Yhtymähallitus Yhtymähallitus Lukiokoulutuksen erikoistuminen 7/12.00/2017. Yh

Transkriptio

1 Yhtymähallitus Yhtymähallitus Lukiokoulutuksen erikoistuminen 7/12.00/2017 Yh Kuntayhtymän lukiossa opiskeli vuonna 2015 yhteensä 234 nuorten opetussuunnitelman mukaista opiskelijaa. Valtakunnallisesti lukio on keskisuuri lukio. Varsinais-Suomessa on 26 lukiota, joista Turun kaupungissa olevissa lukioissa opiskelee nuorta, Salossa 878, Kaarinassa 477, Raisiossa 395 ja Naantalissa 324. Paraisilla on 253, Liedossa 241, Paimiossa 220 ja Nousiaisissa 201 opiskelijaa. Alle 200 opiskelijan nuorten lukioita ovat Mynämäen 191, Uudenkaupungin 170, Pöytyän 151, Someron 144, Laitilan 125 ja Koski Tl:n 125 opiskelijan lukiot. Aikuisten opetussuunnitelman mukainen lukio on Turussa, Kaarinassa ja Salossa, joissa vuonna 2015 opiskeli yhteensä 462 aikuista. Kuntayhtymän lukiossa on urheilulinja, mutta varsinaista valtioneuvoston urheilulukion statusta lukiolla ei ole. Urheilulukion tehtävää ovat puoltaneet muun muassa loimaalaisten urheiluseurojen valtakunnallinen menestys palloilulajeissa. Novidan lukio sijaitsee maantieteellisesti alueella, jolla on merkittävä tehtävä suomalaisessa maatalouden alku- ja jalostustuotannossa. Elintarvikkeiden paikallisuuden merkitys on jo pitkään korostunut ruokakulttuuriin liittyvissä keskusteluissa. Alkutuotanto ja elintarvikkeiden, erityisesti ruuan merkityksen korostuminen lukion erityisenä tehtävänä on asia, jota ei tiettävästi ole hyödynnetty missään suomalaisessa lukiossa. Lukion erityinen koulutustehtävä alkoi 1960-luvulla, jolloin valtioneuvosto myönsi oikeuden taideaineiden opetuksen painottamiseen muutamalla lukiolle. Tällä hetkellä erityisen koulutustehtävän saaneita lukiokoulutuksen järjestäjiä on 39 ja luvan mukaisesti toimivia oppilaitoksia on 70 eli noin 20 % kaikista nuorille lukiokoulutusta antavista oppilaitoksista. Ministeriö on jatkanut erityisen koulutustehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien lupien voimassaoloa saakka. Varsinais-Suomessa ainoastaan Turun kaupungilla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä taideviestintäpainotteiseen opetukseen, teknologia- ja teollisuuspainotteiseen opetukseen, urheilupainotteiseen opetukseen, luonnontiedepainotteiseen opetukseen ja musiikkipainotteiseen opetukseen. Näistä korotettua yksikköhintaa on valtio maksanut kaikille muille, mutta ei taideviestintäpainotteiseen opetukseen ja teknologia- ja teollisuuspainotteiseen opetukseen. Lukiokoulutuksen järjestäjä voi lukiolain (629/1998) 4 :n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa lukiolain 7 :ssä säädetystä opetuksen laajuudesta ja sisällöstä. Lain 7 :ssä säädetään kaikille

2 yhteisistä oppiaineista, joiden opetuksen laajuudesta säädetään tarkemmin lain 10 :ssä tarkoitetussa tuntijaossa. Lupapäätöksissä opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja suorittaville opiskelijoille luvan poiketa kulloinkin voimassa olevasta valtioneuvoston asetuksella määritetystä tuntijaosta. Käytännössä ministeriössä on vakiintunut tapa antaa määräyksiä, joiden mukaan erityisen koulutustehtävän luvan mukaan opiskelijat, jotka suorittavat vähintään kaksitoista kurssia oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määriteltyjä erityisen koulutustehtävän opintoja, ovat oikeutettuja vähentämään kahdeksan kurssia asetuksella säädetyistä pakollisten kurssien määrästä. Opiskelijan on tällöinkin tullut suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen pakollisista kursseista. Erityisen koulutustehtävän mukaisten opintojen tulee olla muita kuin opetussuunnitelman perusteissa määrättyjä pakollisia tai valtakunnallisia syventäviä kursseja. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi koulutuksen järjestäjälle määrätyn erityisen koulutustehtävän perusteella tai muusta erityisestä syystä korottaa lukion yksikköhintaa. Erityisen koulutustehtävän rahoitus on osa lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitusta. Korotusten osuus vähentää vastaavalla määrällä muiden lukiokoulutuksen järjestäjien yksikköhintaa ja valtionosuutta. Erityiseen koulutustehtävään myönnettävien korotusten määrä vaihtelee järjestäjittäin. Noin puolelle erityisen koulutustehtävän saaneista yksikköhintaa ei koroteta lainkaan. Erityisen koulutustehtävän rahoitus on noin 11 M vuodessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt erityisen koulutustehtävän painotukseksi seuraavat aiheet. 1. englannin ja suomen kieliin ja kielialueiden kulttuureihin painottuva opetus 2. englannin kieleen ja kielialueiden kulttuureihin painottuva opetus - IB 3. luonnontiedepainotteinen opetus 4. englanninkielinen IB -opetus 5. musiikkipainotteinen opetus 6. luonnontiedepainotteinen opetus 7. urheilupainotteinen opetus 8. ilmaisutaitopainotteinen opetus 9. kielipainotteinen opetus 10. kuvataidepainotteinen opetus 11. sosiaaliekologiapainotteinen opetus 12. stainerpedagogiikkapainotteinen opetus 13. suomen ja venäjän kieliin ja kielialueiden kulttuureihin ja niihin liittyen yrittäjyyteen painottuva opetus 14. ympäristöpainotteinen opetus 15. suomen ja saksan kieliin ja kulttuureihin perehdyttävä ja painottuva opetus 16. tekniikkapainotteinen opetus 17. yrittäjäpainotteinen opetus 18. kansainvälistymisen edistämisen painottunut opetus

3 19. kielipainotteinen opetus sekä englanninkielinen IB-opetus 20. viestintäpainotteinen opetus 21. taideviestintäpainotteinen opetus 22. teknologia- ja teollisuuspainotteinen opetus 23. matematiikkapainotteinen opetus Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut selvityksen lukion erityisen koulutustehtävän uudistuksesta (OKM:n julkaisuja 2017:2) ja pyytänyt lausunnon julkaisusta. Koulutuskuntayhtymä antoi ministeriölle lausunnon yhtymähallituksen kokouksessa Lukiolakiin ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia. Erityinen koulutustehtävä liittyisi yhden tai useamman oppiaineen tai opintokokonaisuuden painottamiseen, minkä vuoksi opetuksessa olisi välttämätöntä voida poiketa voimassa olevasta lukion tuntijaosta ja lukion opetussuunnitelman perusteista. Erityisen koulutustehtävän mukaisesti painotetut opinnot muodostuisivat pääsääntöisesti muista kuin tuntijakoasetuksessa säädetyistä valtakunnallisista kursseista. Lailla säädettäisiin myös koulutuksen järjestäjän hakemuksesta sisällyttää erityiseen koulutustehtävään velvoite erityisen koulutustehtävän mukaisen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä. Lukiolaissa ehdotetaan säädettävän edellytyksistä myöntää erityinen koulutustehtävä. Edellytyksen kriteerejä olisivat seuraavat asiat: - osaamisen syventämiseen ja opiskelumahdollisuuksien monipuolistamiseen liittyvää tarvetta, - ammatillisia ja taloudellisia edellytyksiä (opettajien määrä ja koulutus, henkilöstön kehittäminen sekä mahdollisen muun erityisen tehtävän suorittamiseksi tarpeellisen henkilökunnan riittävyys, taloudellinen kyky huolehtia tehtävästä pidemmällä aikavälillä, vakavaraisuus, arvioidut erityisen tehtävän kustannukset sekä halu ja valmius allokoida tehtävään resursseja). Tilojen ja välineiden tulee olla riittävät ja soveltuvat erityisen koulutustehtävän suorittamisen kannalta. Erityisen koulutustehtävän tulee olla vahvasti huomioitu opetussuunnitelmassa, muissa suunnitelmissa, kehittämisstrategioissa sekä toimintakulttuurissa. Erityisen tehtävän saaneella koulutuksen järjestäjällä tulee olla valmiudet ja toimintarakenteet yhteistyöhön mm. korkeakoulujen ja alan merkittävien järjestöjen ja vastaavien toimijoiden kanssa. Vaikuttavuuden osalta voidaan, erityisten tehtävien erot huomioon ottaen, arvioida esimerkiksi erityisen tehtävän mukaan opiskelevien opiskeluaikaista menestymistä erilaisissa kilpailuissa ja vertailuissa, lukio-opintojen läpäisyä ja opintomenestystä sekä hakeutumista ja pääsyä tehtävän alaan liittyviin opintoihin ja ammatteihin. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää tarkemmin erityisen koulutustehtävän ja siihen mahdollisesti sisältyvän valtakunnallista kehittämistehtävän myöntämisen perusteista ja valtakunnallisen kehittämistehtävän sisällöstä. Asetusluonnoksen mukaan erityistä koulutustehtävää myönnettäessä voidaan ottaa huomioon: 1) valtakunnallinen koulutus- ja sivistystarve edistää erityistä osaamista ja turvata kansallinen osaamisvaranto;

4 2) koulutukseen hakeutuminen, opiskelijoiden tarve yhdistää lukiokoulutus vahvaan erikoistumiseen tai erityisharrastuneisuuteen ja tarve rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja; 3) erityisen koulutustehtävän mukainen opetustarjonta, hakijan yhteistyöverkostot ja toiminnan vaikuttavuus; 4) henkilöstön kelpoisuus, erityinen osaaminen ja riittävyys, tilojen, välineiden ja opetussuunnitelmien soveltuvuus, toiminnan kehittäminen ja opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä, hakijan valmius suunnata voimavaroja erityisestä koulutustehtävästä huolehtimiseen; ja 5) muut mahdolliset haettavan erityisen koulutustehtävän kannalta oleelliset seikat. Valtakunnallista kehittämistehtävää myönnettäessä voidaan ottaa huomioon: 1) erityisen koulutustehtävän mukaisen opetuspainotuksen valtakunnallinen kehittämistarve; hakijan edellytykset ja valmiudet toimia valtakunnallisena opetuspainotuksen kehittäjänä; 2) kehittämistoiminnan valtakunnallinen merkittävyys ja vaikuttavuus; muut kehittämisen kannalta merkitykselliset seikat. Valtakunnallinen kehittämistehtävä voi sisältää velvoitteen kehittää ja levittää oman toiminnan lisäksi erityisen koulutustehtävän opetuspainotuksen mukaista opetusta, henkilöstön opetuksellisia valmiuksia, opetusjärjestelyjä, toimintamalleja ja osaamista valtakunnallisesti. Lisäksi se voi sisältää velvoitteen kehittää ja edistää koulutuksen järjestäjien ja muiden erityisen koulutustehtävän alaan kuuluvien toimijoiden yhteistyötä. Lakiluonnoksen perusteluosassa on todettu, että ammatilliset ja taloudelliset edellytykset täyttävälle hakijalle ei kuitenkaan synny oikeutta saada erityisen koulutustehtävän lupaa, vaikka alueellinen ja valtakunnallinen tarve olisi osoitettavissa, vaan kyseessä on aina luvan myöntäjän koulutuspoliittinen kokonaisharkinta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päivätyllä kirjeellä lähestynyt lukiokoulutuksen järjestäjiä ja varannut mahdollisuuden hakea erityisiä koulutustehtäviä saakka, koskien käynnistyviä erityisiä koulutustehtäviä. Hakemuksista päätetään uusien säädösten mukaisesti alkusyksystä 2017, mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen. Hakijan tulee hakemuksessa, ilmaista hakeeko hän erityisen koulutustehtävän painotuksen ja tuntijakopoikkeaman lisäksi myös valtakunnallista kehittämistehtävää. Päätöksen valmisteluun sisältyy ministeriön ulkopuolisen toimijan tekemä arviointi hakemuksista. Hakemus tehdään OKM:n koulutuksen järjestäjille lähettämällä hakulomakkeella. Hakemuksen allekirjoittajaksi merkityllä henkilöllä tulee olla nimenkirjoitusoikeus koulutuksen järjestäjän puolesta. Hakemus toimitetaan OKM:n kirjaamoon osoitteeseen PL 29, Valtioneuvosto mennessä. Esityslistan liitteenä on ruoka-lukion toteuttamissuunnitelma. Pedagoginen rehtori ja lukion rehtori esittelevät asiantuntijoina kokouksessa ruoka-lukio

5 hanketta. Kuntayhtymäjohtajan ehdotus: Yhtymähallitus merkitsee asian tiedoksi saaduksi. Yhtymähallitus päättää, että kuntayhtymä laatii yhtymähallituksen toukokuun kokoukseen konkreettisen projektisuunnitelman ruoka-lukiota varten ja, että hakemus lukion erityisestä koulutustehtävästä ja siihen liittyvästä valtakunnallisesta kehittämistehtävästä jätetään opetus- ja kulttuuriministeriölle 17. toukokuuta 2017 mennessä. Hakemuksen allekirjoittaa kuntayhtymäjohtaja. Päätös: Yhtymähallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Merkittiin pöytäkirjaan, että pedagoginen rehtori Petri Lähde ja lukion rehtori Hannu Lahti olivat läsnä tämän asian käsittelyn ajan ja poistuivat kokouksesta klo 17:25. Yh Kuntayhtymä jätti opetus- ja kulttuuriministeriölle hakemuksen lukion erityisestä koulutustehtävästä ja valtakunnallisesta kehittämistehtävästä Hakemus on esityslistan liitteenä. Pedagoginen rehtori on yhdessä lukion rehtorin kanssa laatinut erityiseen koulutustehtävään liittyvän projektisuunnitelman. Suunnitelma on esityslistan liitteenä. Asian esittelyosaan osallistuvat asiantuntijoina pedagoginen rehtori Lähde ja lukion rehtori Lahti. Kuntayhtymäjohtajan ehdotus: Yhtymähallitus merkitsee tiedoksi saaduksi ministeriölle jätetyn hakemuksen lukion erityisestä koulutustehtävästä ja valtakunnallisesta kehittämistehtävästä. Yhtymähallitus keskustelee erityistehtävän toteuttamiseen liittyvästä projektisuunnitelmasta ja merkitsee asian tiedoksi saaduksi. Päätös: Yhtymähallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Merkittiin pöytäkirjaan, että lukion rehtori Hannu Lahti ja pedagoginen rehtori Petri Lähde olivat asiantuntijoina läsnä tämän asian käsittelyn ajan. Hannu Lahti poistui kokouksesta klo 18:15.