TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 1/

Transkriptio

1 Aika: Perjantai klo 12:00-13:30 Paikka: Frenckell, kokoustila Rotvalli, Frenckellinaukio 2H, Tampere Osallistujat: Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere, pj. Olkanen Emilia ilmasto- ja energia-asiantuntija Tampere Keskitalo Pentti ympäristöpäällikkö Ylöjärvi Raulo Kirsti energia-asiantuntija Kangasala Virjo Susanna suunnitteluarkkitehti Kangasala Tuohisaari Raimo ympäristönsuojelupäällikkö Nokia Skippari Kati ympäristöpäällikkö Lempäälä & Vesilahti Vanninen Vesa ympäristöpäällikkö Pirkkala Viteli Tarja ympäristöinsinööri Orivesi Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, siht. Muut osallistujat ja kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Seimelä Katja liikennejärjestelmäasiantuntija TKS Paunonen Tuuli seutuassistentti TKS Holm Suvi toimitusjohtaja Ekokumppanit Oy Jakelu: Helminen-Savonjousi Tiina, tiedottaja, Ylöjärvi Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTION HYVÄKSYMINEN 2 2 KAUPUNKISEUDUN ILMASTO -JA ENERGIATAVOITTEIDEN PÄIVITYSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN 3 3 KUNTIEN ILMASTORISKIEN HALLINTA, JATKOTOIMENPITEET 6 4 MUUT ASIAT 8 5 SEURAAVA KOKOUS 8 6 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 8 1/8

2 1 KOKOUKSEN AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTION HYVÄKSYMINEN Puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätösehdotus Hyväksytään muistio kokouksesta Päätös Hyväksyttiin. 2/8

3 2 KAUPUNKISEUDUN ILMASTO -JA ENERGIATAVOITTEIDEN PÄIVITYSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Seudun ilmastostrategia Vuonna 2016 tehdyn kaupunkiseudun ilmastostrategian 2030 vaikuttavuusarvioinnin perusteella ilmastotavoitteet on päivitettävä. On sovittu, että ei laadita erillistä strategiaa vaan seutustrategian uudistamisen yhteydessä huomioidaan kestävän kasvun periaatteet. Tulevaisuuden kaupunkiseutu-strategia on valmistunut ja se on hyväksytty kaupunkiseudun kuntien valtuustoissa vuoden alussa. Strategian visiona on olla yhdessä tekemisen edelläkävijä, kansainvälinen älykkään kasvun keskus. Strategia antaa askelmerkit seuraavalle kymmenvuotiskaudelle seutuyhteistyössä. Seutuhallitus hyväksyy strategialle ensimmäisen 4-vuotisen toimenpideohjelman, joka konkretisoituu vuosittain kuntayhtymän talousarviossa. Toteutusohjelman mukaisesti päivitetään seudulliset ilmasto- ja energiatavoitteet ja työn käynnistäminen on 2017 talousarviotavoitteena. Strategian yksi pääviesti on toteuttaa kasvulle kestävä rakenne käyttämällä resursseja viisaasti ja hillitsemällä ilmastonmuutosta. Tässä alla siihen liittyvä ote strategiasta: Kaikki strategia-aineistot löytyvät netistä 3/8

4 Suomen energia- ja ilmastostrategia Hallitus hyväksyi kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen Se annettiin selontekona eduskunnalle. Strategiassa linjataan konkreettisia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut tavoitteet vuoteen 2030 ja etenee kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä %:lla vuoteen 2050 mennessä. Strategiatyön aineisto löytyy Kansallisen strategian rinnalla on valmisteltu keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa KAISU a, joka valmistuu keväällä Nämä asiakirjat ovat perustana kansalliselle suunnitelmalle, joka on toimitettava komissiolle vuoden 2018 alkuun mennessä. Komissio seuraa kansallisten suunnitelmien avulla EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista. Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Tällä hetkellä noin 3/4 kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiantuotannosta ja kulutuksesta, kun siihen lasketaan mukaan liikenteen käyttämä energia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimia kaikilla toimialoilla. Keskeiset tavoitteet ovat: Uusiutuva energia 50 % energian loppukäytöstä Omavaraisuus 55 % energian loppukäytöstä Öljyn energiakäytön puolitus vuoteen 2005 verrattuna (bensa, diesel, polttoöljyt, kotimaan lentoliikenteen polttoaineet) Tieliikenteen biopolttoaineet energiasisältönä sekoitusvelvoite 30 % (yli 23,5 %:n erillisen tavoitteen) Vuoteen 2030 mennessä luovutaan kivihiilen energiakäytöstä. Otetaan huomioon energian huoltovarmuus ja poikkeustilanteet. Valmistellaan asiaa koskeva lakiesitys siirtymäaikoineen tämän hallituskauden aikana. Kokouksessa on tarpeen keskustella prosessista: valmistelun päävaiheet, osallistujat sekä aikataulu. Päätösehdotus Työryhmä päättää kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivittämistyön käynnistämisestä ja prosessista osana vuoden 2017 toimintaa Kokousseloste Ilmastotavoitteet Keskusteltiin, että seutustrategia sellaisenaan on hyvin ylätasolla ja on tarve saada aikaan aito dialogi sen kanssa. On myös pohdittava, mihin ilmastotavoitteet ja konkreettiset tekemiset kirjataan ja yksi vaihtoehto on kirjata ne jokaisen seututyöryhmän toteutusohjelmiin, kun tavoitteet eivät ole seutustrategiassa. Kirjaaminen on tehtävä niin, että ne ovat linjassa esim. seututyöryhmien substanssitavoitteiden kanssa samoilla käsitteillä. Työryhmät voivat myös käynnistää erityisiä ilmastoin- 4/8

5 tensiivisiä hankkeita jos sellaisia on löydettävissä. Tavoitteiden on oltava vaikuttavia ja seudullisesti merkittäviä sekä imagoon vaikuttavia ja investointeja houkuttelevia mutta toisaalta myös vähemmän voi olla enemmän. Tavoitteita määritettäessä on linjattava, tehdäänkö sellaisia tavoitteita, mihin kunnat voivat itse aidosti vaikuttaa vai otetaanko ns. edistämistavoitteita. Ilmastostrategian arviointityön 2016 jatkotoimenpiteinä on ehdotettu kuntien saamista tiiviimmin ilmastotyöhön ja työryhmässä ehdotettiin, että päästötavoitteet vietäisiin myös uusiin kuntastrategioihin päästöprosenttitavoitteina, jolloin myös resursointi toimisi paremmin. Lisäksi seudun kuntajohtajat ja seutuhallitus pitivät arviointia tärkeänä ja mielenkiintoisena. Osallistaminen Todettiin, että seututyö ei ole aiemmin kontaktoinut suoraan kuntalaisia kun on ajateltu, että kunnat hoitavat osallistamisen. Seutustrategiassa tavoitellaan osallistavaa toimintaympäristöä ja tässä työssä osallistamista on mahdollista tehdä ja työryhmä haluaa, että se tehdään kunnolla. Muun muassa energiatehokkuussopimusten tavoitteisiin pääsy ei toteudu yksin kuntien toimesta vaan tarvitaan myös kuntalaisten ja yritysten mukaan ottamista. Osallistaminen voi toimia osaltaan myös ympäristökasvatuksena. Osallistamista pidetään parhaana tapana jalkauttaa tavoitteita. Jatkotyö Päivittämistyön taustalle on selvitettävä, - mitä muuta ilmastotyötä kunnissa on käynnissä. Ritva selvittää. - mitä seututyöryhmissä (masto, infra, lj, hypa) on menossa sellaista, jonka sivutuotteena syntyy myös ilmastovaikutuksia ja miten ilmastonäkökulmaa voidaan nostaa. Ritva käy jokaisessa työryhmässä mutta vasta seuraavan ilmastotyöryhmän kokouksen jälkeen syksyllä. Samalla käydään työryhmissä vielä läpi ilmastoriskityöpajan sekä ilmastostrategian arvioinnin tulokset. - mitä hyväksi koettuja osallistamisen menetelmiä on jo käytetty. Ritva selvittää mm. Suvi Holmilta. - mikä on nimenomaan seudullisen ilmastotyön sisältö, mikä ei hoidu muuta kautta. Työryhmä linjaa seuraavassa kokouksessa nykytilaselvitysten pohjalta. Päätös Merkittiin keskustelu tiedoksi ja sovittiin etenemisestä kokousselosteessa esitetyllä tavalla. 5/8

6 3 KUNTIEN ILMASTORISKIEN HALLINTA, JATKOTOIMENPITEET Ilmastonmuutokseen sopeutuminen nähdään kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa tärkeäksi osaksi ilmastopolitiikan kokonaisuutta päästöjen hillinnän rinnalla. Sekä luonto että yhteiskunta joutuvat ilmaston lämmetessä sekä sään ja vesiolojen ääri-ilmiöiden yleistyessä poikkeuksellisen nopean muutoksen kohteeksi. Tavoitteiksi on asetettu, että Vahvistetaan ilmastonmuutoksen riskien hallintaa muun muassa (i) määrittämällä ilmastonmuutoksen globaalien, alueellisten sekä paikallisten vaikutuksien ja riskien merkittävyyttä (ii) kohdentamalla toimia kustannustehokkaasti merkittävimpiin vaikutuksiin, sekä (iii) arvioimalla sopeutumisen taloudellisia vaikutuksia ja sopeutumistoimien vaikuttavuutta. Selvitetään mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutoksesta aiheutuviin ennakoitua rajumpiin vaikutuksiin sekä tuetaan eri toimialojen varautumista näihin. Seurataan Suomeen kohdistuvia ilmastonmuutoksen epäsuoria vaikutuksia maailmalta. Kannustetaan alueellisia ja paikallisia toimijoita sopeutumis- ja varautumistoimenpiteisiin, erityisesti jakamalla tietoa sekä kokemuksia. Selkeytetään edelleen sopeutumisen ja varautumisen vastuita. Kaupunkiseudun ilmastostrategiassa on asetettu ilmastonmuutokseen sopeutumiselle toimenpide-ehdotuksia, jotka ovat - ennakoidaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvat muutokset ja riskit - ilmastonmuutokseen sopeutuminen otetaan keskeiseksi lähtökohdaksi - tulvariskeihin varaudutaan - äkillisiin riskitilanteisiin varaudutaan - vesiä ohjataan sadannan lisääntyessä - kaavoituksen ja rakentamisen ohjausta kehitetään - kuntien ja sektorien yhteistyön kehittäminen Keskeiset ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit liittyvät sadannan lisääntymiseen ja ääri-ilmiöiden yleistymiseen. Muutoksia tarvitaan yhdyskuntien, rakennusten, verkostojen ja muiden rakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kuntien ja eri sektorien yhteistoiminnan kehittämisessä erityisesti ääritilanteiden varalta. Työryhmä järjesti kaupunkiseudun kuntien eri sektoreille ilmastoriskien työpajan Pohjamateriaalina toimi Ritvan tekemä esiselvitys ilmastoriskeistä ja yleisistä keinoista riskien hallintaan kuntien eri toimialoille: yhdyskuntarakenne, tekninen sektori, rakennukset, liikenne, vesihuolto, energiahuolto, hyvinvointi ja terveys. Fasilitaattorina toimi Tuuli Paunonen, joka on koostanut työpajasta tulokset, joka on esityslistan liitteenä. 6/8

7 Työpajassa kartoitettiin kuntien varautumisen nykytilaa ja ideoita varautumisesta keskeisimpiin ilmiöihin kuten lämpötilan, sademäärien, tuulennopeuden, lumipeitteen ja roudan sekä pilvisyyden ja auringonpaisteen vaihteluihin. Työpajassa selvisi, että lämpötilan (helle ja pakkanen, ääriolosuhteet) muutokset on otettu huomioon monella sektorilla mutta esim. rakentamisessa mennään vielä osin vanhentuneilla suunnitteluohjeilla ja rakentamisen ratkaisuissa ei vielä ole juuri ohjausta (pinnoitteet, rappaus, lämmitysratkaisut) sademäärien (rankkasateet, hulevesitulvat, suhteellinen ilmankosteus) lisääntymisen varalle on tehty vain vähän toimenpiteitä ja toimintaa ei ole mukautettu vaikka ilmiön aiheuttamat ongelmat esim. kevyeen liikenteeseen, luontoon ja rakennuksille tunnistetaan tuulen nopeuden muutoksiin (myrskyt, ukkospuuskat, trombit) on varauduttu hyvin kaikilla sektoreilla ja poikkeusolojen varalle on valmiussuunnitelmat niin kunnallistekniikassa ja liikenteessä kuin hyvinvointipalveluissa lumipeitteen ja roudan (olosuhteiden vaihtelu, lumen vesiarvo, märkä maaperä) muutoksiin on tehty paljon konkreettisia toimenpiteitä esim. teknisen sektorin toiminnanohjauskortit, vanhusten evakuointi, ennakoiva liukkaudentorjunta ja lumen tilapäisen varastoinnin huomioiminen kaavoituksessa. Silti kaivataan mm. parempaa tiedottamista asukkaille yllättävistä tilanteista, hiekoitussoran poistamista myös keskellä talvea ja sorateiden painorajoitusten tarkastelua. pilvisyys ja auringonpaiste (kaamos, lämpökuorma) ovat vaikuttaneet siihen, että esim. sote-sektorilla on laadittu helleohjeita, katujen ja muiden yleisten alueiden valaistusta on lisätty ja rakennusten lämpökuormia ja jäähdytystarpeita on laskelmoitu. Todettiin, että rakennusten suuntaukset ja aurinkoenergiapotentiaali tulisi jatkossa ottaa huomioon ja sisäliikuntapaikkojen lisääminen on todennäköisesti jatkossa tarpeen. Liite: Ilmastoriski-työpaja, tulokset. Päätösehdotus Työryhmä päättää käsitellä työpajan tulokset jatkotoimenpiteistä Päätös Päätettiin liittää edellisen pykälän prosessiin ja kartoittaa vielä seututyöryhmistäkin mahdolliset puuttuvat toimenpiteet. 7/8

8 4 MUUT ASIAT - Kuntien ilmastoteot näkyviksi : korkeakouluharjoittelija Minna Karjalainen kerää Kuntaliiton viestintäpakettiin materiaalia kuntien innostavista ympäristö- ja ilmastoteoista. Lisätietoa täältä. - kuntien liittymisestä Hinku-kunniksi otetaan esille seuraavassa kokouksessa, mihin kutsutaan seminaarin järjestelyistä vastannut Soili Ingelin ELYstä. - Canemure-hanke-esitys on käsitelty seudun liikennejärjestelmätyöryhmässä 9.3. ja kävelyn ja pyöräilyn kehittämistyöryhmässä Kaupunkiseutu, seudun kunnat ja ELY sitoutuivat omarahoituksin lähteä hankkeeseen jos se toteutuu. Hyväksymispäätös tehdään EU:ssa kesäkuussa. - FCG -seminaarikiertue Terve kunta rakentuu puulle pidettiin Tampereella Tiivistelmä sisällöstä löytyy täältä. 5 SEURAAVA KOKOUS Seuraava kokous päätettiin pitää toukokuussa. Ritva varaa ajan sähköisiin kalentereihin. 6 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13:30. 8/8