Opiskelijoiden avomuotoinen mielenterveyskuntoutus (OPI)
|
|
- Aili Saaristo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opiskelijoiden avomuotoinen mielenterveyskuntoutus (OPI) Kaija Appelqvist-Schmidlechner erikoistutkija, FT LASTEN JA NUORTEN KOULUTUKSELLINEN TASA-ARVO JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN -SEMINAARI
2 Esityksen sisältö OPI-kuntoutus mitä se on? Tutkimustuloksia: Keitä olivat OPI-kuntoutukseen osallistuneet? Oliko kuntoutuksesta hyötyä? Nuoret mielenterveyskuntoutujat ja toiseus tutkimustuloksia OPIkuntoutujista Mitä on olla nuori mielenterveyskuntoutuja?
3 OPI-kuntoutus mitä se on?
4 OPI-kuntoutus Avomuotoista mielenterveyskuntoutusta, johon voi osallistua opintojen ohella Kohderyhmänä16-25-vuotiaat ammattioppilaitosten opiskelijat, joilla on diagnosoitu masennus- tai ahdistuneisuushäiriö (lääkärin B- lausunto) Tavoitteena tukea opiskelijaa opiskeluissa ja elämänhallinnassa sekä tarvittaessa hoitoon hakeutumisessa sekä vähentää mielenterveysongelmiin liittyviä haittoja OPI-kurssin rakenne Kurssi kestää seurantoineen 1,5 vuotta yhteensä 6 ryhmäjaksoa, joista kukin kestää pääsääntöisesti 3 peräkkäistä kuntoutuspäivää + 6 yksilö-/verkostotapaamista Jokaisella kurssilla max 12 nuorta Työpari (psykologi + sosiaalialan asiantuntija) kurssin vetäjänä OPI-kuntoutuksesta Kelan vakiintunutta toimintaa
5 OPI-kuntoutuksessa käsitellään opiskeluun liittyviä psyykkisesti vaikeita tilanteita ja etsitään keinoja toimia näissä pulmatilanteissa selvitetään opiskelijan keinoja saada tukea ja apua opiskeluun liittyvissä asioissa oppilaitoksesta ja muilta tahoilta työskentelymuotoina mm. alustukset, ryhmäkeskustelut, toiminnalliset harjoitukset, arkielämän käytännön taitojen harjoittelu, oppimispäiväkirja, välitehtävät, retket
6 Oppilaitosten osuus OPI-kuntoutuksessa Vuosina järjestettiin yhteensä 8 puolitoista vuotta kestävää kuntoutuskurssia: palveluntuottajina Verve Oulussa ja Kiipula Hämeenlinnassa Yhteistyöoppilaitoksina Oulun seudun ammattiopisto ja Tavastia Oppilaitos (opiskelijaterveydenhuolto, kuraattori) kartoitti potentiaalisia tuen tarvitsijoita ja auttoi kuntoutukseen hakeutumisessa OPI-traineri (yleisimmin kuraattori) toimi linkkinä kuntoutuslaitoksen ja oppilaitoksen välillä Oppilaitoksessa OPI-kuntoutujat erityisessä suojeluksessa, jolloin heidän kohdallaan pyrittiin etsimään HOJKS:n lisäksi myös uusia toimintatapoja opintojen etenemisen tukemiseksi. OPI-kuntoutus opinnollistettiin hankkeen aikana (1 op Opiskelijan hyvinvointi)
7 OPI-kuntoutus tutkimuksen valossa
8 Tutkimusmenetelmät Kuntoutukseen osallistuville nuorille suunnattu seurantakysely 1. kysely kurssin alkaessa, 2. kysely kurssin aktiivivaiheen päättyessä, 3. kysely seuranta-ajan päättyessä lomake sisälsi mm. masennusoireita kartoittavan RBDI sekä elämänlaatua kartoittavan Eurohis-8 mittarin sekä kysymyksiä nuoren opiskelukyvystä n=70 Nuorten fokusryhmähaastattelut kunkin kurssin aktiivivaiheen päättyessä yhteensä 8 kurssin fokusryhmähaastattelua Kuntoutusta toteuttaville ohjaajille suunnatut kyselyt Jokaisesta kuntoutujasta (n=65) ja kurssista (n=15) jokaisen kurssin päätteeksi Hankkeessa mukana olleiden tahojen (projektiryhmä) fokusryhmähaastattelut hankkeen päättyessä yhteensä kaksi projektiryhmän fokusryhmähaastattelua
9 Kyselytutkimukseen osallistuneet nuoret OPI-kuntoutuksen aloittaneet N=80 Tutkimukseen suostuneet n=70 1. kysely n=69 (99 %) OPI-kurssin alkaessa 2. kysely n=59 (84 %) Kurssin aktiivivaiheen päättyessä (1 v. seuranta) 3. kysely n=56 (80 %) Seuranta-ajan päättyessä (1,5 v. seuranta)
10 Tutkimustuloksia: Keitä olivat OPI-kuntoutukseen osallistuneet?
11 Tutkimukseen osallistuneet nuoret Saaneet yleisimmin lähetteen kuntoutukseen kouluterveydenhuollosta (48 %), julkisesta terveydenhuollosta (28 %) tai koulukuraattorilla (22 %) Nuorista 57 (81 %) oli tyttöjä/naisia ja 13 (19 %) poikia/miehiä, Keski-iältään 19-vuotiaita (16-26 v) Valtaosa (85 %) oli aiemminkin käyttänyt mielenterveyspalveluita Kahdella nuorella kolmesta (67 %) hoitosuhde jatkui kuntoutuksen aikana RBDI-mittarin mukaiset masennusoireet 26 % vakavia masennusoireita 48 % kohtalaisia oireita 12 % lieviä oireita 14 % oireettomia OPI-kuntoutuksen keskeytti tutkimukseen osallistuneista yhteensä kahdeksan nuorta. kuntoutuksen keskeytymisen syy oli yleensä koulun keskeytyminen.
12 Nuorten lähtötilanne - Opiskelukyky Melko tai erittäin paljon vaikeuksia kokeneiden osuudet % Opetuksen seuraaminen Työskentely ryhmissä Läksyjen tekeminen Kokeisiin valmistautuminen Itselle parhaan opiskelutavan löytyminen Omatoimisuutta vaativien tehtävien aloittaminen Kirjoittamista vaativien tehtävien tekeminen Lukemista vaativien tehtävien tekeminen Käytännön työtehtävien tekeminen OPI KOULUTERVEYSKYSELY 2010
13 Ryhmämuotoiseen mielenterveyskuntoutukseen osallistuminen jännitti Nuoret vierastivat sanaa mielenterveyskuntoutus eikä heillä ollut tietoa, mitä se oikeastaan tarkoittaa Leimautumisen pelko yleistä Ryhmämuotoisuus jännitti aluksi, mutta ryhmä muodostuikin kuntoutuksen edetessä voimavaraksi Vertaistuesta muodostui kuntoutuksen suurin anti
14 Oliko OPIkuntoutuksesta hyötyä?
15 Positiiviset muutokset seuranta-aikana Nukkuminen parani Huonosti nukkuvien osuus laski kolmena kyselykertana % (p<.001) Unilääkkeitä käyttävien osuus väheni % (p<.01) Opiskelukyky kohentui Opiskeluun liittyvät vaikeudet vähenivät (p<.001) Arvio opiskelukyvystä asteikolla 1-10 parani 4,5 6,2 (p<.01) Kognitiivinen toimintakyky parani Hyvin uusia asioita omaksuvien ja oppivien osuus lisääntyi % Keskittymiskykynsä hyväksi arvioivien osuus lisääntyi % Aikatauluista kiinni pitäminen helpottui (p<.01) Itsearvioitu terveydentila (asteikolla 1-10) kohentui 4,8 6,4 (p<.001) Elämänlaatu (Eurohis-8) parani (p<. 01) Masennusoireet (RBDI) vähentyivät (p<.01)
16 Itsearvioitu opiskelukyky eri kyselykerroilla Opiskelukyvyn arviointi (0-10) ,3 7,44 6,18 5, ,08 4,33 4,48 4,16 3,63 Kaikki Miehet Naiset kysely 2. kysely 3. kysely Ajallinen muutos tilastollisesti merkitsevää 1. ja 3. kyselyä verrattaessa koko aineistolla (p=.007, t=-2.846, df=35)
17 Itsearvioitu terveydentila eri kyselykerroilla Terveydentilan arviointi (0-10) ,08 4,75 4,81 6 5,21 5,37 7,18 6,21 6,43 Kaikki 4 Miehet 3 Naiset kysely 2. kysely 3. kysely Ajallinen muutos tilastollisesti merkitsevää 1. ja 2. kyselyä (p=.039, t-2.112, df=54) ja 1. ja 3. kyselyä (p<.001, t=-4.510, df=44) verrattaessa koko aineistolla sekä erikseen miehillä (p=.001, t=-4.640, df=10) ja naisilla (p=.005, t=-3.016, df=33)
18 Masennusoireet Masennusoireet RBDI-kyselyn summamuuttujan mukaan eri kyselykerroilla ,48 10,38 12,08 11,42 8,75 9,88 8,55 Kaikki Naiset Miehet 4 3, kysely 2. kysely 3. kysely Ajallinen muutos tilastollisesti merkitsevää 1. ja 3. kyselyä verrattaessa koko aineistolla (p=.001, t=3.530, df=49), miehillä (p=.001, t=3.644, df=10) sekä naisilla (p=.030, t=2.253, df=38) RBDI: summamuuttuja 16 tai yli=vakavia oireita, 8-15=kohtalaisia oireita, 5-7=lieviä oireita, 0-4=ei masennusoireita
19 Nuorten tyytyväisyys OPI-kuntoutukseen
20 Nuoret tyytyväisiä OPI-kuntoutukseen Valtaosa (87 %) kuntoutukseen osallistuneista nuorista vähintään melko tyytyväinen kuntoutusjaksoon seurantajakson päätyttyä 59 % hyvin tyytyväinen ja 28 % melko tyytyväinen. 73 % arvioi saavuttaneensa kuntoutukselle asettamansa tavoitteet vähintään melko hyvin Saanu silleen perspektiiviä, ei oo vaan silleen niinku oman pienen pään sisällä aina käsittele niitä juttuja. Siinä on sitte oikeesti muittenki, jotka on täsmälleen samanlaisessa tilanteessa. Se on vaan jotenki tuonu sellasta energiaa, että on jaksanu olla enemmän koulussa. Ja sitte se että niinkö täällä pystyy uskaltaa sanoo mitä vaan, ni koulussakin uskaltaa olla tunnillakin sanomassa jotakin. Että on niitä ihmisiä, joita ihan oikeasti kiinnostaa, että mitä sulle kuuluu. Se suorittamisen pelko ei oo niin hirviä ennää. Mä oon ainaki käyny paljon enemmän koulussa ku aikasemmin. Sillon ku tää alotettiin, ni sillon mulla oli niin paljon poissaoloja, niin nyt niit ei oo suurin piirtein yhtään.
21 Nuoret olisivat tarvineet tukea jo aikaisemmassa vaiheessa Kolmasosa (31 %) nuorista arvioi kuntoutuksen ajoittuneen kohdallaan täysin oikeaan aikaan. Lähes puolet (48 %) nuorista arvioi kuntoutuksen ajoittuneen hieman tai täysin liian myöhään Ohjaajien arvioiden mukaan 63 % nuorista olisi tarvinut kuntoutusta jo varhaisemmassa vaiheessa Mullakin oli tavallaan ton koulun suhteen tavallaan peli menetetty jo kun mä tulin tänne. Et se motivaatio oli jo niinku ihan siis, et sitä ei ollu ollenkaan.
22 Ohjaajien arviot kuntoutuksen vaikuttavuudesta "Kuntoutujalla oli aikaa pohtia ja miettiä elämänvaihettaan opintojaan, omia toimintatapoja ja valintoja... Kuntoutuja sai kuntoutuksen aikana selkeän rakenteen ja tuen pystyäkseen käymään koulussa... Kuntoutuksen aikana kuntoutujaa tuettiin kiinnittymään psykiatrian poliklinikan käynteihin siinä hyvin onnistuen... Kuntoutus kannatteli kuntoutujaa pysymään koulussa... Sai vertaisryhmältä tukea ja uusia ajatuksia tilanteestaan... "Kuntoutus kannatteli vaikean ajan yli ja opintojen keskeytyminen pystyttiin välttämään... Opintojen uudelleen järjestäminen mahdollisti kuntoutujan opintojen etenemisen, mikä on ollut merkittävä tekijä kuntoutujan voinnin paranemisessa... "Kuntoutuja sai vahvistusta suunnitelmilleen, eikä tehnyt äkkinäisiä nopeita päätöksiä koulun keskeyttämisestä..."
23 Kuntoutuksen vaikutukset ohjaajien arvioimana Kuntoutus vaikuttanut nuoreen vähintään jonkin verran - ohjaajien arviot % Opiskelukyky kohentunut Psyykkiset oireet vähentyneet Elämänhallinta vahvistunut Sosiaaliset suhteet kohentuneet Itsetunto vahvistunut erittäin paljon melko paljon jossain määrin Voimavarat vahvistuneet Arjessa selviytyminen parantunut Perhe- ja läheissuhteet kohentuneet 20 17
24 Kuntoutuksen koettuun vaikutukseen yhteydessä olevat tekijät (ohjaajat arviot) Vuorovaikutuksen luontevuus ja vastavuoroisuus ohjaajan ja nuoren välillä.016 Kuntoutuksen oikea-aikaisuus Yhteistyö hoidosta vastaavan tahon kanssa psyykkset oireet voimavarat arjessa selviytyminen opiskelukyky elämänhallinta sosiaaliset suhteet itsetunto
25 Nuoret mielenterveyskuntoutujat & toiseuden kokemukset
26 Toiseuden kokemukset OPI-kuntoutukseen osallistuneiden nuorten kuvaamana Tutkimuksen tarkoituksena tarkastella nuorten mielenterveyskuntoutujien esille nostamia teemoja toiseuteen liittyen. Tutkimusmenetelmä: 8 OPI-kurssin fokusryhmähaastattelu Haastatteluihin osallistui yhteensä 47 nuorta näistä 38 oli naisia ja 9 miehiä iältään vuotiaita. Haastattelut kestivät yleisimmin tunnista puoleentoista (40 minuuttia - 2 tuntia). Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin sisällön analyysin menetelmällä Haastatteluissa nousi esille 8 teemaa toiseuteen liittyen artikkeli julkaistaan Nuorten Elinolot vuosikirjassa marraskuussa 2014
27 1. Masennuksen karnevalisointi Straight from Transylvania Huumori esiintyi yhtenä tärkeänä keinona käsitellä omaa sairautta. Voidaan puhua masennuksen karnevalaisoinnista, jossa naurun kohteena olivat masentuneet nuoret itse. Haastateltava 1: Sitte mua pelotti kun tulin tänne kesken päivää tänne, että ei hemmetti. Siellä oli ainaki kymmenen vierasta ihmistä ja mut pudotetaan sinne keskelle, että hei, tässä on yks uus. Ja sitte tulee yks outo tyyppi sinne. Haastateltava 2: Tässä on tää meidän uusi luokkakaveri, kerropa itsestäsi [ääntä muuttaen] [hihitystä] Haastateltava 3: Saatiin yks masentunu lisää. JEEE! [naurua] Haastateltava 1: Straight from Transylvania! [naurunremakka] Haastateltava 1:...No en mää tiiä, onko meidät valittu sillaa että kaikissa on jotain samaa, vai onko se vain sitä, että me ollaan kaikki niin masentuneita [yhteistä räkänaurua] Haastateltava 2: Kootaan kaikki yhteen tänne masennuksen päämajaan Haastateltava 3: Dumpataan ne kaikki tonne [naurua]
28 2. Masennuksen stereotypia - pakkopaitoja ja laitoshoitoa Nuorilla ei kuntoutuksen alkaessa ollut useinkaan juurikaan tietoa, mitä mielenterveyskuntoutus käytännössä tarkoittaa. Mielikuvat mielenterveyskuntoutuksesta olivat usein peräisin elokuvista ja median luomista stereotypioista. Näiden mielikuvien takia monella nuorella oli korkea kynnys ylipäätänsä osallistua kuntoutukseen. "Mul tuli heti ku mä kuulin sen, et mä mietin heti vähän aikaa siin sitä sanaa [mielenterveyskuntoutus] ja miltä se kuulostaa, et se kuulostaa siltä et mut heitetään jonneki osastolle, et mä oon siellä pehmeessä huoneessa viiden ihmisen kaa ja niinku pakkopaidat päällä." "Ja mää sanoin että ku mää en tiedä, haluanko mää mennä minnekään kuntoutukseen. Kun se tuntu siltä, että mää joudun johonkin laitokseen istumaan ja selittämään, että mää oon nyt vähän masentunut. Haastateltava 1: Niinpä niin. Mutta sitten mielenterveyskuntoutusta, että jaahas. Haastateltava 2: Sidotaan sänkyyn. Haastateltava 3: Kato näitä kuvia, mitä nää kertoo sulle. Haastateltava 1. Kuuletko ääniä? Kiristääkö vanne päätäsi? [naurunräkätystä]
29 3. Häpeän tunne - pitääköhän nuo muut ihan outona Omasta sairaudesta tai mielenterveyskuntoutukseen osallistumisesta kertominen koettiin useimmiten vaikeaksi. Nuoret pelkäsivät leimautumista eikä edes ystäville asiasta mielellään kerrottu. Masennusdiagnoosiin liittyi usein tietty häpeän leima. "Sitä nyt ei ainakaan kavereille kerrota et on kuntoutuskurssi, että tämmönen masiskerho" "Koska on se vähän niin, että itellä on vielä vähän semmonen että pidetäänkö mua nyt jotenkin outona, ku on diagnosoitu masennus ja käy tämmösissä paikoissa niinku täällä OPI:ssa. Just vähän niinku miettinyt sitä, että pitääköhän nuo muut ihan outona." "Nii ja kans kaverit voi olla silleen joo vittu mitä latipää tai semmosta."
30 4. Itse pärjäämisen eetos - tää on mun oma juttu Omille vanhemmille masennuksesta kertominen koettiin usein epämukavaksi ja vaikeaksi. Nuoret saattoivat kokea tuottavansa pettymyksen vanhemmilleen. Osa nuorista ei ollut kertonut vanhemmille omasta sairaudesta ollenkaan. Haastateltava 1: Mulla oli joskus vanhemmat mukana. Ne tuli eka meille kotia puhumaan. Se oli mulle jotenkin niin vaikia tilanne. Mää en niinku itse tykänny olla siinä tilanteessa yhtään. Haastateltava 2: On se vähän silleen että niinku jos ei oo niinku puhunu vanhemmille, että on niinku vaikia olla, niin yhtäkkiä sitte pamauttaa silleen että sun lapsella on masennus. Niin ett mikä, mitä? Haastateltava 1: Jotenki mulle tuli semmonen olo, että mää tuotan niille pettymyksen. Haastateltava 3: Joo mulla oli sama juttu. Haastateltava 4: Joo musta tuntu kans sillon hirveeltä kun mun piti soittaa sillon x:ssa [kaupungin nimi poistettu] asuessa iskälle ja äitille, että hei, mulla on tämmönen juttu, että mää oon masentunu. Mää olin ihan varma, että sieltä tulee jotakin. Mutta mää muistan ihan tarkasti, mitä meidän äiti sano. Se sano. Hyvä. Nyt sillä on nimi. Se voidaan hoitaa. Vanhempia ei haluttu kuormittaa omilla murheilla. "Mää en oo kehannu äitille sanoa mittään... "Se on niinku mun juttu. Että äläkää stressatko itteänne."
31 5. Ärsyttävää jeesustelua ja hirveetä haloota Monet nuoret kokivat ärsyttäväksi ystävien yli-innokkaaksi koetun auttamishalun ja ymmärtämisen. Haastateltava 1: "...Ja sitte me poristiin se koko yö siinä, että miks mää oon masentunu. Ja se sano, että nyt me selvitetään tuo sun pääkoppa. Ja mää en jaksanu. Ja mää siihen, että no joo..." Haastateltava 2: Niin, se on jotenki sillaa että tullee ihminen, jolle sannoo, että on ollu kaikenlaista että nyt on parempi. Ni sitte se on sillälailla, että monilla tulee semmonen ihme jeesustelu, että no niin, mää pystyn parantamaan sut. Puhu mulle. " Sitte yks mun kaveri, se puhu mulle ku jolleki viisvuotiaalle. Sitte mua alko niin ärsyttämään. Mulla lähtee niinku se ahistus pois ku mulle puhhuu. Mutta mua alko ärsyttää se ku se puhu mulle ku viisvuotiaalle." Verkostopalavereissa, joissa nuoren tilannetta selvitettiin yhdessä useamman eri tahon kanssa, auttajien määrä tuntui nuorista joskus jopa ahdistavalta tai turhalta hössötykseltä. "Jotenki se tuntuu siltä että turhaa hössötystä ja istuu yksin siellä ja hirvee kaikki vanhemmat ja terveydenhoitajat ja kaikki miltei keittäjätki siellä ni tulee vähän sellainen olo et no, mitäs tässä."
32 6. Vähättelyä ja ymmärtämättömyyttä - vittu mulla on paha olo Nuoret törmäsivät ymmärtämättömyyteen niin tuttavapiirissä kuin ammattihenkilöiden edustajien taholta. Osa nuorista koki, että heidän oireitaan oltiin vähätelty. Tuttavapiirissä osa oli saanut kehoituksia ottaa itseään vain niskasta kiinni. Osalla oli todella huonoja kokemuksia mielenterveyspalveluista. "Sitte tuli vähän sellanen tunne, että ne vähätteli kaikkea. Sitte ku mää aloin itkemään siellä ihan täysillä että vittu mulla on paha olo." "Kyllä mulle sanottiin ihan oikeesti, että sää oot liian hyväkuntonen. Pitäskö mulla olla niinku naru kaulassa ennenku ne tajuaa. Mää en oo itsetuhonen enkä mää halua olla. Et mää vaan haluan jonku jonka kans jutella. Et jos mää oon päivät yksin kämpässä ja tuijotan seiniä ni ei sekkään nyt hirveen tervettä oo. Vaikka nuorten tilanne olisikin otettu tosissaan, he eivät välttämättä olleet kokeneet tulleensa todella ymmärretyksi. Nuorilla oli vahva kokemus siitä, että kukaan, joka ei ole itse kokenut masennusta, ei voisi heitä todella ymmärtää.
33 7. Vertaistuen voima - ne tietää miltä se tuntuu OPI-kuntoutuksessa nuoret pääsivät keskustelemaan vastaavanlaisessa elämäntilanteessa olevien nuorten kanssa => yhteinen kokemus siitä, millaista on olla masentunut nuori Aitoa välittämistä, kannustusta, kuulluksi, hyväksytyksi ja ymmärretyksi tulemista Vahvasti koettu tasa-arvo ja luottamus Vertaisten kanssa omaa pahaa oloa ei tarvinut piilotella, mutta oli lupa myös vitsailla ja nauraa. Haastateltava 1: Että vaikka täällä vähän aikaa puhuttaiski jotaki ja itkettäis yhdessä tai jotain muuta vastaavaa, ni sitte tauon jälkeen on hauskaa ja tehhää jotaki mukavaa ja nauretaan yhessä. Että ei mee koko päivä pilalle, vaikka... Haastateltava 2: Ei tarvi miettiä sitä Haastateltava 1:...vaikka kaivellaankin syvimpiä syövereitä. Ja sitte seki, että niinku... ei oo yksin tämän asian kanssa. Ja sillaa että... se ku että... näitten muitten ihmisten kans on ollu tosi hyvä puhua. Ne tietää, miltä se tuntuu.
34 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Huumori on nuorille tärkeä keino käsitellä omaa toiseutta ja erilaisuutta masennuksen karnevalisointi Vertaisryhmä luo tällaiselle asian käsittelylle tilan ja raamit. Nuoria tulisi entistä enemmän käyttää kokemusasiantuntijoina nuorten mielenterveyspalveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä
35 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä OPI-kuntoutuksen hyödyt ja vaikuttavuus: Kuntoutuksesta hyötyä opiskelukyvyn, elämänlaadun sekä psyykkisen hyvinvoinnin suhteen Vertaistuki kuntoutuksen suurinta antia Nuorten rekrytoiminen mielenterveyskuntoutuksen Vaatii suuressa määrin nuoren motivoimista ja rohkaisua Ennakkotieto kuntoutuksesta ja sen sisällöstä madaltaa kynnystä Huomio poikien tavoittamiseen Oikea-aikaisuus: Nuorille tulisi taata mielenterveyskuntoutukseen pääsy kevyemmin perustein kuin lääkärin B-lausunnon kautta OPI-kuntoutuksella oma roolinsa nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä, samalla hankkeessa tehty myös etsivää mielenterveystyötä
36 KIITOS MIELENKIINNOSTA! Lisätietoja:
Opiskelijoiden avomuotoinen mielenterveyskuntoutus (OPI) tutkimuksen valossa Kaija Appelqvist-Schmidlechner erikoistutkija, FT
Opiskelijoiden avomuotoinen mielenterveyskuntoutus (OPI) tutkimuksen valossa Kaija Appelqvist-Schmidlechner erikoistutkija, FT 24.11.2015 1 Esityksen sisältö 1. OPI-hankkeen arviointitutkimus 2. Mitä tutkimustulokset
LisätiedotOMA VÄYLÄ Neuropsykiatrinen kuntoutus nuorille aikuisille. Tutkimus kuntoutuspalvelusta. Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti
OMA VÄYLÄ Neuropsykiatrinen kuntoutus nuorille aikuisille Tutkimus kuntoutuspalvelusta Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena 1. Kuntoutuksen toteutus
LisätiedotTUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena
TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen
LisätiedotOPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta. Irja Kiisseli suunnittelija
OPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta Irja Kiisseli suunnittelija 16.9.2014 OPI -hanke Toteutettiin vuosina 2011-2013 Ammatillista perustutkintoa opiskeleville nuorille, joiden opinnot olivat pitkittymässä
LisätiedotNe tietää miltä se tuntuu OPI-kuntoutus tutkimuksen valossa
Ne tietää miltä se tuntuu OPI-kuntoutus tutkimuksen valossa Kaija Appelqvist-Schmidlechner erikoistutkija, FT 12.5.2014 1 Tutkimuksen tarkoitus Kerätä tietoa Kuntoutuksen hyödyistä sekä nuorten että ohjaajien
LisätiedotKokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi
Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,
LisätiedotOPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015
OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI
Lisätiedot(OPI) Kuntoutujan arvioitilomake
(OPI) Kuntoutun arvioitilomake 01. Ohan nimi 02. Kyselyyn vastaamisen päivämäärä 03. Kuntoutuslaitos 1. Kiipula 2. Verve 04. Monesko toteutunut kurssi on kyseessä? Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs 05.
LisätiedotELÄMÄNOTE-TUTKIMUS
11.4.2019 ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS Elämänote-tutkimus Pilotti tammikuussa 2019 7 tiedonkerääjää ja 7 haastateltavaa pääkaupunkiseudulla Kutsut, koulutus, käytännöt, haastattelurungot Levitys muihin hankkeisiin
LisätiedotASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA
ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN
LisätiedotICEHEARTS PITKITTÄISTUTKIMUS Iceheartsin hyödyt vanhempien ja kasvattajien arvioimana
ICEHEARTS PITKITTÄISTUTKIMUS Iceheartsin hyödyt vanhempien ja kasvattajien arvioimana Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti 22.2.2018 Icehearts / Appelqvist-Schmidlechner & Kekkonen
LisätiedotEtsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä
Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun
LisätiedotArjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotJaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn
Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn Kulttuuripajatoiminta pähkinänkuoressa Koulutetut vertaisohjaajat vetävät toiminnallisia vertaisryhmiä 18-35 vuotiaille haastavassa elämäntilanteessa
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotAMI-hankkeen tutkimustuloksia prosessiarvioinnin pohjalta
AMI-hankkeen tutkimustuloksia prosessiarvioinnin pohjalta Kaija Appelqvist-Schmidlechner ja Ulla Salmelainen Esityksen sisältö 1. Lähettäjä- ja hoitotahon sekä projektiryhmien näkökulma 2. Kuntoutusta
LisätiedotEtsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen
Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi Pauliina Koljonen Matkalla etsiväksi nuorisotyöntekijäksi Lukio-opintoja 2 vuotta Keskeyttämisen jälkeen vuoden työharjoittelu nuorisotyössä 1994-1996
LisätiedotMä oon vaan halunnu olla siinä kampaajakuplassa Opintopolku amiksesta korkeakouluun opiskelijoiden kokemuksia ohjauksesta ja opinnoista
Mä oon vaan halunnu olla siinä kampaajakuplassa Opintopolku amiksesta korkeakouluun opiskelijoiden kokemuksia ohjauksesta ja opinnoista Jatkoväylä - sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun
LisätiedotPäätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto
Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto. Tutkimuskysymykset Miten päätös kuulokojekuntoutuksen aloituksesta tehdään? Miten ammattilaiset
LisätiedotEriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
LisätiedotSEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura
SEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI 2018 Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura 18% ENEMMÄN YHTEYDENOTON YRITYKSIÄ EDELLISVUOTEEN VERRATTUNA, 22% ENEMMÄN KÄYTYJÄ KESKUSTELUJA Sekasin-chat
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotOPI kurssin sisältö ja toteutus
OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa
LisätiedotMuutos-hanke/ OPI-kuntoutuskurssien osatutkimus. Alustava tutkimussuunnitelma. 1. Johdanto
Muutos-hanke/ OPI-kuntoutuskurssien osatutkimus Alustava tutkimussuunnitelma 1. Johdanto Tässä alustavassa tutkimussuunnitelmassa esitetään tutkimustehtävä, joka koskee OPI-kuntoutuksen (opiskelijoiden
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille
RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,
LisätiedotYHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista
YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden
LisätiedotTYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ
TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA
LisätiedotAMMATILLISTA PERUSTUTKINTOA SUORITTAVIEN OPISKELIJOIDEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (OPI) KUNTOUTUSKURSSIN ARVIOINTILOMAKE
AMMATILLISTA PERUSTUTKINTOA SUORITTAVIEN OPISKELIJOIDEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (OPI) KUNTOUTUSKURSSIN ARVIOINTILOMAKE 01. Ohjaajan nimi 02. Kyselyyn vastaamisen päivämäärä
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotMielialataidot -ryhmätoiminta
Mielialataidot -ryhmätoiminta OPISKELUTERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 11.2.2009 Miia Lappalainen, psykologi miia.lappalainen@turkuai.fi Jaana Pelkkala, terveydenhoitaja jaana.pelkkala@turku.fi MIELIALADOT-KURSSI
LisätiedotYksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus
Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Johanna Hiitola, YTT, Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti Suomen Akatemian hanke: Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus Kuka
LisätiedotYksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana
Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena
LisätiedotKuntoutuksen hyödyn raportointi palvelujen suunnitteluun tukena. Tuomas Reiterä Suunnittelija Kela, Kuntoutuspalvelujen ryhmä
Kuntoutuksen hyödyn raportointi palvelujen suunnitteluun tukena Tuomas Reiterä Suunnittelija Kela, Kuntoutuspalvelujen ryhmä Mitä on kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi? 2 Tietojen hyödyntäminen
LisätiedotKuluttajien luottamusmaailma
Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry
Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN
LisätiedotLAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA
LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA
LisätiedotKyselytutkimus. Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi
Kyselytutkimus Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi Kysyimme Lappeenrantalaisilta lapsilta, nuorilta ja aikuisilta heidän mielikuvia nuorisotoimesta (painottaen nuoria). Näin he vastasivat. Lapset Lapset
LisätiedotPERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA
PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotRuBu ja merkityksellisen osallisuuden kokemus. Georg Boldt, VTM
RuBu ja merkityksellisen osallisuuden kokemus Georg Boldt, VTM georgmboldt@gmail.com Tausta Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus käynnisti osallistuvan budjetoinnin kokeilun keväällä 2013 Eroaa merkittävästi
LisätiedotKoulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?
Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotITSENÄISTYVILLE NUORILLE
JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut
LisätiedotTYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA
TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)
LisätiedotTERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina
TERVETULOA VOIMANPESÄÄN Miian tarina Ajattelin, että tää on viimeinen ovi, jonka avaan. Oon hakenut apua jo niin monesta paikasta tuntuu, että kukaan ei osaa auttaa. Sossu sanoi, että mun kannattais mennä
LisätiedotSopeutumisvalmennuksen vaikutukset kokemuksina ja euroina. Kuntoutuspäivät Sonja Bäckman ja Sirpa Pajunen
Sopeutumisvalmennuksen vaikutukset kokemuksina ja euroina Kuntoutuspäivät 6.6.2019 Sonja Bäckman ja Sirpa Pajunen 1 Esityksen rakenne Selvityksen tausta Kurssimuodon kuvaus Selvityksen tavoitteet Aineisto
LisätiedotLapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson
Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotKäytäntötutkimuksen teema ja toteutus
Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotPohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat
Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun
LisätiedotYksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista
Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa
Lisätiedot#lupakertoa - asennekysely
#lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotHAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto
HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto PALAUTETTA OPISKELIJOILTA Kiitos kun välitit, kiitos kun kuuntelit, kiitos
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA
KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja
LisätiedotNUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA
NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA TOIMIJAT: OULUN KAUPUNGIN SOSIAALITYÖ, OSNA JA NUORTEN YSTÄVÄT SOSIAALITYÖLLÄ ASIAKKUUDEN HALLINTA KOKO PROSESSIN. VERKOSTOISSA MUKANA KAUPUNGIN
LisätiedotVUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2018 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2017 avioeroon päättyi 13 485 avioliittoa, hieman edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)
LisätiedotPuhelimen ostaminen Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä
Puhelimen ostaminen Moi! Mä tarvisin uuden kännykän. Jaahas. Mitähän hintaluokkaa se saisi olla? No ei mikään ihan kauhean kallis, mutta siinä saisi olla hyvä akku, riittävästi muistia ja sellainen toimiva
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
LisätiedotIhminen järjestelmän keskiössä
Ihminen järjestelmän keskiössä 21.3.2018 Uskallatko katsoa, miltä 100 vuotias Suomi näyttää? me. Turhautuminen Merkitysten puute Ulkopuolisuus Ulkopuolisuus Yksinäisyys Masentunut mieli Tietojen ja taitojen
LisätiedotPIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali
PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotLähetä kyselylomake mennessä Kelan tutkimusosastolle palautuskuoressa, jonka postimaksu on maksettu.
1 Vastaajan nimi: Vastauspäivämäärä / 2011 Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista
LisätiedotVanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013
Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille
LisätiedotVIKLO: Ohjauksen haasteet - Ohjaussopimuksen käyttö ohjauksen apuna. Kirsi Pyhältö, Dos. Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö
VIKLO: Ohjauksen haasteet - Ohjaussopimuksen käyttö ohjauksen apuna Kirsi Pyhältö, Dos. Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Ohjauksen määrällä ja laadulla on väliä! Ohjaus vaikuttaa siihen
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotYöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.
6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on?
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA
KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA Marja Heikkinen Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Elina Penger OAKK, Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy KETÄ OLEMME? Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotOSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA
1 OSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA Piia Tienhaara Seminaari 23.11.2017: Miten nostaa SOTE- asiakas keskiöön? 2 TAUSTAA Selvitys Tampereen kaupungille vuonna 2015 Haastattelut 2016 ( Finnish Service Alliance
LisätiedotTyöhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei
LisätiedotLähetä kyselylomake mennessä Kelan tutkimusosastolle palautuskuoressa, jonka postimaksu on maksettu.
1 Vastaajan nimi: Vastauspäivämäärä / 2011 Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
Lisätiedotliikkua liikunta laihtua lihoa kunto palautua venytellä lihakset vahva hengästyä treenata treeni pelata peli voittaa hävitä joukkue valmentaja seurata
LIIKUNTA Lämmittely Harrastatko liikuntaa? Miksi / miksi et? Millainen liikunta sopii sinulle? Mitkä asiat ovat tärkeitä, kun valitset kuntosalin / liikuntakeskuksen? Mitä liikuntapaikkoja tiedät sinun
LisätiedotK O K E M U K S I A E T Ä K U N T O U T U K S E S T A M I E L I A L A O N G E L M I I N
KUNTOUTUJAT MIELIMATK ALL A K O K E M U K S I A E T Ä K U N T O U T U K S E S T A M I E L I A L A O N G E L M I I N P Ä I V I L A P P A L A I N E N, J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O, P S Y K O L O
LisätiedotPUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN
PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen
LisätiedotYöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.
6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,
LisätiedotTERVETULOA LUKION YKKÖSTEN TOISEEN VANHEMPAINILTAAN
TERVETULOA LUKION YKKÖSTEN TOISEEN VANHEMPAINILTAAN 22.2.2017 1 KURAATTORI SALLA KANANEN Tavoitettavissa: Hatanpään lukiolla torstaisin ja tarvittaessa Tredu, Åkerlundinkadun tp Wilma-viestillä Yhteystiedot:
LisätiedotMielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt
Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto SYLI ry KUVE 19.3.2019 Mielenterveyskuntoutus mistä on
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA
ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA Tietoisesti pyrkien vai sattumalta edeten? LitM, KK Väitös 19.2.2016 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Golfliiton liittokokousseminaari 13.2.2016 LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotPäiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta
Tutkimusryhmä Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto
LisätiedotMIKÄ VERKOSSA VAANII? APUA JA OIKEUTTA VERKKORIKOKSEN UHREILLE RIKU-SEMINAARI OULU VERKON MAHDOLLISUUDET AUTTAMISTYÖSSÄ
MIKÄ VERKOSSA VAANII? APUA JA OIKEUTTA VERKKORIKOKSEN UHREILLE RIKU-SEMINAARI 20.-21.4.2018 OULU VERKON MAHDOLLISUUDET AUTTAMISTYÖSSÄ MIKSI AUTTAMISTA PITÄISI TEHDÄ NETISSÄ? MIKSI AUTTAMISTA PITÄISI TEHDÄ
LisätiedotSuunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!
Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks
Lisätiedottarttua härkää sarvista elämäntaparemontti muuttua väsymys nukun huonosti terveys kunto hyvässä kunnossa
Lämmittely HYVINVOINTI ALIAS pystyä + tekemään ajatella positiivisesti tarttua härkää sarvista elämäntaparemontti dieetti tottumus muuttaa elämää muuttua väsymys nukun huonosti ruokavalio säännöllisesti
Lisätiedot