TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä Muistio 7/

Transkriptio

1 LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai klo 9:15-11:30 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Roine Kelloportinkatu 1B, 2.krs, Tampere Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Vandell Ari suunnittelupäällikkö Tampere, pj Helin Erika liikennejärjestelmäasiant. Liikennevirasto Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Jäntti Aleksi apulaispormestari Tampere Korhonen Ismo kehitysjohtaja Vesilahti Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala, vpj. Kulmala Mika projektipäällikkö Tampere Lahtinen Ville pääluottamusmies henkilöstön edustaja Nevala Timo suunnittelupäällikkö Lempäälä Periviita Mika joukkoliikennejohtaja Tampere Pöllänen Markus lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Saranpää Jouni yhdyskuntatekniikan pääll. Nokia Sirkjärvi Leena neuvotteleva virkamies LVM Teronen Jussi liikennesuunnittelija Pirkanmaan liitto Vainio Suvi liikennejärjestelmäasiant. Pirkanmaan ELY-keskus Virtaniemi Pekka suunnitteluinsinööri Ylöjärvi Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Kuusela Kaisu seutusuunnittelupäällikkö TKS Kosonen Kati-Jasmin erikoissuunnittelija MAL-verkosto Lindberg Janne tietohallintokoordinaat. Tampere Seimelä Katja liikenneinsinööri Tampere, siht. Välimäki Jussi paikkatietoasiantuntija TKS Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS (134 ) Nurminen Marko konsultti Tietotakomo AY (134 ) Liimatainen Heikki apulaisprofessori TTY (134 ) Lehtinen Jyri diplomityöntekijä Liikennevirasto (135 ) Tiedoksi: Laakkonen-Pöntys Karoliina maakuntakaavoitusjohtaja Pirkanmaan liitto Joutsensaari Jarmo ELY-johtaja Liikennevirasto Aalto Arja ylitarkastaja Liikennevirasto Vitikka Harri yksikön päällikkö Pirkanmaan ELY-keskus 1/11

2 Käsiteltävät asiat: 132 KOKOUKSEN AVAUS EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN ILMASTOTAVOITTEET, LÄHETEKESKUSTELU CITYLOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN MAL-SOPIMUKSEN TOTEUTUKSEN OHJELMOINTI TIEDOKSI ANNETTAVAT JA MUUT AJANKOHTAISET ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET JA KOKOUKSET VUONNA KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 11 Liitteet: 133 Edellisen kokouksen muistio 134 Ilmastotavoitteet tausta-aineisto työryhmille 134 Marko Nurmisen esittelydiat: Mitä liikenteen tavoitteiksi? 134 Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen 2030, politiikkatoimenpiteiden tarkastelu. Heikki Liimatainen ja Riku Viri. Suomen ilmastopaneelin raportti 2/ Tarve, tottumukset, tekniikka ja talous ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä. Ilmastopaneeli. 135 Citylogistiikkaratkaisujen konseptit ja niiden ohjelmointi. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 17/ MAL3-sopimuksen toteutusohjelma, /11

3 132 KOKOUKSEN AVAUS (9:15) Puheenjohtaja Vandell avasi kokouksen. 133 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN Kehittämispäivän muistio on asialistan liitteenä. Keskeiset asiat ja niiden eteneminen: Asia TALLI malli MAL3-sopimus Raitiotie Lähijunaliikenteen edistäminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Toimenpiteiden eteneminen TALLI2015-mallin käyttöliittymä valmistuu mahdollisesti tänä vuonna. Valtio-osapuolen kanssa seurantakokous pidettiin Mal-sopimuksen ohjelmointi vuosille käsiteltävänä tässä kokouksessa. Raitiotien tulevaisuuden suunnat -työ on tilattu Trafix Oy:ltä ja aloituskokous on Suomen kasvukäytävältä haetaan rahoitusta pääradan operointiselvitykseen. Tesoman aseman suunnittelua valmistellaan ja VR:n kanssa yhteistyössä selvitetään Tesoman aseman potentiaalia ja mahdollisuutta liikennöintiin aseman valmistuessa. Hyvinvointi- ja infra-työryhmien tavoitteena vuonna 2018 on käynnistää seudullisen monialaisen arkiliikunnan ohjelman laadinta (Seutuliike), johon integroidaan kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimet sekä liikenneturvallisuuden toimenpiteet. Liikennejärjestelmätyöryhmä Päätösehdotus. Puheenjohtaja Vandell: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää hyväksyä kokouksen muistion. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 3/11

4 134 ILMASTOTAVOITTEET, LÄHETEKESKUSTELU (9:25 10:25, 60 min) Liikenneinsinööri Katja Seimelä ja kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiaan, sen toteutusohjelmaan ja kuntayhtymän talousarvioon 2017 on kirjattu tavoite päivittää kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet. Voimassa oleva seudullinen ilmastostrategia on hyväksytty kuntien valtuustoissa 2010 osana seudun yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta. Tampereen kaupunkistrategian valmistelussa yhtenä tavoitteena on huomioitu pormestariohjelmaan kirjattu hiilineutraalisuus jo vuonna Tavoitteella pyritään valtakunnalliseen edelläkävijyyteen. Seututyössä visiona on käytetty Tampereen tavoin käytetty Hiilineutraali Tampereen kaupunkiseutu Hiilineutraaliudella tarkoitetaan, että kasvihuonekaasupäästöt vähenevät -80 % vuoden 1990 tasosta ja loput 20 % kompensoidaan. Tampereella liikenteen osuus kasvihuonepäästöistä on noin 28 % ja hiilineutraaliuden toteutumiseksi niiden tulisi vähentyä 55 % vuoden 2015 tasosta. Kokouksessa käydään lähetekeskustelu liikenteen ilmastotavoitteiden asettamiseksi. Koska yhdyskuntarakenteella on ratkaiseva merkitys ihmisten liikkumiseen ja käytettävissä oleviin kulkutapoihin, voisi olla perusteltua muodostaa yksi yhteinen tavoitekokonaisuus koko MAL-sektorille. Kokouksessa nimetään pienryhmä (2-3 hlö) valmistelemaan liikennetavoitteita, jotka hyväksytään liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksessa tammikuussa. MASTO nimeää tarvittaessa edustajansa yhteiseen pienryhmään Lähetekeskustelua varten Marko Nurminen Tietotakomosta esittelee ilmastostrategian vaikuttavuuden arvioinnin tuloksia ja jo sovittujen toimenpiteiden avulla saavutettavia päästövähennyksiä. Nurminen esittelee myös ilmastotavoitteiden päivitystyön etenemisestä. Asialistan liitteenä on Nurmisen alustava esitys sekä ilmastotavoitteiden päivitystyötä taustoittava aineisto. Apulaisprofessori Heikki Liimatainen TTY:sta kertoo asiantuntijapuheenvuorossaan Suomen ilmastopaneelille tekemistä tutkimuksistaan. Liimatainen on ollut mukana arvioimassa energia- ja ilmastostrategiassa mainittujen liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähennystoimenpiteiden odotettavissa olevia päästövaikutuksia sekä liikenteen toimenpiteiden kustannustehokkuutta. Ilmastopaneeli-raportit ovat asialistan liitteenä. Seuraavassa on kuvattu ilmastostrategiatyön nykytilaa ja tarvetta tavoitteiden päivittämiselle sekä päivitystyön kulkua. 4/11

5 Nykytila Seudullisen ilmastostrategian tavoitteena on ollut edelläkävijyys päästöjen hillinnässä. Konkreettiseksi tavoitteeksi asetettiin vähentää asukasta kohti laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä ajassa vähintään 40 % kaupunkiseudulla. Kokonaispäästöissä tavoiteltiin 30 %:n vähennystä. Ilmastostrategiassa tavoitteet asetettiin maankäytölle ja yhdyskuntarakenteelle, liikenteelle, rakennuksille ja rakentamiselle, energiatehokkuudelle, energiatuotannolle, jätehuollolle, hankinnoille ja koulutukselle sekä elinkeinopolitiikalle ja osaamiselle. Liikenteen visio oli: Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Liikenteen ja maankäytön ratkaisut on sovitettu yhteen. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 25 %. Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuus on 25 %. Maankäyttövisio oli: Uusi asutus sijoittuu ensisijaisesti kävely- ja joukkoliikennevyöhykkeille. Ei merkittävää rakentamista autoriippuvaisille alueille. Keskimääräinen matkatuotos laskee. Päivittäiskaupan ja julkiset peruspalvelut sijoitetaan yhdyskuntarakenteen sisälle ja ne ovat saavutettavissa ilman omaa autoa. Ilmastostrategian toteutumista on seurattu ja vuosittain on laadittu yhteenvetoraportti. Vuonna 2016 tehtiin ilmastostrategian vaikuttavuusarviointi. Sen perusteella seutu on yltämässä asetettuihin tavoitteisiin johtuen sekä seudulla tehdyistä toimenpiteistä että lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista. Asukaskohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan seudulla pienenevän 58 % ajassa (1990 lähtötietoja ei ole). Kokonaispäästöt vähenevät 44 %. Suurimmat päästövähennykset ovat energiatuotannossa (76 %), maankäytön (10 %), liikenteen (6 %) sekä jätteiden ja jätevesien sektorilla (5 %). Arvioinnissa todetaan myös, että seudullinen ilmastostrategia on jäänyt osassa kuntia kunnissa irralliseksi, tuntemattomaksi ja jalkauttamatta. Hankintojen ja kulutuksen toimenpiteet on todettu suhteellisen vaatimattomiksi. Sopeutumiseen ja varautumisen liittyvä tarkastelu on ollut vähäistä. Arvioinnissa suositellaan seudullisten ilmastotavoitteiden päivittämistä niin, että ne tukevat entistä paremmin seudullista rakennesuunnitelmaa ja MAL-työtä. Lisäksi tulisi huomioida, että yhdessä tehtävä työ antaisi riittävän tuen kuntatason toiminnalle, tavoitteille ja toimenpiteille kasvavalla kaupunkiseudulla. Uudet ilmastotavoitteet EU on Eurooppa-neuvoston päätöksellä sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 40 % ajassa Pariisin kansainvälinen ilmastosopimus hyväksyttiin Sen mukaan maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Sopimuksen myötä lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet ole- 5/11

6 vansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ilmastosopimuksen mukaan maapallon päästöjen ja hiilinielujen tulee olla tasapainossa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. EU ratifioi sopimuksen vuonna 2016 lokakuussa ja Suomi marraskuussa. Suomen hallitus hyväksyi 2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen Strategiassa linjataan konkreettisia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut tavoitteet vuoteen 2030 ja etenee kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä % ajassa Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Se tarkoittaa, että tuotetaan vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan. Tällä hetkellä noin 75 % kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiantuotannosta ja kulutuksesta, kun siihen lasketaan mukaan liikenteen käyttämä energia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimia kaikilla toimialoilla. Ilmastotyökaluja Kaupunkiseudun kunnilla on erilaisia välineitä toteuttaa ilmastotavoitteita. Seudun kunnat ovat allekirjoittaneet uudet energiatehokkuussopimukset kaudelle Kuntien sopimuskumppaneita energiatehokkuussopimuksissa ovat TEM, Energiavirasto ja Kuntaliitto. Liittyessään kunta asettaa ohjeellisen energiamääräisen tehostamistavoitteen koko sopimuskaudelle ja välitavoitteen vuodelle Tavoite vuodelle 2020 vastaa 4 % liittyjän energiankäytöstä ja tavoite vuodelle 2025 vastaa 7,5 % liittyjän energiankäytöstä. TEM tukee energiatehokkuustyötä investointituilla sekä energiakatselmustuilla. Ilmastotavoitteiden edistämisen yksi keino on liittyä hiilineutraalien kuntien verkostoon, ns. Hinku-foorumiin, joka on ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden kansallinen verkosto. Sen koordinaatiosta vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE ja verkostossa ovat mukana Kuntaliitto, Motiva, Tekes, Sitra ja ympäristöministeriö. Tällä hetkellä mukana on 37 kuntaa. Foorumi kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Hinku-kunnan kriteerit on määritellyt SYKE ja mukaan pääsee, kun kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % ajassa Foorumi tarjoaa jäsenilleen tiedonvaihtoa, tukea yhteisja erillishankkeiden valmisteluun, päästölaskentapalveluita ja -työkaluja sekä viestintäyhteistyötä ja näkyvyyttä yritysten tuotteille ja palveluille. Covenant of Mayors-sitoumus on Euroopan komission kaupunginjohtajien/julkishallinnon ilmasto- ja energiasitoumus paikallistason toimijoille. Tampereen kaupunki on mukana sitoumuksessa. Sitoumuksen tarkoituksena on korostaa kaupunkien mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, sillä kaupungit tuottavat 80 % kaikista Euroopan kasvihuonepäästöistä. Kaupungit sitoutuvat vähintään 40 % päästövähennyksiin ajassa 6/11

7 Tavoitteiden saavuttamisessa energiansäästöön ja uusiutuvan energian käyttöön liittyvillä ratkaisuilla on tärkeä rooli. Allekirjoittamalla sitoumuksen kaupungit sitoutuvat myös lisäämään kaupunkien selviytymiskykyä sopeutumalla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. EU-tasoinen toiminta on vuosien saatossa laajentunut ja kattaa tällä hetkellä lähes 60 maata ja yli toimijaa. Toiminta on lanseerattu 2017 alusta Global Covenant of Mayors-sitoumukseksi. Ilmastotyövälineisiin liittyy myös sopeutumisen ja varautumisen näkökulma. Se on kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa tärkeä osa ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Kaupunkiseudulla toteutetun ilmastoriskien - ja varautumisen työpajan johtopäätöksenä oli, että kunnat ovat varautuneet sään ja vesiolojen ääri-ilmiöiden yleistymiseen epäyhtenäisesti ja riittämättömästi. Kuntien riskinhallintasuunnitelmia tulisi päivittää ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Jatkotyö kaupunkiseudulla Edellisellä kaudella ilmastotyötä koordinoineen kaupunkiseudun ilmastoverkoston (ympäristöjohtaja ja -päälliköt) näkemys on, että seutu jatkaa edelläkävijyyden tiellä. Päästötavoitteiksi esitetään vähintään kansallista tasoa mutta edelläkävijyyden tekisi valtakunnallista tavoitetaikaa 2050 nopeampi vauhti, joka on myös Tampereen uudessa pormestariohjelmassa eli hiilineutraalisuus jo vuonna Verkosto on esittänyt kunnat lähtevät seutuna mukaan hiilineutraalien kuntien Hinku-foorumiin. Työn otsikkona ja visiona on Hiilineutraali Tampereen kaupunkiseutu Myös Covenant of Global Mayors -sitoumukseen lähtemistä suositellaan seutuna kansainvälisen ilmastoyhteistyön vahvistamiseksi sekä tiedon, työkalujen ja kontaktien saamiseksi ilmasto- ja energiakysymyksissä. Tämä pohjaehdotus on hyväksytty päivityksen pohjaksi. Ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitysprosessin valmistelusta vastaa seudullinen Infra-työryhmä. Infra-työryhmä on asettanut tehtävään pienryhmän, joka huolehtii työn riittävästä poikkihallinnollisuudesta. Työryhmä yhdistää eri sektoreilla tehtävää ilmastotyötä, integroi sen tiiviimmin osaksi seutustrategian toteuttamista ja antaa tukensa kuntastrategioiden päivityksiin ilmastonäkökulmasta. Ilmastostrategian arvioinnin tehnyt Tietotakomo/Marko Nurminen on mukana ilmastotavoitteiden päivitystyössä. Teemaryhmään kuuluvat: Kaisu Anttonen, ympäristöjohtaja, Tampere, pj. Ritva Asula-Myllynen, kehittämispäällikkö, TKS/infra, siht. Elina Seppänen, energia-asiantuntija, Tampere Kaisu Kuusela, seutusuunnittelupäällikkö, TKS/masto Satu Kankkonen, kehittämispäällikkö, TKS/hypa Katja Seimelä, liikenneinsinööri, Tampere/lj Kati-Jasmin Kosonen, suunnittelija, TKS/MAL-verkosto Kirsti Raulo, energia-asiantuntija, Kangasala Suvi Holm, toimitusjohtaja, Ekokumppanit 7/11

8 Soili Ingelin, ylitarkastaja, ELY-keskus Marko Nurminen, konsultti, Tietotakomo AY Teemaryhmä voi kutsua kokouksiin tarvittaessa myös muita asiantuntijoita ja sidosryhmiä esimerkiksi Kuntaliitto, YM, TEM, SYKE, HSY jne. Alustava aikataulu on seuraava: KJK, lähetekeskustelu valmistelun painopisteistä ja tavoitteista SH, lähetekeskustelu infra, suunnitelman päivitystyön toteuttamiseksi työryhmät: tavoitteiden päivityksen käynnistäminen masto lj infra 31.8., tilannekatsaus hypa marraskuu: KJK ja SH, päivitetty tavoiteluonnos (kuntalausunnot) tammi-helmikuu 2018: tavoitteiden viimeistely työryhmissä masto lj x.x. infra x.x. hypa 8.2. helmi-maaliskuu 2018: KJK ja SH, päivitetyt tavoitteet, hyväksyminen Liitteet. Ilmastotavoitteet tausta-aineisto työryhmille Marko Nurmisen esittelydiat Mitä liikenteen tavoitteiksi? Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen 2030, politiikkatoimenpiteiden tarkastelu. Heikki Liimatainen ja Riku Viri. Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2017 Tarve, tottumukset, tekniikka ja talous ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä. Ilmastopaneeli. Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä Puheenjohtaja Vandell: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää käydä lähetekeskustelun ilmastotavoitteiden asettamisesta ja nimetä pienryhmän valmistelemaan liikenteen päästötavoitteita. Päätös. Liikennejärjestelmätyöryhmä kävi lähetekeskustelun ilmastotavoitteiden asettamisesta ja päätti, että 8/11

9 liikenteen ja maankäytön ilmastotavoitteet valmistellaan yhtenä kokonaisuutena ja nimesi päästötavoitteita valmistelemaan pientyöryhmään seudun edustajista Kaisu Kuuselan ja Katja Seimelän, tavoitteiden päivittämistä konsulttityönä laativan Marko Nurmisen, joukkoliikenteen edustajana Mika Periviidan sekä kehyskuntien edustajaksi liikenteen asiantuntijan Kangasalta ja totesi, että MASTO-työryhmä nimeää maankäytön asiantuntijan kokouksessaan CITYLOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN (10:25 10:55, 30 min) Liikenneinsinööri Katja Seimelä Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamiseksi tulee ottaa käyttöön monipuolinen keinopatteristo. Siksi kestävän liikenteen painopistealueista kestävän henkilöliikenteen rinnalla on keskityttävä tavaraliikenteen toimintamalleihin sekä niiden energiankulutukseen ja energiatehokkuuteen. Liikennevirasto on teettänyt selvityksen citylogistiikkaratkaisujen konseptoinnista. Keväällä 2017 valmistuneen työn tavoitteena oli määritellä Turun kantakaupunkiin soveltuva ja toteuttamiskelpoinen citylogistiikan toimintakonsepti. Selvityksen jälkeen on käynnistetty toimintakonseptin tarkempi suunnittelu ja siihen perustuva jakeluliikenteen pilottikokeilu Turussa. Jyri Lehtinen Liikennevirastosta esittelee Citylogistiikkaratkaisujen konseptit ja niiden ohjelmointi -selvitystä sekä jatkotyötä Turussa. Jyri Lehtinen esittelee myös käynnissä olevaa diplomityötään, jota hän laatii Liikennevirastossa. Työnimellä Kestävä logistiikka ja terminaalien sijainti kaupunkiseuduilla kulkeva työ valmistuu marraskuussa Työssä selvitetään pitkämatkaisten kuljetusten kappaletavaraterminaalien sijoittumisperusteita kestävässä kaupunkiliikennejärjestelmässä. Työllä pyritään löytämään ratkaisuja vähähiilisen ja kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Myös Tampere on käynnistämässä kaupunkilogistiikkaselvitystä. Tampereen kaupungin tavoitteena on, että logistiikka on tulevaisuudessa kustannustehokkaampaa, sujuvampaa, älykkäämpää, turvallisempaa ja ympäristöystävällisempää. Työn tavoitteena on kartoittaa tarkemmin jakeluliikenteen ja kaupunkilogistiikan nykytilaa Tampereen keskusta-alueella ja hahmottaa erilaisia ratkaisuja edellä esitettyihin haasteisiin ja tavoitteisiin. Ari Vandell kertoo lyhyesti työn tavoitteista ja aikataulusta. Liite. Citylogistiikkaratkaisujen konseptit ja niiden ohjelmointi. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 17/ /11

10 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä Puheenjohtaja Vandell: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää merkitä tilannekatsaukset tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 136 MAL-SOPIMUKSEN TOTEUTUKSEN OHJELMOINTI (10:55 11:05, 10 min) Liikenneinsinööri Seimelä MAL3-sopimuksen toteuttamiseksi laadittiin toteutusohjelma syksyllä Ohjelmoinnissa painottui vuosien 2016 ja 2017 toimenpiteet. Vuosien 2018 ja 2019 osalta toimenpiteet tulisi täsmentää ja huomioida osapuolten oman toiminnan suunnittelussa. Asialistan liitteenä on keväällä 2017 pidetyn työryhmien yhteiskokouksen perusteella päivitetty ohjelmointitaulukko. Taulukkoon on merkitty sopimuskohtien toimenpiteiden kirjaamisen vastuuhenkilöt liikennejärjestelmä- ja masto-työryhmien tekemien valintojen mukaisesti. Kokouksessa tarkistetaan liikennettä koskevien sopimuskohtien toimenpiteiden kirjaamisen vastuuhenkilöt ja sovitaan ohjelmointitaulukon täydentämisestä. MAL-sopimuksen toteutuksen ohjelmointia käsitellään tarkemmin seuraavassa liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksessa. Liite. MAL3-sopimuksen toteutusohjelma, Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä Puheenjohtaja Vandell: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää jatkaa MAL3-sopimuksen toteutusohjelman valmistelua ja vastuuttaa MAL-sopimuksen toteutuksen ohjelmointitaulukon täydentämisen taulukkoon merkityille vastuuhenkilöille. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 137 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA MUUT AJANKOHTAISET ASIAT (11:05-11:25, 20 min) Tiedoksi annettavat asiat merkittävistä maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeista. Ajanpuutteen vuoksi todettiin vain seuraavat ajankohtaiset asiat: 10/11

11 Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on käynnissä. Ilmastotavoitteisiin vastaamisen suunnittelu on myös Pirkanmaan tasolla ajankohtaista. Eri tasojen ja toimijoiden työnjako tulee selkiyttää myös ilmastotyön kohdalla. Jussi Välimäki on aloittanut kuntayhtymässä paikkatietoasiantuntijana. 138 SEURAAVAT KOKOUKSET JA KOKOUKSET VUONNA 2018 Liikennejärjestelmätyöryhmälle on sovittu viimeinen kokous vuonna 2017 seuraavasti: to klo 9:15 Liikenteen digitalisaatio - Liikenteen digitalisaatio ja sen potentiaali Pirkanmaalla/ Jorma Mäntynen - Digipilotit Suomen kasvukäytävällä/anne Horila - Smart Tampere/Mika Kulmala? - Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin, tilannekatsaus MAL-sopimuksen toteutuksen ohjelmointi MAL-hankkeiden tilannekatsaus TALLI-mallin käyttöönotto? Liikennejärjestelmätyöryhmä on kokoontunut torstaisin aamupäivällä. Kokouksessa keskustellaan onko kokoontumisaika vuonna 2018 edelleen torstaisin vai sopiiko osallistujille paremmin joku toinen ajankohta kuten perjantaiaamu tai keskiviikkoiltapäivä. Kokouspäivämäärät päätetään joulukuun kokouksessa. Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä Puheenjohtaja Vandell: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää ohjelmoida vuoden 2018 kokoukset keskiviikkoiltapäiviin. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 139 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN (11:30) Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /11