Osallistujien esittäytymis- ja kuulumiskierros / Yleinen edunvalvonta

Transkriptio

1 Muistio: Luoteis-Lapin sosiaalityöntekijöiden ja etuuskäsittelijöiden verkostotapaaminen Aika: Torstai klo 9:30 14 Paikka: Muonion kunnantalo, valtuustosali, Puthaanrannantie 15, MUONIO Läsnäolijat: Anne-Maria Näkkäläjärvi, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta / PaKaste Annikki Kallioniemi, sosiaalisihteeri Enontekiön kunta Teija Stoor, etuuskäsittelijä Enontekiön kunta Annikki Autti, vastaava sosiaalityöntekijä Kittilän kunta Emmaleena Salla, kehittäjätyöntekijä Kittilän kunta / PaKaste Kirsti Viuhkola, vastaava sosiaalityöntekijä Kolarin kunta Katja Lehmuslehti, harjoittelija Kolarin kunta Maarit Kumpula, sosiaalityöntekijä Kolarin kunta Tuula Anunti, vs. sosiaalityöntekijä Muonion kunta Katja Kallo, sosiaalityöntekijä Muonion kunta Marja-Leena Isometsä, etuuskäsittelijä Muonion kunta Lahja Harju, sosiaalijohtaja Pellon kunta Johanna Korteniemi, lastenvalvoja-sosiaalityöntekijä Pellon kunta Kullervo Linna, sosiaalityöntekijä Pellon kunta Kerttu Vesterinen, erityissosiaalityöntekijä Poske / PaKaste Keijo Mattila, ylitarkastaja Aluehallintovirasto Asta Niskala, kehittämispäällikkö Poske (iltapäivän videolla) Osallistujien esittäytymis- ja kuulumiskierros / Yleinen edunvalvonta Sovittiin että Kerttu Vesterinen toimii puheenjohtajana ja Emmaleena Salla kirjoittaa muistion tapaamisesta. Puheenjohtaja Kerttu Vesterinen pyysi osallistujia kertomaan, miten edunvalvonta toimii kunnissa, kun yleisen edunvalvonnan palvelut ovat vuoden 2009 alusta lukien siirtyneet kunnilta valtion oikeusaputoimistoihin. Kolarissa, Kittilässä, Pellossa ja Muoniossa oltiin tyytyväisiä edunvalvonnan järjestelyyn. Enontekiöllä oltiin hieman huolissaan edunvalvonnan järjestämisestä. Edunvalvonnan asiakaskontaktien luonne muuttuu ja syntyy uusi roolijako, koska työntekijä ei ole enää samalla tavalla läsnä kuin

2 ennen. Pellossa on edunvalvonta asioissa oma työntekijä. Lisäksi kunnat ostavat lastensuojelun edunvalvojapalveluja siihen koulutetuilta edunvalvojilta Länsi-Pohjan alueelta (Pirjo Pöyhönen, Kaisi Peltoniemi). Esimerkiksi Kittilässä neljällä lapsella on omat edunvalvojansa, jonka koetaan rauhoittavan esimerkiksi riitaisia perhetilanteita. Annikki Kallioniemi kertoi PaKaste ohjausryhmän kuulumisia. Väestöliitto tarjoaisi parisuhdeneuvontakoulutusta etänä ja keskusteltiin, olisiko muilla kunnilla mielenkiintoa koulutusta kohtaan. Koulutusten rahoitusta selvitetään koko ajan ja asian etenemisestä tiedotetaan myöhemmin. Myös muut kunnat olivat kiinnostuneita koulutuksesta ja arvelivat siitä olevan hyötyä työskentelyssä. Enontekiö kertoi myös tulevasta Tulevaisuus täytyy keksiä seminaarista, joka pidetään Hetassa Tarkoituksena on pohtia, millainen tilanne on esimerkiksi vuonna Enontekiöllä alkaa myös Kuntajetti, jonka infotilaisuus pidetään perjantaina Enontekiöllä. Samainen infotilaisuus pidetään Muoniossa kello 14 alkaen. Tarkoituksena on järjestää johtamisen oppisopimuskoulutusta kuntatehtäviin. Kolarissa alkaa Jettikoulutus esimiehille, jonne on ilmoittautunut toistakymmentä osallistujaa. Lisätietoja Kuntajetistä saa Aila-Kaija Hjulbergiltä. Tällä hetkellä jokaisessa Luoteis-Lapin sosiaalitoimistossa työntekijöitä työllistävät eniten lastensuojeluasiat. Varsinkin Kittilässä lastensuojeluilmoitukset ovat kasvaneet huimasti. Annikki Autti kertoi, että paikallinen Kittilä-lehti on tulossa tekemään tilanteesta juttua lehteen maaliskuun alussa. Pellossa ikärakenne luo oman haasteensa sosiaalityölle (vanhukset). Myös avioerojen määrä on lisääntynyt, ja siksi esimerkiksi parisuhdeneuvontakoulutus olisi ajankohtainen ja hyvä. Lahja Harju toi esille, että ajatus toimeentulotuen siirtämisestä Kelalle ei ole hyvä, koska se johtaisi asiakkaiden pomputteluun. Tämä oli tullut esille myös kokeilussa, johon Pello oli aikoinaan osallistunut. Ylitarkastaja Keijo Mattila kertoi aluehallintoviraston kuulumisia. Vuoden alusta hallintoorganisaatioissa on tapahtunut muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet mm. työntekijöiden työtehtäviin. Lääninhallituksen lankaliittymänumerot ovat poistuneet käytöstä ja sähköpostit ovat nykyisin muotoa etunimi.sukunimi(at)avi.fi. Myös työntekijöitä on siirtynyt uusiin tehtäviin sekä uusia virkoja on avoinna. Ajankohtaisia asioita tällä hetkellä ovat itsemääräämisoikeuden säätelyn lainsäädäntö, jonka valmistelu on vihdoin aloitettu. Lastensuojelulain muutokset astuvat voimaan maaliskuun alussa, ja muutoksista järjestetään koulutus Rovaniemellä Koulutukseen saapuu Lotta Silvennoinen

3 ministeriöstä ja tilaisuuteen on mahdollisuus osallistua myös etänä (erikseen sovittava järjestävän tahon kanssa). Perhehoidon ja tukiperheiden palkkiot ja kulukorvaukset Ensiksi käytiin kuntakohtaisesti läpi, millä tavalla asia hoidetaan kussakin kunnassa ja mikä kuntien tilanne on. Tunturi-Lapin alueella on toteutettu hanke vuonna 2002, jonka aikana on tehty yhteisiä linjauksia tukiperheiden palkkioista. Perhehoidon palkkioista ei silloin päästy yhteisymmärrykseen. Kuntien edustajat olivat sitä mieltä, että yhtenäinen käytäntö Luoteis-Lapin alueella olisi hyvä, koska tällä hetkellä maksujen suuruudet vaihtelevat kunnittain. Päätettiin, että yhteisen luonnoksen valmistelua jatkettaisiin sähköpostin välityksellä. Annikki Autti ja Emmaleena Salla lähettävät Kittilän mallin muihin kuntiin, jonka jälkeen jokaisella on mahdollisuus kommentoida sitä ja antaa omia muutosehdotuksia ym. Toimeentulotukilain soveltamisohjeet Luoteis-Lapin kunnissa Keijo Mattila kertoi Soveltamisohjeiden reunaehdoista (diasarja liitteenä). Soveltamisohjeita laatiessa on tärkeä muistaa, että ohjeilla ei voida syrjäyttää lakia sekä etteivät ohjeet ole liian tiukkoja. Alustuksen jälkeen asiasta käytiin yhteistä keskustelua, minkälaisia soveltamisohjeita kunnissa tällä hetkellä on. Enontekiöllä ja Pellossa soveltamisohjeita ei vielä ole. Kittilässä, Muoniossa ja Kolarissa ohjeita ollaan päivittämässä. Kierroksen aikana esille nousi myös kysymyksiä, jotka olivat mietityttäneet työntekijöitä. Näitä olivat mm asumismenot, opiskelijat (esimerkiksi työharjoittelumatkat), terveyspalveluiden käyttö (fysioterapia, silmälasit), romanipuvut, hautausmenot, lastentarvikkeet, ensiasunto, omaisuuden ja varojen huomioiminen sekä ennaltaehkäisevä toimeentulotuen myöntäminen. Muonion luonnostelmamalli oli muiden kuntien mielestä hyvä esimerkki ja esille nousseita kysymyksiä käsiteltiin Muonion toimeentulotuen soveltamisohjeen luonnoksen avulla. Keijo Mattila muistutti, että asiakkaan pieniä säästöjä (184 ) ei lasketa tuloksi. Keskustelun aikana esille nousivat kuntakohtaiset erot (pitkät välimatkat, kulttuuri, ympäristö) ja sen takia yhtenäisen ohjeen tekeminen ei ole helppoa. Päätettiin, että jokainen kunta valmistelee luonnoksen toimeentulotuen soveltamisohjeesta seuraavaan tapaamiseen, jossa niitä käydään läpi.

4 Sosiaalihuoltolain uudistaminen Asta Niskala osallistui videolla iltapäivän ohjelmaan (diasarja liitteenä). Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista. Asta Niskala toimii tässä työryhmässä Lapin näkökulmasta. Hän toimii ns. linkkinä, koska välittää tietoa ministeriöstä mutta samalla myös välittää tietoa ministeriölle. Lain uudistaminen on tärkeää ja ajankohtaista, koska tällä hetkellä on monia eri lakeja, jotka säätelevät sosiaalialaa. Näistä laista esille nouseekin juuri sosiaalialan moninaisuus. Kuitenkin huolta herättää uudistuksen eteneminen, koska ensiksi uudistuu Terveydenhuoltolaki, sitten seuraa Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, jonka jälkeen vasta Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus. Pelkona onkin, jääkö sosiaaliala terveysalan taustalle. Tavoitteena sosiaalihuollon lainsäädännöllä on, että sosiaalihuolto tukee ja vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista sekä ehkäisee sosiaalisten ongelmien syntymistä ja lisääntymistä. Myös sosiaalipalvelujen saatavuus, asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus paranevat ja palvelut tuotetaan nykyistä tehokkaammin. Tavoitteena on myös vahvistaa yhteistyötä sosiaalihuollon, erityispalvelujen ja terveydenhuollon välillä sekä sosiaalihuollon edellytykset yhteistyöhön työ-, asunto- ja opetusviranomaisten, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa paranevat. Alustavissa linjauksissa yksilön rinnalle on nostettu myös yhteisön ja perheen merkitys. Sosiaalihuollon tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksilön, perheen sekä yhteisön hyvinvointia, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta tarjoamalla oikea-aikaisia ja hyvälaatuisia palveluja ja riittäviä etuuksia, vahvistamalla osallisuutta sekä ehkäisemällä syrjäytymistä ja köyhyyttä. Työryhmän alustavia ehdotuksia ohjaaviksi periaatteiksi ovat sosiaalinen vastuu, kokonaisvaltaisuus, universaalisuus, yhdenvertaisuus, erilaisuus ja yhteisyys, asiakaslähtöisyys ja osallisuus, valinnanvapaus, avoimuus ja luottamuksellisuus sekä julkinen vastuu. Asta Niskala nosti esille, että teksteistä puutuvat vielä sosiaalihuollolle tutut sanat kuten hoiva/kontrolli, mutta ne tulevat varmasti esille myöhemmässä vaiheessa valmistelua.

5 Oulussa pidetään avoin sosiaalihuoltolain tilaisuus kello Asta Niskala aikoi tiedustella pienryhmän puheenjohtajalta Hannu Kallungilta, voiko hän lähettää kuntien edustajille viimeisen diaesityksen sekä kutsun kyseiseen tilaisuuteen. Luoteis-Lapin seutuseminaari Kerttu Vesterinen kertoi, että Lapin lääninhallitus, Lapin Liitto, Lapin sairaanhoitopiiri, Poske ja Terveys ry järjestävät kaksipäiväiset Hyvinvoinnin Seutuseminaarit viidellä seudulla kevään 2010 aikana (tiedote liitteenä). Tunturi-Lapin seutuseminaari pidetään Muonion yläkoulun auditoriossa. Seminaarin teemoina ovat Lapin Hyvinvointiohjelma, kuntien strategiatyön tukeminen / strategiaopas, hyvinvointiohjelman osa-alueet sekä paikalliset hyvät käytännöt ja ohjelmat. Kunnat ja järjestöt pystyvät vaikuttamaan ohjelman sisältöön sekä siihen, millaisia asioita työpajatyöskentelyssä halutaan käydä läpi. Seutuseminaareista tulee tarkempi ohjelma ja kutsut helmikuussa, jolloin ohjelma lähetetään kuntien työntekijöille, päättäjille, järjestöjen ja säätiöiden edustajille. Seutuseminaarin kaksipäiväisyys mietitytti kuntien edustajia sekä miten seminaari poikkeaa muista aiemmista. Tällä hetkellä kunnat valmistelevat useita eri strategioita/suunnitelmia yhtä aikaa (esimerkiksi päihdestrategia, lastensuojelusuunnitelma) ja meneillä onkin niin sanottu strategiavillitys. Tämän koetaan rikkovan työskentelyä, koska useiden suunnitelmien samanaikainen työstäminen vie työntekijöiltä aikaa. Suunnitelmat myös vaativat kaikkien sitoutumista, jotteivät asiat jää vain paperille. Koska rakenneasiat mietityttävät kuntien työntekijöitä, voisivat ne olla jotenkin esillä seminaarissa. Myös yhteistyötä terveydenhuollon kanssa voisi miettiä. Seuraava verkostotapaaminen Enontekiöllä Jokaisen kunnan edustaja piti tärkeänä verkostotapaamisia ja seuraava tapaaminen päätettiin pitää Enontekiöllä kello 10 alkaen. Tapaamisen teemaksi sovittiin toimeentulotuen soveltamisohjeiden jatkotyöstäminen ja mukaan pyydetään myös Marja Metsola Muoniosta ja sosiaalitarkastaja Elina Uusitalo Aluehallintovirastosta, joka on

6 perehtynyt toimeentulotukiasioihin. Jokainen kunta miettii ennen verkostotapaamista kysymykset valmiiksi Elinalle, jotta hän voi tutustua niihin etukäteen ja vastata tapaamisessa. Tavoitteena on, että jokaisella kunnalla olisi ainakin jonkinlainen luonnos omasta soveltamisohjeesta, joita käytäisiin sitten yhdessä läpi. Kuntien edustajat myös toivoivat, että verkostotapaamisissa käsiteltäisiin ajankohtaisia oikeuspäätöksiä. Myös vammaispalvelulaki voisi olla yksi päivän aihe, ja asiasta voisi olla puhumassa ensiksi alustaja, jonka jälkeen jatkettaisiin yhteisellä keskustelulla ohjelman laatimisesta, kuntien ennakkotehtävistä, tapaamisen koollekutsumisesta ja käytännön järjestelyistä huolehtivat Emmaleena Salla ja Anne-Maria Näkkäläjärvi. Muistion kirjasi Emmaleena Salla, kehittäjätyöntekijä Kittilän kunta / PaKaste. Muistion tarkasti Kerttu Vesterinen, erityissosiaalityöntekijä, Poske / PaKaste.