Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030

Transkriptio

1 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Seurantaraportti vuodelta 2015 Ritva Asula-Myllynen Kehittämispäällikkö, infrapalvelut

2 johdanto Tämä on vuoden 2015, järjestyksessään neljäs ja viimeinen kaupunkiseudun nykyisen ilmastostrategian toteutumisen seurantaraportti. Vuoden 2016 toteuman korvaa elokuussa 2016 valmistunut ilmastostrategian kokonaisarviointi, jossa on hyödynnetty mm. seudun seurantaraportteja. Ilmastostrategian seuranta on perustunut ilmastostrategiassa 2030, rakennesuunnitelmassa 2030 ja MAL-aiesopimuksissa sekä oleviin toimenpiteisiin. Nyt rakennesuunnitelma 2040 on päivitetty ja uusi MAL-sopimus on vuosille Ilmastostrategian arvioinnin mukaan perusteet ilmastostrategian päivittämiselle ovat olemassa. Arvioinnin tulokset on on kiteytetty tässä johdannossa ja strategian päivitys ajoittuu vuoteen 2017? Tampereen kaupunkiseutu saavuttaa päästötavoitteet Tampereen kaupunkiseudun kunnat hyväksyivät vuonna 2010 seudullisen ilmastostrategian, jonka tavoitteena on vähentää asukasta kohti laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä va hinta a n 40 % vuodesta Strategian mukaan kokonaispäästöissä tavoitellaan 30 %: n vähennystä. Valmistuneen arvioinnin perusteella kaupunkiseutu on yltämässä asetettuihin tavoitteisiin. Asukaskohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan pienenevän vuosien 2005 ja 2030 välillä 58 %. Kokonaispäästöt vähenevät 44 %. Noin kolmasosa (29 %) päästövähennyksistä johtuu seudulla tehdyistä toimenpiteistä ja loput (71 %) lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista. Seudullisen ilmastostrategian toimenpiteiden aiheuttamista päästövähennyksistä suurin osa (74 %) tulee paikallisesta energiantuotannosta. Lisäksi 10 % tulee maankäytön toimenpiteistä, 7 % liikenteen, 6 % jätehuollon, 2 % energiatehokkuuden ja sähkökäytön sekä prosentti rakennusten ja rakentamisen toimenpiteistä. Lisääntyvä täydennysrakentaminen tiivistää rakennetta ja luo paremmat edellytykset kestäville liikkumisratkaisuille. Energiatehokkuussopimukset kannustavat seudun kuntia tehostamaan omaa energiankäyttöään. Seudullinen rakennesuunnitelma ja maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sitoumukset tukevat vahvasti toimenpiteitä. Löytyi myös kehitettävää Seudullinen ilmastostrategia painottaa kuntalaisten kannustamista, mutta rakentamiseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyvän neuvonnan resursointi on kuitenkin jäänyt pieneksi ja toiminta hankepohjaiseksi. Ilmastostrategian visioimat hankintojen energiatehokkuus- ja vähäpäästöisyystoimenpiteet ovat jääneet toteutumatta. Myös nousevan cleantech-toiminnan päästövähennysvaikutukset jäävät vielä avoimiksi. Jatkossa kaupunkiseudun MAL3-sopimus antaa cleantech-ja kiertotaloustoiminnalle vahvan tuen mm. Kolmenkulman ja Tarastenjärven osaamiskeskittymien kautta. Rimaa voi nostaa ylemmäksi Jatkotoimenpiteenä arviointi päätyy ehdottamaan seudullisen ilmastostrategian päivitystä, sillä EU kiristää ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteitaan ja Suomi on päivittämässä kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa. "Vuonna 2010 asetetut päästötavoitteet näyttäisivät toteutuvan jopa paremmin kuin ajattelimme, joten rimaa on syytä nostaa. Haluamme Tampereen kaupunkiseudun olevan ilmastotyön edelläkävijä. Seudullisen ilmastostrategian visioita ja tavoitteita on selkiytettävä ja päivitettävä erityisesti kuntalähtöisesti ja työtä täytyy jalkauttaa paremmin kuntiin", toteaa Kaisu Anttonen, Tampereen kaupungin ympäristöjohtaja. Arvioinnin toteutti Tietotakomo, rapotti löytyy osoitteesta

3 ilmastoverkosto Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja, pj. Tampere Keskitalo Pentti ympäristöpäällikkö Ylöjärvi Raulo Kirsti energia-asiantuntija Kangasala Virjo Susanna suunnitteluarkkitehti Kangasala Tuohisaari Raimo ympäristönsuojelupäällikkö Nokia Vanninen Vesa ympäristösihteeri Pirkkala Skippari Kati ympäristöpäällikkö Lempäälä & Vesilahti Viteli Tarja ympäristöinsinööri Orivesi Olkanen Emilia Ilmasto- ja energia-asiantuntija Tampere Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö, siht. Tampereen kaupunkiseutu Edelman Harry professori TTY Frisk Tom tutkimusprofessori ELY-keskus Lähteenmäki Ari edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus Pirkanmaa Holm Suvi toimitusjohtaja Ekokumppanit Oy Saari Pauliina erityisasiantuntija Pirkanmaan Jätehuolto Oy Nieminen Ulla ohjelmapäällikkö Hermia Group Leino Helena yliassistentti/ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto Sinervo Antti hankintapäällikkö Tuomilogistiikka Eteläaho Pirkko liiketoiminnan kehittäjä/cleantech Tredea Oy Mäkinen Petri toimitusjohtaja Kuntien hankintapalvelu KUHA Oy Mäkynen Anne suunnitteluinsinööri Pirkanmaan liitto Pekkinen Mika kehitysjohtaja Tampereen Sähkölaitos Oy Kurunmäki Kimmo suunnittelupäällikkö Tampereen kaupunkiseutu Seimelä Katja liikennejärjestelmäinsinööri Tampereen kaupunkiseutu

4 visiot PÄÄVISIO Liikennevisio Maankäyttövisio Rakennusvisio Energiatehokkuus- ja sähkönkulutusvisio Hankinta-, kulutusja jätevisio Energiantuotannon visio Elinkeino- ja osaamisvisio TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ON SUOMEN KÄRKITASOA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISESSÄ. PÄÄSTÖJEN VÄHENNYS VUONNA 2030 ON VÄHINTÄÄN 40 % VUODEN 1990 TASOSTA ASUKASTA KOHDEN LASKETTUNA, JONKA LISÄKSI TAVOITTEENA ON PYRKIÄ 30 % KOKONAISVÄHENNYKSEEN. SEUDUN KUNTIEN TOIMINTATAVOISSA KEHITETÄÄN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA JA HALLINTAA. ILMASTOA SÄÄSTÄVÄÄ KANSALAISTOIMINTAA TUETAAN. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Liikenteen ja maankäytön ratkaisut on sovitettu yhteen. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 25 %. Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuus on 25 %. Uusi asutus sijoittuu ensisijaisesti kävely- ja joukkoliikennevyöhykkeille. Ei merkittävää rakentamista autoriippuvaisille alueille. Keskimääräinen matkatuotos laskee. Päivittäiskaupan ja julkiset peruspalvelut sijoitetaan yhdyskuntarakenteen sisälle ja ne ovat saavutettavissa ilman omaa autoa. Uudet rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan A-luokkaa. Matalaenergiarakentaminen yleistyy. Seudulla on määritelty yhteinen laatutaso uudis- ja korjausrakentamisessa. Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun. Energiatehokkuus on parantunut nykytilasta 30 % vuoteen 2020 mennessä. Seudun jätehuolto- ja jätevesiratkaisuissa valitaan ilmastollisesti tehokkaat ratkaisut. Energiatehokkuus ja vähäpäästöísyys ovat tärkeitä hankintakriteerejä kaikissa hankinnoissa 2015 mennessä. Seutu on edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Kuntien ostamasta sähköstä on vuonna 2015 vähintään 60 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Seutu on edelläkävijä energiatehokkuuden kehittäjänä, valmistajana ja hyödyntäjänä. Seutu tukee yritysten markkinoille pääsyä demonstraatio- ja pilottihankkeilla. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tiivistä.

5 maankäyttö Ilmastostrategian maankäyttövisio Uusi asutus sijoittuu ensisijaisesti kävely- ja joukkoliikennevyöhykkeille. Ei merkittävää rakentamista autoriippuvaisille alueille. Keskimääräinen matkatuotos laskee. Päivittäiskaupan ja julkiset peruspalvelut sijoitetaan yhdyskuntarakenteen sisälle ja ne ovat saavutettavissa ilman omaa autoa. 1 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja liikkumistarpeen vähentäminen 1. Täydennysrakentaminen toteutetaan energiatehokkaasti. Täydennysrakentaminen kohdistui pääosin joukkoliikenteen laatukäytäville. Vuosina % seudulla valmistuneista asunnoista sijoittui keskustojen jalankulkuvyöhykkeelle tai intensiivisen tai muun hyvän palvelutason joukkoliikennevyöhykkeelle. Vuonna 2015 osuus oli 44 %. Merkittävimpiä yhdyskuntarakenteen laajentumisalueita olivat Risso, Vuores, Harjuniitty ja Metsäkylä. Nämä alueet eivät täyttäneet hyvän tai intensiivisen joukkoliikenteen kriteerejä (ykr-vyöhykkeet vuoden 2014 tilanteessa, 250 m etäisyys pysäkeistä, SYKE). Mainituilla alueilla valmistui vuonna 2015 varsin paljon asuntoja, mikä laski joukkoliikenteen laatukäytäville valmistuneiden asuntojen osuutta. Kaupunkiseudun väestöstä 94 prosenttia asuu taajama-alueella. 2. Keskustoja kehitetään rakennesuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Kunnissa oli vuonna 2015 käynnissä useita merkittäviä kaava- ja rakennushankkeita. Hankkeet vahvistavat rakennesuunnitelman mukaisesti keskusta-asumista, palvelurakentamista ja joukkoliikenteen edellytyksiä. Esimerkiksi Tampereella saatettiin päätökseen keskustan osayleiskaavan laadinta ja edistettiin asemakeskushanketta, Nokialla toteutettiin keskustan arkkitehtuurikilpailu ja Kangasalla avattiin kulttuuritalo. 2 Valtakunnallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden edistäminen 3. Asemakaavojen ulkopuolisilla alueilla noudatetaan seudullisia hajarakentamisen periaatteita. Vuonna 2015 valmistuneista pientaloista n. 72 % sijoittui asemakaava-alueelle ja n. 11 % kaavan lievealueelle. Kyliin sijoittui vain n. 1 % pientaloista, loput maaseutualueille. Lievealueen suhteellinen osuus on melko suuri, kun huomioi, että kuntien yhteiset periaatteet korostavat, että lievealueelle tulisi rakentaa vasta tulevien asemakaavojen myötä. Määrällisesti lievealueelle rakentaminen on kuitenkin ollut vähäistä, sillä pientalorakentamisen yleinen väheneminen näkyy myös asemakaavan ulkopuolelle rakentamisen alhaisena määränä. 4. Laaditaan yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen selvitys. Tampereen kantakaupungin yleiskaavaa varten laadittu menetelmätyökalu ja selvitys yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arvioinnista valmistuivat Raportin johtopäätöksissä on arvioitu ja esitetty suosituksia Tampereen kaupunkirakenteen energiatehokkuuden ja ilmastovaikutusten pienentämiseksi. Loppuraportissa esitetyt kaupunkirakenteessa tehtävät toimenpiteet kohdistuvat mm. julkisen liikenteen ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämiseen, kaukolämmön osuuden vahvistamaiseen sekä energiaremontteihin kannustamiseen. Työ jatkuu suunnitellun yhdyskuntarakenteen mallintamisella, jonka jälkeen voidaan laatia erilaisia tulevaisuusskenaarioita. Työkalu on käyttökelpoinen myös seututasolla (vaatii tietoa kuntien kaukolämpöverkosta sekä kunnan maankäytön yleistämistä YKR-ruuduille).

6 liikenne 1/3 Ilmastostrategian liikennevisio Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Liikenteen ja maankäytön ratkaisut on sovitettu yhteen. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 25 %. 1 Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuus on 25 %. Liikenteen päästöjen 5. Sovitetaan yhteen maankäytön ja liikenteen toteutus. vähentäminen Kunnat ovat aloittaneet vuonna 2014 valmistuneen Rakennesuunnitelman 2040 toteuttamisen. Kaavoitusta on kohdennettu keskustoihin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutusalueelle. Tämä mahdollistaa liikkumisen tapojen uudistamisen eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisääntymisen. 6. Tuetaan vähäpäästöisten ajoneuvojen ja yhteisautojen käyttöä. Sähköbussiliikenne käynnistetään vuonna 2016 yhdellä linjalla. Neljän sähköbussin ja Pyynikintorille sijoitettavan pikalatauspisteen hankinta kilpailutettiin vuonna Tampere ka ynnisti selvityksen Yhteiska yttöautot Tampereella: pysa köinti, maanka yttö ja kaavoitus. 7. Hyödynnetään uutta ajoneuvo- ja polttoaineteknologiaa. Seudullinen joukkoliikenne laajenee vuonna 2016 Ylöjärvelle ja Orivedelle. Vuonna 2015 käynnistetyssä kilpailutuksessa edellytettiin, että tarjottava kalusto täyttää EU-direktiivien mukaiset päästövaatimukset. Kangasalla toteutettiin kokeilupyöra hanke Pyöräilyn esteiden purkaminen sa hköavusteisilla ja tavarankuljetuspyörilla. 8. Lisätään informaatio-ohjausta liikkumisen ohjauskeskuksen avulla. Liikkumisen ohjausta on Tampereen seudulla toteutettu kuntien ja Liikenneviraston rahoittamana. Liikkumisen ohjauksen hankkeessa on järjestetty tapahtumia pyöräilyviikolla ja liikkujan viikolla. Työpaikoille on markkinoitu työsuhdematkalippua. Tampereella eskareille on järjestetty tutustumisajelu busseissa, 4. luokkalaisten vaikuttamispäivässä kerätty kehittämisideoita kävelyn ja pyöräilyn olosuhteista ja kampanjoitu koulujen saattoliikenteen vähentämiseksi. 9. Lisätään raideliikenteen osuutta. Kesäkuussa 2015 käynnistettiin raitiotiehankkeen kehitysvaihe ja valittiin allianssin osapuolet raitiotien tarkempaan suunnitteluun ja mahdolliseen rakentamiseen. Vuonna 2015 käynnistettiin myös vaunuhankinta ja raitiotiehankkeen vaikutustenarviointi. Rakennesuunnitelmassa 2040 on linjattu raitiotien seudullinen laajentuminen. Lähijunaliikenteen toteuttamisedellytyksiä selvittävä suunnittelutyö käynnistettiin syksyllä 2015.

7 liikenne 2/3 2 Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden ja tarjonnan kasvattaminen 10. Parannetaan matkaketjujen toimivuutta. Matkaketjujen konkreettinen parantaminen on ohjelmoitu pieninä MAL-hankkeina, joita on toteutettu vuosien aikana. Hankkeita ovat pysäkki-informaation lisääminen (pysäkkikohtaiset tunnukset, joiden avulla saa lisätietoa netistä), bussipysäkeille polkupyöräpysäköinnin lisääminen, lähijuna-asemien liityntäpysäköinnin kehittäminen sekä joukkoliikenteen etuisuuksien rakentaminen (liikennevalo-ohitukset ja joukkoliikennekaistat). 11. Lisätään lähijunatarjontaa. Vuonna 2013 käynnistettyä VR+seutulippu -kokeilua on jatkettu toistaiseksi Lempäälän ja Nokian asukkaille kotikuntansa ja Tampereen välisessä junaliikenteessä. Valtion junaliikenteen ostoihin käytettävissä oleva raha väheni sopimuskaudelle noin kolmanneksen. Pori- Tampere välin IC-junavuorot ja Riihimäki-Tampere taajamajunaliikenne säilyvät entisellään, mutta vuorotarjonnan lisäys ei toteutunut. Myöskään Lempäälän ohi ajavien IC-junien pysäyttäminen ei ole kaukojunaliikenteen nopeuttamiseen pyrkivän VR:n intresseissä. Oriveden suunnalla ostoliikenne lakkaa maaliskuussa 2016 ja kiskobussiliikennettä jatketaan joulukuuhun 2016 velvoiteliikenteenä. Syksyllä 2015 käynnistettiin selvitys lähijunaliikenteen toteutusedellytyksistä. Työssä arvioidaan uusien asemien investointikustannuksia ja käyttäjäpotentiaalia, tuotetaan ehdotus nykyistä junatarjontaa täydentävän lähijunaliikenteen aikatauluksi ja arvioidaan lipputuloja ja liikennöintikustannuksia. 12. Kilpailutetaan seudullinen joukkoliikenne käynnistyi seutuliikenne, johon kuuluu vuonna 2013 kilpailutetut Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Vesilahden suuntien joukkoliikennekokonaisuudet. Orivesi ja Ylöjärvi liittyvät seutukokonaisuuteen kesäkuussa 2016 ja liikenteet on kilpailutettu vuonna 2015.

8 liikenne 3/3 3 Jalankulun ja pyöräilyn edistäminen 13. Toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn (KÄPY) ohjelman toimenpiteitä. MAL-hankkeena parannettiin seudullisia pyöräilyn pääreittejä välillä Tampere-Kangasala ja Tampere-Pirkkala. Pyöräilyn seudullisille pääreiteille toteutettiin LVM:n kokeiluluvalla korkeatasoinen pyöräilyopastus. Kangasalan kunnan ja Ylöjärven kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kuntakohtaiset kehittämisohjelmat valmistuivat. Vuonna 2015 valmistui seudullinen kävelyn ja pyöräilyn seurantasuunnitelma. Seuranta on käynnistynyt käyttäjämäärien laskennoilla kesäkuussa 2015 ja seudullisella koulumatkakyselyllä joulukuussa Seurantatulokset julkaistaan pyöräilykatsauksena. Tampere julkaisi ensimmäisen katsauksen keväällä Syksyllä 2015 hyväksyttiin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisryhmän suositus pyöräpysäköintinormiksi. Normi suositellaan lisättäväksi kuntien rakennusjärjestyksiin. 4 Logistiikan kehittäminen 14. Rakennetaan älyliikenteen uusia ratkaisuja. Tampereella on ollut vuosina vetovastuu Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelman Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemassa, jonka yhtenä osana on älykäs liikenne. Tampereelle on laadittu useita suunnitelmia älykkään liikenteen aihepiiristä ja suunnitelmat ovat etenemässä toteutukseen. Reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamista on valmisteltu innovatiivisena hankintana. Vuonna 2015 valmistui selvitys Tampereen kaupungin tekniset valmiudet MaaS-taustaja rjestelma n mahdollistamiseksi ja MaaS-operaattorin hankinta on valmisteltavana Tampereen kaupungille on laadittu sähköisen liikenteen kolmeosainen toimenpideohjelma. Sähköbussihankinta on kilpailutettu Liikennevalojen kaukokäyttö- ja valvontajärjestelmä ja uusi tietoliikenneverkkoratkaisu on toteutettu. Tampereen keskusta-alueelle on toteutettu reaaliaikainen pysäköinninopastusjärjestelmä. 15. Kehitetään seudun kuntien yhteistä tavara- ja jakeluliikenteen logistiikkaa ja yritysten logistiikkaratkaisuja Seudullisesti asia ei ole edennyt vaan kunnissa yksittäisratkaisuja. Hankintayksiköiden välistä yhteistyötä tarvittaisiin sekä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa.

9 rakentaminen Ilmastostrategian rakennusvisio Uudet rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan A-luokkaa. Matalaenergiarakentaminen yleistyy. Seudulla on määritelty yhteinen laatutaso uudis- ja korjausrakentamisessa. 1 Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen 16. Otetaan energiatehokkaan uudis- ja korjausrakentamisen ja rakennusten käytön periaatteet ja elinkaaritaloudelliset toimintamallit käyttöön julkisissa kohteissa TAPRE Tampereen palvelurakennukset energiatehokkaiksi -hankkeen mukaisina. Tapren mukaiset energiatehokkuusperiaatteet sisältyvät jo nykysäännösten mukaiseen suunnitteluun ja ovat myös mukana laajassa kolmevuotisessa Combi T&K -verkostohankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa kuntien uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuutta sekä sisäilmaolosuhteita. Hanke tarkastelee energiatehokkuutta arkkitehtuurin ja tilojen, rakenteiden ja sisäilman, talotekniikan ja energiantuotannon sekä rakentamisen prosessien kautta. Vuoteen 2018 kestävässä hankkeessa kuntakohteina tällä hetkellä ovat: Kangasalta Koivurinteen päiväkoti ja Suoraman koulu, Lempäälästä Otsonmäen päiväkoti, Kanavan ja Kuljun koulut, Nokialta Puropuiston päiväkoti, Pirkkalasta Toivion koulu, Tampereelta Härmälän koulu ja päiväkoti, Vehmaisten koulu ja päiväkoti, Kalkunvuoren koulu ja päiväkoti, Tesoman yhtenäiskoulu, Vuoreskoulu, Luhtaan ja Niemenrannan päiväkodit, Koukkuniemen A-talo, Jukola ja Impivaara, Willa Viola, Kuuselan seniorikeskus, Palvelukoti Suvantopiha, Pohjolan palvelukeskus, Koskikotikeskus, Pispanlinna, Ruusuvuoren hoivakoti ja Hoivakoti Ratina sekä Ylöjärveltä Metsäkylän koulun 1. vaihe. 17. Tuetaan yksityisten toimijoiden ilmastotietoisuutta rakentamisen ja asumisen energianeuvontapalvelun RANE avulla. TARMO - Tampereen seudun asuinalueet energiatehokkaiksi -hankkeella taloyhtiöt tekevät yhteistyötä energiatehokkuuden parantamiseksi eri lähiöissä. Rakentamisen ja asumisen energianeuvonta Rane on Tampereen kaupungin järjestämä ja Ekokumppaneiden toteuttama palvelu. Neuvonta on maksutonta, asiantuntevaa, ajantasaista ja puolueetonta. Vuonna 2015 oli noin 2752 asiakaspalvelutapahtumaa kasvokkain, tapahtumissa, puhelimessa tai sähköpostitse. Toimintaa rahoitti vuonna 2015 Tampereen kaupunki, Tampereen Sähkölaitos ja Motiva. TARMO+ Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi hanke on Ekokumppanit Oy:n hallinnoima puolueeton EAKR-hanke, jonka toiminta-alue on Tampere ja Pirkanmaa. TARMO+ tähtää energiatehokkaaseen kiinteistönpitoon ja korjausrakentamiseen sekä täydennysrakentamiseen sekä niihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen kysynnän ja tarjonnan parantamiseen. Hankkeen tavoitteena on auttaa taloyhtiöitä suunnittelemaan ja tekemään laadukkaita korjausprosesseja ratkaisuja, jotka johtavat vähähiilisyyteen ja pieniin energiakustannuksiin. TARMO+ järjestää taloyhtiöille puolueetonta ja maksutonta toimintaa Tampereen seudulla. Taloyhtiön voi ilmoittaa projektin nettisivulla olevalle korjauskartalle ja nähdä, voisiko esim. naapurin kanssa löytyä yhteistyötä. Vuonna 2015 toiminnassa oli erilaisissa tilaisuuksissa ja kehitettyjen työkalujen kautta mukana noin 150 taloyhtiötä sekä kymmeniä yritysten ja muiden sidosryhmien edustajia.

10 energia 1/3 Ilmastostrategian energiatehokkuusja sähkönkulutusvisio Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun. Energiatehokkuus on parantunut nykytilasta 30 % vuoteen 2020 mennessä. 1 Kuntasektorin energiatehokkuussopimusten ja - ohjelmien noudattaminen 18. Energiankäytön tehostamissuunnitelmaa toteutetaan seudullisena yhteistyönä. Seudun kuntien energiatehokkuussopimuksen/energiaohjelman (KETS/KEO) yhteyshenkilöt ovat perustaneet yhteisen foorumin kuntien energiatehokkuuteen liittyvien toimintamallien ja tapojen kehittämiseksi. Vuonna 2015 kunnat kokoontuvat 5 kertaa ja lisäksi oli kouluvierailutilaisuus. Tapaamisten yhteydessä järjestettiin koulutusta sisäilmaasioista ja hankinnoista. Erikseen järjestettyyn kuntien kiinteistöjen huoltohenkilöstön energiatehokkuuskoulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä 208 henkilöä. Kunnat osallistuivat yhdessä kansalliselle Energiansäästöviikolle. Toiminnasta vastaavat kaikki kunnat ja toimintaa koordinoi Ekokumppanit Oy. Päättyvän sopimuskauden hyötyjä kunnille ovat olleet mm. - sopimus motivoi, sparraa, muistuttaa mm. kulutusseurantaan ja tavoitteelliseen työhön - on luonut systematiikkaa energiatehokkuustyöhön - voi motivoida energiatehokkuustyötä päättäjille - nostaa asiaa esiin, mahdollistaa tiedotusta - esimerkkina kuntalaisille, vaikuttaa myös kunnan imagoon, on ta ta pa iva a, ta sta ei voi ja tta ytya pois vaikuttamatta tosi vanhakantaiselta - elinkeinopoliittinen merkitys, ala laajenee, tulevaisuudesssa sote-uudistuksen jälkeen vaikuttaa suoraan entistä isompaan osaan kunnan toimintaa - joustava ja kustannustehokas vaihtoehto EU-direktiivien toteuttamiseen: voi valita paremmin painopisteet kuin sellaisessa vaihtoehdossa, jossa määräykset saneltaisiin 19. Valmistaudutaan uuteen sopimuskauteen. Ekokumppanit Oy osallistui Tampereen kaupungin sekä myös pienempien kuntien edustajana uuden kunta-alan energiatehokkuussopimuksen valmistelutyöryhmään ja välitti tietoja seuraavasta sopimuskaudesta seudun kuntien yhteyshenkilöille. Uusi sopimus, sen mahdollisuudet ja velvoitteet ovat olleet esillä seudun kuntien energiatehokkuusfoorumin tapaamisissa. Seudun kunnille on laadittu esittelyaineisto uudesta sopimuksesta.

11 energia 2/3 Ilmastostrategian energiantuotannon visio Seutu on edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Kuntien ostamasta sähköstä on vuonna 2015 vähintään 60 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. 1 Uusiutuvan energiankäytön lisääminen. 20. Laaditaan seudullinen potentiaalikartoitus uusiutuvista energialähteistä. Uusiutuvan energian kuntakatselmus tehtiin ajalla syksy 2015-kevät Hankkeessa oli mukana viisi kaupunkiseudun kuntaa: Tampere, Nokia, Lempäälä, Kangasala ja Pirkkala. Kuntakatselmuksissa selvitettiin uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuuksia Motivan mallin avulla. Samalla tarkasteltiin, miten energiatehokkuutta voidaan parantaa ja luoda kustannussäästöjä. Lopputuloksena syntyi ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi, jotka parhaimmillaan tukevat jo olemassa olevaa ja mahdollistavat uutta yritystoimintaa. Kuntakatselmuksessa selvitettiin, mm. mitä energiantuotantoa eri alueilla on jo olemassa ja kuinka paljon energiaa käytetään. Lisäksi arvioitiin mm. biomassan, biokaasun, tuulivoiman, aurinkoenergian, maalämmön ja hukkalämmön käyttöönoton ja lisäämisen mahdollisuuksia. Tiedon avulla kunnat voivat paremmin ottaa tulevan maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja rakennusten käytössä huomioon uusiutuvan energian potentiaalin ja vaihtoehtoiset energiaratkaisut, löytää alueen potentiaalisimmat uusiutuvan energian investointikohteet sekä lisätä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kestävien energiaratkaisuiden osalta. Tampere, Kangasala ja Lempäälä selvittivät aurinko- ja geoenergiapotentiaalinsa, jotka julkaistiin karttapalvelussa Tietoa hankkeesta, mm. kuntakohtaiset energiataseet löytyvät kuntayhtymän sivulta Lisätään puuperäisen energian, lämpöpumppujen ja tuulienergian käyttöä. Tampereen Sähkölaitoksen investointien ansiosta uusiutuvan energian osuus kaikista energiamuodoista nousee arviolta 43,4 %:iin vuonna 2016, jolloin puun osuus kaikista polttoaineista on 24,8 %. (Tampereen Sähkölaitoksen Vuosiraportti 2015) Tampereen kaupungin hallinnoimista kiinteistöistä suurimmassa osassa käytetään kaukolämpöä. Muutamalle pienemmälle öljyllä lämpiävälle kiinteistölle on tehty siirtymissuunnitelmia joko puupolttoaineisiin tai lämpöpumppuihin. Rakentamisessa erilaiset lämpöpumput ovat ylivoimaisesti käytetyin lämmönlähde, mutta prosenttiosuuksia ei ole selvitetty. Pienehköissä omakotitaloissa ja vastaavissa käytetään myös melko paljon suoraa sähkölämmitystä, koska nykyisillä lämmöneristysmääräyksillä lämmitysenergiantarve on melko vähäinen ja suora sähkö on perustamiskustannuksiltaan halpa ratkaisu. Tuulivoimaloita ei ole viime vuosina luvitettu. Ylöjärvellä Metsäkylän koulun laajennuksessa koko kohde laitettiin hybridilämmitykselle (maalämpö, aurinkolämpö ja huiput öljy). Orivedellä vuoden 2015 aikana 14 kiinteistöä on asentanut maalämpöjärjestelmän.

12 energia 3/3 22. Tarjotaan rakennusvalvonnassa ajankohtaista tietoa rakentajille ja kannustetaan hajautettuun talokohtaiseen ja alueelliseen energiantuotantoon. Rakennusvalvonnassa tarjotaan tietoa eri lämmitysmuodoista, mutta melko harvakseltaan niistä rakennusvalvonnasta kysellään. Varsinaista aktiivista kannustusta hajautettuun talokohtaiseen tai alueelliseen energiantuotantoon ei ole tarjottu. Ainakin asemakaava-alueilla alueellinen energiantuotanto vaatisi kaavassakin omat varauksensa. 2 Alueen energiaomavaraisuuden kasvattaminen. 23. Öljyn ja maakaasun käyttöä korvataan muilla energiamuodoilla. Tampere: Kokonaisuutena ei ole selvitetty, mutta uusituvan energian osuus Tampereen Sähkölaitoksen energianhankinnassa oli 25 % vuonna 2014 ja 33 % vuonna maakaasun ja öljyn osuus on vähentynyt energian hankinnassa viimeisen viiden vuoden aikana 80 % tasosta vuonna 2015 tasolle 45 %. Sähkölaitoksen polttoaineissa alueellinen energiaomavaraisuus nousee vuonna 2016 yli 50 %:iin. Myös Tampereen kaupungin tiloissa käytetty sähkö on uusiutuvilla energialähteillä tuotettua. 3 Uusiutuvien energialähteiden seudullisten tutkimus- ja hyödyntämishankkeiden edistäminen. Ylöjärvellä Kurun hakelämpö Oy muutti öljylämmityksen hakelämmöllä toimivaksi (Kurun kirjasto, päiväkoti, lääkärintalo), Lempäälässä Lempoisten Uimalan ja päiväkoti Mansikkamutkan sähkölämmitys vaihdettu Pyhäjärvestä otettavaan kaukolämpöön ja keskustassa laajennettu kaukokylmäverkostoa, neljässä koulussa siirrytään öljystä puupolttoaineisiin ja käynnistetään Viialantien ja Vaihmalan alueiden lämpölaitosten suunnittelu uusiutuviin perustuen. 24. HIEDANRANTA TTY:llä on lähdössä 2017 teollisuudentohtorikoulun puitteissa 4-vuotinen hanke keskittyen Tampereen Hiedanrannan alueeseen teemalla Alliances for Circular Economy. Hankkeessa tarkastellaan uuden kaupunginosan rakentamisessa mahdollisuuksia kiertotalousratkaisuihin ml. energia sulkematta muita osa-alueita pois kuten viherympäristö, talous- ja rahoitusratkaisut, infrarakentaminen, vesi, jätevesi, huolto, palvelut etc. Treen kaupungilta hanketta koordinoi Ekokumppanit / Suvi Holm ja Reijo Väliharju Hiedanranta projektista. Tohtorikoulutettava valitaan myöhemmin syksyllä. 25. KOLMENKULMA Hankkeen projektipäällikkö sekä cleantech-liiketoiminnan kehittäjä ovat kontaktoineet cleantech-alan yrityksiä, auttaneet teollisten symbioosien syntymisessä ja rakentaneet alustavaa plug&play -mallia alueelle. Toiminta jatkuu koko hankkeen ajan. Ferrum Capital Oy kiinteistökehittäjänä on luonut alueelle masterplanin, joka toimii punaisena lankana alueen kehittämisessä, olleet mukana myös yrityskontaktoinneissa sekä kiinteistösijoittajien/rahoittajien kontaktoinnissa. Kontaktoinnit jatkuvat koko hankkeen ajan. Ramboll Oy on aloittanut tekemään suunnitelmaa alueen logistisista ratkaisuista, työ valmis helmikuussa Hankkeen myötä investoinnin Kolmenkulman Kyynijärvelle syntyvälle ECO3 bio- ja kiertotalousalueelle on vahvistanut Ecomation, joka on päättänyt pyrolyysilaitoksen rakentamisesta alueelle Yritys toimii tiiviissä yhteistyössä muiden alueelle sijoittumispäätöksensä tehneiden yritysten kanssa. Lisää yrityksiä ja yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan koko ajan.

13 jätehuolto Ilmastostrategian jätevisio Seudun jätehuolto- ja jätevesiratkaisuissa valitaan ilmastollisesti tehokkaat ratkaisut. 1 Jätteen syntymisen 26. Jäteneuvonta ja jätehuollon yleinen kehittäminen jatkuu. ehkäiseminen 2 Jätteiden materiaalikierrätyksen ja biologisen hyödyntämisen lisääminen 27. Lisätään materiaalitehokkuutta. 28. Vähennetään biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille ja hyödynnetään se. 29. Lisätään kaatopaikoilla syntyvän metaanikaasun talteenottoa ja hyödynnetään syntynyt energia alueellisesti. 3 Kierrätykseen soveltumattoman jätteenpolton lisääminen 4 Jätteiden haitattoman käsittelyn ja loppusijoituksen turvaaminen 30. Kehitetään teknisiä järjestelmiä jätepolttoaineiden hyödyntämiseksi. 31. Tavoitteena, ettei ole loppusijoitettavaa.

14 hankinta ja kulutus Ilmastostrategian hankintaja kulutusvisio Energiatehokkuus ja vähäpäästöisyys ovat tärkeitä hankintakriteerejä kaikissa hankinnoissa 2015 mennessä. 1 Ilmastotavoitteita tukevan seudullisen hankintapolitiikan kehittäminen 32. Energiatehokkuus- ja vähäpäästöisyyskriteerit huomioidaan kaikissa julkisissa hankinnoissa. Kunnat: erillishankintoja ei ole selvitetty Logistiikka/Tuomilogistiikka: Tampere ei ole keskittänyt kaikkia hankintojaan ja kaupungin erillishankintojen kriteereitä ei ole selvitetty. Merkittävää edistymistä ei ole tapahtunut asiakkaille toteutettavissa hankinnoissa. Kilpailutuksissa tuodaan näkökulmat huomioon, mutta viime kädessä päätös jää asiakkaalle. Tuomen yhteishankintojen osalta on ympäristönäkökulmia pystytty huomioidaan paremmin. Ympäristöasioihin liittyviä vaatimuksia mietittäessä huomioivat myös, että vaatimukset eivät saisi vaikuttaa kustannustasoon merkittävästi (mielellään minimaalisesti). Eivät mittaa erikseen energiatehokkuuteen ja vähäpäästöisyyteen liittyviä hankintakriteerejä, vaan ympäristönäkökulmien huomioista hankinnoissa. Päästöjen ja energiatehokkuuden lisäksi kyseessä voivat olla esim. kestävään kehitykseen, ympäristöystävällisyyteen jne. liittyvät asiat. Ohessa on tilastotietoa vuodelta 2015: Yhteishankinnat (Tuomi Logistiikan sopimussalkku). Tarjouspyyntöjä julkaistiin yhteensä 39 kpl, joista ehdottomina 15:sta kilpailutuksessa, vertailuperusteena 1:ssa Erilliskilpailutukset (asiakkaiden sopimukset): Kilpailutuksia tehtiin yhteensä 152, joista ehdottomina 10: ssä, vertailuperusteena 6:ssa KuHa: Tavoite on 2015 osin toteutunut: KuHassa huomioidaan energiatehokkuus- ja vähäpäästöisyyskriteerit edelleen kaikissa kilpailutetuissa hankinnoissa, joissa näiden kriteerien huomioiminen on hankinnan kohteen kannalta tarkoituksenmukaista ja ne liittyvät hankinnan kohteeseen (tai sen valmistusmenetelmään). Yhtä ainutta ja oikeaa tapaa ei huomioimiseen kuitenkaan ole, vaan se vaihtelee hankinnoittain (mm. ajoneuvot, sähkö, valaistus, rakennukset, polttoaineet, pesulapalvelut ovat hankintoja, joissa näitä on vahvimmin tuotu esiin). Eli tilanne on sama kuin vuoden 2014 osalta. Kuntien itse hoitamista erillishankinnoista (mm. urakat) on varsin vaikea sanoa, miten nämä asiat ovat niissä toteutuneet. Kehyskuntien yhteinen hankintaohje ja kunnissa KuHan pitämät hankintakoulutukset sinänsä kannustavat näiden asioiden huomioimiseen, mutta niiden toteutuminen on käytännössä hankintakohtainen. Varsinkin kuntien talousahdingossa useimmiten raha ratkaisee, vaikka sinänsä halua näiden ilmasto- yms. asioiden huomioimiseen olisikin. Tavoiteasetanta alkuperäisessä muodossaan nähdään epärealistiseksi.

15 elinkeinopolitiikka Elinkeino- ja osaamisvisio Seutu on edelläkävijä energiatehokkuuden kehittäjänä, valmistajana ja hyödyntäjänä. Seutu tukee yritysten markkinoille pääsyä demonstraatio- ja pilottihankkeilla. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tiivistä. 1 Elinkeinostrategian toimiminen myös energia- ja ilmastotyökaluna 33. Selvitetään mahdollisuudet hyödyntää kansainvälistä Vanguard Initiative-verkostoa seudun cleantech-yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi. Kansallisen yrityskontaktoinnin lisäksi 3kulma-hankkeessa tehdään jonkin verran myös kansainvälistä kontaktointia, sekä hankehenkilöstön että myös kiinteistökehitystä ostopalveluna hankkeelle tekevän Ferrum Capitalin toimesta. Tätä työtä tehdään koko hankkeen ajan resurssien puitteissa, mutta Vanguard initiativen laajamittaisempi hyödyntäminen on kuitenkin valitettavasti jäänyt vähälle, eikä tarkempia suunnitelmia jatkoyhteistyöstä ole tehty. Tatu Miikkulaisen kautta on tullut Vanguard initiative-kontakti mm. italialaiseen Lombardian Energy Cleantech Cluster:iin ( He ovat kiinnostuneita mahdollisista yhteisprojekteista sekä liiketoimintamahdollisuuksista. 34. Cleantech-elinkeinovyöhyke Tredeassa aloitettiin vuoden 2015 alusta 3kulma Eco-Industrial Park EAKR-hanke, jota rahoittaa Pirkanmaan liitto. Hankkeen toimintakausi on Hankkeen tarkoituksena on edesauttaa Kolmenkulman kehittymistä Suomen johtavaksi cleantech-alueeksi, jossa muodostetaan uudenlaisia teollisia symbiooseja ja hyödynnetään kestävän kehityksen periaatteita. Myös Tarastenjärven alueen kehittäminen kuuluu hankkeeseen mukaan, mutta pääpaino on Kolmenkulmassa.

16 sopeutuminen 1 Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien ennakointi ja varautuminen 35. Kerätään kunnissa tietoa ääritilanteista toimenpiteiden pohjaksi ja suunnitellaan seudullinen yhteistyö. Sopeutumisen ja varautumisen eteen tehtävä työ on käynnissä. Se lisää kansalaisten turvallisuutta, parantaa yhteiskunnan toimintavarmuutta, ennaltaehkäisee onnettomuuksia ja on taloudellista, koska sopeutumistoimien hyödyt niihin ovat moninkertaisia kustannuksiin verrattuna mutta myös oikein ajoitettujen sopeutumistoimien avulla voidaan myönteisiä vaikutuksia hyödyntää. Seudullista työskentelyä on edeltänyt valtakunnallisen sopeutumisstrategian valmistuminen marraskuussa 2014 ja Pirkanmaan ilmastostrategiatyö Seudullisesti on tarkoitus tarkastella teemaa eri toimialat ylittävästi, sillä monet kysymykset ovat yhteisiä eri toimialoille. Monilla aloilla sää- ja ilmastoriippuvuutta ei tunneta riittävän hyvin vielä nykyisessäkään ilmastossa, maa- ja metsätaloudessa ja vesivarojen hallinnassa ollaan pisimmällä. Tutkimusta puutteellisesti tunnetuista ilmastoriskeistä ja toisaalta hyödyistä on tarpeen syventää ja sisällyttää teema kuntien riskienhallintaan vuoden 2016 loppuun mennessä.

17 selitteet Arvio toteutumisesta on merkitty raporttiin visioelementtien viereen värikoodein. Ei edistynyt/käynnistynyt vielä. Ei edistynyt merkittävästi. Etenee tavoitteiden mukaisesti.