Sisällysluettelo. Ilmailualan Unioni IAU ry. Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa. John Stenbergin ranta 6 PL HELSINKI

Transkriptio

1 2/

2 Ilmailualan Unioni IAU ry John Stenbergin ranta 6 PL HELSINKI Fax. (09) etunimi.sukunimi@iau.fi Internet: Puheenjohtaja Rainer Hakala (09) Varapuheenjohtaja Tapani Kautto (09) Liittosihteeri Alpo Pehkonen (09) Sopimussihteeri Arto Kujala (09) Sopimussihteeri Tuomo Oksanen (09) Taloudenhoitaja Olli Kaivanto (09) Toimistonhoitaja Sinikka Hakala (09) Jäsenrekisterin hoitaja Paula Seppälä (09) Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa John Stenbergin ranta 6 PL HELSINKI Fax. (09) etunimi.sukunimi@iau.fi Internet: Kassanjohtaja Janne Becker (09) Kassanhoitaja Paula Seppälä (09) Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitus 4 Jussi, RC Helsingin lentoasemalta 5 Esa Vilkuna - Postiliitto 6 Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstön hyvinvointia 7 Finnair Groud Handlingissä käynnistettiin työaikasopimuksen kehittämiskokeilu 8 Lentoliikenteen työehtosopimuksen yleissitovuus vahvistettiin 9 Palkkojen korotukset Edustajiston kokous Työsuojelua kokemuksella 13 Perusasiat kuntoon 14 Naiset joukoissamme 15 Kolumni - Työuupumus 16 Ami lähti eläkkeelle 18 Hostellit toteuttavat unelmia Levikki Vuosikerta Julkaisija Ilmailualan Unioni IAU ry Päätoimittaja Tapani Kautto Puh. (09) Toimitussihteeri Pekka Kainulainen Puh Toimituskunta Juha Hyytiä Arto Kujala Erkki Luoto Tuomo Oksanen Alpo Pehkonen Kirjeenvaihtaja Henri Lehtinen Toimitus John Stenbergin ranta 6 PL HELSINKI Puh. (09) Fax. (09) etunimi.sukunimi@iau.fi Ilmestyminen Lehti ilmestyy v kuusi kertaa. Seuraava lehti ilmestyy kesäkussa Aineisto Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista eikä palauta niitä. Taitto Arto Kujala Paino Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Kansi Lentokonemekaanikko Juhani Virtala uuden AB320 koneen cabiinissa. Kuva: Juha Hyytiä 2

3 PÄÄKIRJOITUS Työaikojen kehittäminen vaatii aitoa yhteistyötä Ensimmäiset työaikamuutokset, joita alallamme 1990-luvun alussa sovittiin, olivat työaikajoustoja. Näillä joustoilla oli oma osuutensa silloisen Finnair Oy:n pelastamisessa. Kun tämän jälkeen sovittiin työaikojen kehittämisestä, niin tarkoituksena oli molempien sopijaosapuolten intressien yhteen saattaminen. Keskeisten työmarkkinajärjestöjen tänä vuonna julkaisemassa kannanotossa asia on kiteytetty seuraavasti: Yrityksen ja työyhteisön menestys on henkilöstön edun mukaista ja henkilöstön hyvinvointi tukee yrityksen ja työyhteisön menestystä. Liittomme on tehnyt vuodesta 1995 alkaen eri työnantajien kanssa sopimuksia tasoittuvasta työajasta. Viimeksi tehdyssä Finnair Cargo Oy:tä koskevassa sopimuksessa on molempien osapuolten intressit kirjattu sopimuksen ensimmäisen kohdan alkuun: Sopimuksen tarkoituksena on työn ja tekijän parempi kohtaaminen liikenteen ja henkilöstön tarpeet huomioiden. Pitkä tasoittumisjakso antaa yhtiölle mahdollisuuden kohdentaa työtunnit tarvittaviin ajankohtiin ja työntekijät voivat vaikuttaa omien työvuorojensa pituuksiin ja rytmityksiin. Sama asia on kirjattu myös muihin tasoittuvan työajan sopimuksiin eri sopimuskohtiin. Tämä asia on kaikkien sopimuksien ydin. Tasoittuvan työajan sopimuksista on sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia. Parhaimmillaan työaikamuoto on toiminnassa siten, että työnantaja määrittelee kullekin ajankohdalle minimi- ja maksimimiehityksen, ja työntekijät määrittelevät yksilökohtaisesti, mitkä ajankohdat he haluavat tulla tekemään. Tämä vaatii luonnollisesti paljon käytössä olevalta tietojärjestelmältä ja siihen rakennetuilta säännöiltä, sekä hyvää yhteistyötä työntekijöiltä keskenään ja työnantajan kanssa. Huonoimmillaan työaikamuoto ei toimi siksi, että vuorolistan suunnittelija pyrkii näyttämään valtaansa menemällä työntekijöiden intressialueelle sopimuksessa ja määräämään heidän vuorojensa pituudet ja jaksotukset. Pahimmillaan vielä siten, etteivät edes liikenteen hoidon tai asiakaspalvelun tarpeet tule huomioitua. On hyvä muistaa, että myönteinen vallankäyttö on parhainta vallankäyttöä ja delegointi parasta johtamista. Työntekijöitä epäillään joskus pyrkimyksistä käyttää työaikasopimusta työnantajan tarpeiden vastaisesti. Jokainen lentoliikenteen ja siihen liittyvien töiden parissa työskennellyt tietää kuitenkin, ettei se ole mahdollista. Ei ole työntekijöidenkään edun mukaista, jos työntekijöitä ei ole kiireisinä aikoina tarpeeksi ja sitten joudutaan tulemaan turhaan töihin jonain muuna ajankohtana. Tämä asia korostuukin nykytilanteessa, kun erilaisten säästötoimenpiteiden tai lomautuksien takia työntekijämäärät ovat minimissään. Epäilyt kuvastuvat myös tällä hetkellä käynnissä olevissa Finnairin tekniikan työaikaneuvotteluissa, joissa työntekijäpuoli tekee aktiivisesti esityksiä, mutta työnantajapuoli keskittyy vaikeuttamaan neuvotteluja asettamalla jatkuvasti erilaisia määräaikoja, määräämällä neuvottelijoille muita töitä, tai torjumalla jatkuvasti työntekijöiden esitykset, tekemättä itse kuitenkaan muita esityksiä. Tämä tapahtuu yhtä aikaa kun lomautetaan ja tarjotaan ylitöitä. Tapani Kautto varapuheenjohtaja 3

4 Kenttäpostia Jussi, RC Helsingin lentoasemalta ja asiakasyhtiökohtaiset erikoisuudet, matkustajamäärät, tankkausmäärät ja menetelmät, kuormaussuunnitelmat, paino- ja balanssilaskelmat, cateringannosten määrät, pre order-määrät. Tässä luettelossakin on vain osa tehtävistä. On myös tiedettävä lentoajat ja lentorajoitukset. Vieraille yhtiöille on toimitettava säätiedot. Rampvalvojan on tiedettävä lähes kaikki koneen lähtöä sivuavat asiat. Vastuuta KUVA: ARI MIETTINEN Jussin on työssään tiedettävä lähes kaikki koneen lähtöä sivuavat asiat. Koskiluhdan Jussi toimii Helsingin lentokentällä rampvalvojana. Työasuun kuuluvan lakin värin perusteella myös red capiksi kutsutun finnairilaisen saatat nähdä vilaukselta koneen lähdön yhteydessä, mutta suuri osa työstä tapahtuu matkustajan silmiltä piilossa. Päätimme selvittää miehen taustoja ja työnkuvaa vähän tarkemmin. Jussin ura Finnairilla on melko tyypillinen: ensin kesätöihin ja aikaa myöden vakinaiseksi. Jussi aloitti Vaasassa kuormaajana. Kauppaopiston ja Finnairin vuoden 1975 lähtöselvityskurssin jälkeen Jussi siirtyi vuonna 1978 rampvalvojaksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Liikkuva kuljetusalan luottomies Harrastuksiltaan hyvin liikunnallinen Jussi oli uranuurtajia Vaasassa laskettelun harrastajana. Tennis, purjehdus ja mökkeily kuuluvat myös Jussin mielipuuhiin. Sekin kertoo Jussin luonteesta ja taipumuksista jotakin, että hänellä on vielä tallella, ajokunnossa, uutena vuonna 1968 ostettu Vespa. Jussi on toiminut vuosien myötä monissa luottamustoimissa: osastonsa luottamusmiehenä, IAU:n edustajiston jäsenenä, sairauskassan edustajiston jäsenenä, Finnairin työsuojelutoimikunnan jäsenenä ja näidenkin lisäksi vielä monissa muissa tehtävissä. Jussia voidaan kutsua ammattiyhdistyskonkariksi. Koordinointia, tietoa Ja sitten se Jussin työ. Ei ole tarkoitusta antaa täydellistä rampvalvojan tehtävien kuvausta, koska se on näissä puitteissa lähes mahdotonta; päivät eivät ole toistensa kaltaisia, työn vaihtelevuus ja kirjo on hyvin suuri. Työn keskeisimmän tarkoituksen voi kiteyttää seuraavasti: red capit koordinoivat maapalveluita, tavoitteena aikataulunmukainen liikennöinti ja sujuva asiakaspalvelu yhtiön handlingasiakkaiden ja viranomaisten toivomusten ja määräysten mukaan. Oma osansa työtä on myös lentokoneiden paino- ja tasapainolaskelmien tekeminen. Ennen koneelle menoa onkin selvitettävä monia asioita: mistä kone tulee, hallista vai lennolta, koneen seisontapaikka ja lähtöportti, kone- Tehtävät on hoidettava erittäin huolellisesti, koska vaikutukset asiakaspalveluun ja lentämiseen ovat suuret. Koneella ollessa tulee valvoa, että yhtiön ja viranomaisten ohjeita noudatetaan. Tulee varmistaa koneen siisteys, cateringannosten määrät, tankkaukset, tekniseltä henkilökunnalta saadaan tietää koneen tekninen kunto, kapteenille ilmoitetaan koneen paino ilman polttoainetta. Red cap tarkistaa matkustajamäärät myös vertaamalla koneessa olevan henkilökunnan ilmoittamia ja porttivirkailijoilta saatuja lukuja. Koneen lähdettyä red cap lähettää MVT-sanoman (joka kertoo milloin kone lähti) sekä myös kuormaussanomat, raportoi kaikki epäsäännöllisyydet ja tilastoi toimenpiteet. Työ on hyvin tarkkaa, koska kysymyksessä on lentämisen turvallisuus. Kun työ lisäksi tehdään minuuttiaikataulussa, niin se on myös stressaavaa. Finnairilla on red capeja noin 70 kpl. Ammatissa pärjäämisen edellytyksenä on jatkuvasti uusien asioiden oppiminen. Ammattiin erikoistuminen vie yleensä noin kuudesta seitsemään vuotta. Erkki Luoto 4

5 Esa Vilkuna - Postiliitto KUVA: POSTILIITON KUVA-ARKISTO Ammattiliittojen uusi puheenjohtajasukupolvi ei ole sidottu Kehä-kolmosen sisäpuolelle. Postiliiton puheenjohtaja menee erään maisterin tapaan usein Tampereelle. Postiliiton kulmahuoneen ovella palaa varattu-valo. Esa Vilkunan puhelin soi yhtenään. Kuopiossa keskiviikkona syntymässä olleesta lakosta oli juuri haastattelun alkuhetkillä pitänyt antaa lausunto radioon ja mm. pääluottamusmies piti yhteyttä. Esa oli itse ollut aikaisemmin valtakunnallisenkin pääluottamusmiehen roolissa, joten tilanne ei ollut outo. Posti ei ole entisensä Pääluottomiehenä joutui kasvokkain monenlaisten muutosjärjestelyjen kanssa. Postin toimipaikat ja työt ovat vähentyneet. Työssä on nyt n postilaista, entistä moninaisemmissa tehtävissä. Noin jäsenestä suuri osa on eläkeläisiä. Postin kohdalla näkyy edelleen pyrittävän lisäämään alihankintoja. Aikaisemmin varmana ja luotettavana pidetty työympäristö ei todellakaan ole enää entisensä. Osittain tästä syystä etelässä lienee vaikeuksia saada väkeä postitöihin. Edunvalvontatarvetta riittää. Posti myytävänä? Eduskunnalle on luvattu, että Posti Oy pysyy valtiolla, mutta samaan aikaan huhuillaan tavoitteista saada se myyntikuntoon. Tässä on kieltämättä jotain tutunomaista Ostajakandidaatteja voi mietityttää se, että kuljettamisvelvoite on jäljellä, mutta rahoituksen pitää syntyä omilla toimilla. Sähkö- ja muu posti sekä asiantuntijat joukossamme Sähköposti vähentää postin kuljettamisen tarvetta. Se on leikannut liikeyrityksien lisääntyneestä tiedonvälityksestä syntyneen kasvun. Laskutuksen siirryttyä verkkoon kuitteja ei enää kuljetella. Toisaalta postin henkilökuntaa alkaa olla yhä enemmän verkkotuotannossa. Lehtiä kansa lukee ja niiden kuljettaminen työllistää. Paketitkaan eivät siirry saajalle automaattisesti. Toisaalta ne lähetykset, jotka eivät mahdu postiluukusta, haetaan yleensä itse postista. Kun viittaan siihen, että asiakas saa olla melko omatoiminen postissa pakettia etsiessään ja erilaisia koodeja käyttäessään, Esa Vilkuna toteaa, että asiakas joutuukin nyt olemaan aivan liian monen alan asiantuntija, jonka pitäisi oikeastaan saada palkkaa itsepalvelusta! Kolmikannasta Palkasta siirrytään luontevasti ay-toiminnan yleisiin edellytyksiin. Lainsäätäjän tietoutta syventävä kolmikantainen valmistelu on tarpeen. Ilman työmarkkinajärjestöjen vaikuttamista lainsäädäntö voisi johtaa tuloksiin, jotka eivät toimi. Työasioita koskevaa tiedotusta voisi lisätäkin ja asiallista julkisuutta täytyy muutenkin harrastaa. Puheenjohtajan kuuluu esimerkiksi oikoa virheellisiä käsityksiä, kuten sitä, että postitoimintaa muka hoidettaisiin verovaroilla. Edunvalvonta Liiton edunvalvontatoiminnalle on puheenjohtajan mielestä eduksi, jos on muutakin toimintaa. Tällä hetkellä on kuitenkin tehostettu alueellista edunvalvontaa, jota hoitaa pääluottamusmiesverkosto, puheenjohtajiston ja liiton kymmenen toimitsijan tukemana. Yhteydet keskustoimistoon toimivat niin, että riitajuttuja tulee liittotasolle vain muutama kymmen vuodessa. Liitot ja muut ryhmittymät Nykyiseen liittojakoon Esa ei halua muutoksia, mutta yhteistyötä voisi syventää. Avainryhmistä puheenjohtaja toteaa, että niiden tulee saada vaikuttaa, kunhan ajettava etu on mahdollisimman yhteinen. Tälle toiminnalle on eduksi, että sitä käytetään harkiten. Keskusjärjestöjen yhdistämisajatukset eivät innosta: nytkin eri ryhmittymien välillä on jo riittävästi epäselvyyksiä. Postiliitto, demokratia, Tampere Järjestötyö on aina ollut Esan sydäntä lähellä. Kysyessäni, mitä työtä hän ei millään tekisi, niin lyhyen harkinnan jälkeen sellaiseksi osoittautuu puhelinmyynti. Tuotteitaan (työrauha jne.) on mukavampi tarjota sellaisille, joita ne kiinnostavat. Työ valtakunnallisen liiton johtajana käy Esan mielestä hyvin muualla kuin pääkaupungissa asuen. Hän on syntynyt Hyvinkäällä 1960 ja päätynyt 1970 Tampereelle, jossa postityöt alkoivat Sieltä Helsinkiin muuttamista ei itse asiassa tarvitse edes ajatella: näin on vaimo kertonut Kun kysyn, mitä hän tekisi jos olisi diktaattori, on vastaus, että hän kehittäisi järjestelmän sellaiseksi, ettei kukaan muukaan voisi olla diktaattori. Historiaa ja lukemista harrastavana hän havainnoi tarkasti merkkejä, jotka varoittavat tällaisesta kehityksestä. Tuomo Oksanen 5

6 Työmarkkinajärjestöt yksimielisiä työaikojen kehittämisestä: Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstön hyvinvointia Työajoilla on huomattava merkitys yritysten ja työyhteisöjen tuotanto- ja palveluresurssien tehokkaan käytön ja henkilöstön yksilöllisten tarpeiden ja työsuojelun kannalta. Näiden asioiden edistämiseksi ovat työmarkkinoiden keskusjärjestöt laatineet yhteisen kannanoton hyvistä työaikakäytännöistä. Kannanotolla pyritään aktivoimaan työpaikkoja tarkastelemaan omatoimisesti työpaikan työaikaratkaisuja. Kannanotossa kiinnitetään huomiota myös hyvän työaikakirjanpidon keskeisiin periaatteisiin ja ylitöiden kertymisen seurantaan. Kannanotto perustuu tulopoliittisessa sopimuksessa keskusjärjestöjen työaikatyöryhmälle annettuun toimeksiantoon. Työaika on voimavara Työaika ja sen käyttötavat ovat osa yrityksen ja työyhteisön toiminnan organisointia, jossa sovitetaan yhteen käytössä oleva pääoma, tuotantovälineet ja teknologia sekä henkilöstöresurssit ja henkilöstön yksilölliset tarpeet. Yritysten ja työyhteisöjen toimintaa ohjaavat enenevässä määrin asiakkaiden ja markkinoiden odotukset. Tämän johdosta tuotanto- ja palveluajoissa sekä työajoissa nämä vaatimukset on otettava huomioon. Samanaikaisesti on otettava huomioon myös henkilöstön yksilölliset tarpeet, jotka liittyvät muun muassa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Työaikasuojelulliset näkökohdat ovat tärkeitä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta. Työaikoja säännellään lailla ja sopimuksilla Työaikalainsäädännöllä on perinteisesti huolehdittu työntekijöiden työaikasuojelusta rajoittamalla enimmäistyöaikaa ja asettamalla vähimmäisvaatimuksia lepoajoille. Työaikalaki antaa mahdollisuuksia sopia toisin sen eräistä määräyksistä työpaikkatasolla ja laajemmassa määrin työmarkkinajärjestöjen välisin työ- ja virkaehtosopimuksin. Näillä sopimuksilla on käytännössä sovittu vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pidentämisestä tai lyhentämisestä ottamalla huomioon vuorokausilepoa ja viikoittaista vapaata koskevat työaikalain ehdottomat määräykset. Näitä mahdollisuuksia on käytetty erityisesti 1990-luvun alkupuolelta lähtien, jolloin monilla aloilla ja monissa yrityksissä on otettu käyttöön paikallisen sopimisen malli. Työnantajan velvollisuus kirjata tehdyt työtunnit ja ylityötunnit perustuu työaikalakiin. Työsuojeluviranomaiset suorittavat työaika- ja työaikakirjanpitovalvontaa. Työpaikkatason työaikaratkaisut ovat avainasemassa Vaikka työaikalainsäädännön perusta on yhtenäinen, ovat työpaikkatason työaikajärjestelyt ja työajat eriytyneet eri sopimusaloilla. Se, miten laissa ja työehtosopimuksilla luotuja mahdollisuuksia hyödynnetään käytännön työelämässä, riippuu työyhteisöjen tarpeista, valmiuksista ja halusta sopia monipuolisista työaikaratkaisuista. Avainasemassa ovat yritys- ja työpaikkatason ratkaisut, joilla sovitetaan yhteen yrityksen ja henkilöstön tarpeet. Yrityksen ja työyhteisön toiminnallisiin tarpeisiin vaikuttavat muun muassa asiakasrakenne, kysyntätekijät, tuotantoja palveluprosessi sekä käytettävissä olevat henkilöstöresurssit kuten henkilöstön määrä ja osaaminen. Työaikaratkaisuilla on olennainen merkitys työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, jota koskevat tarpeet vaihtelevat yksilöittäin. Työaikaratkaisut vaikuttavat osaltaan työhyvinvointiin ja niillä voidaan vähentää kiirettä ja ylitöiden suorittamista. Työkykyä ja työviihtyvyyttä tukevilla työaikakäytännöillä voidaan osaltaan edistää henkilöstön halua ja mahdollisuuksia osallistua työelämään. Työaikaratkaisujen tulisi myös olla muunneltavissa edellä mainitut näkökohdat huomioon ottaen. Käytössä olevia työaikakäytäntöjä tulee seurata ja niiden vaikutuksia arvioida yrityksen ja henkilöstön kannalta. Yrityksen ja työyhteisön menestys on henkilöstön edun mukaista ja henkilöstön hyvinvointi tukee yrityksen ja työyhteisön menestystä. Hyvät työaikakäytännöt käyttöön työpaikoilla Tämän kannanoton tarkoituksena on lisätä työnantajan ja työntekijöiden välistä keskustelua työaikojen kehittämismahdollisuuksista. Vuoropuhelun tulisi olla työpaikalla osa normaalia yhteistyötä, jonka avulla voidaan löytää uusia toimintatapoja ja ratkaista mahdollisia ongelmia. Työaikajärjestelyjen kehittämiseksi kannanottoon liittyy muistilista, jonka avulla työpaikalla voidaan käydä läpi työaikoihin liittyviä mahdollisuuksia ja edellytyksiä yrityksen ja työyhteisön sekä työntekijöiden hyvinvoinnin näkökulmista. Työmarkkinakeskusjärjestöt AKAVA Kirkon sopimusvaltuuskunta KiSV Kunnallinen työmarkkinalaitos KT Palvelutyönantajat PT Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Teollisuuden ja Työnantajain Keskusjärjestö TT Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Valtion työmarkkinalaitos VTML Kannanotto hyvistä työaikakäytännöistä kirjasta, jonka mukana on myös muistilista työaikojen kehittämisen apuvälineeksi, saa liiton toimistosta. Kannanoton teksti löytyy myös SAK:n iternet-sivuilta 6

7 Finnair Ground Handlingissä käynnistettiin työaikasopimuksen kehittämiskokeilu Finnairissa on tasoittuva työaika ollut käytössä vuodesta 1995 alkaen. Eri yhteyksissä on havaittu, että nyt käytössä oleva sopimus tasoittuvasta työajasta kaipaa uudistamista. IAU:n ja Finnair Oyj:n välillä on sovittu, että Finnair Ground Handling-yksikössä käynnistetään työaikojen kehittäminen. Työaikasopimuksen uudistamistarpeet ovat tulleet esille mm. kehittämisja koulutustyöryhmille järjestetyssä valmennuksessa. Kehittäminen käynnistyy kokeilulla, jossa työaikasuunnittelussa käytetään apuna RPS järjestelmää (Resource Plannig System). Ensimmäisessä vaiheessa RPS -järjestelmää kokeillaan asiakaspalvelun työaikasuunnittelussa. Asematasopalvelu tulee kokeiluun mukaan asiasta erikseen sovittaessa, kun tietojärjestelmään on saatu syötettyä tarvittavat tiedot. Hankkeen toteutus ja työryhmät Työajan kehittämistä ohjaa seurantaryhmä ja työaikojen suunnittelua asiantuntijaryhmä. Kokeilualueella ei laadita nykyisen kaltaista perus- eli pohjalistaa. Kokeilun tarkoituksena on työn ja tekijän parempi kohtaaminen, liikenteen ja henkilöstön tarpeet huomioiden. Pitkä tasoittumisjakso antaa yhtiölle mahdollisuuden kohdentaa työtunnit tarvittaviin ajankohtiin ja työntekijät voivat vaikuttaa omien työvuorojensa pituuksiin ja vuorolistakohtaisiin rytmityksiin. Muilta osin tasoittuvan työajan sopimus on voimassa. Seurantatyöryhmään kuuluvat työsuhdepäällikkö Seppo Kettunen, henkilöstöpäällikkö Sari Suono, projektipäällikkö Tero Koskinen, IAU:n varapuheenjohtaja Tapani Kautto, pääluottamusmies Tommi Toivola ja varapääluottamusmies Markku Elomaa sekä sihteerinä KKTkouluttaja Pekka Kainulainen. Seurantaryhmän tehtävänä on ohjata työajan kehittämishanketta sekä tehdä esitys sopijaosapuolille sopimuksen uudistamiseksi. Asiantuntijatyöryhmään kuuluu operatiivinen päällikkö Päivi Tervapalo, henkilöstösuunnittelija Tarja Glas, toimistoesimies Jari Sipilä, varapääluottamusmies ja koneselvityksen sekä porttipalvelun luottamusmies Markku Elomaa, kuormauksen luottamusmies Pekka Kähkönen ja lähtöporttivirkailija Mikko Vilke sekä Pekka Kainulainen, joka toimii yhteyshenkilönä. Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on suunnitella kokeilun aikana työaikoja RPS -järjestelmän avulla ja selvittää tietojärjestelmään tarvittavat muutokset. Kehittämis- ja koulutustyöryhmät seuraavat uudistushankkeen etenemistä ja työaikojen toimivuutta kokeiluaikana. Kehittämishankkeessa kokeillaan myös uutta toimintamallia jatkuvan neuvottelun kehittämiseksi ja sopimustoiminnan organisoimiseksi. Kehittämisen ensimmäinen vaihe päättyy Vuoden loppuun mennessä todetaan työaikasopimuksen muutostarpeet ja pyritään uudistamaan työaikasopimus. KKTryhmien jäseniltä ja edellä mainituilta henkilöiltä voi kysyä kokeilun edistymisestä ja heille voi myös esittää kokeilussa huomioitavia asioita. Pekka Kainulainen KUVAT: ARI MIETTINEN Ilmailualan Unioni IAU ry on tehnyt vuodesta 1995 alkaen eri työnantajien kanssa työaikojen kehittämissopimuksia, jotka kaikki ovat ns. tasoittuvan työajan raamisopimuksia. Työaikamuoto on käytössä Finnair Ground Handlingissa, Finnair Cargo Oy:ssä sekä SAS:ssa, kaikissa maanlaajuisesti, näiden lisäksi melkein koko Finnair Catering Oy:n alueella. Tällä hetkellä on kolme eri tasoittuvan Rampjärjestelymies Juhani Berg kuormaamassa kontteja MD 11-koneeseen. Tasoittuva työaika koskee n ilmailualan työntekijää työajan raamisopimusta sekä lisäksi yksi kokeiluajan sopimus. Kaikki sopimukset on tehty siinä tarkoituksessa, että molempien osapuolien intressit toteutuvat. Viimeksi on sovittu Finnair Cargo Oy:n oma tasoittuvan työajan sopimus Tällä hetkellä myös Finnair Oyj:n teknillisellä osastolla neuvotellaan tasoittuvan työajan raamisopimuksesta. 7

8 Lentoliikenteen työehtosopimuksen yleissitovuus vahvistettiin Säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskeva työehtosopimus on hyväksytty yleissitovaksi työehtosopimukseksi. Vuonna 2001 voimaan tulleen lain mukaan työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan tulee vahvistaa työehtosopimusten yleissitovuus. Lautakunta on antanut myönteisen päätöksen Palvelualan Toimialaliitto ry:n ja Ilmailualan Unioni ry:n välisen säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevan työehtosopimuksen yleissitovuudesta. Lautakunnan johtopäätös Kun verrataan toisiinsa yhtäältä säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää, voidaan todeta, että säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskeva työehtosopimus jo yksistään tällä perusteella on työsopimuslain 2 luvun 7 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustavana pidettävä. Ratkaisu Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 :n nojalla työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa, että säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskeva työehtosopimus on soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava ja siten yleissitova. Vahvistamislautakunnan päätöksessä todetaan soveltamisajankohdasta, että lautakunnan hyväksymää työehtosopimusta on siirtymäsäädöksen mukaan noudatettava vanhaan lakiin pohjautuen jo ennen lautakunnan päätöksen voimaantuloa. Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät netistä Tieto päätöksen antamisesta julkaistiin Virallisessa lehdessä perjantaina Lainvoimainen päätös ja yleis- sitova työehtosopimus julkaistaan viranomaisten määräyskokoelmassa ( Julkaistavien työehtosopimusten pitämiseksi ajantasaisina on sopimukseen osallinen työnantajapuoli velvollinen viipymättä toimittamaan uudet palkkatiedot ja muut muutokset sosiaali- ja terveysministeriöön. Muutokset kohta luettavissa Tes-teksti on muuttunut jonkin verran alkuperäisestä. Säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevasta työehtosopimuksesta on tarkoitus julkaista vielä tämän kevään aikana uusi painos sopimukseen sovittujen sekä tulevien palkkasopimuksen muutosten takia. Pekka Kainulainen Kuva: Juha Hyytiä 8

9 Palkkojen korotukset Säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevan työehtosopimuksen mukaisesti toteutetaan korotus, joka määräytyy teollisuuden yleisen palkankorotuslinjan mukaan. Korotukset teollisuudessa ovat tänä keväänä 2,3 %. Palvelualojen Toimialaliitto ja IAU ovat sopineet tämän korotuksen toteuttamisesta yhdistelmäratkaisuna, joka muodostuu 1,6 %:n yleis- ja taulukkokorotuksesta sekä 0,7 %:n järjestelyvarasta. Puolustusministeriön ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välisessä työehtosopimuksessa on sovittu, että palkkojen korotukset toteutetaan soveltuvin osin Säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevan sopimusalan palkankorotusten periaatteiden mukaisesti osapuolten sopimalla tavalla. Lauantaityökorvaus Maaliskuun alusta tuli voimaan myös lauantaityötä koskeva palkkasopimuksen kohta 6.3.1: Lauantaivuorokauden aikana kello 7.00 alkaen suoritettavasta työstä maksetaan lukien peruspalkan lisäksi 50 %:n suuruinen liikenteen rakenteeseen perustuva erillislisä tehdyiltä työtunneilta. Samanaikaisesti lakkasivat olemasta voimassa palkkasopimuksen kohtien ja viimeiset kappaleet: Lauantaisin ja pyhien aattoina maksetaan klo jälkeen vuorolisät kolminkertaisina. Korotukset Finnairin alueella Finnair-konsernin alueella toteutettiin 1,6 %:n korotus taulukkopalkkoihin Erillistä yleiskorotusta ei toteutettu, koska yli tes-palkan oleva osa, ns. erotusarvo, lukittiin Finnairin alueen työntekijöille keväällä Järjestelyvara, 0,7 % käytetään palkkausjärjestelmän epäkohtien oikaisemiseen, korjaamalla sekä henkilökohtaisen palkanosan vinoutumia että ns. tyypitettyjen töiden palkkaryhmittelyä. Järjestelyvarakorotukset toteutetaan huhtikuun loppuun mennessä, kuitenkin takautuvasti 1.3. alkaen. SAS:n ja Air Botnian palkkojen korotukset Maaliskuussa toteutettiin 1,6 %:n suuruiset taulukkopalkkojen sekä henkilökohtaisten palkkojen korotukset. Samanaikaisesti käytettiin 0,7 % järjestelyvara henkilökohtaisen palkanosien määritysarvojen muuttamiseen Palkankorotukset Intsrumentointi Oy:ssä Instrumentointi Oy:n alueella toteutettiin 1,6 %:n yleiskorotus henkilökohtaisiin palkkoihin. Järjestelyvara käytetään uuden palkkarakenteen käyttöönoton yhteydessä, viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Korotukset muualla lentoliikenteen sopimuksen alueella Kaikille Suomessa ilmailualalla toimiville työnantajille, jotka eivät ole alan työnantajaliiton jäseniä, on lähetetty asiaa koskeva kirje. Korotus toteutetaan 2,3 %:n yleiskorotuksena henkilökohtaisiin palkkoihin 1.3. alkaen. Puolustusministeriön sopimusalueen korotukset PLM:n ja liittomme välillä on sovittu, että sopimuksen alueella toteutetaan taulukkopalkkojen ja henkilökohtaisten palkkojen korotukset, jotka tuovat 1,6 %:n korotuksen kaikille. Järjestelyvaran käytöstä jatketaan neuvotteluja ja siitä sovitaan erikseen mennessä. Pyrkimyksenä on lisätä palkkaryhmien määrää yhdellä ja siirtää lentokonemekaanikkojen tehtävä tähän uuteen palkkaryhmään. Tarkoituksena on myös selkeyttää palkkasopimuksen 2 :n soveltamisohje 1:n sisältö. Tapani Kautto SÄÄNNÖLLISTÄ REITTILIIKEN- NETTÄ TAI RASKASTA TILAUS- LENTOLIIKENNETTÄ KOSKE- VAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUKAISET TAULUKKOPALKAT euroa/kk Palkkaryhmä Palkkaryhmä Palkkaryhmä Palkkaryhmä Palkkaryhmä Palkkaryhmä Palkkaryhmä Palkkaryhmä Palkkaryhmä PUOLUSTUSMINISTERIÖN JA ILMAILUALAN UNIONI IAU RY:N VÄLISEN TYÖEHTOSOPIMUK- SEN MUKAISET TAULUKKOPAL- KAT Tes.koodi euroa/kk 101 Palkkaryhmä , Palkkaryhmä , Palkkaryhmä , Palkkaryhmä , Palkkaryhmä , Palkkaryhmä , Palkkaryhmä , Palkkaryhmä ,07 9

10 IAU:n edustajiston kevätkokous Edustajistolla oli tavallista painavampaa mietittävää kokoontuessaan Koko edustamamme ammattialan tulevaisuus puhutti runsaasti. Edustajisto mietti myös jokapäiväistä edunvalvontaa ja miten se parhaiten organisoitaisiin. Tervetullut yleissitovuus Virallisessa lehdessä oli 5.4. julkaistu päätös säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevan työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta. Yleissitovuuskäsitteeseen kuuluu sopimuksen valtakunnallisuus, mikä korostaa liittomme toiminnan rajoja maassamme: niitä ei itse asiassa käytännössä ole! Ilmailualalla on oman sopimuksemme lisäksi vain muutama yrityskohtainen sopimus, joista muut liitot vastaavat. Riippumatta siitä, että alalla on todella monta eri ammattia ja työn kuvaa, niin se on nyt suurimmalta osaltaan yhden sopimuksen kattama. Yleissitovuudella on paljon merkitystä, kun mietitään alan muutoksia. Toiminnastamme jatkossa riippuu, miten hyvin tätä voidaan käyttää hyväksi liiton ja ammattiosastojen edunvalvonnassa sielläkin, missä sopimuksen merkitys sitä noudattamaan joutuvien osalta vielä ehkä on jonkin verran epäselvä! Poikkeuksellinen vuosi 2001 sopimuspiirissämme Kun käsiteltiin toimintakertomusta viime vuodelta, niin sen voitiin todeta olleen kaksijakoinen: alkuvuosi lupasi hyvää, mutta syyskuun 11. päivän WTO:n tapahtumat antoivat vauhtia niille suuntauksille ilmailussa, jotka olivat olleet eräiden yhtiöiden tiedossa piilevinä: mm. Sabenan toiminta loppui eikä sveitsiläisillä mennyt paljon paremmin. Etenkin Atlantin liikenne oli vaikeuksissa, mutta matkustushaluttomuutta oli paljon muuallakin, mikä merkitsi sitä, että moni kone jäi maahan ja henkilöstöä sanottiin irti maailmalla. Kotimaassakin tuli eteen säästötoimia ja niihin liittyviä ongelmia. Sopimustoiminnassa alallamme oltiin edelleen palkkarakenteen kimpussa ja monien valmiitten asioiden suhteen jouduttiin peräämään yhdessä sovittua välimiesoikeudessakin. Liiton taloudelle oli Merikiinteistössä toimiminen eduksi: saavutettiin mer- Lentoliikenne on viime aikoina ollut melkoisten muutoksien alaisena. Ilmailualan Unionin edustajistokin keskusteli kevätkokouksessaan pitkään muutoksien vaikutuksesta alan ja jäsenistönsä etujen turvaamiseen. 10

11 kittäviä säästöjä. Muutenkin hallinto oli toiminut sovitun mukaisesti niin, että sille ja vastuullisille henkilöille saatettiin antaa, tältä osin perinteiseen tapaan, tilija vastuuvapaus. Toimintaympäristö muuttuu Kuultiin selvitys liiton kansainvälisistä suhteista. Niihin liittyy niin sopimustoiminnan tukeminen kuin mm. tiedon hankkiminen alamme yleismaailmallisista muutoksista. Muutoksia oli sekä tiedossa että ennustettu: kysynnän 2 %:n suuruisen notkahduksen vastapainoksi kansainväliset ennusteet lupaavat vuoteen 2006 asti n. 3,5 %:n nousua liikenteessä. EU:kin tuo omat kuvionsa laajentuessaan. Suomesta ei lentäminen lakkaa maantieteellisen asemamme johdosta. Alpo Pehkonen kertoi Viron suhteista. Naapurimaan ay-kulttuuri oli vasta muotoutumassa liikkeen oltua entisessä järjestelmässä osa hallintoa. Samanlaisia tuloksia kuin yleensä Euroopassa, ei aytoiminnasta voida Virossa odottaa pitkään aikaan. EU:n laajentuminen on osasyy siihen, että AERO on alettu harjoittaa liikennettä Tallinnasta käsin. Laajentuminen saattaa toisaalta olla avuksi aytoiminnalle, koska maan täytyy täyttää tietyt minivaatimukset monilla aloilla, ennen kuin sen jäsenanomus voidaan hyväksyä. Visioita Liiton ja Finnairin tulevaisuus Useissa puheenvuoroissa tuli ilmi, että nyt on havaittavissa muutoksia esimerkiksi neuvottelu- ja sopimiskulttuurissa. Yhä useammin joudutaan peräämään sovitun pitämistä ja ei ole aina selvää sekään kenellä on valta sopia kanssamme! Arveltiin myös, että erinäisissä toiminnoissa etsittiin niitä rajoja, joille voi mennä, että turvallisen lentotoiminnan edellytykset juuri ja juuri säilyvät. Voi olla, että nämä ovat heijastuksia siitä, että Finnairin myynnistä tuon tuostakin huhutaan. Myynnistä kerrotaan aamulla ja illalla uutinen sitten kumotaan. Edustajisto totesi keskustelussa, että yrittäjyys merkitsee myös omistajan mahdollisuutta päättää itsenäisesti liiketoiminnan suunnasta ja omistussuhteista. Vaikka samalla todettiin, että edustajisto ei ota kantaa siihen, kenen kuuluu omistaa lentoyhtiöitä, niin samalla oltiin sitä mieltä, että lentotoiminta tuli kuitenkin turvata maassamme. Esimerkiksi aluekeskusten katsottiin voivan olla kiinnostuneita siitä, että niille jatkossakin lennetään, mikä saattoi edellyttää aktiivisiakin toimia asian puolesta. Alalla on suuri määrä tietotaitoa. Todettiinkin, että tulee käyttää kaikki mahdollisuudet, että voitaisiin vaikuttaa alan työpaikkojen säilymiseen. Alan merkitys muulle elinkeinotoiminnalle on tunnustettu monissa kansainvälisissä yhteyksissä (Esim. ILO:n kolmikantakokous Genevessä ), jossa todettiin myös, että pitemmän ajan muutokset tulee tehdä niin, että alan inhimillisten voimavarojen tai työehtojen heikennys tai työpaikkojen vähentäminen eivät saaneet olla muutoksien päätarkoitus. Kun muutoksia pitää yrittää ennakoida liiton toiminnassa, niin tätä työtä varten päätettiin asettaa työryhmä, jota edustajisto evästi. Eräänä kysymyksenä oli se, missä määrin sopimustoiminta oli siirrettävissä ammattiosastoille, koska yleissitovuus merkitsi sitä, että yrityskohtainen sopiminen oli järjestettävissä myös enemmän ammattiosastopainotteiseksi. Edustajisto oli sillä kannalla, että mihinkään äkkinäiseen ei tule ryhtyä, mutta kun aika on kypsä ja valmiudet riittävät, niin sopimista voi siirtää lähemmäs jäsenistöäkin. Ammattiosastojen toimintaa tuli jatkossa kehittää sääntöjenkin mukaan siihen, että edunvalvonta oli niiden päätoimintaa. Kehitys oli selvästikin johtamassa siihen, että tiedon ja taidon tarve tulevat lisääntymään näissä asioissa, että järjestö voi suoriutua velvoitteistaan. Kun työnantajapuolella painotetaan nykyään sitä, että osakkeenomistaja saa vähintään riittävää vastinetta sijoitukselleen, niin liiton tulee puolestaan toimia niin, että yhtiöiden toiminnasta maksetaan riittävä hinta niille, jotka ovat sitä tuottamassa. Tuomo Oksanen Kuva: Ari Miettinen Lentotoiminnan muutoksista esitettiin keskustelussa monenlaisia arvioita. Finnair on noudattanut kansainvälistä trendiä yhtiöittäessään toimintojaan ja sen strategiat olivat vielä jonkin verran arvailujen varassa. YT-neuvotteluja oltiin nyt käymässä eräiden ulkoasemien tilanteesta. Tulevaisuuden kannalta tuli varautua muutoksiin kaikilla liiton toiminnan tasoilla. Tämä voi jossain vaiheessa merkitä muutoksia myös esimerkiksi ammattiosastojakoon ja niiden määrään. On myös ajateltavissa, että oikealla toiminnalla saamme neuvoteltavaksemme nykyistä laajempia kokonaisuuksia, mutta tämä vaatii sitä, että siihen hankitaan valtakirja, jäsenten tahto nykyisen piirimme ulkopuolella, kuitenkin muitten liittojen reviirit huomioon ottaen. Kuultiin Arto Kujalan selvitys viestinnän todella monista ulottuvuuksista. Viestintäkin liittyy edunvalvontaan. Olennaista oli, että keskitytään siinäkin edunvalvonnan kannalta olennaiseen. Lähettämämme viestit otetaan vastaan kun toimitaan mahdollisuuksien ja voimavarojen mukaan, yhteisesti valittujen tavoitteiden mukaisesti. Näin syntyy imago yhteisöstä, johon halutaan samaistua. Kansainvälisiä suuntauksia Kauppa oli vapautunut ja globalisaation vaikutukset tuntuivat joka puolella. Lentoyhtiöiden määrä oli vähentynyt ja maailmanlaajuisesti toimivilla yhtiöillä oli lisääntyvää vaikutusvaltaa. Uusliberalistinen talousajattelu oli vähentämässä valtioiden osuutta julkisten palveluiden tuottamisessa ja mm. lentotoiminnan organisoimisessa. Tekninen kehitys, josta esimerkkinä sähköinen lentolippu, jonka käyttöönotto vaikutti suoraan matkatoimistoalaan, parantaa mm. halpalentoyhtiöiden kilpailuasemaa. Euroopassa jopa nopea junaliikenne kaventaa lentomatkustuksen osuutta. Maailmalla lentoyhtiöissä oli pyrkimyksiä keskittyä pelkkään lentotoimintaan, mikä merkitsee lisääntyvää vuokrattavan työvoiman käyttämistä sekä toisaalta monimuotoisia yrityksiä: osalla vain ehkä pelkkä lentotoiminnan organisoimiseen tarkoitettu hallintokoneisto, osalla taas hallussaan tekniikka ja muu perinteisesti alalle välttämättömäksi katsottu oheistoiminta. EU:lla oli liikennepoliittisia suunnitelmia, kuten halu lisätä raideliikenteen osuutta ympäristösyihin vedoten. Lentoliikenteen puolestakin on puhuttu. Alan järjestöt ovat korostaneet, että terrorismin voi katsoa kohdistuvan yhteiskuntaa vastaan: sekin saisi osallistua alan ongelmien ratkaisuun. Valoa on näkyvissä myös työmarkkinajärjestöjen ja kansainvälisen työjärjestö ILO:n yhteistyössä. Alkuvuodesta 2002 maailmanlaajuisessa kolmikantakokouksessa oli todettu lentoliikenteen suuri merkitys muun yhteiskunnan kehitykselle ja se, että kaikille maille tulee taata tasapuoliset mahdollisuudet harrastaa lentotoimintaa ja todettu työntekijäpuolelle kuuluvan tiettyjä perusetuja ja -oikeuksia muutoksistakin huolimatta. 11

12 Työsuojelua kokemuksella Mitenkä yrityksellänne menee ja mikä on työsuojelullinen näkemys nykytilanteesta? - Yrityksellä menee hyvin ja varsinkin ilmailuosastolla pyyhkii lujaa tällä hetkellä. Työsuojeluvaltuutetun näkökulmasta asiat ovat OK, mutta parannettavaakin löytyy. Porukkahenki ilmailuosaston puolella on hyvä, mutta kun töitä tehdään kohtalaisella intensiteetillä ja toisille kasaantuu enemmän töitä kun toisille, niin paineitakin kertyy. Työssä jaksaminen on yksi niistä asioista, jossa henkisen puolen työsuojelussa olisi parantamisen tarvetta. Ensisijaisen tärkeää olisi, että ongelmiin voitaisiin vaikuttaa ennen kuin ne kasaantuvat kenellekään liian suuriksi. Mitä pidät tärkeänä työsuojelussa? - Mielestäni fyysisen työsuojelun pitää olla ensin kunnossa, jotta voidaan paneutua henkisen puolen asioihin kunnolla. Kyllä työt pitää pystyä tekemään turvallisesti, jottei henkisiä paineita kasaannu ainakaan sen vuoksi. Mittarimekaanikko Pekka Reinola, 48 v., on työskennellyt Instrumentointi Oy:ssä vuodesta 1973 lähtien. Viime ajat ovat kuluneet lähinnä projektitöiden parissa sekä mekaanisen korjaamon tarkastajan tehtävissä ilmailuosaston puolella. Pekka asustelee Tampereen Aitolahdessa kahdestaan vaimonsa kanssa, sillä perheen molemmat lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa. Hänen ehdoton ykkösharrasteensa on kalastus ja hyvänä kakkosena tulee reserviläistoiminta Tampereen reserviläisissä. Ammattiyhdistystoiminta oman ammattiosaston johtokunnassa on myös kuulunut läheisesti Pekan toimintaan jo noin 15 vuoden ajan. Pekka toimii siis päätyönsä ohella työsuojeluvaltuutettuna Instrumentointi Oy:ssä ja on puheenjohtajana työsuojelutoimikunnassa. Hänellä on takanaan kunnioitettavasti yli kahdenkymmenen vuoden kokemus työsuojeluvaltuutettuna. Hän edustaa noin sadan hengen porukkaa, joka koostuu IAU:n ja Metallin sopimuksella olevista työntekijöistä. Pekan toisena varavaltuutettuna toimii myös IAU:n sopimuksella oleva Timo Pekka turvallisessa työhuoneessaan. Rautalin, jolle hän informoi ajankohtaisista asioista. Miten koet oman tehtäväsi työsuojeluvaltuutettuna? - Toisinaan jotkut asiat vievät paljonkin aikaa ja varsinaiset työt keskeyttävät välillä ikävästikin työsuojelutehtävät, mutta on kuitenkin viime kädessä ilahduttavaa nähdä, kun saavutetaan selkeitä tuloksia ja parannuksia haluttuihin asioihin. Yhtenä todella hyvänä asiana pidän sitä, että vaikutusmahdollisuudet täällä ovat hyvät ja työsuojeluorganisaatio toimii hyvin. KUVA: HENRI LEHTINEN Mitä asioita on tapahtunut lähimenneisyydessä ja mitä on mahdollisesti meneillään? - Paljonkin on tapahtunut ja työn alla on muutama juttu, mutta tärkeimpinä voisin mainita sellaiset asiat, kuten työsuojelun toimintaohjelman päivitys (valmistui syksyllä 2001), Ilmailuosaston ergonomiapainotteinen työpaikkaselvitys (valmistui tammikuun alussa 2002), joka poiki paljon ergonomisia apuvälineitä työntekijöille, kemikaalirekisterin päivitys vuodelle 2002 (tekeillä, valmistuu aivan pian) sekä kemikaaliriskikartoituksen päivitys vuodelle 2002 (valmistuu tänä keväänä). Keiden kanssa teet yhteistyötä työsuojelun saralla? - Työterveyshenkilöstö on yhtenä suurimpana kumppanina. Juuri heidän kanssaan teimme esimerkiksi melko mittavan työpaikkaselvityksen Ilmailuosastolla. Heidän lisäkseen yhteistyötä tulee tietysti tehtyä työsuojelupäällikön kanssa sekä jonkin verran myös työsuojelupiirin henkilöiden kanssa. Mitä haluaisit sanoa yksittäiselle työntekijälle työsuojelusta? - Ensinnäkin: ei työsuojelua kannata pitää minään mörkönä, vaan jokaisen tulisi toimia työsuojeluasioissa maalaisjärkeä käyttäen ja tilanteen niin vaatiessa puuttua epäkohtiin sellaisen havaittuaan. Myöskin yksittäisen työntekijän oma aktiivisuus vaikuttaa suoranaisesti omiin työolosuhteisiin. Mitenkäs TYKY-toiminta? - Varsinaista toimintaa on ollut jo kauan. Lisäksi ilmailuosastolla on oma MO- TIVO-työryhmä, joka ylläpitää työyhteisön viihtyvyyttä, yhteishenkeä ja järjestää erilaisia tapahtumia työntekijöiden hyväksi. Henri Lehtinen 12

13 Perusasiat kuntoon Markku Leino, 50 v., on työskennellyt elektroniikkamekaanikkona Lentotekniikkalaitoksella (entinen Lentovarikko) vuodesta 1973 lähtien. Työpiste sijaitsee Keskuskorjaamolla, jossa hän toimii Akkreditoidun kalibrointilaboratorion mittaajana, tehden pääasiallisesti mittalaitteiden huoltoa. Hienosti sanottuna Markku tuottaa mittausjälkeä lentoaluksiin. Markun ja hänen vaimonsa osoite löytyy Tampereen Hervannasta. Kaikki heidän kolme lastaan ovat maailmalla ja lapsenlapsiakin on jo viisi kappaletta, ylpeällä papalla. Mökkielämää hän viettää aina kun on mahdollista ja mökillä tulee myös paljon kalasteltua. Muina harrastuksina hänellä on valokuvaus/kuvankäsittely ja viime kesänä aloitettu rullaluistelu. Oman ammattiosaston toiminnassa on vierähtänyt jo yli 20 vuotta ja tällä hetkellä hän toimii työpaikkaosastonsa luottamusmiehenä, ILMEKin varapuheenjohtajana sekä IAU:n edustajiston yleisvarajäsenenä. Markun työsuojeluvaltuutetun ura on kestänyt yli kymmenen vuotta ja nykyisestä neljän vuoden kaudesta on jäljellä vielä puolet. Hän edustaa noin 250 hengen työntekijä- ja toimihenkilöryhmää, joka koostuu yli kymmenen eri liiton väestä. Markun toisena varavaltuutettuna toimii IAU:n sopimuksella oleva Kimmo Vaintola, joka tosin on ollut jo jonkin aikaa virkavapaalla. Kertoisitko työsuojeluvaltuutettuna olemisesta? - Ensimmäisenä tulee mieleen, että tämä on aikaa vievää hommaa. Siihen saa varautua aina silloin tällöin, että varsinaiset työt keskeyttävät työsuojelutehtävät. Aikaa vaan pitäisi olla enemmän asioiden hoitamiseen, mutta onneksi työsuojeluorganisaatio toimii kunnolla. Työnantaja suhtautuu positiivisesti työsuojeluun ja täällä pystyy vaikuttamaan asioiden kulkuun. Mikä on työsuojelullinen näkemyksesi nykytilanteesta? - Jos katsotaan tapaturmien määrää, niin olemme hyvällä tasolla, mikäli nyt niin voidaan sanoa. Pienehköt asiat, jotka tehdään tai teetetään itse, hoituvat yllättävänkin nopeasti, sillä meillä on budjetoitu jonkin verran rahaa työsuojeluun. Toimintarahoista on hankittu mm. työhygienian mittalaitteita (melu-, hiilidioksidi- ja laserlämpömittarit). Toisaalta taas asiat, jotka hoidetaan Puolustusministeriön organisaation kanssa, tuppaavat vievän usein kohtuuttoman paljonkin aikaa. Se on sitä valtion koneiston kankeutta, eli pyörät pyörivat hitaasti mutta varmasti. Mitä pidät tärkeänä työsuojelussa? - Perusasioiden pitää olla kunnossa. Omalta kohdaltani voin todeta, että ajan hermolla pysyminen vaatii paneutumista. Koko ajan tulee uusia EU:n direktiivejä ym. ym., jotka vaikuttavat toimintaamme. Lisäksi työsuojelulaki uudistuu kohta. Siinä sitä riittääkin hetkeksi pureskeltavaa. Mitä asioita on tapahtunut lähimenneisyydessä ja mitä on mahdollisesti meneillään? - Yhtenä suurimmista uudistuksista oli uuden suoja-aidan rakentaminen alueemme ympärille. Aidan valmistumisen jälkeen vartiohenkilöstön työtapaturmat ovat vähentyneet selvästi. Kiitos paremman kulkuväylän, aidan lähistöllä. Uutena kokeiluna on ns. Työsuojelun postilaatikko atk-järjestelmässä. Sinne jokainen KUVA: HENRI LEHTINEN Aktiivisempaa puuttumista epäkohtiin sekä ideoita työolojen kehittämiseen toivoo Markku Leino. voi lähettää ns. nimettömänä postia työsuojelutoimikunnan jäsenille, jotka vievät asiat käsiteltäviksi toimikuntaan. Toivottavasti se laskee kynnystä ihmisten yhteydenotoille työsuojeluasioissa. Keiden kanssa tulee tehtyä yhteistyötä? - Työsuojelupäällikön kanssa teen paljonkin yhteistyötä. Johtunee varmaan suurelta osin siitä, että oleskelee seinän takana ja hänen kanssaan on helppo asioida. Työpaikkalääkäri on ollut mukana erinäisissä tarkastuksissa ja työsuojelupiiri toimii useasti tiedonlähteenä, kun on jotain epäselvyyksiä. Haluaisitko sanoa yksittäiselle työntekijälle jotain työsuojelusta? - Jos nyt lyhyesti ja ytimekkäästi, niin toivoisin aktiivisempaa puuttumista epäkohtiin sekä ideoita työolojen kehittämiseen. Mitenkäs TYKY-toiminta teillä? - Keskitetty toiminta on kiertänyt osastoittain viime vuosina, jonka jälkeen toiminta osastoilla on jatkunut. Toiminta on ehkä painottunut liikunnalliselle puolelle, mutta on myös järjestetty muita tapahtumia, jotka liippaavat enemmän henkistä puolta. Henri Lehtinen 13

14 Naiset joukoissamme Kansainvälinen naistenpäivä oli jälleen 8. maaliskuuta. Tänä vuonna mietitään, miten nuoret naiset saadaan parhaiten mukaan yhteiseen ay-toimintaan. Vuosi sitten maailmalla järjestettiin naistenpäivänä monenlaisia yhteistilaisuuksia ja toimia, joilla kiinnitettiin huomiota niihin naisten perusoikeuksien puutteisiin, joita työelämässä monin paikoin on yllin kyllin. Suomessa näitä epäkohtia kyseltiin jäsenistöltä lehdessämme. Kyselyymme ei tullut yhtään vastausta. Sen voinee tulkita niin, että jos kysyttyä syrjintää tai epäoikeutettua kohtelua on ollut, niin sitä ei kuitenkaan ole ollut siinä määrin, että se olisi saanut kohteeksi joutuneen tarttumaan kynään ja vaatimaan parannuksia. Kyteekö pinnan alla? Lienee niin, että omat ongelmamme jäävätkin melko vähäisiksi, kun naisten asemaa mietitään maailmanlaajuisesti. Eri kulttuureissa saattaa olla hyväksyttyä eriarvoisuutta, jonka poistamista ei edes ajatella. Meillä sen sijaan moni syrjintämuoto on kielletty lailla. Siihen voidaan tukeutua epäkohtien poistamiseksi. Lähimenneisyydestä tulee kuitenkin mieleen erilaisia käpälöintejä tai muita käyttäytymismuotoja, joiden johdosta syylliseksi epäillyn työura on joko katkennut tai sen jatko ollut epävarmaa. Osa näistä julkisuuskynnyksen ylittäneistä tapahtumista on tullut esille jatkuttuaan pitkäänkin, ja voi vain miettiä, onko vastaavia tulehduspesäkkeitä odottamassa puhkeamistaan. KUVA: JUHA HYYTIÄ Poikkeuksen miesvaltaisessa työsuojelujoukossa muodostavat SAS:n työsuojeluvaltuutettu Susanna Viljanen (oikealla), II varavaltuutettu Tina Sell sekä kuvasta puuttuva I varavaltuutettu Joanna Kojo. Heidän näkemyksiään saamme lukea Unionin seuraavassa numerossa. Naisten osuus työelämässä ITF:n, eli kansainvälisessä kuljetusalan federaation piirissä, on n. puoli miljoonaan naisjäsentä, mikä on runsaat kymmenen prosenttia koko sen jäsenistöstä. IAU:n piirissä naisjäsenten osuus on n. 25 %, mutta SAK:n jäsenistöstä jo puolet. ITF:n tutkimuksissa naisten miehiä heikomman aseman on katsottu paljolti johtuvan siitä, että maailmanlaajuisesti naiset olivat miehiä heikommin järjestäytyneitä, aktiivisimmin kuitenkin Euroopassa. Meiltäkin löytynee vielä sellaisia, jotka eivät ole riittävästi ajatelleet järjestäytymistä. Nuoret naisetkin mukaan! ITF:n päämääränä on nyt saada erityisesti nuoret naiset mukaan. Tämä voi olla vaikeaa siinä vaiheessa, kun perhe on juuri perustettu ja aika kuluu sen parissa, mutta jo tätä ennen olisi hyvä osallistua. Ammattiosastoilla on paljon sellaista toimintaa, joka sopii sellaisillekin, jotka eivät ensisijaisesti ajattele ammattiasioita tai edunvalvontaa. Kun tähän tullaan mukaan, niin muunkin toiminnan sisältö ja tarpeellisuus tulee tutummaksi. Naisten osuutta päättävissä elimissä saisi mielellään kasvattaa. Naiskiintiöt eivät kuitenkaan täyty, jos naisia ei ole mukana. Organisaatio on jäsentensä näköinen, ja mitä enemmän naisia saadaan mukaan, sitä enemmän heidänkin asiansa voivat olla esillä. Jos työpaikallasi on (miehiä tai) naisia, jotka eivät vielä ole mukana, niin heille tulee tarjota jäsenyyttä. Vaikka nyt puhutaan naisista, niin ei tule unohtaa muidenkaan järjestäytymistä, joka myös on aina ajankohtainen asia. Tuomo Oksanen PS. Syrjintätapauksissa voi muutoksia yrittää saada aikaan ensisijaisesti luottamusmiehen / ammattiosaston avulla tai vaikkapa tasa-arvovaltuutetun apua käyttäen. Käytännössä nämä asiat kiinnostavat myös liittoa, tarvittaessa oikeusavunkin muodossa, mutta myös koska voi olla tarpeen ryhtyä laajempiinkin toimiin, jos näitä ilmiöitä tulee enemmän. - Allekirjoittaneelle voi myös edelleen ilmoittaa näistä tapauksista. Sama 14

15 Kolumni Ann-Mari Särömaa Kirjoittaja on ammattiosastonsa Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden liiton puheenjohtaja, Finnair Oyj:n lähtöselvityksen ja tulopalvelun luottamusmies Helsinki- Vantaan lentoasemalla, IAU:n edustajiston jäsen sekä SAK:n valtuuston jäsen. Työuupumus Nykyään lehdissä ja televisiossa on paljon artikkeleita ja ohjelmia työssä uupumisesta. Se on salakavala ilmiö ja siitä kärsiminen on erittäin raskasta työntekijälle ja kallista työnantajalle. Työuupumus johtuu työyhteisön toimimattomuudesta ja itse työstä. Työpaikoissa, joissa on lomautuksia tai irtisanomisia, on suuri vaara, että työntekijät voivat ajautua työuupumuksen valtaan. Vaikuttavina tekijöinä on töiden ja kiireen lisääntyminen, eli jatkuva stressaantuminen omasta riittämättömyydestä, ristiriidat työpaikan sisällä ja huoli oman työsuhteen menettämisestä. Keskustelu työntekijöiden kanssa tukee näitä näkemyksiä. Työntekijät kokevat jatkuvan kiireen ja henkilöstöpulan rasittavan jokapäiväistä työskentelyä. Heille ei anneta mahdollisuutta hoitaa annettua työtehtävää rauhassa loppuun, vaan heitä siirrellään työtehtävästä tai -paikasta toiseen, riippuen siitä, missä hätä on suurin. Lisäksi määräaikaisuudet ja meidän alallamme yleistyneet pätkätyöt ovat omiaan lisäämään työntekijöihin kohdistuvia paineita. Yksipuolinen ja lyhytnäköinen taloudellisen voiton saavuttaminen tuntuu olevan työpaikkojen uusi trendi. Työnantajalla pitää ja tulee kuitenkin olla huoli työntekijöiden jaksamisesta. On erittäin haitallista ja kallista ajatella, että työntekijä on kone, joka käytetään loppuun ja vaihdetaan. Niin kone kuin työntekijäkin tarvitsevat oikeaa hoitoa ja aitoa välittämistä. Jos työantaja haluaa huolehtia työntekijöiden jaksamisesta, on selvää, että työntekijät palkitsevat myös työnantajan olemalla lojaaleja yhtiötä kohtaan ja yrittämällä entistä ahkerammin saavuttaa myös yhtiölle taloudellista hyvää. Mitä sitten seuraa, jos työntekijät kokevat itsensä väsyneiksi ja kaikkeen kyllästyneiksi? Ainakin näkyvimpiä asioita ovat suuret määrät sairaslomia, lääke- ja lääkärikulujen lisääntyminen, henkilökunnan suuri vaihtuvuus ja työtehon lasku. Mitä sitten voidaan tehdä? Aloitetaan helpoilla asioilla: kerrotaankin työntekijöille seuraavaksi jotakin positiivista, sillä sellaistakin on pakko jossakin olla. Kuunnellaan myös niiden ihmisten mielipiteitä, jotka työtä tekevät ihan oikeasti joka päivä. Ei pyritä ottamaan käyttöön sellaisia uusia pelisääntöjä tai välineitä, jotka eivät toimi, jos niitä suunnitellaan vain sen takia, että on saatava jotakin uutta. Käytetään vanhoja sääntöjä ja välineitä, jotka on hyviksi ja toimiviksi todettu. Ja lopuksi: ei kurkotella tähtiin, vaan ollaan realistisia ja annetaan itsestämme se, mikä milläkin hetkellä on mahdollista - kaikkihan me kuitenkin yritämme parhaamme. KUVA: ARTO KUJALA 15

16 Ami lähti eläkkeelle Aimo Pirttimäki on monelle liiton toiminnassa 70- ja 80-luvulla mukana olleelle tuttu henkilö. Hän oli silloin aktiivisesti mukana liiton ja ammattiosaston tehtävissä. Jatko kuluu eläkepäiviä viettäessä. Tällä välin 90-luvun Ami on jäähdytellyt. Tuliko silloin mitta täyteen ay-toimintaa vai heikentynyt terveyskö lienee jäähdyttelyyn syynä? Pääsen selvittelemään sitä, kun tapaan Amin liiton toimistossa. Liiton puheenjohtaja Rainer Hakala esittelee hänelle kuljetusliittojen tiloja. Entisen Merihotellin tilat kirvoittavat monia muistoja, sillä kokousten jälkeen parannettiin siellä usein maailmaa. Toista Finnairilaispolvea Amin tulo ilmailualalle oli aikanaan luontevaa, sillä hänen isänsä työskenteli vuodesta 1956 asti Finnairissa. Ami kävi jo pikkupoikana katsomassa lentokoneita ja tutustui tekniikkaan. Vuonna 1965 haettiin Finnairin tekniikkaan kahvitsupparia ja kuten lähes kaikki silloin työhön tulleet, myös Ami aloitti työuransa tässä tehtävässä. Finnairin ilmailuopistoa ei ollut silloin vielä olemassa. Kahvitsupparin tehtävänä oli hakea kahvilasta kahvia kaksi kertaa päivässä muille työntekijöille ja tuoda myös varastosta tavaraa työpisteeseen. Aikakaudelle kuvaavaa oli, että maanantaiaamuisin vietiin kahvin lisäksi sillivoileipiä. Valtaosa päivästä kului kuitenkin varsinaisissa ammattitöissä. Näihin Ami oli saanut viilaaja-koneistajan koulutuksen. Ensimmäisiä työtehtäviä oli Convairin jarrulevyjen viilaus. Mukaan ay-toimintaan Laitekorjaamo oli ykköshallissa ja 60 luvun lopussa oli työpaikalla usein kiihkeitä keskusteluja. Kahden eri keskusjärjestön SAJ:n ja SAK:n kannattajat taistelivat vallasta ja puheet olivat kovia. Ami oli liittynyt Järvenpäässä SNK:hon eli Sosialidemokraattisten Nuorten Keskusliittoon, mutta työpaikalla haukuttiin kommariksi. Nämä kovat puheet herättivät osaltaan kiinnostuksen ay-toimintaan. Pääluottamusmies isä- Toivonen valisti nuoria työntekijöitä, että on ehdottoman tärkeätä kuulua liittoon ja niin Ami liittyi Lentokonekorjaamoväen ammattiosastoon LKV:hen. Ensimmäinen luottamustehtävä Amilla oli ammattiosaston toimikunnan varajäsenyys, sillä kommunistit olivat vallanneet valtaosan paikoista ja demarit olivat enimmäkseen varapaikoilla. Varajäsenet osallistuivat kuitenkin aina toimikunnan kokouksiin ja niin pikkuhiljaa Amin ay-ura lähti käyntiin. Luottamustehtäviä kertyi osaston luottamusmiehestä, LKV:n puheenjohtajasta aina liittotoimikunnan jäsenyyteen. Liiton koulutus,- kulttuuri- ja nuorisojaosta Ami veti pitkään ja moni muistaakin hänet koulutustilaisuuksien tai matkojen järjestäjänä. Politiikkaa KUVA: JUHA HYYTIÄ Pirttimäen Ami haikein mielin pitkäaikaisella työpaikallaan laskutelinekorjaamolla. SAJ:n ja SAK:n yhdistyttyä 60-luvun lopussa liittyi Ilmailualan Unioni ensimmäisenä liittona uudistettuun SAK:hon. Tällöin IAU:ssa alkoi poliittinen ryhmätoiminta ja Ami liittyi liiton sosialidemokraattiseen ryhmään toimien mm. sen sihteerinä. 70- luku oli poliittisesti kuumaa aikaa ja monet poliittisten ryhmien väliset kiistat hallitsivat keskustelua. Kaikki henkilövalinnat tehtiin huomioiden poliittinen näkemys. Nykypolven onkin vaikea käsittää tätä aikaa, sillä nykyisin liiton toiminnassa ei ole poliittista ryhmätoimintaa. Ihmisistä Pyynnöstä Ami suostuu kuvailemaan liiton entisiä puheenjohtajia. Raimo Nurmi oli 70-luvulla jämäkkä SAK:n pitkän kurssin käynyt puheenjohtaja. Hän hoiti puheenjohtajan tehtävää oman työnsä ohella. Hemmo Hännisen tultua puheenjohtajaksi liitto eli voimakasta kasvukautta. Hemmon aikana puheenjohtajan tehtävästä tehtiin päätoiminen. Hemmo oli puheenjohtajana voimakastahtoinen ja ajoi tärkeäksi katsomansa asiat voimalla lävitse. 80-luvulla toimi puheenjohtajana Klaus Järvelä, joka Amin mielestä oli hyvä kuuntelija ja käytti sen mukaisesti ehkä pehmeämpiä keinoja asioiden ajamisessa. Finnairin pääluottamusmiehistä Ami toteaa, että 70- luvun pääluottamusmies Perttulan Ville oli räväkkä kaveri ja hyvä keskustelija. Hän sai helposti kontaktin työntekijöihin. Lieneekö syynä Villen räväkkyys vai aikakausi, kun silloin oli usein lakkoja. Sanonta: Lähdetäänkö lipputankoa kiertämään, taitaa olla niiltä ajoilta. Reino Kin- 16

17 turi oli 80-luvulla pääluottamusmiehenä ja silloin oli vallalla sovittelevampi linja. Tiukkoja tilanteita Sopimuspuolelta tulee Amille mieleen moniakin tiukkoja tilanteita. Yksi sellainen oli, kun ETYK kokouksen ( Euroopan turvallisuus ja yhteistyökokouksen) alla liiton sopimustilanne oli ajautunut lakonuhan asteelle. Suomessa pidettävän kokouksen kuljetukset uhkasivat vaarantua. Tällöin Kalevi Sorsa teki esityksen tilanteen ratkaisemiseksi eli ns. Sorsan 20 penniä. Tällä tilanne ratkesi ja Suomen kansainvälinen maine saatiin pelastettua. Tiukkana tilanteena tulee Amille myös mieleen 80 luvulla sattunut tilanne kun Neuvostoliitto ampui alas matkustajakoneen KAL 007. Tapauksen johdosta puuhattiin maailmanlaajuista Neuvostoliittoon kohdistuvaa lentoboikottia. Ami oli liiton liittotoimikunnassa, kun se käsitteli yhtenä ensimmäisistä järjestöistä asiaa. Tapaus herätti laajaa kiinnostusta ja tiedotusvälineet parveilivat kokoustilan ulkopuolella. Myös painostusta boikotin puolesta ja sitä vastaan ilmeni. Suomen ulkoministeriö seurasi tilannetta aktiivisesti, sillä liiton hallituksen päätöksellä olisi ulkopoliittista merkitystä. Liiton hallitus päätti, ettei IAU lähde mukaan boikottiin. Tekemistä riittää Juttua Amilta riittää, mutta usein hyvä tarina päättyy toteamukseen: mutta älä tätä sinne lehteen laita. Ehkä joskus aika on kypsä näiden tarinoiden kertomiseen. Ami lähtee sairauseläkkeelle laitekorjaamolta, jossa hän on viime vuodet korjannut laskutelineitä. Tekemistä tuntuu jatkossakin riittävän, sillä viiden Kiinanpystykorvan hoitamisessa riittää puuhaa. Lisäksi 50-luvun omakotitalo työllistää jatkuvasti. Kesät tulevat kulumaan Lapissa kuten tähänkin asti ja Järvelän Klasulta ostettua asuntovaunuakin tulisi keritä kierrättää. Moottoripyörästään Ami olisi ehkä valmis luopumaan kotijoukkojen painostuksesta. Pekka Kainulainen Työttömien asiamies Helsingin kaupungille Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus on maaliskuun alusta palkannut kokeiluluontoisesti työttömien asiamiehen. Työttömien asiamies neuvoo helsinkiläisiä työttömiä työllisyysturvaan, työllisyyskoulutukseen ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Mikäli helsinkiläinen työtön kokee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi tai mistään ei tunnu saavan päteviä neuvoja, voi työttömien asiamies ottaa asian selvittääkseen. Hän toimii tarvittaessa myös pulmatilanteiden sovittelijana. Työpaikkoja työttömien asiamies ei välitä. Asiamiehen tehtävään on nimitetty Antti-Jussi Räihä, joka on kokenut kehittämishankkeiden vetäjä ja organisaatioiden valmentaja. Työttömien asiamiehen vetämä neuvontapalvelu sijaitsee Koulutusja kehittämiskeskuksen tiloissa osoitteessa Nokiantie 2-4, Kisällitalon 3 krs., HELSINKI. Ajanvaraus aamupäivisin puhelimella tai Lisätietoja: Antti-Jussi Räihä, puh Helsingin kaupunginkanslia, Tiedotustoimisto 17

18 Hostellit toteuttavat unelmia Vapaa-ajan matkailuun liittyy suuri määrä mielikuvia ja odotuksia. Matkoilla irrottaudutaan vakioympyröistä, rentoudutaan, harrastetaan sekä tutustutaan uusiin paikkoihin ja uusiin ihmisiin. Majoituskohde ja sen palvelut ovat osa matkan kokonaisuutta. Hostellit Suomessa ja ulkomailla mahdollistavat omalla panoksellaan elämysten kokemisen ja unelmien toteutumisen. Kattava hostelliverkko, välitön tunnelma, edullinen hintataso ja kohteiden hyvä sijainti tarjoavat hyvät ainekset matkan suunnittelulle. SRM-ketjuun kuuluu lähes sata suomalaista hostellia. Tiukkojen kansallisten laatukriteerien ansiosta niiden taso on entisestään noussut viime vuosina. Hostellien asiakaskunta koostuu yksittäisistä matkailijoista, perheistä sekä ryhmistä. Viime vuonna lähes puolet yöpyjistä oli ulkomaisia turisteja. Perheet ovat erityisesti arvostaneet vaihtelevia huone- ja huoneistokokoja, mitkä helpottavat lapsiperheiden majoittumista. Maaseudun hostellit tarjoavat suomalaiskansallisen ympäristön ja erinomaiset mahdollisuudet luonnosta nauttimiseen. Toisille riittää pihapiirin rauhallisuus ja laiturilla istuskelu - toiset hakeutuvat vesille tai metsiin omatoimisesti tai ohjatusti. Yhä useammassa kohteessa asiakkaille on majoitusvaihtoehtona tarjolla päärakennuksen lisäksi myös hyvätasoisia mökkejä. Kaupunkimatkailun ennustetaan edelleenkin lisäävän suosiotaan. Tapahtumat, kulttuuripalvelut sekä huvi- ja liikekeskukset houkuttelevat myös matkailijoita. Kehitys on ollut nähtävissä myös suomalaisissa kaupunkihostelleissa. Erityisen ripeää on ollut hostellipalvelujen lisääntyminen pääkaupunkiseudulla. Helsingin keskustan tuntumassa toimii kolme ympärivuotista SRM-hostellia sekä Vantaan Tikkurilassa ja Kauniaisissa molemmissa yksi. Keväällä avautuu uusi leirikoulutoimintaan erikoistunut kohde Suomenlinnassa - kesäsesongin ajaksi ovensa avaa Helsingissä näiden lisäksi neljä hostellia. Helsingin monipuolisesta hostellitarjonnasta löytyy runsaasti valinnanvaraa eri majoitustarpeisiin. Ulkomailla suomalaisten suosimia hostellikaupunkeja ovat olleet pohjoismaisten pääkaupunkien lisäksi tunnetut matkailukohteet Lontoo, Pariisi, Budapest, Praha ja Berliini. Monet perheet ovat valikoineet idyllisten pikkukaupunkien hostellit sopivasti kiertomatkansa majoituskohteiksi. Yhä useammin suomalaiset ovat varanneet hostellimajoituksia myös USA:n suurista kaupungeista sekä Aasiasta ja Australiasta. Lähinaapureissamme Venäjällä ja Baltian maissa hostellitoiminta kehittyy vuosi vuodelta ja erityisesti Pietarin hostellien suosio on kasvanut. Ulkomailla Hostelling International ketjun hostelleihin majoittuvilta edellytetään jäsenyyttä eli kansainvälistä hostellikorttia, jonka voi hankkia SRM:n toimistosta, asioimistoista ja suurimmista hostelleista. Yhteisten standardien ansiosta mökki ja kuusi logolla merkittyihin hostelleihin voi luottaa niissä on asetettu vaatimukset majoitustiloille, saniteettitiloille, siisteydelle, turvallisuudelle sekä henkilökunnan ammattitaidolle. Hostellitoiminnasta ja hostelleista saa kattavasti tietoa internetistä. SRM:n tiedot löytyvät osoitteesta ja kansainvälisille sivuille pääsee osoitteen kautta. Hostellimajoitus on hyvä varata ennakkoon, erityisesti sesonkiaikoina huoneista on pulaa. Nykyisin varauksen voi tehdä myös netistä. Kansainvälisen IBN-järjestelmän avulla voi tehdä on line -varauksen lähes 500 hostelliin eri puolella maailmaa (myös Helsingin Eurohosteliin ja Stadion Hosteliin), maksu tapahtuu luottokortilla omalta päätteeltä. Monilla kansallisilla järjestöillä on lisäksi omat varausjärjestelmänsä. Hostelleista saa lisätietoja SRM:n toimistosta, Yrjönkatu 38 B, 00100, p , info@srm.inet.fi SUOMEN RETKEILYMAJA- JÄRJESTÖ-SRM RY Yrjönkatu 38 B Helsinki SRM:N JÄSENYYS ON RAHANARVOINEN ETU Suomen Retkeilymajajärjestön perusti v joukko matkailusta ja retkeilystä kiinnostuneita kansalaisjärjestöjä tavoitteenaan kansainvälisen mallin mukaisesti kehittää edullisia ja mutkattomia majoituspalveluja jäsenilleen. Samaa periaatetta noudatetaan edelleen. Kaikki SRM:n jäsenjärjestöjen jäsenet saavat Suomessa 2,5 :n alennuksen hostelliyöpymisen hinnasta. Jäsenyys on osoitettava hostellin vastaanotossa jäsenkortilla tai maksukuitilla. SRM:n jäsenjärjestöjen korteilla alennuksen saa vain Suomessa. Jäsenet saavat myös ulkomailla tarvittavan kansainvälisen hostellikortin halvemmalla. IYHF:n hostellikorttiin liittyy suuri määrä maakohtaisia alennuksia nähtävyyksiin, liikennevälineisiin ja eri liikkeisiin. Kortilla saatavista alennuksista, eri maiden hostelleista ja kansainvälisestä hostellitoiminnasta on yksityiskohtaista tietoa IYHF:n hostellioppaissa (2 osaa, hinta a 13,5 ) sekä internetissä osoitteessa 18

19 Nordea Rahoitus Suomi Oy / Nordea Pankki Suomi Oyj Yksi kortti monta toimintoa Nyt voit tehdä oman ammattiliittosi jäsenkortista kansainvälisen maksuaika- ja luottokortin! Ilmailualan Unioni IAU ry ja Nordea Rahoitus ovat yhdessä räätälöineet IAU MasterCardin, joka tarjoaa jäsenetujen lisäksi keskimäärin 30 päivää korotonta maksuaikaa ostoillesi sekä luottoa joustavaksi vararahastoksi valintasi mukaan * Valttia kotona ja maailmalla IAU MasterCardilla maksat ostosi yli 230 maassa, 20 miljoonassa myyntipisteessä, joista on Suomessa. Ulkomailla voit nostaa IAU MasterCardilla käteistä yli puolesta miljoonasta automaatista. Kortti tarjoaa myös ainutlaatuiset vakuutusedut: ostoturva- ja käteisnostoturvavakuutukset. Tilaa hakemus nyt! Lisätietoja ja IAU MasterCard -hakemuksen saat kätevästi internet-sivuiltamme (kohdasta yksityishenkilöt) tai soittamalla asiakaspalveluumme, puh. (09) (ma pe klo 8 20). * Luoton korko on 3 kk euribor + 7,5 %. Kun nimelliskorko on esim. 10,85 % (12/2001), MasterCard-luoton todellinen vuosikorko on 14,3 %. Todellinen vuosikorko on laskettu käytössä olevalle 1700 euron luotolle ja siinä on huomioitu pääkortin vuosimaksu 58,87. Nordea Pankin Kanta-asiakkaille pääkortin vuosimaksu on 57,18 ja Avainasiakkaille 40,37. Hankkimalla Liitto MasterCard -kortin avaat myös mahdollisuuden Nordea Pankin kanta- tai avainasiakkuuteen. 19

20 Hyvää ja perinteistä vappua! Toivottavat IAU:n toimisto ja Unionin toimituskunta