SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN SELVITYS ESPOON KAUPUNGINHALLITUKSELLE Toimintavuosi 2012

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN SELVITYS ESPOON KAUPUNGINHALLITUKSELLE Toimintavuosi Unto Ahvensalmi

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto.2 Asiamiehen asemasta ja näköalasta...2 Yhteydenotoista...2 Asiamiehelle tulleita asioita 3 Yhteistyö Vantaan kanssa..4 Huomioita palveluista..4 Toimeentulotuen käsittelystä ja asiakkaan asemasta...4 Kiireellinen käsittely.5 Päätöksen toimeenpano..5 Tiedon kulku päätöksestä...6 Sosiaalitoimistot ja espoolaiset 6 Esimerkki tärkeästä sosiaalityöstä toimiston ulkopuolella 7 Lastensuojelusta...7 Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo ilmoitusten käsittelyn kiireellisyyden toteutumista 7 Nuorten tilanteet lastensuojelussa ovat vaativampia, ja vanhempien/vanhemman asema...8 Huostaanoton lopettamisen kesto.8 Vammaispalveluista..9 Kehitysvammaisten lapsen kuntouttava päivähoito lopetettiin.9 Vanhusten palvelujen yksikön piiriin kuuluvista asioista.10 Omaisten ja sosiaalityöntekijöiden asema korostuu Espoon sairaala -toiminnassa ja asumis- ja laitospalveluissa.10 Onko sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia tarpeeksi?...10 Eduskunnan oikeusasiamies teki laajan ja ennalta ilmoittamattoman tarkastuksen Espoon hoivakoteihin.11 Laitoshoidosta asumispalveluun..11 Palvelutarpeen arviointi 75 vuotta täyttäneille..11 Seniorineuvola 12 Asumisasiat ja asunnottomuus.12 Sosiaalitoimiston ohje akuutissa asumistilanteessa...13 Neppers.13 Omavalvonta...13 Terveydenhuolto, terveysasemat..14 Pilotointi 15 E-resepti 15 Muistutukset - Muistutusten käsittelystä 15,16 Lopuksi - Kuntalaisten luottamus avun saantiin tarvittaessa 16 1

3 Johdanto Lukuisista kuntalaisten yhteydenotoista tulleista asioista ja asiamiehen omien selvittelyjen pohjalta nostetaan tässä selvityksessä esille näkökulmia palvelujen käyttäjien oikeuksiin ja asemaan liittyen. Laissa niiden seuraaminen on kirjattu yhdeksi asiamiesten tehtäväksi. Laki sosiaalihuollon asiakkaiden asemasta ja oikeuksista asettaa lisäksi velvoitteen antaa tästä selvitys kunnanhallitukselle vuosittain. Asiamiehen asemasta ja näköalasta Koska sosiaalihuollon asiakkaiden ja terveyspalvelujen asiakkaiden asemasta ja oikeuksista säädetyt lait määrittelevät asiamiesten tehtäväksi myös palvelujen käyttäjien neuvonnan heidän oikeuksistaan, kertyy tietoa palvelujen tilasta asiamiehelle paljon juuri kuntalaisten yhteydenottojen kautta. Sen lisäksi asiamiehen muuta kautta saama tai hankkima tieto sekä muut omat selvittelyt voivat tarkentaa asiaa. Asiamiehellä ei kuitenkaan ole suoraa oikeutta nähdä esim. yhteydenottajien asiakastietoja, eikä asiamiehellä ole valvontaoikeuksia valvontaviranomaisten (aluehallintovirastot, Valvira, Eduskunnan oikeusasiamies, Oikeuskansleri) tapaan, joten asiamies ei voi antaa lopullista arviota jostain asiasta. Kynnys ottaa yhteyttä epäkohdista asiamieheen on kuitenkin ehkä matalampi. Espoossa asiamies kuuluu hallinnollisesti sosiaali- ja terveystoimen esikunnan hallintoyksikköön. Riippumattomuus tehtäväsisällössä tulee siitä, että lainsäädäntö määrittelee asiamiesten tehtävät. Nykylain mukaan jokaisella kunnalla pitää olla nimetty sosiaaliasiamies, ja potilasasiamies puolestaan jokaisella terveydenhuollon yksiköllä. Espoon alueella tehtävät on yhdistetty. Yhteydenotoista Yhteydenottojen määrät asiamieheen eivät sinänsä vielä kerro suoraan jonkin palvelun tilasta. Yksi ainoa yhteydenottokin voi tuoda esiin merkittävän asian. Kuntalaiset ovat olleet yhteydessä asiamieheen useimmiten silloin, kun sosiaali- tai terveyspalvelu ei ole toiminut niin kuin olisi odottanut. Niinpä asiamies pääsääntöisesti törmää enemmän negatiivisiin kuin positiivisiin asioihin. Myös tietoa jostain asiasta kysytään, tai asiamieheen otetaan yhteyttä kun ei tiedetä kenen muun puoleen kaupungissa voisi kääntyä. Asiat voivat joskus koskea siis muitakin kuin sosiaali- tai terveysasioita, joista kuitenkin pääasiassa kysytään. Asiamies voi neuvoa, toimia välittäjänä (joskus myös sovittelijana), tiedottaa oikeuksista, tai yrittää vaikuttaa, jos esille tulee epäkohtia palvelujen toteutuksessa. Yhteydenottoja ja yhteydenottoyrityksiä oli vuoden aikana noin kpl eri asioista, ja jatko- tai lisäyhteydenottoja näihin asioihin liittyen noin kpl. Terveyspalveluja koskevien yhteydenottojen määrä lisääntyi edelleen, ja yhteydenotot koskivat nyt suunnilleen yhtä usein terveys- kuin sosiaalipuolen asioita. Vielä vuonna 2010 terveyspalveluja koskevien yhteydenottojen määrä oli vain noin 1/3 kaikista yhteydenotoista. Asiamiehelle tulleita asioita Sosiaaliasioissa asiat ovat koskeneet mm: -toimeentulotuen käsittelyä -sosiaalityötä tai sen puuttumista -lastensuojelua 2

4 -vammaispalveluja -vanhusten asumispalveluasioita -vanhempien ihmisten kotipalvelua -omaishoidontukea -perheasioita (huoltajuusasiat, elatusasiat mm) -kehitysvammapalvelujen asioita -mielenterveys- ja päihdepalvelujen kautta järjestettäviä sosiaalipalveluja, mm. asumispalveluja -asiakasmaksuja -yksityisiä sosiaalipalveluja (mm valvontaa) -päivähoitoa -maahanmuuttajille suunnattuja palveluja -lapsiperheiden kotipalvelua Lisäksi asumiseen tai asunnottomuuteen liittyviä asioita, edunvalvontaa, oikeusapua koskevia asioita, velkaneuvonnan, sosiaalisen luototuksen asioita, vakuutus- ja korvausprosesseihin liittyviä asioita, muita yleisiä kysymyksiä. Terveydenhuollossa mm: -terveysasemien toimintaa -Puolarmetsän sairaalan osastojen tai terveyskeskusosastojen toimintaa Jorvissa -hoivakoteja -kotisairaanhoitoa -mielenterveys- ja päihdepalveluja -suun terveydenhuoltoa -perheneuvolatoimintaa -nuorisopoliklinikkaa ( Nupoli ) -lääkinnällistä kuntoutusta -hoitotarvikeasioita -ensihoitoa (ambulanssitoiminta) -työterveyshuoltoa -kouluterveydenhuoltoa -neuvolatoimintaa Lisäksi HUS ia koskevia asioita tulee paljon, yksi aihe erikoissairaanhoidossa on psykiatrinen hoito, josta tulee suhteellisen paljon kysymyksiä, mm hoitoon pääsystä. Usein erikoissairaanhoitoa koskevissa asioissa on myös kysymys ketjusta jossa hoito on perusterveydenhuollosta lähtenyt. Hoitoon pääsy on kaiken kaikkiaan usein esiintyvä asia. 3

5 Kysymyksiä tulee myös yksityisestä hoidosta (yksityisillä hoitoyksiköillä on/pitää olla oma nimetty potilasasiamies, mutta hänestä ei aina tiedetä), Kelan asioista, tai muita yleisiä kysymyksiä. Määrällisesti eniten asioita tulee ehkä terveysasematoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta, toimeentulotuen käsittelystä, lastensuojelusta, iäkkäiden ihmisten hoito- ja asumisasioista. Yhteistyö Vantaan kanssa Espoon ja Vantaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kaupunkien asiamiehet sijaistavat toisiaan poissaolojen ja lomien aikana. Vantaalla on samalla tavalla yhdistetty sosiaaliasiamiehen ja potilasasiamiehen tehtävät. Yhteistyö on toiminut entiseen tapaan. Sitä kautta syntyy myös laajempaa perspektiiviä palveluihin. Huomioita palveluista Erilaisia asioita tulee sen verran paljon, että raportissa kaikkia asioita ei kommentoida erikseen. Toimeentulotuen käsittelystä ja asiakkaana olevan asemasta Ihmiset reagoivat nykyisin herkästi, jos toimeentulotuen - ja useimmiten tarkoitetaan silloin ensisijaisesti laskennallista perustoimeentulotukea - käsittely viivästyy. Samoin valvontaviranomaiset seuraavat korostetusti sitä, että päätökset hakemuksiin tehdään lain edellyttämässä ajassa, viimeistään seitsemäntenä (7.) arkipäivänä. Tämä onkin perustärkeä asia, mutta vain yksi osa toimeentulotuen käsittelyä. Lain mukaan Toimeentulotukiasia on käsiteltävä kunnassa siten, että asiakkaan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ei vaarannu. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Päätös toimeentulotuen myöntämisestä on pantava viivytyksettä täytäntöön. Seitsemän arkipäivän kuluessa -käsittely koskee siis muita kuin kiireellisiä tilanteita. Nykyjärjestelmässä hakemuksia ensimmäiseksi käsittelevät etuuskäsittelijät joutuvat lisäksi arvioimaan, olisiko perustoimeentulotuen lisäksi myös hakijan täydentävän tai ehkäisevän tuen tarve arvioitava. Ja jos siltä näyttää, asia on siirrettävä myös sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän käsiteltäväksi, ennen kuin päätös sitten tehdään viimeistään 7. arkipäivänä. Aina näin ei palautteen perusteella tapahdu, vaikka tarve olisi. Kaiken kaikkiaan toimeentulotuesta tehtiin päätöksiä vuoden aikana lähes kpl. Kiireellinen käsittely Välillä on näyttänyt siltä, että kiireellisiä tilanteita ei nähdä, tai hakemuksia käsitellään vain mekaanisesti esim. saapumisjärjestyksessä. Laki siis oikeastaan kuitenkin korostaa kiireellisten tilanteiden käsittelyä, käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Mahdollisesti puutteellisten tietojen johdosta tavallisesti tehtävä lisätietojenkin kysyminen - jos se ei ole mahdollista tai sitä ei ehditä tehdä - on siis tämän mukaan toisarvoista kiireellisyyteen nähden. Kiireellisyys pitäisi tunnistaa ja huomioida. Päätöksen täytäntöönpano Espoo valitsi kilpailutuksen jälkeen mm toimeentulotuen maksujen välittäjiksi Sampo-pankin (nyk. Danske Bank) ja Pohjola-pankin vuonna Jos toimeentulotukea hakenut käyttää jotain muuta pankkia, kestää maksun kulku vastaanottajalle noin 2-3 pankkipäivää, jota viikonloppu voi pidentää 4-5 päiväksi. 4

6 Kiireellisyys ei tämän vuoksi käytännössä toteudu. Sama ulkopuolisista syistä johtuva viivästys koskee myös heitä, joille päätös tehdään seitsemän arkipäivän sisällä. Kaupungilla ei ole mitään sovittua varajärjestelmää viivästysten varalta. Myös tietokonejärjestelmien ongelmat saattaisivat aiheuttaa viivästyksiä. Ainoastaan yksilökohtaisen harkinnan perusteella, käytännössä nykyisin hyvin tiukoin edellytyksin käytetty maksusitoumus ruokakauppaan voi nykyisin olla mahdollinen. Espoon sosiaali- ja kriisipäivystyksellä ei ole käytössään mahdollisuutta myöntää rahaa tai maksusitoumuksia edes hätätilanteissa. Voisiko mahdollisuus käteismaksatukseen esimerkiksi pankin kautta olla yksi varajärjestelmä? 5 Tiedon kulku päätöksestä Kaupunki on myös tehnyt päätöksen vain 2-luokan postin käyttämisestä. On näyttänyt siltä, että vaikka päätös toimeentulotuesta lähetettäisiinkin tukea hakeneelle samana päivänä kuin se tehdään, voi postin kulku toimistosta kestää useampia päiviä, jopa viikon. Tämä voi hyvinkin olla yksi asia, joka myös lisää kyselyjä puhelimitse sosiaalitoimistoihin, ja sitä kautta osaltaan lisää työntekijöiden työajan epätarkoituksenmukaista käyttöä. Pitäisikö toimeentulotuen päätösten lähettämisessä tehdä poikkeus 2- luokan postin käyttämisestä? Tai selvittää, aiheuttaako jokin muu postin kulussa viivettä. Sähköisetkään ratkaisut tiedon välittämisessä eivät yksinään ratkaise ongelmaa, jos kaikki eivät käytä tietokonetta ja kaikilla ei ole pääsyä sellaiselle. Sosiaalitoimistot ja espoolaiset Ns sosiaalitoimistoksi mielletään ehkä nykyisin ns aikuissosiaalityön toimistot, jotka on nyt keskitetty Espoossa kahteen toimistoon: Pohjoinen aikuissosiaalityö (toimisto sijaitsee Perkkaalla, Leppävaarassa), ja Eteläinen aikuissosiaalityö (toimisto sijaitsee Tiistilässä, Matinkylässä). Asukkaille ja sosiaalitoimistossa asioineille, ja asioiville, keskittäminen yhdelle alueelle on hyvin suurelle osalle asiakkaista tarkoittanut pidentynyttä matkaa sosiaalitoimistoon. Kuntalaisten vastaanotto on järjestetty niin, että ikäjaottelun mukaan järjestetyt tiimit käsittelevät kuhunkin ikäryhmään kuuluvien asioita. Toiminta-alueena kussakin toimistossa on nyt puolet Espoosta. Se on laaja alue. Tavoitteena oli, että keskittämisen vastapainona, paikallisten sosiaalitoimistojen lakkauttamisen jälkeen, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat liikkuisivat enemmän, ja mm he tapaisivat asukkaita ja asiakkaita ns matalan kynnyksen asukastiloissa. Työntekijöillä ei ole omia huoneita sosiaalitoimistossa. Asiamiehen saaman käsityksen mukaan työn luonne ei muutoksen jälkeen ole kuitenkaan toistaiseksi muuttunut, se on yksilökohtaista toimeentulotukeen painottuvaa henkilöiden ja perheiden tilanteiden käsittelyä niin kuin ennenkin. Asiamiehen työntekijöille tekemän kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että keskitetty toimisto sitoo työntekijät pääsääntöisesti sinne. Kalenterit ovat täynnä tapaamisaikoja toimistossa pitkälle eteenpäin, asiakkaan näkökulmasta tapaamisaikaa työntekijälle voi saada mahdollisesti aikaisintaan 1,5-2 kk päähän.

7 Toimeentulotukipainotteisesta työtilanteesta sosiaalityössä kertoo jotain, kun eräs kuntalainen soitti sosiaalitoimistoon, ja halusi varata aikaa tullakseen keskustelemaan omasta ja miehensä elämäntilanteesta, niin hänelle vastattiin: Ei meillä sellaista ole, me käsittelemme vain rahaasioita. Esimerkki tärkeästä sosiaalityöstä toimiston ulkopuolella Sosiaali- ja terveysministeriön Etelä-Suomen terveyden- ja hyvinvointierojen kaventamisen hanke -toiminnassa, jossa Espoo on mukana, on Nuoret pudokkaat - nimellä toimivassa osahankkeessa toteutettu syksyllä 2012 matalan kynnyksen periaatteella nuorille ja nuorille aikuisille suunnattua ryhmätoimintaa Nuorten Kipinä -ryhmän nimellä. Espoolaiset sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat ovat vetäneet ryhmää. Ryhmään osallistuneet nuoret valmistivat mm lyhytelokuvan/videon siitä, miten sosiaalitoimisto kohtaa nuoren ( Kipinää kohtaamiseen ). Tällaiselle matalan kynnyksen ryhmätoiminnalle on esitetty jatkoa, samoin kuin etsivän nuorisotyön toimintakeskuksen perustamista Espooseen. Esitys ja suunnitelmat vaikuttavat sosiaalitoimistojen tämänhetkisen tilanteen valossa kannatettavilta. Lastensuojelusta Median kautta on saatu tietää tilanteista, joissa näyttää jälkikäteen siltä, että lastensuojelun sosiaalityön olisi pitänyt reagoida nopeasti ja voimakkaasti lapsen pelastamiseksi. Erityisen tärkeätä onkin, että lastensuojeluyksikköön tiedoksi tulleet lastensuojeluilmoitukset tarkistetaan välittömästi ja arvioidaan kiireellisen lastensuojelun tarve. Lain mukaan sitten sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen vastaanottamisesta ratkaistava, ryhdytäänkö lisäksi laissa määritellyn lastensuojelutarpeen selvittämiseen, vai onko asia selvästi luonteeltaan sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin. Lastensuojelun tarpeen selvittäminen pitäisi sitten tehdä ilman aiheetonta viivytystä ja sen pitäisi valmistua viimeistään 3 kuukauden kuluessa. Siitä, samoin kuin lastensuojelun alkamisesta, on tehtävä merkintä asiakirjoihin, sekä ilmoitettava siitä välittömästi huoltajalle ja lapselle. Espoossa on tehty palvelulupaus, että kaikki ilmoitukset käsitellään 7 arkipäivän kuluessa. Nyt se toteutuu asiamiehen saaman tiedon mukaan niin, että vähän yli 90% saapuvista ilmoituksista käsitellään alle 7 arkipäivässä. Lastensuojelutarpeen selvityksistäkin noin 93% saatiin määräajan sisällä tehtyä loppuvuoden 2012 tiedon mukaan. Tilanne on näillä näkymillä parantumassa vuonna Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo ilmoitusten käsittelyn kiireellisyyden toteutumista Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan valvontapäätöksellä hyväksynyt Espoon toimenpiteet kiireellisen käsittelyn ja selvityksen tekemisen määräajan toteuttamiseksi: Kaupunki on mm perustanut viisi (5) uutta sosiaalityöntekijän virkaa ja yhden (1) sosiaaliohjaajan vakanssin vuodelle Jo syksyksi 2012 palkattiin neljä määräaikaista sosiaalityöntekijää, ja alkaen yksi sosiaaliohjaaja lisää lastensuojeluun. Lastensuojelun työntekijöitä on tämän mukaan ollut liian vähän. Nuorten tilanteet lastensuojelussa ovat vaativampia ja vanhempien/vanhemman asema 6

8 Erityisesti nuorten asioiden käsittelystä lastensuojelussa on tullut esille, kuinka tärkeätä myös vanhemmalle annettava tai järjestettävä tuki on. Lastensuojelulain mukaan myös vanhempia on tuettava esim. huostaanoton jälkeen. Koska nuoret ovat jo lähempänä aikuisikää, saatetaan palautteen perusteella huostaan otettua nuorta kohdella itsenäisempänä ihmisenä kuin mitä hän todellisuudessa onkaan. Vanhempi tai vanhemmat saattavat tuntea, että heidät osittain syrjäytetään lapsensa asioista, tai aktiivinen vanhempi koetaan sosiaalityöntekijöiden taholta kenties myös hankalaksi. Pitäisi kuitenkin pitää mielessä asioiden perspektiivi ja tärkeysjärjestys: Nuorikaan ei ole vielä aikuinen, ja ikä ei yksin määritä itsenäisyyttä eikä sitä, tarvitseeko tukea vai ei. Lisäksi huostaanotto on lähtökohtaisesti tarkoitettu vain toistaiseksi voimassaolevaksi toimenpiteeksi, ja työskentelyssä pitäisi ottaa huomioon lapsen edusta käsin arvioituna tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Lastensuojelu myös ennen pitkää katoaa nuoren elämästä, mutta vanhemmat ovat joka tapauksessa vanhempia aina. Huostaanoton lopettamisen kesto Lastensuojelulain mukaan huostaanotto on lopetettava, jos sen perusteet poistuvat, eikä sen päättäminen ole vastoin lapsen etua. Lopettamispäätöksen voi tehdä johtava sosiaalityöntekijä, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian. Hänen pitää arvioida huostassa pidon jatkamiset edellytykset myös lapsen asiassa tehtävän asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä, joka voidaan tehdä aina kun siihen ilmenee syytä, mutta vähintään kerran vuodessa. On ilmennyt joidenkin yhteydenottojen kautta, että esimerkiksi vanhempien hakiessa huostaanoton lopettamista, asian valmisteluun on katsottu voitavan varata lastensuojeluyksikössä jopa 6 kk aikaa. Selvitystyön päätöstä varten tekee erityinen kotiutusja tukityöryhmä. Näin pitkä aika tuntuu erikoiselta lain tulkitsemiselta, varsinkin silloin, jos jo alun perin tilanne näyttää siltä, että perusteita huostaanotolle ei enää ole. Pitkä selvitysaika tuntuu erikoiselta myös jos asian selvittäminen vaatii näin pitkän ajan siitä syystä, että perheen tilanteeseen ei ole huostaanottopäätöksen tekemisen jälkeen ehditty esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuuden vuosi riittävästi perehtyä. Tai jos valmisteluselvittelyn pitkä kesto aiheutuu valmistelevan sosiaalityöntekijän työtilanteesta ja aikataulusta. Tai näistä molemmista syistä. Tai jos se aiheutuu siitä, että on perustettu erityinen kotiutusta valmisteleva työryhmä, ja kaikkien asioiden pitää siksi mennä sitä kautta, ja aikataulu tehdään työryhmän työtilanteen, eikä lapsen tai perheen, ehdoilla. Tällaisessa tilanteessa esimerkiksi lapsen ns koekotiutuksen mahdollisuus, toisin sanoen että lapsi asuu kotona selvittelyn ajan, pitäisi olla se vaihtoehto, joka ainakin ensimmäiseksi tarkistettaisiin. Menettely joissakin tapauksissa ainakin näytti joustamattomalta byrokratialta. Ja asianomaisille perheille sen lisäksi antoi sen käsityksen, että lastensuojeluyksikön mielestä tehty huostaanotto on lähtökohtaisesti pysyvä. Vammaispalveluista Aikuissosiaalityössä selvitetään verkkoneuvonnan mahdollisuutta. Verkkoneuvonta ja suojattu asiointiyhteys pitäisi ensimmäiseksi laajentaa myös vammaispalveluihin, jossa ihmiset monesti todella hyötyisivät siitä. 7

9 Avun ja tuen monikanavainen järjestäminen voi tarkoittaa vammaiselle henkilölle sitä, että hänen kotonaan käy jatkuvasti eri aikoina ihmisiä eri tehtävissä, ihmisiä jotka käyttäytyvät eri tavoilla, ja joilla usein on kiire. Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän rooli koordinoijana on tärkeämpi kuin ehkä työntekijät itsekään aina mieltävät. Joissain tilanteissa on tullut esille, että voisi olla hyvä, jos eri tehtävissä apua jonkun kotona toteuttavat ammattilaiset - ovat he sitten kaupungin työntekijöitä tai yksityisten palveluntuottajien edustajia - pitäisivät aina rinnassaan näkyvää nimikylttiä, jossa olisi nimi ja se palvelutoiminto, jota he edustavat. Jos ihminen ei näe, on tietysti tärkeätä selvästi kertoa se. Näissä tilanteissa tällaisilla sinänsä pienillä asioilla voi olla suuri merkitys. Tästä voitaisiin jollain yksinkertaisesti toteutettavalla tavalla sopia. Kehitysvammaisten lasten kuntouttava päivähoito lopetettiin Vammaispalveluyksikössä, jossa päätökset kehitysvammaisten lasten kuntouttavasta päivähoidosta tehdään, tiukennettiin linjausta sitä koskevissa päätöksissä vedoten siihen, että Espoossa ei ole järjestettyä kuntoutusta päiväkodeissa. Uusille hakijoille ei enää myönnetty päivähoitoa kuntouttavana kehitysvamman perusteella, jolloin se olisi lain mukaan maksutonta. Kuntouttava päivähoito voi kuitenkin kehitysvammaisen lapsen kohdalla tarkoittaa vaikka pelkästään olemista osana päiväkotiympäristöä siitä huolimatta, ovatko vanhemmat kotona vai työssä, jos esimerkiksi lääkäri arvioi sen tarpeelliseksi. Ratkaisevinta on kehitysvammaisuudesta johtuva päivähoidon tarve (Kehitysvammaisuus-konsulttiryhmä,Kirsi Mäkinen, Sosiaaliportti-sivusto), ei siis se, onko päiväkodissa konkreettisesti kuntoutusta tälle lapselle. Myös hallinto-oikeudet ja Korkein hallinto-oikeus ovat antaneet asiassa ratkaisuja. 8 Vanhusten palvelujen yksikön piiriin kuuluvista asioista Omaisten ja sosiaalityöntekijöiden asema korostuu Espoon sairaalatoiminnassa ja asumis- ja laitospalveluissa Omaiset ovat lisääntyvästi tulleet mukaan iäkkään ihmisen hoitoa ja asumista suunniteltaessa ja toteutettaessa. Sairaala- ja terveydenhuoltopainotteinen järjestelmä ei ole siihen aivan varautunut, ja aktiiviset omaiset voidaan kokea ongelmaksi. Eri asia on että on myös tilanteita, joissa omainen ei vaikkapa voi hyväksyä vanhenevan vanhempansa heikkenevää terveydentilaa sinänsä, ja ristiriidat kanssakäymisessä palvelujärjestelmän edustajien kanssa juontavat esimerkiksi nimenomaan sellaisesta syystä. Mikä ammattilaisten joka tapauksessa pitäisi kohdata ammattimaisesti. Tämäkin on uusi asia, johon palvelujärjestelmä ei ole aivan varautunut. Omaiset ovat kuitenkin aika olennainen resurssi (aina heitä ei ole!) varsinkin silloin, kun iäkäs vanhempi ei syystä tai toisesta itse pysty vaikuttamaan tilanteeseensa. Sosiaalityöntekijöiden merkitys kasvaa omaisten kohtaamisessa, ja silloin kun omaisia ei ole. Tilanteissa, joissa iäkäs ihminen tulee hoitoon usein ylipäänsä korostuvat sosiaaliset asiat ja kokonaistilanne - ei pelkästään sairaanhoito. Tilapäisen sairaalassaolon jälkeen voi tulla eteen mm tarve kartoittaa selviytymistä kotiolosuhteissa ja tuen ja avun tarvetta; vaihtoehtoiset ratkaisut asumisen järjestämisessä pitää kartoittaa omaisten kanssa yhteistyössä yms. Monenlaisia asioita voi nousta esille näissä tilanteissa, asioita jotka eivät ole pelkästään sairaanhoidollisia.

10 Onko sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia tarpeeksi? Sosiaalityöntekijät olisivat aivan olennaisen tärkeä linkki henkilölle senkin jälkeen, kun asuminen järjestetään asumispalveluyksikköön tai laitoshoitoon, jonka palvelun Espoo suurimmaksi osaksi ostaa yksityisiltä hoivakotiyrittäjiltä (vuonna 2011 yhteensä 28 pelkästään yksityistä hoivakotia, lisäksi Espoon omat hoivakodit ja laitokset tai laitososastot ja sekä hoitoosastot Espoon sairaalassa, ja lisäksi palvelusetelillä ostetut paikat). Asumispalveluja varten oli vuonna 2012 vain 1,5 sosiaalityöntekijäresurssia ja 1 sosiaaliohjaaja. Pitkäaikaishoito-osastoja ja laitoksia varten oli 2 sosiaalityöntekijää. Espoon sairaalan osastoja varten oli 4 sosiaalityöntekijää ja 1 sosiaaliohjaaja. Vuoden 2013 alusta on saatu lisäksi täytettyä 2 olemassa ollutta sosiaalityöntekijän vakanssia. Asioihin nähden, joissa sosiaalityöntekijän rooli korostuu, ja sosiaalisten näkökohtien merkityksen jatkuvasti kasvaessa, heidän määränsä näyttäisi olevan selvästi riittämätön. Asiamies on joissain tilanteissa nähnyt, kuinka tärkeä linkki sosiaalityöntekijä voi olla esim. yksityisessä hoivakodissa asuvalle. Ja tällaisia tilanteita voi päätellä olevan mahdollisesti paljonkin. Tässä on erittäin tärkeää muistaa, että asumispalveluyksikössä asuminen katsotaan avohuollon palveluksi - toisin sanoen asukkaan asema ainakin juridisesta näkökulmasta on suunnilleen sama kuin kotonaan asuvan. Kuitenkin huolimatta avopalvelu -nimityksestä ympäristö saattaa silti olla laitosmainen, ja elämä sen mukaisesti laitosmaista. Lisäksi mahdollisesti ympärillä paitsi päivittäin, mahdollisesti myös muuten ajoittain vaihtuva henkilökunta, joiden kanssa yhteyden luominen saattaa jäädä hyvin pinnalliseksi. Vaihtuvan henkilökunnan tuntemus asukkaastaan saattaa jäädä vähäiseksi ja pinnalliseksi sekin. Henkilö voi jäädä asioidensa hoitamisen kanssa hyvin yksin. Eduskunnan oikeusasiamies teki laajan ennalta ilmoittamattoman tarkastuksen Espoon alueen yksiköihin Tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota mm yksityisyyden toteutumiseen. Yksityisyys ja mahdollisuus yksityisyyteen pitäisi toteutua paitsi asumispalvelussa (joka on siis avopalvelua), että laitoshoidossa (joka on sairaalamaista mutta pitkäaikaista, mahdollisesti henkilön loppuiän kestävää hoitoa). Oikeusasiamies pyysi tarkastusraporttiensa ( ) perusteella selvitystä Espoolta , vastaus selvityspyyntöön on päivätty Laitoshoidosta asumispalveluun Valtakunnallinenkin linjaus on, että perinteisestä laitoshoidosta luovutaan, ja sen tilalle tulee avohuolto eli asumispalvelu. Juuri lainkaan ei puhuta siitä, että avopalvelussa kustannuksia siirretään henkilön itsensä maksettavaksi verrattuna laitoshoitoon siinä mielessä, että laitoshoidossa maksuun sisältyy kaikki, avopalvelussa henkilö ostaa itse osan tarvitsemistaan palveluista. Rajanveto laitoshoidon ja asumispalvelun välillä voi olla veteen piirretty viiva, jos vain nimitys muutetaan asumispalveluksi, vaikka laitosolosuhteet eivät juuri muutu. Tällaista ei kuitenkaan Espoossa ole asiamiehen tietämän mukaan tapahtunut. Joitakin vastakkaisia hallinto-oikeuksien ratkaisuja on jo tullut tällaisista rajanvetotilanteista muualta Suomesta. Palvelutarpeen arviointi 75 vuotta täyttäneille on Espoossa käytännössä - ilman että siitä kuitenkaan on sen enempää keskusteltu? - kotihoidon tehtävä. Lain mukaan henkilölle pitää viimeistään 7. arkipäivänä pyytämisestä 9

11 järjestää sosiaalipalvelujen tarpeen arviointi. Henkilöllä on myös halutessaan oikeus saada päätös siitä, myönnetäänkö jotain palvelua tai ei. Koska palvelutarpeen arviointi voi koskea mitä tahansa sosiaalipalvelua, pitäisikö arviointijärjestelmää tarkistaa: Voiko kotihoidon tekemä palvelutarpeen arviointi muodostua liian kapeaksi ja painottua yksipuoliseen kotihoidon palvelualueen tarpeiden arviointiin? Pitäisikö sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien olla tekemässä arviointia myös, kokonaisvaltaisuuden painottamiseksi? Seniorineuvola Samalla olisi mahdollista arvioida seniorineuvonnan roolia ja kokonaisuutta. Seniorineuvojana työskentelee yksi henkilö. Lainaan edelliseltä seniorineuvojalta hänen visiotaan nykyistä seniorineuvontaa laajemmasta seniorineuvolasta, joka olisi matalan kynnyksen viihtyisä ja helposti tavoitettavissa oleva tapaamispaikka, jossa olisi ohjausta ja neuvontaa puhelimitse ja paikan päällä niin kuin nytkin. Jossa lisäksi voisi vaikka olla esim. tiettyinä aikoina eri palvelualueita edustavia työntekijöitä (esim. sosiaalityöntekijä, muistikoordinaattori, liikuntaneuvoja, vaikka seurakunnan työntekijä, järjestöistä edustajia jne). Jossa vaikka voitaisiin tehdä esim. palvelutarpeen arviointia. Paikalla olisi yhteydet tarvittaessa eri toimintoihin tarpeen mukaan. Sinne voisi vaikka vain pistäytyä ohimennessään. Sen yhteydessä voisi olla kahvila. Esimerkiksi sosiaalialan opiskelijat voisivat avustaa vaikkapa lomakkeiden täyttämisessä, siellä pidettäisiin tietoiskuja ja luentoja. Siellä voisi olla yleisötietokoneita, ja niiden käytön ohjausta. Ja siis: Sinne olisi helppo tulla, sekä fyysisesti ja konkreettisesti, että henkisesti, vaikka sitten alustavaan muistitestiin. Tämä kuulostaa niin tarpeelliselta ja ajankohtaiselta visiolta, että asiamies esittää että sen toteuttamisen mahdollisuus selvitettäisiin (ja visioijaa kuultaisiin asiantuntijana lähemmin). Asumisasiat ja asunnottomuus Jos ihminen on asunnoton, eikä itse saa asuntoa, ja hakee apua sosiaalitoimistosta, sieltä on melkein pakko järjestää jokin asumispaikka. Näin kylmässä maassa kuin Suomi ei ketään saisi jättää kadulle. Kun asuntoja ei ole ollut, eikä sosiaalityöntekijöiden puoltolausunnotkaan Espoon Asunnot -yhtiölle (ent. Espoonkruunu) ole auttaneet, on syntynyt tilanne, jossa sosiaalitoimisto on joutunut asuttamaan suurtakin määrää pitempiaikaisesti vailla asuntoa olevia ihmisiä esim. välivuokraamalla yksityisiltä firmoilta niiden välittämiä asuntoja kohtuuttoman korkeilla hinnoilla. Joita ei normaalisti hyväksyttäisi toimeentulotuessa kohtuullisiksi asumiskustannuksiksi! Huhtikuussa 2012 oli pelkästään Espoon pohjoisen puolen sosiaalitoimiston kautta noin 100 taloutta jossain tilapäismajoituksessa asunnottomuuden vuoksi. Lisäksi näillä tilapäisratkaisuilla on taipumus muodostua pitkäaikaisiksi, ellei peräti pysyviksi, koska muuta vaihtoehtoa ei vain löydy, ja ratkaisua ehkä työntekijöidenkin taholta lakataan etsimästä, kun akuutti ratkaisu on löydetty. Eikä välineitä vaikuttaa asiaan sosiaalitoimistosta käsin edes ole, kun sosiaalitoimistolla ei ole asuntoja. Espoon Asunnot on yleishyödyllinen yhtiö, jonka on asetettava asukasvalinnassa etusijalle asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat ruokakunnat. Näyttää kohtuuttomalta, jos sosiaalitoimisto joutuu paikkaamaan asuntojen puutetta niissä tilanteissa, joissa kysymys on ainoastaan asunnon puuttumisesta, ei sosiaalipalveluina järjestettävän asumispalvelun tarpeesta jostain erityisestä syystä. 10

12 Asiamies esittää kaupunginhallitukselle, että tämä tilanne selvitetään, ja jos asetelma todetaan vääristyneeksi (mukana on paljon ns pelkästään asuntoa vailla olevia), se oikaistaan. Sosiaalitoimiston ohje akuutissa asunnottomuustilanteessa Uuden sisäisen ohjeistuksen mukaan sosiaalitoimistojen pitäisi ohjata akuutissa asunnottomuustilanteessa ihminen ns hätämajoitukseen kaupungin päihdeongelmaisille asukkaille tarkoitettuun Olarinluoman vastaanottokotiin. Vaikkei hän käyttäisikään päihteitä tai hänellä ei olisi ns todettua päihdeongelmaa. Se EI ole tarkoitettu siihen tarkoitukseen. Muuta paikkaa vain ei hätätilanteisiin ole. Tästä menettelystä on jo ainakin yksi ihminen, jolle sitä tarjottiin, tehnyt joulukuussa 2012 kirjallisen muistutuksen (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 23 ). Asiamies esittää myös tilapäismajoituksen järjestämistä tarpeen mukaisella tavalla. Espoon Asunnot/Espoonkruunu Oy:n asumisneuvonnasta saadun tiedon mukaan vuonna 2012 kaikkiaan 930 häätöuhkatilanteesta (Espoonkruunun asunnoista) toteutui 87. Myös näiden ihmisten pitää asua jossain, epäselvää on minne he menevät. Neppers Mielenterveys- ja päihdepalveluyksikön asumispalveluyksikkö Neppers on ajateltu lopettaa. Asiamiehen saaman käsityksen mukaan se on kuitenkin ollut hyvin toimiva, kodikas ja tarpeellinen tukiasumispaikka niille asunnottomille ihmisille, jotka siellä ovat asuneet. Vaarana on, että vaikka perustettaisiinkin uusi yksikkö tilalle, saatetaan menettää jotain tärkeää asukkaita tukevaa elementtiä asumispalveluyksikön ilmapiirin ja ympäristön muuttumisen myötä. Asiamies esittää, että asiassa tehdään ensin mahdollisimman puolueettomasti ns IVAmenettely eli Ihmisiin kohdistuvien Vaikutusten Arviointi - niin että sekä asukkaita että työntekijöitä kuullaan tarkasti. Ja mahdollisesti myös niitä ihmisiä tai asiakkaita, jotka mahdollisesti olisivat tai tulisivat olemaan tällaisen asumispalvelun tarpeessa. Omavalvonta Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien on tehtävä omavalvontasuunnitelma, Valviran ohjeet siitä tulivat voimaan Tämä koskee kaikkia sosiaalipalvelujen tuottajia. Asiamies sai vuoden aikana kyselyjä asemastaan ja tehtävästään mm yksityisistä päiväkodeista, koska sosiaaliasiamiehen yhteystiedot pitää osana omavalvontasuunnitelmaa laittaa näkyville yksityisissä yksiköissä. Omavalvontasuunnitelma toimii informaationa yksityisen palvelun asiakkaille ja heidän läheisilleen palvelun sisällöstä ja laadusta, ja se on pidettävä julkisesti nähtävillä. Terveydenhuolto, terveysasemat Terveysasemalle hoitoon pääsy ja ajan saaminen on ollut vaikeaa, hoidon tarpeen arviointi on tapahtunut vain puhelimessa soittajaa tapaamatta, ja hoitoon pääsyn arvioidusta ajankohdasta ei ole kerrottu, jos aikaa ei ole voitu ilmoittaa heti, ja henkilö on ehkä jäänyt odottamaan kirjettä epämääräiseksi ajaksi - nämä asiat ovat eniten olleet esillä asiamiehelle tulleissa terveysasemia koskevissa yhteydenotoissa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto seuraa Espoossa näitä asioita, tilannetta on useasti käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Nuo ongelmat ovat olleet yleisiä terveysasemia koskevissa yhteydenotoissa, ja joillakin terveysasemilla on ollut tavallista vaikeampi tilanne, kun taas joillakin on puolestaan ollut 11

13 aiempaa parempi tilanne. Jos lääkäreitä puuttuu, se näkyy aika suoraan tuollaisina vaikeuksina. Toisaalta alustavan tiedon mukaan potilasvahinkojen määrä olisi Espoossa vähentynyt. Espoossa onkin kiinnitetty erityistä huomiota potilasturvallisuusasioihin juuri vuonna 2012 potilasturvallisuussuunnitelmaa valmisteltaessa. Uutena asiana terveysasemia koskevissa yhteydenotoissa on tullut esiin, että aikaa olisi voinut varata vain yhtä hoitoasiaa varten kerrallaan. Jos asianosaisella on ollut useampia asioita, joista hän haluaisi lääkärin kanssa puhua, on joissakin tilanteissa näyttänyt siltä, että henkilön on pahimmassa tapauksessa pitänyt odottaa jokaista eri asiaa varten erikseen, kun lääkäriajat ovat olleet niin lyhyitä. Toinen uusi asia on ollut, että hoitoon ei ole päässyt edes kolmessa kuukaudessa, odotus on voinut kestää kuusikin kuukautta. Terveysasemilla on ollut käytössä palveluseteli, mutta sen saamiselle on ollut kriteerit eli kaikki eivät ole voineet sitä saada. Mahdollisesti vain pieni osa aikaa jonottavista on sen voinut saada, ja siis voinut ostaa sillä hoitokäynnin jostain muualta. Samalla kun kohtalaisen iso joukko espoolaisia on joutunut odottamaan hoitoaikaa mahdollisesti yli kolmen kuukauden takaraja-ajan. Terveydenhuoltolaissa on kuitenkin selvästi: 12 (54 ) Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän velvollisuus hankkia palveluja muualta Jos kunta tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei voi itse antaa hoitoa :n mukaisissa enimmäisajoissa, on sen järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta Tämän mukaan velvoite koskee kaikkia kiireetöntä aikaa odottavia, jos aikaa ei voida järjestää viimeistään 3 kuukauden aikana (hoidon tarpeesta riippuen). Pilotointi Espoo järjestää kokeilun, jonka tavoitteena on kehittää ja parantaa terveysasematoimintaa, ja jossa mm yhden terveysaseman toimintaa toteuttamaan tulee yksityinen yritys. Tämä kokeilu ei kuitenkaan ulotu koko Espooseen. Kokeilua valmisteltaessa on todettu: (Vaihtoehtona) yksittäisten lääkärikäyntien hankkiminen yksityissektorilta olisi paitsi kallista mutta myös arvaamatonta ja vaikeaa hallinnoida. Tiedon kulku ja hoidon jatkuvuus kärsisivät (Sosiaali- ja terveyslautakunta , asia 8). On varmaan totta, että maksusitoumuksella esimerkiksi yksityiselle sektorille (terveydenhuoltolaissa puhutaan muista palveluntuottajista ) lähettäminen myöskin voisi mutkistaa hoitotilannetta. Kuitenkin: Kuntalaiset haluavat ennen kaikkea päästä lääkärille. Vaikuttaa kummalliselta, jos se tosiasia voidaan tässä tilanteessa vain sivuuttaa, ja ikään kuin valita vaihtoehto, jossa osa kuntalaisista mahdollisesti joutuu lääkärin aikaa odottamaan pitkiä aikoja. E-resepti Espoon terveysasemilla oli syksyllä 2012 edellytetty kaikkien suostuvan sähköisen ns e- reseptin käyttöön. Siitä oli myös lähetetty kirje erityisesti ns pkv -lääkkeitä käyttäville potilaille (pkv=pääasiassa keskushermostoon vaikuttava lääke). Nämä lääkkeet ovat ns kolmiolääkkeitä, ja ne voivat mm aiheuttaa riippuvuutta. Sähköisestä reseptistä annetun lain muutos on vireillä. Näytti siltä, että Espoossa käytäntöä lähdettiin muuttamaan ennen lain voimaan tuloa. Asiamies päätyi selvittämään asiaa useiden

14 espoolaisten otettua yhteyttä tästä asiasta. Lopputulos oli, että toistaiseksi myös paperinen resepti on edelleen mahdollista saada. Muistutukset Kirjallisen muistutuksen voi tehdä kohtelusta/toimintatavasta sosiaalipalvelussa, ja hoidosta tai hoitoon liittyvästä kohtelusta terveyspalvelussa. Se on tarkoitettu potilaalle helpoksi, joustavaksi ja nopeaksi keinoksi esittää mielipiteensä sille hoitoyksikölle, jossa hän on ollut hoidettavana, ja jolla on mahdollisuudet vaikuttaa tilanteen pikaiseen korjaamiseen. Hallituksen esityksessä laiksi potilaan asemasta ja oikeuksista sanotaan lisäksi: Muistutus tehtäisiin pääsääntöisesti kirjallisesti ja osoitettaisiin toimintayksikön terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Koska muistutus kohdistuisi lähinnä hoidon järjestämistä koskevaan tosiasialliseen toimintaan, josta vastaa toimintayksikön terveydenhuollosta vastaava johtaja toimivaltansa rajoissa, hänellä on mahdollisuudet myös toimivaltansa nojalla vaikuttaa tilanteen muuttamiseksi, jos muistutus antaa siihen aiheen. Muistutusten ajateltiin vähentävän ulkopuolisille valvontaviranomaisille tehtyjä kanteluja. Muistutuksen tekeminen ei kuitenkaan estä henkilöä tekemästä myös kantelua asiassaan. Tilanteita, joissa asiamies neuvoi muistutuksesta, oli eniten juuri terveydenhuollon asioissa. Muistutuksille on mm Sosiaali- ja terveysministeriön ja Valviran ohjeistuksissa määritelty käsittely- ja vastaamisajaksi 1-4 viikkoa. Niitä on tehty lisääntyvässä määrin. Ainakin mm yhdellä terveysasema-alueella, samoin kuin vanhusten palvelujen yksikössä, muistutukset ja niihin vastaaminen ruuhkautuivat ja käsittely saattoi venyä jopa kuukausien mittaiseksi. Suurimmaksi osaksi muistutuksiin kuitenkin Espoossa vastataan suhteellisen nopeasti. Muistutusten käsittelystä Muistutusten käsittely olisi hyvä ottaa esille jollain sopivalla foorumilla. Ne työllistävät välillä runsaasti toimintojen johtohenkilöitä, ja voitaisiinkin mahdollisesti pohtia, olisiko aiheellista järjestää siihen erillistä lisäresurssia. Kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien näkökulmasta muistutukset joka tapauksessa näyttäisivät olevan joissakin tilanteissa hyvinkin tärkeä väylä ja mahdollisuus tuoda asiansa esille sellaiselle taholle, jolla voi olettaa olevan mahdollisuus vaikuttaa jonkin tilanteen korjaamiseen. Joskus se voi tuntua ainoalta sellaiselta mahdollisuudelta. Valvira suosittaakin, että toimintayksiköt analysoivat säännöllisesti muistutukset, ja hyödyntävät saatua tietoa palvelujensa laadun kehittämisessä. Lopuksi Kuntalaisten luottamus avun saantiin tarvittaessa Kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että jos tarvitsee apua tai tukea jossain elämäntilanteessa, sitä on mahdollista saada. Tällainen luottamus pitää yllä myös turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Pyrkimys tämän luottamuksen säilyttämiseen voisi asiamiehen kokemuksen mukaan hyvin olla sellainen punainen lanka, jota voitaisiin seurata palveluja suunniteltaessa, järjestettäessä ja toteutettaessa. 13

15 14