6 johdosta liittyen sisäilmaepäilyyn 57 Keväällä 2017 tehdyn henkilökunnan työtyytyväisyyskyselyn

Transkriptio

1 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Aika :00-19:30 Paikka Novida - ammattiopisto ja lukio, Myllykyläntie 8, Loimaa Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 53 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 54 Pöytäkirjantarkastajien vaali ja tarkastusajankohta 4 55 Koulutilan toimintakertomus Selvitys- ja selitys aluehallintovirastolle opetustoimen kantelun 6 johdosta liittyen sisäilmaepäilyyn 57 Keväällä 2017 tehdyn henkilökunnan työtyytyväisyyskyselyn 8 tulokset 58 Lukiokoulutuksen erikoistuminen Lukion rehtorin tehtävänkuva Talousarvion toteutumavertailu/ huhtikuu Liukuva työaika Ikäohjelma Täyttölupaesitys oppisopimuksen koulutuskoordinaattorin 22 tehtävään 64 Ammatillisen koulutuksen reformin talousvaikutukset Lausunto ammatillisen toisen asteen tutkintojen parempaa 25 hyödyntämistä korkeakoulujen valintamenettelyssä pohtineen työryhmän raportista 66 Kuntayhtymän kommentit Turun hallinto-oikeudelle koskien 26 Merja Kosken vastaselitystä 67 Yhtymävaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien 27 vaalit 68 Yhtymävaltuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä ja valtuuston 28 sihteerinä toimivan viranhaltijan määrääminen 69 Läsnäolo valtuuston kokouksessa Suhteellisten vaalien vaalilautakunnan jäsenten, varajäsenten 30 ja puheenjohtajiston vaali 71 Yhtymähallituksen jäsenten, varajäsenten ja puheenjohtajien 31 vaalit 72 Tarkastuslautakunnan jäsenten, varajäsenten ja 32 puheenjohtajien vaalit 73 Toimielinten pöytäkirjojen ja johtavien viranhaltijoiden 34 päätösluetteloiden nähtävilläolo 74 Viranhaltijapäätökset Tiedoksiantoasiat 36

2 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Osallistujat Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Läsnä Vuolle Sanna 17:00-19:30 varajäsen Alppiranta Jari 17:00-19:30 varapuheenjohtaja Heiniö Helvi 17:00-19:30 jäsen Metsänperä Jarmo 17:00-19:30 varajäsen Lindholm Hannele 17:00-19:30 jäsen Niittymaa Veikko 17:45-19:30 jäsen Pitkänen Paavo 17:00-19:30 jäsen Ruohonen Veikko 17:00-19:30 jäsen Salminen Liidia 17:00-19:30 jäsen Poissa Virtanen Leena puheenjohtaja Hiukkanen Vesa-Pekka jäsen Ahtiainen Jussi yv:n puheenjoht. Reide Pirjo yv:n I varapuheenjoht. Kaarto Anne-Mari yv:n II varapuh.joht. Muu Virtanen Antti 17:00-19:30 kuntayhtymäjohtaja Suonkanta Leena 17:00-19:30 pöytäkirjanpitäjä Kemppi Erkki 17:00-17:50 työsuojelupäällikkö 57 Lahti Hannu 17:00-18:15 lukion rehtori 58 Levomäki Tuomas 17:00-17:15 koulutilan isäntä 55 Lähde Petri 17:00-18:25 pedagoginen rehtori :t 56, 57, 58, 59 Merta Rauno 17:00-17:32 kiinteistöpäällikkö 56 Allekirjoitukset Jari Alppiranta varapuheenjohtaja Leena Suonkanta pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Myllykyläntie 8, Loimaa Jarmo Metsänperä Hannele Lindholm Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Myllykyläntie 8, Loimaa keskiviikkona klo 9-15

3 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Yh Varapuheenjohtaja avaa kokouksen ja toteaa läsnä olevat ja mahdolliset poissaolot, varahenkilöt ja asiantuntijat. Kokouksesta on annettu kirjallinen kutsu ja se on postitettu jokaiselle jäsenelle ja yhtymävaltuuston puheenjohtajille sekä asioiden esittelijälle. Kokous todetaan laillisella tavalla kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin laillisella tavalla kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Pöytäkirjantarkastajien vaali ja tarkastusajankohta Yh Yhtymähallituksen kokouksissa pöytäkirjantarkastajiksi valitaan kaksi saapuvilla olevaa yhtymähallituksen jäsentä. Yhtymähallitus päätti , että sen pöytäkirjat lähetetään sähköpostilla pöytäkirjantarkastajille ja tarkastaja voi joko entiseen tapaan ilmoitettuna aikana saapua tarkastamaan ja allekirjoittamaan pöytäkirjan tai ilmoittaa sähköpostilla pöytäkirjanpitäjälle viimeistään tarkastuspäivänä, että pöytäkirja vastaa /ei vastaa kokouksen kulkua. Sähköpostiviesti säilytetään pöytäkirjan yhteydessä, kunnes pöytäkirjantarkastajan allekirjoitus on saatu viimeistään seuraavassa kokouksessa. Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Jarmo Metsänperä ja Hannele Lindholm. Pöytäkirja tarkastetaan Myllykyläntie 8:ssa maanantaina klo 8:30. Päätös: Kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jarmo Metsänperä ja Hannele Lindholm. Pöytäkirja tarkastetaan Myllykyläntie 8:ssa maanantaina klo 8:30.

5 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Koulutilan toimintakertomus / /2015 Yh Kuntayhtymän luonnonvara- ja ympäristöalaan kuuluvan maatalousalan perustutkinnon, maatilatalouden koulutusohjelman opiskelijat suorittavat käytännön harjoittelua ja työssäoppimista kuntayhtymän koulutilalla. Koulutilan toiminta on ulkoistettu maatalousyrittäjä Satu ja Tuomas Levomäelle, jotka vastaavat myös opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksesta koulutilalla. Koulutilaa kehitetään yritystoiminnan yhteydessä tukemaan luonnonvara-alan opetussuunnitelman toteutumista, kannustamaan opiskelijoita yrittäjyyteen sekä palvelemaan ammattiopiston tarpeita. Yhtymähallitus on vuosittain saanut suullisen kertomuksen koulutilan toiminnasta. Koulutilan isäntä Tuomas Levomäki tulee kokoukseen antamaan suullisen kertomuksen koulutilan vuoden 2016 toiminnasta ja vastaamaan mahdollisiin kysymyksiin. Esityslistan liitteenä on koulutilan toimintakertomus Yhtymähallitus kuulee koulutilan isäntä Tuomas Levomäkeä koulutilan toiminnasta ja merkitään tiedoksi saaduksi koulutilan toimintakertomuksen vuodelta Päätös: Koulutilan isäntä Tuomas Levomäki selosti yhtymähallitukselle koulutilan toimintaa. Levomäki poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 17:15. Yhtymähallitus merkitsi selostuksen koulutilan toiminnasta ja koulutilan toimintakertomuksen 2016 tiedokseen saatetuksi. Liitteet Koulutilan 2016 toimintakertomus

6 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Selvitys- ja selitys aluehallintovirastolle opetustoimen kantelun johdosta liittyen sisäilmaepäilyyn 11/00.01/2017 Yh Lounais-Suomen aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuri -vastuualue on päivätyllä kirjeellä lähestynyt koulutuskuntayhtymän yhtymähallitusta. Aluehallintovirasto on vastaanottanut nimettömän kantelun, jossa tuodaan esille Lounais-Suomen ammattiopiston ja lukion Loimaan Turuntien toimipisteen sisäilmaepäily. Aluehallintovirasto tutkii asiaa opetustoimen kanteluna. Aluehallintovirasto varaa Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän yhtymähallitukselle mahdollisuuden antaa ennen asian ratkaisemista kirjallisen selvityksen ja pyytää Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän yhtymähallitusta antamaan kantelukirjeessä mainituista seikoista selvityksensä. Lisäksi yhtymähallitusta pyydetään antamaan selvitys, kuinka Loimaan Turuntien toimipisteessä turvataan, että lukiolain (629/1998) 21 :ssä ja lain ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998) 28 :ssä säädetty opiskelijan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu oppilaitoksen sisäilman osalta, ja millaisiin terveydensuojelulain (763/1994) 27 :n mukaisiin toimenpiteisiin oppilaitos on ryhtynyt mahdollisen terveyshaitan selvittämisessä ja poistamisessa kyseisistä tiloista. Selvityksen liitteenä pyydetään toimittamaan asian käsittelyn kuluessa kertyneet asiakirjat. Selvitys on toimitettava Lounais-Suomen aluehallintovirastolle kirjallisesti mennessä. Esityslistan liitteenä on aluehallintoviraston selvitys- ja selityspyyntö opetustoimen kantelun johdosta sekä siihen liittyen, nimimerkillä "Opiskelijat" tehty kantelu. Yhtymähallitus antaa aluehallintoviraston pyytämän selvityksen ja selityksen sekä siihen liittyen esityslistan liitteenä olevat asiakirjat: Liedon kunnan ympäristöterveyspalveluiden laatiman tarkastuspöytäkirjan liittyen Loimaan Turuntien yksikön valvontasuunnitelman mukaiseen tarkastukseen ja päivätyn muistion liittyen Turuntien kiinteistön ilmanvaihtokoneen uusintaan ja suunnittelun käynnistykseen. Yhtymähallituksen kokousaikataulusta ja asiaa valmistelevan virkamiehen vuosilomasta johtuen, aluehallintovirastolle annettava selvitys jaetaan yhtymähallituksen jäsenille viimeistään kokouksessa. Asian esittelyosaan osallistuvat asiantuntijoina kiinteistöpäällikkö Merta ja pedagoginen rehtori Lähde. Yhtymähallitus päättää antaa aluehallintovirastolle kokouksessa käsitellyn kirjallisen selityksen ja selvityksen esityslistan mukana toimitetuilla liitteillä

7 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus täydennettynä. Merkittiin pöytäkirjaan, että kiinteistöpäällikkö Rauno Merta sekä pedagoginen rehtori Petri Lähde olivat asiantuntijoina läsnä tämän asian käsittelyn ajan. Rauno Merta poistui kokouksesta klo 17:32.

8 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Keväällä 2017 tehdyn henkilökunnan työtyytyväisyyskyselyn tulokset Yh Kuntayhtymän henkilökunnalle tehdään kerran vuodessa työhyvinvointiin liittyvä kirjallinen kysely, joka toteutetaan keväällä. Kyselyn toteutuksesta ja kyselyn sisällöstä vastaa työsuojelutoimikunta työsuojelupäällikön johdolla. Vuoden 2017 työhyvinvointikysely toteutettiin Kyselyyn vastasi 144 henkilöä ja vastausprosentti oli 63,7. Vuonna 2016 vastausprosentti oli 64 ja vuonna ,2. Uutena henkilöstöryhmänä kyselyyn vastasi lukion henkilökunta. Koska lukio oli toiminut kuntayhtymässä vastausajankohtaan mennessä vasta vajaat neljä kuukautta, oli vastaajien kokemuksen perusteella hieman hankalaa ja ennenaikaista arvioida kysymyksiä kuntayhtymän näkökulmasta. Verrattaessa vuoden 2017 vastausten tuloksia voidaan todeta muun muassa seuraavaa. Vastaajien kokonaismäärä on vuosittain pitkälti sama kuntayhtymän eri toimipaikoissa. Kuntayhtymän näkökulmaa koskevien kysymysten osalta laskua on tapahtunut asioissa, jotka koskevat työntekijän toimimista kuntayhtymän arvojen ja tavoitteiden mukaisesti, koko organisaation sisäisen kehitystyön toimivuutta, kehittämistyön tuloksellisuutta, työsuojelutoimintaa, työhyvinvointi- ja virkistystoimintaa, henkilöstön kannustamista aktiivisesti kehittämään osaamistaan ja palkkauksen oikeudenmukaisuutta. Laskua edelliseen vuoteen on keskimäärin 0,25 yksikköä asteikolla 0,00-5,00. Toimipaikoittain tarkasteltuna Liedon henkilökunnan antamat vastaukset ovat selkeästi Loimaan ja Uudenkaupungin henkilökunnasta vastanneiden tuloksia paremmat. Loimaan ja Uudenkaupungin toimipaikkojen tulokset ovat hyvin samanlaiset. Oman koulutusalan ja työyksikön näkökulmasta tulokset ovat vuosina säilyneet lähes muuttumattomina. Toimipaikoittain tarkasteltuna Liedon tulokset ovat Loimaata ja Uuttakaupunkia paremmat. Omaan työtehtävään liittyvät tulokset ovat vuosina säilyneet hyvin samanlaisina, joskin työn- ja vapaa-ajan erottamisessa on tapahtunut lievää laskua samoin kuin kiireen ja paineen tuntemuksessa tekemättömistä töistä. Työhyvinvointikyselyn tulokset on käsitelty 3.5. työsuojelutoimikunnassa. Työsuojelutoimikunta nosti kyselystä esille seuraavat kehittämiskohteet: - kehityskeskustelut kuntoon, ei ole kaikilta osin säännöllistä toimintaa - työilmapiirin parantaminen yhteisöllisyyttä lisäämällä - tiedottamisen tehostaminen; avointa ja etukäteen tapahtuvaa Kuntayhtymän johtoryhmä käsitteli 5.5 yhdessä työsuojelupäällikön kanssa työhyvinvointikyselyn tuloksia ja johtoryhmässä todettiin, että työsuojelutoimikunnan esittämiä kehittämiskohteita ryhdytään välittömästi laittamaan kuntoon. Johtoryhmä jatkoi tulosten analysointia kokouksessa. Tukipalveluiden osalta on käytännössä käyty kaikki kehityskeskustelut ja suurimmat puutteet ovat opettajien kohdalla, jossa

9 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus kaikki koulutusalavastaavat eivät ole käyneet opettajien kanssa kehityskeskusteluja. Lukion opettajien kohdalla kehityskeskusteluja ei ole käyty, sillä se ei ole kuulunut edellisen koulutuksen järjestäjän käytäntöön. Esityslistan liitteenä on työhyvinvointikyselyn 2017 tulokset ja vertailukohteena vuosien tulokset sekä työsuojelutoimikunnan tekemät suositukset. Asian esittelyosaan osallistuvat asiantuntijoina pedagoginen rehtori Lähde ja työsuojelupäällikkö Kemppi. Yhtymähallitus merkitsee tiedoksi saaduksi työhyvinvointikyselyn tulokset ja päättää, että kuntayhtymässä toteutetaan seuraavat toimenpiteet: - kehittämiskeskustelut tulee käydä vähintään kerran vuodessa jokaisen työntekijän kanssa - työilmapiiriä parannetaan yhteisöllisyyttä lisäämällä - tiedottamista tehostetaan Merkittiin pöytäkirjaan, että työsuojelupäällikkö Erkki Kemppi sekä pedagoginen rehtori Petri Lähde olivat läsnä asiantuntijoina tämän asian käsittelyn ajan. Erkki Kemppi poistui kokouksesta klo 17:50. Jäsen Veikko Niittymaa saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 17:45.

10 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Lukiokoulutuksen erikoistuminen 7/12.00/2017 Yh Kuntayhtymän lukiossa opiskeli vuonna 2015 yhteensä 234 nuorten opetussuunnitelman mukaista opiskelijaa. Valtakunnallisesti lukio on keskisuuri lukio. Varsinais-Suomessa on 26 lukiota, joista Turun kaupungissa olevissa lukioissa opiskelee nuorta, Salossa 878, Kaarinassa 477, Raisiossa 395 ja Naantalissa 324. Paraisilla on 253, Liedossa 241, Paimiossa 220 ja Nousiaisissa 201 opiskelijaa. Alle 200 opiskelijan nuorten lukioita ovat Mynämäen 191, Uudenkaupungin 170, Pöytyän 151, Someron 144, Laitilan 125 ja Koski Tl:n 125 opiskelijan lukiot. Aikuisten opetussuunnitelman mukainen lukio on Turussa, Kaarinassa ja Salossa, joissa vuonna 2015 opiskeli yhteensä 462 aikuista. Kuntayhtymän lukiossa on urheilulinja, mutta varsinaista valtioneuvoston urheilulukion statusta lukiolla ei ole. Urheilulukion tehtävää ovat puoltaneet muun muassa loimaalaisten urheiluseurojen valtakunnallinen menestys palloilulajeissa. Novidan lukio sijaitsee maantieteellisesti alueella, jolla on merkittävä tehtävä suomalaisessa maatalouden alku- ja jalostustuotannossa. Elintarvikkeiden paikallisuuden merkitys on jo pitkään korostunut ruokakulttuuriin liittyvissä keskusteluissa. Alkutuotanto ja elintarvikkeiden, erityisesti ruuan merkityksen korostuminen lukion erityisenä tehtävänä on asia, jota ei tiettävästi ole hyödynnetty missään suomalaisessa lukiossa. Lukion erityinen koulutustehtävä alkoi 1960-luvulla, jolloin valtioneuvosto myönsi oikeuden taideaineiden opetuksen painottamiseen muutamalla lukiolle. Tällä hetkellä erityisen koulutustehtävän saaneita lukiokoulutuksen järjestäjiä on 39 ja luvan mukaisesti toimivia oppilaitoksia on 70 eli noin 20 % kaikista nuorille lukiokoulutusta antavista oppilaitoksista. Ministeriö on jatkanut erityisen koulutustehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien lupien voimassaoloa saakka. Varsinais-Suomessa ainoastaan Turun kaupungilla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä taideviestintäpainotteiseen opetukseen, teknologia- ja teollisuuspainotteiseen opetukseen, urheilupainotteiseen opetukseen, luonnontiedepainotteiseen opetukseen ja musiikkipainotteiseen opetukseen. Näistä korotettua yksikköhintaa on valtio maksanut kaikille muille, mutta ei taideviestintäpainotteiseen opetukseen ja teknologia- ja teollisuuspainotteiseen opetukseen. Lukiokoulutuksen järjestäjä voi lukiolain (629/1998) 4 :n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa lukiolain 7 :ssä säädetystä opetuksen laajuudesta ja sisällöstä. Lain 7 :ssä säädetään kaikille yhteisistä oppiaineista, joiden opetuksen laajuudesta säädetään tarkemmin lain 10 :ssä tarkoitetussa tuntijaossa.

11 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Lupapäätöksissä opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja suorittaville opiskelijoille luvan poiketa kulloinkin voimassa olevasta valtioneuvoston asetuksella määritetystä tuntijaosta. Käytännössä ministeriössä on vakiintunut tapa antaa määräyksiä, joiden mukaan erityisen koulutustehtävän luvan mukaan opiskelijat, jotka suorittavat vähintään kaksitoista kurssia oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määriteltyjä erityisen koulutustehtävän opintoja, ovat oikeutettuja vähentämään kahdeksan kurssia asetuksella säädetyistä pakollisten kurssien määrästä. Opiskelijan on tällöinkin tullut suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen pakollisista kursseista. Erityisen koulutustehtävän mukaisten opintojen tulee olla muita kuin opetussuunnitelman perusteissa määrättyjä pakollisia tai valtakunnallisia syventäviä kursseja. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi koulutuksen järjestäjälle määrätyn erityisen koulutustehtävän perusteella tai muusta erityisestä syystä korottaa lukion yksikköhintaa. Erityisen koulutustehtävän rahoitus on osa lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitusta. Korotusten osuus vähentää vastaavalla määrällä muiden lukiokoulutuksen järjestäjien yksikköhintaa ja valtionosuutta. Erityiseen koulutustehtävään myönnettävien korotusten määrä vaihtelee järjestäjittäin. Noin puolelle erityisen koulutustehtävän saaneista yksikköhintaa ei koroteta lainkaan. Erityisen koulutustehtävän rahoitus on noin 11 M vuodessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt erityisen koulutustehtävän painotukseksi seuraavat aiheet. 1. englannin ja suomen kieliin ja kielialueiden kulttuureihin painottuva opetus 2. englannin kieleen ja kielialueiden kulttuureihin painottuva opetus - IB 3. luonnontiedepainotteinen opetus 4. englanninkielinen IB -opetus 5. musiikkipainotteinen opetus 6. luonnontiedepainotteinen opetus 7. urheilupainotteinen opetus 8. ilmaisutaitopainotteinen opetus 9. kielipainotteinen opetus 10. kuvataidepainotteinen opetus 11. sosiaaliekologiapainotteinen opetus 12. stainerpedagogiikkapainotteinen opetus 13. suomen ja venäjän kieliin ja kielialueiden kulttuureihin ja niihin liittyen yrittäjyyteen painottuva opetus 14. ympäristöpainotteinen opetus 15. suomen ja saksan kieliin ja kulttuureihin perehdyttävä ja painottuva opetus 16. tekniikkapainotteinen opetus 17. yrittäjäpainotteinen opetus 18. kansainvälistymisen edistämisen painottunut opetus 19. kielipainotteinen opetus sekä englanninkielinen IB-opetus 20. viestintäpainotteinen opetus 21. taideviestintäpainotteinen opetus 22. teknologia- ja teollisuuspainotteinen opetus

12 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus matematiikkapainotteinen opetus Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut selvityksen lukion erityisen koulutustehtävän uudistuksesta (OKM:n julkaisuja 2017:2) ja pyytänyt lausunnon julkaisusta. Koulutuskuntayhtymä antoi ministeriölle lausunnon yhtymähallituksen kokouksessa Lukiolakiin ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia. Erityinen koulutustehtävä liittyisi yhden tai useamman oppiaineen tai opintokokonaisuuden painottamiseen, minkä vuoksi opetuksessa olisi välttämätöntä voida poiketa voimassa olevasta lukion tuntijaosta ja lukion opetussuunnitelman perusteista. Erityisen koulutustehtävän mukaisesti painotetut opinnot muodostuisivat pääsääntöisesti muista kuin tuntijakoasetuksessa säädetyistä valtakunnallisista kursseista. Lailla säädettäisiin myös koulutuksen järjestäjän hakemuksesta sisällyttää erityiseen koulutustehtävään velvoite erityisen koulutustehtävän mukaisen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä. Lukiolaissa ehdotetaan säädettävän edellytyksistä myöntää erityinen koulutustehtävä. Edellytyksen kriteerejä olisivat seuraavat asiat: - osaamisen syventämiseen ja opiskelumahdollisuuksien monipuolistamiseen liittyvää tarvetta, - ammatillisia ja taloudellisia edellytyksiä (opettajien määrä ja koulutus, henkilöstön kehittäminen sekä mahdollisen muun erityisen tehtävän suorittamiseksi tarpeellisen henkilökunnan riittävyys, taloudellinen kyky huolehtia tehtävästä pidemmällä aikavälillä, vakavaraisuus, arvioidut erityisen tehtävän kustannukset sekä halu ja valmius allokoida tehtävään resursseja). Tilojen ja välineiden tulee olla riittävät ja soveltuvat erityisen koulutustehtävän suorittamisen kannalta. Erityisen koulutustehtävän tulee olla vahvasti huomioitu opetussuunnitelmassa, muissa suunnitelmissa, kehittämisstrategioissa sekä toimintakulttuurissa. Erityisen tehtävän saaneella koulutuksen järjestäjällä tulee olla valmiudet ja toimintarakenteet yhteistyöhön mm. korkeakoulujen ja alan merkittävien järjestöjen ja vastaavien toimijoiden kanssa. Vaikuttavuuden osalta voidaan, erityisten tehtävien erot huomioon ottaen, arvioida esimerkiksi erityisen tehtävän mukaan opiskelevien opiskeluaikaista menestymistä erilaisissa kilpailuissa ja vertailuissa, lukio-opintojen läpäisyä ja opintomenestystä sekä hakeutumista ja pääsyä tehtävän alaan liittyviin opintoihin ja ammatteihin. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää tarkemmin erityisen koulutustehtävän ja siihen mahdollisesti sisältyvän valtakunnallista kehittämistehtävän myöntämisen perusteista ja valtakunnallisen kehittämistehtävän sisällöstä. Asetusluonnoksen mukaan erityistä koulutustehtävää myönnettäessä voidaan ottaa huomioon: 1) valtakunnallinen koulutus- ja sivistystarve edistää erityistä osaamista ja turvata kansallinen osaamisvaranto; 2) koulutukseen hakeutuminen, opiskelijoiden tarve yhdistää lukiokoulutus vahvaan erikoistumiseen tai erityisharrastuneisuuteen ja tarve rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja; 3) erityisen koulutustehtävän mukainen opetustarjonta, hakijan yhteistyöverkostot ja toiminnan vaikuttavuus;

13 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus ) henkilöstön kelpoisuus, erityinen osaaminen ja riittävyys, tilojen, välineiden ja opetussuunnitelmien soveltuvuus, toiminnan kehittäminen ja opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä, hakijan valmius suunnata voimavaroja erityisestä koulutustehtävästä huolehtimiseen; ja 5) muut mahdolliset haettavan erityisen koulutustehtävän kannalta oleelliset seikat. Valtakunnallista kehittämistehtävää myönnettäessä voidaan ottaa huomioon: 1) erityisen koulutustehtävän mukaisen opetuspainotuksen valtakunnallinen kehittämistarve; hakijan edellytykset ja valmiudet toimia valtakunnallisena opetuspainotuksen kehittäjänä; 2) kehittämistoiminnan valtakunnallinen merkittävyys ja vaikuttavuus; muut kehittämisen kannalta merkitykselliset seikat. Valtakunnallinen kehittämistehtävä voi sisältää velvoitteen kehittää ja levittää oman toiminnan lisäksi erityisen koulutustehtävän opetuspainotuksen mukaista opetusta, henkilöstön opetuksellisia valmiuksia, opetusjärjestelyjä, toimintamalleja ja osaamista valtakunnallisesti. Lisäksi se voi sisältää velvoitteen kehittää ja edistää koulutuksen järjestäjien ja muiden erityisen koulutustehtävän alaan kuuluvien toimijoiden yhteistyötä. Lakiluonnoksen perusteluosassa on todettu, että ammatilliset ja taloudelliset edellytykset täyttävälle hakijalle ei kuitenkaan synny oikeutta saada erityisen koulutustehtävän lupaa, vaikka alueellinen ja valtakunnallinen tarve olisi osoitettavissa, vaan kyseessä on aina luvan myöntäjän koulutuspoliittinen kokonaisharkinta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päivätyllä kirjeellä lähestynyt lukiokoulutuksen järjestäjiä ja varannut mahdollisuuden hakea erityisiä koulutustehtäviä saakka, koskien käynnistyviä erityisiä koulutustehtäviä. Hakemuksista päätetään uusien säädösten mukaisesti alkusyksystä 2017, mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen. Hakijan tulee hakemuksessa, ilmaista hakeeko hän erityisen koulutustehtävän painotuksen ja tuntijakopoikkeaman lisäksi myös valtakunnallista kehittämistehtävää. Päätöksen valmisteluun sisältyy ministeriön ulkopuolisen toimijan tekemä arviointi hakemuksista. Hakemus tehdään OKM:n koulutuksen järjestäjille lähettämällä hakulomakkeella. Hakemuksen allekirjoittajaksi merkityllä henkilöllä tulee olla nimenkirjoitusoikeus koulutuksen järjestäjän puolesta. Hakemus toimitetaan OKM:n kirjaamoon osoitteeseen PL 29, Valtioneuvosto mennessä. Esityslistan liitteenä on ruoka-lukion toteuttamissuunnitelma. Pedagoginen rehtori ja lukion rehtori esittelevät asiantuntijoina kokouksessa ruoka-lukio hanketta. Yhtymähallitus merkitsee asian tiedoksi saaduksi. Yhtymähallitus päättää,

14 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus että kuntayhtymä laatii yhtymähallituksen toukokuun kokoukseen konkreettisen projektisuunnitelman ruoka-lukiota varten ja, että hakemus lukion erityisestä koulutustehtävästä ja siihen liittyvästä valtakunnallisesta kehittämistehtävästä jätetään opetus- ja kulttuuriministeriölle 17. toukokuuta 2017 mennessä. Hakemuksen allekirjoittaa kuntayhtymäjohtaja. Merkittiin pöytäkirjaan, että pedagoginen rehtori Petri Lähde ja lukion rehtori Hannu Lahti olivat läsnä tämän asian käsittelyn ajan ja poistuivat kokouksesta klo 17:25. Yh Kuntayhtymä jätti opetus- ja kulttuuriministeriölle hakemuksen lukion erityisestä koulutustehtävästä ja valtakunnallisesta kehittämistehtävästä Hakemus on esityslistan liitteenä. Pedagoginen rehtori on yhdessä lukion rehtorin kanssa laatinut erityiseen koulutustehtävään liittyvän projektisuunnitelman. Suunnitelma on esityslistan liitteenä. Asian esittelyosaan osallistuvat asiantuntijoina pedagoginen rehtori Lähde ja lukion rehtori Lahti. Yhtymähallitus merkitsee tiedoksi saaduksi ministeriölle jätetyn hakemuksen lukion erityisestä koulutustehtävästä ja valtakunnallisesta kehittämistehtävästä. Yhtymähallitus keskustelee erityistehtävän toteuttamiseen liittyvästä projektisuunnitelmasta ja merkitsee asian tiedoksi saaduksi. Merkittiin pöytäkirjaan, että lukion rehtori Hannu Lahti ja pedagoginen rehtori Petri Lähde olivat asiantuntijoina läsnä tämän asian käsittelyn ajan. Hannu Lahti poistui kokouksesta klo 18:15.

15 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Lukion rehtorin tehtävänkuva 5/01.00/2015 Yh Kuntayhtymän hallintosäännössä (voimaan ) on määrätty niiden viranhaltijoiden tehtävistä, joiden valinnasta päättää yhtymävaltuusto tai yhtymähallitus. Käytännössä tämä tarkoittaa kuntayhtymäjohtajaa, talous- ja hallintojohtajaa sekä pedagogista rehtoria. Osana koulutuskuntayhtymän organisaation uudistusta yhtymähallitus on päättänyt kokouksessa :ssä 44 koulutusalavastaavan tehtävänkuvasta, :ssä 45 opettajan tehtäväkuvasta, :ssä 66 apulaisrehtorin tehtävänkuvasta, :ssä 67 aikuiskoulutuksesta vastaavan koulutusalavastaavan tehtävänkuvasta, :ssä 84 laatupäällikön tehtävänkuvasta, :ssä 85 talouspäällikön tehtävänkuvasta, :ssä 86 ATK-päällikön tehtävänkuvasta, :ssä 87 kiinteistöpäällikön tehtävänkuvasta, :ssä 88 it-päällikön tehtävänkuvasta, :ssä 89 ATK-suunnittelijan tehtävänkuvasta ja :ssä 90 ammatillisen ohjaajan tehtävänkuvasta. Hallintosäännössä ei ole erikseen määrätty kuka päättää kuntayhtymän työntekijöiden tehtävänkuvista. Hallintosäännön 24 :ssä todetaan, mikäli toimivallasta henkilöstöasioissa ei ole säädetty laissa tai määrätty hallintosäännössä, toimivalta on yhtymähallituksella. Loimaan lukio siirtyi kuntayhtymän ylläpidettäväksi Lukion henkilökunta siirtyi kuntayhtymälle ns. liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti. Lukiolain (1998/624) 30 :ssä säädetään lukion henkilöstöstä. Lukiokoulutusta järjestävässä oppilaitoksessa tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Hallintosäännön 15 :n mukaan toisen asteen oppilaitoksen toiminnasta vastaava rehtori on kuntayhtymän pedagoginen rehtori, joka on myös lukion rehtorin esimies. Hallintosäännön VI luku käsittelee toimivaltaa henkilöstöasioissa. Tässä luvussa määrätään muun muassa virka- ja työvapaan myöntämisestä. Lukion rehtorin tehtävänkuvassa ei ole tarkoituksenmukaista mainita niitä tehtäviä, joista on erikseen määrätty kuntayhtymän hallintosäännössä. Pedagoginen rehtori on yhdessä lukion rehtorin kanssa valmistellut lukion rehtorin tehtävänkuvan. Tehtävänkuva on käsitelty kuntayhtymän johtoryhmässä Esitys lukion rehtorin tehtävänkuvaksi on esityslistan liitteenä. Yhtymähallitus päättää hyväksyä esityslistan liitteen mukaisena voimaan tulevana lukion rehtorin tehtävänkuvan. Merkittiin pöytäkirjaan, että pedagoginen rehtori Petri Lähde oli asiantuntijana läsnä tämän asian käsittelyn ajan ja poistui kokouksesta klo 18:25.

16 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Talousarvion toteutumavertailu/ huhtikuu / /2017 Yh Huhtikuun toteutumavertailu koko kuntayhtymän osalta näyttää ylijäämää ,05 euroa. Toteutumaprosentit tässä vaiheessa vuotta saisivat olla noin 33,3 %. Toimintatuottoja on saatu ,75 euroa ja toteutuma on 33,3 %. Toimintamenot ovat ,90 euroa ja toteutuma on 33,0%. Investointeja on toteutettu ,15 euroa ja toteutuma on 3,6 %. Valtuuston sitovuustaso (ulkoiset): Kuntayhtymän yhteiset; tulot ovat ,18 ja toteutuma on 33,6 % euroa ja menot ovat ,77 euroa ja toteutuma on 29,5 %. Opetus; tulot ,57 euroa ja toteutuma on 33,3 % ja menot ,13 euroa ja toteutuma on 33,2%. Rahoitus; tulot 480,38 euroa ja menot -271,12 euroa. Poistot ovat ,30 euroa ja toteutuma on 35,1 %. Hallituksen sitovuustaso (sisäiset ja ulkoiset): Kuntayhtymäjohtajan kustannuspaikat näyttävät ylijäämää ,82 euroa ja menojen toteutuma on 25,3%. Talous- ja hallintojohtajan kustannuspaikat näyttävät ylijäämää 8 743,78 euroa ja menojen toteutuma on 31,8 %. Valtionosuudet on kirjattu kuntayhtymäjohtajan ja talous- ja hallintojohtajan osastoille talousarvion mukaisena ja katetta ei haeta vyörytyksillä. Opetuksen yhteiset menojen alijäämää on ,10 euroa ja toimintakulujen toteutuma on 27,6 %. Kiinteistöjen toimintakulujen toteutuma on 32,3 % ja ruokapalveluiden toteutuma on 30,9 %. Tulos kahdessa viimeksi mainitussa on yleensä nolla, ellei vyörytyksissä ole jotakin jäänyt vyörymättä, koska vyörytyksillä haetaan kate menoille. Loimaan toimipaikan Myllykyläntien toimipisteen koulutusalojen alijäämä on ,67 euroa ja toimintakulujen toteutuma on 35,8 %. Turuntien toimipisteen koulutusalojen ylijäämä on ,92 euroa ja toimintakulujen toteutuma on 33,0 %. Liedon toimipaikan koulutusalojen alijäämä on ,75 euroa ja toimintakulujen toteutuma on 36,5 %. Loimaan Ylistaronkadun toimipisteessä toimineen artesaanikoulutuksen ylijäämä on 4 341,92 euroa ja toimintakulujen toteutuma on 32,4 %. Loimaan Hämeentien toimipisteen koulutusalojen ylijäämä on ,15 euroa ja toimintakulujen toteutuma on 32,3 %. Uudenkaupungin toimipaikan opetusmenojen alijäämä on ,17 euroa ja toimintakulujen toteutuma on 34,6 %. Aikuiskoulutuksen ylijäämä on ,79 euroa ja toimintakulujen toteutuma on 23,1 %. Oppisopimustoiminnan ylijäämä on ,64 euroa ja toimintakulujen toteutuma on 22,1 %.

17 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Lukiokoulutuksen ylijäämä on ,05 euroa ja toimintakulujen toteutuma on 33,0 %. Vuokramenokohdistukset ja aikuiskoulutuksen maksut koulutusaloille sekä aikuiskoulutuksen ja oppisopimuksen keskinäiset laskutukset ovat vielä kolmen ensimmäisen kuukauden osalta tekemättä. Osastojen toimintakulujen toteutumaprosenteissa ei ole mukana poistot vaan ne näkyvät taloushallinto-ohjelman tulostuksessa vuosikatteen jälkeen erikseen. Yhtymähallitus merkitsee tietoonsa saatetuksi huhtikuun 2017 talousarvion toteutumaraportoinnin. Nuorisoasteen ammatillisen koulutuksen alijäämäisyys tulee saada vähintään nollatulokseksi koulutusalojen osalta. Liitteet Toteutumaraportti

18 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Liukuva työaika Yh Kuntayhtymän toimistotyöntekijöiden piiristä on talous- ja hallintojohtaja Leena Suonkannalle ehdotettu liukuvaan työaikaan siirtymistä. Asian selvittämiseksi talouspäällikkö Olli Laaksonen on tehnyt kartoituksen toimistojen asiakasvirran jakaantumisesta päivittäisessä työajassa. Noin % asiakasvirroista opintotoimistoissa osuu aikaan klo Työaikalain 6 :n 1 momentin mukaan säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Lain 13 pykälän1 momentin mukaan työnantaja ja työntekijä voivat 6 :n 1 momentista sekä työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Työaikalain 13 :n 2 momentissa todetaan, että liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia. Edellä mainittu enimmäiskertymä saa olla enintään 40 tuntia. Työaikalain 13 :n 3 momentissa todetaan, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla. KVTES:n liitteen 15 Liukuvaa työaikaa käsittävät pykälät määräävät seuraavaa: 1 Soveltamisala. Pykälän 1 momentin mukaan Yleistyöaikaa (työaikaluvun 7 :n mukainen työaika), toimistotyöaikaa (työaikaluvun 8 :n mukainen työaika) ja eräiden asiantuntijoiden työaikaa (työaikaluvun 10 :n mukainen työaika, joka Novidassa koskee ainoastaan Uudenkaupungin toimipaikan koulukuraattoria) tekevien viranhaltijoiden/työntekijöiden säännöllinen työaika voidaan toimivaltaisen kunnallisen viranomaisen päätöksellä järjestää liukuvaksi. Pykälän 2 momentin mukaan työaika voidaan järjestää liukuvaksi joko määräajaksi tai toistaiseksi. Liukuvan työajan käyttöä voidaan rajoittaa, muuttaa tai se voidaan lakkauttaa toimintojen tai muiden syiden niin vaatiessa. Pykälän 3 momentin mukaan, mikäli työaika on järjestetty päivittäiseksi liukuvaksi työajaksi, noudatetaan ainoastaan 1 ja 2 :n määräyksiä. 2 Liukumamuodot. Pykälän 1 momentin mukaan liukuva työaika voidaan järjestää päivittäiseksi liukuvaksi työajaksi, jolloin säännöllisen työajan tulee täyttyä päivittäin tai tasoittuvaksi liukuvaksi työajaksi, jolloin säännöllisen työajan tulee täyttyä viikkona tai viikkoina määrätyn ajanjakson kuluessa, taikka tasoittumattomaksi liukuvaksi työajaksi, jolloin säännöllinen työaika voi ylittyä jatkuvasti enintään 20 tuntia (+saldo) tai alittua jatkuvasti enintään 6 tuntia ( saldo).

19 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Pykälän 2 momentin mukaan viikkoa pidemmän tasoittuvan liukuvan työajan tai tasoittumattoman liukuvan työajan käytön edellytyksenä on koneellinen ajantarkkailu. Pykälän 3 momentin mukaan kaikissa liukuvan työajan muodoissa tulee määrätä päivittäinen kiinteä työaika, joka on vähintään viiden tunnin pituinen, jollei toimivaltainen viranomainen erityisestä syystä toisin päätä. Liitteen 15 liukuvaa työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeissa todetaan seuraavaa: Jos liukuva työaika päätetään ottaa käyttöön, toimivaltaisen viranomaisen pitää päättää: - ketkä voivat käyttää liukuvaa työaikaa (voi koskea esimerkiksi vain osaa jonkin viraston viranhaltijoista tai työntekijöistä), - liukuvan työajan voimassaolosta (toistaiseksi tai määräajaksi), - liukuvasta työaikamuodosta (vain päivittäinen liukuma, tasoittuva tai tasoittumaton), - tasoittuvassa liukuvassa työajassa tasoittumisjakson pituudesta ja tasoittumattomassa (rajaamattomassa) liukuvassa työajassa säännöllisen työajan enimmäisylityksestä ja alituksesta (maksimisaldo +20 ja -6 tuntia), - päivittäisen liukuma-ajan enimmäismäärästä (esim. toimistotyöajassa klo 7 9 ja 15 18) ja - kiinteästä päivittäisestä työajasta (esim. toimistotyöajassa vähintään viisi tuntia klo 9 15 välillä poisluettuna ruokatauko, jollei asianomainen viranomainen erityisestä syystä toisin päätä). Lisäksi soveltamisohjeessa todetaan, että toimivaltaisen viranomaisen päättämien liukuma-aikojen rajoissa viranhaltija/työntekijä voi pääsääntöisesti itse määrätä päivittäisen säännöllisen työaikansa alkamisja päättymisajankohdan, jollei lepotauoista tai välttämättömien virka-/työtehtävien suorittamisesta muuta aiheudu. Jos viranhaltija/työntekijä työskentelee tällöin esimerkiksi klo 18 jälkeen, ei erillistä iltatyökorvausta suoriteta. Työnantajalla on työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus tarvittaessa yksittäistapauksessa päättää, että viranhaltijan/työntekijän on oltava työssä tiettynä esimerkiksi liukuma-ajaksi sattuvana aikana. Lisäksi työnantaja voi tarvittaessa antaa lisä- ja ylityömääräyksen. Liukuvassa työajassa työntekijä voi siis itse päättää työpäivän alkamisesta ja päättymisestä. Pitkästäkään työvuorosta ei synny ylityötä, vaan tehdyt tunnit ovat säännöllistä työaikaa ja kartuttavat työaikasaldoa. Vastaavasti jos liukuma-aika ulottuu esimerkiksi kello jälkeiseen aikaan, erillistä korvausta iltatyöstä ei makseta. Kaikkien ei tarvitse olla liukuvassa työajassa eikä liukuvassakaan työajassa kaikkien tarvitse liukua samaan aikaan. Esimerkiksi osa-aikainen voi olla sen ulkopuolella, vaikka täyttä työaikaa tekevät työntekijät olisivatkin liukuvassa työajassa. Työnantaja voi määrätä erikseen osa-aikaisen työhön tulo- ja lähtöajat. Erilaiset liukumavaihtoehdot ovat perusteltuja silloin, kun työnantajan sisällä on useita toimintayksiköitä, joiden toiminta ja palvelujen tarjoamisen tarve poikkeaa toisistaan. Kuntayhtymän ratkaisevaksi menestystekijäksi on tuloskortissa ilmoitettu

20 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus joustavat työajat ja -muodot. Liukuva työaika voi olla myös osa ikäjohtamista. Talouspäällikkö on laatinut alaisilleen opintosihteereille rullaavan päivystysjärjestelmän, joka takaa, että aina on opintosihteerin tavoitettavuus taattu. Rullaava päivystysjärjestelmä on esityslistan liitteenä. Liukuva työaika on sovittu Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES:ssa) ja siinä on määrätty mm. tasoittumattoman liukuvan työajan rajat, jotka ovat enintään +20 tuntia ja enintään -6 tuntia. Mikäli halutaan poiketa KVTES:ssa sovituista liukuvan työajan määräyksistä, voidaan se tehdä vain ammattiyhdistysten kanssa sovitulla paikallissopimuksella. Yhteistyötoimikunta on käsitellyt liukuvan työajan käyttöönottoa kokouksessaan ja hyväksynyt sen käyttöönotettavaksi. Yhtymähallitus päättää, että Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä otetaan kokeiluna käyttöön liukuva työaika määräajaksi ajalle Määräajan kuluessa kuntayhtymän talous- ja hallintojohtaja yhdessä laatupäällikön kanssa tekevät asiakaspalautekyselyn/kyselyjä opiskelijoilta, opettajilta ja esimiehiltä, jonka perusteella yhtymähallitus päättää toiminnan mahdollisesta vakiinnuttamisesta. Tarvittaessa yhtymähallitus voi päättää liukuvan työajan kokeilun päättymisestä kesken määräajan. Liukuvaa työaikaa voivat käyttää KVTES III luvun Työaika 6 :ssä mainituista työaikamuodoista toimistotyöajassa olevat täyttä työaikaa tekevät viranhaltijat/työntekijät kuten taloustoimisto, opinto-toimistot, aikuiskoulutus- ja oppisopimustoimistot, päälliköt ja atk-tuki sekä eräiden asiantuntijoiden työajassa olevat koulukuraattorit. Liukuvan työajan muoto on tasoittamaton, jossa säännöllisen työajan enimmäisylitys on + 20 tuntia ja enimmäisalitus - 6 tuntia. Päivittäisen liukuma-ajan enimmäismääräksi hyväksytään klo 7-9 ja Kiinteä päivittäinen työaika ilman ruokataukoa on vähintään viisi tuntia klo välisenä aikana. Liukuvan työajan soveltaminen sovitaan toimistokohtaisesti oman esimiehen kanssa sellaiseksi, että siitä huolimatta asiakaspalvelu toimii. Muiden henkilöstöryhmien osalta noudatetaan yhtymähallituksen aikaisemmin tekemiä päätöksiä sekä KVTES:n ja OVTES:n määräyksiä Jäsen Helvi Heiniö ehdotti yleiskeskustelun aikana, että liukuva työaika ei olisi määräaikainen. Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi. Päätös: Yhtymähallitus hyväksyi kuntayhtymäjohtajan päätösehdotuksen. Liitteet Tavoitettavuus

21 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Ikäohjelma Yh Koulutuskuntayhtymään on virkamiestyönä laadittu ikäohjelma, joka perustuu työmarkkinajärjestöjen suosittelemaan ja ohjeistamaan työkaarimalliin. Mallin mukaan työurien jatkamisen näkökulmasta ikäohjelmassa otetaan huomioon kaikki ikäluokat. Ikäohjelman keskeisiä osioita ovat ikäjohtaminen, työuran ja työssä jaksamisen suunnittelu, työn hallinnan varmistaminen, työaikajärjestelyt, työn muokkaaminen, terveystarkastukset ja terveellisten elämäntapojen ja elämänhallinnan edistäminen. Ikäohjelmaa on käsitelty kuntayhtymän johtoryhmässä ja valmistelussa on kuultu yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (2007/449) mukaista yhteistoimintaelintä. Ikäohjelman arviointi on osa kuntayhtymän laadunhallintajärjestelmää. Ikäohjelma tulisi voimaan alkaen toistaiseksi ja tarvittaessa yhtymähallitus päättää siitä vuosittain. Esityslistan liitteenä on ehdotus Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän ikäohjelmaksi. Yhtymähallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän ikäohjelman tulemaan voimaan alkaen toistaiseksi. Tarvittaessa yhtymähallitus päättää vuosittain ikäohjelman sisällöstä.

22 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Täyttölupaesitys oppisopimuksen koulutuskoordinaattorin tehtävään 9/ /2017 Yh Yhtymähallitus on päättänyt kuntayhtymän virkojen ja työsuhteiden täyttämisestä. Yhtymähallitus myöntää täyttöluvan yli 12 kuukautta pitkiin ja toistaiseksi täytettäviin palvelussuhteisiin. Hallintosäännön 7 :n mukaisesti kaikki virat ja työsuhteet ovat kuntayhtymäkohtaisia. Työsopimuslain mukaan määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle tulee olla perusteltu syy. Toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttämisen edellytyksenä pitää olla se, että kunkin määräaikaisen sopimuksen tekemiselle on perusteltu syy. Kuntayhtymällä on kaksi koulutustarkastajan virkaa, joista toisessa on vakituinen viranhaltija ja toinen koulutustarkastajan virka on täyttämättä. Koska oppisopimuskoulutuksen määrä on kuntayhtymässä merkittävästi pienentynyt, tarkoituksena ei ole täyttää toista koulutustarkastajan virkaa. Kuntayhtymän oppisopimustoimiston tehtävät hoidetaan täyttämällä vapaana oleva koulutuskoordinaattorin työsopimussuhteinen tehtävä. Pedagoginen rehtori Petri Lähde esittänyt kuntayhtymäjohtajalle täyttölupaa koulutuskoordinaattorin työsopimussuhteen täyttämistä varten. Hinnoittelutunnukseksi esitetään toimistoalan vaativat ammattitehtävät ja ammattitehtävät hinnoittelutunnusta O1TOI060, jossa peruspalkka alkaen on 2016,00. Pedagoginen rehtori esittää koulutuskoordinaattorin tehtäväkohtaiseksi palkaksi 2782,85 euroa kuukaudessa. Kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto sekä ammatillisen koulutuksen, oppisopimusjärjestelmän ja koulutuksen lainsäädännön ja työlainsäädännön hyvää tuntemusta, sopimus Pro-ohjelmiston, yleisimpien toimisto-ohjelmien ja verkkoyhteyksien käyttötaitoa. Tehtävä on tarkoitus täyttää kuntayhtymän sisältä. Yhtymähallitus päättää myöntää täyttöluvan työsopimussuhteisen koulutuskoordinaattorin palkkaukseen toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen alkaen kuntayhtymän sisältä. Hinnoittelutunnus on O1TOI060 ja tehtäväkohtaiseksi palkaksi päätetään 2782,85 euroa kuukaudessa. Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto.

23 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Ammatillisen koulutuksen reformin talousvaikutukset 10/02.02/2017 Yh Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ammatillisesta koulutuksesta, jolla kumottaisiin ammatillisesta peruskoulutuksesta annettu laki ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettu laki. Lisäksi muutettaisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ammatillisen koulutuksen rahoituksen osalta sekä eräitä muita lakeja. Lait on tarkoitus tulla voimaan Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista muuttaa merkittävästi nykyistä valtionosuusperusteista rahoitusjärjestelmää. Ehdotetussa rahoitusjärjestelmässä rahoituksen painopiste siirtyisikin merkittävästi opiskeluun käytetyn ajan laskemisesta aikaansaatuja suorituksia ja koulutuksen vaikuttavuutta painottavaksi. Lakiehdotuksen mukaan valtion talousarviossa päätettäisiin vuosittain opiskelijavuosien enimmäismäärä, joka perustuisi valtion talousarvioon otettavaan määrärahaan. Rahoitusosuudet jakaantuisivat perusrahoitukseen 50 %, suoritusrahoitukseen 35 % ja vaikuttavuusrahoitukseen 15 % siitä euromäärästä, joka saadaan, kun ammatillisen koulutuksen määrärahasta ensin on vähennetty strategiarahoituksen määrä (enintään 4 % ammatillisen koulutuksen määrärahasta). Perusrahoitus määräytyisi opiskelijavuosien perusteella. Nykyisenkaltaiset laskentapäivät, joiden opiskelijatietojen perusteella on laskettu kullekin vuodelle painotetut opiskelijamäärät, poistuisivat. Opiskelijavuodella tarkoitetaan 365:tä päivää, joiden aikana opiskelija otetaan huomioon rahoituksen perusteena. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää koulutuksen järjestäjän varainhoitovuoden tavoitteellisen opiskelijavuosien määrän, joka ei saa alittaa järjestämisluvassa määrättyä opiskelijavuosien vähimmäismäärää. Perusrahoitus määräytyy tavoitteellisen opiskelijavuosimäärän perusteella, jota on painotettu varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden toteutuneisiin opiskelijavuosiin perustuvalla painokertoimella. Näitä painokertoimia ovat kustannusryhmäkertoimet, tutkintotyypit, erityisen tuen järjestäminen, majoituksen järjestäminen ja työvoimakoulutuksen järjestäminen. Henkilöstökoulutuksella, työvoimakoulutuksella ja vankilaopetuksella on lisäksi omat kertoimensa. Perusrahoitukseen voi saada myös harkinnanvaraista korotusta. Suoritusrahoitus määräytyy varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävänä vuonna suoritettujen tutkinnon osien osaamispisteiden ja tutkintojen lukumäärän perusteella. Tutkinnon osien osaamispisteitä painotetaan kustannusryhmäkertoimilla ja tutkintotyyppien kertoimilla sekä erityisen

24 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus tuen järjestämisen kertoimilla.tutkintoja painotetaan kustannusryhmien, tutkintotyyppien ja erityisen tuen kertoimilla ja tämän lisäksi on kertoimet sille, onko tutkinnon suorittaja tutkinnon suorittamisen aloittaessaan ollut vailla perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa, tai onko hänellä jo jokin tutkinto. Lukiokoulutuksen osalta vanha laskentasysteemi opiskelijamäärä kerrottuna yksikköhinnalla säilyy toistaiseksi. Hallituksen esityksessä on uudistusten taloudellisista vaikutuksista todettu seuraavaa: "Esityksellä ei ole välittömiä valtiontaloudellisia tai kunnallistaloudellisia vaikutuksia. Ehdotukset on tarkoitus toteuttaa talousarviossa ammatilliseen koulutukseen osoitettujen määrärahojen puitteissa. Kuntien rahoitusosuus ammatillisessa koulutuksessa säilyisi vuoden 2017 tasossa. Osa esitetyistä muutoksista aiheuttaisi lisäkustannuksia järjestäjille ja osa puolestaan kustannussäästöjä, jotka toteutuisivat välittömästi tai pidemmällä aikavälillä. Esitettyjen muutosten tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjät voisivat nykyistä joustavammin ja kustannustehokkaammin vastata työelämän osaamistarpeisiin käyttämällä erilaisia koulutuksen toteuttamistapoja, kuten työpaikalla järjestettävää koulutusta sekä opiskelijan yksilöllisiä opintopolkuja." Kunnan omarahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun kuntien rahoitusosuuden euromäärä jaetaan koko maan asukasmäärällä ja näin saatu euromäärä kerrotaan kunnan asukasmäärällä. Yhtymähallitus merkitsee tietoonsa saatetuksi selvityksen ammatillisen koulutuksen reformin talousvaikutuksista. Liitteet Siirtymäaika ja kustannusryhmät

25 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Pöytäkirja 5/ Yhtymähallitus Lausunto ammatillisen toisen asteen tutkintojen parempaa hyödyntämistä korkeakoulujen valintamenettelyssä pohtineen työryhmän raportista Yh Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on laatinut toimenpideohjelman ammatillisen toisen asteen tutkintojen paremmaksi hyödyntämiseksi korkeakoulujen valintamenettelyssä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päivätyllä ja kuntayhtymälle saapuneella sähköpostilla pyytänyt muun muassa ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiltä lausunnon työryhmän raportista "Valmiina valintoihin II. Ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun." Lausuntopyyntö ja yhteenveto työryhmän keskeisistä ehdotuksista ovat esityslistan liitteenä. Lausunto pyydetään antamaan sähköisesti webropol-lomakkeella viimeistään Lausunnossa pyydetään lausunnonantajaa kertomaan kantansa kuhunkin työryhmän 12:sta ehdotukseen. Työryhmän raportin (opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:25) laajuus on 108 sivua ja se on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa Raportti on luettavissa myös valtioneuvoston julkaisut -sivulta kohdasta Julkaisut ministeriöttäin ja sieltä opetus- ja kulttuuriministeri, josta löytyy Valmiina valintoihin II. Ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun -raportti. Lausuntoluonnos on ollut johtoryhmän jäsenten kommentoitavissa ja siitä on tehty merkintä johtoryhmän kokouksen muistioon Johtoryhmällä ei ole huomautettavaa lausuntoluonnokseen. Yhtymähallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan lausunnon.