Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian päästövaikutusten arviointi

Transkriptio

1 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian päästövaikutusten arviointi

2 Sisältö lyhyesti Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiasta strategian päästövaikutusten arvioinnin tavoitteet strategian toimenpiteiden arvioinnin tuloksia miten toimenpiteet auttavat tavoitteisiin pääsemiseen yhteenveto ja ilmastostrategian päivitys

3 Tampereen seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina vähintään 40 % asukaskohtaisista päästöistä ja 30 % kokonaispäästöistä eri sektoreihin liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä

4 Ilmastostrategian päästövaikutusten arviointi arvioinnin tavoitteena selvittää mitkä ovat toteutettujen ja toteuttavana olevien strategian toimenpiteiden seudulliset päästövaikutukset vuonna 2030 miten vaikutukset suhteutuvat strategian visioihin ja tavoitteisiin millainen on ilmastostrategian päivittämisen tarve tehty yhteistyössä työn tilanneiden Tampereen kaupunkiseudun kuntien sekä seututoimiston kanssa laatijana Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomosta toteutettu maalis- ja elokuun 2016 välisenä aikana

5 Ilmastostrategian toimenpideryhmät arviotavat toimenpiteet ryhmitelty strategian mukaisesti: maankäyttö ja yhdyskuntarakenne liikenne rakennukset ja rakentaminen energiatehokkuus ja sähkön käyttö energiantuotanto ja jätteiden poltto jätehuolto hankinnat ja kulutus elinkeinopolitiikka, teollisuus, maatalous ja osaaminen. arvioidut toimenpiteet valittu pääosin strategian seurantaraporttien ja arvioinnin kuntahaastattelujen perusteella tietojen puutumisen vuoksi vertailuvuotena on käytetty vuoden 1990 sijaan vuotta 2005

6 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne toimenpidekokonaisuudet: MAL-sopimus, maapolitiikka, hajarakentamisen ohjaaminen, seudun rakennesuunnitelma, täydennysrakentaminen ja keskustojen kehittäminen maankäyttö on kunnan vaikuttavimpia, mutta hitaimpia myös ilmastotyökaluja, jonka kerroinvaikutukset ovat eri vaikutus-kanavien vuoksi merkittäviä seudun kunnat onnistuneet melko hyvin ilmastomyötäisissä maankäytön ratkaisuissa tukena rakennesuunnitelma ja MAL-sopimus maankäytön ratkaisujen päästövaikutuksia on vaikeita arvioida Toimenpiteillä saatava päästövähennys vuonna tuhatta tn Osuus toimenpiteiden päästövähennyksistä %

7 Liikenne liikenteen toimilla vahva kytkös ja kerroinvaikutus maankäytön kanssa kestävän liikkumisen edistetty seudullinen joukkoliikenne kehittyy raitiotiellä tärkeä symbolinen merkitys koko seudun ilmastotyölle lähijunaliikenteen suunnittelu etenee etenkin pyöräilyn toimet kasvu-uralla liikkumisen ohjausta tarjolla Tampereella, mutta jatko ja seutuistuminen avoimena yhteisiä logistiikkaratkaisuissa ei ole onnistuttu sähköinen ja älyliikenne tarvitsevat lisävauhtia Toimenpiteiden päästövähennys vuonna tuhatta tn Osuus toimenpiteiden päästövähennyksistä %

8 Rakennukset ja rakentaminen rakennusten päästöt vähenevät ulkoisten tekijöiden (erityisesti määräysten kiristymisen) ja viisaiden lämmitysratkaisujen (erityisesti kaukolämmön päästöjen pienenemisen) kautta tarkastellut toimenpiteet lähinnä neuvontaa Ranen ja hankkeiden avulla (TARMO, TARMO+ ja EU-GUGLE) neuvonnan tarve ja resurssit eivät kohtaa palvelurakennuksille seudun kuntien yhteiset Tapre- ja COMBI-hankkeet myös keskitehokasta rakentamista, energiatehokkaita tontinluovutusehtoja sekä puurakentamista Toimenpiteiden päästövähennys vuonna tuhatta tn Osuus toimenpiteiden päästövähennyksistä 2030 alle 1 %

9 Energiatehokkuus ja sähkönkäyttö tarkastellut toimenpiteet: kuntalaisten neuvonta ja kuntien oma esimerkki kuntien energiatehokkuussopimukset (KETS) ja sopimuksen energiansäästötavoite (Vesilahtea lukuun ottamatta kaikki seudun kunnat mukana sopimuksessa) KETS kunnan oman energiatehokkuustyön kirittäjä raportointityömäärästä huolimatta uusi KETS-kausi kuluttajien neuvonnan resursointi jatkuva haaste, kuten myös rakennusvalvontojen neuvontaroolin määrittely Toimenpiteiden päästövähennys vuonna tuhatta tn Osuus toimenpiteiden päästövähennyksistä %

10 Energian tuotanto ja jätteiden poltto päästövähennysten kannalta merkittävin toimenpideryhmä paikalliset kaukolämmön tuotantoratkaisut (päästövähennykset riippuvat kuitenkin lopulta kiinteistöjen lämmitysvalinnoista) myös muut alueen energiayhtiöt kuin Tampereen Sähkölaitos laajamittaista sähköntuotanto ei ole mukana tarkastelussa Tammervoima otettiin käyttöön vuonna 2016 uusiutuvan energian selvityksiä ja -hankkeita, mutta niiden tulosten hyödyntäminen avoimena aurinkoenergiamahdollisuutena (kuntakatselmukset) Toimenpiteiden päästövähennys vuonna tuhatta tn Osuus toimenpiteiden päästövähennyksistä %

11 Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto (PJH) avainasemassa seudullisen ilmastostrategian jätevision toteuttamisessa PJH toimenpiteet ovat valtakunnallisen jätesuunnitelman keskeisten päämäärien mukaiset suuret ratkaisut päätetty ja osin jo toteutuneet: Tammervoima, Koukkujärven bioratkaisu sekä Sulkavuoren ja Nokian jätevedenpuhdistamot jätteiden synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuus avoimempi kysymys jätteiden syntypisteessä tehtävät toimenpiteet toimenpiteinä näkymättömiä (tarkastelu nyt PJH-keskeinen) Toimenpiteiden päästövähennys vuonna tuhatta tn* Osuus toimenpiteiden päästövähennyksistä % * Laskenta ei huomioi kaatopaikkakiellon vaikutusta kaatopaikkasijoituksen päästöihin.

12 Hankinnat ja kulutus hankinnat edistävät ilmastostrategian tavoitteita välillisesti hankittujen tavaroiden ja palvelujen käytönaikaisen energiankulutuksen ja päästöjen avulla visiona, että energiatehokkuus ja vähäpäästöisyys ovat tärkeitä valintoja ohjaavia kriteerejä kaikissa hankinnoissa vuoteen 2015 mennessä toimenpiteet suhteellisen vaatimattomia, eivätkä ole edenneet tavoitteiden mukaisesti kuitenkin uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö käytössä kaikissa seudun kunnissa arvioinnin aluepohjainen laskenta ei ota huomioon hankintojen elinkaarenaikaisia päästövaikutuksia Toimenpiteiden päästövähennys vuonna 2030 Avoin Osuus toimenpiteiden päästövähennyksistä 2030 Avoin

13 Elinkeinopolitiikka, teollisuus, maatalous ja osaaminen ilmastostrategian elinkeino- ja osaamisvision mukaan kaupunkiseutu on energiatehokkuuden edelläkävijä kehittämisessä ja hyödyntämisessä seudun cleantech-selvitys, Kolmenkulma Tarastenjärvi cleantech-vyöhyke ja Marjamäki elinkeinoalueiden toiminnan vaikutukset näkyvät paikallisina päästöjen vähentymisenä, jos tuotteita ja teknologioita demonstroidaan ja otetaan käyttöön seudun kehittämis- ja rakennuskohteissa osaaminen tarkastelussa INKA-yhteistyötä maaseudun energiatoiminnan kehittäminen vähäistä toimenpideryhmän päästövaikutuksia ei arvioitu Toimenpiteiden päästövähennys vuonna 2030 Avoin Osuus toimenpiteiden päästövähennyksistä 2030 Avoin

14 Toimenpiteiden kokonaisvaikutus seudulla ilmastostrategian toimenpiteiksi tulkittujen kuntatyön, hankkeiden ja muun toiminnan kokonaispäästövähennysvaikutus päästövähennysten jakautuminen toimenpideryhmittäin Toimenpiteiden päästövähennys vuonna tuhatta tn Vaikutus kokonaispäästöihin vuoteen 2005 verrattuna 14 %

15 Kokonaispäästöjen kehitys Tampereen seudulla Kokonaispäästövähennys vuonna tuhatta tn Vähennys kokonaispäästöihin vuoteen 2005 verrattuna 44 %

16 Asukaskohtaisten päästöjen kehitys Tampereen seudulla Asukaskohtaisten päästöjen vähennys vuonna ,8 tn/asukas Vähennys asukaskohtaisiin päästöihin 2005 verrattuna 58 % Asukasmäärän kasvuoletus rakennesuunnitelman mukainen eli lisäys +34 % vuodesta 2005 (+19 % vuodesta 2015)

17 Seudun päästöihin vaikuttavat ulkoiset tekijät asukkaiden, yritysten ja kuntien energiankäyttöön ja muuhun toimintaan vaikuttavat seudun kuntien toimista riippumattomat ulkoiset tekijät tekijöitä ovat mm. talouden kehitys, lain-säädäntö ja kansalliset tavoitteet, energia-markkinoiden muutokset, sähkön kansallinen päästökerroin, teknologian kehitys sekä yleisen asenneympäristön ja energiankäyttötapojen muutokset ulkoiset tekijät eivät kuitenkaan tapahdu automaattisesti, vaan nämäkin vähennykset riippuvat lopulta suurimmalta osin seudulla tehdyistä paikallisista päätöksistä ja kulutusvalinnoista, joihin kunnat voivat ainakin välillisesti vaikuttaa Ulkoisten tekijöiden päästövähennys vuonna tuhatta tn Kokonaispäästöjen vähennys vuoteen 2005 verrattuna 29 %

18 Johtopäätöksiä Tampereen seutu ja Tampere näyttävät pääsevän ilmastostrategian vuodelle 2030 asettamaan 40 prosentin asukaskohtaisten päästöjen vähennystavoitteeseen arvioidut toimenpiteet muodostavat vajaan kolmanneksen päästövähennyksistä suuressa osassa toimenpiteistä ilmastonäkökulma on ollut enemmän toteutusta tukeva argumentti kuin pääperustelu toimenpiteen valinnalle

19 Strategiaa päivitettävä Strategian vahvuuksia tunnistettu yhteisten seutuhankkeiden ja seututasolla tehtävien päätösten merkitys kytketty seudulliseen rakennesuunnitelmaan linkittää toisiinsa muutoin irralliset kuntien ilmastotoimenpiteet kuntien poliittinen hyväksyntä Strategian heikkouksia jäänyt irralliseksi ja tuntemattomaksi etenkin kehyskunnissa jalkauttaminen on jäänyt osin tekemättä visiot, tavoitteet ja toimenpiteet joiltakin osin epäselvästi määriteltyjä ei anna juurikaan eväitä strategian toteutuksen seurantaan toimenpiteitä ei ole vastuutettu ja aikataulutettu ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja varautumiseen liittyvä tarkastelu vähäistä

20 Strategiaa päivitettävä puutteistaan huolimatta Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiaa pitää ja kannattaa päivittää tukemaan seudullista rakennesuunnitelmaa ja MAL-yhteistyötä antamaan tukensa kuntatason ilmasto- ja energiatehokkuustoimenpiteille ja yhdistämään eri tasoilla tehtävää ilmastotyötä ilmaisemaan uskottavasti seudun ja kuntien yhteisen tahtotilan nostamaan ilmastotyön tavoitteet nykyistä haastavammalle tasolle tiukkenevien kansallisten ja kansainvälisten tavoitteiden myötä päivityksen keskeisiä lähtökohtia ovat kuntalähtöisyys ja paikallinen sitouttaminen myös poliittisella tasolla lähtökohtana on nykyisen strategiakehikon parantaminen ja uudistaminen omaehtoisesti kunta- ja toimijalähtöisesti