Valtuusto Sivu 1 / 49

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 49 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-23:00 Tauko klo Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki (Kok.), puheenjohtaja Anitra Ahtola Kari Kuusisto (Kok.), poistui klo käsittelyn aikana Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Simon Elo (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP), poistui klo käsittelyn aikana Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Maria Guzenina-Richardson (SDP) Henri Haaksiala (Kok.), poistui klo käsittelyn aikana Carl Haglund (SFP), poistui klo käsittelyn aikana Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala (Kesk.) Inka Hopsu Päivi Salli (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.) Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (SFP) Maria Jungner (SDP) Arja Juvonen (PerusS&Sit.) Kaarina Järvenpää Kristiina Vuorinen (KD) Tuija Kalpala (Kok.) Stig Kankkonen (SFP), saapui klo käsittelyn jälkeen Johanna Karimäki (Vihr.), saapui klo käsittelyn aikana Jyrki Kasvi (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Hanna Kiljunen (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS&Sit.), poistui klo käsittelyn aikana Kalevi Kivistö (Vas.) Ari Konttas (Kok.) Katja Lahti (Vihr.) Teemu Lahtinen Kari Pajunen (PerusS&Sit.), poistui klo käsittelyn aikana, kun Teemu Lahtinen saapui Mia Laiho (Kok.)

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 49 Antero Laukkanen Kaija Kalliola (KD), poistui klo käsittelyn aikana, kun Antero Laukkanen saapui Sanna Lauslahti (Kok.) Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen Pinja Nieminen (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula Jan Holst (Kok.), saapui klo käsittelyn aikana Kristiina Mustakallio (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.), saapui klo käsittelyn jälkeen Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.), saapui klo käsittelyn jälkeen Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini (PerusS&Sit.), saapui klo käsittelyn jälkeen ja poistui klo , tilalle Kari Pajunen Seppo Sonkeri (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist (SDP) Kurt Torsell (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.), poistui klo käsittelyn aikana, tilalle Jouni Mykkänen Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.) Muut saapuvilla olleet Hannele Kerola Jyrki Myllärniemi Nicholas Kujala Jukka Mäkelä Aulis Majuri Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko kaupunginhallituksen jäsen, saapui klo kaupunginhallituksen jäsen nuorisovaltuuston edustajan kaupunginjohtaja talous- ja hallintojohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 49 Reijo Tuori Satu Tyry-Salo Päivi Sutinen Jouni Majuri rahoitusjohtaja viestintäjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Anitra Ahtola Inka Hopsu Kaarina Järvenpää Teemu Lahtinen Antero Laukkanen Kirsi Louhelainen Markku Markkula Jouni Mykkänen Teuvo Loman Petri Pulkkanen

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 49 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Maria Jungner Fred Granberg Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C, 4. krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 49 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 14 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 15 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja 8 terveyspalvelujen jaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 17 Varavaltuutetun ja kaupunkisuunnittelulautakunnan 10 varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 18 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen 12 Leppävaaran jalkapallohalli Oy:n otettavalle lainalle Vuoden 2013 tilinpäätöksen ennakkotieto Osallistuminen erityiseen kuntajakoselvitykseen Länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen Valtuustokysymys anniskelupaikkojen vaikutuksista ja 34 niiden sijoittumisen periaatteista 23 Valtuustoaloite sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja 40 yrittäjyysohjelmasta 24 Valtuustoaloite Espoon muinaismuistojen kartoittamiseksi 43 ja julkaisemiseksi 25 Kokouksessa jätetyt aloitteet 46

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Valtuusto Sivu 6 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 14.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Valtuusto Sivu 7 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Maria Jungner ja Fred Granberg.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Valtuusto Sivu 8 / / /2013 Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali - ja terveyspalvelujen jaoston jäsenen Johanna Ruuth-Karvosen (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Sirkka-Liisa Furun (Kok.) tilalle (Kok.) Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston jäsenen Johanna Ruuth-Karvosen (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Sirkka-Liisa Furun (Kok.) tilalle Kari Simosen (Kok.) Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaan puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Selostus Valtuusto: Valtuusto valitsi sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali - ja terveyspalvelujen jaoston jäsenen Johanna Ruuth-Karvosen (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Sirkka-Liisa Furun (Kok.) tilalle Kari Simosen (Kok.) Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston jäsenen Johanna Ruuth-Karvosen (Kok.) henkilökohtainen varajäsen Sirkka-Liisa Furu (Kok.) pyytää eroa em. jaoston jäsenyydestä perusteena ulkomailla viettämänsä aika. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että varajäseneksi valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston jäsenen Johanna

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Valtuusto Sivu 9 / 49 Ruuth-Karvosen (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Sirkka-Liisa Furun (Kok.) tilalle (Kok.) Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Jaoston sihteeri - Valittu - Sirkka-Liisa Furu

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Valtuusto Sivu 10 / / /2012 Kaupunginhallitus Varavaltuutetun ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Minna Ihamuotilan (Kok.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt sekä valitsee kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Kimmo Oilan (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Minna Ihamuotilan (Kok.) tilalle Leena Hoppanian (Kok.) Päätös Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Varavaltuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Kimmo Oilan (Kok.) henkilökohtainen varajäsen Minna Ihamuotila (Kok.) pyytää eroa em. luottamustehtävistä perusteena henkilökohtaiset syyt. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakuntaan voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Minna Ihamuotilan (Kok.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt sekä valitsee kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Kimmo Oilan (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Minna Ihamuotilan (Kok.) tilalle Leena Hoppanian (Kok.) Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Valtuusto Sivu 11 / 49 Tiedoksi - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Minna Ihamuotila

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Valtuusto Sivu 12 / / /2014 Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Leppävaaran jalkapallohalli Oy:n otettavalle lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto päättää 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Leppävaaran jalkapallohalli Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset enintään 10 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 1 vuosi lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen 3 että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada laitoskiinnitys vuokraoikeuteen, joka on 1,3 kertaa taattavan lainan määrä

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Valtuusto Sivu 13 / 49 4 että vastavakuutena kaupunki edellyttää kohdassa 3 mainitun lisäksi, että Leppävaaran Pallo ry sitoutuu siihen, että se vastaa Leppävaaran jalkapallohalli Oy:n ottamasta lainasta kokonaisuudessaan ja antaa suostumuksensa siihen, että kaupungilta mahdollisista saamista avustuksista kuitataan lainaerät, jotka kaupunki joutuu takauksensa perusteella maksamaan 5 että takauksesta peritään takausprovisiota 0,1 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle 6 että takaussitomus voidaan allekirjoittaa vasta kun maavuokrasopimus on allekirjoitettu. Päätös Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Leppävaaran jalkapallohalli Oy anoo Espoon kaupungilta omavelkaista takausta lainalle, jolla rahoitettaisiin tekonurmen sekä talvikaudeksi pystytettävä ylipainehallin rakentaminen Leppävaaran, Veräjävahdin kentälle. Leppävaaran jalkapallohalli Oy on hakenut vuokraoikeutta Espoon kaupungin omistamasta n m2 suuruisen alueen 51. kaupunginosan (Leppävaara) korttelin tontista 1 ja yleisestä alueesta 51P27 ylipainehallin ja tekonurmen rakentamista varten. Vuokra-alueen tarkka rajaus tulee tarkentumaan suunnittelu- ja lupaprosessin yhteydessä. Vuokrauksesta päätettiin kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kokouksessa Leppävaaran jalkapallohalli Oy on tammikuussa 2014 perustettu Leppävaaran Pallo ry:n kokonaan omistama yhtiö. Yhtiö on perustettu tätä hanketta varten ja tulee jatkossa myös operoimaan hallin toimintaa. Tavoitteena ei kuitenkaan ole saada toiminnasta liiketaloudellista voittoa. Leppävaaran Pallo ry on Suur-Leppävaaran alueella Espoossa toimiva jalkapalloiluun erikoistunut urheiluseura. Seuran toiminta keskittyy lasten ja nuorten sekä aikuisten amatööri- ja Kunnossa kaikenikää -jalkapalloiluun. Seura on kasvanut viimevuosina noin 100 pelaajaa vuodessa ja kauden lopussa 2013 seurassa oli hieman yli pelaajaa. Leppävaaran jalkapallohalli Oy aikoo rakentaa vuokrattavalle alueelle talvikaudeksi pystytettävän ylipainehallin. Nykyinen hiekkakenttä muutettaisiin samalla hankkeella jalkapallonurmeksi (kumirouhenurmi). Koska alueen maapohja on pehmeää savimaata, on kenttäpohjaan ensin tehtävä perustamistyöt, lisäksi maarakennusvaiheessa toteutetaan ylipainehallin vaatima ankkurointi. Pelialueen kooksi on suunniteltu 48 * 70 metriä hallin ollessa 54 * 79 metriä.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Valtuusto Sivu 14 / 49 Hankkeen investointi arvio euroissa on seuraava: Maanrakennus Tekonurmi Ylipainehalli Oheistekniikka ja -rakenteet Yhteensä Investointi on tarkoitus rahoittaa tuki- ja lainarahoituksella. Avustuksia anotaan ELY-keskuksesta ja Suomen Palloliitolta. Loput noin euroa rahoitetaan lainalla, johon haetaan Espoon kaupungin omavelkainen takaus. Lainan takaisinmakuaika on 10 vuotta. Hallin vuotuiset tuotot muodostuvat seuran ilta- ja viikonloppuvuorojen käyttömaksuista sekä koulujen arkipäivien käytön tuotosta. Yhteensä hallin arvioidaan tuottavan vuodessa noin euroa alv-tulotusten jälkeen. Arvio vuotuisista kokonaiskustannuksista on euroa. Tuottoarvioon sisältyvästä koulukäytön kompensaatiomallista ei ole vielä sovittu kaupungin kanssa. Sivistystoimi puoltaa omalta osaltaan hanketta: Hankkeen myötä alueelle syntyy sisäpalloilumahdollisuus aiemmin, kuin urheilupuiston kaavallisen kehittämisen kautta on mahdollista. Hankkeen myötä Veräjävahdin kentän laatutaso ja käyttöaste paranevat. Hanke ei muodosta oleellista estettä Leppävaaran koulukeskuksen kehittämiselle. Hallin väliaikainen olemassaolo ajoittuu samanaikaisesti koulukeskuksen oletettujen tulevien rakennustöiden kanssa. Teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelut eivät näe estettä hankkeelle, mutta edellyttävät erityisehtoja rakentamisen ja ylläpidon suhteen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Leppävaaran jalkapallohalli Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Valtuusto Sivu 15 / 49 Laina-aika enintään 10 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 1 vuosi lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen 3 että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada laitoskiinnitys vuokraoikeuteen, joka on 1,3 kertaa taattavan lainan määrä 4 että vastavakuutena kaupunki edellyttää kohdassa 3 mainitun lisäksi, että Leppävaaran Pallo ry sitoutuu siihen, että se vastaa Leppävaaran jalkapallohalli Oy:n ottamasta lainasta kokonaisuudessaan ja antaa suostumuksensa siihen, että kaupungilta mahdollisista saamista avustuksista kuitataan lainaerät, jotka kaupunki joutuu takauksensa perusteella maksamaan 5 että takauksesta peritään takausprovisiota 0,1 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle 6 että takaussitomus voidaan allekirjoittaa vasta kun maavuokrasopimus on allekirjoitettu. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Leppävaaran Pallo ry

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Valtuusto Sivu 16 / / /2013 Kaupunginhallitus Vuoden 2013 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Vesa Kananen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2013 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Päätös Liite Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Tilinpäätöksen ennakkotieto Valtuustoryhmän toiminnan tukeminen 3 Pöytäkirjamerkinnät 2013 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2013 on valmistumassa. Ennakkotieto tilinpäätöksestä perustuu valmistelutilanteeseen, jossa lähes kaikki tilinpäätöskirjaukset poistoja lukuun ottamatta ovat tehty. Kirjaamatta olevatta poistot alentavat tilikauden tulosta, mutta ne ovat arvioitu kokonaislukuihin. Varsinainen tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Tilinpäätösennuste Vuoden 2013 tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin tilikauden tulos on n. 56 milj. euroa ja vuosikatetta kertyy n. 164 milj. euroa. Tilikauden tulos on n. 67 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat rahoitustuottojen kertaluontoiset kirjaukset sekä verotilityksen aikataulumuutos. Myös kulukehitykseen liittyvät ohjaustoimenpiteet syksyllä hillitsivät kulujen kasvua. Ennakoitua paremmat rahoitustuotot johtuivat yhden varainhoitosopimuksen irtisanomisesta, jonka johdosta kaupungin kirjanpitoon realisoitui varainhoitosopimuksen sisällä olleita rahoitustuottoja. Rahoitustuotot kirjautuvat tuotoksi kirjanpitoon siinä vaiheessa kun ne realisoidaan. Loppuvuodesta muutettiin kolmen varainhoitosopimuksen neutraaliallokaatiota, jolloin myös realisoitui

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Valtuusto Sivu 17 / 49 tuottoja kirjanpitoon. Lisäksi tuottoihin vaikuttivat ennakoitua paremmat osakemarkkinoiden kehitykset. Kaupungin käyttötalouden rahoitus ei voi perustua rahoitustuotoille mm. niiden suurten vuosittaisten vaihtelujen takia. Rahoitustuotot voivat olla negatiivisia juuri silloin, kun muidenkin tulojen kehitys on heikkoa. Rahastojen tuotot kirjautuvat rahastojen taseisiin. Rahastoja voidaan käyttää valtuuston päätöksillä yksittäisten vuosien investointien rahoitustarpeiden tasaamiseen. Verotulojen tilitysaikataulumuutoksen takia ennen tammikuulle kirjautuneita verotuloja tilitettiin joulukuussa. Rahoitustuottojen ja verotilitysten poikkeuksellisten erien vaikutus tulokseen on n.41 milj. euroa, joten kaupungin vertailukelpoinen tilikauden tulos on n. 16 milj. euroa. Käyttötalous Kaupungin käyttökate eli kate ennen rahoitustuottoja parani hieman edellisestä vuodesta, mutta huomioiden verotulojen tilitysmuutokset, se todellisuudessa heikentyi n. 10 milj. eurolla edellisvuodesta. Kate on heikentynyt, koska ulkoisten kulujenkehitys on ollut voimakkaampaa kuin ulkoisten tulojen ja verotulojen kehitys. Kaupungin ulkoiset tuotot kasvoivat n. 10 prosenttia ja olivat yhteensä 278 miljoonaa euroa. Ulkoisissa tuotoissa oli kertaluonteisia saatavia, jotka nostivat tuottojen kokonaismääriä. Espoon kaupungin ulkoiset kulut olivat milj. euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 4 prosenttia. Kasvu oli kohtuullinen, mutta suhteessa erityisesti verotulojen kehittymiseen, kulujen kehitys oli liian suurta.. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2013 lopussa henkilöä. Määrä kasvoi vuoden aikana 183 henkilöllä. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä kasvoi 123 henkilöllä ja sivistystoimen 74 henkilöllä. Palveluliiketoimen henkilöstömäärä sen sijaan pieneni 17 henkilöllä. Kaupungin henkilöstökulut olivat 613,6 milj. euroa ne kasvoivat 3,7 prosenttia edellisvuodesta. Vuokratyövoiman kustannukset olivat 27,6 milj. euroa ja ne kasvoivat 0,8 prosenttia. Ulkoisten palvelujen ostoihin käytettiin vuoden aikana 685 milj. euroa ja avustuksiin 142 milj. euroa. Suurin yksittäinen palvelujen osto oli erikoissairaanhoito, johon käytettiin 228 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat 18 milj. euroa eli 8,6 prosenttia. Merkittävin avustusmuoto oli toimeentulotuki, jota maksettiin 50 milj. euroa ja jossa kasvua edellisvuoteen oli 4 milj. euroa eli 8,7 prosenttia. Verorahoitus Verotulot ylittivät talousarvion yhteensä 5,5 milj. eurolla. Verotuloja tilitettiin 1 307,2 milj. euroa, mikä on 57,9 milj. euroa eli 4,6 prosenttia enemmän kuin vuonna Vertailtavuutta heikentää se, että vuoden aikana tehtiin

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Valtuusto Sivu 18 / 49 oikaisuja ja tilitysaikatauluja muutettiin. Tilitysaikataulumuutoksen huomioiden todellinen verotulojen kasvu oli 3,9 prosenttia. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 129,1 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 61,6 milj. euroa eli 5,8 prosenttia. Huomioitavaa on, että yhteisöveroa tilitettiin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tilitykset olivat yhteensä 109,6 milj. euroa, mikä on 7,1 milj. euroa eli 6,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteisöverojen tuotto on ollut heikkoa useampana vuonna peräkkäin ja tilitykset ovat olleet aina edellisvuotta pienempiä. Investoinnit ja lainakehitys Kaupungin investointitaso oli edelleen korkea ja investointeja toteutettiin 225 milj. eurolla, kasvua edellisvuoteen oli 9 milj. euroa. Lisäksi kaupunki toteutti länsimetroon ja koulujen peruskorjauksiin liittyviä investointeja tytäryhtiöidensä kautta n. 112 milj. eurolla. Vuoden 2013 talousarvioon merkitystä 116 milj. euron lainanottovaltuudesta nostettiin koko summa. Tämän lisäksi loput rahoitustarpeet hoidettiin lyhytaikaisella rahoituksella ja rahastoja purettiin 40 milj. eurolla. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 62,7 milj. eurolla ja kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 211,7 milj. euroa. Strategian tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-strategiassa oli vuodelle 2013 asetettu yhteensä 72 tulostavoitetta, joista osa toistui kaupunkiyhteisinä tulostavoitteena kaikkien toimialojen korteissa. Lokakuun lopun tilanteesta tuotiin valtuuston käsittelyyn tulostavoitteiden poikkeamat, jonka jälkeen neljän tulostavoitteen osalta toteutumatiedot ovat muuttuneet parempaan suuntaan ja ne toteutuivat tavoitteiden mukaisesti. Kyseiset tulostavoitteet liittyvät kaupungin toimintakatteen, vuosikatteen ja tuottavuuden kehittymiseen sekä teknisen ja ympäristötoimen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuuteen. 12 tulostavoitetta jäi toteutumatta tai toteutui aikataulustaan myöhässä. Kokonaisuutena voidaan todeta, että vuodelle 2013 asetetut tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Toimintaympäristö Espoon väestönkasvu on ollut lähes odotetun mukainen vuoden 2013 aikana ja asukasmäärä kasvoi ennakkotietojen mukaan asukkaalla eli 1,5 %. Espoon asukaslukuarvio on vuodenvaihteen tietojen mukaan Maahanmuuton tuoma väestönlisäys on noussut vuodesta 2005 lähtien ja vuonna 2013 se näyttäisi olevan noin asukasta ja olisi yli 40 prosenttia Espoon koko vuoden väestönkasvusta. Syntyneiden enemmyys on kuitenkin tällä hetkellä suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä, vuonna 2013 syntyneitä on kuolleita enemmän.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Valtuusto Sivu 19 / 49 Joulukuun 2013 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 8,4 %, joka on 1,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koko maan työttömyysaste oli 12,6 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä ja 50 vuotta täyttäneitä Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi 57,1 % edellisvuodesta. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli eli 26 % työttömistä. Vuosi 2013 oli suurten muutosten aikaa. Kuntauudistus, metropolialueen esiselvitys, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus sekä kaupungin historiallisen suuret investointihankkeet leimasivat niin henkilöstön kuin luottamushenkilöiden työntäyteistä vuotta. Yhteenveto Taloudellinen toimintaympäristö heikkeni edelleen viime vuonna ja kaupunki ryhtyi syksyn ennusteiden perusteella toimenpiteisiin, joilla talouden tasapainoa pyrittiin parantamaan. Myös vuosien taloussuunnitelman kehysarviot osoittivat, että kaupunki tekee reilusti alijäämää kaikkina suunnitelmakauden vuosina. Toimenpiteet viime vuoden menokehityksen hillitsemiseksi onnistuivat, mutta tuloksen nouseminen nykyiselle tasolla johtui suurimmalta osaltaan kertaeristä. Kertaerät eivät korjaa kaupungin talouden rakenteellista epätasapainoa. Ne myös saattavat vaikuttaa negatiivisesti kaupungin tulokseen, kuten vuonna 2008 alkaneen kansainvälisen finanssikriisin yhteydessä tapahtui, kun jouduttiin kirjaamaan sijoituksien merkittäviä arvonalentumisia. Käyttötalouden kulujen ja tulopohjan epätasapaino on kaupungin talouden merkittävin haaste, jota ei yhden vuoden kertaeristä johtuva tuloksen paraneminen korjaa. Viime vuoden vertailukelpoinen tilikauden tulos oli n. 16 milj. euroa ja vertailukelpoinen vuosikate n. 124,4 milj. euroa. Vuosikate on n. 56 milj. euroa alle jo meneillään olevien investointihankkeiden vaatiman kestävän rahoitustason. Vertailukelpoinen vuosikate on neljässä vuodessa laskenut 60 milj. euroa. Samaan aikaan investointien omarahoitusosuus on laskenut sadasta prosentista 40 prosenttiin. Kaupungin talous tulee olemaan lähivuosina erittäin kireä hitaan talouskehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Kaupunki kasvaa asukkaalla vuosittain, mikä yhdessä ikärakenteen muutoksen kanssa lisää kaupungin palveluvelvoitteita. Samaan aikaan yleisen taloudellisen tilanteen epävakaus näkyy verotulojen kasvun hitautena ja työttömyytenä. Viime vuoden positiivinen tulos ei pienennä kestävyysvajetta, sillä kertaerillä saavutettu kohtuullinen tilikauden tulos ei korjaa velvoitteiden ja tulopohjan välistä epäsuhtaa. Valtuusto on päättänyt, että keväälle valmistellaan valtuustokauden mittainen talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelma, vuoden 2013 ennakoitu tulos ei muuta ohjelman valmistelutarvetta.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Valtuusto Sivu 20 / 49 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2013 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Valtuusto Sivu 21 / / /2014 Kaupunginhallitus Osallistuminen erityiseen kuntajakoselvitykseen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 lausuu erityisen kuntajakoselvitykseen osallistumisen osalta seuraavaa: Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan , , ja , ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Metropolialueen esiselvityksen ehdotuksen mukaisesti on jo käynnistetty Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa kuntarakennelain velvoittamana kuntarakenneselvitys kuntien yhteisestä vapaaehtoisesta tahdosta. Lisäksi metropolilain valmistelu on käynnistetty. 2 päättää, että Espoon kaupunki osallistuu erityiseen kuntajakoselvitykseen, koska kuntarakennelain 16 mukaan kuntien on osallistuttava erityiseen kuntajakoselvitykseen ja kuntajakoselvittäjän ehdotuksen valmisteluun. 3 nimeää seurantaryhmään asemansa puolesta valtuuston puheenjohtajan, kaupunginhallituksen puheenjohtajat ja kaupunginjohtajan. 4 edellyttää kattavan riskianalyysin laatimista selvitysvaiheessa yhdeksän kunnan yhdistämisestä. Käsittely Hyrkkö Partasen ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: 5 edellyttää, että metropolilain valmistelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu otetaan selvityksen keskeisiksi lähtökohdiksi ja että lähi- ja paikallisdemokratia nostetaan selvityksessä keskeiseen rooliin.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Valtuusto Sivu 22 / 49 Kilpi Simon Elon kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Valtuusto päättää, ettei Espoo osallistu erityiseen kuntajakoselvitykseen Valtiovarainministeriön päätös erityisestä kuntajakoselvityksestä loukkaa perustuslain 121 pykälässä säädettyä kunnallista itsehallintoa, ja Espoolla on kuntarakennelain 4e pykälän 2. momentin tarkoittamat edellytykset olla osallistumatta Valtiovarainministeriön määräämään selvitykseen. Perustelut: Kuntarakennelain 4e 2. mom. Edellä 1 momentissa mainittuihin kuntiin ei sovelleta, mitä 4 g :ssä säädetään selvitysalueesta poikkeamisesta. Niiden tulee osallistua yhdistymisselvityksiin muiden kuntien kanssa, jos se on tarpeen toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi. Espoon osallistuminen VVM:n määräämään yhdistymisselvitykseen ei ole tarpeen toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi. Espoo on riittävä toiminnallinen kokonaisuus jo nykyisellään täyttääkseen kaikki kuntarakennelain tavoitteet ja velvoitteet. Lisäksi Espoo, Vihti, Kirkkonummi ja Kauniainen ovat jo käynnistäneet vapaaehtoisen selvityksen kuntarakennelain tarkoittamalla tavalla. Espoolla ei ole juridista pakkoa osallistua VVM:n selvitykseen. Vaikka kuntarakennelain 55 määrää muutoksenhakukiellon lain nojalla annettuihin ministeriön päätöksiin, voi Espoo hakea VVMn päätökseen muutosta hallintolainkäyttölain 63 :ssä määritellyin perustein ylimääräisen muutoksenhaun kautta, koska VVM:n päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen. Jos VVM katsoo, että Espoon päätös olla osallistumatta erityiseen kuntajakoselvitykseen on lainvastainen, voi VVM valittaa Espoon päätöksestä säädetyssä järjestyksessä. Jos Espoon kieltäytyminen osallistumisesta VVM:n määräämään selvitykseen johtaa ylimääräiseen muutoksenhakuun tai valitukseen, oikeudelliseen harkintaan tulisi tärkeä ennakkotapaus koko kuntarakenneprosessia ajatellen. Kuntarakennelain 4e :n ja perustuslain 121 :n oikeusvoiman ja merkityksen täsmentämiseksi Espoon kieltäytyminen erityisestä kuntajakoselvityksestä palvelisi siten myös suomalaisen oikeusvaltion toimintaa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joita ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Valtuusto Sivu 23 / 49 Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysjärjestysehdotuksen: ensin äänestetään Kilven muutosehdotuksesta ja sen jälkeen Hyrkön lisäysehdotuksesta. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 63 äänellä 11 ääntä vastaan hylkäsi Kilven muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Hyrkön lisäysehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 42 äänellä 27 ääntä vastaan ja 5 äänestäessä tyhjää hylkäsi Hyrkön lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. 4 Äänestyslistat 20 - Päätös erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta - Selvitysryhmän kirje Koska asettamispäätös poikkeaa valtuuston aikaisemmista päätöksistä, osallistuminen viedään valtuustoon päätettäväksi. Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan , , ja , ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä, valtiovarainministeriö on määrännyt kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntien välillä. Metropolialueen esiselvityksen ehdotuksen mukaisesti on jo käynnistetty Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa kuntarakennelain velvoittamana kuntarakenneselvitys kuntien yhteisestä vapaaehtoisesta tahdosta.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Valtuusto Sivu 24 / 49 Päätöksessään ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi varatuomari Mikko Pukkisen, valtiotieteiden tohtori Cay Sevónin ja arkkitehti Matti Vatilon. Selvitystyö on alkanut ja se päättyy selvityksen valmistuttua, mutta kuitenkin viimeistään mennessä. Selvitysryhmän mukaan ottaen huomioon kuntarakennelaissa (4 b 4 ja 4 e 3) määritelty yhdistymisselvityksen vähimmäissisältö ja ministeriön asettamispäätöksen tehtävämäärittely, on selvitystyötä vietävä eteenpäin etupainotteisesti ja vahvassa vuorovaikutuksessa selvitysalueen kuntien kanssa. Kuntien osallistumisesta erityiseen kuntajakoselvitykseen ja kuntajakoselvittäjien ehdotuksen valmisteluun säädetään kuntarakennelain 16 :ssä. Selvitysryhmä asettaa neuvotteluelimeksi seurantaryhmän, johon selvittäjät pyytävät asianomaisista kaupungeista/kunnista edustajiksi valtuuston puheenjohtajan, kaupungin/kunnanhallituksen puheenjohtajan sekä kaupungin/kunnanjohtajan. Lisäksi jos kaupungissanne/kunnassanne katsotaan välttämättömäksi, voitte riittävän edustavuuden varmistamiseksi nimetä ryhmään myös 1-2 muuta keskeisissä luottamustehtävissä olevaa edustajaa. Selvitysryhmä pyytää ilmoittamaan kaupungin edustajat seurantaryhmään mennessä. Kuntarakennelain 17 2 momentin mukaisesti kuntajakoselvittäjällä on salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada viranomaisilta tehtävänsä suorittamista varten tarpeelliset kuntien ja kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen hallintoa ja taloutta koskevat tiedot sekä muuta apua. Selvitysryhmä haluaa asettaa paikallisen asiantuntemuksen varmistamiseksi seitsemän valmistelevaa viranhaltijaryhmää seuraavien teemojen mukaisesti: - Kuntatalous - Maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön (MALY) - Sivistyspalvelut - Sosiaali- ja terveyspalvelut - Henkilöstö - Demokratia - Kilpailukyky. Selvitysryhmä pyytää ilmoittamaan kaupungin edustajat kuhunkin teemaan mennessä. Espoon aikaisemmat lausunnot Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan , ja ja , ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Valtuusto Sivu 25 / 49 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen, ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Espoo ei hyväksy pääkaupunkiseudun kuntien pakkoliitoksia eikä pakkoselvityksiä. Suur-Helsingin muodostaminen olisi koko metropolialueen kehityksen kokonaishallinnan ja seudun haasteiden ratkaisun kannalta riittämätön ja väärä alue. Selvitysalueelle syntyvä kunta muodostuisi talousarvioltaan yli kymmenen miljardin euron suuruiseksi. Työntekijöitä olisi lähes Selvitysalueen kuntien yhdistämisen kertaluontoiset lisäkustannukset olisivat mittavat ja menot jäisivät pysyvästi korkeammiksi. Taloudellisten vaikutusten suuruusluokkaa kuvaa se, että suurkunnan toimintakulut olisivat Helsingin kustannustason mukaan laskettuna miljardin suuremmat kuin Espoon kustannustason mukaan laskettuna. Suurkunnan keskeisimpien tietojärjestelmien yhtenäistämisestä (asiakasjärjestelmät, toiminnanohjaus ja sähköiset työympäristöt) aiheutuvat kustannukset olisivat jo noin neljännesmiljardin. Kaupungeissa on myös useita satoja muita eri järjestelmiä. Näiden järjestelmien yhdistäminen tai korvaaminen olisi vähintään yhtä suuri ponnistus. Muutos sitoisi kaikki voimavarat useiksi vuosiksi. Suurkunnan palkkatason harmonisoinnista aiheutuvat kustannukset merkitsisivät yli 100 miljoonan lisäkustannusta nykyiseen tasoon verrattuna. Kaiken kaikkiaan lisäkustannukset merkitsivät suurta nousupainetta esitetyn suurkunnan veroprosenttiin eivätkä pienennä kestävyysvajetta. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 lausuu erityisen kuntajakoselvitykseen osallistumisen osalta seuraavaa: Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan , , ja , ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Valtuusto Sivu 26 / 49 pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Metropolialueen esiselvityksen ehdotuksen mukaisesti on jo käynnistetty Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa kuntarakennelain velvoittamana kuntarakenneselvitys kuntien yhteisestä vapaaehtoisesta tahdosta. Lisäksi metropolilain valmistelu on käynnistetty. 2 päättää, että Espoon kaupunki osallistuu erityiseen kuntajakoselvitykseen, koska kuntarakennelain 16 mukaan kuntien on osallistuttava erityiseen kuntajakoselvitykseen ja kuntajakoselvittäjän ehdotuksen valmisteluun. 3 nimeää seurantaryhmään asemansa puolesta valtuuston puheenjohtajan, kaupunginhallituksen puheenjohtajat ja kaupunginjohtajan. 4 edellyttää kattavan riskianalyysin laatimista selvitysvaiheessa yhdeksän kunnan yhdistämisestä. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 29 jälkeen. Hyrkkö Elon ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: 5 edellyttää, että käynnissä olevat kuntien omat kuntajakoselvitykset, metropolilain valmistelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu otetaan selvityksen keskeisiksi lähtökohdiksi, lähi- ja paikallisdemokratia nostetaan selvityksessä keskeiseen rooliin ja erilaiset kuntajakoselvitysalueen sisäiset, osittaiset yhdistymisvaihtoehdot selvitetään osana erityistä selvitystä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 3 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Hyrkön lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Valtuusto Sivu 27 / / /2012 Kaupunginhallitus Länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen Valmistelijat / lisätiedot: Olavi Louko, puh Matti Kokkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto päättää, että käynnistetään metron rakentaminen välille Matinkylä-Kivenlahti ehdolla, että valtio sitoutuu maanrakennuskustannusindeksiin sidottujen rakennuskustannusten kattamiseen 30 %:lla liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti. Käsittely Byman teki seuraavan palautusesityksen: Valtuusto palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi siten, että valtuustolle tuodaan oikea tieto - jatkolle varmistetusta rahoituksesta ja rahoituksen hinnasta, - millaisiin laskelmiin perustuu yksinomaan bussiliikenteen muutoksista saatavat säästöt Matinkylän ja Kivenlahden osuuksista erikseen? - sisältävätkö nämä bussiliikenteen supistuksia muualta kuin Länsiväyläosuudesta? - kuinka paljon on saatu tai ollaan saamassa Matinkylän osuudesta ja mihin niitä on käytetty ja on aikomus käyttää? - kuinka paljon, millä perusteilla ja milloin saadaan jatkeen osalta tuloja maan ja rakennusoikeuksien myynnistä ja miten voi varmistua siitä, että ne käytettäisiin metron rakentamisen kustannuksiin? - toteutuneista ja toteutumassa olevista kannattavuutta koskevista laskelmista, - laskelmasta hyötyjen ja kustannusten suhteesta (0,6-0,7), josta Kokkinen mainitsee HS:ssä sekä selitys siitä, miksi kyseinen oleellinen tieto on haluttu salata valtuustolta. Johansson ehdotti, että asia jätetään pöydälle syyskauden ensimmäiseen valtuuston kokoukseen. Hertell Kasvin ym. kannattamana teki seuraavat toivomukset: Valtuusto toivoo, että metroa jatkettaessa Kivenlahteen huolehditaan tehokkaan ja sujuvan liityntäliikenteen suunnittelusta yhdessä alueen asukkaiden, järjestöjen ja yritysten kanssa.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Valtuusto Sivu 28 / 49 Valtuusto toivoo, että metroinvestoinnin rakentamiskustannuksia ei kohdenneta joukkoliikenteen lipunhintoihin. Lipunhintojen korottaminen voi heikentää joukkoliikenteen suosiota varsinkin Espoonlahdessa, joka valitettavasti kuuluu kalliimmalle C- hintavyöhykkeelle. Huhta kannatti Bymanin palautusesitystä. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä ääntä 13 vastaan hylkäsi palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Granberg kannatti Johanssonin pöydällepanoehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 61 äänellä ääntä 14 vastaan hylkäsi pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Laukkanen Bymanin kannattamana teki seuraavan hylkäysehdotuksen: Valtuusto hylkää asian. Perustelut: - Espoon kaupungin vakavan taloudellisen tilanteen vuoksi, Espoolla ei ole taloudellisia edellytyksiä Matinkylä - Kivenlahti metron rakentamiselle, vaikka valtio osallistuisin sen rakentamiskustannuksiin

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Valtuusto Sivu 29 / % osuudella. Hanke kasvattaa Espoon kaupungin lainakantaa noin miljoonalla eurolla. - Espoon kaupungin vuosikate on vuoden 2013 tilinpäätöksen ennusteessa noin 56 miljoonaa euroa alle jo meneillään olevien investointihankkeiden vaatiman kestävän rahoitustason (lainaus tilinpäätösennusteesta). - Hanke lisäisi kaupungin pysyviä käyttötalousmenoja miljoonaa euroa vuodessa , laskentatavasta riippuen. - Hanke on Espoon valtuuston päättämän talouden tuottavuusohjelman hengen vastainen, jossa edellytetään 25 miljoonan euron säästöjä tuleville vuosille. - Hanke on taloudellisesti kestämättömällä pohjalla ja ylimitoitettu alueen arvioituun asukasmäärään ja käyttäjämäärään nähden. - Valtuustolle ei ole tuotu päätöksenteon tueksi riittävällä tarkkuudella selvityksiä hankkeen vaikutuksista pitkällä aikavälillä käyttökustannuksiin, vuosikatteeseen, rahoitusasemaan, vaikutusta muihin investointeihin, ei riskianalyysia, ei käynnistämiseen liittyviä kustannuksia, ei ylimääräisen infran rakentamiskustannuksia, jotka eivät sisälly hankesuunnitelmaan, eikä riittävällä tarkkuudella selvitystä hankkeen tuomista tuotoista. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään hylkäysehdotuksen ja pohjaehdotuksen kesken ja sitten mikäli pohjaehdotus voittaa äänestetään toiveista. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Laukkasen hylkäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 65 äänellä 10 ääntä vastaan hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Seuraavaksi otettiin käsiteltäväksi toivomukset. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hertellin toivomus liityntäliikenteen suunnittelusta hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hertellin toivomus rakennuskustannusten kohdentamisesta yksimielisesti hyväksyä. Koska sitä vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Hertellin toivomusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä,

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Valtuusto Sivu 30 / 49 äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 40 äänellä 30 ääntä vastaan ja 5 äänestäessä tyhjää hylkäsi Hertellin toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto oli hyväksynyt kaupunginhallituksen ehdotuksen ja Hertellin toivomuksen liityntäliikenteen suunnittelusta. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Valtuusto toivoo, että metroa jatkettaessa Kivenlahteen huolehditaan tehokkaan ja sujuvan liityntäliikenteen suunnittelusta yhdessä alueen asukkaiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. Byman ja Laukkanen ilmoittivat eriävän mielipiteensä päätökseen ja Byman erityisesti puheenjohtajan menettelyyn Bymanin viimeisen puheenvuoron jälkeisessä keskustelun päättämisessä. Liite Selostus 5 Äänestyslistat 21 Valtionvarainvaliokunnan linjaus Valtionvarainvaliokunta päätti : Valiokunta pitää välttämättömänä Länsimetron rakentamisen jatkamista keskeytyksettä Matinkylään päättyvän osuuden valmistuttua, sillä näin saavutetaan tuntuvia säästöjä. Valiokunta edellyttää lausumassaan, että hallitus päättää Länsimetron jatkamista koskevan hankkeen 30 prosentin valtionavustuksen maksamisen ajoituksesta viimeistään kevään kehyspäätöksen yhteydessä. Perusteluissaan valiokunta toteaa: Lähtökohtana on ollut, että valtion osuutta koskevat rahoituspäätökset tehdään seuraavalla hallituskaudella. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että jo seuraavassa kehyspäätöksessä otetaan kantaa siihen, milloin valtio maksaa oman maksuosuutensa Länsimetron jatkamisesta. Näin Espoon kaupunki, joka maksaa 70 prosenttia noin 767 milj. euron kustannuksista (lokakuun 2011 hintataso), saa varmuuden valtion maksuosuudesta ja pystyy omalta osaltaan jatkamaan Länsimetron toteutusta ja rahoittamista. Hankkeen välitön jatkaminen tuo Espoon kaupungin arvion mukaan milj. euron säästöt verrattuna siihen, että hanke tehtäisiin vuosia myöhemmin epäedullisemmassa suhdannetilanteessa. Valiokunnan mielestä on kuitenkin välttämätöntä, että Espoo tekee ensin hanketta koskevat toteutuspäätökset, minkä jälkeen valtiolla on oltava valmius päättää oman rahoitusosuutensa ajoituksesta.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Valtuusto Sivu 31 / 49 Valtuuston hankesuunnitelman hyväksymispäätös Päättäessään Länsimetron rakentamisen käynnistymisestä Espoon valtuusto päätti kehottaa aloittamaan Matinkylän ja Kivenlahden välisen metroyhteyden suunnittelun yhteistyössä valtion kanssa. Valtuusto hyväksyi Länsimetron jatkeen Matinkylä - Kivenlahti hankesuunnitelman. Hankkeen käynnistämisen edellytyksenä on valtion sitoutuminen 30 % kustannusosuuteen. Rakentamisen aloittamisesta päätetään erikseen valtion osallistumisen varmistuttua. Rakentamisvalmius Ruoholahti-Matinkylä osuuden suunnittelu ja rakentaminen on parantanut merkittävästi jatkeen aloitusedellytyksiä. Rakentamisen aikana on kehitetty metrotunneleiden louhintatekniikkaa sekä metron rakentamiseen liittyviä teknisiä menetelmiä ja suunnitteluratkaisuja. Työtunneleiden rakennussuunnittelu on käynnissä. Rakennussuunnitelmat saadaan tarjouspyyntökuntoon helmikuun loppuun mennessä. Tarjousvaiheen kesto on noin kolme kuukautta. Samanaikaisesti käynnistetään metrotunnelien ja asemien kalliosuunnittelu. Nopealla ajoituksella vältetään ylikysynnän syntymistä Tunnelilouhintojen suhdanne on rakentamiselle hyvä. Vuosikymmen lopulle on ajoittumassa useampia isoja louhintahankkeita mm. PISARArata, Blominmäen puhdistamo ja Helsingin itämetro. Sitä ennen louhintatöistä on Suomessa pulaa. Vaarana on, että kalliolouhinnan ammattilaisten työpanos siirtyy ulkomaille. Ruoholahti Matinkylä osuuden louhijat ovat harjaantuneita metrotunnelin rakentajia tähän mennessä tehtyjen töiden ansiosta. Vastaavalla tavalla hyötyjä syntyy myös pätevöityneiden asemarakentajien saamisesta samankaltaisiin töihin, jotka ovat parhaillaan käynnissä rakenteilla olevalla osuudella. Louhintojen välittömällä käynnistämisellä arvioidaan saavutettavan % kokonaishyödyt verrattuna siihen, että hanke käynnistyisi joskus myöhemmin. Säästö voisi olla milj. euroa. Rakennussuunnittelu ja töiden aloitus Suunnittelussa hyödynnetään Ruoholahti Matinkylä osuuden suunnitteluratkaisuja, joka nopeuttaa suunnitelmien laatimista, sillä periaateratkaisut on kaikilta osin varmennettu viranomaisten kanssa. Työtunneleiden rakennussuunnittelu on käynnissä. Työtunnelisuunnitelmat ovat tarjouspyyntövalmiudessa huhtikuussa Tarjouspyyntö- ja luvitusvaihe vievät noin kolme kuukautta. Rakentamisen aikataulu