen näkösyvyyttä tulee seurata ja mikäli poistopumpun ja lietepatjan välillä on alle 30 senttimetriä kirkasta vettä, tulisi lietettä poistaa vähintään puolet poistopumppauksen jälkeen jääneestä tilavuudesta Myös puolen tunnin laskeuman määrittäminen on helppo toteuttaa tilalla Kun sen arvo lähenee 950 millilitraa tulisi lietettä poistaa Sopivaksi lietteen tyhjennysväliksi 24 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

26 laskettiin 2-3 kuukautta tilalla, jonka panospuhdistamoon tuli kahden kuukauden aikana noin kolme kiloa fosforia (Oksjoki 2002b) 3 4 Vedettömät käymälät ja muita jätevesien käsittelyvaihtoehtoja Yhden henkilön päivittäisestä orgaanisesta kuormituksesta 40 %, fosforikuormituksesta 80 % ja typpikuormituksesta 90 % aiheutuu vesikäymälästä Paras tapa vähentää vesistöön joutuvaa ravinnekuormitusta onkin valita muu kuin vesikäymälä Vaihtoehtoisia käymälöitä ovat vedettömät käymälät, joita on tavanomaisen kuivakäymälän lisäksi kompostikäymälät Kompostikäymälät luokitellaan suorakompostikäymälöihin, jolloin kompostisäiliö on yleensä käymälähuoneen ulkopuolella sekä pikakomposti- ja kuivikekäymälöihin, joissa kompostisäiliö on käymälähuoneessa Markkinoilla on useita eri kompostikäymälöitä (Valio 1998, s 39) Yksinkertaisen imeytyskuopan tai kaivon avulla voidaan imeyttää maahan vähäisiä määriä pesuvesiä, esimerkiksi kesämökin saunan pesuvedet Kesämökin keittiön jätevedet voidaan imeyttää vastaavasti, mutta ne on syytä esikäsitellä yksiosaisessa saostuskaivossa ennen johtamista jäteveden imeytykseen Vesikäymälöiden erityisratkaisuja ovat esimerkiksi vesikäymäläistuimet, joissa virtsa ja uloste erotetaan toistaan Näin ulosteen ja virtsan myöhempi jatkokäyttö on helpommin hoidettavissa Muita erityisratkaisuja ovat kiintoaineen ja nesteen erottelu, jolloin kiintoaine ja neste on edelleen jatkokäsiteltävä Alipainekäymälä, jossa käymäläjäte kerätään säiliöön alipaineella, on sovellutus vähän vettä käyttävästä käymälästä Käymäläjätteen jatkokuljetus ja käsittely tulee hoitaa erikseen (Aho 2002, s 10 11) Rakentamispaikoissa, jossa jätevesien maaperäkäsittely ei ole mahdollista tai alueilla, joissa viranomaisten niin määräävät, on WC jätevedet tai kaikki jäte- vedet johdettava umpisäiliöön Umpisäiliötä ei voida pitää hyvänä vaihtoehtona, koska siinä ongelma siirretään paikasta toiseen Umpisäiliöiden jätevedet on kuljetettava kunnallisiin jäteveden puhdistamoihin, josta aiheutuu kiinteistön haltijalle kustannuksia niin kuljetuksesta kuin jäteveden käsittelymaksuista Paras vaihtoehto jätevesien käsittelyyn olisi liittyminen kunnalliseen viemäriverkostoon Kunnallisten jätevedenpuhdistamojen toiminta on varmempaa kuin pienpuhdistamojen Suurissa yksiköissä puhdistamon hoidosta vastaavat asianmukaisen koulutuksen saaneet henkilöt ja puhdistamot ovat rakenteeltaan kestäviä Puhdistamojen käsittelemät jätevesienmäärät ovat suurempia, jolloin pienet jäteveden määrässä ja laadussa tapahtuvat vaihtelut eivät välittömästi lamaannuta puhdistamoa Lisäksi puhdistamojen puhdistustulosta seurataan säännöllisesti Jäteveden pienpuhdistamoita on muitakin malleja kuin edellä on esitetty Bioroottorissa roottori pyörii hitaasti jätevesialtaassa ja ilmassa Roottorilevyjen pinnalle kasvaa bakteerimassa, joka hajottaa jäteveden orgaanista ainesta Biosuodattimessa esikäsiteltyä jätevettä valutetaan suodatinmateriaalin läpi, jonka pinnalle muodostuu bakteerimassa, joka käyttää ravintonaan jätevedessä olevaa orgaanista ainesta Kuva 11 Panospuhdistamon periaate (Vilen & Viirret 2001 kirjasta Kallio & Santala 2002, s 37) Alueelliset ympäristöjulkaisut

27 4 Jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuus ja puhdistustulokset 4 1 Näytteenotto ja tutkimusmenetelmät Lappajärvi Life projektin suunnittelija seurasi jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuutta näytteenottokierroksen yhteydessä silmämääräisesti Myös jäteveden haju, sameus ja väri ilmensivät käsittelyjärjestelmien sen hetkistä toimintaa Projektin suunnittelija seurasi myös saostuskaivoihin kertyvän ja mahdollisesti saostuskaivosta karkaavan lietteen määrää ja esitti tarvittaessa kehotuksen tyhjentää saostuskaivot Suunnittelija on kirjannut jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuuteen liittyviä huomiota sekä kohteissa tehtyjä jäteveden käsittelyjärjestelmien kunnostustoimenpiteitä kunkin kohteen laboratorio- ja kenttäanalyysien yhteenvetotaulukkoon Ko yhteenvetotaulukoista ja suunnittelijan haastatteluista on koottu tiedot asumis- ja maitohuoneen jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuudesta ja tehdyistä kunnostustoimenpiteistä ja ne ovat liitteenä, liite 2 Mikäli jäteveden käsittelyjärjestelmä tehtyjen havaintojen perusteella toimi, otettiin näytteet laboratorio- ja/ tai kenttäanalyysejä varten Koska kenttäanalyysin kustannukset ovat vain pieni osuus laboratorioanalyysien kustannuksista voitiin kenttäanalyysejä tehdä määrällisesti enemmän Mikäli puhdistamossa oli selkeä toimintahäiriö, näytettä ei otettu vaan toimintahäiriön aiheuttama vika pyrittiin korjaamaan Tällaisia käyntejä ei ole erikseen kirjattu ylös Projektin rajalliset rahavarat rajoittivat näytteenottoa silloin, kun oli ilmeistä, että järjestelmä ei toiminut odotetulla tavalla Jäteveden tarkastus- ja näytteenottokierroksella käytiin keskimäärin 6 10 kohteella päivässä Vesinäytteet otettiin muovipulloihin ja kuljetettiin kylmälaukussa laboratorioon Kenttäanalyysit tehtiin joko kentällä tai viimeistään projektin toimistossa näytteenottokierroksen päätyttyä Laboratoriossa tutkittavat jätevesinäytteet pidettiin viileässä ja toimitettiin laboratorioon viimeistään näytteenottoa seuraavana aamuna Jätevesinäytteet otettiin kertanäytteinä käsittelyjärjestelmään tulevasta ja sieltä poistuvasta jätevedestä Panospuhdistamoilla otettiin käsitellystä jätevedestä kokoomanäytteinä puhdistamojen panoksen tyhjennyksen aikana Luotettavampi käsitys jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuudesta oltaisiin saatu, jos näytteenotto olisi toteutettu kokoomanäytteinä Kokoomanäytteiden ottoon ei ollut mahdollisuutta, koska tehoseurantakohteiden lukumäärä oli suuri ja kokoomanäytteiden otto olisi vaatinut lisää työvoimaa ja automaattiset näytteenottimet Hajasampo projektissa selvitettiin yhdellä puhdistamolla, miten puhdistamolta lähtevän jäteveden kertanäytteen tulokset vastaavat kokoomanäytteen tulosta Selvityksen mukaan osanäytteiden pitoisuuksien keskiarvo vastasi hyvin kokoomanäytteiden pitoisuuksia Vaihtelu riippui myös tutkittavasta parametristä, esimerkiksi kokonaisfosforin pitoisuudessa ei juurikaan ollut vaihtelua Biologisen hapenkulutuksen ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksissa oli eniten vaihtelua Selvityksen mukaan kertanäyte ei anna luotettavaa kuvaa puhdistamolta lähtevän jäteveden laadusta vaan näytteet tulisi ottaa kokoomanäytteinä Hajasampo projektissa näytteet kerättiin nel- 26 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

28 Taulukko 13 Näytteenottokertojen määrät Lappajärvi Life-projektin asuinkiinteistöjen tehoseurantakohteissa kohde jäteveden laboratorioanalyysi kenttäanalyysi nro käsittely- Lähtevä Tuleva Lähtevä Tuleva menetelmä 38 Maasuodatin Maasuodatin Maasuodatin + pumppaus Maasuodatin + pumppaus Maasuodatin + pumppaus IN-DRÄN Green Pack Green Pack Green Pack Sako + pumppaus Green Pack Sako Green Pack Bio Propipe Filt Propipe Filt Propipe Filt Eco-Plast Eco-Plast keskiarvo 2,9 2,9 8,0 8,9 mediaani jänä osanäytteenä Luotettavin näytteenottomenetelmä olisi näytteenotto automaattisella näytteenottimella Myöskin sähkön järjestäminen eräisiin näytteenottokohteisiin saattaisi olla ongelmallista (Kujala-Räty & Santala 2002, s 74) Lappajärvi Life projektissa otettiin kustakin tehoseurantakohteesta 2 3 näytettä tulevasta ja lähtevästä jätevedestä laboratorioanalyysejä varten Lisäksi tehtiin kustakin kohteesta aluksi noin kerran kuukaudessa kenttäanalyysejä, mutta projektin edistyessä näytteenottoa hieman harvennettiin Viimeiset näytteet tätä raporttia varten on otettu toukokuussa 2002 Näytteenottokierroksella on saatettu ottaa samasta kohteesta sekä laboratorio- että kenttäanalyysejä varten näytteet ja tällöin näytteenotto on laskettu vain kerran ja se on merkitty laboratorioanalyyseihin Projektin alussa haluttiin vartailla myös kenttäanalyysien luotettavuutta, jolloin analyysi on märitetty sekä kentällä että laboratoriossa Asuinkiinteistöjen jäteveden käsittelyjärjestelmiin tulevasta ja lähtevästä jätevedestä otetut laboratorio- ja kenttäanalyysien näytemäärät ovat taulukossa 13 Asuinkiinteistöjen kohdekohtaiset laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset ovat liitteenä, liitteet 2/1 2/16 Puhdistamoon tulevan jäteveden näyte otettiin 3-osaisen saostuskaivon tai vastaavan jäteveden esikäsittelyjärjestelmästä tulevasta jätevedestä ja lähtevän jäteveden näyte otettiin puhdistamon jälkeisestä näytteenottokaivosta tai purkuputken päästä Vesinäytteitä otettiin laboratorioanalyysejä varten keskimäärin kolme ja kenttäanalyysejä 8 9 kustakin kohteesta Kohteesta 85 ei otettu vesinäytteitä laboratorioanalyysejä varten Tyypillinen ongelma näytteenotossa oli, että jätevettä ei ollut tulossa järjestelmään Tällöin näytteenottoa varten jäteveden virtausta lisättiin esimerkiksi kaatamalla ensimmäiseen saostuskaivoon litraa vettä, joka vastasi suurin piirtein astianpesukoneen käyttämää vesimäärää Maitotilojen jäteveden käsittelyjärjestelmiin tulevasta ja lähtevästä jätevedestä otettujen laboratorio- ja kenttäanalyysien näytteenottomäärät ovat taulukossa 14 Maitotiloilta otettujen laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset ovat liitteinä, liitteet 2/17 2/24 Laboratorio- ja kenttäanalyysejä otettiin keskimäärin kolme Kenttäanalyysejä tehtiin selvästi vähemmän kuin asuinkiinteistöjen jäteveden käsittelyjärjestelmistä Kahdesta maitotilan jäteveden käsittelyjärjestelmästä, kohteen 34 maasuodatin ja Plancofin luja-puhdistamo 55, ei tehty laboratorioanalyysejä Kohde 56 on viimeisin projektin aikana rakennettu kohde, ja se otettiin käyttöön vasta tammikuussa 2002, eikä sen toiminnasta ole vielä käytettävissä riittävästi seurantatietoja Puhdistamossa käsitellään kolmen omakotitalon ja kolmen navetan jätevedet Asukasvastineluku on 60 ja kohde on asukasvastineluvulla mitattuna suurin Lappajärvellä toteutettu pienpuhdistamo Alueelliset ympäristöjulkaisut

29 Taulukko 14 Näytteenottokertojen määrät Lappajärvi Life-projektin maitotilojen tehoseurantakohteissa kohde jäteveden laboratorioanalyysi kenttäanalyysi kohteesta saatu nro käsittely- Lähtevä Tuleva Lähtevä Tuleva käyttökelpoisia menetelmä tuloksia 34 Maasuodatin IN-DRÄN + pumppaus x 17 Green Pack Sako Plus x 55 Luja-puhdistamo Panospuhdistamo x 135Panospuhdistamo x 18 Panospuhdistamo 53 x 11 Panospuhdistamo x 56 Panospuhdistamo keskiarvo 2,7 2,7 3,52,6 mediaani Laboratorio- ja kenttäanalyysit Laboratorioanalyysit tehtiin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Vaasan ja Kokkolan laboratoriossa tai Etelä-Poh- janmaan Vesitutkijat Oy:n laboratoriossa Ilmajoella Fekaaliset streptokokit ja koliformit määritettiin Vaasan kaupungin elintarvikelaboratoriossa Kenttäanalyyseissä käytettiin erityistä Visocolor ympäristöanalyysisalkkua Salkun analyysivalikoimasta käytettiin Lappajärvi Life projektissa fosfaattifosforin, nitraattitypen ja ammoniumtypen määrityksiä Jäteveden ph määritettiin Merck Ltd:n ph indikaattoriliuskoilla Lisäksi kirjattiin arvio jäteveden hajusta ja sameudesta Kenttäanalyysejä tehtiin alussa noin kerran kuukaudessa ja projektin edistyessä hieman harvemmin Asumisjätevesien tehoseurantakohteista otettiin näytteitä kenttäanalyyseihin keskimäärin 8 9 kertaa, tulevan jäteveden näytteenottojen vaihteluväli oli 2 19 ja lähtevän jäteveden näytteenottojen vaihteluväli oli 1 14 Maitotilojen käsittelyjärjestelmistä otettiin keskimäärin 2 4 kenttäanalyysiä Tulevan jäteveden näytteenottokerroissa vaihteluväli oli 1 10 ja lähtevän jäteveden vaihteluväli oli 1 12 Laboratoriomäärityksissä käytetyt menetelmät: * ph, SFS 3021 * kiintoaine, SFS-EN 873 * BOD 7, SFS 5508 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen laboratoriossa ja SFS-EN 1899 Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy:n laboratoriossa * kokonaistyppi, sisäinen menetelmä LSU 142 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen laboratoriossa ja sisäinen menetelmä EPV La14 (Koroleffin menetelmä) Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy:n laboratoriossa * nitraatti + nitriittityppi, sisäinen menetelmä LSU 115 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen laboratoriossa ja sisäinen menetelmä EPV La13 (Koroleffin menetelmä) Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy:n laboratoriossa * ammoniumtyppi, SFS 3032 * kokonaisfosfori, sisäinen menetelmä LSU 119Länsi-Suomen ympäristökeskuksen laboratoriossa ja sisäinen menetelmä EPV La07 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026:1986) Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy:n laboratoriossa * kemiallinen hapenkulutus, SFS 5504:1988 * hehkutusjäännös ja haihdutusjäännös määritettiin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen laboratoriossa, sisäinen menetelmä LSU 109, joka perustuu standardiin 3008 * Fekaaliset streptokokit, SFS 3015 * Kolimuotoiset bakteerit, SFS Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

30 Kenttätutkimuksissa käytetyn Visocolor ympäristöanalyysisalkun luotettavuutta fosfaattifosforin, ammoniumtypen ja nitraattitypen määrityksissä on selvitetty Lammin (2001) insinöörityössä Kenttätutkimuksissa käytettävä PF10 fotometrin kalibrointi tarkistettiin ja fotometrille määritettiin mittausrajat Laboratoriotulosten ja analyysisalkun tulosten välille määritettiin korrelaatiokertoimet Pienpuhdistamojen jätevesien fosfaattifosforitulokset korreloivat voimakkaasti laboratoriotulosten kanssa Pienpuhdistamoiden jätevesien ammoniumtyppimäärityksille saatiin myös voimakas korrelaatio, mutta ei nitraattitypen määrityksille (Lammi 2001, s 28 29) Nitraattitypen kenttäanalyysejä tehtiin Lappajärvi Life projektissa jonkin verran, mutta tuloksissa oli havaittavissa selvää epävarmuutta PF 10 fotometrin kalibroinnin tarkistuksessa havaittiin, että fosfaattifosforimäärityksissä fotometrillä saadut tulokset olivat systemaattisesti hieman suurempia kuin laboratoriotulokset Lammin tutkimuksessa päädyttiin muuntokertoimen tarkistamiseen Fos- forin ja fosfaattifosforin muuntokerroin on fosforin (P) ja fosfaattifosforin (PO 4 ) moolimassojen suhde (30,974 g/mol/ 94,97 g/mol) eli 0,326 Systemaattisesta virheestä johtuen muuntokerroin tarkistettiin ja uudeksi muuntokertoimeksi määritettiin 0,3 (Lammi 2001, 19, 21) Insinöörityössä selvitettiin myös näytteiden laimentamisen vaikutusta tulosten luotettavuuteen sekä näytteessä olevia, määritystä häiritseviä tekijöitäkuten sameuden vaikutusta tuloksiin Lappajärvi Life projektin laboratoriotuloksista tutkittiin fosfaattifosforin ja kokonaisfosforin vastaavuutta Asumisjätevesien (n = 62) fosfaattifosfori fosforina (mg/l) vastaavuus kokonaisfosforille (mg/l) määritettiin korrelaatiokerroin R 2, kuva 12 Tulokseksi saatiin 0,9905, joten riippuvuutta voidaan pitää voimakkaana Näytteenoton yhteydessä määritettiin myös jäteveden sameus ja haju Jäteveden sameus arvioitiin asteikolla 1 4, jossa 1 on kirkas, 2 hieman samea, 3 samea (ei nähnyt läpi) ja 4 jätevesi mustaa Jäteveden haju arvioitiin asteikolla 1 3, jossa 1 on hajuton, 2 hieman hajua ja 3 selvä jäteveden haju Kuva 12 Kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin vastaavuus asumisjätevesissä (n = 62) Lappajärvi Life projektissa Alueelliset ympäristöjulkaisut

31 4 2 Tulokset ja niiden tarkastelu Asumisjäteveden ja maitotilan jäteveden käsittelyjärjestelmiin tulevan ja lähtevä jäteveden tuloksia tarkastellaan lähinnä vain kiintoaineen, biologisen hapenkulutuksen eli BOD 7, kokonaisfosforin, fosfaattifosforin (PO 4 -P), kokonaistypen ja ammoniumtypen (NH 4 - N) pitoisuuksina Raportin liitteenä (liitteet 2/1 2/24) ovat kaikki laboratorioja kenttäanalyysien kohdekohtaiset tulokset Tuloksiin on pienellä p-kirjaimella merkitty sellaiset tulokset, jotka on poistettu kohteen tulosten keskimääräisiä pitoisuuksia laskettaessa Tuloksia on poistettu silloin, kun on ollut ilmeistä, että järjestelmä ei toimi tai kun esimerkiksi järjestelmään on tullut runsaasti vuotovesiä Samoin tuloksia on poistettu silloin, kun jäteveden käsittelyjärjestelmän kehittäminen on ollut kesken Jäteveden käsittelyjärjestelmiin tuleva jätevesi Talousjätevesiasetusluonnoksen (Ympäristöministeriö 2001) mukaan käsittelemättömän jäteveden ravinnepitoisuudet riippuvat vedenkulutuksesta Taulukossa 7 (sivu 15) on jäteveden ravinnepitoisuudet, kun jäteveden kulutus on 120 l/as/d Hajasampo projektissa (Kujala-Räty & Santala 2002, s 73) on saostuskaivoista lähtevän jäteveden eli jäteveden käsittelyjärjestelmään tulevan jäteveden pitoisuuksina käytetty laskelmissa BHK mg/l, kokonaisfosforin 16 mg/l, kokonaistyppi 105 mg/l Asumisjätevedet Lappajärvi Life projektissa asumisjäteveden käsittelyjärjestelmään tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ovat taulukossa 15 Jäteveden käsittelyjärjestelmään tulevan jäteveden kiintoainepitoisuudet olisivat Lappajärvi Life projektissa noin puolessa kohteista korkeampia kuin Hajasampo projektissa käytetyt tulevan jäteveden kiintoainepitoisuus 71 mg/l Yhden kohteen (33) korkeat kiintoainepitoisuudet nostavat Lappajärvi Life projektissa tulevan jäteveden kiintoainepitoisuuden keskiarvoa Saostuskaivoista voi lähteä helpohkosti kiintoainetta jäteveden käsittelyjärjestelmään, jos esimerkiksi saostuskaivot on mitoitettu väärin tai saostuskaivoihin kertyvän lietteen tyhjennys viivästyy Myöskin saostuskaivoihin tulevat salaoja- tai vuotovedet voivat nostaa kiintoainepitoisuutta Lappajärvi Life projektissa todetut tulevan jäteveden BOD 7 :n, kokonaisfosforin ja typen pitoisuuksien mediaanit vastaavat varsin hyvin talousjätevesiasetuksen mukaisella 120 l/ as/d määrällä laskettua jäteveden pitoisuutta (taulukko 7), kun otetaan huomioon, että tuleva jätevesi on esikäsitelty saostuskaivoissa, joiden puhdistusteho on vain noin % Lappajärvi Life projektissa kertanäytteinä otetut tulevan asumisjäteveden ravinnepitoisuudet vastasivat siis melko hyvin talousjätevesiasetusluonnosta (Ympäristöministeriö 2001) Hajasampo projektiin (Kujala-Räty & Santala 2001, s 73) verrattuna kiintoaineen ja BOD 7 :n pitoisuudet olivat Lappajärvi Life projektissa selvästi suuremmat Taulukon 15 tuloksista voidaan laskea keskiarvo myös siten, että keskiarvoon ei lasketa mukaan kohdetta 37, jossa käsitellään vain pesuvesiä, eikä niitä tuloksia, joissa on hyväksyttäviä tuloksia ollut vain yksi Tällöin keskiarvoksi tulee kiintoaineelle 141 mg/l, BOD 7 :lle 341 mg/l, kokonaisfosforille 15,4 mg/l ja kokonaistypelle 107,4 mg/l Kiintoaineen keskiarvo olisi siis lievästi suurempi Maitotilojen jätevedet Maitotilojen ja maitohuonejätevesien käsittelemättömän jäteveden kohdekohtaiset tulokset ovat taulukossa 16 Tulevan jäteveden ravinnepitoisuudet vastaavat varsin hyvin kirjallisuudesta (taulukko 11) saatuja maitotilan ja maitohuonejätevesien pitoisuuksia BOD 7 pitoisuudet vaihtelevat kohteittain ja 30 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

32 pitoisuuksien vaihteluun vaikuttaa jäteveden mukana tuleva maidon määrä Erityisesti kohteessa 17, jossa käsitellään vain maitohuonejätevesiä, BOD 7 pitoisuutta voidaan pitää korkeana Myöskin kohteen 18 BOD 7 pitoisuutta voidaan pitää tavanomaista korkeampina Tulevan jäteveden fosforipitoisuuden vaihtelu kohteittain kuvastanee tilalla käytettävien pesuaineiden fosforipitoisuutta Kohteen 11 tulevan jäteveden fosforipitoisuus on korkein Lappajärvi Life projektissa mitattu Kohteissa 17 ja 135, joissa käsitellään vain maitohuonejätevesiä, tulevan jäteveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat pienempiä kuin keskimäärin maitohuoneen tulevassa jätevedessä (70 mg/l) Asumisjätevesien käsittelyjärjestelmät Puhdistamoiden toimivuutta voidaan arvioida haitta-aineiden poistoprosentteina tai pelkästään lähtevän jäteveden pitoisuutena mg/l Yleensä on helpompi ymmärtää puhdistustulosta, jos se ilmoitetaan prosentteina Tulevan jäteveden näytteet otettiin Lappajärvi Life projektissa järjestelmään tulevasta jätevedestä, toisin sanoen siitä jätevedestä, joka lähtee saostuskaivosta jäteveden käsittelyjärjestelmään Mikäli tästä lasketaan puhdistustulos prosenttei- Taulukko 15 Käsittelemättömän asumisjäteveden keskimääräiset pitoisuudet Lappajärvi Life projektissa kohde jäteveden kiintoaine BOD 7 Kok P Fosfaatti- Kok N Ammonro käsittely- fosfori nium N menetelmä (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) 38 Maasuodatin 50 (1 180 (1 24 (1 17,5 190 (1 63,6 33 Maasuodatin 586,8 321,7 14,7 10,5 120,4 (1 60,1 1 Maasuodatin 57,3 215,3 10,5 (2 11,3 89,9 (2 56,8 36 Maasuodatin 54,5 (2 540 (2 11,7 (2 10,7 120 (1 65,4 15 Maasuodatin 50 (1 380 (1 13 (1 9,4 76 (1 40,3 53 IN-DRÄN 155 (2 540 (2 11,5 (2 15,9 49,1 8 Green Pack 130 (1 290 (1 18 (1 15,5 120 (1 46,8 104 Green Pack 90 (2 480 (2 15 (2 20,2 64,3 14 Green Pack Sako ,9 9,4 84,3 ( Green Pack Sako 63,5 (2 123,3 13,5 (2 8,4 81,7 37 3) Green Pack Bio 119, ,2 15,8 10,3 46 Propipe Filt (1 380 (1 12 (1 13,6 97 ( Propipe Filt ,6 84,2 29 Propipe Filt ,1 248,3 21,2 20,2 126, Eco-Plast 132, ,7 (2 15,7 68,9 (2 46,8 9 Eco-Plast 162,1 443,3 32,7 (2 20,6 259 (1 154,7 keskiarvo 123,3 332,1 15,8 14,0 114,0 64,0 mediaani ,7 13,5 14,6 108,5 61,6 minimi ,3 10,5 8,4 15,8 10,3 maksimi 586, ,7 20, ,7 1) hyväksyttäviä tuloksia yksi 3) vain pesuvedet 2) hyväksyttäviä tuloksia kaksi na, tulos kertoo vain järjestelmään kuuluvan esimerkiksi maasuodattimen, massasuodattimen tms puhdistustuloksen eikä koko järjestelmän, johon myös saostuskaivot kuuluvat ja joiden merkitystä ei tule sivuuttaa, puhdistus- Taulukko 16 Maitotilojen käsittelemättömän jäteveden keskimääräiset pitoisuudet Lappajärvi Life projektissa kohde menetelmä kiintoaine BOD 7 Kok P Fosfaattifosfori Kok N Ammonium N nro (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) 34 Maasuodatin 6,9 26,5 27 IN-DRÄN 282, ,3 16,2 43,7 17 Green Pack Sako Plus (* ,2 (2 22 6,8 55 Luja -puhdistamo 20,3 28,6 30 Panospuhdistamo 135,7 406,7 10,2 12,9 64 (2 51,7 135Panospuhdistamo (* 210 (2 450 (2 53,5 (2 57,5 48 (2 18 Panospuhdistamo 493,4 (2 891,5 (2 19,6 (2 9,3 (1 52 (1 11 Panospuhdistamo 84 (1 590 (2 60 (2 28,2 31,2 keskiarvo maitotilan jätevesille 248,9 457,1 28,0 15,6 40 keskiarvo maitohuonejätevesille ,3 46,5 27,4 1)hyväksyttyjä tuloksia yksi (* vain maitohuonejätevesiä 2)hyväksyttyjä tuloksia kaksi Alueelliset ympäristöjulkaisut

33 tulosta Tässä raportissa ei kerrota puhdistustehoista prosentteina vaan lähtevän jäteveden pitoisuuksina, mg/l Asumisjätevesien käsittelyjärjestelmistä haluttiin tässä työssä selvittää, miltä osin järjestelmät täyttävät talousjätevesiasetuksen tulevat puhdistusvaatimukset Lappajärvi Life projektin tehoseurantakohteiden keskimääräisiä lähtevän jäteveden pitoisuuksia verrataan tulevaan talousjätevesiasetuksen BOD 7, kokonaisfosforin ja kokonaistypen ylempään ja alempaan puhdistusvaatimukseen, kun käytettävä jätevesimäärä on vuorokaudessa 120 l/as ja pesuvesissä 90 l/as/d (taulukko 7, sivu 15) Hajasampo projektissa arvioitiin puhdistustulos hyväksi, kun lähtevän jäteveden BOD 7 pitoisuus oli enintään 30 mg/l ja kokoisfosforipitoisuus enintään 2 mg/l Puhdistustulos arvioitiin välttäväksi, kun lähtevän jäteveden BOD 7 pitoisuus oli mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 2 5 mg/l (Kujala- Räty & Santala 2001 s 171) Maapuhdistamot: maasuodattimet ja IN-DRÄN menetelmä Lappajärvi Life projektin omakotitalojen ja koulujen maasuodattimista sekä IN-DRÄN maaperäkäsittelystä lähtevän jäteveden kohdekohtaiset tulokset Taulukko 17 Omakotitalojen ja koulujen maasuodattimista sekä IN-DRÄN maaperäkäsittelyn lähtevän jäteveden pitoisuudet Lappajärvi Life projektissa sekä talousjätevesiasetuksen ylempi ja alempi puhdistusvaatimus kohde kiintoaine BOD 7 Kok P Fosfaattifosfori Kok N Ammonium N nro (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) Omakotitalojen maasuodattimet 38 (1 28 (1 2 (1 0,3 1,3 ( , ,2 17,7 (2 0,4 2,7 79,2 (2 26,5 1 6,6 3 1,3 2,1 75,7 (2 13,2 Koulujen maasuodattimet (2 28 (2 0,3 (2 0,1 44 (1 11, (2 (1 5 0,2 (2 0,4 33 8,3 IN-DRÄN maaperäkäsittely (1 27 (1 4,5 (2 2 18,5 talousjätevesi- ylempi 42 2,8 70 asetus, 120 l/as/d alempi 83 5,5 82 1) hyväksyttäviä tuloksia yksi 2) hyväksyttäviä tuloksia kaksi ja talousjätevesiasetuksen ylemmät ja alemmat puhdistusvaatimukset ovat taulukossa 17 Taulukkoon on myös merkitty, jos kohteen lähtevästä jätevedestä on saatu vain yksi tai kaksi hyväksyttävää tulosta Puhdistustulokseen vaikuttaa oleellisesti puhdistamoon tuleva jätevesi Kohteen 33 maasuodattimessa ongelmia aiheuttivat saostuskaivoon johdetut kuivatusvedet, mikä näkyi myös tuleva jäteveden korkeana kiintoainepitoisuutena (587 mg/l, 3 mittausta) ja BOD 7 pitoisuutena (321 mg/l, 3 mittausta) IN-DRÄN menetelmän puhdistamoon tulevan jäteveden kiintoainepitoisuus keskiarvo oli 155 mg/l ja BOD mg/l (kummastakin kaksi mittausta) Tämä viittasi siihen, että puhdistamoon tulisi saostuskaivoista kiintoainetta Yhteenvedot kohdekohtaisista laboratorio- ja kenttätutkimuksen tuloksista ovat liitteenä, liitteet 2/1 2/6 Kaikki maaperäkäsittelymenetelmät poistivat erittäin hyvin orgaanista ainesta ja ylemmät talousjätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset täyttyisivät Kokonaisfosforin osalta maasuodattimien puhdistustulokset täyttäisivät ylemmän talousjätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksen ja IN-DRÄN menetelmä täyttäisi alemman puhdistusvaatimuksen Koulujen maasuodattimet toimivat kokonaisuutena ottaen erittäin hyvin Niiden kokonaistypenkin puhdistustulos täyttäisi talousjätevesiasetuksen ylemmän puhdistusvaatimuksen Omakotitalojen maasuodattimista kohteiden 33 ja 1 tulokset täyttäisivät alemman puhdistusvaatimuksen Kohteesta 38 on vain yksi kokonaistypen laboratoriotulos ja sen mukaan puhdistustulos ei täyttyisi asetusluonnoksen puhdistusvaatimusta IN-DRÄN menetelmän puhdistamosta ei ole tutkittu kokonaistyppeä vaan ammoniumtyppeä kenttäanalyysillä ja tulosten mukaan puhdistamo poisti ammoniumtyppeä kohtuullisesti Fosforin sitoutuminen maasuodattimessa vähenee ajan mittaan Uudessa maasuodattimessa voi fosforin vähenemä olla jopa 90 %, mutta se las- 32 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

34 Kuva 13 Kohteen 33 maasuodattimen tulevan ja lähtevän jäteveden fosfaattifosforipitoisuus maasuodattimen käyttöönotosta kee varsin pian alle 50 prosentin (Santalan 1990, s 17, vrt Rontu & Santala 1993, s 39) Myös Lappajärvi Life projektin vanhimmissa maasuodattimissa on havaittavissa pitoisuuksien vähäistä kohoamista Kuvassa 13 on kohteen 33 tulevan ja lähtevän jäteveden fosfaattifosforin pitoisuudet kuukausina puhdistamon käyttöönotosta Jos fosfaattifosforin pitoisuutta halutaan verrata talousjätevesiasetuksen fosforin alempaan (2,7 mg/l) ja ylempään (5,4 mg/l) puhdistusvaatimukseen havaitaan kohteen 33 fosfaattifosforipitoisuuksien kohoavan hitaasti ja puhdistustuloksen heikkenevän alle vaatimusten Miltei kaikki fosfori on fosfaattimuodossa Kivivillapuhdistamot: Green Pack, Green Pack Sako ja Green Pack Bio Green Pack-, Green Pack Sako- ja Green Pack Bio puhdistamojen lähtevän jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja talousjätevesiasetuksen ylempi ja alempi puhdistusvaatimus ovat taulukossa 18 Green Pack kohteen 104 tulevan jä- Taulukko 18 Green Pack-, Green Pack Sako- ja Green Pack Bio-kivivillapuhdistamojen lähtevän jäteveden keskimääräiset pitoisuudet Lappajärvi Life projektissa ja talousjätevesiasetuksen ylempi ja alempi puhdistusvaatimus kohde kiintoaine BOD 7 Kok P Fosfaattifosfori Kok N Ammonium N nro(mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) Green Pack 8 23,5 18,8 9,4 7,3 64,5 (1 23, ,3 50,5 22,3 18,1 54,9 Green Pack Sako 14 31,9 104,4 7,3 6,2 54,3 (2 30, (2 104,7 13 (2 10,6 8,4 (1 54 talousjätevesiasetus, ylempi 42 2, l/as/d alempi 83 5,5 82 Green Pack Bio 37 (* 86,8 95,8 5,3 4,4 17,3 (1 4,7 talousjätevesiasetus/ ylempi 56 3,7 93 pesuvesi (* alempi 111 7, ) hyväksyttyjä tuloksia yksi (* vain pesuvesiä 2) hyväksyttyjä tuloksia kaksi Alueelliset ympäristöjulkaisut

35 Taulukko 19 Propipe Filt ja Eco-Plast puhdistamojen lähtevän jäteveden pitoisuudet Lappajärvi Life projektissa sekä talousjätevesiasetuksen ylempi ja alempi puhdistusvaatimus kohde kiinto- BOD 7 Kok P Fosfaatti- Kok N Ammonro aine fosfori nium N (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) Propipe Filt (3 4,9 (1 310 (1 1 (1 9,6 95 (1 49,5 85 (3 4,5 64,4 29 (3 49,8 185,8 8,6 12,8 119,7 76,3 Eco-Plast 3110,7 72,7 0,6 0,5 43, ,7 349,3 31,7 (2 13,7 248,6 (1 158,1 talousjätevesiasetus, ylempi 42 2, l/as/d alempi 83 5,5 82 1) hyväksyttyjä tuloksia yksi 3) massasuodattimien massan 2) hyväksyttyjä tuloksia kaksi puhdistusteho vaihtelee teveden BOD 7 pitoisuutta, 480 mg/l, voidaan pitää korkeana Samoin korkeita ovat Green Pack Bio puhdistamoon tulevan jäteveden kiintoainepitoisuus 120 mg/l ja kokonaisfosforin pitoisuus 14 mg/l Tämä saattaisi viitata kummankin kohteen osalta siihen, että kiintoainetta on tullut saostuskaivoista jäteveden käsittelyjärjestelmiin Green Pack Bio kohteessa käsitellään vain pesuvesiä Yhteenvedot kohdekohtaisista laboratorio- ja kenttätutkimuksen tuloksista ovat liitteenä, liitteet 2/7 2/11 Green Pack puhdistamot poistivat orgaanista ainesta hyvin ja talousjätevesiasetuksen ylemmät puhdistusvaatimukset täyttyisivät Green Pack- että Green Pack Sako puhdistamojen kokonaisfosforin puhdistustulos on huono Tulosten perusteella kohteet 104 ja 2 eivät poistaneet lainkaan kokonaisfosforia Green Pack Sako puhdistamoista lähtevän jäteveden kokonaistypen pitoisuudet näyttäisivät täyttävän ylemmän puhdistusvaatimuksen Green Pack puhdistamo (kohde 8) näyttäisi täyttävän kokonaistypen ylemmän puhdistusvaatimuksen Kohteista on vain muutamia hyväksyttyjä tuloksia, joten päätelmät ovat korkeintaan suuntaa antavia Green Pack Bio puhdistamossa kiintoaineen ja kokonaistypen pitoisuudet eivät ole pienentyneet, sillä tulevan jäteveden kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus on 120 mg/l ja kokonaistypen keskimääräinen pitoisuus on 16 mg/l Fosforipitoisuudet pienenivät jonkin verran Koska kohteessa käsitellään vain pesuvesiä, puhdistamo täyttäisi talousjätevesiasetuksen BOD 7 :n ja fosforin alemman puhdistusvaatimuksen Kokonaistypen analyysituloksia on vain yksi, joten tulokseen tulee suhtautua suuntaa antavana Muut pienpuhdistamot: Propipe Filt 1400 massasuodatus ja Eco- Plastin kaivopuhdistamo Massasuodattimien ja kaivopuhdistamoiden kohdekohtaiset lähtevän jäteveden pitoisuudet ovat taulukossa 19 Massasuodattimien tuloksia ei pitäisi suoraan verrata muiden puhdistamoiden tuloksiin, koska menetelmän luonteeseen kuuluu, että puhdistamon teho heikkenee ajan myötä Lähtevän jäteveden ravinnepitoisuuksien keskiarvo ei ole oleellisin tekijä arvioitaessa puhdistamon toimivuutta Oleellisempaa on tarkastella aikaa, jonka puhdistamo toimii hyväksyttävällä tavalla Eco- Plastin kaivopuhdistamoista kohdetta 9 kehitettiin projektin aikana ja puhdistustuloksen seuranta oli tiivistä Yhteenvedot kohdekohtaisista laboratorio- ja kenttäanalyysien tuloksista ovat liitteenä, liitteet 3/12 3/16 Kokonaisfosforin poistossa massasuodattimien teho vaihtelee Orgaanisen aineksen ja kokonaistypen puhdistusteho oli kummassakin kohteessa huono, koska puhdistamoita ei ole suunniteltu poistamaan niitä Myös ammoniumtypen osalta puhdistustulos on vaatimaton, kun tulevan jäteveden pitoisuus on 84 mg/l (5 näytettä) ja lähtevän jäteveden pitoisuus 64 mg/l (8 näytettä) Massasuodatuksessa fosforia pidättävän massan fosforinsitomiskyky heikkenee ajan kuluessa Valmistajan ohjeen mukaan massat tulisi vaihtaa kerran vuodessa (Envitop Oy, internet sivut ) Kuvassa 14 on esitetty kohteen 46 tulevan ja lähtevän jäteveden fosfaattifosforipitoisuudet vuoden ajalta käyttöönotosta lähtien Massan fosforia pidättävä kyky heikkenee selvästi jo runsaan puolen vuoden jälkeen Massasuodatukset on toteutettu asentamalla vanhojen 3 osaisten saostuskaivojen jälkeen erilliset kaivoele- 34 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

36 Kuva 14 Kohteen 46 Propipe Filt 1400 massasuodattimen tulevan ja lähtevän jäteveden fosfaattifosforipitoisuus ensimmäisen toimintavuoden aikana mentit, joissa on fosforia saostavaa massaa Massasuodattimiin käytettyjen massojen koostumusta on kehitetty edelleen projektin aikana Toukokuussa 2002 kaikkien kolmen kohteen massat vaihdettiin Massojen poisto kaivoelementeistä käytössä olleella massatyypillä osoittautui työlääksi Paikalla oli kaksi traktoria imuvaunuineen ja puhdasta vettä kului yhden kaivon massojen poistamiseen 5 m 3 Eco-Plastin kaivopuhdistamoista kohteessa 31 kokonaisfosfori on poistunut erittäin hyvin Orgaanisen aineksen puhdistustulos täyttäisi talousjätevesiasetuksen alemman rajan Kohteen 9 lähtevän jäteveden pitoisuudet ovat kaikkien tulosten suhteen huonoja eivätkä täyttäisi talousjätevesiasetuksen vaatimuksia Kumikaan puhdistamo ei poistanut ammoniumtyppeä Yhteenveto asumisjäteveden käsittelyjärjestelmistä Lappajärvi Life projektissa asumisjäteveden käsittelyjärjestelmiin tulevan jäteveden kokonaisfosforin pitoisuuden keskiarvo oli 15,8 mg/l ja mediaani 13,5 mg/l Kohdekohtaiset tulokset vaih - telivat melkoisesti Puhdistamojen välillä oli runsaasti vaihtelua, kahdesta samantyyppisestä puhdistamosta toinen toimi ja toinen ei Yleinen fosforin vähentämistavoite eli fosforikuormituksen puolittaminen toteutuisi pääosassa tehoseurantakohteista Asumisjäteveden tehoseurantakohteiden lähtevän jäteveden pitoisuudet ja vertailu talousjätevesiasetuksen ylempään ja alempaan puhdistusvaatimukseen ovat taulukossa 20 IN-DRÄN, toisen Green Pack Sako Green Pack Bio ja toisen Eco-Plastin kaivopuhdistamon lähtevän jäteveden kiintoainepitoisuudet olivat korkeita, mikä viittaisi kiintoaineen karkaamiseen käsittelyjärjestelmästä Lähtevään jäteveteen kiintoaine voi tulla myös näytteenottokaivosta tai poistoputkesta, joiden pinnalle muodostuu kasvustoa ja joka sitä häirittäessä lähtee liikkeelle Lähtevän jäteveden korkea kiintoainepitoisuus nostaa myös lähtevän jäteveden orgaanisen aineen ja kokonaisfosforin pitoisuuksia Erityisen korkeat lähtevän jäteveden BOD 7 pitoisuudet ovat toisessa kaivopuhdistamossa Kaikki maaperäkäsittelymenetelmät ja toinen Green Pack puhdistamo saavuttaisivat orgaanisen aineen talousjätevesiasetuksen ylemmän puhdistusvaatimuksen Alemman puhdis- Alueelliset ympäristöjulkaisut

37 Taulukko 20 Yhteenveto asumisjäteveden käsittelyjärjestelmien keskimääräisistä lähtevän jäteveden pitoisuuksista Lappajärvi Life projektissa kohde kiintoaine BOD 7 Kok P Fosfaattifosfori Kok N Ammonium N nro (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) 854,564,4 Omakotitalojen maasuodattimet (1 2 (1 0,3 (1 1,3 130 (1 25, ,2 17,7 0,4 2,7 79,2 (2 26,5 1 6,6 3 1,3 2,1 75,7 (2 13,2 Koulujen maasuodattimet (2 28 (2 0,3 (2 0,1 44 (1 11, (2 5 (1 0,2 (2 0,4 33 8,3 IN-DRÄN (1 27 (1 4,5 (2 2 18,5 Green Pack 8 23,5 18,8 9,4 7,3 64,5 (1 23, ,3 50,5 22,3 18,1 54,9 Green Pack Sako 14 31,9 104,4 7,3 6,2 54,3 (2 30, (2 104,7 13 (2 10,6 8,4 (1 54 Green Pack Bio 37 (* 86,8 95,8 5,3 4,4 17,3 (1 4,7 Propipe Filt ,9 (1 310 (1 1 (1 9,6 95 (1 49, ,8 185,8 8,6 12,8 119,7 76,3 Eco Plast 31 10,7 72,7 0,6 0,5 43, ,7 349,3 31,7 (2 13,7 248,6 (1 158,1 keskiarvo (3 43,3 91,4 7,2 6,1 86,6 43,8 talousjätevesiasetus, ylempi 42 2, l/as/d alempi 83 5,5 82 talousjätevesiasetus/ ylempi 56 3,7 93 pesuvesi (* alempi 111 7, ) hyväksyttäviä tuloksia yksi 3) keskiarvossa ei ole mukana kohde 37 2) hyväksyttäviä tuloksia kaksi tusvaatimuksen saavuttaisi toinenkin Green Pack puhdistamo ja kohteen 31 kaivopuhdistamo Muut puhdistamot eivät täyttäisi alempaa 80 prosentin puhdistusvaatimusta Green Pack Sako- ja Green Pack Bio puhdistamoissa käytetään suodatinpatruunoita, joissa jätevesi suodattuu ja joihin muodostuu bakteerikasvusto, joka poistaa jätevedessä olevaa orgaanista ainetta Propipe Filt 1400 massasuodatusta ja Eco-Plastin kaivopuhdistamoa ei ole varsinaisesti suunniteltu poistamaan orgaanista ainesta vaan lähinnä fosforia Tosin toinen seurannassa olleista kaivopuhdistamoista poisti kohtuullisesti myös orgaanista ainesta tehokkaan saostuksen ansiosta Kokonaisfosforin osalta talousjätevesiasetuksen ylemmät puhdistusvaatimukset täyttyisivät keskimäärin maasuodattimella, yhdellä massasuodattimella, josta tosin on vain yksi tutkimustulos ja toisella kaivopuhdistamolla Alempi 70 prosentin puhdistusvaatimus täyttyisi IN-DRÄN menetelmällä Jäteveden fosfori sitoutuu kemiallisesti maahiukkasiin tai muuhun suodatusmateriaaliin Maasuodattimissa fosforin pidätyskyky heikkenee ajan myötä Nyt käytettävissä olleet tutki- 36 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

38 mustulokset antavat ehkä liian hyvän kuvan maasuodattimien toiminnasta, sillä suodattimet olivat olleet toiminnassa vasta keskimäärin 1 2 vuotta Fosforin pidättymistä maaperässä voitaisiin parantaa, mikäli olisi mahdollista käyttää sellaista suodatinhiekkaa, jossa olisi esimerkiksi rautayhdisteitä Fosfori voidaan saostaa myös kemiallisesti, jolloin fosfori jää kiintoaineeseen Massasuodatuksessa jätevesi johdetaan erityisen fosforia pidättävän massan läpi, massan fosforia pidättävä vaikutus heikkenee ajan myötä Kaivopuhdistamossa jäteveteen syötetään ferrosulfaattia fosforin saostamiseksi ja fosforin saostus onnistui hyvin toisessa kaivopuhdistamossa Kokonaistypen osalta talousjätevesiasetuksen ylempi puhdistustulos näyttäisi täyttyvän koulujen maasuodattimissa, alempi puhdistusvaatimus näyttäisi täyttyvän kahdella maasuodattimella Kokonaistypen osalta analyysituloksia on varsin vähän johtopäätösten tekoon Green Pack Bio puhdistamossa käsiteltiin vain pesuvesiä ja sen puhdistustuloksia on verrattu pesuvesien pitoisuuksista laskettuihin ylempään ja alempaan talousjätevesiasetuksen mukaiseen puhdistusvaatimukseen Green Pack Bio täyttäisi talousjätevesiasetuksen alemmat puhdistusvaatimukset Kokonaistypen osalta analyysituloksia oli tosin vain yksi Taulukko 21 Maasuodattimien lähtevän jäteveden pitoisuudet Hajasampo projektissa ja Lappajärvi Life projektissa Hajasampo 1) Lappajärvi Life 2) Kiintoaine 18 mg/l 24,6 mg/l BOD 7 7 mg/l 11,1 mg/l Kokonaisfosfori 4,3 mg/l 0,5 mg/l Kokonaistyppi 49 mg/l 72,4 mg/l 1) Hajasampo projektin 13 maasuodattimen keskiarvot (Kujala-Räty & Santala 2001, s 79) 2) Lappajärvi Life projektin viiden maasuodattimen keskiarvot Typpeä ja orgaanista kuormitusta Green Pack puhdistamot poistavat, mutta fosforin poistoteho on huono Lappajärvi projektissa Green Pack Sako toimi hieman paremmin kuin Hajasampo projektissa Lappajärvi Life projektissa Propipe 1400 Filt massasuodattimien (2 kohdetta) toiminta vaihteli ja toisesta kohteesta saatiin vain yhdet laboratoriotulokset Hajasampo projektissa neljän kohteen keskiarvot olivat kiintoaine 120 mg/l, BOD mg/l, kokonaisfosfori 9,8 mg/l ja kokonaistyppi 86 mg/l (Kujala-Räty & Santala 2001, s 92) BOD 7 :n ja kokonaistypen pitoisuudet ovat olleet kummassakin projektissa korkeita Vertailu Hajasampo projektissa saatuihin tuloksiin Maasuodattimien lähtevän jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja vertailu Hajasampo projektin tuloksiin ovat taulukossa 21 Hajasampo projektissa kiintoaineen, BOD 7 :n ja kokonaistypen poisto oli tehokkaampaa kuin Lappajärvi Life projektissa Kokonaisfosforin poisto oli puolestaan selvästi parempaa Lappajärven valuma-alueen kohteissa Kivivillapuhdistamojen Green Pack ja Green Pack Sako:n lähtevän jäteveden pitoisuudet Hajasampo ja Lappajärvi Life projekteissa ovat taulukossa 22 Puhdistustulokset ovat kauttaaltaan parempia Lappajärvi Life projektissa Taulukko 22 Green Pack ja Green Pack Sako puhdistamojen lähtevän jäteveden pitoisuudet Hajasampo ja Lappajärvi Life projekteissa Green Pack Green Pack Sako Hajasampo 1) Lappajärvi Life 2) Hajasampo 1) Lappajärvi Life 2) Kiintoaine 59 mg/l 30,9 mg/l 45 mg/l 70,5 mg/l BOD 7 54 mg/l 34,7 mg/l 110 mg/l 104,5 mg/l Kokonaisfosfori 17 mg/l 15,9 mg/l 17 mg/l 10,1 mg/l Kokonaistyppi 96 mg/l 100 mg/l 1) Hajasampo projektin neljän puhdistamon keskiarvot (Kujala-Räty & Santala 2001, s 87, 89) 2) Lappajärvi Life projektin kahden puhdistamon keskiarvot Alueelliset ympäristöjulkaisut

39 4 2 3 Maitotilan jätevesien käsittelyjärjestelmät Taulukko 23 Käsittelemättömän maitotilan jäteveden ja maitohuonejäteveden haitta-ainemäärät sekä talousjätevesiasetuksen mukaiset ylemmät ja alemmat puhdistusvaatimukset ja pitoisuudet Talousjätevesi- jätevesi- BOD 7 Kok- P Kok N asetus 5 määrä (mg/l) (mg/l) (mg/l) puhdistus - % 90 % 80 % 85 % 70 % väh 40 % väh 30 % käsittelemätön maitotilan jätevesi 1000 l/d käsitelty maitotilan jätevesi ,7 11, käsittelemätön maitohuonejätevesi 400 l/d käsitelty maitohuonejätevesi , Taulukko 24 Käsitellyn maitotilan jäteveden ja maitohuonejäteveden kohdekohtaiset pitoisuudet ja keskiarvot Lappajärvi Life projektissa sekä talousjätevesiasetuksen ylempi ja alempi puhdistusvaatimus kohde kiinto- BOD 7 Kok P Fosfaatti- Kok N Ammonro aine fosfori nium N (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) IN-DRÄN 27 11,3 2,3 55,5 14,7 Green Pack Sako Plus 17 (* 16 (2 94,5 (2 1,6 (2 6,3 2,2 (1 4,1 (2 Raita Environment Oy:n panospuhdistamo 30 4,7 (2 14 (2 (1 0,1 44 ( (* 35,8 5,5 (2 220 (1 152 (2 Atomar Oy:n panospuhdistamo 18 18,9 13,1 1,4 0,7 21,3 2, ,1 (2 9 (2 3,8 (1 3 (1 0,3 (1 keskiarvo, maitotilan jätevesi 12,9 9,6 3,4 2,3 32,7 13,1 keskiarvo, maitohuonejätevesi 16,6 25,9 124,2 78 1) hyväksyttyjä tuloksia yksi 2) hyväksyttyjä tuloksia kaksi *) vain maitohuonejätevesiä Maitotilan jätevedet sisältävät sekä maitohuonejätevedet että tilan asumisjätevedet Käsitellyn jäteveden pitoisuuksien arvioinnissa on maitotilan jätevesimääräksi oletettu 1000 l/d ja pelkkien maitohuonejätevesien määräksi arvioidaan keskimäärin 400 l/d Käsittelemättömän ja käsitellyn maitotilanja maitohuonejäteveden määrät ja talousjätevesiasetuksen ylemmät ja alemmat puhdistusvaatimukset ovat taulukossa 23 Maitotilojen puhdistamoita seurattiin vähemmän kuin asuinkiinteistöjen puhdistamoita Maitotilojen puhdistamoiden seurantaa jatketaan jatkoprojektissa Käsitellyn maitotilan jäteveden ja maitohuonejäteveden kohdekohtaiset pitoisuudet sekä vertailu talousjätevesiasetuksen ylempään ja alempaan puhdistusvaatimukseen ovat taulukossa 24 Liitteenä 2/17 2/24 ovat kohdekohtaiset laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset IN-DRÄN menetelmän puhdistamon (kohde 27) toiminnassa oli ongelmia ja puhdistamoa kunnostettiin kahdesti projektin aikana Puhdistamossa olleita ongelmia ja kunnostuksia on käsitelty tarkemmin liitteessä 2 Puhdistamo toimii kunnostusten jälkeen saatujen tulosten mukaan hyvin IN- DRÄN menetelmällä BOD 7 :n ja kokonaisfosforin ylemmät puhdistusvaatimukset täyttyisivät Kokonaistyppeä ei mitattu IN-DRÄN kohteen toteutuksesta ja sen kehittämisestä on laadittu insinöörityö (Forsberg 2001) Kohteen 17 Green Pack Sako Plus puhdistamoa kehitettiin niinikään projektin aikana, esimerkiksi puhdistamon biologisessa osassa kivivillapatruunat korvattiin muovikiekoilla (kuva 7, sivu 22) Puhdistamoon tulevan jäteveden pitoisuudet ovat keskimäärin korkeita kiintoaine 220 mg/l)ja BOD mg/l Green Pack Sako Plus:n puhdistustulos täyttäisi BOD 7 :n alemman puhdistusvaatimuksen Kokonaisfosforin osalta puhdistustulos on hyvä ja täyttäisi ylemmän puhdistusvaatimuksen Raita Environment Oy:n puhdistamoiden toiminnasta oli vähän analyysituloksia Tämän työn tulosten perusteella puhdistamojen orgaanisen aineksen poisto toimi ja ylemmät puhdistusvaatimukset täyttyisivät Kemikaalien syöttöä jouduttiin hakemaan kummassakin kohteessa ja säätö oli kesken raportin kirjoittamisen aikana Atomar Oy:n panospuhdistamot täyttäisivät BOD 7 :n ja kokonaisfosforin ylemmän 38 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

40 puhdistusvaatimuksen Kohteen 18 kokonaistypen puhdistustulos on erittäin hyvä ja täyttäisi ylemmän puhdistusvaatimuksen Kohteessa 11 tulevan jäteveden kokonaisfosforipitoisuus oli korkein projektissa mitattu eli 60 mg/l (2 mittausta) Maitotilan jätevesien käsittelyn tehoseurannassa oli myös maasuodatin (kohde 34), jossa ongelmia aiheuttivat vuotavat saostuskaivot, joten kohteesta ei otettu laboratorionäytteitä Vuotavia saostuskaivoja ei kehotuksesta huolimatta korjattu Tulevan jäteveden fosfaattifosforin pitoisuus 6,9 mg/l ja ammoniumtypen 26,5 mg/l ovat puhdistamossa kuitenkin alentuneet Plancof Oy:n Luja puhdistamo (kohde 55) ei toiminut projektin aikana ja Lappajärvi Life projektin työvaliokunta on päättänyt muuttaa puhdistamon panospuhdistamoksi Yhteenveto maitohuonejätevesien käsittelyjärjestelmistä ja vertailu muualla saatuihin tuloksiin Maitotiloilta jäteveden käsittelyjärjestelmään tulevan jäteveden BOD 7 :n kuormitus on keskimäärin noin 460 mg/ l ja lähtevässä jätevedessä 9,6 mg/l Vastaavat luvut kokonaisfosforissa ovat 28 mg/l tulevassa ja 3,4 mg/l lähtevässä Näiden neljän tilan osalta yleinen Lappajärven kunnostamiseksi esitetty tavoite puolittaa fosforikuormitus toteutui Maitohuonejätevesikohteissa tulevan jäteveden orgaaninen kuormitus on keskimäärin noin 790 mg/l ja lähtevässä jätevedessä noin 25,9 mg/l ja vastaavat luvut kokonaisfosforissa 51,3 mg/l, mutta lähtevässä jätevedessä tuloksia saatiin vain toisesta puhdistamosta Talousjätevesiasetuksen BOD 7 :n ylempi puhdistusvaatimus täyttyisi IN-DRÄN -menetelmällä sekä Raita Environment Oy:n ja Atomar Oy:n panospuhdistamoilla Green Rock Sako Plus täyttäisi BOD 7 :n osalta alemman puhdistusvaatimuksen Kokonaisfosforin osalta IN DRÄN menetelmä, Green Pack Sako Plus ja Atomar Oy:n panospuhdistamot täyttäisivät ylemmän puhdistusvaatimuksen Kokonaistypen osalta talousjätevesiasetuksen ylempi puhdistusvaatimus täyttyisi Atomar Oy:n toisella puhdistamolla Raita Environment Oy:n puhdistamoista ja Green Rock Sako Plus:sta ei ole riittävästi typen analyysituloksia johtopäätösten tekemiseen Lappajärvi Life projektissa uusina puhdistamotyyppeinä maitohuonejätevesien käyttöön rakennettiin IN DRÄN menetelmän puhdistamo ja Green Pack Sako Plus puhdistamo Kummankin puhdistamon toiminnassa oli aluksi runsaasti ongelmia ja puhdistamoita kehitettiin projektin aikana Puhdistamoiden toiminnasta saatiin myönteistä tuloksia Raita Environment Oy puhdistamon valmistajan on ilmoittanut kiintoaineen puhdistustehoksi 95 % tai alle 20 mg/l, BOD 5 95 % tai alle 20 mg/l (vastaa 28 mg/l BOD 7 :nä) Kokonaisfosforin poistotehoksi on ilmoitettu 95 % tai alle 1,5 mg/l ja kokonaistypelle 70 % tai alle 18 mg/l (Raita Oy:n internet-sivut, ) Lappajärvi Life projektissa puhdistamot poistivat orgaanista ainesta hyvin Puhdistamoiden säätöjä ei seuranta-aikana saatu kohdalleen, joten ravinteiden osalta ei saavutettu valmistajan ilmoittamia pitoisuuksia kuin hetkittäin Atomar Oy:n panospuhdistamon esitteen (2000) mukaan käsitellyn jäteveden kiintoainepitoisuus on alle 17 mg/l, BOD 7 alle 7 mg/l, kokonaisfosforin alle 1,2 mg/l ja kokonaistypen alle 22 mg/l Lappajärvi Life projektissa ei aivan saavutettu valmistajan ilmoittamia pitoisuuksia Kokonaistypen pitoisuus alitti valmistajan ilmoittaman arvon Alueelliset ympäristöjulkaisut

41 5 Yhteenveto ja pohdintaa Taulukko 25 Talousjätevesiasetuksen ylemmän ja alemman puhdistusvaatimuksen saavuttaminen Lappajärvi Life -projektin asumisjäteveden tehoseurantakohteissa kohde BOD 7 Kok P Kok N Maasuodatin Maasuodatin Maasuodatin Maasuodatin Maasuodatin IN-DRÄN Green Pack Green Pack Green Pack Sako Green Pack Sako Green Pack Bio ( Propipe Filt 1400 ( Propipe Filt 1400 ( Eco-Plast Eco-Plast ) puhdistamossa on käsitelty vain pesuvesiä 2) tarkastettaessa valmistajan ilmoittamalla yhden vuoden massan vaihtovälillä Lappajärvi on rehevöitynyt voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana Myös Lappajärven sisäinen kuoritus on merkittävä ja järvi pidättää huomatavan osan siihen tulevasta fosforikuormituksesta Lappajärveen tulevaa ravinnekuormitusta on vähennettävä voimakkaasti Erityisesti tulee pienentää maataloudesta, haja-asutuksesta ja turkistarhauksesta tulevaa fosforikuormitusta Lappajärvi Life projektissa rakennettiin yli 70 haja-asutuksen ja maitohuoneiden jätevesien käsittelyjärjestelmää Toteutetuista jäteveden käsittelyjärjestelmistä valittiin 25 tehostettuun seurantaa ja näiden järjestelmien toimivuutta ja saavutettavia puhdistustehoja selvitettiin näytteenotoin Puhdistustulosten perusteella arvioitiin saavuttaisivatko jäteveden käsittelyjärjestelmät tulevassa talousjätevesiasetuksessa olevat BOD 7 :n, kokonaisfosforin ja kokonaistypen puhdistusvaatimukset Jäteveden määräksi arvioitiin asumisjäteveden käsittelyjärjestelmissä 120 l/as/d Maitotilojen vedenkulutuksesi arvioitiin 1000 l/d ja tiloilla, joilla käsiteltiin vain maitohuonejätevesiä 400 l/d Jäteveden käsittelyjärjestelmään tulevasta ja lähtevästä jätevedestä otettiin näytteitä laboratoriossa määrityksiä varten keskimäärin 2 3 kertanäytettä kustakin kohteesta Otetuista näytteistä määritettiin lähinnä BOD 7, kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuuksia Lisäksi tehtiin kustakin kohteesta kenttäanalyysejä, joista määritettiin lähinnä fosfaattifosfori ja ammoniumtyppi Talousjäteveden puhdistusvaatimusten saavuttaminen Lappajärvi Life projektin tahoseurannassa olleilla asumisjäteveden käsittelyjärjestelmillä on taulukossa 25 ja taulukossa 26 ovat maatilan jätevesien käsittelyjärjestelmien tulokset Taulukoiden merkinnät tarkoittavat: + + = talousjäteveden ylemmät puhdistusvaatimukset on saavutettu + = talousjätevesiasetuksen alemmat puhdistusvaatimukset on saavutettu - = talousjätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksia ei ole saavutettu ei merkintää = kohteesta ei ole riittävästi analyysituloksia Asumisjäteveden käsittelyjärjestelmistä maasuodattimet täyttäisivät talousjätevesiasetuksen BOD 7 :n ja kokonais- 40 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

42 Taulukko 26 Talousjätevesiasetuksen ylemmän ja alemman puhdistusvaatimuksen saavuttaminen Lappajärvi Life -projektin maitotilan jätevesien tehoseurantakohteissa fosforin ylemmän puhdistusvaatimuksen ja alempi puhdistusvaatimus täyttyisi keskimäärin kokonaistypen osalta IN-DRÄN menetelmällä BOD 7 :n ylempi puhdistusvaatimus täyttyisi ja kokonaisfosforin osalta alempi puhdistusvaatimus täyttyisi Kokonaistyppeä ei mitattu Kivivillapuhdistamojen puhdistustulokset vaihtelivat Green Pack puhdistamoista toinen poisti orgaanista ainesta hyvin ja talousjätevesiasetuksen ylempi puhdistusvaatimus täyttyisi Green Pack Sakon orgaanisen aineen poisto ei ollut riittävää Sekä Green Pack että Green Pack Sako eivät poistaneet kokonaisfosforia Green Pack Bio täyttäisi BOD 7 :n ja fosforin alemmat puhdistusvaatimukset pesuvesien käsittelyssä Propipe Filt 1400 massasuodattimien puhdistustehot vaihtelivat Massat poistivat fosforia yleensä hyvin massojen käyttöönoton jälkeen, mutta poistoteho heikkeni suhteellisen nopeasti Toinen puhdistamoista poisti kokonaisfosforia hyvin, mutta toinen ei Kumpikaan puhdistamo ei poistanut orgaanista ainesta eikä kokonaistyppeä Eco-Plastin kaivopuhdistamoista toinen toimi ja toinen ei Toimivassa kohteessa talousjätevesiasetuksen ylemmät puhdistusvaatimukset täyttyisivät kokonaisfosforin ja typen osalta ja alempi puhdistusvaatimus saavutettaisiin orgaanisen aineen poistossa Talousjäteveden puhdistusvaatimusten saavuttaminen Lappajärvi Life projektin tahoseurannassa olleilla maitotilojen jäteveden käsittelyjärjestelmillä on taulukossa 26 Maitotilojen jäteveden käsittelyjärjestelmistä IN-DRÄN menetelmä täyttäisi talousjätevesiasetuksen orgaanisen aineen ja kokonaisfosforin ylemmän puhdistusvaatimuksen Kokonaistyppeä ei mitattu Green Rock Sako Plus täyttäisi orgaanisen aineen alemman ja kokonaisfosforin ylemmän puhdistusvaatimuksen Panospuhdistamoista Raita Environment Oy:n puhdistamo täyttäisi orgaanisen aineen ylemmän puhdistusvaatimuksen Puhdistamojen säädöt olivat vielä kesken eikä luotettavia tuloksia saatu kokonaisfosforin ja typen poistossa Atomar Oy:n puhdistamojen toiminnat vaihtelivat, mutta ne täyttäisivät talousjätevesiasetuksen orgaanisen aineen ja kokonaisfosforin sekä toinen puhdistamosta myös kokonaistypen ylemmän puhdistusvaatimuksen Jätevesien kuormituksen pienentäminen siten, että orgaanisen aineksen, kokonaisfosforin ja -typen lähtevän jäteveden pitoisuudet täyttäisivät tulevan talousjätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset osoittautui yllättävän vaikeaksi Asumisjäteveden käsittelyjärjestelmissä maaperäkäsittelyt toimivat hyvin ja suurten kohteiden maasuodattimet toimivat erittäin hyvin Fosforinpoiston osalta maapuhdistamojen tulokset antavat ehkä liian hyvän kuvan, koska puhdistamot ovat olleet käytössä vain vuoden kaksi Lappajärvi Life projektissa olleet pienpuhdistamot toimivat vaihtelevasti, osa puhdistamoista poisti vain fosforia, osa typpeä tai orgaanista kuormitusta ja typpeä Poikkeuksen teki vain Eco-Plastin toinen kaivopuhdistamo Erityisesti tässä kohteessa korostuu kohteen omistajan omatoiminen seuranta ja kiinnostus Hyvän hoidon ansiosta tämä kohde toimi erinomaisesti Maitotilan ja maitohuonejätevesien puhdistamoiden osalta puhdistustulokset ovat tasaisempia: kaikki toimivat puhdistamot poistivat orgaanista kuormitusta hyvin ja vähintäänkin tyydyttävästi fosforia Typen osalta projektissa saatiin vain vähän tutkimustuloksia Panospuhdistamot ovat kuitenkin tyypiltään sellaisia, että hyvin säädettyinä niillä pitäisi saada hyvä typenkin puhdistustulos kohde BOD 7 Kok P Kok N IN-DRÄN Green Pack Sako Plus ( Raita Environment Raita Environment ( Atomar Oy Atomar Oy ) maitohuonejätevesiä Alueelliset ympäristöjulkaisut

43 Jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuuteen vaikuttaa erityisesti asiantunteva suunnittelu, huolellinen toteutus ja jäteveden käsittelyjärjestelmän huolto ja kunnossapito Mikään järjestelmä ei toimi ilman seurantaa ja hoitoa Useassa kohteessa oli ongelmia vuotavista saostuskaivoista tai saostuskaivoihin johdetuista muista vesistä kuten salaojavesistä Saostuskaivojen säännöllisen tyhjentämisen tärkeys korostui tutkimustuloksissa Verrattaessa Lappajärvi Life -projektissa seurattujen puhdistamoiden puhdistustehoa talousjätevesiasetuksen vaatimuksiin on huomioitava, että yritykset ovat tehneet tuotekehitystä projektin aikana Täten tämän julkaisun kirjoitushetkellä markkinoilla saattaa jo olla kehittyneempiä, mutta samannimisiä puhdistamoita Pohdintaa Paras vesiensuojelukeino viemäriverkoston ulkopuolelle on olla rakentamatta vesikäymälää Haja-asutuksen kuormituksesta WC-jätevesien osuus on orgaanisesta kuormituksesta 40 %, fosforikuormituksesta 80 % ja typpikuormituksesta 90 % Jäteveden käsittelyn keskittäminen on suositeltavaa Lappajärvi Life kohteessa 15 on 50 oppilaan koulu, jonka jätevedet käsitellään asianmukaisessa maasuodattimessa ja samaan suodattimeen johdetaan kesällä, jolloin koululaiset ovat lomalla, kesäasuntojen jätevedet Myöskin viimeisin Lappajärvi Life projektissa toteutettu kolmen maatilan ja asuinrakennuksen yhteinen panospuhdistamo on hyvä esimerkki suuremmista jäteveden puhdistamoista Isommat järjestelmät eivät ole niin herkkiä häiriöille kuin pienet yksiköt ja kustannukset ovat yleensä pienemmät Orgaanisen aineksen eli BOD 7 :n poistaminen jätevesistä onnistuu yleensä parhaiten Jäteveden käsittelyjärjestelmään ei tulisi kuitenkaan päästää ruokajätteitä Jätevesien maaperäkäsittelyllä saadaan hyvä puhdistustulos orgaanisen kuormituksen pienentämisessä Kokonaisfosforin poistotehot vaihtelevat Pienpuhdistamot vaatisivat fosforin kemiallisen saostuksen hyvän fosforinpoistotuloksen saavuttamiseksi Ennen kaikkea viemäröimättömillä alueilla tulisi kiinnittää erityistä huomiota jätevesiin menevään fosforiin Haja-asutusalueilla tulisikin käyttää fosfaatittomia, myös maitoastioiden pesuaineita Paras ja luotettavin fosforin poistomenetelmä on sen saostaminen kemikaalilla, kuten esimerkiksi panospuhdistamoissa tapahtuu Koska saostettu fosfori sitoutuu lietteeseen, lietteen määrää tulee seurata ja poistaa lietettä riittävän usein Typen poistaminen jätevesistä on ongelmallista Jätevedessä oleva typpi tulee ensin hapettaa nitraattitypeksi ja sen jälkeen denitrifikaation kautta pelkistää alkuainetypeksi Teoriassa ja käytännössä tämä onnistuu parhaiten hyvin toimivassa panospuhdistamossa Korkea kiintoainepitoisuus puhdistamosta lähtevässä jätevedessä on ongelma, joka viittaa kiintoaineen karkaamiseen järjestelmästä Jäteveteen kiintoaine voi tulla myös näytteenottokaivosta tai poistoputkesta, joiden pinnalle muodostuu kasvustoa ja joka häirittäessä lähtee liikkeelle Korkea kiintoainepitoisuus nostaa lähtevän jäteveden orgaanisen aineen ja kokonaisfosforin pitoisuuksia Jäteveden käsittelyjärjestelmien alueellista huoltotoimintaa tulisi kehittää Huoltoon tulisi kuulua saostuskaivojen tyhjennys ja puhdistamoiden toiminnan seuraaminen Maitotiloille puhdistamoiden omavalvonta tulisi saada rutiiniksi Omavalvontaan kuuluisi lietteen määrän seuranta sekä lähtevän jäteveden fosforipitoisuuden määritys pikatestillä Jäteveden käsittelyjärjestelmien seurannan osana tulisi olla myös kohteessa pidettävä hoitopäiväkirja, johon tulisi merkitä esimerkiksi milloin saostuskaivot on tyhjennetty, panospuhdistamoiden lietteen poiston ja kemikaalin lisäykset 42 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

44 Lähteet Aaltonen, E K, Aho, J, Kalliolinna, M & Vuorela, M 2002 Ähtävänjoen vesistön vedenlaatu ja kuormitus Länsi-Suomen ympäristökeskus Käsikirjoitus Aho, J 2002 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyopas Tietoa ja ohjeita suunnittelijoille ja veranomaisille Länsi-Suomen ympäristökeskus Käsikirjoitus Anttila, L 2000 Maitohuoneiden jätevesien käsittelyn nykytila Lappajärven valuma-alueella Länsi-Suomen ympäristökeskus Käsikirjoitus von Bonsdorff, C H, Maunula, L, Kukkula, M, Torvela (ent Kupiainen), N, Harju, I & Söderberg, K 2001 Virukset vedessä toteamisesta valvontaan Ympäristö ja Terveys lehti 32 (7 8), 4 7 Atomar Oy esite s Eco-Plast puhdistamon esite, ei päivitystietoa, 1 s Envitop Oy:n massasuodatuksen esite internetistä Internet-sivut: envitop com/ Päivitetty Viitattu Forsberg, B 2001 Karjataloudessa muodostuvien jätevesien puhdistus IN-DRÄN menetelmällä Vaasa: Vaasan ammattikorkeakoulu, rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjelma, tekniikka ja liikenne, insinöörityö 98 s + liitteet Green Rock esite, internet-sivut: greenrock fi/ Ei päivitystietoa Viitattu IN-DRÄN esite IN-DRÄN käsittelymenetelmä haja-asutuksen jätevesille 4 s fann se/ Ei päivitystietoa Viitattu Hippi, S (toim ) 2001 Yhteenveto Lappajärvi Life projektin tiedottamisesta vuosina Lappajärvi Life Rehevöityneen järven ja sen valuma-alueen kunnostaminen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen moniste 62, tutkimusosasto Huitu, H 2002 Lappajärven ulkoinen kuormitus 1999 paikkatietopohjainen selvitys Käsikirjoitus Kallio, J & Santala, E 2002 Maitohuoneen jätevesien käsittely Vammala: Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö 80 s + liite Ympäristöopas 91 ISBN , (PDF), ISSN Julkaisu on saatavissa internetistä: ymparisto fi/palvelut/julkaisu/elekrto/yo91/yo91 htm Kujala-Räty, K & Santala, E (toim ) 2001 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen Hajasampo-projektin loppuraportti Helsinki: Suomen ympäristökeskus 183 sivua + liitteet Suomen ympäristö, ympäristönsuojelu 491 ISBN (NID ), (PDF), ISSN Julkaisu on saatavissa internetistä: ymparisto fi/palvelut/julkaisu/elektro/sy491/sy491 htm Lammi, I 2001 Selvitys Visocolor analyysisalkun soveltuvuudesta jätevesien fosfori- ja typpiyhdisteiden analysointiin Vaasa: Vaasan ammattikorkeakoulu, rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjelma, tekniikka ja liikenne, insinöörityö 49 s + liitteet Lappajärvi Life esite 1999 Rehevöityneen järven ja sen valuma-alueen kunnostaminen Lappajärvi Life esite, 2001 Yhteistyöllä vesistöt kuntoon! 16 s Laukkanen, K 1999 Karjatilojen jätevesien käsittely maa- ja kivivillasuodattimessa Kuopio: Suomen ympäristö 366, Pohjois-Savon ympäristökeskus 108 s + liitteet ISBN , ISSN Metcalf & Eddy Inc 1991 Wastewater Engeneering: Treatment, Dispocal, Reuse Third Edition Tchobanoglous, G & Burton, F B ISBN New York s 1022 Oksjoki, J 2002a Maitotilapuhdistamojen toiminnan kartoitus ja puhdistamon hoito-ohje Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 7 s + liitteet Oksjoki, J 2002b Yleishoito-ohje maitotilojen panospuhdistamoille Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 4 s Palomäki, A 2001 Sisäinen kuormitus Lappajärven fosforitaseessa Vaasa: Länsi-Suomen ympäristökeskus Alueelliset ympäristöjulkaisut s ISBN , ISSN Pell, M 1991 Microbiology ang nitrogen transformation in sand-filtet systems for treatment of household septic-tank effluents 58 s + liitteet Uppsal: Swedish University of Agricultural Sciences, Department of Mikrobiology Rapport 48 ISBN , ISSN , ISRN SLU-MIKRO-R 48 SE Alueelliset ympäristöjulkaisut

45 Raita Environment esite Biologis kemiallinen panospuhdistamo maatiloilla 4 s Internet-sivut: raita com/panospuhdistamot-toiminta htm Päivitetty Viitattu raita com/puhdistamot-maitotilat htm Päivitetty Viitattu Rontu, M & Santala, E (toim ), 1995 Haja-asutuksen jätevesien käsittely Helsinki: Vesi- ja ympäristöhallitus 64 s + liitteet Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja Nro 584 ISBN , ISSN Suomen rakentamismääräyskokoelma, 1995 Asumisjätevesien käsittely haja-asutusalueilla 12 s RT Santala, E (toim ) 1990 Pienet jäteveden maapuhdistamot Helsinki, Valtion painatuskeskus 117 s + liitteet Vesi- ja ympäristöhallitus, Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja B 1 ISBN x (julkaisija), ISBN (kustantaja), ISSN Silvo, K, Hämäläinen, M L, Forsius K, Jouttijärvi, T, Lapinlampi, T, Santala, E, Kaukoranta, E, Rekolainen, S, Granlund, K, Ekholm P, Räike, A, Kenttämies, K, Nikander, A, Grönroos, J & Rönkä E, 2002 Päästöt vesiin Vesiensuojelun tavoitteiden väliarviointi Helsinki, Edita Oyj 55 s + liitteet Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskuksen moniste 242 ISBN X (nid ), ISBN (PDF), ISSN Julkaisu on saatavissa internetistä: ymparisto fi/palvelut/julkaisu/elektro/symon242/symon242 htm Taipale, K & Saarnisto M 1991 Tulivuorista jääkausiin Suomen maankamaran kehitys Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 416 sivua ISBN Valio 1998 Maitotilan jätevedet Valion Alkutuotannon ja Jäsensuhteiden julkaisuja nro 2 42 s + liitteet Vílen, J & Viirret, M 2001 Maitohuonejätevesien käsittely pienpuhdistamoissa Tampere: Pirkanmaan ympäristökeskus Alueelliset ympäristöjulkaisut s + liitteet ISBN , ISSN Vesapuisto, M & Wegelius, T 2001 Lappajärvi Life projekti & kustannusmalli haja-asutuksen käsittelymenetelmien rakentamiseen Vaasa: Vaasan ammattikorkeakoulu Liiketalouden ja matkailun päättötyö 70 s Ympäristöministeriö 2001 Talousjäteveden käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Työryhmän mietintö Ympäristöministeriön moniste s + liitteet Julkaisu on saatavissa internetistä: ymparisto fi/palvelut/julkaisu/ elektro/ym84/ym84 htm Ympäristöministeriö 1998 Vesiensuojelun tavoitteet vuoteen 2005 Helsinki Suomen ympäristö s ISBN X, ISSN Ympäristöministeriö 2000 Vesiensuojelun toimenpideohjelma vuoteen 2005 Helsinki Suomen ympäristö s ISBN X, ISSN Kirjallisuutta Aho, J 2002 Vastuut ja valvonta kiinteistökohtaisessa jätevedenkäsittelyssä haja-asutusalueella Vaasa: Länsi-Suomen ympäristökeskus Alueelliset ympäristöjulkaisut s + liitteet ISSN , ISBN Lappajärvi Life projektin kotisivut: ymparisto fi/ympsuo/projekti/lifelsu/lappaj/ lappaas htm 44 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

46 Havainnot ja tehdyt kunnostustoimenpiteet Lappajärvi Life projektin tehoseurantakohteissa LIITE 1 Muokattu ja koottu Lappajärvi Life projektin suunnittelija Jami Ahon muistiinpanoista 1 Asumisjäteveden käsittelyjärjestelmät Maapuhdistamot Kohteen 38 maasuodatin valmistui heinäkuussa 2000 Järjestelmään tuli keväällä 2001 (27 4) ylimääräisiä sulamisvesiä, koska talon salaoja oli kytketty puhdistamoon vievään putkeen Vika korjattiin heinäkuussa 2001 Lisäksi rakentamisessa tapahtui asennusvirhe, sillä suodatinhiekan tilalla käytettiin kivituhkaa Kohde 33 valmistui syyskuussa 1999 Kohteessa jätevedet johdetaan maasuodatukseen vanhojen, 3 osaisten, betonisten saostuskaivojen kautta Pintakasvustoa on ollut tarkastuskaivossa tammikuussa 2001, joka ilmentää mahdollisesti padotuksen oireita jakokaivossa Helmikuussa 2001 projektin suunnittelija havainnoi näytteenoton yhteydessä, että kolmanteen saostuskaivoon tulisi mahdollisesti vuotovesiä Tammikuussa ja edelleen maaliskuussa 2002 järjestelmä padotti vesiä, joka aiheutui joko järjestelmän jäätymisestä tai sitten suodatus on tukkeutumassa Kohteessa 1 jätevedet jouduttiin pienen korkeuserot takia pumppaamaan suodattimeen Kohteen 1 syyskuussa 1999 valmistuneeseen maasuodattimeen tuli talvella (7 2 ) saostuskaivoista kohtuullisen paljon kiintoainetta Mahdollisesti saostuskaivojen koko suhteessa tyhjennysten lukumäärän ei ole ollut riittävä Keväällä (27 4 ) 2001 suunnittelija havainnoi, että näytteenottokaivoon saattaa tulla vuotovesiä Kohde 36 on 50 oppilaan koulu, joka valmistui elokuussa 1999 Rakentamisen yhteydessä imeytysputket asennettiin väärin eli imeytysreiät ylöspäin Virhe korjattiin joulukuussa 1999 Kohde 15 on myöskin 50 oppilaan koulu, joka sijaitsee Lappajärven ja sitä kiertävän maantien välissä Maasuodatin rakennettiin maantien toiselle puolelle, noin 300 metrin etäisyydelle koulusta Jätevesien pumppaamoksi kunta osoitti kunnallisen jätevesiviemäröinnissä käytettävän pumppaamon Kohteeseen 15 liittyi kesäasunto syksyllä 2001 ja toinen kesäasunto keväällä 2002 Kesäasunnot hyödyntävät rakennettua maasuodatinta pääsääntöisesti silloin, kun koululta ei tule kuormitusta Kohteen 53 IN-DRÄN menetelmä valmistui lokakuussa 2002 ja suodatus toteutettiin vaakavirtasuodatuksena Tammikuussa 2002 järjestelmä padotti vettä ja kesällä padotus jatkui Kesäkuussa projektin suunnittelija totesi, että suodatin on ylikuormittunut ja käytetty suodatinhiekka on ilmeisesti ollut liian hienoa Suodatinta on pidetty kuivana kolmisen viikkoa, jona aikana suodattimen pitäisi elpyä Mikäli näin ei tapahdu, suodatinhiekka tullaan vaihtamaan Ylikuormittuneen maasuodattimen bakteerimassan määrä pitäisi palautua normaaliksi parin viikon kuluessa (Pell 1991, s 28) Alueelliset ympäristöjulkaisut

47 Kivikuitupuhdistamot Kohteessa 8, joka on rakennettu heinäkuussa 2000, on säilytetty vanhat 3- osaistet saostuskaivot ennen Green Pack puhdistamoa Ongelmia aiheutui puhdistamon jälkeiseen tarkastuskaivoon päässeistä vuotovesistä, jotka näin ainakin osittain laimensivat lähtevää jätevettä kevään 2001 aikana Kiinteistön omistajat vaihtuivat ja puhdistamo oli kesällä 2001 käyttämätön Syksystä 2001 alkaen aina kevääseen 2002 lähtevä jätevesi oli mustaa, joka viittasi siihen, että puhdistamosta oli loppunut happi Viemärin tuuletusputkea ei ole johdettu talon katolle ja ilmeisesti jäteveden käsittelyjärjestelmän tuuletus ei ole riittävä Saostuskaivon kansi jätettiin maaliskuussa 2002 hieman raolleen Silmämääräisesti arvioiden järjestelmän toiminta on vähän parantunut kesällä 2002 (Jami Aho ) Kohteen 104 Green Pack puhdistamo otettiin käyttöön lokakuussa 2000 Puhdistamo tukkeutui syksyllä 2001 ja puhdistamon villat vaihdettiin joulukuussa 2001 Kohteen 14 Green Pack Sako puhdistamo otettiin käyttöön lokakuussa 1999 Jätevedet pumpataan puhdistamoon, koska alueen korkeuserot eivät olleet riittäviä Toukokuussa 2000 on todettu, että jätevesi kiertää suodatinpatruunat Samoin on tapahtunut helmikuussa 2001 Ongelmia on aiheuttanut myös pumpusta Syyskuussa 2001 villat vaihdettiin ja pumppukaivo uusittiin Maaliskuussa 2002 on epäilty, että sulamisvesiä pääsee pumppukaivoon ja näin laimentaisivat jätevettä Kohteen 2 Green Pack Sako puhdistamo valmistui syyskuussa 1999 Puhdistamon jätevesien purkupaikka on viereinen puro Purkuputki jää keväisin runsaitten sulamisvesien aikana puron vedenpinnan alapuolelle, jolloin näytteenottoa ei voi suorittaa Korkeusero puhdistamon ja purkuputken välillä on kuitenkin sellainen, että ei ole luultavaa, että purosta vesi nousisi järjestelmään Kohteen 37 Green Pack Bio valmistui syyskuussa 1999 Puhdistamoon johdetaan kahden omakotitalon pesuvedet Pesuvedet johdetaan vanhojen, 3-osaisten saostuskaivojen kautta puhdistamoon Kohteen WC-jätevedet johdetaan umpisäiliöön Helmikuussa 2001 jätevesien purkuputken pää on ollut hieman jäässä Muut pienpuhdistamot Kohteen 46 Propipe Filt 1400 massasuodatus otettiin käyttöön heinäkuussa 2000 Suodatinmassa vaihdettiin toukokuussa 2002 Kohteen 85 Propipe Filt 1400 massasuodatus otettiin käyttöön marraskuussa 2000 Suodatinmassa vaihdettiin toukokuussa 2002 Kohteen 29 Propipe Filt 1400 massasuodatus rakennettiin marraskuussa 1999 Suodatinmassat vaihdettiin joulukuussa 2000 ja uudelleen toukokuussa 2002 Kohteen 31 Eco-Plastin kaivopuhdistamo otettiin käyttöön heinäkuussa 1999 Kemikaalin säätöä jouduttiin hakemaan Huhtikuussa 2001 puhdistamo on toiminut Kohteen 9 Eco-Plastin kaivopuhdistamo otettiin käyttöön elokuussa 1999 Puhdistamoa ei ole huollettu Keväällä 2002 oli ongelmia kemikaalin säädön kanssa 46 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

48 2 Maitotilanjätevesien käsittelyjärjestelmät Kohteen 34 maasuodatin rakennettiin syyskuussa 2000 Jätevedet esikäsitellään vanhoissa 3-osaisissa saostuskaivoissa Saostuskaivoihin pääsee vuotovesiä siinä määrin, että kohteesta ei otettu laboratorionäytteitä, vain kenttäkokeita Saostuskaivoja ei ole korjattu kehotuksesta huolimatta Kohde 27, joka on ensimmäinen maitotilan jätevesien IN-DRÄN käsittelymenetelmä, rakennettiin lokakuussa 2000 horisontaalisena menetelmänä Maasuodattimen pohjalle asennettiin HDPE-kalvo ja tarkoituksena oli ohjata jätevesi saostuskaivoon, jossa olisi fosforin pidättävää massaa Suodatinkenttään pääsi runsaasti ulkopuolisia vesiä ja kiintoainetta, joten järjestelmä ylikuormittui IN DRÄN menetelmän rakentamista ja toimivuutta kevääseen 2001 on käsitelty insinöörityössä (Forsberg 2001 s 80 93) Suodatin avattiin ja suodatinhiekat vaihdettiin keväällä 2001 Tässä yhteydessä todettiin, että järjestelmässä aikaisemmin käytetty suodatinhiekan rakeisuus ei täyttänyt suunnittelussa edellytettyä rakeisuutta Samalla ohjattiin asuinrakennuksen saostuskaivoihin tulleet perustusten kuivatusvedet jäteveden käsittelyjärjestelmän ohi Elokuussa 2001 todettiin, että järjestelmästä lähtevä jätevesi oli mustaa, joten järjestelmässä ei ollut tarpeeksi happea Suodatinhiekat vaihdettiin uudelleen lokakuussa 2001 ja horisontaalinen suodatin muutettiin vertikaaliseksi, suodattimen pohjalla ollut HDPE-kalvo poistettiin sekä suodattimen pohjan tasoa nostettiin Samalla järjestettiin jätevesien pumppaus suodattimeen Suodatinkentän ilmanvaihdon turvaamiseksi asennettiin sähköllä käyvä tuuletin, joka puhaltaa järjestelmään ajoittain ilmaa sekä jako- että kokoomaputkiin Suunnitteilla on, että suodatinkentän jälkeiseen saostuskaivoon lisätään vielä fosforia saostavaa massaa (Jami Ahon suullinen tiedonanto ) Kohteen 17 Green Pack Sako Plus puhdistamo otettiin käyttöön marraskuussa 1999 Puhdistamoa kehitettiin projektin aikana Puhdistamon biologisessa osassa oli aluksi kivivillapatruunat ja ne korvattiin muovikiekoilla ja järjestettiin jäteveden suihkutus muovikiekkojen päälle Puhdistamon ilman saantia parannettiin järjestämällä puhdistamoon koneellinen tuuletus Puhdistamo toimi ensimmäistä kertaa kunnolla marraskuussa 2001 Puhdistamon toimivuuden ja näytteenoton kannalta ongelmana on tilavuudeltaan liian pienet saostuskaivot Saostuskaivosta järjestelmään tuleva jätevesi ei ehdi sekoittua ja neutraloitua, vaan edustaa kulloistakin maitokoneen pesuvaiheen jätevettä Kohteessa oli paljon teknisiä ongelmia, koska puhdistamo oli kehitysversio (Jami Ahon suullinen tiedonanto ) Kohde 55, Plancof Oy:n Luja-puhdistamo, otettiin käyttöön joulukuussa 2000 maitotilan jätevesien käsittelyyn Näytteenotto oli hankalaa, koska puhdistamon päällä oleva kattorakenne oli kookas ja painava ja näytteenoton toteuttamiseksi kansi piti nostaa traktorin etukuormaajalla pois Lappajärvi Life projektin työvaliokunta on päättänyt tämän puhdistamon muuttamisesta panospuhdistamoksi Kohteen 30 Raita Environment Oy:n panospuhdistamo otettiin käyttöön kesäkuussa 2001 Puhdistamossa käsitellään kahden omakotitalon sekä maitohuoneen jätevedet Prosessin säätö on kesken Alueelliset ympäristöjulkaisut

49 Kohteen 135 Raita Environment Oy:n panospuhdistamo otettiin käyttöön huhtikuussa 2001 Kohteessa käsitellään vain maitohuoneen jätevedet Kohteessa on kemikaalin säätöä jouduttu hakemaan Marraskuussa 2001 on todettu, että käytettävä kemikaali on ollut liian laimeaa Kemikaalin annostelu ei ole ollut kunnossa toukokuussa 2002 Kohteessa oli toiminnan alkuaikana kompressoririkko, jonka jälkeen lietteen kehittyminen vaati oman aikansa Kohteen 18 Atomar Oy:n panospuhdistamo on ensimmäinen Lappajärven alueelle rakennettu panospuhdistamo ja se toteutettiin vuonna 1998 ennen projektin aloittamista Puhdistamossa ilmeni vuoden 2000 alkupuolella ongelmia, jolloin fosforipitoisuuden nousivat ja tuolloin epäiltiin kemikaalin loppumista ja kemikaalin väärää syöttömäärää Maitotilalla oli vaihdettu pesumenetelmää yhdistelmäpesusta vuoropesuun Paluu aikaisempaa pesumenetelmään palautti puhdistamon toiminnan normaaliksi Joulukuussa 2000 saostuskemikaali on päässyt loppumaan Kohde 11 Atomar Oy:n panospuhdistamo on toteutettu syyskuussa 2000 Loppuvuodesta 2000 järjestelmä ei poistunut jätevettä kunnolla jäteveden poistovaiheen aikana, mutta ongelma ratkaistiin Keväällä 2001 oli ongelmia lietteen kehittymättömyyden ja kemikaalin syötön kanssa 48 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

50 LIITE 2/1 Kohde 38, maasuodatin: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto- Sähkön- Nitraatti- Biol hapen Kok Nitriitti+ Ammoni- Kok Fosfaatti- Kem hapen Lähtevä/ aine, joht typpi, kulutus, typpi, nitraatti- umtyppi, fosfori, fosfori, kulutus, tuleva pvm Analyysi mg/l ms/m ph mg/l mg/l mg/l typpi, mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l sameus haju huom L kenttä 24,40 0,53 L kenttä ,30 0,33 L lab 28, , ,00 0,32 0,26 30 L kenttä 53,04 1,98 L kenttä 6,24 1,20 L kenttä 15,60 1,20 L kenttä 7 12,48 1, L kenttä 5 15,60 0,90 11 L kenttä p 1 5p 1 1 L kenttä 9 36p 0 87p 11ylimääräistä 10 m3/vrk! Salaoja kytketty puhdistamoon vievään putkeen L kenttä 6 6,24 1, Ylimääräistä vettä ei tule L kenttä 5 0,60 Putki korjattu L kenttä 5 49,92 1, L kenttä 5 31,20 1, L kenttä 6 4,35 11 T kenttä 42,90 7,92 T kenttä 1000p 26,08 T lab 50, ,1180,00 190,00 0,06 160,00 24,0 23, T kenttä 33,00 T kenttä 7,80 1,20 T kenttä 54,60 4,80 T kenttä 5,5 109,20 17,40 2 T kenttä 6 78,00 14,40 2 T kenttä 7 0,00 14,40 T kenttä 7 56,16 33,00 T kenttä 7 8,40 2 keskiarvo lähtevä 28,00 2,00 130,00 25,73 0,32 1,28 30,00 pienin arvo 28,00 2,00 130,00 0,00 0,32 0,26 30,00 suurin arvo 28,00 2,00 130,00 53,04 0,32 4,35 30,00 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 50,00 180,00 190,00 63,58 24,00 17,52 380,00 pienin arvo 50,00 180,00 190,00 0,00 24,00 1,20 380,00 suurin arvo 50,00 180,00 190,00 160,00 24,00 33,00 380,00 hyväksytyt näytteet, n lukema + p = tulos poistettu Alueelliset ympäristöjulkaisut

51 LIITE 2/2 Kohde 33, maasuodatin: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto Sähkön- Biol hapen Kok Nitriitti+ Ammoni- Kok Fosfaatti- Kem hapen Lähtevä/ aine, joht kulutus, typpi, nitraatti- umtyppi, fosfori, fosfori, Fekal Koli- kulutus, tuleva pvm Analyysi mg/l ms/m ph mg/l mg/l typpi, mg/l mg/l mg/l mg/l Strept *) muot *) mg/l sameus haju huom L lab 35, ,5 25 0,5 0,23 0,03 0,49 900, L lab 6, , ,30 10,5 82,78 0,62 0,42 0,50 3,30 81 L kenttä 3,90 0,66 L lab 25, , ,00 1,1 37,00 0,34 0,09 0,79 4, L kenttä 7,02 L kenttä 15,60 1,50 L kenttä 6 28,08 2,70 11 L kenttä 6 28,08 1, L kenttä 5 6,24 2,70 11 L kenttä 7 28,08 4,80 13 L kenttä 7 0,00 6,00 11 L kenttä 6,5 49,92 5,40 11 L kenttä 7 31,20 6,00 11Pintakasvustoa tarkastuskaivossa, padotuksen oireita jakokaivossa? L lab 20p 50p 110p 7 4p padottaa, ehkä jäässä tai muuten tukkeutumassa L kenttä 6 6 6p 2 2 L kenttä 7 8 4p 2 2 padottaa edelleen noin20 cm T lab 184, ,4 140,00 0,01 10,3 335 T lab 1455, ,9 435,00 120,40 0,05 99,50 19,0 14,011700, , T kenttä 78,00 8,40 T kenttä 7 54,60 8,40 2 vuotovesiä pääsee 3 kaivoon? T kenttä 7 78,00 13,20 2 T kenttä 7 7,80 1,00 2 T kenttä 7 0,00 13,20 T kenttä 7 53,04 15,60 T lab 120,00 390,00 110,00 15,0 T kenttä 6 14,40 2 T kenttä 7 6,00 2 keskiarvo lähtevä 22,20 17,67 79,15 26,49 0,40 2,68 102,67 pienin arvo 6,10 10,00 40,00 0,00 0,23 0,03 81,00 suurin arvo 35,50 25,00 118,30 82,78 0,62 6,00 120,00 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 586,82 321,67 120,40 60,12 14,75 10,47 648,00 pienin arvo 120,00 140,00 120,40 0,00 10,27 1,00 335,00 suurin arvo 1455,85 435,00 120,40 110,00 18,97 15,60 961,00 hyväksytyt näytteet, n *) lukema x 1000, kpl lukema + p = tulos poistettu 50 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

52 LIITE 2/3 Kohde 1, maasuodatin: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto Sähkön- Nitraatti- Biol hapen Kok Nitriitti+ Ammoni- Kok Fosfaatti- Kem hapen Lähtevä/ Lämpö- aine, joht typpi, kulutus, typpi, nitraatti- umtyppi, fosfori, fosfori, Fekal Koli- kulutus, tuleva pvm Analyysi tila, o C mg/l ms/m ph mg/l mg/l mg/l typpi, mg/l mg/l mg/l mg/l Strept *) muot *) mg/l sameus haju huom L lab 2, ,7 5,9 0,04 0,03 0,02 0,17 14 L lab 12, ,5 2 89,40 54,7 26,51 0,32 0,28 130,00 0,23 33 L kenttä 3 5p 0,33 Ammoniuntypen kenttäanalyysissä epätarkkuutta L lab 67 5,9 6 62,00 45,0 17,00 1,20 1,10 45 L kenttä 3 38p 1,32 Ammoniuntypen kenttäanalyysissä epätarkkuutta L kenttä 22,62 1,98 L kenttä 10,87 3,26 L kenttä 12,48 1,32 L kenttä 1,05 L kenttä 9,36 0,90 L kenttä 5,5 15,60 1, L kenttä 5 6,24 2, L kenttä 5 9,36 2, L kenttä p 1 8p 1 1 ylimääräistä sulamisvettä tulee näytteenottokaivoon? L kenttä 5 7,80 4, L kenttä 5 6, L kenttä 5 7,80 2, L lab 4, ,00 3,50 L kenttä 5 3, L kenttä 5 3, T lab 12 59, ,6 5,00 140,00 62,48 7,0 6,57 79,00 790,00 T lab 47, ,9 186,00 0,06 11, T lab 64, ,6 320,00 117,30 0,08 94,22 14,0 12,75 930, T kenttä 9 36p 15,84 Ammoniuntypen kenttäanalyysissä epätarkkuutta T kenttä 17 16p 9,24 Ammoniuntypen kenttäanalyysissä epätarkkuutta T kenttä 66,30 12,76 T kenttä 49,70 11,74 T kenttä 0,00 58,50 13,20 T kenttä 0,00 62,40 13,20 T kenttä 0,00 8,40 T kenttä 0,00 37,44 8,40 T kenttä 7 0,00 39,00 12,00 3 Saostuskaivoista tulee kohtalaisen paljon kiintoainetta kenttään Saostuskaivot on tyhjennettävä useammin kuin 2 krt/v T kenttä 7 0,00 46,80 8,40 2 T kenttä 7 18,00 T kenttä 7 8,40 2 T kenttä 8 10,80 2 keskiarvo lähtevä 6,58 3,00 75,70 13,22 1,27 2,12 30,67 pienin arvo 2,55 1,00 62,00 6,24 0,04 0,03 14,00 suurin arvo 12,60 6,00 89,40 26,51 3,50 6,00 45,00 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 57,28 215,33 89,89 56,80 10,49 11,31 441,00 pienin arvo 47,30 140,00 62,48 37,44 6,97 6,57 349,00 suurin arvo 64,80 320,00 117,30 94,22 14,01 18,00 533,00 hyväksytyt näytteet, n *) lukema x 1000, kpl lukema + p = tulos poistettu Alueelliset ympäristöjulkaisut

53 LIITE 2/4 Kohde 36, maasuodatin: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto Sähkön- Nitraatti- Biol hapen Kok Nitriitti+ Ammoni- Kok Fosfaatti- Kem hapen Lähtevä/ aine, joht typpi, kulutus, typpi, nitraatti- umtyppi, fosfori, fosfori, Fekal Koli kulutus, tuleva pvm Analyysi mg/l ms/m ph mg/l mg/l mg/l typpi, mg/l mg/l mg/l mg/l Strept *) muot *) mg/l sameus haju huom L lab 25, , ,00 0,029 37,00 0,54 0, imeytysputket oli asennettu reiät ylöspain L kenttä 0,68 27,18 0,07 L kenttä 0 0,00 putket korjattu L lab 0 0,00 0,02 0,05 L kenttä 6 0 1,60 0,06 11 L kenttä 6 0 0,78 0, Ei käyttöä kesällä? L kenttä 5 3,12 0, L lab 1,00 1 3,50 0,03 L kenttä 0,01 1 L kenttä 5 4,68 0, T lab 36, ,1 0,00 400,00 120,00 0,10 92,00 9,4 8, T kenttä 0,45 77,65 10,43 T kenttä 0,00 62,40 9,60 T kenttä 0,00 0,00 10,80 T lab 73, ,00 14,00 T kenttä 14,40 2 keskiarvo lähtevä 13,00 28,00 44,00 11,12 0,29 0,06 130,00 pienin arvo 1,00 1,00 44,00 0,78 0,03 0,00 130,00 suurin arvo 25,00 55,00 44,00 37,00 0,54 0,10 130,00 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 54,50 540,00 120,00 65,41 11,70 10,71 640,00 pienin arvo 36,00 400,00 120,00 0,00 9,40 8,30 640,00 suurin arvo 73,00 680,00 120,00 95,00 14,00 14,40 640,00 hyväksytyt näytteet, n *) lukema x 1000, kpl 52 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

54 Kohde 15, maasuodatin: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto- Sähkön- Nitraatti- Biol hapen Kok Nitriitti+ Ammoni- Kok Fosfaatti- Kem hapen Lähtevä/ Lämpö aine, joht typpi, kulutus, typpi, nitraatti- umtyppi, fosfori, fosfori, Fekal Koli- kulutus, tuleva pvm Analyysi tila, o C mg/l ms/m ph mg/l mg/l mg/l typpi, mg/l mg/l mg/l mg/l Strept *) muot *) mg/l sameus haju huom L lab 88, ,3 33,00 0,132,00 0,19 0,07 L20 0,05 60 L kenttä 0,99 L lab 18, ,8 5 33,00 0,4 25,00 0,13 0,06 47 L kenttä 14 52p sama näyte tulevan ja lähtevän veden analyysissä? L kenttä 15,82 1,71 0,10 L kenttä 14,04 0,10 L kenttä 6,24 0,10 L kenttä 7,80 0,12 L kenttä 4 3,12 0, L kenttä 5 1,56 0, L kenttä 4 12,48 0,21 1 L kenttä 7,80 0,21 1rusehtavaa vaahtoa tarkastuskaivossa L kenttä 4 3,12 1, L kenttä 5 0,10 0,42 11Tarkastuskaivon pinnalla kerros jotakin kasvustoa, muuten vesi kirkasta L kenttä 5 0,10 0,87 11 L kenttä 5 1,00 0,30 11 T lab 7 50, ,5 380,00 76,00 0,01 56,00 13,0 12, T kenttä 14,52 sama näyte? T kenttä 9,04 43,48 14,34 T kenttä 28,08 5,28 T kenttä 39,00 7,20 T kenttä 7,80 T kenttä 37,44 8,40 T kenttä 6 46,80 8,40 2 T kenttä 6 31,20 8,40 1 T kenttä 5 <7,8 7,20 1 keskiarvo lähtevä 53,00 5,00 33,00 8,29 0,16 0,37 53,50 pienin arvo 18,00 5,00 33,00 0,10 0,13 0,06 47,00 suurin arvo 88,00 5,00 33,00 32,00 0,19 1,80 60,00 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 50,00 380,00 76,00 40,29 13,00 9,35 690,00 pienin arvo 50,00 380,00 76,00 28,08 13,00 5,28 690,00 suurin arvo 50,00 380,00 76,00 56,00 13,00 14,52 690,00 hyväksytyt näytteet, n *) lukema x 1000, kpl lukema + p = tulos poistettu LIITE 2/5 Alueelliset ympäristöjulkaisut

55 LIITE 2/6 Kohde 53, IN-DRÄN -menetelmä: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto- Nitraatti- Biol hapen Kok Ammoni- Kok Fosfaatti- Lähtevä/ aine, typpi, kulutus, typpi, umtyppi, fosfori, fosfori, tuleva pvm Analyysi mg/l ph mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l sameus haju huom L kenttä 6 0 0,00 0, L kenttä 6 0 0,00 0, L kenttä 7 0 6,24 0, L kenttä 6 0 0,00 1,80 L kenttä 7 12,48 4, L lab 27,00 44,00 4,90 bod suodatetusta näytteestä L kenttä 6 3, L lab 72,00 110p 67,00 padottaa, mahdollisesti jäässä L kenttä 6 4,00 3, T kenttä 6,50,00 54,60 24,00 2 T kenttä 6 0,00 54,60 25,20 2 T kenttä 6 0 0,00 14,40 T kenttä 6 31,20 12,60 T lab 240,00 530,00 80,00 12,00 T kenttä 7 9,60 2 T lab 70,00 550,00 74,00 11,00 T kenttä 6 9,60 2 keskiarvo lähtevä 72,00 27,00 18,53 4,45 2,01 pienin arvo 72,00 27,00 0,00 4,00 0,00 suurin arvo 72,00 27,00 67,00 4,90 4,50 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 155,00 540,00 49,07 11,50 15,90 pienin arvo 70,00 530,00 0,00 11,00 9,60 suurin arvo 240,00 550,00 80,00 12,00 25,20 hyväksytyt näytteet, n Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

56 LIITE 2/7 Kohde 8, Green Pack: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto- Sähkön- Nitraatti Biol hapen Kok Nitriitti+ Ammoni- Kem hapen Lähtevä/ aine, joht typpi, kulutus, typpi, nitraatti- umtyppi, Kok Fosfaatti- kulutus, tuleva pvm Analyysi mg/l ms/m ph mg/l mg/l mg/l typpi, mg/l mg/l fosfori fosfori mg/l sameus haju huom L kenttä 2,9 19,41 6,19 L lab 15p 56p 6,4 5p 43p 22p 19p 5 5p 5 3p 35p Vuotovesiä tulee saostuskaivoon => laimentavat jo tulevankin veden L laskettu 22,50 84,00 6,4 7,50 64,50 33,00 28,50 8,25 7,95 52,50 L kenttä 12,48 7,92 L kenttä 3,12 2,40 L kenttä 1,50 L kenttä 15,60 6,00 L kenttä 5,5 9,36 7,20 11vuotovettä tulee vähän tark kaivoon L kenttä 6 9,36 5,40 11vuotovettä tulee vähän tark kaivoon L lab 6 6p 6,2 1p 9 7p 3 9p 3 7p näyte laimentunut vuotovesistä L laskettu 13,20 6,2 2,00 19,40 7,80 7,40 L kenttä p 2 4p 11ylimääräistä noin 0,8 m3/vrk L laskettu 9,36 4,80 L kenttä 5 1p 0 1p 1 1 Muuton takia puhdistamoon ei ole tullut vettä pitkään aikaan L kenttä 6 12,00 L lab 49, ,00 58,00 12,00 10,00 L kenttä 7 46,80 15,60 11 L kenttä 7 46,80 7, Lähtevä vesi mustaa Todennäköisesti puhdistamossa on hapettomat olosuhteet L kenttä 6 7, Lähtevä vesi on ollut mustaa syksystä alkaen => puhdistamosta loppunut happi Saostuskaivon kansi nostettu raolleen Nyt edelleen hieman hapettomuuden merkkejä T kenttä 1,80 58,24 18,26 T lab 130, ,2 290,00 120,00 0,09 94,00 18,0 17, T kenttä 42,90 23,76 T kenttä 54,60 9,60 T kenttä 9,60 T kenttä 15,60 16,80 T kenttä 6 46,80 16,80 2 T kenttä 8 39,00 18,00 3 T kenttä 8 6,00 T kenttä 7 23,40 21,00 T kenttä 7 13,20 2 keskiarvo lähtevä 28,20 18,80 64,50 23,20 9,35 7,31 52,50 pienin arvo 13,20 2,00 64,50 3,12 7,80 1,50 52,50 suurin arvo 49,00 47,00 64,50 58,00 12,00 15,60 52,50 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 130,00 290,00 120,00 46,82 18,00 15,46 500,00 pienin arvo 130,00 290,00 120,00 15,60 18,00 6,00 500,00 suurin arvo 130,00 290,00 120,00 94,00 18,00 23,76 500,00 hyväksytyt näytteet, n lukema + p = tulos poistettu Alueelliset ympäristöjulkaisut

57 LIITE 2/8 Kohde 104, Green Pack: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto- Biol hapen Ammoni- Kok Fosfaatti- Lähtevä / aine, kulutus, umtyppi, fosfori, fosfori, tuleva pvm Analyysi mg/l ph mg/l mg/l mg/l mg/l sameus haju huom L kenttä 28,08 9,60 L kenttä 7 34,32 14, L kenttä 7 53,04 21, L lab 50,00 7,3 100,00 68,00 24,00 23,00 L kenttä 7 34,32 15, L kenttä 7 15,60 16, L kenttä 7 27,60 L kenttä 24,00 L lab 48,00 7,2 48,00 86,00 31,00 29,00 L kenttä 7 18, L kenttä p 15 6p 2 3 Näyte tummaa otettaessa, kirkastui analysointiin mennessä L lab 30p 160p 82p 10p Puhdistamo tukkeutui syksyllä Villat vaihdettu L kenttä 7 7, L lab 17,00 27,00 120,00 12,00 L kenttä 7 10, L lab 27,00 L kenttä 7 20, T kenttä 21,84 8,40 T kenttä 7 62,40 19,20 3 T kenttä 7 85,80 27,60 3 T kenttä 7 12,48 19,20 3 T kenttä 8 28,80 T kenttä 33,00 T lab 94,00 480,00 93,00 16,00 T kenttä 7 14, T lab 86,00 480,00 110,00 14,00 T kenttä 6 12,00 2 T kenttä 6 19,20 2 keskiarvo lähtevä 38,33 50,50 54,92 22,33 18,13 pienin arvo 17,00 27,00 15,60 12,00 7,20 suurin arvo 50,00 100,00 120,00 31,00 33,00 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 90,00 480,00 64,25 15,00 20,20 pienin arvo 86,00 480,00 12,48 14,00 8,40 suurin arvo 94,00 480,00 110,00 16,00 33,00 hyväksytyt näytteet, n lukema + p = tulos poistettu 56 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

58 LIITE 2/9a Kohde 14, Green Pack Sako: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset osa, 1/2 Kiinto- Sähkön- Nitraatti- Biol hapen Kok Nitriitti+ Ammoni- Kok Fosfaatti- Kem hapen Lähtevä/ aine, joht typpi, kulutus, typpi, nitraatti- umtyppi, fosfori, fosfori, Fekal Koli kulutus, tuleva pvm Analyysi mg/l ms/m ph mg/l mg/l mg/l typpi, mg/l mg/l mg/l mg/l Strept *) muot *) mg/l sameus haju huom L lab 23, ,9 9 22,50 1,1 14,94 2,41 2,22 14, ,00 44 Puhdistamo ollut käytössä n 2 vkoa L kenttä 1,32 L lab 48, , ,00 73,64 10,83 10,24 350,00 170, L kenttä 10,56 L lab 77p 87p 7p 280p 76p 57p 9p 8 3p 49p 3300p 450p Osa vedestä kiertää villan kun vettä päästetään enemmän puhdistamoon L kenttä 6,24 18,48 L kenttä 2,64 L kenttä 10,92 2,64 L kenttä 7,92 L kenttä 6,00 L kenttä 28,08 3,60 L kenttä 5,5 näytteenotto epäonnistui pumpun pysähtymisen ja tulvimisen vuoksi L kenttä 7,80 3, Vesi ohittaa villan L kenttä 7 15,60 5, Villat uudet ja pumppukaivo uusittu L lab 31, ,00 9,50 L kenttä 8, L lab 43, ,00 6,70 L kenttä 5 4, L kenttä 5 0 1p 2 1 Liian hyvä tulos? Sulamisvesiä päässyt pumppukaivoon?? L lab 18p 1p 0 33p 0 26p Liian hyvä tulos? Sulamisvesiä päässyt pumppukaivoon?? L lab 13, ,00 62,00 7,00 5,60 T lab 56, ,8 150,00 88,50 0,01 74,74 10,4 9,33 140, , T lab 12, ,5 100,00 80,00 0,01 61,47 9,0 8,20 330, T kenttä 9,24 T kenttä 13,20 T lab 71,00 11,00 T kenttä 11,88 T kenttä 9,24 T kenttä 9,24 T kenttä 14,52 T kenttä 9,24 T kenttä 31,20 6,60 T kenttä 6,60 T kenttä 6,60 *) lukema x 1000, kpl lukema + p = tulos poistettu Alueelliset ympäristöjulkaisut

59 LIITE 2/9b Kohde 14, Green Pack Sako: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset, osa 2/2 Kiinto- Sähkön- Nitraatti- Biol hapen Kok Nitriitti+ Ammoni- Kok Fosfaatti- Kem hapen Lähtevä/ aine, joht typpi, kulutus, typpi, nitraatti- umtyppi, fosfori, fosfori, Fekal Koli kulutus, tuleva pvm Analyysi mg/l ms/m ph mg/l mg/l mg/l typpi, mg/l mg/l mg/l mg/l Strept *) muot *) mg/l sameus haju huom T kenttä 9,24 T kenttä 6,60 T kenttä 7,20 T kenttä 43,68 8,40 T kenttä 6,5 T lab 37, ,00 13,00 T kenttä 12, T lab 84, ,00 12,00 T kenttä 7 10,80 3 T kenttä 6 9,60 2 T lab 130, ,00 15,00 keskiarvo lähtevä 31,87 104,40 54,25 30,62 7,29 6,23 162,00 pienin arvo 13,00 9,00 22,50 6,24 2,41 1,32 44,00 suurin arvo 48,60 170,00 86,00 73,64 10,83 18,48 280,00 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 63,98 220,00 84,25 63,01 11,88 9,44 266,50 pienin arvo 12,60 100,00 80,00 31,20 9,00 6,60 230,00 suurin arvo 130,00 340,00 88,50 81,00 15,00 14,52 303,00 hyväksytyt näytteet, n *) lukema x 1000, kpl lukema + p = tulos poistettu 58 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

60 LIITE 2/10 Kohde 2, Green Pack Sako: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto- Nitraatti- Biol hapen Kok Ammoni- Kok Fosfaatti- Lähtevä/ aine, typpi, kulutus, typpi, umtyppi, fosfori, fosfori, tuleva pvm Analyysi mg/l ph mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l sameus haju huom L kenttä 0 49,92 7,20 L kenttä ,48 8, Kaadettiin noin 50 l purovettä systeemiin, jotta saatiin tarvittava määrä näytemäärä L lab 53 8,40 L kenttä 7 15,60 10, L lab 18, ,00 11,00 Kaadettiin noin 50 l purovettä systeemiin, jotta saatiin tarvittava määrä näytemäärä L kenttä 14,40 2 L kenttä 9, L lab 200,00 7,8 220,00 100,00 15,00 13,00 Kaadettiin noin 50 l purovettä systeemiin, jotta saatiin tarvittava määrä näytemäärä T kenttä 0, p 0 66p Liian laimeaa vettä, saostuskaivot tyhjennetty ja täytetty puhtaalla vedellä? T kenttä 0,00 85,80 8,40 T kenttä 8 0,00 28,08 2, T lab 140 T kenttä 7 54,60 9,60 2 T lab 36, ,00 12,00 T lab 91,00 7,7 110,00 130,00 15,0 13,00 keskiarvo lähtevä 109,00 104,67 8,40 54,00 13,00 10,57 pienin arvo 18,00 41,00 8,40 12,48 11,00 7,20 suurin arvo 200,00 220,00 8,40 100,00 15,00 14,40 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 63,50 123,33 81,70 13,50 8,35 pienin arvo 36,00 110,00 0,00 28,08 12,00 2,40 suurin arvo 91,00 140,00 0,00 130,00 15,00 13,00 hyväksytyt näytteet, n lukema + p = tulos poistettu Alueelliset ympäristöjulkaisut

61 LIITE 2/11 Kohde 37, Green Rock Bio: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto- Sähkön- Nitraatti Biol hapen Kok Nitriitti+ Ammoni- Kem hapen Lähtevä/ aine, joht typpi, kulutus, typpi, nitraatti- umtyppi, Kok Fosfaatti- Fekal Koli- kulutus, tuleva pvm Analyysi mg/l ms/m ph mg/l mg/l mg/l typpi, mg/l mg/l fosfori fosfori Strept *) muot *) mg/l sameus haju huom L lab 178, , ,30 0,0 10,20 9,34 7,87 170, , L kenttä 11,70 5,94 L lab 0,035 4,60 14,00 L kenttä 3,12 3,96 L kenttä 1,56 1,50 L kenttä 6 3,12 2, purkupää hieman jäässä, vettä huonosti L kenttä 6 3,12 4, L lab 460p 6,4 11,00 1,00 2,60 1,80 Kiintoainetta tuli näytteenottokaivosta, BOD analyysi suodatetusta näytteestä L kenttä 1,60 0,75 1 L kenttä 6,24 1, L kenttä 7 3,12 4, L lab 40,00 25,00 2,00 2,70 L kenttä 1, L lab 42,00 150,00 10,00 6,50 L kenttä 6 5, T lab 50, ,5 270,00 13,20 0,01 8,44 11,6 10,16 130,00 490, T lab 58, ,4 370,00 18,10 0,01 10,57 10,5 8,97 170, , T lab 200, ,8 230,00 16,00 0,05 7,00 23,0 21, T lab 0,05 8,10 15,00 T kenttä 6,24 10,56 T kenttä 12,48 6,00 T kenttä 6 6,24 7,20 2 T kenttä 6 7,80 9,60 2 T lab 130,00 2,10 T kenttä 26,52 1,20 T lab 170,00 420,00 10,00 11,00 T kenttä 9, keskiarvo lähtevä 86,80 95,75 17,30 4,72 5,28 4,37 356,00 pienin arvo 40,00 11,00 17,30 1,00 2,60 0,75 356,00 suurin arvo 178,40 197,00 17,30 11,70 9,34 14,00 356,00 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 119,78 284,00 15,77 10,34 14,02 9,22 518,67 pienin arvo 50,60 130,00 13,20 6,24 10,51 1,20 493,00 suurin arvo 200,00 420,00 18,10 26,52 23,00 21,00 563,00 hyväksytyt näytteet, n *) lukema x 1000, kpl lukema + p = tulos poistettu 60 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

62 LIITE 2/12 Kohde 46, Propipe Filt 1400 massasuodatus: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto- Sähkön- Nitraatti- Biol hapen Kok Nitriitti+ Ammoni- Kok Fosfaatti- Kem hapen Lähtevä/ aine, joht typpi, kulutus, typpi, nitraatti- umtyppi, fosfori, fosfori, Fekal Koli- kulutus, tuleva pvm Analyysi mg/l ms/m ph mg/l mg/l mg/l typpi, mg/l mg/l mg/l mg/l Strept *) muot *) mg/l sameus haju huom L kenttä 29 64p 0 13p näytteessä mäntysuopaa L kenttä 0,45 73,76 0,98 L lab 4, , ,00 0,021 73,00 1,00 0, L kenttä 31,20 3,96 L kenttä 8,40 L lab 9, L kenttä 78,00 6,60 L kenttä 7 70,20 10, L kenttä 7 54,60 7, L lab 4, L kenttä 8 54,60 16, L kenttä 8 39,00 14, L kenttä 9 54,60 13, L kenttä 7 0,00 24,00 L kenttä 15,60 8, T kenttä 39,00 11,80 T kenttä 2,26 54,36 13,04 T lab 68, ,8 380,00 97,00 0,08 74,00 12,0 11, T kenttä 11,88 T lab 77,00 9,60 T kenttä 11,88 T kenttä 10,56 T kenttä 11,88 T kenttä 10,56 T kenttä 11,88 T kenttä 31,20 10,56 T kenttä 31,20 16,80 T kenttä 93,60 18,00 T kenttä 6,5 54,60 18,00 2 T kenttä 6 70,20 22,80 2 T kenttä 7 54,60 18, keskiarvo lähtevä 4,90 310,00 95,00 49,511,00 9,59 460,00 pienin arvo 4,90 310,00 95,00 0,00 1,00 0,88 460,00 suurin arvo 4,90 310,00 95,00 78,00 1,00 24,00 460,00 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 68,00 380,00 97,00 57,98 12,00 13,64 770,00 pienin arvo 68,00 380,00 97,00 31,20 12,00 9,60 770,00 suurin arvo 68,00 380,00 97,00 93,60 12,00 22,80 770,00 hyväksytyt näytteet, n *) lukema x 1000, kpl lukema + p = tulos poistettu Alueelliset ympäristöjulkaisut

63 LIITE 2/13 Kohde 85, Propipe Filt 1400 massasuodatus: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto- Nitraatti- Biol hapen Kok Ammoni- Kok Fosfaatti- Kem hapen Lähtevä/ aine, typpi, kulutus, typpi, umtyppi, fosfori, fosfori, kulutus, tuleva pvm Analyysi mg/l ph mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l sameus haju L kenttä 15,60 0,30 L kenttä 46,80 1,20 L kenttä 8,5 109,20 3, L kenttä 9 132,60 4, L kenttä 9 62,40 8, L kenttä 8 23,40 10, L kenttä 8 39,00 6, L kenttä 8 5,40 L kenttä 85,80 0, T kenttä 15,60 3,60 T kenttä 148,20 14,40 T kenttä 7 124,80 32,40 3 T kenttä 8 117,00 28,80 3 T kenttä 0 15,60 3,60 2 keskiarvo lähtevä 64,35 4,53 pienin arvo 0,00 0,00 0,00 15,60 0,00 0,30 0,00 suurin arvo 0,00 0,00 0,00 132,60 0,00 10,80 0,00 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 84,24 16,56 pienin arvo 0,00 0,00 0,00 15,60 0,00 3,60 0,00 suurin arvo 0,00 0,00 0,00 148,20 0,00 32,40 0,00 hyväksytyt näytteet, n Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

64 LIITE 2/14 Kohde 29, Propipe Filt 1400 massasuodatus: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto- Sähkön- Biol hapen Kok Nitriitti+ Ammoni- Kok Fosfaatti- Kem hapen Lähtevä/ Lämpö aine, joht kulutus, typpi, nitraatti- umtyppi, fosfori, fosfori, Fekal Koli- kulutus, tuleva pvm Analyysi tila o C mg/l ms/m ph mg/l mg/l typpi, mg/l mg/l mg/l mg/l Strept *) muot *) mg/l sameus haju huom L lab 20, , ,60 0,0 112,39 0,04 0,02 0, L kenttä 0 78p L lab 124, , ,00 0,0 119,02 9,28 8,78 49,00 27, L kenttä 1 56p 11,22 L lab 37, , ,00 0,0 92,00 13,00 13,00 70,00 79, L kenttä 3 12p 4,62 L lab 17, , ,00 0,0 83,00 12,00 12, L kenttä 43,68 17,16 L kenttä 28,08 15,84 L kenttä 54,60 0,69 Uusi massa L kenttä 85,80 3,30 L kenttä 7 93,60 27, L kenttä 9 101,40 18, L lab L kenttä 9 39,00 10, L kenttä 8 54,60 19, L kenttä 8 78,00 19,20 2 L kenttä 8 78,00 20,40 L kenttä 81,12 2,40 12 T lab 74, ,5 285,00 119,70 0,01 13,70 18,2 16,95 49, , T lab 58, ,5 270,00 150,00 0,01123,82 24,3 23, ,00 490, T lab 10 63, ,7 190,00 110,00 L5 88,00 21,0 21, T kenttä 56,55 23,93 T kenttä 27,72 T lab 100,00 24,00 T kenttä 27,72 T kenttä 19,80 T kenttä 17,16 T kenttä 15,84 T kenttä 19,80 T kenttä 28,08 14,52 T kenttä 17,16 T kenttä 18,48 T kenttä 6,60 T kenttä 70,20 20,40 T kenttä 62,40 26,40 T kenttä 8 78,00 8,40 2 T kenttä 7 109,20 26,40 2 T kenttä 8 39,00 27,60 keskiarvo lähtevä 49,75 185,75 119,65 76,29 8,58 12,76 320,75 pienin arvo 17,00 143,00 100,00 28,08 0,04 0,69 223,00 suurin arvo 124,70 230,00 140,00 119,02 13,00 27,60 390,00 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 65,10 248,33 126,57 79,00 21,17 20,15 452,67 pienin arvo 58,30 190,00 110,00 28,08 18,24 6,60 390,00 suurin arvo 74,00 285,00 150,00 123,82 24,28 27,72 488,00 hyväksytyt näytteet, n *) lukema x 1000, kpl lukema + p = tulos poistettu Alueelliset ympäristöjulkaisut

65 LIITE 2/15a Kohde 31, Eco-Plastin kaivopuhdistamo: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset, osa 1/2 Kiinto- Sähkön- Nitraatti- Biol hapen Kok Nitriitti+ Ammoni- Kok Fosfaatti- Kem hapen Lähtevä/ Lämpö aine, joht typpi, kulutus, typpi, nitraatti- umtyppi, fosfori, fosfori, Fekal Koli kulutus, tuleva pvm Analyysi tila o C mg/l ms/m ph mg/l mg/l mg/l typpi, mg/l mg/l mg/l mg/l Strept *) muot *) mg/l sameus haju huom L lab 55p 170p 7 1p 520p 0,0 10 1p 850p Säädöt kesken L lab p 144p 7 2p 5p 170p p p Säädöt kesken L kenttä 9 36p 2 31p Säädöt kesken L kenttä 20 28p 1 98p Säädöt kesken L kenttä 4 68p 2 64p Säädöt kesken L lab 11p 83p 6 5p 54p 43p 4 1p 29p 0 2p 0 11p 0 01p 3 3p 110p Säädöt kesken L lab 10 10p 96p 8p 35p 51p 12p 41p 0 92p 0 5p 90p Säädöt kesken L kenttä 19 24p 0 59p Säädöt kesken L kenttä 12 4p 19 8p Säädöt kesken L kenttä 3 12p 3 96p Säädöt kesken L kenttä p 1 98p Säädöt kesken L kenttä p Säädöt kesken L kenttä p 8 4p Säädöt kesken L kenttä 7p 0 117p 3 6p 3 3 Säädöt kesken L kenttä 7p p 2 7p 12 Säädöt kesken L lab 16,00 6,2 86,00 48,00 0,50 0,40 L kenttä ,60 0, L kenttä ,96 1, L kenttä 7 28,08 0, L lab 12,00 6,8 52,00 57,00 1,10 0,32 L kenttä 6 28,08 0,60 2 Haisee kemikaalille? L lab 4,20 80,00 120,00 0,22 L kenttä 6 0, L kenttä 6 23,40 0,40 12 L kenttä 6 0,20 12 T lab 118, ,1 540, T lab 12 93, ,4 5,00 270,00 71,88 10,5 9,18 T kenttä 14,04 11,88 T lab 240, ,9 150,00 66,00 0,01 52,00 15,0 13, T kenttä 23,40 11,88 T kenttä 15,60 29,70 T kenttä 0,00 17,16 T lab 0,08 96,00 15,00 T kenttä 0,00 18,48 T kenttä 0,00 15,84 T kenttä 0,00 15,84 T kenttä 0,00 15,84 T kenttä 0,00 15,84 T kenttä 0,00 23,40 11,88 T kenttä 0,00 6,00 T kenttä 0,00 101,40 28,80 *) lukema x 1000, kpl lukema + p = tulos poistettu 64 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

66 LIITE 2/15b Kohde 31, Eco-Plastin kaivopuhdistamo: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset, osa 2/2 Kiinto- Sähkön- Nitraatti- Biol hapen Kok Nitriitti+ Ammoni- Kok Fosfaatti- Kem hapen Lähtevä/ Lämpö aine, joht typpi, kulutus, typpi, nitraatti- umtyppi, fosfori, fosfori, Fekal Koli kulutus, tuleva pvm Analyysi tila o C mg/l ms/m ph mg/l mg/l mg/l typpi, mg/l mg/l mg/l mg/l Strept *) muot *) mg/l sameus haju huom T kenttä 8 0,00 85,80 16,80 3 T kenttä 8 0,00 70,20 18,00 2 T kenttä 7 0,00 15,60 6, T kenttä 7 0,00 7,80 10,80 3 T kenttä 49,92 18,00 T kenttä 7 15,60 30,00 T lab 80,00 380,00 100,00 16,00 T kenttä 7 14,40 2 T kenttä 7 31,20 13,20 3 T kenttä 7 13,20 3 keskiarvo lähtevä 10,73 72,67 43,14 0,61 0,49 pienin arvo 4,20 52,00 15,60 0,22 0,18 suurin arvo 16,00 86,00 120,00 1,10 1,20 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 132,89 335,00 68,94 46,80 12,73 15,71 600,00 pienin arvo 80,00 150,00 66,00 7,80 10,46 6,00 350,00 suurin arvo 240,00 540,00 71,88 101,40 15,00 30,00 850,00 hyväksytyt näytteet, n *) lukema x 1000, kpl lukema + p = tulos poistettu Alueelliset ympäristöjulkaisut

67 LIITE 2/16 Kohde 9, Eco-Plastin kaivopuhdistamo: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto- Sähkön Nitraatti- Biol hapen Kok Nitriitti+ Ammoni- Kok Fosfaatti- Kem hapen Lähtevä/ Lämpö aine, joht typpi, kulutus, typpi, nitraatti- umtyppi, fosfori, fosfori, Fekal Koli- kulutus, tuleva pvm Analyysi tila o C mg/l ms/m ph mg/l mg/l mg/l typpi, mg/l mg/l mg/l mg/l Strept *) muot *) mg/l sameus haju huom L lab 10 54, ,7 5,61350 Puhdistamoa ei oltu huollettu L lab 236, , ,60 0,0 219,26 47,44 22, , , Puhdistamoa ei oltu huollettu L lab 140, ,00 16,00 Puhdistamoa ei oltu huollettu L kenttä 7,0 12, L kenttä 6,0 85,00 6, kemikaalin syöttö liian pienellä? T lab , ,7 5,00 520,00 T lab 100, ,6 430,00 259,00 0,01221,96 41,3 20, , , T lab 160, ,00 24,00 T kenttä 8,0 19,20 2 T kenttä 8,0 62,00 19,20 2 T kenttä 7,0 24, kemikaali loppu, ei otettu lähtevää keskiarvo lähtevä 143,73 349,33 248,60 158,09 31,72 13,73 657,00 pienin arvo 54,70 318,00 248,60 170,00 16,00 12,00 657,00 suurin arvo 236,50 380,00 248,60 219,26 47,44 22,60 657,00 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 162,07 443,33 259,00 154,65 32,66 20,63 745,00 pienin arvo 100,10 380,00 259,00 62,00 24,00 19,20 745,00 suurin arvo 226,10 520,00 259,00 221,96 41,31 24,00 745,00 hyväksytyt näytteet, n *) lukema x 1000, kpl lukema + p = tulos poistettu 66 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

68 LIITE 2/17 Kohde 27, IN DRÄN-menetelmä: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto- Sähkön- Nitraatti Biol hapen Kok Nitriitti+ Ammoni- Kok Fosfaatti- Kem hapen Lähtevä/ Lämpö aine, joht typpi, kulutus, typpi, nitraatti- umtyppi, fosfori, fosfori, kulutus, tuleva pvm Analyysi tila, o C mg/l ms/m ph mg/l mg/l mg/l typpi, mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l sameus haju huom L kenttä 6 24p L kenttä L kenttä 28 08p 1 65p näytteessä paljon kiintoainesta L lab 61p 100 6,1 530p 1,6 40p 9 6p 9 2p 780p järjestelmä ylikuormitettu L kenttä 43 68p 8 4p L lab 9 7p 210p L kenttä p 13 2p 2 3 L lab 150p L kenttä p 12p 2 3 L kenttä 6 1 8p 2 3 Ensimmäinen näyte ensimmäisen kerran uusitusta puhdistamosta L lab 77p 5,5 2000p 90p 2 2p 1 5p L kenttä p 10 8p 4 3 Puhdistunut vesi ihan mustaa! L lab 10,00 1,00 25,00 1,50 Ensimmäinen näyte toisen kerran uusitusta puhdistamosta L kenttä 6 1, L kenttä 6 7, L lab 24,00 4,20 20,00 5,80 L kenttä 6, L kenttä 6 5, L lab 3,90 1,00 7,80 6,20 L lab 7,10 6,9 3,00 5,80 7,40 7,10 T kenttä 19 5p 17 16p T kenttä 7 92p T lab 11 näyte hävitetty labrassa T kenttä 7 8p 22 44p näytteessä paljon kiintoainesta T lab 130p 110 6,1 930p 0,09 43p 20p 16p 1300p järjestelmä ylikuormitettu T kenttä 46 8p 18p T lab 15p 360p T kenttä p 22 8p 3 pohjavettä tule hieman (500l/vrk?) järjestelmään T lab 550 T kenttä p 20 4p 3 T kenttä 6 36p T lab 180,00 450,00 42,00 20,00 T kenttä 6 15,60 2 T kenttä 6 18,00 T lab 250,00 460,00 38,00 20,00 T kenttä 7 12,00 2 T kenttä 6 19,20 3 T lab 380,00 530,00 51,00 27,00 T lab 320,00 keskiarvo lähtevä 11,25 2,30 14,65 5,03 5,53 pienin arvo 3,90 1,00 0,00 5,80 1,50 1,20 0,00 suurin arvo 24,00 4,20 0,00 25,00 7,40 7,35 0,00 n keskiarvo tuleva 282,50 480,00 43,67 22,33 16,20 550,00 pienin arvo 180,00 450,00 0,00 38,00 20,00 12,00 550,00 suurin arvo 380,00 530,00 0,00 51,00 27,00 19,20 550,00 2 (2) n lukema + p = tulos poistettu Alueelliset ympäristöjulkaisut

69 LIITE 2/18a Kohde 17, Green Pack Sako Plus: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset,osa 1/2 Kiinto- Sähkön- Nitraatti- Biol hapen Kok Nitriitti+ Ammoni- Kok Fosfaatti- Kem hapen Lähtevä/ Lämpö- aine, joht typpi, kulutus, typpi, nitraatti- umtyppi, fosfori, fosfori, Fekal Koli- kulutus, tuleva pvm Analyysi tila, o C mg/l ms/m ph mg/l mg/l mg/l typpi, mg/l mg/l mg/l mg/l Strept *) muot *) mg/l sameus haju huom L lab 210p 100p 7,5 15p L5 9,1p 31p 27p 1,3p 22p 410p Kehitys kesken L lab p 7,5 250p 20p L5 3,9p 49p 39p 700p Kehitys kesken L kenttä 4,55p Kehitys kesken L kenttä 6,63p 29,7p Kehitys kesken L kenttä 2,26p 6,21p 21,19p Kehitys kesken L lab 0,055p 0,17p 14p Kehitys kesken L kenttä 3,96p Kehitys kesken L kenttä 19,8p Kehitys kesken L kenttä 30,36p Kehitys kesken L kenttä 4 3,12p 0,12p Kehitys kesken L lab 47p 90p 6,6 93p 14p 0,007p 5,1p 0,52p 8,4p 200p Tuleva ja lähtevä vesi eri vaiheesta L kenttä 3,12p 14,4p Kehitys kesken L kenttä 6 4,68p 25,2p 4 3 Kehitys kesken L kenttä 7 6,24p 25,2p 4 2 Kehitys kesken L kenttä 7 10,92p 6,3p 1 1 Kehitys kesken L kenttä 6 3,9p Kehitys kesken L kenttä 3,6p Kehitys kesken L lab 5,4p 6,8 67p 7,6p 4,9p 4,3p Biologisesti toimi hyvin L kenttä 6,5 1,17p 13,2p 1 1 Kehitys kesken L kenttä 7 4,68p 27,6p 2 2 Kehitys kesken L kenttä 0,78p Kehitys kesken L lab 12,00 69,00 5,40 1,90 Toimi kunnolla ensimmäistä kertaa L kenttä 1, L kenttä 6 17, häiriö kemikaalipumpuissa L kenttä 5 0, kemikaali haisi, yliannostusta? L lab 20,00 120,00 22,00 2,80 1,20 Toimi kunnolla tällä kertaa Alkuvuonna ei ole toiminut T lab , ,4 500,00 28,00 0,01 14,00 46,0 30, Näyte ehkä hivenen liian laimeaa T kenttä 12,48 40,43 T kenttä 4,52p 0, p näyte vain yhden pesuvaiheen vedestä T lab 2,5p 0,93 7 4p T lab 270, ,4 840,00 37,00 0,53 0,98 57,0 3 5p 920 Tuleva ja lähtevä vesi eri vaiheesta Tulevan veden pitoisuuden määrittäminen hankalaa, koska 1 saostuskaivon osassa on yleensä viimeinen (puhtain) huuhteluvesi T kenttä 0p 2 1p T kenttä 9p 1,56p 2 4p 2 T kenttä 10p 1,56p 2 4p 1 T kenttä 10p 1,56p 4 2p 2 T kenttä 7p 0p 1 8p T kenttä 0p 1 2p *) lukema x 1000 lukema + p = tulos poistettu 68 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

70 LIITE 2/18b Kohde 17, Green Pack Sako Plus: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset, osa 2/2 Kiinto- Sähkön- Nitraatti- Biol hapen Kok Nitriitti+ Ammoni- Kok Fosfaatti- Kem hapen Lähtevä/ Lämpö- aine, joht typpi, kulutus, typpi, nitraatti- umtyppi, fosfori, fosfori, Fekal Koli- kulutus, tuleva pvm Analyysi tila, o C mg/l ms/m ph mg/l mg/l mg/l typpi, mg/l mg/l mg/l mg/l Strept *) muot *) mg/l sameus haju huom T kenttä 7p 0,546p 2 4p T kenttä 6,5p 0,39p 6p T kenttä 6p 0,546p 9 6p T lab 1000, ,00 0,80 44,00 Kokoomanäyte eri pesuvaiheista Tulevan veden pitoisuus todennäköisesti ei kuitenkaan ihan näin korkea (lattian ym pesuvedet laimentavat päivän aikana) T kenttä 15 6p 3 2 pesuaineet häiritsivät kenttäanalyysiä T kenttä 9 0 1p 2 T lab 100p 320p 13p 2,8p 34p Näyte ei edusta tulevaa vettä kokonaisuutena keskiarvo lähtevä 16,00 94,50 22,00 4,10 1,60 6,30 pienin arvo 12,00 69,00 22,00 2,80 1,20 0,30 suurin arvo 20,00 120,00 22,00 5,40 1,90 17,40 n keskiarvo tuleva 220, ,33 32,50 6,80 49,00 35,22 860,00 pienin arvo 170,00 500,00 28,00 0,47 44,00 30,00 800,00 suurin arvo 270, ,00 37,00 14,00 57,00 40,43 920,00 n *) lukema x 1000 lukema + p = tulos poistettu Alueelliset ympäristöjulkaisut

71 LIITE 2/19 Kohde 30, Environment Raita Oy:n panospuhdistamo: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto- Biol hapen Kok Ammoni- Kok Fosfaatti- Kem hapen Lähtevä/ aine, kulutus, typpi, umtyppi, fosfori, fosfori, kulutus, tuleva pvm Analyysi mg/l ph mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l sameus haju huom L kenttä 53 04p 4 8p 11Prosessi sekaisin säätöyrityksen vuoksi L lab 4,10 7,6 9,00 43p 16p 15p Prosessi sekaisin säätöyrityksen vuoksi, biologinen prosessi kunnossa L kenttä 6 0, L lab 5,3 6, p 13p häiriö laitteissa T lab 97, ,00 65,00 20,00 19,00 T kenttä 7 18,00 2 T kenttä 6 14,40 2 T lab 130,00 300,00 53,00 40,00 9,90 T lab 180,00 7,0 550,00 75,00 50,00 0,6 0,36 keskiarvo lähtevä 4,70 14,00 44,00 35,00 0,12 pienin arvo 4,10 9,00 44,00 35,00 0,00 0,12 0,00 suurin arvo 5,30 19,00 44,00 35,00 0,00 0,12 0,00 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 135,67 406,67 64,00 51,67 10,18 12,94 pienin arvo 97,00 300,00 53,00 40,00 0,63 0,36 suurin arvo 180,00 550,00 75,00 65,00 19,00 hyväksytyt näytteet, n lukema + p = tulos poistettu 70 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

72 LIITE 2/20 Kohde 135, Environment Raita Oy:n panospuhdistamo: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto Biol hapen Kok Ammoni- Kok Fosfaatti- Kem hapen Lähtevä/ aine, kulutus, typpi, umtyppi, fosfori, fosfori, kulutus, tuleva pvm Analyysi mg/l ph mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l sameus haju huom L lab 11,00 7,2 2,00 0,061p 58p 58p Biologinen prosessi kunnossa, Fe- eikä N-kemikaalin syöttöä ei vielä ole aloitettu L kenttä p Hankitun kemikaaliliuoksen pitoisuudessa on ollut ongelmia Kemikaali on ollut liian laimeaa L kenttä p 2 2 Prosessi ei ole vielä kehittynyt L lab 91,00 59p 220,00 210,00 32p Liete ei ollut vielä kehittynyt kompressoririkon jälkeen L lab 5,30 7, p 13p Kemikaalin annostus ei ollut riittävää T lab 140,00 6,9 480,00 33,00 59,00 58,00 T kenttä 8 72,00 T lab 280,00 420,00 63,00 48,00 T kenttä 6 43,20 4 keskiarvo lähtevä 35,77 5,50 220,00 151,50 pienin arvo 5,30 2,00 220,00 33,00 0,00 0,00 0,00 suurin arvo 91,00 9,00 220,00 210,00 0,00 0,00 0,00 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 210,00 450,00 48,00 53,50 57,73 pienin arvo 140,00 420,00 0,00 33,00 48,00 43,20 0,00 suurin arvo 280,00 480,00 0,00 63,00 59,00 72,00 0,00 hyväksytyt näytteet, n lukema + p = tulos poistettu Alueelliset ympäristöjulkaisut

73 LIITE 2/21 Kohde 18, Atomar Oy:n panospuhdistamo: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto Sähkön Nitraatti Biol hapen Kok Nitriitti+ Ammoni- Kok Fosfaatti- Kem hapen Lähtevä/ Lämpö aine, Haihd Hehkut joht typpi, kulutus, typpi, nitraatti- umtyppi, fosfori, fosfori, Fekal Koli- kulutus, tuleva pvm Analyysi tila mg/l jäänn jäänn ms/m ph mg/l mg/l mg/l typpi, mg/l mg/l mg/l mg/l Strept *) muot *) mg/l huom L lab 8,87p Säädöt kesken L lab 13, , ,91 0,0 1,26 0, L lab 27, ,8 7 55p 51,1 5,83 0,89 0,24 2,00 0, prosessissa oli häiriö kuormituksen muutoksen takia Palautuminen oli menossa L lab 23,00 917,5 16,00 13,0 0,72 5 4p 4 5p vikaa kemikaalin syötössä L lab 6, ,5 9 32,00 27,0 1,60 13p 12p 75 kemikaali loppunut L lab 19, , ,80 0,74 0,34 65 L lab 24,00 7,6 10 1,20 2,50 2,10 T lab 18,2 T lab 396, ,6 1163,00 0, T lab ,6 2400p 62p 1 3p 2 8p 27p 14p 5100 kokoomanäyte suoraan pesurilta T lab 590, ,8 620,00 0,01 52,00 21,0 9, keskiarvo lähtevä 19 13,14 21,30 2,23 1,35 0,74 108,50 pienin arvo 7 7,00 15,91 0,72 0,74 0,24 65,00 suurin arvo 27 28,00 32,00 5,83 2,50 2,10 154,00 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva ,50 52,00 19,62 9, ,33 pienin arvo ,00 52,00 18,24 9, ,00 suurin arvo ,00 52,00 21,00 9, ,00 hyväksytyt näytteet, n *) lukema x 1000, kpl lukema + p = tulos poistettu 72 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

74 Kohde 11, Atomar Oy:n panospuhdistamo: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto- Haihd Sähkön- Biol hapen Kok Nitriitti+ Ammoni- Kok Fosfaatti Kem hapen Lähtevä/ Lämpö- aine, jäänn, joht Nitraatti kulutus, typpi, nitraatti- umtyppi, fosfori, fosfori, kulutus, tuleva pvm Analyysi tila, o C mg/l mg/l ms/m ph typpi mg/l mg/l typpi, mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l huom L kenttä 24, p 16 3p ei kem syöttöä L lab 40 1,1 47p 14p akt liete ei ole vielä kehittynyt, ei kem syöttöä L lab 6, ,8 14 0,031 32p 15p 11p 85 veden poisto ei toimi kunnolla L kenttä 18 72p 15 6p veden poisto ei toimi kunnolla L lab 28,00 6,2 4 0,32 3,80 3,00 T kenttä 36,88 18,75 liete ei kehittynyt, kemikaali pois päältä T lab 0,01 51,00 15,00 T lab 84, ,5 0,00 280,00 0,06 26,00 27,0 13, veden poisto ei toimi T kenttä 0,00 24,96 12,00 veden poisto ei toimi T lab , ,00 93,00 82,00 Fosforilla erittäin suuri pitoisuus keskiarvo lähtevä 17,10 9,00 0,32 3,80 3,00 85,00 pienin arvo 6,20 4,00 0,00 0,32 3,80 3,00 85,00 suurin arvo 28,00 14,00 0,00 0,32 3,80 3,00 85,00 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 84,00 590,00 31,17 60,00 28,15 450,00 pienin arvo 84,00 280,00 0,00 17,00 27,00 12,00 450,00 suurin arvo 84,00 900,00 0,00 51,00 93,00 82,00 450,00 hyväksytyt näytteet, n lukema + p = tulos poistettu LIITE 2/22 Alueelliset ympäristöjulkaisut

75 LIITE 2/23 Kohde 34, maasuodatin: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto Nitraatti- Biol hapen Kok Ammoni- Kok Fosfaatti- Korjattu arvo Kem hapen Lähtevä/ aine, typpi, kulutus, typpi, umtyppi, fosfori, fosfori, fosfaattifos- kulutus, tuleva pvm Analyysi mg/l ph mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l forille, mg/l mg/l sameus haju huom L kenttä 2,9 3,88 0,65 1,30 L kenttä 9,36 0,09 0,18 L kenttä p märän syksyn vedet laimentaneet veden naytteenottokaivossa L kenttä 6 6,24 0,18 0, vuotovesiä pääsee 1 ja 2 sakokaivoon L kenttä 6 12,48 0,72 1, L kenttä 5 6,24 0,57 1, L kenttä 6,24 0,39 0,78 11ylimääräistä n 1-3 m3/vrk L kenttä 6 28,08 0,63 1, L kenttä 6 1,80 3,60 L kenttä 4,68 0,15 0, Jakokaivon pinnalla lietekerros: vaatii tyhjennystä Sakokaivot hetki sitten tyhjennetty Ainoastaan yhdestä kokoojaputkesta lorisi vettä tark kaivoon jatkuvasti (muista ei lainkaan) L kenttä 6 3,12 1,08 2, L kenttä 5 4,70 3,30 6,60 11 L kenttä 6 3,00 6,00 11vuotovesiä pääsee 1 ja 2 sakokaivoon T kenttä 1,80 60,20 7,82 15,64 T kenttä 42,90 7,92 15,84 T kenttä 0,00 2,40 4,80 T kenttä 7,80 2,40 4,80 T kenttä 6 31,20 7,20 14,40 2 T kenttä 7 39,00 7,20 14,40 2 T kenttä 7 15,60 6,00 12,00 2 T kenttä 6 9,60 19,20 T kenttä 7 15,60 12,00 24,00 2 Yleinen huomio: puhdistamoon on aina tullut ylimääräistä vettä Vuotavia saostuskaivoja ei ole korjattu T kenttä 6 6,00 12,00 keskiarvo lähtevä 8,50 1,05 2,09 pienin arvo 0,00 0,00 0,00 3,88 0,00 0,09 0,18 0,00 suurin arvo 0,00 0,00 0,00 28,08 0,00 3,30 6,60 0,00 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 26,54 6,85 13,71 pienin arvo 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 2,40 4,80 0,00 suurin arvo 0,00 0,00 0,00 39,00 0,00 12,00 24,00 0,00 hyväksytyt näytteet, n lukema + p = tulos poistettu 74 Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

76 LIITE 2/24 Kohde 55, Plancof Luja-puhdistamo: laboratorio- ja kenttäanalyysien tulokset Kiinto Nitraatti Biol hapen Kok Ammoni Kok Fosfaatti Kem hapen Lähtevä/ aine, typpi, kulutus, typpi, umtyppi, fosfori, fosfori, kulutus, tuleva pvm Analyysi mg/l ph mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l sameus haju huom L kenttä ,40 24, happi ilmastusaltaassa 8 mg/l (ilmastus päällä), ph 8, happi lähtevässä 1,1 mg/l Mittaus kunnan digit mittarilla L kenttä ,00 31, L kenttä 7 46,80 27,60 11 L kenttä 7 0 0,00 33,60 L kenttä 7 27, T kenttä 6 0,00 39,00 0,00 4 T kenttä 7 0,00 46,80 39,60 4 T kenttä 6 0,00 0,00 9,00 T kenttä 7 32,40 4 keskiarvo lähtevä 27,30 28,80 pienin arvo 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 24,00 0,00 suurin arvo 0,00 0,00 0,00 46,80 0,00 33,60 0,00 hyväksytyt näytteet, n keskiarvo tuleva 28,60 20,25 pienin arvo 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 suurin arvo 0,00 0,00 0,00 46,80 0,00 39,60 0,00 hyväksytyt näytteet, n Alueelliset ympäristöjulkaisut

77 Kuvailulehti Julkaisija Julkaisuaika Länsi-Suomen ympäristökeskus joulukuu 2002 Tekijä(t) Julkaisun nimi Marketta Kujala, Jami Aho, Liisa Maria Rautio Haja-asutuksen ja maitotilojen jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuus Lappajärvi Life -projektissa Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Lappajärvi Life projektissa toteutettiin yli 70 haja-asutuksen ja maitohuoneiden jätevesien käsittelyjärjestelmää, joista 25 järjestelmän toimivuutta ja saavutettavia puhdistustuloksia selvitettiin näytteenotoin Puhdistustuloksia verrattiin tulevaan valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla (talousjätevesiasetus) Asumisjäteveden puhdistuksessa maasuodattimet ja IN-DRÄN -menetelmä poistivat hyvin orgaanista ainesta, kohtalaisesti fosforia ja jonkin verran myös typpeä Kivivillasuodattimien puhdistustulokset vaihtelivat Esimerkiksi Green Pack puhdistamot poistivat kohtuullisesti orgaanista ainesta, mutta fosforin poisto oli vähäistä Myös Propipe Filt 1400 massasuodattimien ja Eco-Plastin kaivopuhdistamojen puhdistustehot vaihtelivat Propipen puhdistusmassojen fosforinpoiston teho laski odotettua nopeammin Hyvin hoidettuna Eco-Plastin kaivopuhdistamo poisti hyvin fosforia ja typpeä sekä kohtalaisesti orgaanista ainesta Maitotilojen jäteveden käsittelyjärjestelmistä IN-DRÄN menetelmä ja Green Pack Sako Plus poistivat hyvin orgaanista ainesta ja fosforia Panospuhdistamot poistivat orgaanista ainesta erittäin hyvin Panospuhdistamoiden fosforin ja typen puhdistustulokset vaihtelivat Jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuuteen vaikuttaa erityisesti asiantunteva suunnittelu, huolellinen toteutus sekä käsittelyjärjestelmien hoito ja kunnossapito Monet toteutetuista jäteveden käsittelyjärjestelmistä vaativat toimiakseen kehitystyötä Puhdistustehoon vaikuttavat myös tulevan jäteveden pitoisuudet, joissa oli suuria vaihteluja Asiasanat asumisjätevedet, haja-asutus, maitohuonejätevedet, maasuodatus, pienpuhdistamot Julkaisusarjan nimi ja numero Alueelliset ympäristöjulkaisut 296 Julkaisun teema Projektihankkeen nimi ja projektinumero Rahoittaja/ toimeksiantaja Lappajärvi Life Länsi-Suomen ympäristökeskus Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot Julkaisun myynti/ jakaja Julkaisun kustantaja Painopaikka ja -aika ISSN ISBN (nid ), (PDF) Sivuja Kieli 78 suomi Luottamuksellisuus Hinta julkinen 10 (sis alv 8%) Länsi-Suomen ympäristökeskus, puh (06) , fax (06) Edita Oyj, julkaisumyynti, puh , fax , sähköposti: fi Länsi-Suomen ympäristökeskus Ykkös-Offset Oy, Vaasa, Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

78 Presentationsblad Utgivare Västra Finlands miljöcentral Datum december 2002 Författare Publikationens titel Marketta Kujala, Jami Aho, Liisa Maria Rautio Avloppsvattenbehandlingssystem i glesbebyggelsen och på gårdarna och deras funktion i Lappajärvi Life-projektet Publikationens delar/ andra publikationer inom samma project Sammandrag I Lappajärvi Life-projektet byggdes över 70 system för behandling av avloppsvatten från glesbebyggelsen och mjölkrum, varav funktionen och reningsresultaten hos 25 system utreddes i provtagningar Reningsresultaten jämfördes med den kommande statsrådsförordningen om behandling av avloppsvatten från hushåll som ligger utanför vattentjänstverkens nätverk (förordningen om hushållsavloppsvatten) I reningen av bostadsavloppsvatten avlägsnade markfiltren och IN-DRÄN-metoden organisk substans väl, fosfor måttligt och även en aning kväve Stenullsfiltrens reningsresultat varierade Exempelvis Green Pack-reningsverket avlägsnade organisk substans måttligt, men fosforreduktionen var mycket liten Även Propipe Filt 1400 massafiltren och Eco-Plasts brunnsreningsverk hade varierande reningsresultat Fosforreduktionens effekt i Propipes reningsmassa sjönk snabbare än väntat Ett välskött Eco-Plast brunnsreningsverk avlägsnade forsfor och kväve väl medan reningen av organisk substans var måttlig Av behandlingssystemen för avloppsvatten från mjölkrum avlägsnade IN-DRÄN-metoden och Green Pack Sako Plus organisk substans och fosfor väl Portionsreningsverken reducerade organisk substans mycket väl Portionsreningsverkens reningsresultat i fråga om fosfor och kväve varierade Avloppsvattenbehandlingssystemens funktion påverkas särskilt av sakkunnig planering, omsorgsfullt uppförande samt behandlingssystemens skötsel och underhåll Många av behandlingssystemen fordrar utveckling för att fungera Reningseffekten påverkas även av koncentrationerna i det inkommande vattnet, vilka uppvisade stora variationer Nyckelord bostadsavloppsvatten, glesbebyggelse, avloppsvatten från mjölkrum, markinfiltrering, minireningsverk Publikationsserie och nummer Regionala miljöpublikationer 296 Publicationens tema Projektets namn och nummer Finansiär/ uppdragsgivare Lappajärvi Life Västra Finlands miljöcentral Organisationer i projektgruppen Beställningar/ districution Förläggare ISSN ISBN , (PDF) Sidantal Språk 78 finska Offentlighet Pris och andra villkor offentlig 10 Västra Finlands miljöcentral, tel (06) , Fax (06) Edita Abp, tel , fax , mail: asiakaspalvelu@edita fi Västra Finlands miljöcentral Tryckeri/ tryckningsort och -år Ykkös-Offset Ab, Vasa, 2002 Alueelliset ympäristöjulkaisut

79 Documentation page Publisher West Finland Regional Environment Centre Date December 2002 Author(s) Marketta Kujala, Jami Aho, Liisa Maria Rautio Title of publication The function of wastewater treatment systems in sparsely populated areas and dairy farms in the Lappajärvi Life Project Parts of publication/ other project publications Abstract In the Lappajärvi Life Project over 70 wastewater treatment systems were built in sparsely populated areas and on dairy farms of which 25 were studied by means of sampling with respect to function and treatment efficiency The efficiency of the treatment process was compared with the future government resolution on treatment of domestic wastewater on areas not reached by general sewerage systems The treatment of domestic wastewater with subsurface filters and the IN-DRÄN method worked well when reducing organic solids, passable regarding phosphorous and also some nitrogen The treatment results of the rock wool filter varied For example the Green Rock treatment plants reduced passably organic solids but the reduction of phosphorous was minor Also the treatment efficiency of the Propipe Filt 1400 mass filters and the Eco-Plast well treatment plants varied The efficiency of the phosphorous reduction in the Propipe treatment mass dropped faster than expected A well-managed Eco-Plast treatment plant reduced phosphorous and nitrogen well and organic solids passably Among the treatment systems for wastewater from dairy farms the IN-DRÄN method and the Green Pack Sako Plus reduced organic solids and phosphorous well Batch treatment units reduced organic solids very well The phosphorous and nitrogen reduction in batch treatment plants also varied Keywords Publication series and number The function of the wastewater treatment systems is especially influenced by competent planning, careful construction as well as management and service of the treatment systems Several wastewater treatment systems demand further development in order to work properly The treatment efficiency is also influenced by the concentrations in the incoming wastewater, which also showed great variety domestic wastewater, sparsely populated areas, wastewater from dairy farms, subsurface filters, small sewage treatment plants Regional Environment Publications 296 Theme of publication Project name and number, if any Financier/ commissioner Lappajärvi Life West Finland Regional Environment Centre Project organization For sale at/ distributor Financier of publication Printing place and year ISSN ISBN , (PDF) No of pages Language 78 Finnish Restrictions Price Public 10 West Finland Regional Environment Centre, Tel (06) , Fax (06) Edita Group Edita Plc, Tel , Fax , Mail: asiakaspalvelu@edita fi West Finland Regional Environment Centre Ykkös-Offset Oy, Vaasa, Alueelliset ympäristöjulkaisut 296

80 $OXHHOOLVHW \PSlULVW MXONDLVXW +DMDDVXWXNVHQMDPDLWRWLORMHQMlWHYHGHQ NlVLWWHO\MlUMHVWHOPLHQWRLPLYXXV /DSSDMlUYL/LIHSURMHNWLVVD /DSSDMlUYHQ YDOXPDDOXHHOOH UDNHQ QHWWLLQYXRVLQD\OLKDMDDVX WXNVHQMDPDLWRWLORMHQMlWHYHVLHQNlVLWWHO\ MlUMHVWHOPll MRWND ROLYDW RVD /DSSDMlUYL /LIH SURMHNWLQ XONRLVHQ NXRUPLWXNVHQ SLHQHQWlPLVWl7RWHXWXWXLVWDNRKWHLVWDRQ YDOLWWXVHXUDQWDNRKWHLNVLMDWlVVlUDSRU WLVVD NHUURWDDQ QlLGHQ NRKWHLGHQ WRWHX WXNVHVWD WRLPLYXXGHVWD MD SXKGLVWXV WXORNVLVWD $VXPLVMlWHYHGHQ SXKGLVWXNVHVVD VHXUDWWLLQ PDDVXRGDWWDPLD WHKRVWHWWXMD PDDVXRGDWWDPLD,Q'UlQPHQHWHOPlNLYLYLOODSXKGLVWDPRLWD*UHHQ 3DFN*UHHQ3DFN6DNRMD*UHHQ3DFN%LRPDVVDVXRGDWWRPRMD3URSLSH )LOW MD (FR3ODVWLQ NDLYRSXKGLVWDPRMD 0DLWRWLORMHQ MlWHYHVLHQ NlVLWWHO\PHQHWHOPLlROLYDWPDDVXRGDWXVWHKRVWHWWXPDDVXRGDWXVNLYL YLOODSXKGLVWDPRWMDHULW\\SSLVHWSDQRVSXKGLVWDPRW,6%1QLG,6%13'),661 0\\QWL /lqvl6xrphq\pslulvw NHVNXV9DDVD 3XKID[ (GLWD2\MMXONDLVXP\\QWL+HOVLQNL 3XKVlKN SRVWLDVLDNDVSDOYHOX#HGLWDIL /b16,6820(1 <03b5,67g (6 86 3/ 9$$6$