OHJELMAVIESTINNÄN TAVOITTEET VUONNA 2014

Transkriptio

1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman VIESTINTÄSUUNNITELMA 2014 Viestintäsuunnitelman on laatinut maa ja metsätalousministeriön maaseutuverkosto ja maaseudun kehittämisyksiköiden sekä Maaseutuviraston yhteinen ohjelmaviestintää yhteen sovittava ryhmä. Se koskee sekä vuosien että ohjelmaa. Suunnitelma on hyväksytty Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomiteassa SISÄLLYS OHJELMAVIESTINNÄN TAVOITTEET VUONNA OHJELMA TUNNETAAN: Tietoa on tarjolla vanhan ohjelman sulkemisesta ja uuden ohjelmakauden muutoksista... 1 OHJELMAN TULOKSISTA TIEDETÄÄN: Tarjolla on tietoa ohjelman vaikutuksista ja hyvistä esimerkeistä... 3 VIESTINNÄN TYÖKALUT OVAT VALMIINA UUTEEN KAUTEEN... 5 VIESTINNÄN SEURANTA... 6 PÄÄTAPAHTUMAT... 7 VIESTINNÄN BUDJETTI JA TYÖNJAOT... 7 Ohjelmaviestinnän ohjenuorana on visio: "Ohjelmakauden aikana Suomen maaseudun ja sen kehittämisen myönteinen imago vahvistuu. Ohjelma ja sen tarjoamat tukimahdollisuudet tunnetaan hyvin ja niitä hyödynnetään kattavasti eri puolilla maata." Ohjelmakauden viestinnällä tehdään tunnetuksi ohjelmaa ja sen mahdollisuuksia, parannetaan EU-rahoituksen läpinäkyvyyttä, välitetään hyviä käytäntöjä ja vahvistetaan maaseudun kehittäjien yhteistyötä sekä herätetään keskustelua maaseudun kehittämisestä ja luodaan maaseutumielikuvia. OHJELMAVIESTINNÄN TAVOITTEET VUONNA 2014 Ohjelmakausien välisenä siirtymävuonna viestinnän päätavoite on pitää maaseutuverkoston toimijat ja media tietoisina uuden ohjelman valmistelusta ja käyttöönotosta. Vanhan ohjelman viimeisten varojen käyttöä edistetään ja ohjelmakauden sulkemista sujuvoitetaan riittävällä tiedotuksella. Kaikessa viestinnässä hyödynnetään ohjelmakaudella aikaansaatua ja vaikuttavuutta tuodaan esiin konkreettisten tarinoiden kautta. Ennen kuin uuden ohjelman tukia voidaan markkinoida, tiedon leviäminen maaseuturahoituksen vaikutuksista ja toteutetuista hankkeista on viestinnän päätavoite suuren yleisön suuntaan. Siirtymävuonna panostetaan erityisesti maaseutuverkoston sisäiseen viestintään. Vuoden teemana on Yhteistyöllä menestystä, jonka puitteissa valmistellaan toimijoita uuteen, entistä sujuvampaan ohjelmakauteen, jaetaan hyviä käytäntöjä ja opitaan tähän mennessä tehdystä. Viestinnän hyviä käytäntöjä levitetään ohjelmaviestijöiden kesken ja viestintäyhteistyötä tiivistetään ja uudistetaan uudelle kaudelle. Maaseutu.fi-sivuston uudistus ja sivuston lanseeraus ovat keskeisimpiä vuoden toimia. OHJELMA TUNNETAAN: Tietoa on tarjolla vanhan ohjelman sulkemisesta ja uuden ohjelmakauden muutoksista Ohjelmaviestintä seuraa uuden maaseutuohjelman valmistelua jatkuvasti. Keskeisten medioiden kanssa tehdään jatkuvaa yhteistyötä. Uuden kauden lähestymisestä tiedotetaan säännöllisesti: tarjotaan CAP-uudistuksen taustatietoa, tietoa ajankohtaisesta valmistelutilanteesta, aikataulutetaan tulevia etappeja

2 2 (7) ja kerrotaan, mikä uudessa ohjelmassa tulee muuttumaan. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa viestitään ohjelman mahdollisuuksista ja tukien hakemisesta. Aikataulut tuovat haasteita viestinnälle, sillä komission odotetaan hyväksyvän ohjelman lopullisesti vasta loppuvuodesta Ennen ohjelman täysipainoista käynnistymistä viritetään myönteisiä odotuksia maaseutuohjelmalle ja muistutetaan tämän työkalun olemassaolosta. Yritys-, hanke- ja rakennetukien avautumista sähköiseen hakuun pohjustetaan kertomalla uudesta Hyrrä-verkkopalvelusta. Hyrrästä kerrottaessa korostetaan sen vähentävän paperinpyöritystä ja asiointitarvetta toimistoissa sekä mahdollistavan keskittymisen varsinaiseen kehittämiseen. Viljelijätukien sähköinen asiointi on saanut hyvää palautetta, ja sen markkinointia viljelijöille jatketaan. Sähköinen asiointi on yksi Mavin viestinnän pääpainopisteistä ja läpileikkaavana kerrottaessa myös ohjelman tuista. Uuden ohjelman hyväksymisen jälkeen alkaa täysimääräinen tukien markkinointi. Viestintä kohdistetaan tarkasti eri tukimuotojen kohderyhmille. Tarkoituksena on herättää ihmiset pohtimaan, miten itse kukin voi hyötyä maaseutuohjelmasta ja mitä jokainen voi tehdä maaseudun hyväksi. Alkukaudella panostetaan ohjelman toimijoiden viestintäkoulutukseen, jotta tuensaajat saavat kattavaa tietoa ohjelmasta eri lähteistä. ELY-keskusten ja toimintaryhmien ohella keskeisiä viestintäkoulutuksen kohderyhmiä ovat kuntien maaseutusihteerit, neuvojat ja rahoittajat. Viestinnän tavoitteena on edistää ohjelmavarojen hyödyntämistä. Ohjelmakauden loppupuolella tukia markkinoidaan alueellisesi niiltä osin kun varoja on sitomatta. Erityisesti laajakaistahankkeiden aktivoimista jatketaan. Hankkeita muistutetaan maksatusten hakemisesta ja muista sulkemisen käytännöistä. Leader-brändin pilottihankkeessa on vuonna 2013 tuotettu Leader-työlle yhteinen ydinviesti ja ilme. Uusi brändi otetaan käyttöön vuoden alussa, jolloin alkaa Leader-ryhmien masinoima alueellinen ja paikallinen lanseeraus. Kampanjan aikana paikalliset toimijat esittelevät Leader-työn aikaansaannoksia avaamalla tukea saaneita kohteita Open days -hengessä. Maaseutuverkosto ja Leader-brändin työryhmä tuottavat koulutuspaketin uudesta konseptista sekä Leader-työtä esittelevän animaation. Uusi Leadersuomi.fisivusto avautuu vuoden alussa Suomen Kylätoiminnan verkkosivujen alaisuudessa. Sivuja suunnitellaan kiinteästi Maaseutu.fi.sivuston rinnalla, siten että päällekkäisyyksiltä vältytään. Leader-ryhmät tulevat jatkossa tuottamaan omaa sisältöään niin Maaseutu.fi- kuin Leadersuomi.fi -sivustoille. Viestintätoimet - Uuden kauden valmistelua seuraavat verkkosivut Maaseutu.fi/maaseutu2020 ja MMM.fi/cap Uuden ohjelman ensimmäinen viestintäpaketti on käytössä: sähköiset esitteet, roll upit/posterit - CAP:n tiedotuskiertue yhdessä MMM:n viestinnän ja Eurooppa-tiedotuksen kanssa - Muut esittely- ja koulutustilaisuudet sekä Kysy maaseutuohjelmasta -päivystys - Toimittaja-briifit - Ajankohtais- ja kampanjaviestintä sähköisillä foorumeilla: Maaseutu.fi/Landsbygd.fi/ Rural.fi, MMM.fi, Mavi.fi ja Aitta-ekstranet., Facebook-sivu, YouTube-kanava ja Twitter-tili - Maaseutu.fi-sivuston markkinointi - Aitta- ja Liiteri uutiskirjeet - MaaseutuPlus-lehden artikkelit (kaikista ohjelmaviestinnän aiheista) - Hyrrän viestintäsuunnitelman toteutus: Demo ja videot, esite - Sähköisen tukihaun markkinointi viljelijöille sekä materiaalien valmistaminen hallinnon viestinnän tueksi - Videot kosteikoista, perinnebiotoopeista ja eläinten hyvinvoinnista: - Ruovikon niitto/rantojen hoito -opas - Hakuopas

3 3 (7) - Tiedotuskyltit uusille hankkeille - Sisäinen viestintä sulkemisesta sekä tietoa sulkemisen etenemisestä, (Aitta) - Leader-brändin koulutuspaketti: sis. pp-esityksen, esitteen, animaation. Leadersuomi.fi avautuu. Seuranta - Palaute yhteistyökumppaneilta ja erityisesti kentän toimijoilta - Sähköisten hakemusten määrä (Vipu ja Hyrrä) - Uutiskirjeseuranta, sosiaalisen median seuraajien määrä - Verkkokävijät, sähköisten oppaiden ja videoiden latausmäärät - CAP-uudistuksen näkyvyys keskeisissä medioissa: Maaseudun Tulevaisuus, Landsbygdens Folk, Yle, ammattilehdet - Leader-brändin tunnettuustutkimus OHJELMAN TULOKSISTA TIEDETÄÄN: Tarjolla on tietoa ohjelman vaikutuksista ja hyvistä esimerkeistä Tulosviestinnällä kerrotaan ohjelman vaikutuksista ja esitellään toteutettuja hankkeita. Tulosten esiin nostaminen on tärkeää myös kerrottaessa uudesta ohjelmakaudesta, sillä sen kautta perustellaan varojen käyttöä, luodaan myönteistä kuvaa Euroopan unionista ja innostetaan hyödyntämään uutta ohjelmaa. Viestinnässä on vastattava kysymykseen: "miten minä olen hyötynyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta? Mikä vaikutus EU:lla on ollut suomalaisten arkeen?". Siten on perusteltavissa ohjelman pääviesti: Hyvinvoiva maaseutu on kansallinen voimavara. Viestinnän materiaalina on MMM:n ja Mavin tuottama tieto ohjelman etenemisestä. Ohjelmakauden arvioinnin vuosiraportti valmistuu keväällä, ja vuosikertomus julkistetaan kesäkuussa. Arviointi tarkastelee ohjelman työllisyysvaikutuksia ja vaikutuksia aluetalouteen. Vuoden aikana valmistuu myös maatalouden ympäristötyötä koskevan MYTVAS 3 -tutkimuksen loppuraportti. Vaikutuksista kerrotaan eri ohjelman kokonaisuuksiin keskittyvissä teema-artikkeleissa. Havainnollistamisessa voidaan hyödyntää myös infografiikkaa. Tuloksista viestimisen edellytys on sujuva ohjelman seurantaprosessi. Yhteistyö seurantajärjestelmien kehittämisessä (Hyrrä ja Hyrrä dw) on tärkeää, jotta viestinnän tarpeet huomioidaan uudistuksessa. Hankkeiden poimiminen rekisteristä on saatava helpommaksi ja niiden peukuttaminen hyvänä esimerkkinä on toivottu ominaisuus. Parhaiden käytäntöjen keruu saataisiin näin systematisoitua. Tulosten havainnollistamiseen suunnitellaan karttasovellusta, jossa hankkeiden etsiminen onnistuu tietyltä alueelta. Hankkeet voivat lisätä itse itsensä kartalle. Suurta yleisöä lähestytään tuottamalla laajalevikkinen liitelehti. Lehti julkaistaan ilmoitusliitteenä Helsingin Sanomissa koko maan jakelulla sekä 3 5 maakuntalehdessä siten, että jakelu on mahdollisimman kattava valtakunnallisesti. Lehti esittelee ohjelman tuloksia yleiskiinnostavalla tavalla, joka puhuttelee myös lukijaa, joka ei ole perehtynyt maaseutuohjelman maailmaan. Lehden toivotaan lisäävän ymmärrystä ohjelman vaikutuksista sekä innostavan ihmisiä toteuttamaan ideoitaan ja hakemaan rahoitusta jatkossa. Lehti toteutetaan yhteistyössä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kanssa, kuten vuonna 2010 ilmestynyt Maavara-lehti. Rahoittajat ovat lehden taustalla, mutta pääroolissa ovat ihmiset, jotka ovat toteuttaneet ohjelmaa. Ihmiset nousevat esiin myös Facebook-kampanjassa, jossa yrittäjiä ja kehittäjiä rohkaistaan kertomaan oma tarinansa. Ohjelmaa yrityksessään, hankkeessaan tai maatilallaan hyödyntäneiden ja tarinansa kertoneiden kesken arvotaan kuukausittain palkintoja. Kampanjan tavoitteena on tuoda esiin, että yksittäisillä teoilla tehdään vaikutuksia, ja että meistä jokaisen kannattaa miettiä, mitä voisi tehdä oman maaseutunsa hyväksi. Yrittäjä- ja hanketarinoita vinkataan eteenpäin muille medioille.

4 4 (7) Vuonna 2011 lämpimän vastaanoton saanut Landepaku-kiertue käynnistyy uudelleen. Kiertue levittää tietoa maaseutuohjelman alueellisista tuloksista ja uuden ohjelman mahdollisuuksista sekä virittää intoa maaseudun kehittämiseen ennen kuin uudet tuet saadaan hakuun. Maaseutuverkostoyksikkö koordinoi kiertueen yhdessä Leader-ryhmien, ELY:jen ja kylätoimijoiden kanssa. Alueelliset ja paikalliset toimijat ideoivat itselleen soveltuvat tavat hyödyntää pakua. Mukaan on mahdollista ottaa myös paikallisten yrittäjien tuotteita. Maaseutuverkosto hankkii kiertueelle myymäläauton, joka on varustettu ohjelman esittelymateriaalilla. Kiertueen etenemistä seurataan Facebookissa, jonka kautta maaseututoimijat voivat jakaa hyviä ideoitaan. Alueet nousevat esiin myös Maaseutu.fi-sivustolla, jonne kerätään perinteinen juttusarja kunkin alueen tuloksista. Maaseutuverkoston vuoden kohokohta on marraskuinen Maaseutugaala, jossa kolmannen Parhaat käytännöt -kilpailun voittajat julistetaan. Parhaat käytännöt -kilpailu kerää maaseutuohjelman helmiä jaettavaksi maaseutuverkostossa. Hyvät esimerkit hyödynnetään täysimääräisesti viestinnässä ulospäin erityisesti kansalaisille ja ohjelman rahoittajille. Kisaprosessin tarkoituksena on myös jakaa ohjelman toteuttajien kesken kokemuksia siitä, kuinka hyvissä hankkeissa on ratkaistu yleisiä ongelmakohtia ja kuinka on onnistuttu. Maaseutuverkoston sisällä on oleellista jakaa kokemuksia myös hankearjen pullonkauloista, jotta toimintaa saadaan kehitettyä. Tavoitteena on synnyttää uusia hankkeita ja kasvattaa hankeosaamista. Sama tavoite on hanketreffeillä, joilla ohjelman toteuttajat pääsevät vaihtamaan ajatuksiaan eri teemojen ympärillä. Vuonna 2013 alkaneiden treffien aiheita ovat lähiruoka ja ympäristö sekä kulttuuri ja hyvinvointi. Treffien antia kanavoidaan teemojen kannalta oleellisiin ammattilehtiin. Viestintätoimet - Laajalevikkinen Maavara-liitelehti ohjelman tuloksista - Sisäinen viestintä hallinnon toimijoille arvioinnin suosituksista - Tiedote MYTVAS 3 -tutkimuksen tuloksista - Tukien julkistamisen yhteydessä tuodaan esiin tukien vaikutuksia yhteistyössä Mavin kanssa - Landepaku-kiertueen kumppani on kilpailutettu ja viestintä organisoitu yhdessä sidosryhmien kanssa - Some-kanavat ovat käytössä Landepaku-kiertueelle - Median aktivoiminen Landepaku-kiertueella, erityisesti paikallismediat - Mediakumppanit on valjastettu Parhaat käytännöt kilpailuun - Parhaat käytännöt -kilpailussa menestyneet esillä liitelehdissä ja muissa viestintämateriaaleissa - Juttuja ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta mm. Maaseutu.fi-sivustolla ja uutiskirjeissä - Hankkeet ja tuensaajat esittelevät itsensä Maaseutu.fi-sivuston uuden ominaisuuden avulla - Maaseutu.fi-sivuston karttasovellus on käytössä ja hankkeet lisäävät itsensä kartalle - Kuvapankkia ylläpidetään ja kehitetään Maaseutu.fi-sivustolla - Ammattilehdille on kohdennettu viestintää hanketreffeistä - Maaseutuverkoston tapahtumien tuloksia on nostettu esiin Maaseutu.fi-sivustolla ja uutiskirjeissä - SOME-kampanja on innostanut hankkeita ja yrittäjiä esittelemään oman tarinansa, joita hyödynnetään ohjelmaviestinnässä - Videoita valtakunnallisista hankkeista on tehty lisää - Koulutusvideo toimintaryhmien hallitustyöskentelystä on käytössä - Uuden ohjelman tiedotuskylttien toimittaja on valittu ja jakelu on järjestetty Seuranta - Mediaseuranta maaseutuohjelman vaikutuksista, mitä ohjelmarahalla on saatu aikaan - Parhaat käytännöt -kilpailun mediaseuranta, erityisesti paikallislehdet ja aluemediat - Liitelehden lukijatutkimus - Maaseutu.fi-sivuston ja Tilaa elämälle -juttusarjan lataukset - Audiomateriaalin latauskerrat

5 5 (7) - Yrittäjätarinakampanjassa itsensä esitelleiden määrä ja postausten leviäminen - Koulutusten ja tapahtumien palaute VIESTINNÄN TYÖKALUT OVAT VALMIINA UUTEEN KAUTEEN Vuosi 2014 on haastava ylimenokausi, jolloin on huomioitava sekä vanha että uusi ohjelmakausi. Viestinnän tarpeet ovat suuret ja tiedonvaihtoa tapahtuu monella eri tasolla: EU-elimistä tulee tietoa säädösten valmistumisesta, ja komissio käsittelee ohjelmaluonnosta; hallinto valmistelee toimeenpanoa; maaseutuverkostoyksikkö organisoituu uudelleen osana Mavia ja jälleen uuden ohjelmakauden alkaessa; ohjelman toimijat on pidettävä ajan tasalla uudistuksista; alueet valmistautuvat omiin ohjelmiinsa; uudet Leader-ryhmät muodostetaan; maaseudun kehittäjät on pidettävä mukana toiminnassa ja uusia on houkuteltava mukaan. Medialla on suuri rooli pitää kansalaiset tietoisina muutoksista. Osana uuden ohjelman viestinnän linjauksia laaditaan graafinen ohjeistus sekä markkinointisuunnitelma ja sosiaalisen median strategia. Ohjelmaviestinnän linjaukset nostetaan esille maaseutuverkoston koulutuksissa siten, että kaikilla toimijoilla valmiudet kertoa perusasiat ohjelman tavoitteista. Ohjelmakauden ydinviestejä hiotaan yhdessä viestintätoimiston kanssa ja ohjelmaviestinnän tarpeisiin luodaan perus viestintäpaketti (ks. kohta ohjelma tunnetaan). Maaseutuohjelman viestinnässä etsitään edelleen aktiivisesti kumppaneita, joiden kanssa viestintää voidaan tehostaa. Yhteistyö ohjelman eri teemojen ympärillä on todettu hedelmälliseksi. Vuosi 2014 on Suomenlahti-vuosi, jolloin erityisesti maatalouden ympäristötyö ja toimet ravinnekuormituksen vähentämiseksi ovat esillä. Viestintäyhteistyötä tehdään erityisesti Suomen Kylätoiminnan, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, rakennerahastojen ja Itämeri-viestijöiden kanssa. Kumppaniorganisaatioiden tiedottajista kootun maaseutuviestijäverkoston työtä jatketaan. Mediakontakteja vahvistetaan kartoittamalla avaintoimittaja keskeisistä medioista. Uuden ohjelmakauden viestinnän suunnittelussa on korostettu alueellisen viestinnän vahvistamista. Tavoitteena on, että eri puolilla maata tehdystä viestinnästä saataisiin entistä enemmän synergiaetuja. Alueellisilla ja paikallisilla viestijöillä on parhaat mahdollisuudet tavoittaa ohjelman tuensaajat ja paikalliset mediat. Maaseutu.fi-sivusto siirtyy huhtikuussa Mikrosoft Share Point -alustalle ja Mavin palvelimelle. Sivuston uudistuksessa ohjelmaviestinnän keskeisten sivustojen roolia on kirkastettu ja päällekkäistä tietoa on karsittu. Uudella Maaseutu.fi-sivustolla maaseutuverkoston toimijoiden on mahdollista helpommin osallistua sisällöntuotantoon kirjoittamalla vieraskynä-artikkeleita, jakamalla valokuvia ja laatimalla hankeesittelyjä. Erityisesti alueiden viestijöiden on jatkossa helpompi päivittää sivustoa. Uudistuksessa sivustolle avataan Maaseutufoorumi, jolla maaseudun kehittäjät voivat keskustella itselleen tärkeistä aihepiireistä ja etsiä vertaistukea. Keskustelupalstan markkinointiin on panostettava yhdessä kumppaneiden kanssa. Myös kuvapankkia uudistetaan samassa yhteydessä. Mavin verkkosivut uudistuvat loppuvuodesta 2013, ja ministeriön vuoden 2014 aikana. Kumppanuussopimus velvoittaa EU:n rahastoja tiiviimpään kanssakäymiseen, mitä edistetään myös tiivistämällä yhteistyötä eri rahastojen viestijöiden välillä. Maaseuturahaston viestintä on mukana rakennerahastojen viestintäverkostossa ja seuraa verkkoviestinnän kehittämistä sillä puolella. Rahastoille luodaan yhteinen portaali EU-rahastot.fi. Uusia toimijoita ohjelmaan tulee European Innovation Partnership- eli EIP -ryhmien kautta. Ryhmien muodostaminen tapahtuu ensi vuonna, ja ohjelmaviestintä varautuu huomioimaan niiden viestintätarpeet. Paikallisen kehittämisen laajeneminen kaupunkeihin tuo puolestaan uuden kohderyhmän Leader-viestinnälle.

6 6 (7) Viestintätoimet - Maaseutu.fi-sivusto uudistuu - Maaseutufoorumi-keskustelupalsta avautuu - Mavi.fi ja MMM.fi uudistuvat - Liiteri- ja Aitta -uutiskirjeitä kehitetään - CAP-viestinnän suunnittelua ja toteutusta tehdään yhdessä MMM:n viestintäyksikön ja Mavin kanssa - Uuden ohjelman viestintäsuunnitelma (sis. graafinen ohje, markkinointisuunnitelma ja some-strategia) on laadittu ja viestintä järjestetty alueilla - Uuden ohjelman ydinviestit on määritelty - Viestinnän asiat ovat mukana ohjelman toimeenpanon koulutuksissa - Viestinnän peruspaketti on valmis: Esitteet ja esittelymateriaalit - Viestintäverkoston ajankohtaiskirje tuottaa tietoa viestintäihmisille - Viestintäverkoston tapaamisissa jaetaan hyviä viestinnän käytäntöjä ja suunnitellaan yhdessä viestintää - Ohjelmaviestijän ohje on saatavilla - Hanke- ja verkostotapaaminen (yhdessä YTR:n kanssa) hyödynnetään viestinnällisesti - Rakennerahastoviestijäverkoston kokoukset - Kevätkylvö- ja Sadonkorjuuseminaarit (Rakennerahastot) - EU-rahastot.fi-verkkosivusto (eurahastot/eurahoitus) avataan - Kalatalousrahaston aiheet esillä ohjelman viestintäkanavilla - EIP-ryhmille on luotu viestintäkanavat - Verkosto- ja hankeseminaari (YTR), konseptin kehittäminen - Maaseututiedottajien tapaaminen ja some-ryhmän perustaminen - Medialistaukset ja -kontaktoinnit Seuranta - Yhteistyössä toteutetut koulutukset ja seminaarit - Palaute yhteistyökumppaneilta ja järjestetyistä tilaisuuksista - Kysely maaseutuverkoston toiminnasta (vrt. vuodet 2010 ja 2012) - Tunnettuustutkimuksen uusiminen vuonna 2015 VIESTINNÄN SEURANTA Viestinnän tavoitteille on asetettu mittarit, joiden seuranta on määritelty kunkin tavoitteen kohdalla. Viestinnän seurannan apuna on päivittäinen, sähköinen mediaseuranta. Mavilla käytössä on Mbrain, MMM:llä STT-Amon ja Witpik. Mediaseurannan palveluja tarkastellaan vuoden aikana. Samoin kehitetään tiedotteiden jakelua ja asiakashallintaa (CRM). Ohjelmaviestinnän tavoitteiden määrittelemiseksi ja tulosten raportoimiseksi viestijät ja johto kokoontuvat säännöllisesti. Kevään tapaamisessa tehdään silmäys ohjelman tilanteeseen ja edelliseen vuoteen vuosiraportin pohjalta ja suunnitellaan tulevia viestintätarpeita. Syyskokouksen tarkoituksena on suunnitella seuraavan vuoden viestintäsuunnitelmaa ja tehdä väliaika-arvio kuluvan vuoden viestintäsuunnitelman toteutumisesta. Kokousten tarkoituksena on sitoa viestintä tiiviimmin ohjelman toteutukseen ja mahdollistaa nopeampien korjausliikkeiden tekeminen. Seurantakomitea hyväksyy vuosittaiset viestintäsuunnitelmat sekä vuosiraportin osana koko ohjelman vuosikertomusta. Maaseutuverkoston viestintää raportoidaan myös verkoston omassa vuosikertomuksessa. Ohjelmakauden päätteeksi tarkastellaan viestinnän tuloksia ja arvioidaan viestinnän vaikuttavuutta. Monien viestintähankkeiden päättyessä on tärkeää saada talteen hankkeiden työ, niissä syntynyt osaaminen ja kokemukset. Maaseutugaalaan kootaan kavalkadi ohjelmakaudella tehdystä työstä.

7 7 (7) PÄÄTAPAHTUMAT Maaseutuverkoston tapahtumat löytyvät Maaseutu.fi-sivuston tapahtumakalenterista, johon maaseututoimijat voivat itse viedä tapahtumansa. Suurta yleisöä kiinnostavista tapahtumista ja erityisesti niiden tuloksista laaditaan tiedotteita. Tapahtumista voidaan vinkata suoraan keskeisille medioille. Tarvittaessa järjestetään myös tiedotustilaisuuksia tai toimittajaretkiä. Maaseutuverkostoyksikkö jatkaa oman ajankohtaistiedotteensa julkaisua. Tapahtumien antia esitellään Maaseutu.fi-sivustolla ja uutiskirje Liiterissä. VIESTINNÄN BUDJETTI JA TYÖNJAOT Ohjelmaviestintää tekee kokoaikaisesti yksi tiedottaja verkostoyksikössä. Osa-aikaisesti ohjelmaviestinnän tehtäviä tekevät verkostokoordinaattori verkostoyksikössä, tiedottajat maaseudun kehittämisyksikössä ja Mavissa sekä hallinnollinen avustaja maaseudun kehittämisyksikössä. Nämä muodostavat ohjelmatiedottajien tiimin, joka kokoontuu noin kolmen viikon välein. Lisäksi verkostosihteerillä on oleellinen rooli viestinnän kilpailutuksissa. Maaseutuverkostoyksikön siirtyminen Maviin alkuvuodesta ja toisaalta yksikön työsuhteiden päättyminen vuoden lopulla asettavat paineita aikataulutukseen. Ohjelmaviestintää yhteen sovittava ryhmä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman viestintäsuunnitelman toteutusta yhteen sovittava ryhmä asetettiin Viestintäryhmä laatii vuosittaiset ohjelman viestintäsuunnitelmat ja seuraa niiden toteutumista. Ryhmän toimiaikaa jatketaan vuoden 2014 loppuun asti, ja ryhmän tehtäviin lisätään uuden maaseutuohjelman viestinnän valmistelu. Ohjelmakauden teknisellä avulla on esitetty palkattavaksi alueellisia tiedottajia, jotka toimisivat tiiviissä yhteistyössä neljän ohjelmatiedottajan kanssa. Aluetiedottajat täydentävät alueellisia viestintähankkeita, jotta ohjelman viestintäverkostosta saadaan mahdollisimman kattava. Aluetiedottajilla on merkittävä rooli oman alueensa maaseutuviestinnän koordinoijina. Ohjelman alueellisen viestintäverkoston toiminta Maaseutuverkostoyksikkö järjestää ohjelman alueellisten viestintäyhdyshenkilöiden (jäseniä ELYkeskuksista, toimintaryhmistä ja kunnista) tapaamisen 1 2 kertaa vuodessa. Videokokouksia järjestetään tarpeen mukaan. Lisäksi ohjelmatiedottajat koostavat verkostolle säännöllisesti kirjeen ajankohtaisista aiheista. Tapaamisten tarkoituksena on ennen kaikkea keskustella ajankohtaisista viestinnän kysymyksistä ja hyvistä käytännöistä sekä lisätä ohjelmaviestinnän osaamista. Viestintäverkoston toimintaa kehitetään edelleen työstämällä uuden ohjelmakauden suunnitelmia Aitan työtilassa. Ohjelmatiedottajille luodaan oma sivu Maaseutu.fi-sivustolle, josta löytyvät muun muassa uuden ohjelmatiedottajan ohjeet. Tavoitteena on entistä vuorovaikutteisempi kaksisuuntainen yhteistyö, joka entistä paremmin tukisi alueiden omaleimaista viestintää ja ruokkisi valtakunnantason viestintää. Valtaosa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvästä viestinnästä rahoitetaan teknisestä avusta. Teknistä apua koskevissa suunnitelmissa viestintään on varattu vuosille yhteensä euroa. Vuonna 2014 ohjelmaviestintään on varattu teknisen avun suunnitelmassa yhteensä euroa. Tästä MMM:n osalta , Mavin ja maaseutuverkostoyksikön euroa. Varat on jaettu erilliseen viestinnän hankekohtaiseen budjettiin, jossa on määritelty kullekin viestintätoimelle vastuuhenkilö ja -taho.