Keuruun yhteiskoulun ylä koulu: Koulukohtäinen oppiläshuoltosuunnitelmä

Transkriptio

1 Keuruun yhteiskoulun ylä koulu: Koulukohtäinen oppiläshuoltosuunnitelmä Koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät asettaa Keuruun kaupungin opiskeluhuollon ohjausryhmä. Oppilashuoltoryhmässä on koulun edustajan tai edustajien lisäksi edustajia terveydenhuolto-, psykologija kuraattoripalveluista sekä huoltajien ja oppilaiden edustajat. Koulun oppilashuoltoryhmää johtaa rehtori. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään yhden kerran lukukaudessa. Oppilashuoltoryhmän pääpaino on yhteisöllisessä työssä. Oppilashuoltoryhmän tehtäviin kuuluu suunnitella, kehittää, toteuttaa ja arvioida koulun oppilashuoltoa. Tehtäviin kuuluu myös terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmia ehkäisevä työ. Oppilashuoltoryhmän kokoonpanosta ja aikatauluista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille lukuvuoden alussa jaettavassa koulutiedotteessa, koulun kotisivuilla, vanhempainillassa tai muulla sopivaksi katsotulla tavalla. (Keuruun kaupungin oppilashuollon opetussuunnitelma 2014) Koulun johtokunta käsittelee oppilashuollon suunnitelman vuosittaisen toimintasuunnitelman yhteydessä. 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 1.1. Arvio oppilashuollon tarpeesta ja resurssien kohdentamisesta Laki edellyttää, että kaikilla oppilailla on oikeus yhdenvertaisiin oppilashuollon palveluihin. Tarkoitus on, että palvelut kohdentuvat järkevästi ja oikeudenmukaisesti olemassa olevat resurssit huomioiden. Oppilashuollon kokonaistarve arvioidaan resurssien kohdentamisesta yhteisölliseen ja yksilölliseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa otetaan huomioon oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa, esimerkiksi kouluterveyskyselyn tuloksia. Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä koulussa Käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Koulukuraattorin ja psykologin työkenttään kuuluvat Keuruulla kahdeksan koulua (oppilasmäärä yhteensä n. 1200). Koulukuraattori ja koulupsykologi tarjoavat jokaiselle koululle oman konsultaatioajan mitoitettuna oppilasmäärän mukaan. Oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa keskustelu on järjestettävä samana tai seuraavan päivänä. Mahdollisuus on järjestettävä myös oppilaan huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella, jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus 1

2 tai jos keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Arvion tuen tarpeesta ja kiireellisyydestä tekee asianomainen kuraattori tai psykologi. Oppilashuoltopalveluiden kokonaistarvetta ja resurssien kohdentumista on tällä hetkellä vaikea arvioida. Syksystä 2014 lähtien seurataan koulukuraattorin ja psykologin resurssien jakautumista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen työhön koulukohtaisesti (mm. työpanos tunneissa viikko/koulu), joka mahdollistaa arvion tekemisen keväällä Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 1 Yhteisöllisen oppilashuollon painopistealueet ja suunnitelma niiden toteuttamiseksi Yhteisöllisen oppilashuollon tavoitteena Keuruun yhteiskoulun yläkoulussa on parantaa kouluviihtyvyyttä ja yhteisöllisyyden kokemusta koko koulun tasolla. Liitteessä 1; Keuruun yhteiskoulun yläkoulun yhteisöllinen vuosikello, on kuvattu lukuvuoden aikana tapahtuvia koulun tai luokkien yhteisiä tapahtumia, tilaisuuksia ja hetkiä. Lisäksi yhteisöllistä toimintaa kehitetään yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa osallistamalla oppilaita yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoontumisiin ja antamalla huoltajille mahdollisuuksia vaikuttaa mm. vanhempainilloissa Koulun oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt Koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti joka kuukauden ensimmäisenä torstaina. Tällöin kokoontumiseen osallistuvat rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettajat, terveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. Kokoontumiseen voidaan kutsua myös oppilaita, huoltajia tai muita kouluyhteisön toimijoita. Rehtori on kokoontumisten puheenjohtaja ja kirjaa palaverit Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä muistiopohjaan ja toimittaa muistion ohjausryhmän käyttöön. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti ja asioita käsitellään yhteisö- ja ryhmätasolla siten, ettei yksittäisten oppilaiden nimiä mainita. Oppilashuoltoryhmän tehtäviin kuuluvat mm. nivelvaiheen ryhmäytysten suunnittelu ja toteutus, teemapäivien ja vanhempainiltojen suunnittelu, jonka lisäksi 8. luokan terveystarkastusten perusteella voidaan kohdentaa toimenpiteitä tarvittaessa. Kouluterveyskyselyn tulosten avulla voidaan kohdentaa hyvinvointia ja turvallisuutta tukevia tukitoimia. Myös oppilashuoltohenkilöstö voi tuoda työssään kohtaamiaan ilmiöitä yleisen keskustelun piiriin ja oppilashuoltohenkilöstö voi vierailla luokassa seuraamassa tuntia ja/tai keskustelemassa luokan kanssa Yhteistyö koulun ulkopuolisten, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä Vuosittain kutsutaan kokoon laaja oppilashuoltoryhmä käsittelemään ajankohtaisia asioita. Ryhmässä on edustettuna poliisi, erikoissairaanhoito, lastensuojelu, nuorisotoimi, seurakunta ja koulu. Muu yhteistyö Liitteessä 1. Muuta yhteistyötä järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa josta nivelvaiheidenvuosikello.doc, lisäksi liite 2. Oppilaan ohjaus on kaikkien opettajien yhteinen tehtävä. Se muodostaa oppilaan koko opintopolun kestävän jatkumon. Oppilaan jatko-opintojen pohdinnan edellytyksenä on koko yläkouluajan kerääntyvä tieto omasta itsestä, hyvistä ominaisuuksista ja kehitettävistä alueista eri oppiaineiden ja eri lailla toteutettujen oppituntien aikana.. Ohjauksen yhteistyö on välttämätöntä, jotta oppilas voi tehdä harkittuja ja perusteltuja 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2 mom. 2-kohta 2

3 päätöksiä jatko-opinnoista. Ohjauksen yhteistyö oppilaan jatko-opintojen suunnittelussa on sitä tärkeämpää, mitä enemmän oppilas tarvitsee tukea jatko-opintojensa pohdintaan Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä tarkastus ja seuranta tehdään kolmen vuoden välien. Asetus 338/2011 velvoittaa tekemään tarkastuksen yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain Järjestyssäännöt, niiden laatiminen ja niistä tiedottaminen Järjestyssäännöt laaditaan yhteistyössä rehtorin, opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Järjestyssääntöjä päivitetään tarvittaessa ja julkaistaan koulun lukuvuosioppaassa Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Poissaoloihin puuttumisen tarkoituksena on päästä puuttumaan mahdollisimman varhain poissaolojen taustalla oleviin ongelmiin yhdessä oppilaiden, huoltajien ja tarvittaessa viranomaisverkostojen kanssa. Pitkittyneet poissaolot voivat hankaloittaa opinnoissa etenemistä, vaikuttaa oppilaan kaverisuhteisiin ja pahimmillaan lisätä syrjäytymisen riskiä. Oppilaan tehtävän on huolehtia koulunkäynnistä työjärjestyksen mukaisesti ja huoltajan tulee ilmoittaa heti aamulla luokanvalvojalle Wilma-viestillä, tekstiviestillä tai puhelimitse, jos oppilas on poissa koulusta. Luokanvalvoja seuraa Wilman välityksellä poissaoloja päivittäin. Jos oppilas on luvatta poissa yhdenkin päivän tai jos selvitettyjä poissaoloja kertyy huolestuttavan paljon (esim. yhteensä viikon tuntimäärää vastaava määrä), opettaja keskustelee oppilaan kanssa, on yhteydessä kotiin ja selvittelee tilannetta. Tarvittaessa sovitaan oppilaan ja huoltajan kanssa koulun tukitoimista (opetusjärjestelyihin liittyvä tai oppilashuollollinen tuki). Mikäli poissaolot jatkuvat edelleen ( tuntia), opettaja pyytää konsultaatiota oppilashuoltoryhmän jäseniltä. Tarvittaessa kootaan monialainen asiantuntijaryhmä ja sovitaan lisäselvityksistä (esim. koululääkärin vastaanotto, psykiatrinen konsultaatio, lastensuojelutarpeen arvio). Tavoitteena on löytää poissaolojen taustalla olevat tekijät: onko kyse esimerkiksi motivaation puutteesta, kaveriongelmista, jännittämisestä, terveydellisistä syistä, kiusaamisesta, mielialaongelmasta tai lastensuojelun tuen tarpeesta Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto seuraa koulutapaturmia (Keuruun kaupunki/sivistyspalvelut, lomake Ilmoitus tapaturmasta) Tapaturman sattuessa koulussa ensiavun annon ja jatkohoidon tarpeen arvioinnin hoitaa ensisijaisesti terveydenhoitaja, mutta jollei hän ole paikalla, vastuu on opettajalla tai muulla aikuisella. Koulujen rehtorit vastaavat leikkikenttien/ lähiliikuntapaikkojen/ koulun pihojen käytön turvallisuudesta, kun niitä käytetään heidän toimintaansa koulupäivän aikana (Leikkikenttien ja lähiliikuntapaikkojen turvallisuusasiakirja 2014, tekninen lautakunta , 6). 3

4 2.10 Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Koulujen menettelytavat tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisessä ja käyttöön puuttumisessa ovat yhteisiä kaikilla Keuruun kouluilla. Keuruun kaupungin www-sivuilla on mielenterveys- ja päihdehuollon suunnitelmassa on kuvattu siihen liittyvää yhteistyötä Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet, Koulukuljetuksia koskevat ohjeet löytyvät Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä KiVa-tiimi huolehtii kiusaamistapauksista, lisätietoa lukuvuosioppaassa. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään ryhmätasolla nivelvaiheissa hyvän ryhmähengen luomiseksi. Luokkakohtaiset kartoitukset ja interventiot (esim. Työrauha kaikille) ovat tarvittaessa mahdollisia, samoin yhteistyö poliisin kanssa Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Keuruun yläkoululla kokoontuu säännöllisesti kriisityöryhmä, jonka jäseniä ovat Tuula Lahti, Anneli Lehtomäki, Arttu Rousi, Kaija Yrjänä, Anneli Lievonen ja Jutta Hakala. Työryhmä on koonnut kriisioppaan työkaluksi kriisi- tai vaaratilanteiden varalle, tarkemmin lukuvuosioppaassa. Koululla järjestetään vuosittain pelastautumisharjoitus yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Koululla on tarkastettu turvasuunnitelma, opettajilla pikaohje poikkeustilanteisiin ja luokissa poistumis- ja toimintaohjeet. 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen ja toimintatavat Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeää on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa. Oppilaiden osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Tilanne järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Yksilökohtainen oppilashuolto järjestetään kunkin oppilaan tarpeiden mukaan (ks. Liite 3, Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen). Ensisijainen vastuu oppilashuollon aloittamisessa on 2 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2 mom. 2-kohta 4

5 sillä oppilaan opettajalla, jolla herää huoli oppilaasta. Yksittäisen oppilaan käsittely monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu aina oppilaan ja/tai huoltajan suostumukseen ja asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella ja luontevimmin kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmään kootaan vain henkilöitä, joiden tehtäviin oppilaan asia kuuluu. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Lähtökohtaisesti oppilas ja huoltaja ovat läsnä asiantuntijaryhmän kokouksessa. Oppilaan/ huoltajan yksilöity kirjallinen suostumus tarvitaan tilanteessa, jossa oppilaan asian käsittelyyn osallistuu oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Jos huoltaja kieltää oppilashuollollisen tuen antamisen, on joissain tapauksissa harkittava lastensuojeluilmoitusta Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa Oppilaan terveystarkastus tehdään jokaisella peruskoulun vuosiluokalla. Laajat terveystarkastukset tehdään 1., 5., ja 8. -vuosiluokilla. Nämä tarkastukset pitävät sisällään terveydenhoitajan, vanhemman/huoltajan ja koululääkärin tapaamisen. Laajoissa terveystarkastuksissa käytetään apuna oppilaan ja huoltajan esitietolomakkeita ja lisäksi vanhemman luvalla tarkastuksessa hyödynnetään opettajalta saatua arviota oppilaan selviytymisestä koulussa. Ennaltaehkäisevä hammashoitoon liittyvä terveysneuvonta Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa Pitkäaikaisesti sairaan lapsen hoito toteutetaan yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti yhdessä lapsen vanhempien, kouluterveydenhuollon ja opettajan kanssa. Terveydenhoitaja huolehtii, että koulun henkilökunta saa tietoa oppilaan sairauden olennaisista, koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvistä ja vaikuttavista asioista. Terveydenhoitaja ilmoittaa erityisruokavaliot koulun keittiölle Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Oppilasta opettavat opettajat laativat pedagogisen arvion. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogisen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Päätetty ajankohta tehostetun tuen aloittamisesta, jatkamisesta tai päättymisestä kirjataan oppilaan tietoihin Wilmaan. Tehostetun tuen pedagogiset tavoitteet ja toimet suunnitellaan oppimissuunnitelmaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja oppilasta opettavien kanssa. Mikäli tehostetun tuen antamisesta huolimatta oppilaan kehitys ei etene toivotulla tavalla, aloitetaan pedagogisen selvityksen valmistelu erityisen tuen päätöstä varten. Oppilasta opettavat opettajat valmistelevat pedagogisen selvityksen. Pedagogiset arviot ja selvitykset käsitellään monialaisessa yhteisyössä oppilashuollon ammattihenkilöitä konsultoiden. Oppilashuoltohenkilö arvioi, tarvitaanko pedagogisten tukitoimien lisäksi myös oppilashuollollista tukea tai selvitystä, esim. psykologisia tai lääketieteellisiä tutkimuksia, sosiaalista selvitystä tai koulun ulkopuolisten tukitoimien piiriin ohjaamista. Erityisen tuen pedagogiset tavoitteet ja toimet suunnitellaan HOJKSiin yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja oppilasta opettavien kanssa. Joustavan perusopetuksen oppilashuollollinen yhteistyö suunnitellaan ja toteutetaan tapauskohtaisesti. 5

6 Oppilashuollon yhteistyö sairaalaopetuksen yhteydessä järjestetään yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Kodin ja oppilashuollon väliseen yhteistyöhön kiinnitetään erityistä huomiota Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä Oppilas, jolla on toistuvia kurinpitorangaistuksia tai jolta on evätty osallistuminen opetukseen, ohjataan aina hakemaan oppilashuollon palveluja Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys sekä Yksittäisen opiskelijan asiaa selvittävän asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö kirjaa ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Myös muut ryhmän jäsenet voivat tehdä kirjauksia. Oppilashuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi. Oppilashuoltokertomukset ovat salassa pidettäviä ja ne säilytetään koulun kassakaapissa. Opiskeluhuoltorekisteriä pitää yllä rehtori. (Liite 4. Oppilashuoltokertomus) 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisöllisen oppilashuollon suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin yhteisöllisissä oppilashuoltoryhmän kokoontumisissa, joissa yhdessä pohditaan, suunnitellaan ja kehitetään koulun yhteisöllistä toimintaa. Se päivitetään myös vuosittain koulun yhteisölliseen vuosikelloon. Oppilaiden mielipiteitä kuullaan kyselyissä ja luokkakeskusteluissa. Vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisölliseen oppilashuoltoon vanhempainilloissa sekä johtokunnan toiminnan kautta. Huoltajille järjestetään mahdollisuus kommentoida koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa Keuruun pedanet-sivustolla. Yksilökohtaisessa oppilashuollossa oppilas ja huoltajat ovat keskeisiä toimijoita, kun oppilaan tueksi suunnitellaan, toteutetaan ja lopulta arvioidaan tukitoimia Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille Tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Oppilashuollon palveluista tiedotetaan oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä yhteistyötahoille lukuvuoden alussa jaettavalla lukuvuosioppaalla, koulun www-sivulla ja vanhempainilloissa. Koulun työntekijöillä on myös velvollisuus ohjata oppilaita ja heidän huoltajiaan tarvittavien palveluiden piiriin. Vanhempainiltojen vuorovaikutuksellisuuden lisääminen edesauttaa osallisuutta. 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 4 3 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2 mom. 3-kohta 4 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2 mom. 5-kohta 6

7 5.1. Seurannasta vastuussa oleva taho koulussa Oppilashuoltoryhmä seuraa koulukohtaisen suunnitelman toteutumista ja kuntatasolla seurannasta vastaa ohjausryhmä Seurattavat asiat Arvio oppilashuollon palveluista ja niiden riittävyydestä, Yläkoulun yhteisöllisessä vuosikellossa mainitut asiat, painopistealueiden toteutuminen lukuvuoden lopulla, oppilashuoltoryhmän toimivuus ja yhteistyön sujuminen, KiVa-koulu kyselyt sekä sen seuraaminen, miten yksilökohtainen oppilashuolto pystyy noudattamaan lain edellyttämiä määräaikoja 5.3. Käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi Koulun oppilashuoltoryhmän kokouksista tehdään muistiot, jotka toimitetaan oppilashuollon ohjausryhmälle. Näiden pohjalta ohjausryhmä arvioi koulun toimintaa. Rehtori huolehtii muistioiden laatimisesta ja niiden toimittamisesta koulun tietojärjestelmään Seurannan aikataulu Oppilashuoltoryhmä valitsee toukokuun alkuun mennessä aiheet ja toiminnat, jotka toteutetaan seuraavan lukuvuoden aikana. Suunnitelma laaditaan vuosikellon muotoon syyskuun loppuun mennessä. Suunnitelmaa seurataan jatkuvasti ja tarkastetaan tammikuussa. Rehtori huolehtii kuluneen lukuvuoden toiminnan kirjaamisesta kesäkuun loppuun mennessä. Rehtori vastaa oppilashuoltotoiminnan toteutumisesta koululla Seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä Oppilashuollon ohjausryhmä seuraa oppilashuoltoryhmien toimintaa ja lukuvuoden aikana esillä olleita aiheita pääasiallisesti muistioiden ja vuosikellojen avulla. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon ohjausryhmä antaa koululle ohjausta ja palautetta oppilashuoltosuunnitelman toteutumisesta Keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille Oppilaille ja huoltajille keskeinen tiedotuskavava on Wilma, muille yhteistyökumppaneille tapaamisissa (esim laaja oppilashuoltoyhmä) ja sähköpostilla. 7

8 Liitteet: Liite 1: 8

9 Liite 2: Ohjauksen turvaverkko nuorille Keuruulla - siirtymä toiselle asteelle ja työelämään Peruskoulusta toiselle asteelle Kesäajan ohjausvastuut: Kesäkuu; yhteisvalinnan tulosten selvittyä yläkoulun opinto-ohjaaja päivystää ja seuraa, miten nuoret ovat sijoittuneet; tarvittaessa tapaamiset sovitut päivystyspäivät, jotka on ilmoitettu perusopetuksen päättäneille yläkoulun opinto-ohjaaja raportoi sähköpostitse nivelvaiheen opinto-ohjaajalle nuorista, joihin tulisi olla yhteydessä täydennyshaun aikaan (eivät ole tulleet valituiksi) Elokuu nivelvaiheen opinto-ohjaaja tarkistaa yhteisvalinnan listoilta, ovatko kaikki ottaneet opiskelupaikan vastaan -> soitto nuorelle/kotiin, jos paikkaa ei ole otettu vastaan sovitut päivystyspäivät, jotka on ilmoitettu perusopetuksen päättäneille Syyslukukauden ohjausvastuut yläkoulun opinto-ohjaajat, erityisopettajat ja nivelvaiheen opinto-ohjaaja osallistuvat lähialueiden toisen asteen oppilaitosten niveltietopalavereihin ja siirtävät tiedot toisen asteen/nivelvaiheen opinto-ohjaaja ohjaa niitä nuoria, jotka eivät ole kiinnittyneet mihinkään oppilaitokseen -> mahdollinen opintojen aloittaminen vielä syyslukukauden alussa Ohjausvastuut syksystä eteenpäin Keskeyttämistiedot toiselta asteelta etsivän nuorisotyön viranomaisena toimii nivelvaiheen opinto-ohjaaja nivelvaiheen opinto-ohjaaja on yhteydessä opintonsa keskeyttäneeseen nuoreen oppilaitos päättää ilmoittamisesta etsivälle nuorisotyölle Ohjauksen yhteistyö nivelvaiheen opinto-ohjaaja ohjaa nuoren tapauksesta riippuen koulutukseen (esim. ammattistartti), te-toimistoon tai Nuorten Navikka-palveluihin säännölliset yhteistyöpalaverit Navikan nuorten yksilövalmentajan kanssa Iso-N, nuorten kanssa työtä tekevien yhteiset palaverit -> toimintaperiaatteista sopiminen, tilannekartoitukset, nuorten elämänoloihin liittyvän tiedon kerääminen KY syksy 2012, päivitetty 5/2014 9

10 Liite 3: Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 10

11 11

12 12