MUUTTOVOITTO JA VAHVA TALOUS TAVOITTEENA

Transkriptio

1 JOUSI ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Hallituskatu 3 A Puhelin kirjaamo@esavo.fi Mikkeli Faksi Huhtikuu 2010 SISÄLLYS MUUTTOVOITTO JA VAHVA TALOUS TAVOITTEENA... 1 EKOTEHOKKUUS INNOVAATIOSTRATEGIAN TAVOITTEENA... 3 VIITOSTIEN KORJAUSTYÖT EDUNVALVONNAN YKKÖSASIOITA... 3 ARKISTOINTI MIKKELIIN, METSÄKESKUS SAVONLINNAAN... 3 MAAKUNTA SAI TURVALLISUUSSUUNNITELMAN... 4 POSTIPALVELUJEN TASAVERTAISUUS TÄRKEÄÄ... 4 VIITOSTIEN TIESUUNNITELMALLE EU-RAHAA... 4 KIETÄVÄINEN MIKKELISSÄ: KUNTIEN TEHTÄVIÄ EI VOI LISÄTÄ... 5 VIIALAINEN: PARAS-HANKKEESSA PÄÄTÖSTEN AIKA... 5 PÄÄMAJA-SYMPOSIUMIN VETONAULOINA POLIITTISTA JOHTOA... 7 SEURAAVA EU-HANKEHAKU UMPEUTUU 11.KESÄKUUTA... 7 TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA... 7 Maakuntahallitus hyväksyi maakuntaohjelman MUUTTOVOITTO JA VAHVA TALOUS TAVOITTEENA Muuttovoitto ja vahva aluetalous ovat Etelä-Savon uuden maakuntaohjelman tavoitteena. Maakuntahallitus hyväksyi uuden ohjelman kokouksessaan 26. huhtikuuta. Ohjelman kokonaisbudjetti on vuosille yhteensä reilut 750 miljoonaa. Lopullisesti maakuntaohjelman hyväksyy 31. toukokuuta Joroisissa kokoontuva maakuntavaltuusto. Ohjelma toteuttaa keväällä 2009 hyväksyttyä Uusiutuva Etelä- Savo -maakuntastrategiaa. Ohjelma suuntaa aluekehitysrahoja Maakuntaohjelma sisältää Etelä-Savon kehittämistavoitteet ja -toimet sekä suunnitelman niiden rahoittamiseksi. Ohjelma ohjaa keskeisten valtion aluekehitysrahojen käyttöä Etelä-Savossa, ei kuitenkaan esimerkiksi teiden ylläpitorahoja, työllistymisen budjettirahoja, yleisiä valtionosuuksia eikä maatalouden ympäristötukia. 1

2 Ohjelman tavoitteena on kannustaa kuntia ja yrityksiä käynnistämään kehittämishankkeita tarjoamalla niille valtion ja EU:n lisärahoitusta. Rahan toivotaan toimivan eräänlaisena vipurahana hankkeiden käynnistymiselle. Vuosibudjetit noin miljoonaa Ohjelman vuosibudjetit ovat noin miljoonaa euroa, josta yksityistä rahaa on noin 25 milj. euroa/vuosi, kuntarahaa 28 34, EU-rahaa ja valtion rahaa milj. e/v. Ohjelman kokonaisbudjetti on 754 miljoonaa euroa. Ohjelman päätavoite on muuttovoittoinen ja taloudeltaan vahvistuva maakunta. Ohjelma sisältää neljä painopistealuetta, jotka ovat: menestyvä yritystoiminta (217 milj. e/ 4 vuotta), hyvät osaamisrakenteet (107 milj. e), korkeatasoiset hyvinvointipalvelut (18 milj. e) sekä toimivat liikenneyhteydet ja kohentunut alueellinen vetovoima (412 milj. e). Etelä-Savon vahvat vetovoimatekijät Saimaan, Venäjän ja pääkaupunkiseudun läheisyys sekä hyvä ympäristö ja sujuva arki ovat myös keskeisesti esillä. Kasvuyritykset tärkeitä Yritysten kasvu on yksi keskeinen maakuntaohjelman tavoite. Ohjelman toimet muun muassa vahvistavat yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä ja luovat uutta yritystoimintaa. Ohjelma sekä painottaa maakunnan vahvoja toimialoja matkailua, metsä- ja puutuoteteollisuutta, metalli- ja teknologiateollisuutta sekä metsä- ja maatalouselinkeinoja että tekee eräitä uusia avauksia, esimerkkinä ympäristöliiketoiminta. Menestys edellyttää yritysverkostoja ja -yhteistyötä, työvoiman osaamista ja johdon liiketoimintataitoja. Myös tuotekehitys, Venäjä-yhteistyö ja muu kansainvälisyys sekä sukupolvenvaihdokset ovat tärkeitä elinkeinoelämän hyvinvoinnille, samoin ekotehokkuus ja uudet palveluliiketoiminnan mallit. Yhteistyöllä tehoa koulutukseen Koulutus- ja tutkimuspuolella tavoitteena on uudistaa koulutusrakenteita. Uudistuminen ja erikoistuminen kohentavat sekä korkeakoulujen kilpailukykyä että toisen asteen koulutustuloksia. Yhteistyö, työnjako ja erikoistuminen ovat avainsanoja. Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorakenteiden kilpailukyky on ohjelman mukaan turvattava ja osaamisen voimavarat koottava maakunnan tärkeimmille, ns. strategisille, toimialoille. Innovaatiorakenteiden on tuettava nykyistä paremmin yritysten tuotekehitystä. Perus- ja lähipalvelut tärkeitä Terveys- ja hyvinvointipuolella maakuntaohjelma edistäisi ennakoivaa terveydenhoitoa. Tämä lähestymistapa korostaa muun muassa ihmisen omaa vastuuta ja työterveys- ja kouluterveydenhuoltoa. Lapsiperheille ja nuorille on tarjottava hyvät hyvinvointipalvelut, jotta syrjäytyminen voidaan estää. Teknologiaa, joka tukee palveluliiketoimintaa, on käytettävä hyödyksi. Palveluiden laatu ja tehokkuus edellyttävät ohjelman mukaan kunta- ja palvelurakenteiden uudistamista. Erinomainen asuin-, työ- ja vapaa-ajanalue Asuin- ja työympäristön sekä vapaa-ajan ympäristön kilpailukyky edellyttää nykyistä tehokkaampaa maankäytön suunnittelua. Kaupunki- ja kuntakeskusten on uudistuttava ja niiden tonttipalvelujen parannuttava. Asuinympäristöjäkin voidaan kehittää nykyistä vetovoimaisemmiksi. Hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat tärkeät, samoin luonnon ja kulttuuriympäristön hoito: ne ovat oleellinen osa maakunnan vetovoimaa. Uusi maakuntaohjelma pyrkiikin hyödyntämään sitä etulyöntiasemaa, jonka Etelä-Savon kaunis ja puhdas luonto ja sijainti pääkaupunkiseudun ja Pietarin läheisyydessä tarjoavat. Tässä tarkoituksessa maakunta rakentaa Saimaan maakunta -brändiä ja tehostaa alueen markkinointia sekä yrittäjille että muille muuttajille. 2

3 Maakuntaohjelman tekoon ovat osallistuneet maakuntaliiton vetäminä kunnat, valtion aluehallinto sekä monia eri tahoja edustavat organisaatiot. Yhteistyöhön liiton kanssa on osallistunut reilut sata henkeä. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh ja maakuntasihteeri Jyrki Kuva, puh YMPÄRISTÖVASTUU JA EKOTEHOKKUUS INNOVAATIOSTRATEGIAN TAVOITTEENA Maakuntahallitus hyväksyi 26. huhtikuuta kokouksessaan myös maakunnan päivitetyn innovaatiostrategian, joka on yksi keskeinen maakuntaohjelmaan liittyvä asiakirja. Innovaatiostrategia tavoittelee sellaista Etelä-Savoa, joka on erikoistunut uusiutuvaan energiaan, kuituteknologiaan, materiaali ja ympäristöteknologiaan sekä palveluinnovaatioihin. Maakunnassa on kansainvälisesti verkottunut innovaatioympäristö, joka tuottaa uutta liiketoimintaa ja alueellista kilpailukykyä. Innovaatioympäristön muodostavat valittujen alojen kasvuyritykset, tutkimusryhmät, laboratoriot ja muut innovatiiviset toimijat. Ne tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä, ja avainsanoja niiden toiminnassa ovat muun muassa ympäristövastuullisuus ja ekotehokkuus. Innovaatiostrategian tavoite on palvella Etelä-Savon elinkeinotoimintaa ja ohjata osittain muun muassa EU:n rakennerahastovarojen käyttöä. Lisätietoja antavat kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh ja aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh VIITOSTIEN KORJAUSTYÖT EDUNVALVONNAN YKKÖSASIOITA Edunvalvonta-asioissa maakuntahallitus keskusteli 26. huhtikuuta muun muassa Valtatie 5:n kunnostustöistä. Hallituksen yksimielinen näkemys on, että Viitostien kunnostuksessa tulee edetä eduskunnan hyväksymän liikennepoliittisen selonteon mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraava parannuskohde on Mikkeli Juva - väli, joka sisältää Pitkäjärvi Asema -välisen osuuden Mikkelissä. Tiesuunnitelmien teko käynnistynee syksyllä Savonlinnan ja Varkauden lentoliikennetilanne huoletti hallitusta. Kuntien kontolle koituvat kustannukset uhkaavat nousta liikaa. Hallitus edellyttää valtion voimakasta mukaantuloa. Paras-hanke eli kunta- ja palvelurakennehanke ei ole hallituksen mielestä edennyt Etelä-Savossa toivotulla tavalla. Maakuntajohtaja Matti Viialainen on asiasta eduskunnan hallintovaliokunnan kuultavana tiistaina 27. huhtikuuta. Aiemmin esillä olleita asiakas- ja aikataulurajoja ei ole syytä lieventää, maakuntahallitus evästi Viialaista. Hankkeen toteuttamiseen kaivataan määrätietoisuutta. Tietojärjestelmien yhteensopivuus olisi erittäin tärkeää turvata, muutoin uudistukset kaatuvat viimeistään siihen, hallitus totesi. Lisätietoja edunvalvonta-asioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh ARKISTOINTI MIKKELIIN, METSÄKESKUKSEN KESKUSTOIMIPAIKKA SAVONLINNAAN Arkistoinnin ja digitoinnin valtakunnallinen osaamis- ja palvelukeskus tulee sijoittaa Mikkeliin. Tällaisen kannan otti Etelä-Savon maakuntahallitus 26. huhtikuuta kokouksessaan käsitellessään valtion toimien alueellistamista. Muita Etelä-Savoon siirrettäviä valtion toimintoja ovat maakuntahallituksen mielestä osia uudesta Poliisihallituksesta tulisi sijoittaa Mikkeliin. Metsäkeskusten 3

4 uusi valtakunnallinen keskustoimipaikka tulisi puolestaan sijoittaa Savonlinnaan. Mikkelissä säilyisi Etelä-Savon aluetoimisto. Valtion hallinnon talous- ja henkilöstöpalveluja sekä muita tukipalveluja tulisi kannanoton mukaan siirtää Mikkeliin ja Savonlinnaan nykyistä enemmän. Maakuntien päivitettyjä kannanottoja oli pyytänyt alueellistamisen koordinaatiotyöryhmä, joka pyysi samalla maakuntia nimeämään 2 4 alueellistamisen kärkihanketta. Etelä-Savossa maakuntaliitto kokosi Mikkelin ja Savonlinnan alueellistamisesitykset ja maakuntahallitus teki esitykset niiden pohjalta. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja maakunta-asiamies Markku Aholainen, puh MAAKUNTA SAI TURVALLISUUSSUUNNITELMAN Etelä-Savo on saanut yhtenä Suomen ensimmäisistä maakunnista maakunnallisen turvallisuussuunnitelman. Suunnitelma mukaan Etelä-Savon keskeiset turvallisuusongelmat liittyvät syrjäytymiseen, alkoholihaittoihin ja väkivaltaan sekä ikääntyvän väestön onnettomuusriskeihin, joita kaikkia tulee seuraavan viiden vuoden aikana pyrkiä vähentämään. Lähipoliisistrategia, koulujen turvallisuus ja toimintamallien luominen väkivallan ja päihdeongelmien ehkäisyyn ovat osa poliisin työn painopisteitä. Koulut saavat esimerkiksi ovat nimikkopoliisit. Myös pelastustoimi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota koulujen turvallisuuteen, mutta myös erityisryhmien asumisturvallisuuteen. Yksinasuvien ikääntyvien turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Turvallisuussuunnitelmaa kehitetään edelleen, ja jatkossa pohditaan nykyistä tarkemmin esimerkiksi harvan asutuksen, väestön vanhenemisen ja päihteiden käytön synnyttämiä erityispulmia. Kansalaisjärjestöt otetaan mukaan suunnitelman tekoon. Suunnitelman on laatinut maakuntahallituksen nimeämä turvallisuustyön ohjausryhmä, jossa on ollut laajasti turvallisuustahojen edustus. Maakuntahallitus hyväksyi Etelä-Savon maakunnan turvallisuussuunnitelman kokouksessaan 26. huhtikuuta. Samalla hallitus jatkoi ohjausryhmän toimikautta. Ohjausryhmän työnä on päivittää turvallisuussuunnitelmaa. Lisätietoja antaa maakunta-asiamies Markku Aholainen, puh POSTIPALVELUJEN TASAVERTAISUUS TÄRKEÄÄ Liikenne- ja viestintäministeriön on selvitettävä, millaiseksi uuden postilainsäädännön kaavailema postin toimipisteverkko Suomessa muodostuisi. Tällaisen kanna otti Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi ministeriölle 26. huhtikuuta postilainsäädännön uudistamisesta. Hallitus on huolissaan harvaan asuttujen seutujen postipalveluista. Palvelujen on oltava tasavertaisia, niiden on toimittava hyvin ja niiden on oltava kaikkien kansalaisten saatavilla kohtuullisesti, hallitus painottaa. Lisätietoja antaa kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh VIITOSTIEN TIESUUNNITELMALLE EU-RAHAA Tiesuunnitelman teko Mikkelin ja Juvan välille Viitostiellä pääsee käyntiin heti, kun Liikennevirasto on hyväksynyt korjaustöiden yleissuunnitelman. Etelä-Savo on valmis rahoittamaan tiesuunnitelmaa EU-ohjelmarahalla. Asiasta päätti 15. huhtikuuta Savonlinnassa kokoontunut Etelä-Savon yhteistyöryhmä. EU-ohjelmarahoituksen tekee mahdolliseksi muutos, jonka yhteistyöryhmä on valmis hyväksymään ohjelmien budjettiin eli yhteistyöasiakirjaan. Muutoksen yhteistyöasiakirjaan valmistelevat Etelä-Savon maakuntaliitto ja ELY-keskus. 4

5 Maakunnalta 1.25 miljoonaa Kaikkiaan Viitostiekorjausten vaatima tiesuunnitelma maksaa noin 2,5 miljoonaa euroa. EU-rahaa maakunta on valmis laittamaan suunnitelmaan 1,25 miljoonaa, kuitenkin korkeintaan puolet kokonaiskustannuksista. Budjettimuutoksella Etelä-Savo haluaa turvata sen, että eteläisen Viitostien kunnostus etenee mahdollisimman nopeasti. Päätöksen taustalla on Pohjois-Savon aiempi päätös, jolla maakunta hyväksyi ohjelmarahaa Kuopion ja Leppävirran väliseen tiesuunnitelmaan. Asiasta käydyssä keskustelussa yhteistyöryhmä korosti, että periaatteessa pääliikenneväylien kunnossapito kuuluu valtiolle. Näin todella on. Tällä päätöksellä saamme kuitenkin suunnittelun käyntiin myös Mikkeli Juva -välillä, sanoi varapuheenjohtaja Saku Linnamurto kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa. Useita vetovoimahankkeita Meillä oli jaossa iso rahapotti. Toivottavasti maakunta ja sen seudut hyötyvät hyväksymistämme hankkeista yleisemminkin, Linnamurto sanoi ja nosti kiinnostavimmiksi hanke-esimerkeiksi Sulkavan ja Rantasalmen keskustoissa toteutettavat vetovoimahankkeet, Punkaharjun Kruunupuiston työllisyyttä edistävän ja syrjäytymistä ehkäisevän hankkeen sekä Mikkelin Turva- ja materiaaliteknologian kehityskeskuksen ykkösvaiheen käynnistymisen. Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän varapuheenjohtaja Saku Linnamurto, puh , sekä sihteeristön puheenjohtaja, kehittämisjohtaja Riitta Koskinen Etelä- Savon maakuntaliitosta, puh Lisätietoja kilpailukyky- ja työllisyysohjelmista Itä-Suomen rakennerahastoportaalista osoitteesta KIETÄVÄINEN MIKKELISSÄ: KUNTIEN TEHTÄVIÄ EI VOI LISÄTÄ Kuntien tehtäviä ei voida lähivuosina nykyisestä lisätä, painotti Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Mikkelissä 14. huhtikuuta Kuntaliiton ja maakuntaliiton ajankohtaispäivillä. Jos valtio haluaa lisätä kuntien tehtäviä, on lisäykset rahoitettava kokonaan valtion varoista, hän sanoi. Laman vaikutukset Etelä-Savon kuntien talouteen ovat olleet odotettua pienemmät, totesi puolestaan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen Juvalta. Talous ei romahtanutkaan, hän sanoi ja esitteli tuoreimmat kuntatalousluvut. Laukkanen johtaa maakunnan kunnallistaloustyöryhmää. Kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri Tampereen yliopistosta vakuutti seminaariväelle, ettei ole olemassa ns. optimaalista kuntakokoa, on olemassa vain tehokas kuntakoko. Tehokkuus on kansainvälisten tutkimusten mukaan suurin ongelma sekä kaikista isoimmissa että kaikista pienimmissä kunnissa. Kuntaliiton ja maakuntaliiton perinteinen ajankohtaispäivä kokosi Mikkelin Mikaeliin 14. huhtikuuta noin sata eteläsavolaista kuntavaikuttajaa. Iltapäivätilaisuudessa pohdittiin kuntatalouden nykyistä ja tulevaa tilaa. Aineistot luettavissa osoitteessa VIIALAINEN: PARAS-HANKKEESSA PÄÄTÖSTEN AIKA Noin 50-henkinen päättäjäporukka kokoontui pohtimaan Etelä-Savon tulevaisuudelle tärkeitä kysymyksiä 9. huhtikuuta Mikkeliin. Aamupäiväseminaarissa maakuntajohtaja Matti Viialainen esitti seminaariväelle tuoreimmat tilastotiedot kehityksen suunnasta. Monilta osin uusimmat tiedot ilahduttavat: muuttotappio on selvästi pienentynyt ja kuntatalous kohentunut. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei sen sijaan ole edennyt toivotulla tavalla. Tilanteen jumiutuminen sosiaali- ja terveyspalveluissa huolestutti Viialaista. 5

6 Maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri? Viialaisen viesti kuntapäättäjille oli selvä: ajan ei voi antaa vain kulua, on tehtävä ratkaisuja. Jos seudullisia ratkaisuja ei synny, maakuntajohtajana esitän harkittavaksi maakunnallista sosiaali- ja terveyspiiriä. Sen synnyttämisessä voimme hyödyntää Etelä-Karjalan ja Kainuun kokemukset, Viialainen sanoi. Maakunnallinen toteuttamismalli oli yksi niistä kolmesta vaihtoehdosta, joita selvitysmies Kari Puro esitti eteläsavolaisille kunnille kaksi vuotta sitten raportissaan. Muuttotappio pieneni Etelä-Savon muuttotappio pieneni viime vuonna selvästi. Tappio oli enää 277 ihmistä eli puolet vuoden 2008 määrästä ja vain runsas neljäsosa vuoden 2007 synkistä luvuista. Viialaisen mielestä luvut kertovat muun muassa Etelä-Savon vetovoiman kasvusta. Nyt meidän on varmistettava, että myönteinen kehitys jatkuu ja muuttotappio kääntyy muuttovoitoksi. Uusiutuva Etelä-Savo -strategian tavoitteena oli supistaa vuoden 2009 muuttotappio 250 henkeen, joten tavoitteesta jäätiin vain 27 ihmisen verran. Lopullisena tavoitteena on kääntää muuttotappio muuttovoitoksi vuoteen 2015 mennessä. Ripeästi mukaan nousuun Näytämme selvinneen myös vientilamasta pienemmin kolhuin kuin muut maakunnat. Nyt on päästävä ripeästi mukaan talouden orastavaan nousuun. Isot julkiset ja yksityiset investoinnit Savonlinnassa ja Mikkelissä rohkaisevat. Myös valtion aluehallinnon remontissa Etelä-Savo pärjäsi Viialaisen mukaan kohtuullisesti. Matkailussa maakuntajohtajaa ilahduttaa tieto, että ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset ovat kasvaneet, kiitos venäläisturistien. Matkailussa maakunta alisuoriutuu kuitenkin edelleen. Huono tilanne johtuu siitä, ettei meillä ole suuria investointeja. Odotankin nopeita ratkaisuja Lomaliiton konkurssin synnyttämään tilanteeseen Savonlinnassa ja Punkaharjulla. Kuntatalous kehittyi vuonna 2009 hyvään suuntaan. Mahdollinen energiayhtiöiden fuusio kohentaisi Viialaisen mielestä kuntataloutta entisestään, kun kunnat voisivat kaupparahoilla lyhentää velkojaan. Myös Toivakka patisti uudistuksiin Myös maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.) patisti Etelä-Savon kuntia uudistamaan kunta- ja palvelurakenteita. Kuntien on ehdottomasti parannettava tuottavuuttaan. On sääli, etteivät asiat Etelä-Savossa etene, Toivakka sanoi seminaarissa. Lähivuosina yhteistyö on joka tapauksessa väistämätön pakko. Kuntien olisi hyvä olla itse aktiivisia, sillä kyse on kuntalaisten palvelemisesta. Toivakka korosti myös kaavoituksen ja hyvien liikenneyhteyksien merkitystä kuntien menestykselle, kun ne kilpailevat yrityksistä. Paikallisten yritysten toiveita ja tarpeita on kuunneltava entistä enemmän. Myös maahanmuutto on nähtävä myönteisenä voimavarana. Meidän pitäisi pohtia, miten Etelä-Savo voisi kulkea maahanmuuttoasioissa etunenässä. Paneeli arvioi maakunnan tilaa Seminaarissa oli myös paneelikeskustelu, jossa kaupunginhallitusten luottamushenkilöjohto ja elinkeinoelämän edustajat kertoivat omat näkemyksensä maakunnan talouden tilasta. Keskustelua veti päätoimittaja Tapio Honkamaa Länsi-Savosta. Maakuntastrategiaa toteuttavan maakuntaohjelman mahdollisuuksia vaikuttaa väestö- ja talouskehitykseen arvioivat sekä aluehallintoviranomaiset että seutujen elinkeinojohtajat. 6

7 Seminaari oli Etelä-Savon uuden maakuntastrategian ensimmäinen seurantatilaisuus. Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -strategian toukokuussa Strategian tavoitteena on kääntää maakunnan muutto- ja talousluvut kasvuun. Tavoitteeseen pyritään vahvistamalla yritystoimintaa ja hyödyntämällä alueen viihtyisää asuinympäristöä ja Saimaan vetovoimaa. Strategiassaan Etelä-Savo julistautuu Saimaan maakunnaksi. Strategia valmisteltiin laajassa yhteistyössä kuntien, seutukuntien, elinkeinoelämän, etujärjestöjen ja aluehallintoviranomaisten kesken. Seminaarin järjesti Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja maakuntasuunnittelija Jyrki Kuva, puh PÄÄMAJA-SYMPOSIUMIN VETONAULOINA POLITIIKAN JA TALOUDEN JOHTOA Suomen politiikan ja talouden vahvat nimet kohtaavat 9. heinäkuuta kesäisessä Mikkelissä. Päämajan kesäsymposium pidetään jo kolmatta kertaa komissaari Olli Rehnin johdolla hänen lapsuutensa ja nuoruutensa kotikaupungissa. Kesällä 2010 symposium tuo Mikkelin Mikaeliin elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.), peruspalveluministeri Paula Risikon (kok.) ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Eero Heinäluoman (sd), jotka pohtivat Suomen selviytymistä talouskriisistä ja seuraavalla vaalikaudella odottavaa urakkaa. Komissaari Rehn alustaa EU:n tulevaisuuden näkymistä otsikolla Euroopan talous tienhaarassa. Perinteisen Mannerheim-luennon pitää ministeri Elisabeth Rehn. Puhetta tilaisuudessa johtaa toimittaja, kirjailija Arto Nyberg. Kaikelle kansalle avoin Päämajan kesäsymposium tuo painavaa asiaa Mikkelin kulttuurikesään. Kaupungissa on samaan aikaan meneillään Mikkelin Musiikkijuhlat maailmankuulun kapellimestarin Valeri Gergijevin johdolla. Symposiumin järjestävät Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki ja Sanomalehti Länsi- Savo. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh , ja päätoimittaja Tapio Honkamaa Sanomalehti Länsi-Savosta, puh ja Lisätietoa myös osoitteessa SEURAAVA EU-HANKEHAKU UMPEUTUU 11.KESÄKUUTA Etelä-Savossa on EU:n rakennerahasto-ohjelmissa käytössä ns. jatkuva rahoituksen haku. Maakunnan yhteistyöryhmä rytmittää hankkeiden käsittelyä kuitenkin siten, että tiettyihin päivämääriin mennessä jätetyt hankehakemukset käsitellään yhtä aikaa. Seuraava määräaika umpeutuu 11. kesäkuuta. Tässä haussa teemana on erityisesti ekotehokkuus ja ympäristövastuullisuus. Hausta ja sen tarkemmista teemoista lisätietoa (linkit Hakuohjeet, Etelä-Savo). TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA luento Venäjän korkeakulttuurista Savonlinnassa MAMKin Savonniemen kampuksen auditoriossa; 4.5. Yrtit Venäjällä -luento Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa; 4.5. Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Helsingissä; 6.5. Kunnat ja maakunnat Euroopassa -tilaisuus Helsingissä; 7.5. ELYkeskusten strategiapäivä Helsingissä; 7.5. Itä-Suomen EAKR-seurantakomitean sihteeristö Kuopiossa; Venäjän hallinto tänään ja huomenna -koulutus Mikkelin yliopistokeskuksessa; EU:n rakennerahastohaku umpeutuu Etelä-Savossa; ESR-seurantakomitea (alustava tieto) Kuopiossa; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö; maakuntahallitus; Virkistysalueyhdistysten neuvottelupäivät Hämeenlinnassa; Eurooppa-tiedottajat maakuntaliiton vieraana; Itä-Suomen maakuntaliittojen virkistyspäivät Kuopiossa; maakuntavaltuusto Joroisissa; Itä-Suomen EAKR-seurantakomitea Kajaanissa; 8.6. Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä, maakuntahallitus; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö; 9.7. Päämajan kesäsymposium Mikkelissä; Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien ja työ_ ja elinkeinoministeriön tapaaminen Helsingissä; Itä-Suomen huippukokous Kuopiossa. 7

8 Jousen postituslistalle voivat liittyä kaikki halukkaat. Listalta voi myös erota. Molemmat ilmoitukset osoitteeseen ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO maakuntavaltuusto (72 jäsentä), puheenjohtaja Lenita Toivakka, Mikkeli; maakuntahallitus (13 jäsentä), puheenjohtaja Markku Kakriainen, Mikkeli; virasto (32 työntekijää, maakuntajohtaja Matti Viialainen); jäsenkuntia 17: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna ja Sulkava. Asukkaita Etelä-Savossa on JOUSEN TOIMITUS päätoimittaja Matti Viialainen, puh , toimitus Tuula Huoviala, puh ISSN LIITON SÄHKÖISET YHTEYDET sp: tai (ä=a; ö=o); Internet: 8