Happamista sulfaattimaista ja Siikajoen alueen kartoituksesta

Transkriptio

1 Happamista sulfaattimaista ja Siikajoen alueen kartoituksesta Peter Edén, Annu Martinkauppi ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö, Kokkola Pertti Sevola

2 Itämeren kehitys jääkauden jälkeen Litorinameri > > Sulfidi(rikki)pitoinen savi /hiesu /lieju Baltic Ice Lake (early) Baltic Ice Lake (late) Yoldia Sea Ancylus Lake Litorina Sea Matti Saarnisto Piirros: Olli Sallasmaa

3 Maankohoaminen > > sulfidisavi noussut merestä Kuivuminen / Kuivatus > > hapan sulfaattimaa Luonnollisena prosessina hyvin hidas Ihmisen toiminta pääasiallinen syy Sulfaattimaiden esiintyminen > ha ( ha) 80 (100) m korkeuskäyrälle asti Pahimmat Vaasan Oulun välillä Vassorfjärden 2006 Peter Österholm

4 Kuivatus haittavaikutusten tärkein syy Ben MacDonald Robert Sundström Maatalousmaan kuivatus, metsä- ja suo-ojitukset, ruoppaus, rakennustoiminta

5 - Rikkiä maaperässä 50 tonnia/ha, huuhtoutuu 600 kg/ha/v - ph vesissä ajoittain kertaa enemmän alumiinia, sinkkiä, nikkeliä, kadmiumia kuin suomalaisissa puroissa keskimäärin Monet Pohjanmaan vesistöistä voivat huonosti tai ovat täysin kuolleita Happamat ja metallipitoiset sedimentit kerrostuvat suisto- ja rannikkoalueilla tulevia ongelma-alueita

6 Sulfaattimaista enemmän metalleja vesistöihin kuin koko Suomen teollisuudesta yhteensä Aluminium Mangan Zink ,5 40 Kobolt 80 Nickel 1 Kadmium , Sundström, Åström & Österholm, 2002 Yhdistettynä happamuuteen, ph 3-4: - Jotkut joet täysin elottomia - Ajoittaisia kalakuolemia joissa ja suistoissa - Pohjaeläimien, mätien ja vastasyntyneiden poikasten kuolemia - Syntyy uutta ongelmasedimenttiä suisto- ja rannikkoalueille - Virkistys- ja matkailuarvo vähenee

7 Ongelmat olleet tiedossa jo yli 50 vuotta Laajat kalakuolemat EU:n vesipuitedirektiivi GTKn esiselvitys 2008 > > Verkosto HaSuKa työryhmä 2009 MMMn Happamuustyöryhmä >> muistio 2009 Vesienhoitosuunnitelmat HS-maat tavallisin syy pintavesien huonoon ekologiseen ja kemialliseen tilaan 2. Vesidirektiivin edellyttämää, pintavesien hyvää tilaa ei pystytä saavuttamaan 2015 mennessä HS-maiden takia 3. Kartoitus nopeasti (laajuus, syvyys, laatu) 4. Tiedotus, koulutus, menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto, ym. aloitettava heti Ilmastonmuutos lisää haittoja!

8 ALKANUT / ALKAMASSA EAKR hanke Siika-Pyhäjoella LIFE+ -hanke (SYKE, GTK, LSU, MTT, RKTL, ÅA, HY) Organisaatioiden oma panostus Näiden hankkeiden kautta pääsemme alkuun tässä työssä: Kartoitus, riskiluokittelu, kustannustehokkaiden ehkäisy- ja kunnostusmenetelmien kehittäminen, maankäyttömenetelmien muuttaminen, haittojen pitkäjänteinen ehkäisytyö, tiedotus, koulutus, ym. TARVITAAN perusrahoitusta kymmeneksi(?) vuodeksi Valtakunnallinen ohjelma Tukijärjestelmä

9 CATERMASS LIFE+ -hanke Climate Change Adaptation Tools for Environmental Risk Mitigation of Acid Sulphate Soils Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen sopeutumiskeinoja ilmastomuutokseen PARTNERIT SYKE, L-S:n ympäristökeskus GTK, MTT, RKTL, Åbo Akademi, Helsingin yliopisto RAHOITUS EU:n LIFE+ ohjelma Maakuntaliitot Ministeriöt (MMM,YM) Partnerit (>50%) Yhteensä n. 2,8 milj

10 CATERMASS LIFE+ -hanke TEHTÄVÄ 1: Happamien sulfaattimaiden kartoitus ja riskiluokittelu (GTK) TEHTÄVÄ 2: Pintavesien ekologiseen tilaan ja kalakantoihin kohdistuvien riskien tunnistaminen ja demonstrointi (SYKE) TEHTÄVÄ 3: Haittojen vähentämismenetelmien kehittäminen ja sopeuttaminen maa- ja metsätalouden tuotantojärjestelmään muuttuvissa ilmastooloissa (MTT) TEHTÄVÄ 4: HS-maiden toimenpidevaihtoehtojen sosioekonomisten vaikutusten ja rajoitteiden arviointi (SYKE) TEHTÄVÄ 5: Tiedon välittäminen HS-maiden vesiensuojelun parhaista ympäristökäytännöistä muuttuvissa ilmasto-oloissa (SYKE)

11 HaKu -hanke Kartoittaa happamien sulfaattimaiden sijainti, esiintymissyvyys ja ominaisuudet. 1. Rajataan mahdolliset ja todennäköiset esiintymisalueet: - maaperän yleiskartan aineisto (1: ) + muu maaperätieto - kallioperäkartat (esim. mustaliuskeet, malmivyöhykkeet) - korkeusdata - lentogeofysiikan aineisto - muu aineisto (vesianalyysit, aikaisemmat kartoitukset, peltolohkot) 2. Kohdepriorisointi. Demonstraatioalueet, pahimmat kohteet, pellot 3. Kartoitus: ph, EC, kairaukset, näytteenotto, analyysit 4. Paikannettujen sulfaattimaa-alueiden esiintymissyvyyden ja laadun määritys. Geofysikaaliset profiilimittaukset. 5. Karttojen ja profiilien laatiminen, tulosten tulkinta, raportointi. Tietokanta + karttoja Toimenpide-ehdotukset kohteittain / valuma-alueittain Riskikartta (kartta, jolla voi ohjata maankäyttöä) Vaikutusalueet

12 Aerogeofysiikka / sähkönjohtavuus (ominaisvastus) Maaperäkartta

13 HaKu -hanke ph, sähkönjohtavuus profiilinäytteenotto

14

15 KERTOKAA MEILLE MISSÄ TÄLLAISTA ESIINTYY!

16 syvyys [m] 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 ph 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 S [%] Mm Ht Hs S u lfid ih ie s u Esimerkki profiilipisteestä 55. Sinisellä maaperän ph ja punaisella rikkipitoisuus

17 Syvyys [m] 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 ph Mm Hs Sa 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 S [%] Sulfidi Rahkasuo 1. S = 0.96% Syvyys [m] 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 Ruukin Rahkasuolla tehdyt maaperäkairaukset ph Mm Sa/HHs Sa Sulfid 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 Syvyys [m] 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 ph Mm Hs 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 S [%] Sulfidi S [%] Rahkasuo 3. S = 0.64% Rahkasuo 4. S = 0.16%

18 Sulfaattimaat esiintyvät laikukkaasti Lestijoen alajuoksun pelloista 55% happamia sulfaattimaita (ph < 5.0) Alin ph 2.68 (Weppling et al. (1999): LIFE Lestijoki) P. Edén,

19

20

21

22 KIITOS!