HÄMEENLINNAN KAUPUNKI. Dnro HML/5/ /2017

Transkriptio

1 Dnro HML/5/ /2017 Valtuutettu Kari Ilkkalan ja usean muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite yksityisten omistamien pilaantuneiden maiden kaavoitusedellytysten määrittelystä Hämeenlinnan kaupungissa KV Valtuutettu Kari Ilkkala jätti valtuustolle, siitä ennen kokousta puheenjohtajalle ilmoitettuaan, seuraavan kirjallisen valtuustoaloitteen, jonka olivat hänen lisäkseen allekirjoittaneet valtuutetut Lulu Ranne, Antero Niemelä, Vesa-Matti Seppälä, Jani Koivusaari, Jukka Pekka Hämäläinen, Hanna Raita, Kimmo Savolainen, Heidi Sulander, Irmeli Lehtonen, Mauri Ojamäki, Hannu Kärpänen, Kylli Kylliäinen ja Teija Arvidsson: Kaupungilla on oikeus määritellä ne periaatteet, joiden mukaan se ylipäätään lähtee asemakaavoittamaan yksityisiä maita. Kaupunginvaltuuston vuonna 2012 hyväksymässä asiakirjassa KAUPUNKIRAKENTEEN KE- HITTÄMISEN LINJAUKSET todetaan mm. seuraavaa: Yksityisen maata kaavoitetaan vain kaavamuutostilanteissa ja ensimmäisen asemakaavan laatimiseksi kaavoitettuun alueeseen luontevasti liittyvillä pinta-alaltaan pienillä alueilla. Kaavamuutokset tulee olla kaupungin strategisten linjausten tai yleiskaavan mukaisia. Kaavamuutoksissa ensisijaisia ovat kohteet, jotka kaupungin talouden kannalta ja laajemmin yhdyskuntataloudellisesti ovat edullisimpia ja jotka tehokkaimmin parantavat ympäristön laatua. Tavoitteena on että maanomistaja maksaa kaupungille kaikki kaavan laatimisesta ja toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset. Yksityisten pilaantuneiden maiden kaavoitusperiaatteiden puuttuessa on syntynyt tilanteita, joissa kaupungin yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi saama korvaus on oleellisesti pienempi, ja vastaavasti pilaantuneen maan omistajan asemakaavasta saama hyöty oleellisesti suurempi, kuin muuten vastaavassa tilanteessa puhdasta maata kaavoitettaessa. Erityisesti tämä epäkohta koskee seuraavia tilanteita: - pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ja sen kustannuksista vastaa tai kuuluisi vastata pilaantumisesta ympäristönsuojelulain mukaisessa julkisoikeudellisessa vastuussa oleva, maankäyttösopimukseen nähden ulkopuolinen taho. - maanomistaja on itse ympäristönsuojelulain mukaisessa julkisoikeudellisessa vastuussa maaperän puhdistamisesta ja sen kustannuksista. Tämä on ympäristönsuojelulain pilaaja maksaa -periaatteen vastaista. Kaupungin ei ole pakko solmia maankäyttösopimuksia sellaisista alueista, joita ei ole valmiiksi kunnostettu sopiviksi aiottuun käyttöön. Lisäksi kaupungilla on ympäristönsuojelulain / luvun 186 mukainen vireillepano-oikeus maaperän pilaajan julkisoikeudellisen vastuun toteuttamiseksi.

2 Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Hämeenlinnan kaupunki määrittelee yksityisten omistamien pilaantuneiden maiden kaavoitusedellytykset siten, että edellä kuvatun kaltaiset epäkohdat vältetään tulevissa maankäyttösopimuksissa. Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. KH Valmistelija hallintopäällikkö Katri Kaukosalo, p Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön 3. luvun VALTUUSTON TYÖ- JÄRJESTYS 5 :n mukaan: Kokouksessa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei heti oteta käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Aloite on tuotava valtuuston käsittelyyn 6 kuukauden kuluessa sen jättämisestä. Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa aloitteen yhdyskuntalautakunnan valmisteltavaksi. Valmistelu tulee tehdä mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. YHLA Valmistelijat: tilaajapäällikkö Leena Roppola, p ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, p Kunnalla on kaavoitusmonopoli, jonka valtuuttamana kunta ohjaa maankäytön suunnittelua, alueiden käyttöä ja rakentamista. Suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakunta-, yleis- ja asemakaavat, joista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Lain tavoitteena on alueiden käytön ja rakentamisen järjestäminen niin, että ne luovat edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistävät ympäristönsuojelua, eri toimijoiden osallistumismahdollisuuksia ja yleisesti kestävää kehitystä. Ympäristönsuojelulaissa (YSL 133 ) otetaan kantaa maaperän ja pohjaveden puhdistusvelvollisuuteen. Tiedossa olevien pilaantuneiden maiden osalta on lisäksi ilmoitusvelvollisuus Ely:lle (YSL 134 ) sekä selvitys- ja puhdistustarpeen arviointi (YSL 135 ). Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistustarpeen arvioinnissa on otettava huomioon pilaantuneen alueen, sen ympäristön tai pohjaveden nykyinen tai tuleva käyttö sekä pilaantumisesta terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta. Maankäytön suunnittelu on keskeinen prosessi tunnistaa ja edistää pilaantuneiden maiden kestävää riskinhallintaa. Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt maankäytön suunnittelun linjaukset, joissa esitetään perusteita yhdyskuntarakenteen

3 eheyttävään suunnitteluun. Tällöin joudutaan usein käyttötarkoitukseltaan muutettavien alueiden maankäytön suunnittelun yhteydessä selvittämään maaperän rakennettavuutta ja pilaantuneisuutta. Kantakaupungin kaupunkirakennetta tiivistetään olemassa olevaa palveluverkkoa ja kunnallisteknistä verkostoa hyödyntäen. Kaupungin keskustan vahvistaminen on mahdollista ja realistista, koska rakennuspotentiaalia löytyy tontteja tiivistämällä ja muuttamalla vajaasti käytettyjen alueiden käyttötarkoitusta paremmin keskustaan sopivaksi. Yksityisen maata kaavoitetaan lähinnä vain kaavamuutostilanteissa sekä silloin, kun se on kaupunkirakenteen tiivistämisen kannalta tarkoituksenmukaista (valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet). Hämeenlinnan maankäytön suunnittelussa pyritään ottamaan pilaantuneet maa-alueet ja niiden hyödyntämismahdollisuudet huomioon jo yleiskaavoituksessa, jolloin on mahdollista edistää suunnitelmallisesti mm. entisten teollisuus- / varastoalueiden uudistamista ja uudelleenkäyttöä. Koska helposti rakennettavat maa-alueet ovat vähissä, joudutaan usein kaavoittamaan erilaisia varasto- teollisuustoiminnasta vapautuvia, usein maaperän puhdistusta vaativia alueita. Yleis- ja asemakaavoituksessa maaperän pilaantumisen huomioonottaminen perustuu kaavojen sisältövaatimuksiin, jotka velvoittavat kaavaa laadittaessa ottamaan huomioon elinympäristön turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät seikat (MRL 39 ja 54 ). Yleiskaavalla pyritään ohjaamaan rakentamista niin, että selvitetään mahdollisuuksia jättää pilaantuneet maa-alueet kokonaan rakentamisen ulkopuolelle, tai että pilaantuneille alueille suunnitellaan sellaisia toimintoja, jotka eivät ole niin herkkiä pilaantumisen vaikutuksille. Yleiskaavavaiheessa selvitetään eri käyttötarkoituksiin soveltuvia aluekokonaisuuksia, jolloin maanomistus ei ole määräävässä roolissa. Asemakaavojen tulee MRL 9 :n mukaan perustua riittäviin, tapauskohtaisesti arvioitaviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Maaperän mahdollinen pilaantuneisuus selvitetään kaavoitusprosessin alkuvaiheessa / tavoitevaiheessa, sillä kaavan hyväksyminen edellyttää tietoja alueen soveltuvuudesta aiottuun käyttötarkoitukseen. Puhdistustarpeeseen vaikuttaa mm. pilaantumisen laatu ja laajuus, alueelle suunniteltu maankäyttö ja se, voidaanko alue jättää varsinaisen rakentamisen ulkopuolelle. Pilaantuneiden maaalueiden asemakaavamerkintöjä, aluevarauksia ja -määräyksiä ollaan kehittämässä suunniteltavien alueiden käyttötarkoituksen mukaan. Niillä on mahdollista täsmentää maankäytölle ja rakentamiselle asetettuja tavoitteita ja vaatimuksia, kuten haitallisten ympäristövaikutusten estämistä ja rajoittamista. Keskusta-alueilla, yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kannalta keskeisillä alueilla keskimääräistä suuremmatkaan maaperän puhdistamisja rakennuskustannukset eivät välttämättä rajoita maankäytön suunnittelua, koska rakennusmaa on arvokasta ja se kannattaa hyödyntää tehokkaasti. Pilaantuneiden maa-alueiden huomioimisessa maankäytön suunnittelu tekee yhteistyötä kunnan ympäristöviranomaisen ja infran suunnittelun kanssa, jotta kaavan laatija tuntisi pilaantuneet kohteet ja mahdollisesti pilaantumista aiheuttavien riskitoimintojen sijainnit mahdollisimman hyvin. Maankäytön suunnittelu on laatinut WebMap:iin paikkatietopohjaisen tietokannan, johon kaavoitusta palvelevat selvitykset on koottu. Pilaantuneiden maa-alueiden selvitystason / tietokannan digitointia on tehty yhteistyössä ympäristöviranomaisen kanssa, jolloin tietokantaan on saatu kaupungin laadituttamien selvitysten lisäksi myös MATTI-tietojärjestelmän kohdetiedot. Paikkatietopohjaista pilaantuneiden maiden selvitystasoa / tietokan-

4 taa päivitetään jatkossa kaupungin laatimien selvitysten sekä ELYkeskuksen hallinnoiman MATTI-tietojärjestelmän osalta. Yhteistyössä infran suunnittelun kanssa tarkastellaan pilaantuneiden maa-alueiden riskejä. Maankäytön suunnittelussa ollaan ottamassa lisäksi käyttöön paikkatietopohjaista tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessin yhteensovittamisohjelmaa, jolla edistetään yhdyskuntarakenteen tiivistämisen, yhdyskuntarakenteen toteuttamisen ja kustannusten kannalta kestävää kasvua (strateginen kaupunkisuunnittelusovellus). Tällöin voi nousta esille jokin erityinen, yhdyskuntarakenteen ja -talouden näkökulmasta kehitettävä aluekokonaisuus, johon voi kuulua myös yksityisessä omistuksessa olevia maa-alueita. Silloin on perusteltua kaavoittaa aluekokonaisuus osoittamalla maankäyttöä paikallisten olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Yksityisille maanomistajille on tärkeää tuoda esille myös mahdollinen muille alueille, kuten katuja puistoalueille levinnyt, haitta-aineista aiheutunut korvausvastuu. Kaavoituksen yhteydessä tehtävien selvitysten ja niihin perustuvien aluemääritysten ja kaavamääräysten pohjalta tehtävillä maankäyttösopimuksilla on mahdollista määritellä tapauskohtaisesti korvausvastuut riittävän tarkasti. Pilaantumisen huomioon ottavalla maankäytön suunnittelulla ja sen yhteydessä tapahtuvalla riskienhallintavaihtoehtojen vertailulla on mahdollista saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Suunnittelu voi joissakin tapauksissa mahdollistaa toimintojen sijoittelun siten, että osa alueista voidaan jättää kokonaan kunnostamatta. Vaikka pilaantuneiden maiden esiintymät ovat pääosin tiedossa, ei ole perusteltua vaatia yksityisten maa-alueiden puhdistamista ennen kaavoitusta, koska pilaantuneisuuden aste, tarkempi sijainti ja puhdistustarve selviävät usein kaavoituksen yhteydessä tehtävissä selvityksissä. Kaavassa esitetty maankäyttö määräytyy kaavaprosessissa (selvitykset, vuorovaikutus), jolloin kaavassa tavoiteltu maankäyttö voi sijaita kokonaisuudessaan yksityisen omistamien pilaantuneiden maaalueiden ulkopuolella. Yksityisiltä maanomistajilta etupainotteisesti vaadittavalla puhdistamisella voitaisiin ajautua tarpeettomaan puhdistamiseen tai tilanteeseen, jossa alue jouduttaisiin puhdistamaan ilman suunniteltavan maankäytön tuomaa hyötyä. Infran suunnittelun kanssa tehtävällä yhteistyöllä voidaan parhaimmillaan hyödyntää riskiarviointien tietoja, alueiden suunnittelun vaiheistusta ja luoda kustannussäästöjä esimerkiksi maamassojen hyödyntämisellä. Hämeenlinnassa noudatettu, valtuuston hyväksymä laskentakaava, on tasapuolinen kaikille maanomistajille. Rakennusoikeuden lisääntymisestä johtuvasta hyödystä vähennetään todelliset kustannukset (omat kaavoituskulut, purkukustannukset, maaperän puhdistamisesta johtuvat kustannukset ym.) Näin päästään tilanteeseen, jossa maanomistajan todellinen hyöty voidaan laskea ja maankäyttökorvaus määritellä. Hämeenlinnassa nyt noudatettu laskentatapa on tasapuolinen kaikkien maanomistajien kannalta ja edistää tasapainoista kaupunkikehitystä. Hämeenlinnassa noudatetun menettelyn lainmukaisuus on todettu mm. korkeimman hallinto-oikeuden antamassa maankäyttösopimuksen hyväksymistä koskevassa päätöksessä. Vs. tilaajajohtajan ehdotus: Yhdyskuntalautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä selostetun vastauksen valtuustoaloitteeseen ja esittää, että valtuustoaloite katsotaan loppuun käsitellyksi.

5 Päätös: Yhdyskuntalautakunta hyväksyi ehdotuksen. KH Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä oheisen vastauksen tiedoksi ja ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös: Kaupunginhallitus päätti jättää asian pöydälle. KH Merkittiin, että asian käsittelyn aikana Lulu Ranne ehdotti Antero Niemelän kannattamana, että asia palautetaan valmisteluun. Koska oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, oli asiasta äänestettävä. Hyväksyttiin yksimielisesti äänestystavaksi kättennostoäänestys. Suoritetussa äänestyksessä Ranteen ehdotusta kannatti 2 jäsentä (Ranne, Niemelä) ja esittelijän ehdotusta 9 jäsentä (Appelroth, Arvidsson, Häppölä, Kallioinen, Kaloinen, Kauranen, Kärpänen, Laakso, Rautio). Päätös: Kaupunginhallitus päätti merkitä oheisen vastauksen tiedoksi ja ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. KV Päätös: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Muutoksenhaku: Liite 3. Lisätietoja antaa tilaajapäällikkö Leena Roppola, p ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, p