Käsihygienialla ymmärretään terveydenhuollossa
|
|
- Timo-Pekka Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sairaalainfektiot HANNU SYRJÄLÄ Käsihuuhde mikrobien leviämisen eston kulmakivi Asianmukaisen käsihygienian merkitys terveydenhuollossa on korostunut, sillä vastustuskyvyltään heikentyneiden potilaiden määrä on kasvanut. Myös ongelmamikrobit ovat yleistyneet, ja potilaita hoidetaan yhä useammin ylipaikoilla. Kiireessä ei ole aikaa kävellä toistuvasti pesemään käsiä 30 sekunniksi ja palata uudelleen työhön. Kun saippuapesu on korvattu käsihuuhteella, on käsihygienia selvästi parantunut. Saippuapesu tuleekin rajoittaa ainoastaan näkyvän lian poistoon, sillä alkoholihuuhdehieronta on tehokkaampi ja helpompi toteuttaa. Huuhdetta voidaan luontevasti hieroa käsiin 20 sekunnin ajan siirryttäessä työtehtävästä toiseen. Glyserolia sisältävän huuhteen säännöllinen käyttö pitää kädet hyvässä kunnossa. Käsihygienialla ymmärretään terveydenhuollossa kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla estetään mikrobien siirtyminen henkilökunnan käsien välityksellä potilaaseen ympäristöstä tai toisesta potilaasta. Käsihygieniaan liittyy oleellisesti pidättäytyminen sormusten ja kynsilakan käytöstä. Hiljattain ilmestyneessä tutkimuksessa osoitettiin teho-osaston sairaanhoitajien sormukset kiistattomaksi riskitekijäksi gramnegativisten sauvojen ja hiivasienten kontaminaatiolle (Trick ym. 2003). Sormuksellisissa käsissä oli 14 kertaa enemmän gramnegatiivisia sauvoja ja 12 kertaa enemmän hiivasieniä kuin sormuksettomissa. Koska sormukset vaikeuttavat käsihygienian toteuttamista, niitä ei pidä käyttää varsinaisessa potilastyössä (Syrjälä ym. 2005). Kynsilakan käytöstä on erilaisia suosituksia. Brittisuositus kieltää yksiselitteisesti kynsilakan käytön terveydenhuoltotyössä (Pellowe ym. 2003). Suomessa suositellaan väritöntä kynsilakkaa, jos lakkaa käytetään, ja lisäksi on huolehdittava kynsilakan pinnan tasaisuudesta (Syrjälä ym. 2005). Kynnen aluksissa on paljon mikrobeja, ja niiden puhdistus onnistuu parhaiten, jos kynnet ovat lyhyet (Boyce ja Pittet 2002). Tumman kynsilakan alta on vaikea arvioida kynnen aluksien tilaa. Rakennekynsiä ei tule käyttää niihin liittyvän mikrobien leviämisvaaran vuoksi. Jokainen terveydenhuollon ammattilainen kuvittelee tietävänsä käsihygienian tärkeyden hoitoon liittyvien infektioiden torjunnassa. Tästä huolimatta eri puolilta maailmaa raportoidaan edelleen tuloksia, joiden mukaan käsihygieniasta on huolehdittu enintään 50 %:ssa tilanteista, joissa se olisi ollut infektioiden torjunnan kannalta oleellista (Boyce ja Pittet 2002, Wendt ym. 2004, Tvedt ja Bukholm 2005). Kädet mikrobien siirtäjinä ja infektion lähteinä Lääketieteen historian tunnetuimpia havaintoja oli Ignaz Semmelweisin toteama lapsivuodekuolleisuuden selvä ero kahdessa Wienin synnytysyksikössä. Lääkäreiden hoitamassa synnytysten lapsivuodekuolleisuus oli pahimmillaan 16 % vuonna 1842, kun taas kätilöiden hoitamien synnytysten yhteydessä se oli samaan aikaan 7,5 % (Rotter 2004). Semmelweisin mukaan lääkärit ja opiskelijat toivat kuoleman partikkelit mikrobeja ei vielä siihen aikaan tunnettu käsissään avaussalista synnytyssaliin. Synnytysyksiköt vuorottelivat 24 tunnin välein. Koska äidit eivät halunneet mennä synnyttämään lää- Duodecim 2005;121: H. Syrjälä
2 kärien hoitamaan yksikköön, lapsia syntyi usein myös kadulle äitien odottaessa vuorokauden vaihtumista. Kun Semmelweis alkoi vaatia kollegoiltaan ja lääketieteen opiskelijoilta vesi- ja saippuapesun sijasta klooriliuoksen käyttöä ennen kuin he tulivat avaussalista synnytyssaliin, lapsivuodekuolleisuus pieneni alkuvuoden noin 9 %:sta loppuvuonna 3 %:iin. Seuraavana vuonna lapsivuodekuolleisuus pieneni samalle tasolle kuin kätilöiden hoitamassa yksikössä (Rotter 2004) luvulla tehtiin merkittävä havainto Staphylococcus aureuksen siirtymisestä henkilökunnan käsien välityksellä vastasyntyneestä toiseen (Mortimer ym. 1962). Kyseisessä eettisesti arveluttavassa tutkimuksessa hoitohenkilökunnan oli ennen jokaista toimenpidettä kosketettava Staphylococcus aureusta kantavaan lapseen. Ellei käsiä pesty ennen vastasyntyneiden hoitamista, näistä 92 % sai kyseisen faagityypin stafylokokkikannan. Toisessa ryhmässä henkilökunta pesi käsiään kymmenen sekunnin ajan heksaklorofeenilla koskettuaan ensin bakteerinkantajalapseen, jolloin»vain» 53 % vastasyntyneistä sai kyseisen mikrobin. Mikrobin siirtymäaika lähes nelinkertaistui 35 tunnista 133 tuntiin käsien pesun ansiosta. Lontoolaistutkijat osoittivat 1970-luvulla klebsiellojen siirtyvän teho-osastolla potilaista sairaanhoitajien käsiin tavallisten hoitotilanteiden yhteydessä (Casewell ja Phillips 1977). Sadasta tuhanteen bakteeria siirtyi mm. potilaita nostettaessa ja pestäessä sekä syketaajuuden, lämmön ja verenpaineen mittausten yhteydessä. Henkilökunnan käsissä klebsiellat säilyvät elinkelpoisina ainakin kaksi ja puoli tuntia. Vuosituhannen vaihteessa sveitsiläistutkijat seurasivat 417:ää hoitotilannetta, joiden yhtey dessä henkilökunnan käsiin kertyi mikrobeja ilman suojakäsineitä työskennel täessä selvästi enemmän kuin suojakäsineitä käytettäessä. Suurimmat bakteerimäärät todettiin hengitysteihin kohdistuvien hoitojen yhteydessä, suorissa potilaskontakteissa, eritteitä kosketettaessa ja vastattaessa puhelimeen kesken potilaan hoidon. Henkilökunnan käsistä löytyi odotetusti ihon normaaliflooraan kuuluvia bakteereita, mutta myös Staphylococcus aureusta (10,5 %) ja gramnegatiivisia sauvoja (14,5 %) (Pittet ym. 1999). Vuosina tehtiin New Yorkissa kahdella vastasyntyneiden osastolla tutkimus, jossa selvitettiin gramnegatiivisten sauvojen aiheuttamien infektioiden yhteyttä sairaanhoitajien käsistä löydettyihin mikrobeihin (Waters ym. 2004). Sama geenikoettimilla varmistettu gramnegatiivinen sauva, joka oli aiheuttanut vastasyntyneille infektion, löytyi käsistä 9 %:lla henkilökunnasta. Sen lisäksi 33 % muista vastasyntyneiden infektioita aiheuttaneista gramnegatiivisista sauvoista oli identtisiä. Ainakin 9 % mikrobeista oli siirtynyt suoraan sairaanhoitajien käsien välityksellä ja 33 % epäsuorasti henkilökunnan käsistä, koska vastasyntyneiden välillä ei ole muita suoria kontakteja. Infektiontorjunnan keskeisin kohde terveydenhuollossa on väliaikaisen mikrobiflooran hävittäminen, koska se aiheuttaa valtaosan hoi- Y D I N A S I A T Potilas saa ongelmamikrobeja ja hoitoon liittyvien infektioiden aiheuttajia useimmiten kosketustartuntana. Kosketustartunnan tärkeyttä ei ymmärretä, ja siksi käsihygienia toteutuu terveydenhuollossa enintään puolessa niistä tilanteista, jossa se olisi oleellinen asia infektion torjunnan kannalta. Alkoholihuuhdehieronta estää bakteerien, sienten ja virusten siirtymisen käsien välityksellä tehokkaammin ja nopeammin kuin saippuapesu. Alkoholihuuhde sisältää glyserolia, joka pitää käsien ihon hyvässä kunnossa. Saippuapesua tarvitaan vain näkyvän lian poistoon; muuten sitä on vältettävä, jotta kädet pysyisivät hyväkuntoisina. Käsihuuhde mikrobien leviämisen eston kulmakivi 1695
3 toon liittyvistä infektioista ja ongelmamikrobien leviämisestä. Näitä mikrobeja siirtyy hyvin dokumentoitujen havaintojen mukaan potilaiden hoidon yhteydessä käsiin. Henkilökunnan kädet ovat olleet mm. S. aureuksen ja S. epidermidiksen aiheuttamien infektioiden lähteenä. Lisäksi henkilökunnan ihokantajuus on liittynyt myös mm. adenoviruksen, Candida tropicaliksen, hepatiitti C -viruksen, Klebsiella aerogeneksen, metisilliiniresistentin S. aureuksen (MRSA), ja Serratia liquefaciensin aiheuttamiin infektioihin (Kampf ja Kramer 2004). Valitettavasti ei kuitenkaan tiedetä tarkasti, kuinka paljon tämän väliaikaisen mikrobiflooran on käsistämme vähennyttävä, jotta edelliseltä potilaalta saamamme mikrobit eivät siirtyisi seuraavalle (Trampuz ja Widmer 2004). KUVA 1. Kuvan osoittama määrä alkoholihuuhdetta riittää 20 sekunnin käsihuuhdehierontaan. Kuva: Hannu Marjamaa. Käsien alkoholihuuhdehieronta viestii ammattitaidosta Euroopassa käsihygienia on jo pitkään toteutettu ensisijaisesti alkoholihuuhteella, kun taas Yhdysvalloissa käsihuuhteen käyttö tuli saippuapesun vaihtoehdoksi vasta vuonna 2002 (Boyce ja Pittet 2002). Alkoholihuuhteet tehoavat eri mikrobiryhmiin, kuten bakteereihin, viruksiin, sieniin ja mykobakteereihin (Trampuz ja Widmer 2004, Kampf ym. 2005). Resistenssiongelmaa ei esiinny, koska alkoholilla on nopea proteiineja denaturoiva vaikutus ja aine haihtuu pois. Etyylialkoholikäsihuuhteella on myös paras teho viruksia vastaan, noin 100 kertaa suurempi kuin tavanomaisella saippuavesipesulla. Ainoastaan bakteerien itiöihin ja parasiittien ookystiin alkoholihuuhteet eivät tehoa (Trampuz ja Widmer 2004). Alkoholihuuhdetta tulee ottaa runsaasti (kuva 1), jolloin sen kuivaksi hierominen kestää noin 20 sekuntia (Syrjälä ym. 2005). Käytännössä tähän tarvitaan sängynpäätytelineestä tai pöytäpullosta vähintään kaksi painallusta (kuva 2) ja seinätelineestä vähintään yksi painallus (kuva 3). Huuhdetta levitetään käsiin erityisesti niille alueil le kuten sormenpäihin joilla kosketaan seuraavaan potilaaseen. Alkoholihuuhdetta käytettäessä käsihygienia toteutuu selvästi useam- KUVA 2. Kosketustartuntareitin katkaisu onnistuu helposti sängynpäätytelineestä otettavalla alkoholihuuhteella. Sängynpäätytelineet ovat selvästi lisänneet myös lääkäreiden käsihuuhteen käyttöä. Pumppupullon kerta-annos on noin 0,8 ml. Infektioporttien kuten hengitysputken käsittelyn yhteydessä käytetään suojakäsineitä. Kuva: Hannu Marjamaa. KUVA 3. Seinäpullon kerta-annos on noin 1,6 ml. Kuva: Hannu Marjamaa H. Syrjälä
4 TAULUKKO. Alkoholihuuhtelun ja saippuavesipesun vertailua (Trampuz ja Widmer 2004). Ominaisuus Alkoholihuuhtelu Saippuavesipesu Väliaikaisen mikrobiflooran vähenemä (%) noin Pysyvän mikrobiflooran vähenemä (%) 99 Ei Ajan tarve s yli 1 2 min Lian poisto ei kyllä Rekontaminaatioriski hanasta ei kyllä Tuotteen kontaminaatioriski ei kyllä Käytettävissä kaikkialla pesualtaalla Käsien kuivaus pyyhkeellä ei kyllä Haittavaikutukset ihoon hyvin harvinaisia harvinaisia Sitoutuminen yli 40 % todennäköistä harvinaista Syttymisvaara kyllä, teoriassa ei Käsihuuhde mikrobien leviämisen eston kulmakivi min oikein (72 %) kuin saippuapesulla (34 %) (Tvedt ja Bukholm 2005). Tavallisissa hoitotilanteissa käsistä löytyy väliaikaista mikrobiflooraa saippuapesun jälkeen mutta ei lainkaan käsihuuhteen käytön jälkeen (Kac ym. 2005). Jokapäiväisessä potilastyössä alkoholihuuhtelu on selvästi saippuapesua nopeammin tehtävissä ja helpommin saatavilla oleva. Vaikka terveydenhuollon työntekijät saattavat edelleen virheellisesti luulla käsihuuhdetta saippuapesua huonommaksi mikrobien hävittäjäksi (Girou ja Oppein 2001), todellisuudessa tilanne on päinvastainen. Viidentoista sekunnin alkoholihuuhdehieronta on yhtä tehokas (mikrobimäärä vähenee alkuperäisestä 0,1 %:iin) kuin vähintään kahden minuutin saippuapesu (Syrjälä ym. 2005). Käsihuuhteen käyttöön liittyy monia muitakin etuja saippuapesuun verrattuna (taulukko). Käsihuuhteen käytön lisääntymisen ja hoitoon liittyvien infektioiden vähentymisen välisestä yhteydestä on saatu selkein näyttö Geneven yliopistosairaalassa vuosina tehdyssä tutkimuksessa (Pittet ym. 2000). Kun käsihygienia-aktiivisuus lisääntyi käsihuuhteen kulutuksen lisääntymisen ansiosta 48 %:sta 66 %:iin, hoitoon liittyvät infektiot vähenivät samanaikaisesti 16,9 %:sta 9,9 %:iin. Huuhteen sisältämä glyseroli pitää kädet hyvässä kunnossa. Sen sijaan käsien toistuva puhdistaminen saippualla ja muilla detergenteillä on tärkein syy terveydenhuollon työntekijöiden käsiongelmiin (ihon kuivuminen ja halkeilu) (Boyce ja Pittet 2002). Saippuapesu Saippuapesun teho perustuu lian ja löysästi kiinnittyneen mikrobiflooran mekaaniseen irrottamiseen käsistä ilman antimikrobista vaikutusta. Siksi mekaaninen hieronta on saippuapesussa oleellista. Tervey denhuollossa pidetään 30 sekunnin pesua nykyisin riittävänä (Boyce ja Pittet 2002), mutta sekään ei käytännössä toteudu, vaan pesu kestää keskimäärin alle kymmenen sekuntia (Quraishi ym. 1984). Yhdysvaltojen terveydenhuollon käsihygieniaohjeen mukaan saippuavesipesua tarvitaan alle 10 %:ssa kaikista hoitoon liittyvistä tilanteista (Trampuz ja Widmer 2004): vain kun kädet ovat näkyvästi likaiset, ennen ruokailua ja WC:ssä käynnin jälkeen (Boyce ja Pittet 2002). Käsihuuhde ja kirvely Ihon uloin osa muodostuu 15 25:stä kuolleiden keratosyyttien kerroksesta, joiden paksuus on yhteensä µm ja joista uloin irtoaa päivittäin pois. Rasvat, jotka muodostuvat iho- 1697
5 solujen tuottamista keramideista, kolesterolista, vapaista rasvahapoista ja triglyseridistä, pitävät muurauslaastin tavoin nämä kerotosyytit yhdessä (Hannuksela 2003). Saippuavesipesu poistaa keratiinikerroksen rasvoista %. Näin pestyt kädet voivat aluksi näyttää paljain silmin hyväkuntoisilta, mutta jos saippuapesut toistuvat riittävän usein, rasvapitoisuus ei pääse korjaantumaan, veden transepidermaalinen läpäisevyys lisääntyy (Pedersen ym. 2005) ja iho muuttuu karheaksi ja halkeilevaksi. Kun tällaisiin käsiin hierotaan alkoholihuuhdetta, käsissä tuntuu kirvelyä alkoholin tunkeutuessa epidermiksen syvempien osien hermopäätteisiin (Kampf ja Löffler 2003). Jos käsihuuhteen käyttöä jatketaan kirvelystä huolimatta, glyseroli muovaa ihon pintakerroksen normaaliksi muutamassa päivässä ja kirvelyongelma häviää. Terveissä käsissä huuhde ei aiheuta kirvelyä. KUVA 4. Taskupullo takaa käsihuuhteen saatavuuden kaikkialla ja on helppokäyttöinen. Kuva: Hannu Marjamaa. Perusvoiteet osa terveydenhuollon hyvää käsihygieniaa Perusvoiteet estävät veden haihtumista ihosta, jolloin iho on kosteampi ja elastisempi. Perusrasvojen käytöllä on edullinen vaikutus myös ihon kolonisaatioresistenssin ylläpidossa, jolloin ihon normaalit mikrobit estävät haitallisten mikrobien tarttumista. Työnantajan tulee järjestää terveydenhuollon työpisteisiin erilaisia perusvoiteita. Takyfylaksian välttämiseksi ne kannattaa vaihtaa muutaman viikon välein. Käsihuuhteen ahkeran käytön yhteydessä perusvoiteet eivät yleensä ole tarpeen. Suojakäsineiden tarve Massiivista mikrobikontaminaatiota ei edes alkoholihuuhde hävitä (Ehrenkranz ja Alfonso 1991, Kjolen ja Andersen 1992). Suojakäsineitä tarvitaan haavojen ja eritteiden sekä myös kosteiden ihoalueiden, limakalvojen ja infektioporttien (kuvat 2 ja 5) koskettamisen yhteydessä (Syrjälä ym. 2005). Suojakäsineet on tarkoitettu potilaskohtaisiksi ja yhtä toimenpidettä varten. Nämä itsestään selviltä tuntuvat periaatteet eivät kuitenkaan näytä toteutuvan lääkäreiden toiminnassa. KUVA 5. Infektioportteja käsiteltäessä tarvitaan käsihuuhteen lisäksi suojakäsineitä. Muista huuhteen käyttö myös suojakäsineiden riisumisen jälkeen. Kuva: Hannu Marjamaa. Suojakäsineiden kontaminoituminen on hyvin tavallista. MRSA-potilaiden tavallisten aamutoimien jälkeen saatiin positiivinen MRSA- viljelytulos suojakäsineiden pinnalta 58 %:ssa näytteistä (Boyce ym. 1997). Vastaava tulos oli Zacharyn ym. (2001) tutkimuksessa vankomysiiniresistentin enterokokin (VRE) osalta 63 % lääkärin suorittaman VRE-potilaan tutkimuksen jälkeen. Suojakäsineiden käytön jälkeen käsistä löytyy potilaan mikrobeja lähes 30 %:lta (Olsen ym. 1993, Tenorio ym. 2001), ja siksi alkoholihuuhdehieronta on välttämätön myös käsineiden riisumisen jälkeen. Tämä laiminlyödään 1698 H. Syrjälä
6 usein kosketuseristyksen yhteydessä (Cepeda ym. 2005). Jos samoja suojakäsineitä käytetään vielä seuraavan potilaan hoidossa mitä tapahtuu valitettavan usein myös ongelmamikrobit siirtyvät potilaasta toiseen (Girou ym. 2004). Lopuksi Käsihuuhteen käytön yhteydessä ei esiinny resistenssiongelmaa, koska alkoholilla on nopea denaturoiva vaikutus ja aine haihtuu pois. Infektioiden torjunnassa käsihuuhde on vettä ja saippuaa tehokkaampi. Se tehoaa kaikkiin keskeisiin mikrobiryhmiin ja terveydenhuollon uusiinkin ongelmamikrobeihin. Saippuavesipesua tulee käyttää vain näkyvän lian poistoon ja muulloin glyserolia sisältävää käsihuuhdetta. Tutkimusten mukaan käsihygienia toteutuu terveydenhuollossa enintään 50 %:ssa niistä tilanteista, joissa se olisi oleellista kosketustartuntareitin katkaisemiseksi (Wendt ym. 2004). Tilanne on korjattavissa huolehtimalla alkoholihuuhteiden helposta saatavuudesta siten, että terveydenhuollon yksiköihin hankitaan huuhteita varten sängynpääty- ja seinätelineitä sekä tasku- ja pöytäpulloja (kuvat 2 4). Kirjallisuutta Boyce JM, Pittet D. Guideline for Hand Hygiene in Health-Care Settings: recommendations of the Healthcare Infection Control Practices Advisory Committee and the HICPAC/SHEA/APIC/IDSA Hand Hygiene Task Force. Society for Healthcare Epidemiology of America/ Association for Professionals in Infection Control/ Infectious Diseases Society of America. MMWR 2002;51:RR gov/handhygiene/. Boyce JM, Potter-Bynoe G, Chenevert C, King T. Environmental contamination due to methicillin-resistant Staphylococcus aureus: possible infection control implications. Infect Contr Hosp Epidemiol 1997;18: Casewell M, Phillips I. Hands as route of transmission from Klebsiella species. Brit Med J 1977;2: Cepeda JA, Whitehouse T, Cooper B, ym. Isolation of patients in single rooms or cohorts to reduce spread of MRSA in intensive-care units: prospective two-centre study. Lancet 2005;365: Ehrenkranz NJ, Alfonso BC. Failure of bland soap hand-wash to prevent hand transfer of patient bacteria to urethral catheters. ICHE 1991;12: Girou E, Chai SH, Oppein F, ym. Misuse of gloves: the foundation for poor compliance with hand hygiene and potential for microbial transmission. J Hosp Infect 2004;57: Girou E, Oppein F. Handwashing compliance in a French university hospital: a new perspective with the introduction of hand-rubbing with a waterless alcohol-based solution. J Hosp Infect 2001;48 Suppl A:S55 S7. Hannuksela M. Perusvoiteet. Kirjassa: Hannuksela M, Karvonen J, Reunal T, Suhonen R toim. Ihotaudit. 1. painos. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s Kac G, Podglajen I, Gueneret M, Vaupre S, Bissery A, Meyer G. Microbiological evaluation of two hand hygiene procedures achieved by healthcare workers during routine patient care: a randomized study. J Hosp Infect 2005;60:32 9. Kampf G, Grotheer D, Steinmann J. Efficacy of three ethanol-based hand rubs against feline calicivirus, a surrogate virus for norovirus. J Hosp Infect 2005;60: Kampf G, Kramer A. Epidemiologic background of hand hygiene and evaluation of the most important agents for scrubs and rubs. Clin Microbiol Rev 2004;17: Kampf G, Löffler H. Dermatological aspects of a successful introduction and continuation of alcohol-based hand rubs for hygienic hand disinfection. J Hosp Infect 2003;55:1 7. Kjolen H, Andersen BM. Handwashing and disinfection of heavily contaminated hands effective or ineffective? J Hosp Infect 1992;21: Mortimer EA jr, Lipsitz PJ, Wolinsky E, Gonzaga AJ, Rammelkamp CH jr. Transmission of staphylococci between newborns. Importance of the hand of personnel. Am J Dis Child 1962;104: Olsen RJ, Lynch P, Coyle MB, Cummings J, Bokete T, Stamm WE. Examination gloves as barriers to hand contamination in clinical practice. JAMA 1993;270: Pedersen LK, Held E, Johansen JD, Agner T. Short-term effects of alcoholbased disinfectant and detergent on skin irritation. Contact Dermatitis 2005;52:82 7. Pellowe CM, Pratt RJ, Harper P, ym. Infection control. Prevention of healthcare-associated infections in primary and community care. J Hosp Infect 2003;55 Suppl 2:S5 S127. Pittet D, Dharan S, Touveneau S, Sauvan V, Perneger TV. Bacterial contamination of the hands of hospital staff during routine patient care. Arch Intern Med 1999;159: Pittet D, Hugonnet S, Harbarth S, ym. Effectiveness of a hospital-wide programme to improve compliance with hand hygiene. Lancet 2000;356: Quraishi ZA, McGuckin M, Blais F. Duration of handwashing in intensive care units. A descriptive study. Am J Infect Contr 1984;11:83 7. Rotter ML. Hand washing and hand disinfection. Kirjassa: Mayhall CG, toim. Hospital epidemiology and infection control. 3. painos. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins, 2004, s Syrjälä H, Teirilä I, Kujala P, Ojajärvi J. Käsihygienia. Kirjassa: Hellstén S. toim. Infektioiden torjunta sairaalassa. 5. painos. Kuntaliitto, Helsinki, 2005, s Tenorio AR, Badri SM, Sahgal NB, ym. Effectiveness of gloves in the prevention of hand carriage of vancomycin-resistant enterococcus species by health care workers after patient care. Clin Infect Dis 2001;32: Trampuz A, Widmer AF. Hand hygiene: a frequently missed lifesaving opportunity during patient care. Mayo Clin Proc 2004;79: Trick WE, Vernon MO, Hayes RA, ym. Impact of ring wearing on hand contamination and comparison of hand hygiene agents in a hospital. Clin Infect Dis 2003;36: Tvedt C, Bukholm G. Alcohol-based hand disinfection: a more robust hand-hygiene method in an intensive care unit. J Hosp Infect 2005;59: Waters V, Larson E, Wu F, ym. Molecular epidemiology of gram-negative bacilli from infected neonates and health care workers hands in neonatal intensive care units. Clin Infect Dis 2004;38: Wendt C, Knautz D, von Baum H. Differences in hand hygiene behavior related to the contamination risk of healthcare activities in different groups of healthcare workers. Infect Contr Hosp Epidemiol 2004;25: Zachary KC, Bayne PS, Morrison VJ, Ford DS, Silver LC, Hooper DC. Contamination of gowns, gloves and stethoscopes with vancomycinresistant enterococci. ICHE 2001;22: HANNU SYRJÄLÄ, dosentti, osastonylilääkäri, sairaalahygienian erityispätevyys hannu.syrjala@ppshp.fi OYKS, leikkaus- ja tehohoidon yksikkö, sairaalahygieniaosasto PL 21, OYS Käsihuuhde mikrobien leviämisen eston kulmakivi 1699
KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012
MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.
LisätiedotLääkäritkö esikuvia käsihygieniassa?
Katsaus Hannu Syrjälä Lääkäritkö esikuvia käsihygieniassa? Kahdenkymmenen sekunnin alkoholihuuhdehieronta sekä ennen potilaskontaktia että sen jälkeen on tärkein yksittäinen keino vähentää hoitoon liittyviä
LisätiedotVÄLINEHUOLTO KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA TÄNNE VAIN PUHTAIN KÄSIN!
KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA 12.10.2017 25. VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄT Hotel Flamingo, Vantaa Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori Kouvolan kaupunki/ Infektioiden ja tartuntatautien
LisätiedotOPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA
OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA
LisätiedotKäsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus
LisätiedotOsastokierron hygieniakysymykset. el Ulla Hohenthal Infektiotautien osasto, Medisiininen toimialue, TYKS Sairaalahygieniapäivät 15.3.
Osastokierron hygieniakysymykset el Ulla Hohenthal Infektiotautien osasto, Medisiininen toimialue, TYKS Sairaalahygieniapäivät 15.3.2017 Lääkärintakki Staphylococcus aureus 5-32 % Gramnegatiivisia sauvoja
LisätiedotNever ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä
Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä 42. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 16. 17.3.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, sh,ttm PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö
LisätiedotKOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP
KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP 30.11.2017 HELI LANKINEN 30.11.2017 1 TAUDINAIHEUTTAJAT TARTTUVAT HOITOYMPÄRISTÖN KOSKETUSPINNOILTA
LisätiedotTarkoitus, tutkimusongelmia
LIITE 1/1 kohderyhmä yms Terveydenhuoltotutkim us. Terveystieteiden maisteri Marianne Routamaa ja THT Maija Hupli. 2007 Turku. Pro gradu. Käsihygienia hoitotyössä. Suomen lääkärilehti. Tutkimusaineisto
LisätiedotKhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015
KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 215 Käsihygienian yhtenäinen käytäntö KhYHKÄ Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja OYS:n kehittämä (211) taustalla WHO:n Five Moments ohjelma perustuu
LisätiedotKäsihygienian havainnointi
Käsihygienian havainnointi 40. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 26.3.2014 Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, TtM Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri/ TYKS tiina.kurvinen@tyks.fi VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
LisätiedotKÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA
KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA 040 584 2844 6.6.2018 KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET TAVANOMAISET VAROTOIMET Käsihygienia Suojaimet Ympäristö Hoito- Eritetahradesinfektio
LisätiedotKirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017
Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017 Hygieniayhdyshenkilöitä lisääntyvästi 1980 luvulta asti. Erityisesti Englannista julkaisuja, joissa kuvataan roolia, tehtäviä ja hygieniayhdyshenkilöltä vaadittavia
LisätiedotTurvallinen teho-osasto
Turvallinen teho-osasto Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88) - jos potilaalla ei infektiota
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotPintadesinfektion merkitys ja valmisliinojen käyttökelpoisuus VSSHP hygieniakoulutus , Turku
Pintadesinfektion merkitys ja valmisliinojen käyttökelpoisuus VSSHP hygieniakoulutus 17.5.2015, Turku Pintojen puhtauden merkitys terveydenhuollossa onko väliä? 1940-50 luvuilla MSSA ja A-ryhmän streptokokin
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotHoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.
Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.2014 MITEN HOITOON LIITTYVIÄ INFEKTIOITA MITATAAN? Poikkileikkaustutkimus
LisätiedotC.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1
C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C. Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen Klostridien patogeneesistä ja leviämisestä Leviämisen ehkäisy /
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotKäsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen
Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen Hygieniahoitaja Saija Dahl Miten käsihygienian tulee toteutua? toteutettava yhtä hyvin jokaisen potilaan/asiakkaan kohdalla, riippumatta
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotKäsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö
Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Ohje henkilökunnalle 29.3.2011 1 Käsihygienia Kynnet, sormukset ja korut Sormuksien, rannekellon ja rannerenkaiden käyttö ei ole suotavaa terveydenhuoltotyössä,
LisätiedotKÄSIDESINFEKTIOIDEN VAIKUTUKSET HOITOHENKILÖKUNNAN KÄSIIN
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja 2010 Niina Pessala & Sanna Turunen KÄSIDESINFEKTIOIDEN VAIKUTUKSET HOITOHENKILÖKUNNAN KÄSIIN TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK) / TIIVISTELMÄ TURUN
LisätiedotKÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
LisätiedotInfektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla
Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Helena Ojanperä Hygieniahoitaja/osastonhoitaja 5.10.2012 Alueellinen infektioiden torjunnan koulutuspäivä Hoitoon liittyvät infektiot avohoidossa
LisätiedotHIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola
HIV ja ammatilliset kysymykset 15.2.2012 Matti Ristola Perustelut HIV-positiivisten ammatillisiin rajoituksiin Tartunnanvaara Vaikutus toimintakykyyn Hammaslääkärin vastaanottoon liittyneet HIV-tartunnat
LisätiedotKirsi Saukkonen. Pintahygienian merkitys tartuntojen torjunnassa
Kirsi Saukkonen Pintahygienian merkitys tartuntojen torjunnassa Pintojen puhtauden merkitys terveydenhuollossa onko väliä? 2 Vanhat hyvät ajat 1940-50 luvuilla MSSA ja A-ryhmän streptokokin aiheuttamien
LisätiedotAsiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p
Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL
LisätiedotKäsihygienia -Never ending story
Käsihygienia -Never ending story Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö
LisätiedotHurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut?
Victor Oys Hurjat Huuhdeluvut? Hurjat vai kurjat huuhdekulutukset käsihuuhdekulutusluvut? Alueellinen koulutus 7.10.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen
LisätiedotKäsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011
Käsihygieniakampanja 2012 Tk -yhdysjäsenten senten koulutuspäiv ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja Tavoitteena parantaa käsihygienian k toteutumista Vähentää hoitoon liittyviä infektioita Käsihygienian
LisätiedotVERISUONIKATETRI-INFEKTIOT
VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski
LisätiedotKeinoja käsihygienian tehostamiseen
Koulutus Harjoittelu Roolimalli Seuranta Palaute Tekniset välineet Palkitseminen Tavoitteen asettaminen Tulosvastuu Saatavuus Muistuttajat: posterit, esitteet, äänimerkit, näytönsäästäjät KhYHKÄ-toimintamalli
LisätiedotInfektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa
Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Potilasturvallisuuskoordinaattori TtM, tohtorikoulutettava
LisätiedotKäsihygieniakampanja KSSHP:ssä kaiken A ja O Yhteistyö käynnistyy: Hygieniahoitajat, Tiina Tiitinen, Maire Matsinen ja Liisa Lauritsalo Sekä
Käsihygieniakampanja KSSHP:ssä kaiken A ja O Yhteistyö käynnistyy: Hygieniahoitajat, Tiina Tiitinen, Maire Matsinen ja Liisa Lauritsalo Sekä infektiolääkärit: Maija Rummukainen Jaana Leppäaho-Lakka Mitä
LisätiedotLaurea Otaniemen hoitotyön opiskelijoiden käsihygieniatiedot
Laurea Otaniemen hoitotyön opiskelijoiden käsihygieniatiedot Salo, Taru Suopelto, Sini 2013 Laurea Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi Laurea Otaniemen hoitotyön opiskelijoiden käsihygieniatiedot
LisätiedotHeini Wik KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN KÄYTÄNNÖN HOITOTYÖSSÄ KIRURGISELLA VUODEOSASTOLLA
Heini Wik KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN KÄYTÄNNÖN HOITOTYÖSSÄ KIRURGISELLA VUODEOSASTOLLA Sosiaali- ja terveysala 2012 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotPotilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja
Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden
LisätiedotYhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas
Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)
LisätiedotTurvalliset työtavat: suojainten käyttö
Turvalliset työtavat: suojainten käyttö 30.9.2016 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö, Oys Työvaate ja suojavaate Työvaatteessa ei
LisätiedotKäsihuuhdekulutusluvut
Käsihuuhdekulutusluvut Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 7.11.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen
LisätiedotTöissä. TEKSTI KUVAT
26 Töissä. TEKSTI KUVAT 27 Havainnointitutkimuksessa vain 63 prosenttia henkilökunnasta desinfioi kätensä ennen potilaskontaktia. Sitä vastoin 79 prosenttia meni käsihuuhdepurkille potilaskontaktin jälkeen.
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Anni Liimatta Heidi Rautiainen KÄSIEN DESINFEKTION TOTEUTUMINEN HOITOTILANTEISSA KIRURGISELLA VUODEOSASTOLLA Havainnointitutkimus Opinnäytetyö
LisätiedotKäsien yhteen lyöminen, kuten kättely, on
Katsaus Tarttuuko tauti kättelyssä? Annakaisa Suominen ja Pentti Huovinen Kättely on olennainen osa keskinäistä kanssakäymistä, ja sen juuret löytyvät vuosisatojen takaa. Kun lääkäri kättelee vastaanotolla
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotPERUSVOITEET ihon hoidossa. Terveyskeskuslääkärien ihotautipäivä 16.11.2012 Sh Maarit Outila OYS Ihotautien poliklinikka
PERUSVOITEET ihon hoidossa Terveyskeskuslääkärien ihotautipäivä 16.11.2012 Sh Maarit Outila OYS Ihotautien poliklinikka Markkinoilla noin 50 perusvoidetta Noin 40:stä KELAn peruskorvaus Koostumus Rasvat
LisätiedotKosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?
LIITE 1/1 Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö I Aluksi selvitämme taustatietoja sairaanhoitajista ja heidän työpaikoistaan/yksiköistään. Kirjoita vastauksesi kysymyksien kohdalla oleville riveille
LisätiedotMistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa
Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden
LisätiedotSAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA
SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA Hoitotyön opiskelijoiden, hoitotyöntekijöiden sekä potilaiden tiedot ja käsitykset Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja; Tutkimus toteutettiin kahdessa
LisätiedotYhtenäinen toimintamalli käsihygienian toteutumisen seurantaan
Yhtenäinen toimintamalli käsihygienian toteutumisen seurantaan Anne Korhonen TtT, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Miksi näyttöön perustuvasta toiminnasta puhutaan? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskriisi;
LisätiedotNäyttöön perustuvista käytännöistä apua infektioiden torjuntaan
Näyttöön perustuvista käytännöistä apua infektioiden torjuntaan Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 25. - 26.3.2014, Jyväskylä Tarja Tervo-Heikkinen, kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtT Näyttö ja
LisätiedotKÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN SUORISSA POTILASKONTAKTEISSA PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTOLLA
KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN SUORISSA POTILASKONTAKTEISSA PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTOLLA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö
LisätiedotHygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä
Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit
LisätiedotVälinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015
Välinehuollon pintojen puhtaus Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Ylläpitosiivous Henkilöhygienia, käsihygienia, tavanomaiset varotoimet Työskentelypintojen
LisätiedotPUHTAIN KÄSIN -PROJEKTI Pysäytä pöpöt eteiseen -käsihygieniaohjeistus ja Pöpön elämää -posteri
PUHTAIN KÄSIN -PROJEKTI Pysäytä pöpöt eteiseen -käsihygieniaohjeistus ja Pöpön elämää -posteri Leiviskä Reija, Orpana Hanna-Maria, Pekkinen Nina, Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun
LisätiedotKÄSIHYGIENIA. Sairaalainfektioiden ehkäisyssä. Hoitotyön koulutusohjelma sairaanhoitaja Opinnäytetyö Kevät 2008
KÄSIHYGIENIA Sairaalainfektioiden ehkäisyssä Hoitotyön koulutusohjelma sairaanhoitaja Opinnäytetyö Kevät 2008 Päivi Eskelinen Tuulia Laaksonen Helena Mannerkoski SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 SAIRAALAINFEKTIOT
LisätiedotToimintamalli. Käsihygienian seuranta ja kehittäminen NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTAMALLI:
Toimintamalli Kuva: OYS, Infektioiden torjuntayksikkö 2015 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTAMALLI: kuvaa tutkimustietoon perustuvan hoitosuosituksen käyttöönoton ja toteutumisen seurannan näyttöön perustuen.
LisätiedotMiten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
LisätiedotTET-oppilaiden perehdytysopas
TET-oppilaiden perehdytysopas Tervetuloa sosiaali- ja terveysviraston TET-jaksolle tutustumaan työskentelyyn terveydenhuollossa! Perehdytysoppaan sisältö: Yleisiä ohjeita TET-jaksolle Organisaation esittely
LisätiedotPAREMPAA ELÄMÄNLAATUA JA TURVAA TAUDINAIHEUTTAJILTA -tarvittaessa aina mukanasi
PAREMPAA ELÄMÄNLAATUA JA TURVAA TAUDINAIHEUTTAJILTA -tarvittaessa aina mukanasi IQ MOBILE -Tuoteperheen desinfiointituotteiden avulla voit desinfioida mitä tahansa, milloin tahansa, missä tahansa! IQ MOBILE
LisätiedotKÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN SYNNYTYSVUODEOSASTOLLA
KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN SYNNYTYSVUODEOSASTOLLA Salla Mikkola Karoliina Vainio Opinnäytetyö Maaliskuu 2017 Sairaanhoitajakoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sairaanhoitajakoulutus MIKKOLA,
LisätiedotAjankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015
Ajankohtaista infektioiden torjunnasta Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Mikä on runsaasti kosketeltujen pintojen merkitys influenssan leviämisessä? 49 näytettä
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta
Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)
LisätiedotTerveydenhuollon ammattilainen - miten käytännössä torjun omassa työssä infektioiden leviämistä
Terveydenhuollon ammattilainen - miten käytännössä torjun omassa työssä infektioiden leviämistä Hygieniahoitaja Sirpa Pöyry, 4.5.2018 Hygieniayhdyshenkilöiden alueellinen koulutuspäivä Terveydenhuollon
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden torjunta -kirjan kirjallisuusviitteet
Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta -kirjan kirjallisuusviitteet Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta on Infektioiden torjunta sairaalassa -kirjan 6. uudistettu painos. Kirjan nimi vaihdettiin,
LisätiedotHigh-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti. Päätösseminaari Salme Nurmi, VTT
High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti Päätösseminaari 21.3.2012 Salme Nurmi, VTT 13.4.2012 2 Uutisointia tartuntataudeista High-tech sairaala -hankekokonaisuus Tilat
LisätiedotInfektioiden torjunta leikkausosastolla
Infektioiden torjunta leikkausosastolla S R-N 09.10.2014 Potilaan oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa kerrotaan hyvän hoidon periaatteet ja niiden potilaalle koituva hyöty ja
LisätiedotDESINFIOINNIN UUDET TUULET. OMAVALVONTA LAADUN TAKEENA KIRSI SAUKKONEN
DESINFIOINNIN UUDET TUULET. OMAVALVONTA LAADUN TAKEENA KIRSI SAUKKONEN 25.4.2018 MIKROBIEN SÄILYMINEN PINNOILLA mikrobi Säilyy elottomilla kuivilla pinnoilla Clostridium difficile (itiöt) Enterococcus
LisätiedotKäsihygienian toteutumisen arviointi
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI NÄYTTÖÖN PERUSTUVA YHTENÄINEN TOIMINTAMALLI Käsihygienian toteutumisen arviointi KhYHKÄ-toimintamalli päivitetty 28.5.2014 TOIMINTAMALLIN KEHITTÄJÄT Anne Korhonen,
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotKÄSIHYGIENIA KOTISAIRAANHOITOTYÖSSÄ
KÄSIHYGIENIA KOTISAIRAANHOITOTYÖSSÄ JEHKONEN TARJA, SOISALO KATRI 2010 LAUREA PORVOO 2 SISÄLLYS SISÄLLYS...2 1 JOHDANTO...5 2 OPINNÄYTETYÖN TAVOITE...7 3 KOTI HOITOTYÖNKENTTÄNÄ...7 3.1 Kotihoidon asiakkaat...8
LisätiedotDESINFEKTIOPYYHKEET JA LIINAT. Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 9.-11.3.2015
DESINFEKTIOPYYHKEET JA LIINAT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 9.-11.3.2015 HISTORIAA (KEVEÄSTI) Joskus oli vain Savett, käsien ja intiimialueiden pyyhintään Sitten
LisätiedotSairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 19/2007 Leikkausalueen infektiot ortopediassa, 1999-2005 Tiivistelmä Yleistä
LisätiedotMitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset
Mitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 30.9.2016 klo 8-15.30 LS 10, OYS Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 0405060997
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014
Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava
LisätiedotNäyttöön perustuvan käsihygienian toteutuminen Peruspalvelukuntayhtymä Kallion eräällä osastolla
Mikko Öhman, Mika Väisänen, Arto Päätalo Näyttöön perustuvan käsihygienian toteutuminen Peruspalvelukuntayhtymä Kallion eräällä osastolla Sairaanhoitaja AMK Sairaanhoitajakoulutus Kevät 2017 TIIVISTELMÄ
LisätiedotSiivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009
Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus
LisätiedotVÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I
VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I IHMINEN INFEKTIOIDEN LEVITTÄJÄNÄ Taudinaiheuttaja siirtyy ihmisestä toiseen eri tavoin. Tartunnan lähteenä
LisätiedotPuhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta
Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri, dos HUS/Medisiininen tulosyksikkö Infektiosairauksienklinikka 26.10.2011 26.10.2011 1 Sairaalan
LisätiedotKäsien desinfektiossa on parantamisen varaa leikkaus osastoilla
Alkuperäistutkimus tieteessä Esa Rintala LT, dosentti, ylilääkäri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, sairaalahygieniaja infektiontorjuntayksikkö esa.rintala@tyks.fi Erkki Laurikainen LK Turun yliopisto
LisätiedotInfektioiden torjunta sädehoitopotilaalla
Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,
LisätiedotKOULUTUS HYVÄT HYGIENIATAVAT JA ASEPTIIKKA VÄLINEHUOLLOSSA
KOULUTUS HYVÄT HYGIENIATAVAT JA ASEPTIIKKA VÄLINEHUOLLOSSA KOULUTUSPALVELU AURA 10/26/15 9:15 10:00 TAVANOMAISET VAROTOIMET käsihygienia suojaimet eritetahradesinfektio veritapaturmien ennaltaehkäisy 10:00
Lisätiedot11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen
Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto
LisätiedotINFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ
INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 2011 Tampere Terveydenhoitaja, hygieniahoitaja Minna Nieminen Infektioyksikkö, TAYS, PSHP minna.j.nieminen@pshp.fi
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
Lisätiedot25. Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät
25. Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 12.-13.10.2017 Ajankohtaista infektioista Suomen sairaalahygieniayhdistys ry Suomen Sairaalahygieniayhdistys ry on perustettu 1975 tarkoituksena on parantaa
LisätiedotMiksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?
Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä
LisätiedotSAIRAANKULJETTAJIEN TIEDOT JA KÄSITYKSET KOSKETUSTARTUNTOJEN LEVIÄMISEN EHKÄISYSTÄ
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Maaliskuu 2010 Jenni Hentula ja Johanna Hirsimäki SAIRAANKULJETTAJIEN TIEDOT JA KÄSITYKSET KOSKETUSTARTUNTOJEN LEVIÄMISEN EHKÄISYSTÄ OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotMITÄ KEINOJA KÄSIHYGIENIAN PARANTAMISEEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 3/15/2017 1
MITÄ KEINOJA KÄSIHYGIENIAN PARANTAMISEEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 14.3.2017 SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 3/15/2017 1 TILANNE 2015: HUS:n käsihuuhdekulutus yliopistosairaaloista matalinta Takana
LisätiedotVirpi Isakov-Lahti ja Virpi Nikkilä. Käsihygieniaohjeet hoitohenkilökunnalle Laatukäsikirja
Virpi Isakov-Lahti ja Virpi Nikkilä Käsihygieniaohjeet hoitohenkilökunnalle Laatukäsikirja Metropolia Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö 25.04.2012 Tiivistelmä
LisätiedotKÄSIHYGIENIA POTILASTURVALLISUUDEN EDISTÄJÄNÄ
Paula Vähäkangas & Raimo Siivola KÄSIHYGIENIA POTILASTURVALLISUUDEN EDISTÄJÄNÄ Käsihygieniaosaaminen sairaalan vuodeosastolla Käsihygienia potilasturvallisuuden edistäjänä Käsihygieniaosaaminen sairaalan
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi
Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Pekka Ylipalosaari infektiolääkäri OYS/infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue 21.5.2015 Mikä on hoitoon liittyvä infektio? paikallinen
LisätiedotMinä, mikrobit ja hammashuolto
Minä, mikrobit ja hammashuolto Infektioiden torjunta -ilta Näkövammaisten palveluja toimintakeskus Iiris Helsinki 30.9.2010 Leena Tiittanen koulutuspäällikkö, hygieniahoitaja Infektiotorjunnan uhat ja
LisätiedotKatja Kylliäinen - Emilia Laapio (toim.)- Kirsti Sandell Miia Tyrisevä-Ryösö. Laatu hoitotyössä ja hoitotyön koulutuksessa - kokoelma tiivistelmistä
Katja Kylliäinen - Emilia Laapio (toim.)- Kirsti Sandell Miia Tyrisevä-Ryösö Laatu hoitotyössä ja hoitotyön koulutuksessa - kokoelma tiivistelmistä Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied
LisätiedotInfektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa
Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa Maija Rummukainen Infektioylilääkäri, LT Keski-Suomen shp MR 260314 Mitä on pitkäaikaishoito? laitoshoidolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan
LisätiedotKosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon
Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri
LisätiedotINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖSSÄ
INFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖSSÄ Hygieniaopas kirurgian vuodeosastolle Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö Kevät 2011 Jukka Kujala
LisätiedotMitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta
Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka Keski-Suomen keskussairaala Mitä hoitoon
Lisätiedot