PUHTAIN KÄSIN -PROJEKTI Pysäytä pöpöt eteiseen -käsihygieniaohjeistus ja Pöpön elämää -posteri

Transkriptio

1 PUHTAIN KÄSIN -PROJEKTI Pysäytä pöpöt eteiseen -käsihygieniaohjeistus ja Pöpön elämää -posteri Leiviskä Reija, Orpana Hanna-Maria, Pekkinen Nina, Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö Diakoninen sosiaali-, ja terveysja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Leiviskä, Reija., Orpana, Hanna-Maria. & Pekkinen, Nina. Pysäytä pöpöt eteiseen - käsihygieniaohjeistus ja Pöpön elämää -posteri lasten tehosteisen hoidon osastolle 64. Oulu, syksy 2005, 32 s. + 7 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyömme tarkoituksena oli toteuttaa Puhtain käsin -projekti yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan lasten tehosteisen hoidon osasto 64:n kanssa. Projektin tehtävänä oli tuottaa Pysäytä pöpöt eteiseen -käsihygieniaohjeistus sekä tehokkaaseen käsihygieniaan ohjaava Pöpön elämää -posteri. Puhtain käsin -projektin tavoitteena on saada vierailevat vanhemmat ymmärtämään käsihygienian tärkeys infektioiden ennaltaehkäisyssä sekä käsihygienian oikeaoppinen toteutus. Pöpön elämää -posteri sijoitetaan osasto 64:n sisääntuloeteisen seinälle, jossa se on selkeästi näkyvillä kaikille vierailijoille. Pysäytä pöpöt eteiseen -käsihygieniaohjeistusta jaetaan osasto 64:n esitteen yhteydessä vanhemmille. Asiasanat: käsihygienia, infektioiden ennaltaehkäisy, projektit, posteri, ohjeistus

3 ABSTRACT Leiviskä, Reija., Orpana, Hanna-Maria. & Pekkinen, Nina. A project work: Stop the bugs in the hall directions and Bug s life poster for children s intensive care unit ward 64 Oulu, autumn Language: Finnish, 32 pages, 7 appendices. Diaconia Polytechnic, Oulu Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Nurse (Polytechnic). The purpose of this thesis was to carry out a project called Clean hands in co-operation with children s intensive care unit ward 64 of Oulu University hospital, Finland. The task of the project was to design a Stop the bugs in the hall hand hygiene direction and a Bug s life poster, which gives advice for effective hand hygiene. The aim of the Clean hands project is that the visiting parents would understand the importance of hand hygiene in prevention of infections and that they would take care of the right hand hygiene. The poster will be located in the entrance hall of the ward 64 where all the visitors can see it clearly. The hand hygiene direction will be given to parents when they get a brochure of ward 64. Keywords: hand hygiene, prevention of infections, projects, poster, direction

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 6 2 PUHTAIN KÄSIN -PROJEKTIN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Lasten sairaalainfektiot ja niiden ennaltaehkäisy Vanhempien ohjaus osana lasten infektioiden ennaltaehkäisyä 10 3 PUHTAIN KÄSIN -PROJEKTIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Projektin tehtävät Pysäytä pöpöt eteiseen -ohjeistuksen suunnittelu ja toteutus Ohjeistukseen tulevan materiaalin kokoaminen ja sisällön valinta Ohjeistuksen ulkoasu ja stilisointi Pöpön elämää -posterin suunnittelu ja toteutus Posteriin tulevan materiaalin kokoaminen ja sisällön valinta Posterin ulkoasu ja stilisointi 20 4 PUHTAIN KÄSIN -PROJEKTIN ARVIOINTIA Ohjeistuksen arviointia Posterin arviointia Projektin kokonaisarviointia 24 5 POHDINTA 25

5 LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Projektisuunnitelma Liite 2 Sopimus opinnäyteyhteistyöstä Liite 3 Sopimus opinnäyteyhteistyöstä Liite 4 Sopimus opinnäyteyhteistyöstä Liite 5 Opinnäytetyön tekijänoikeudet Liite 6 Pysäytä pöpöt eteiseen -käsihygieniaohjeistus Liite 7 Pöpön elämää -posteri

6 JOHDANTO Käsihygienian merkitystä lasten hoitotyössä ei voi liikaa korostaa ja se on aiheena ajankohtainen. Lapsen joutuessa sairaalahoitoon vanhemmat ovat kiinteästi mukana lapsensa hoidossa ja viettävät runsaasti aikaa sairaalassa. Näin ollen vanhempia tulisi ohjata tehokkaaseen käsihygieniaan, jotta ennaltaehkäistäisiin molempiin suuntiin tapahtuva taudinaiheuttajien leviäminen. Liikkeellä olevat sairaalabakteeriepidemiat ovat herättäneet yleistä epäluuloisuutta sairaalahoitoa kohtaan. Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) ei ole erillistä käsihygieniaohjeistusta sairaalassa vieraileville henkilöille. Ollessamme käytännönharjoittelussa OYS:n lasten- ja nuorten tulosyksikössä havainnoimme vanhempien käsihygieniassa puutteellisuutta. Tästä puutteellisuudesta nousi idea opinnäytetyöhömme. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tehdä käsihygieniaohjeistus sekä kuvallinen ja sanallinen posteri OYS:n lasten tehosteisen hoidon osastolle 64. Ohjeistus on tarkoitettu osastolla vieraileville vanhemmille sekä osastolla työskentelevien sairaanhoitajien päivittäiseksi työvälineeksi heidän ohjatessaan vierailijoita tehokkaaseen käsihygienian noudattamiseen. Sairaanhoitajat ovat vastuussa infektioiden torjunnasta hoitotyössä. He ovat tärkeitä henkilöitä ohjaamaan potilaita sekä omaisia tehokkaan käsihygienian noudattamiseen. Opinnäytetyössämme käsittelemme käsihygieniaa lasten hoitotyön, sairaalainfektioiden ennaltaehkäisyn ja vanhempien ohjauksen näkökulmasta. Sairaalainfektiot ovat lisääntyneet viime vuosina. Tiedotusvälineissä ja tutkimuksissa on kirjoitettu myös sairaalassa vierailevien henkilöiden osuudesta sairaalainfektioiden leviämisen aiheuttajana. On tärkeää, että sairaalassa lapsensa luona vierailevat vanhemmat saavat tietoa käsihygieniasta ja ymmärtävät sen merkityksen.

7 7 2 PUHTAIN KÄSIN-PROJEKTIN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Käsihygienia on olennainen osa infektioiden torjuntaa. Käsien välityksellä tapahtuva tartunta on tärkein hoitoon liittyvien infektioiden leviämistapa. Tämän tartuntamahdollisuuden katkaisuun on terveydenhuollossa kiinnitettävä erityisesti huomiota. Tämän vuosituhannen alusta lähtien on suositeltu käsihuuhteen käyttöä ennen jokaista potilaskosketusta ja sen jälkeen. (Syrjälä, Teirilä, Kujala & Ojajärvi 2005, 611.) Hyvään käsihygieniaan sairaalassa kuuluu, ettei käsissä pidetä sormuksia, käsikoruja ja rannerenkaita, koska ne estävät käsihygienian toteutumisen. Käsihuuhde ei pääse vaikuttamaan sormusten alle. Sormusten alla on enemmän mikrobeja kuin muualla sormien iholla. Myös kynsien kunnosta huolehtiminen on tärkeä osa käsihygieniaa. Kynsien alla on suurin osa käsien mikrobeista. Teko- ja rakennekynnet tarjoavat otollisen kasvualustan mikrobeille. Niiden alle kerääntyy helposti kosteutta ja likaa. (Syrjälä ym. 2005, 616.) Käsihygienialla tarkoitetaan terveydenhuollossa niitä toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään mikrobien siirtymistä henkilökunnan käsien välityksellä potilaasta toiseen, henkilökunnasta tai vierailijasta potilaaseen sekä ympäristöstä potilaaseen, henkilökuntaan tai sairaalassa vierailevaan henkilöön. Käsien desinfektiolla tarkoitetaan alkoholipitoisen desinfektioaineen hieromista käsiin. Käsien desinfektion tarkoituksena on poistaa käsistä potilaan tai ympäristön koskettamisesta käsiin joutunut väliaikainen mikrobifloora. (Syrjälä ym. 2005, ) Käsien desinfektio on sairaalainfektioiden ennaltaehkäisyn ja torjunnan perusta. Sairaalainfektiolla tarkoitetaan tartuntatautilain mukaan terveydenhuollon toimintayksiköissä annetun hoidon aikana syntynyttä tai alkunsa saanutta infektiota. Hyvällä käsihygienialla voitaisiin torjua osa näistä infektioista. Terveydenhuollossa on viime aikoina tapahtunut muutoksia, jotka suosivat sairaalainfektioiden syntymistä. Näitä ovat esimerkiksi jatkuva potilaspaikkojen supistaminen sekä terveydenhuollon niukat henkilöresurssit huomioon ottaen potilaiden lukumäärä ja hoidon vaativuus. (Syrjälä 2005, 19.)

8 8 Viime vuosina terveydenhuollon kustannukset ovat lisääntyneet kaikkialla terveydenhuollon yksiköissä. Tähän ovat vaikuttaneet uusien hoitomenetelmien käyttöönotto, joihin liittyy infektio-ongelmia. Lisäksi potilaiden hoito on muuttunut toimenpidevaltaisemmaksi, päiväkirurgia on lisääntynyt, hoitoajat ovat lyhentyneet, jatkohoito siirtyy yhä varhaisemmassa vaiheessa terveyskeskuksiin sekä hoitoyksiköiden väliset potilassiirrot ovat lisääntyneet. Näiden tekijöiden seurauksena infektioriski on lisääntynyt ja infektioiden torjuntatoimien merkitys on kasvanut. Torjunnan tavoitteena on hoitoon liittyvien infektioiden vähentäminen, varhainen epidemioiden havaitseminen ja pysäyttäminen, mikrobilääkkeiden hallittu käyttö, mikrobien resistenssi kehityksen torjuminen sekä infektioiden asianmukainen hoitaminen. Lisäksi pyritään siihen, että kaikki työntekijät ymmärtävät ja hallitsevat käsihygienian merkityksen ja toteuttavat osuutensa infektioiden torjunnassa. (Teirilä, Kujala, Elomaa & Syrjälä 2005.) Sairaalainfektioiden keskeiseksi torjuntatoimenpiteeksi on viime vuosina noussut metisilliiniresistenttien Staphyloccus aureusten aiheuttamien epidemioiden torjunta. Staphylococcus aureus -bakteeri on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla. Väestöstä % kantaa sitä nenässään. Tällainen Staphylococcus aureuksen kantajuus ei aiheuta mitään oireita. Staphylococcus aureus voi aiheuttaa vaurioituneella iholla infektioita, joista suurin osa on lieviä. Metisilliinille resistenssia Staphyloccus aureusta kutsutaan MRSA:ksi. Tämä bakteeri aiheuttaa vaikeahoitoisia infektioita. (Kansanterveyslaitos 2004.) Syksyllä 2004 MRSA -sairaalabakteeria löytyi ensimmäisen kerran lapsipotilailta. Keski-Suomen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolta löytyi useampi MRSAsairaalabakteerin saanut vauva. Kuukausi myöhemmin samaa tartuntaa löydettiin myös Jorvin sairaalan pikkupotilailta. Yleisin MRSA:n leviämistapa sairaalassa on kosketustartunta. Se voi tarttua käsiin kosketuspinnoilta esimerkiksi ovenkahvoista tai puhelimesta. Tavanomaisin toimenpide MRSA:n ennaltaehkäisemiseksi on käsien desinfektio huolellisesti käsihuuhteella. MRSA-potilaan luona sairaalassa vieraileville henkilöille tulee opastaa huolellinen käsihuuhteen käyttö. Vieraita tulisi kehottaa desinfioimaan kädet ennen potilashuoneesta tai osastolta poistumista. (Kansanterveyslaitos 2004.)

9 9 2.1 Lasten sairaalainfektiot ja niiden ennaltaehkäisy Lapsilla sairaalainfektiona pidetään infektiota, joka ilmaantuu 72 tunnin jälkeen sairaalaan ottamisesta tai vastaavan ajan kuluessa kotiuttamisesta. Niitä esiintyy sairaalainfektioita % välillä. Lasten sairaalainfektiot lisäävät merkittävästi sairaalahoidon kustannuksia. Tavallisin lasten sairaalainfektio on viruksen aiheuttama ripuli tai hengitystieinfektio. Sairaalasta saatujen tartuntojen määrä lapsilla on riippuvainen sen hetkisestä epidemiatilanteesta ja väestössä esiintyvistä infektioista. (Uhari & Renko 2005, 348.) Infektiot ovat suurimpia lasten terveyden- ja sairaanhoidon haasteista. On arvioitu, että 2/3 lasten sairauksista on infektioita. Lasten infektioherkkyyteen vaikuttaa ratkaisevasti lapsen ikä. Vaikeat tehohoitoa vaativat infektiot ovat yleensä pienten ja vauvaikäisten lasten uhkia. Isommille lapsille vaarattomat hengitystieinfektiot voivat olla vastasyntyneille hengenvaarallisia. (Uhari 2001, ) Virusperäiset sairaalainfektiot liittyvät väestössä liikkeellä oleviin epidemioihin. Osa potilaista on saatettu ottaa sisään sairaalaan juuri kyseisen epidemian sairastuttamana ja osa on voinut saada tartunnan juuri ennen sairaalaan tuloa. Yksi mahdollisuus on myös, että sairaalassa vieraileva henkilö tartuttaa lapselle virusinfektion. (Uhari 1996, ). Respiratory syncytial -virus (RSA-virus) on tärkein sairaalainfektioita aiheuttava hengitystieinfektiovirus. Yleisimpiä lasten ripulin aiheuttajia ovat rota-, kaliki- ja astrovirukset. Vastasyntyneillä esiintyy sairaalainfektiona stafylokokin aiheuttamaa ihoinfektiota. Tartunta tapahtuu sairaalassa henkilökunnan käsien välityksellä potilaasta toiseen. Sairaalassa vierailevat henkilöt tuovat myös liikkeellä olevia virustartuntoja mukanaan sairaalaan. Tavallisesti on kyseessä suhteellisen viaton hengitystieinfektiovirus. Epidemiatilanteessa asia tulisi huomioida erityisesti vastasyntyneiden ja immuunipuutospotilaiden luona vieraillessa. Tämä tulee ottaa huomioon ohjeistettaessa vierailijoita tehokkaaseen infektioiden torjuntaan. (Uhari & Renko 2005, 348.) Vierailijoiden sekä henkilökunnan toteuttama tehokas käsihygienia on infektioiden synnyn ja niiden leviämisen ennaltaehkäisyn perusta. Käsihygieniaa voidaan pitää

10 10 tärkeimpänä yksittäisenä toimenpiteenä, jolla voidaan ehkäistä infektioiden leviämistä. Se on yksinkertainen, nopea, halpa ja tehokas potilasturvallisuutta lisäävä tekijä. Henkilökunnan toteuttama hyvä käsihygienia on osa laadukasta hoitotyötä. Käsihuuhteen käyttöä ei voi korvata esimerkiksi suojakäsineiden käytöllä. (Uhari & Renko 2005, ; Silvennoinen 2002, ) Pelkästään henkilökunnan toteuttama hyvä käsihygienia ei ole riittävä, vaan vanhempia tulee myös ohjata tehokkaaseen käsihygieniaan, jotta ehkäistäisiin molempiin suuntiin tapahtuva mahdollisten taudinaiheuttajien leviäminen. Koko perheelle tulee korostaa käsihygienian merkitystä infektioiden leviämisen estämiseksi. (Surakka 2004, ) 2.2 Vanhempien ohjaus osana lasten infektioiden ennaltaehkäisyä Lapsen sairastuminen vaikuttaa aina itse lapseen ja koko perheeseen. Lapsen joutuessa tehohoitoon liittyy siihen terveyden pysyvän menetyksen tai kuoleman uhka. Lapsen sairastuminen sekoittaa perheen rutiineja, jolloin ulkopuoliset ihmiset osallistuvat perheen asioista päättämiseen. Lasten tehohoitotyön tavoitteena on, että perhe kokee voivansa osallistua lapsensa hoitoon myös sairaalassaolonaikana ja näin perheyhteys säilytetään. (Lindström 2004, ) Perhekeskeisessä työotteessa korostetaan perhettä itsensä asiantuntijana. Yhdelle perheenjäsenelle tapahtunut vaikuttaa muiden perheeseen kuuluvien hyvinvointiin ja toimintakykyyn. (Lindholm 2004, ) Yhtenä perhekeskeisyyden perhettä tukevana auttamismenetelmänä on tiedon antaminen. (Åsted-Kurki, Paunonen & Lehti 1997, ). Tiedon antaminen voi olla ohjaamista, neuvomista ja opettamista. (Langford, Bowsher & Maloney 1997.) Ohjaus on yksi merkittävä osa hoitotyöntekijän työtä. Ohjauksella tarkoitetaan potilaan, omaisen sekä hoitohenkilökunnan edustajan välistä aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, jonka tavoitteena on tiedon ja tuen avulla auttaa potilasta itsenäiseksi ja selviytyväksi (Kääriäinen & Kyngäs 2005, 209). Lapsen ollessa teho-osastolla vanhemmat tarvitsevat konkreettista ohjausta osallistuessaan lapsensa hoitoon. He tarvitsevat ohjausta

11 11 esimerkiksi käsien pesussa ja eristystakin päälle pukemisessa. (Minkkinen ym. 1997, 271.) Ohjauksen apuna voidaan käyttää kirjallista ohjausmateriaalia. Sen avulla potilaat ja omaiset pystyvät lisäämään tietoaan, säilyttämään saamansa tiedon, palauttamaan asian mieleensä sekä selvittämään mahdollisia väärinymmärryksiä. Kirjallinen ohjausmateriaali on vaikuttava ja taloudellinen menetelmä silloin kun se on osa suullista ohjausta. (Kääriäinen & Kyngäs 2005, 212.) 3 PUHTAIN KÄSIN-PROJEKTIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Opinnäytetyön aiheen valitsimme keväällä 2004 OYS:n lasten ja nuorten tulosyksikön aihelistasta. Alustava aihe muokkautui nykyiseksi aiheeksi ohjeistuksen ja posterin toteuttamisesta yhteistyössä osasto 64:n kanssa. Ohjeistuksen ja posterin teko päätettiin toteuttaa projektityönä. Projekti on tavoitteellinen, tietyn ajan kestävä prosessi. Projektin tunnuspiirteitä ovat määräaikaisuus, kertaluonteisuus ja sillä on erityinen tarkoitus ja tavoite. (Viirkorpi 2000, 8). Projekti on ainutkertainen ja muusta toiminnasta erillään oleva toiminto, jonka tarkoituksena on resursseja ohjailemalla saavuttaa tietty päämäärä. Lisäksi projekti on väliaikainen organisaatio, joka puretaan kun tavoite on saavutettu. (Karlsson & Marttala 2001, ) Pienten projektien organisaatio voi muodostua opiskelijoista ja heidän ohjaajistaan. Projektin tilaajalle on tavoitteena saada laadukas ja käyttökelpoinen tuote. (Manninen, Maunu & Läksy 1998, 25.) 3.1 Projektin tehtävät Projektin ensimmäisenä päätehtävänä oli projektin asettaminen. Kävimme alustavia keskusteluita projektista syksyllä 2004 lasten tehosteisen hoidon osasto 64:n henkilökunnan ja Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtoreiden kanssa. Näiden keskusteluiden pohjalta päätettiin projektin aloittamisesta. Projektityöskentely oli meille

12 12 kaikille uusi tapa työskennellä, joten aloitimme projektin tutustumalla projektityöskentelyä käsittelevään kirjallisuuteen. Tämän jälkeen etsimme näyttöön perustuvaa tietoa käsihygieniasta sekä potilasohjeen ja posterin teosta. Projektin toteuttamiseen osallistuivat OYS:n lasten tehosteisen hoidon osasto 64 henkilökuntaa, kaksi Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtoria sekä kolme opiskelijaa Diakoniaammattikorkeakoulusta. Projektia varten perustettiin projektiorganisaatio. Projektiorganisaatio koostui projektiryhmästä, ohjausryhmästä sekä tukiryhmästä. Projektiryhmään kuuluimme me Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat. Vastasimme projektin suunnittelusta, toteuttamisesta, tulosten dokumentoinnista ja projektiraportin laatimisesta. Ohjausryhmä hyväksyi projektisuunnitelman ja valvoi projektin etenemistä ja loppuunsaattamista. Siihen kuului Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori, lasten tehosteisen hoidon osasto 64:n yhdyshenkilö sekä OYS:n lasten ja nuorten tulosyksikön ylihoitaja. Projektin tukiryhmään kuuluivat lehtori Diakonia-ammattikorkeakoulusta, kaksi sairaanhoitajaa lasten tehosteisen hoidon osastolta 64 sekä kaksi Diakoniaammattikorkeakoulun opiskelijaa. Tukiryhmä arvioi ohjeistuksen ja posterin asiasisällön oikeellisuuden sekä antoivat palautetta ja kehitysehdotuksia. Toisena päätehtävänä oli projektisuunnitelman laatiminen. Projektisuunnittelulla tarkoitetaan tiettyjen ydinkysymysten ratkaisemista etukäteen niin, että tiedetään, mitä aiotaan tehdä, miksi ja miten. Suunnittelu muodostaa projektille sisällön ja samalla se jäsentää kokonaisuutta hallittavammaksi. (Viirkorpi 2000, 14.) Aloitimme projektisuunnitelman (Liite 1) työstämisen syksyllä 2004 ja se hyväksyttiin Diakoniaammattikorkeakoulun puolesta helmikuussa Ohjausryhmä hyväksyi projektisuunnitelman ilman muutoksia, jonka jälkeen allekirjoitimme opinnäytetyötä koskevat yhteistyösopimukset (Liitteet 2, 3 ja 4) ohjausryhmän kokouksessa maaliskuussa Kolmantena päätehtävänä aloimme suunnitella keväällä 2005 käsihygieniaohjeistuksen ja posterin runkoa. Työstimme ohjeistusta (Liite 6) ja posteria (Liite 7) saamiemme palautteiden perusteella lopullisiin muotoihin syksyllä Neljäntenä päätehtävänä oli projektin päättäminen aikataulun mukaisesti. Projektin päättämiseen sisältyi ohjeistuksen ja posterin viimeistely ja luovuttaminen lasten tehosteisen hoidon osasto

13 13 64:n käyttöön sekä loppuraportin valmistuminen lopulliseen muotoonsa marraskuussa Pysäytä pöpöt eteiseen -ohjeistuksen suunnittelu ja toteutus Pysäytä pöpöt eteiseen -ohjeistuksen (liite 6) tarkoituksena oli tuottaa osasto 64:n vieraileville vanhemmille käsihygieniaohjeistus. Ohjeistus tuotettiin esitteenä, jossa selvitettiin käsihygienian merkitys tulehdussairauksien ennaltaehkäisyssä sekä käsihygienian oikeaoppinen toteutus. Ohjeistuksen tuli olla selkeä ja lyhyt. Sen tavoitteena oli saada vanhemmat ymmärtämään käsihygienian toteuttamisen hyöty ja ohjata heitä käsihuuhteen käyttöön. Pysäytä pöpöt eteiseen -ohjeistuksen suunnittelu alkoi tutustumalla aihetta käsittelevään kirjallisuuteen sekä aikaisemmin käsihygieniasta tehtyihin ohjeisiin. Ohjeistuksesta haluttiin tehdä käsihygienian ydinasiat käsittelevä tiivis, mutta asettelultaan väljä ohjeistus. Ohjaus on keskeinen osa potilaiden ja omaisten hoitoa. Potilasohjeita sekä omaisille tarkoitettuja ohjeistuksia voidaan käyttää tiedonvälittämisen välineenä. Ohjeistusten tulee olla sellaisia, että potilaat sekä vierailijat ymmärtävät saamansa tiedon. Niissä tulee välttää vieraskielisiä ilmaisuja sekä sairaalaslangia. Ohjeistuksen sisältö on suunniteltava sen käyttötarkoituksen mukaan, onko ohjeistus tarkoitettu yksistään ohjauksen antamiseen vai käytetäänkö sitä suullisen ohjauksen tukena. (Jämsä & Manninen 2000, 42 43; Torkkola, Heikkinen & Tiainen 2002, ) Ohjeistukseen tulevan materiaalin kokoaminen ja sisällön valinta Ohjeistuksen asiasisältö muodostui käsihygienian tietoperustasta. Tarkoituksena ei ollut kuitenkaan esittää tätä tietoperustaa laajasti vanhemmille, vaan ne ydinasiat, jotka ovat vierailijoita ajatellen tärkeitä. Ydinasioista keskusteltiin yhdessä osaston henkilökunnan kanssa. Ohjeistuksen toteutuksen saimme suunnitella melko itsenäisesti. Osaston henkilökunta antoi palautetta ohjeistuksesta ja sisällöstä vastasimme me opiskelijat. Ohjeistuksen kansilehden otsikoksi muotoutui pitkän prosessin jälkeen: Pysäytä pöpöt eteiseen! Osastolla 64 on sisääntuloeteinen, jossa vierailijoita ohjataan käsihuuhteen käyttöön. Otsikon nimellä haluttiin korostaa, että vierailijat toteuttaisivat jo

14 14 sisääntuloeteisessä tehokasta käsihygieniaa ja sanan mukaisesti pysäyttäisivät pöpöt eteiseen. Torkkolan ym. (2002) mukaan ohjeen tärkeimmät osat ovat luettavuuden kannalta otsikko ja väliotsikot. Hyvä otsikko kertoo ohjeen aiheen ja herättää lukijan mielenkiinnon. Ohjeistuksen ensimmäinen varsinainen tekstisivu aloitettiin lyhyellä vanhemmille suunnatulla aiheeseen johdattelulla. Johdattelussa korostettiin lasten herkkyyttä saada tulehdussairauksia ja käsihygienian tehokkuutta niiden ennaltaehkäisyssä. Lastenosastoilla käsien välityksellä leviävät helposti tavallinen rino-viruksen aiheuttama nuhakuume, RS-virus, useat ripulia aiheuttavat virukset sekä adeno-virukset. Rinoviruksen on osoitettu tarttuvan jo kymmenen sekunnin kättelyn seurauksena. (Syrjälä ym. 2005, ) Käsihuuhteessa oleva alkoholi tuhoaa bakteerit nopeasti. Se tehoaa myös useimpiin viruksiin kuten HIV:een, enterovirukseen, HAV:een, HBV:een ja rotavirukseen. Käsihuuhteen vaikutus perustuu hieronnan yhteydessä tapahtuvaan alkoholin haihtumiseen. (Syrjälä ym. 2005, 615.) Ohjeistuksen toisessa kappaleessa halusimme tuoda esille käsiin väliaikaisesti siirtyneiden bakteerien ja virusten merkityksen tulehdussairauksien aiheuttajina. Käsien välityksellä tapahtuva kosketustartunta on tärkein sairaalahoitoon liittyvien infektioiden leviämistapa. Samassa kappaleessa toimme esille tavan, jolla osastolla vieraileva vanhempi voi ennaltaehkäistä käsien väliaikaisessa mikrobifloorassa olevien virusten ja bakteerien leviämistä. Käsissä esiintyy normaaliflooraa ja väliaikaista mikrobiflooraa. Normaalifloora sijaitsee syvällä ihopoimuissa eikä sitä voida poistaa kokonaan tai pysyvästi. Normaaliflooraa voi sisältää myös taudinaiheuttajia esimerkiksi Staphylokokki aureusta, jonka kantajia on noin 25 30% ihmisistä. Tavallisesti se ei aiheuta kovin helposti infektioita, mutta kudokseen joutuessaan se voi aiheuttaa haavainfektioita. (Kansanterveyslaitos 2004.) Väliaikainen mikrobifloora siirtyy käsiin potilaiden tai ympäristön koskettamisen seurauksena. Se on kiinnittynyt orvaskeden sarveissolukerroksen uloimpaan osaan. (Syrjälä & Lahti 2005, ). Hyvin pienenkin kosketuksen jälkeen käsiin voi

15 15 kertyä mikrobeja. Väliaikainen mikrobifloora voi sisältää mitä tahansa taudin aiheuttajia esimerkiksi MRSA, Klebsiella- ja Acinetobakteereita. (Kansanterveyslaitos 2004.) Nämä vakavia, hoitoon liittyviä, infektioita aiheuttavat mikrobit kestävät hyvin kuivumista ja voivat näin ollen säilyä iholla pitkiä aikoja tartuntakykyisinä (Syrjälä ym. 2005, 611). Toisen väliotsikon alla kerrottiin mistä käsihuuhde löytyy osastolta ja missä tilanteessa sitä tulisi käyttää. Valitsimme viisi tilannetta, jossa vanhempien tulisi käyttää käsihuuhdetta. Tilanteita olivat muun muassa sellaiset, jossa vanhemmat ovat olleet tekemisessä omien eritteiden kanssa, kuten nenän niistäminen sekä wc:ssä käynti. Lisäksi tilanteet, jossa poistutaan tai palataan osastolle tai potilaspaikalle ovat tärkeitä huomioida, koska tällöin liikutetaan bakteereita ja viruksia paikasta toiseen. Infektion aiheuttaja voi siirtyä potilaaseen, joko suoraan infektion lähteestä tai epäsuoran kosketuksen välityksellä. (Syrjälä & Kujala 2005, ) Ensimmäisen sivun lopussa halusimme painottaa lihavoidulla tekstillä käsihuuhteen käytön tärkeyttä ja tehokkuutta saippuavesipesuun verrattuna. Saippuavesipesulla ei saada aikaan samaa tulosta, kuin käsihuuhteen käytöllä, vaan siitä on enemmänkin haittaa. Kohtuuttoman ajankäytön lisäksi se kuivattaa käsien ihoa ja saa aikaan karheutta ja halkeilua käsissä. (Syrjälä & Lahti 2005, ) Saippuavesipesua suositellaan vain, jos kädet ovat näkyvästi likaantuneet. Pesun yhteydessä kädet on kuivattava huolellisesti, sillä vesi laimentaa käsihuuhteissa olevaa alkoholia ja siten sen teho heikkenee. (Syrjälä & Lahti 2005, ) Saippuapesu vähentää ihon rasvapitoisuutta. Toistuva käsien pesu altistaa kädet ärsytysihottumalle ja tämä taas lisää iholla esiintyviä mikrobien määrää. Mikrobien poistaminen vaurioituneelta iholta on vaikeaa. (Syrjälä ym. 2005, 616.) Jos käsissä tuntuu kirvelyä käsihuuhteen hieronnan aikana, on se merkki ihossa olevista rikkeymistä. Tällöin käsihuuhde tunkeutuu sarveiskerroksen läpi ihon syvempiin osiin, missä on alkoholille reagoivia kipureseptoreita. (Boyce, Kelliher & Vallande 2000, ) Alkoholihuuhteen kirvelevä vaikutus menee ohi muutamassa päivässä glyserolin muovatessa sarveissolukon pintakerrokset tiiviimmiksi (Syrjälä & Lahti 2005). Suomessa käsien desinfektiovalmisteiden vaikuttavana aineena on 80 -

16 16 prosenttinen etanoli. Käsihuuhteessa on tavallisesti myös 1-2 prosenttista glyserolia tai muita ihonhoitoaineita, joiden avulla kädet pysyvät hyvässä kunnossa. (Syrjälä ym. 2005, 616.) Ohjeistuksen toisella sivulla havainnollistimme numeroiduin kuvin sekä kuvatekstein oikeaoppisen käsihuuhteen käytön. Käsihuuhteen teho perustuu sen oikeaoppiseen käyttöön. Käsihuuhteen avulla saadaan aikaan nopea väliaikaisen mikrobiflooran väheneminen iholta. Pittetin (2000) tekemän tutkimuksen mukaan vähäinenkin käsihygienia-aktiivisuuden lisääminen vähensi sairaalainfektioita. Käsihuuhteen käytöstä hyötyvät niin potilaat, omaiset kuin sairaalassa työskentelevät henkilöt. Se on ehdottomasti yksinkertaisin, tehokkain sekä halvin tapa sairaalainfektioiden ennaltaehkäisyssä. OYS:ssa suoritettujen laskelmien mukaan kerta-annos käsihuuhdetta maksaa euroa. (Syrjälä ym. 2005, 626.) Käsihuuhdetta tulee ottaa kerralla niin paljon, että kuivumiseen kuluva hieronta-aika on sekuntia. Alkoholihuuhdetta hierottaessa 15 sekunnin ajan käsiin käsien alkuperäinen mikrobimäärä vähenee promilleen. Viidentoista sekunnin mittaisessa saippuapesussa mikrobimäärä vähenee korkeintaan 15 prosenttia ja se saattaa jopa lisätä mikrobien määrää. (Pittet 2003, ) Tarvittava huuhdemäärä vaihtelee yhdestä kolmeen painalluksen välillä, riippuen valmisteesta ja käsien koosta. Huuhdetta otetaan kuiviin käsiin ja käsiä hierotaan joka puolelta niin kauan, että ne ovat kuivuneet. Huuhdetta hierotaan ensin peukaloon ja sormenpäihin. Näiden alueiden desinfektio jää usein puutteelliseksi. Lisäksi tällaisia alueita ovat etusormen ja peukalon välinen alue, kämmenen uurteet, keskisormen ja nimettömän väli sekä nimettömän ja pikkusormen väli. (Syrjälä ym. 2005, 616.) Käsihuuhteen käytössä on huomioitava, että ylimääräistä käsihuuhdetta ei saa kuivata paperiin eikä pyyhkiä kyynärvarsiin eikä vaatteisiin. Tämä vähentää desinfektion tehoa, ja näin, jo puhdistetut kädet kontaminoituvat uudelleen. Runsas käsihuuhteen käyttö saattaa tehdä kädet tahmeiksi, tällöin kädet tulisi huuhdella haalealla vedellä. Tämä poistaa tahmeuden käsistä. (Syrjälä ym. 2005, 616.)

17 Ohjeistuksen ulkoasu ja stilisointi Ohjeistuksen hyvä ulkoasu palvelee sen sisältöä ja sanomaa. Tekstin ja kuvien paperille asettelu on hyvän ohjeistuksen lähtökohta. Hyvin taitettuna ohjeistus houkuttelee lukemaan ja parantaa ymmärrettävyyttä. Tyhjää tilaa ohjeistuksessa ei tarvitse karttaa, ilmava taitto lisää esitteen ymmärrettävyyttä. Lisäksi ymmärrettävyyttä saadaan loogisella esitysjärjestyksellä ja selkeällä kappalejaolla. Otsikot jakavat ohjeistuksen tekstin sopiviin lukupaloihin. Olennaisinta väliotsikoissa on se, että ne auttavat lukijaa lukemaan tekstin loppuun saakka. (Torkkola ym. 2002, ) Ohjeistuksen otsikot erotettiin tekstistä leipätekstiä isommalla fontilla ja lihavoinnilla. Potilasohjeiden kannalta kirjasintyypin valinnassa olennaisinta on, että kirjaimet erottuvat selvästi toisistaan ja taustastaan sekä ovat helposti luettavissa. Ohjeissa yleisimmin käytettyjä tyyppejä ovat Arial ja Times New Roman. Ohjeistuksen kirjasintyypiksi valitsimme Arialin 12 pisteen fontin sen selkeyden ja hyvän luettavuuden vuoksi. Kirjasinlajin lisäksi kappaleessa huomioon otettava asia on rivivälit. Suuremmat rivivälit ovat ilmavampia ja helposti luettavia. Suositeltavaa olisikin käyttää vähintään riviväliä puolitoista. Helppolukuisuuden kannalta tekstirivit kannattaa sulkea oikeaksi liehuvaksi tai tasapalstaksi. (Torkkola ym. 2002, 59; National University Hospital 2002.) Ohjeistuksessa koimme luettavuudeltaan selkeimmäksi valita tekstirivin tasauksen tasapalstaiseksi ja rivivälin kaksi. Tällöin tekstin ulkoasusta tuli selkeä. Ohjeistuksen taiton suunnittelu alkaa asettelumallista, jonka avulla ohjeistuksen elementit, otsikot, tekstit ja kuvat asetellaan paikoilleen. Tavallisesti potilasohjeet tehdään joko pysty- tai vaaka-asennossa oleville A4-arkeille. Potilasohjeen vaakaasettelumallissa tulee erityisesti ottaa huomioon molempien sivujen taitto samanaikaisesti, sillä lukija katsoo niitä yhtenä kokonaisuutena. (Torkkola ym. 2002, 57.)

18 18 Valitsimme ohjeistuksen asetteluksi vaakamallin, koska näin säilyi yhtenäisyys osaston 64 esittelylehtisen kanssa. Ohjeistuksen otsikko sijoitettiin kansilehdelle, jossa on lisäksi kuva sekä runo houkuttelemassa lukijaa perehtymään ohjeistukseen tarkemmin. Ohjeistuksen kansilehden kuvan on piirtänyt leikki-ikäinen lapsi. Kuvassa tuli esille lapsen mielikuva pöpöistä. Kuvan alapuolella olevan runon suunnittelimme itse. Sen riimitykseen saimme ideoita Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtoreilta. Ohjeistuksen viimeinen sivu jätettiin muuten tyhjäksi, mutta alareunaan laitettiin tekijöiden nimet, vuosiluku sekä koulutusohjelma. Potilasohjeiden värien käytössä on pyrittävä hillittyyn lopputulokseen. Useilla väreillä saattaa olla tunneperäisiä vaikutuksia. Värillisillä ohjeistuksilla on korkeampi huomioarvo kuin mustavalkoisilla. Paperin väriksi kannattaa valita vaaleita pastellinsävyisiä värejä, koska ne ovat rauhoittavia sävyjä ja musta teksti nousee niistä hyvin esille. Paperin suositellaan olevan mattapintainen, koska se ei heijasta valoa. (National University Hospital 2002.) Valitsimme ohjeistuksen paperiksi vaalean sävyisiä kopiopapereita. Paperin tuli olla sellaista, että osaston henkilökunta voi itse kopioida ohjeistusta lisää osaston tiloissa. Tämän vuoksi ohjeistukseen valitut kuvat olivat mustia ääriviivakuvia, jotta ne kopioitaessa säilyisivät selkeinä. 3.3 Pöpön elämää- posterin suunnittelu ja toteutus Pysäytä pöpöt eteiseen -ohjeistuksen asiaa tehostamaan ja havainnollistamaan tehtiin Pöpön elämää -posteri (liite 7). Sen tavoitteena oli havainnollistaa vanhemmille sekä osastolla vieraileville sisaruksille, jotka eivät mahdollisesti osaa vielä lukea, käsihygienian merkitys sekä bakteerien ja virusten näkymättömyys kuvallisesti. Tähän tavoitteeseen pyrittiin tekemällä posterista kuvallisesti ymmärrettävä kokonaisuus. Kuvien sanoman tueksi kirjoitettiin lyhyet ja asiapitoiset, mutta humoristiset tekstit. Pöpön elämää- posterin suunnittelu alkoi ohjeistuksen teon jälkeen. Tutustuimme posterin tekemistä käsittelevään kirjallisuuteen ja artikkeleihin. Posterista haluttiin tehdä ohjeistuksen sanoman kuvallinen tuki. Halusimme tuoda siinä esille bakteerien ja virusten olemassaolon, vaikka ne ovatkin silmälle näkymättömiä.

19 19 Posterin painatuksen kustannuksista sovittiin opinnäytetyön yhteistyösopimuksia allekirjoittaessa. OYS vastasi posterin painatuksen kustannuksista. Postereita päätettiin painaa yksi kappale, joka sijoitettiin osasto 64:n sisääntuloeteiseen. Posterin tekijäoikeudet jäivät OYS:aan ja he voivat halutessaan painattaa postereita muillekin osastoille Posteriin tulevan materiaalin kokoaminen ja sisällön valinta Posterin tarkoituksena oli tukea ohjeistuksen välittämää kirjallista tietoa kuvallisin keinoin. Posteri on väline, jonka tehtävänä on välittää visuaalinen viesti katsojalle (Duchin & Sherwood 1990, ). Sen tarkoituksena on kiinnittää katselijan huomio itseensä, toimia interaktiivisesti katselijan kanssa ja jäädä katselijan mieleen. (Bushy 1991, 11 15; Kirkpatrick & Martin 1991, ). Posterin asiasisältö nousi ohjeistuksen asiasisällöstä. Posterin teoreettiset lähtökohdat ovat samat kuin ohjeistuksessa ja ne löytyvät luvusta Ohjeistukseen tulevan materiaalin kokoaminen ja sisällön valinta. Posterissa ei ollut kuitenkaan tarkoitus tuoda esille samoja asioita vaan esittää asia eri näkökulmasta. Halusimme havainnollistaa bakteerien ja virusten olemassaolon, koska oman kokemuksemme perusteella ihmisten on vaikea ymmärtää niiden olemassaolo näkymättömyyden vuoksi. Hyvän posterin tulisi pysäyttää ohikulkijat ja saada heidät lukemaan sen sisältö. Posterissa tulisi olla riittävästi tietoa ja sen tulisi herättää katselijoissa halu tietää asiasta enemmän. (Kirkpatrick & Martin ) Pöpön elämää- posteri koostui neljästä kuvasta ja niihin liittyvistä kuvateksteistä. Posterissa esiintyvät taudinaiheuttajat olivat saman leikki-ikäisen lapsen piirtämiä kuin ohjeistuksessa. Ensimmäisessä kuvassa halusimme tuoda esille, että ihmisten käsissä on paljon näkymättömiä bakteereita ja viruksia, jotka voivat aiheuttaa tulehdussairauksia erityisesti ihmisille joiden puolustuskyky on heikentynyt (Uhari & Renko 2005, 352 ). Posterissa tässä piirretyssä kuvassa on etualalla iso Petteri pöpö sekä taustalla lukuisa joukko pienempiä Petterin kavereita.

20 20 Toisessa kuvassa halusimme havainnollistaa ne paikat, joissa bakteereita ja viruksia esiintyy eniten, koska niihin jää helposti mikrobeja huonosti suoritetun käsihuuhteen käytön jälkeen. Näitä paikkoja ovat sormenpäät, etusormen ja peukalon välinen alue, kämmenen uurteet, keskisormen ja nimettömän väli sekä nimettömän ja pikkusormen väli. (Syrjälä ym. 2005, 616.) Kuvasimme tätä posterissa valokuvatulla kädellä, jonka keskellä oli iso Petteri pöpö ja käsihygienian kannalta huomioitavissa paikoissa pienempiä taudinaiheuttajia. Kolmannessa kuvassa toimme esille, että käsihuuhde on ainoa tehokas tapa, jolla voi ehkäistä tulehdussairauksien leviämistä. Lisäksi käsihuuhteen on osoitettu poistavan käsistä jopa moniresistenttejä bakteereita riippumatta siitä, kuinka paljon niitä käsien iholla on. (Ehrengranz & Alfonso 1991, ; Boyce & Pittet 2001, 9-20; Guilhermetti, Hernandes, Fukushigue, Garcia & Cardoso 2001, ) Sitä havainnollistimme valokuvalla, jossa kädet ovat ottamassa käsihuuhdetta ja piirretyt taudinaiheuttajat karkaavat pois käsihuuhteen tieltä. Neljännessä kuvassa halusimme keventää hieman aihetta ja teimme runomitassa vetoavan kehotuksen vierailijoille, jotta he käyttäisivät käsihuuhdetta. Kuvan avulla halusimme kuvata puhtaat aikuisen ja lapsen kädet. Kuvalla halusimme symbolisoida, että käsihuuhteen avulla taudinaiheuttajat saadaan pois käsistä ja käsistä tulee puhtaat Posterin ulkoasu ja stilisointi Posterin tekeminen ei ole vain kuvan tai tekstin tuottamista paperille, vaan se sisältää useita eri vaiheita ennen näytteillepanoa. Posterin tekemisessä lähdetään liikkeelle siitä tilasta mihin posteri tulee. Posterin koko tulee suhteuttaa tilaan, taustan väriin ja materiaaliin. Lisäksi on otettava huomioon tilan vaikutus posterin asettelulle ja sen kiinnitystapaan. Erityisen tärkeää on huomioida kohderyhmä kenelle posteri suunnataan. (Tepponen, Välimäki & Suominen 1998, 311.) Pöpön elämää- posteri oli suunnattu osasto 64:n vierailijoille, sijoituspaikaksi tuli osaston sisääntuloeteisessä oleva ovi. Tämä asetti vaatimuksia posterin koolle,

21 21 sijoittelulle ja värimaailmalle. Posteri tuli tehdä vaakamalliseksi, koska pystymalli ei olisi mahtunut oveen. Posteri haluttiin sijoittaa kyseiselle paikalle, koska tällä paikalle se nousi hyvin esille. Tämä sijoituspaikka mahdollisti, että se oli kaikkien vierailijoiden luettavissa. Lisäksi se erottui hyvin sijoituspaikan valkoisesta pohjaväristä. Posterin otsikko tulisi olla luettavissa yhdellä silmäyksellä. Siinä tulisi olla enintään kymmenen kirjainta, tosin suomen kieli muodostaa poikkeuksen, koska sanat ovat pitkiä. (Duchin & Sherwood 1990, ). Posterimme nimeksi muotoutui Pöpön elämää, koska otsikko kuvasi hyvin posterin sanomaa. Otsikko oli myös lyhyt ja selkeä sekä luettavissa yhdellä silmäyksellä. Posterin otsikko painettiin kuvatekstiä suuremmalla fontilla, jotta se erottuisi selkeästi. Otsikon fonttikoko oli 120. Se kirjoitettiin isoin kirjaimin, jotka myös lihavoitiin. Posterin kirjasintyyppinä oli Comic Sans MS. Tämä kirjasintyyppi ei ole tavallisin posterissa käytettävä tyyppi, mutta se sopi hyvin posterimme tyyliin. Posteri muodostui neljästä kuvasta ja niiden vieressä olevista kuvateksteistä. Kuvat sijoitettiin posteriin siten, että sitä voi katsoa loogisesti vasemmalta oikealle kuten Miracle & King (1994) suosittelevat artikkelissaan. Posterin kuvat kuvasi valokuvaukseen perehtynyt tuttavamme. Kuvissa esiintyvät kädet ovat yhden meistä ja yhdessä kuvassa lapsen kätenä on leikki-ikäisen lapsen käsi. Kuvista valitsimme parhaiten onnistuneet otokset posteriin ja ne muokattiin Adope Photoshop C5 versio kahdeksan -ohjelmalla. Posterin kuvat muokkautuivat vain vähän alkuperäisestä suunnitelmasta. Neljännessä kuvassa halusimmekin vain pelkät puhtaat aikuisen ja lapsen kädet. Aluksi olimme suunnitelleet siihen myös kuolleita taudinaiheuttajia, mutta selkeyden vuoksi jätimme ne pois. Muokatut kuvat hyväksytettiin osasto 64:llä, Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtoreilla sekä opponenteilla. Sen jälkeen posteri työstettiin lopulliseen muotoonsa yhteistyössä Oulun yliopiston valokuvauslaboratorion kanssa. Siellä vaaka- ja pystykuvat suhteutettiin samankokoisiksi sekä sijoitettiin kuvatekstit lopulliseen muotoon. Kuvateksteistä teimme lyhyet, asiapitoiset ja helposti ymmärrettävät. Posterin luettavuuden kannalta tekstiä ei saa olla liikaa ja kirjaimien tulee olla tarpeeksi suuria

22 22 (Tepponen ym. 1998, ). Posterimme kuvatekstien riviväliksi valitsimme puolitoista, mutta painopaikassa se oli muutettu yhteen. Suuren fonttikoon vuoksi tämä riviväli oli luettavuuden kannalta riittävä. Kuvatekstien fonttikoko oli 38. Posterin ulkoasussa on hyvä käyttää selkeitä värejä (Tepponen ym. 1998, ). Valitsimme Pöpön elämää posterin pohjaväriksi ylhäältä alaspäin liukuvasti tummenevan vaaleanvihreän sävyn, koska vihreä on viileä, miellyttävä ja rauhallinen väri. Tekstien väriksi valitsimme mustan, koska se erottuu selkeästi taustasta. Kuvien värinä oli osittain valokuvaustilanteessa taustalla ollut värimaailma. Joidenkin kuvien taustaväriä jouduttiin muutamaan kuvankäsittely- ohjelmalla yhtenäisen ulkoasun saavuttamiseksi. Valokuviin muokatut piirretyt taudinaiheuttajat ovat suhteutettu valokuvien kokoon ja väreihin. Taudinaiheuttajista haluttiin tehdä huomiota herättävän värisiä, niinpä niiden väreinä on käytetty kirkkaita värejä. Posterin säilyvyyden vuoksi sen pinta laminoitiin. 4 PUHTAIN KÄSIN -PROJEKTIN ARVIOINTIA 4.1 Pysäytä pöpöt eteiseen- ohjeistuksen arviointia Tutkimuksen mukaan potilasohjausmateriaali on usein liian vaikeaselkoista ja edellyttää aikaisempaa tietoa aiheesta (Wallace & Lennon 2004). Arvioitutimme ohjeistusta tästä syystä aikaisessa vaiheessa osastolla 64 sekä ulkopuolisilla arvioitsijoilla. Lisäksi saimme opponenteilta ja opettajilta arvokkaita muutosehdotuksia ohjeistuksen sisältöön ja ulkoasuun. Näiden palautteiden perusteella muokkasimme ohjeistusta lopulliseen muotoonsa. Ohjeistuksen ulkoasu muokkautui prosessin aikana useampaan otteeseen ennen lopullista versiota. Halusimme ohjeistuksesta selkeän ja asiapitoisen, mutta emme vakavamielistä valistusohjetta. Kannen kuvan ja runon avulla saimme ohjeistuksesta lukijaa houkuttelevan kokonaisuuden.

23 23 Ohjeistuksen asiasisältö oli alusta pitäen jo oikea. Jouduimme muokkaamaan lähinnä lauserakenteita ja joitakin yksittäisiä sanoja. Näiden äidinkielellisten asioiden muokkaus vei suurimman osan ohjeistuksen tekoon käytetystä ajasta. Ohjeistuksen ensimmäisen version tekstiosuus tiivistyi paljon, mutta asiasisältö pysyi samana. Ohjeistus annettiin osasto 64:lle cd-romilla ja paperiversiona. Osasto jakaa ohjeistusta osaston esitteen kanssa osastolla vieraileville vanhemmille. Valmiin ohjeistuksen avulla osaston henkilökunta tulee ohjaamaan vanhempia oikeaoppisen käsihygienian toteuttamiseen. Ohjeistus toimii tehokkaana työvälineenä sairaalainfektioiden ennaltaehkäisyssä. Luovutimme ohjeistuksen osasto 64:n käyttöön ohjausryhmän loppupalaverissa marraskuussa 2005, jolloin luovutimme myös ohjeistuksen tekijänoikeudet (Liite 5) OYS:n lasten- ja nuorten tulosyksikköön. Osaston henkilökunta oli tyytyväinen ohjeistuksen ulkoasuun ja asiasisältöön. Me tekijät olimme myös tyytyväisiä ohjeistukseen. Siitä tuli asiasisällöltään ja ulkoasultaan sellainen kuin olimme suunnitelleetkin. 4.2 Pöpön elämää -posterin arviointia Posterin toteutuksessa otimme huomioon hyvän posterin kriteereitä, jotka nousivat esille lähdeluettelomme artikkeleista. Arvioitutimme posteria koko suunnitteluprosessin ajan Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtoreilla ja osasto 64:n henkilökunnalla. Lisäksi posteria on arvioinut muutama ulkopuolinen henkilö. Posteriin ei tarvinnut tehdä juurikaan muutoksia, ainoastaan kuvatekstien kieliasua muokattiin hieman rennommaksi. Posteri luovutettiin osasto 64:lle ohjausryhmän loppupalaverissa marraskuussa 2005 cdromilla sekä valmiina A1- kokoisena, laminoituna posterina. Osasto teettää posteriin kehykset myöhemmin. Posteri sijoitettiin osaston sisääntuloeteiseen, josta se on kaikkien osastolle tulevien näkyvissä.

24 24 Ohjausryhmän kokouksessa posterin tekijänoikeudet luovutettiin OYS:n lasten- ja nuorten tulosyksikköön. Osasto 64: n henkilökunta oli tyytyväinen posteriin. He pitivät erityisesti sen erilaisuudesta ja lasten- ja nuorten osastolle sopivasta tyylistä. Posteri näytti meidän mielestämme painettuna vieläkin paremmalta kuin piirretyissä suunnitelmissamme. Olimme todella tyytyväisiä posterin lopputulokseen. Saatoimme ylpeänä luovuttaa sen osaston näkyvimmälle paikalle. 4.3 Puhtain käsin -projektin kokonaisarviointia Aloitimme opinnäytetyön tekemisen virallisesti tammikuussa Aiheesta käytiin alustavia keskusteluita vuoden 2004 aikana. Opinnäytetyö toteutettiin projektityöskentelynä. Aloitimme projektityön tutustumalla kirjallisuuteen projektityöskentelystä sekä posterin ja kirjallisen ohjeistuksen tekemisestä. Näiden jälkeen aloitimme projektisuunnitelman tekemisen. Kukaan meistä ei ollut aiemmin laatinut projektisuunnitelmaa, joten sen tekeminen tuntui aluksi vaikealta ja monimutkaiselta. Epäselvyyttä aiheutti lähinnä tietämättömyytemme projektisuunnitelman sisällöstä. Projektisuunnitelmaa laatiessamme sisältö alkoi hahmottua ja saimme suunnitelman melko lyhyessä ajassa valmiiksi. Projektisuunnitelman mukaan ohjeistuksen ja posterin tuli olla valmiina ja painettuna kesäkuussa Tässä suunnitelmassa emme kuitenkaan aivan pysyneet koska kesätyöt ja muut koulutehtävät sotkivat aikatauluja sekä lisäksi opettajilta ei ollut mahdollisuutta saada kesän aikana ohjausta. Tämän vuoksi projekti oli tauolla kesän ajan. Syksyllä 2005 projektin aikataulu otettiin kiinni tiiviillä työskentelyllä. Pysyimme hyvin projektisuunnitelmaan laatimassamme budjetissa. Projektin aikana saimme tukea, palautetta sekä arvokasta asiantuntija apua Diakoniaammattikorkeakoulun lehtoreilta, osasto 64:n henkilökunnalta, opiskelija tovereilta ja ulkopuolisilta arvioitsijoilta. Ilman heidän apuaan projekti olisi tuskin valmistunut ajoissa.

25 25 5 POHDINTA Miettiessämme meitä kiinnostavaa opinnäytetyön aihetta, meille oli suurena apuna OYS:n lasten- ja nuorten tulosyksikössä ollut opinnäytetöiden aihelista. Siitä löysimme käsihygienia aiheen, joka kuitenkin muokkautui ajan saatossa nykyiseksi. Emme valinneet siis aihetta sellaisenaan aihelistalta. Kiinnostuimme käsihygieniasta aiheena, koska se on aina ajankohtainen aihe hoitotyössä. Lisäksi siihen aikaan kun harkitsimme opinnäytetyömme aihetta, tiedotusvälineet tiedottivat lisääntyneistä MRSAtartunnoista. Käsihygieniasta, projektityöskentelystä sekä ohjeistuksen ja posterin valmistusprosesseista löytyi runsaasti teoriatietoa. Perehdyimme näihin teemoihin laajasti, koska meillä ei ollut aiempaa kokemusta tällaisten tuotteiden tekemisestä. Tämän vuoksi koemmekin, että olemme voineet laajentaa ja kehittää ammattitaitoamme tulevina terveydenhuollon ammattilaisina. Hankkimaamme teoriatietoa soveltaen olemme laatineet projektin tulostavoitteeksi asetetut Pysäytä pöpöt eteiseen - ohjeistuksen sekä Pöpön elämää -posterin. Näiden avulla on tarkoitus lisätä vanhempien tietoa käsihygieniasta, sen merkityksestä sairaalainfektioiden ennaltaehkäisyssä sekä oikeaoppisen käsihygienian toteuttamisesta. Pysäytä pöpöt eteiseen -ohjeistuksen asiasisältö muodostui mielestämme tärkeiden teemojen ympärille. Teemat olivat sellaisia, joissa olimme huomanneet puutteita vierailijoiden taholta ja joihin halusimme heidän jatkossa kiinnittävän huomiota. Ohjeistuksen asiasisältö on kuvattu luvussa Ohjeistukseen tulevan materiaalin kokoaminen ja sisällön valinta. Ohjeistuksen asiasisällössä käsiteltiin miten, milloin ja miksi käsihuuhdetta tulisi käyttää. Näitä aiheita koskevaa kirjallisuutta sekä tutkimustietoa oli suhteellisen helppoa löytää. Aihetta ei kuitenkaan käsitelty sairaalassa vierailevien näkökulmasta juuri lainkaan, vaan näkökulma oli yleensä hoitohenkilökunnan käsihygieniaan liittyvä. Pöpön elämää -posterin asiasisältö muodostui ohjeistuksen pohjalta. Halusimme tuoda posterissa esille kuvien ja humorististen tekstien avulla taudinaiheuttajien olemassaolon

26 26 niiden näkymättömyydestä huolimatta. Posterin idean löydettyämme, sen työstäminen sujui varsin nopeasti. Haastavinta sen tekemisessä oli kuvien muokkaus kuvankäsittely- ohjelmalla. Posterin erilaisuuden tarkoituksena oli herättää lukijan mielenkiinto aihetta kohtaan. Mielestämme se oli juuri lastenosastolle sopiva havainnollistamisen keino. Projektityöskentely oli meille kaikille uusi tapa työskennellä. Olemme oppineet projektityöskentelyn eri vaiheet, sekä oppineet moniammatillista yhteistyötä. Uskomme, että projektityöskentely on yksi tulevaisuuden tapa työskennellä terveydenhuollossa. Koimme opinnäytetyön tekemisen välillä melko haastavaksi ja raskaaksi, mutta toisaalta antoisaksi. Kolmen hengen opinnäytetyö-ryhmä tuntui meistä sopivalta, vaikka välillä aikataulujen yhteensovittaminen olikin vaikeaa. Olemme voineet vaihtaa mielipiteitä sekä ottaa huomioon erilaisia näkökulmia. Olemme myös tukeneet ja kannustaneet toisiamme eteenpäin opinnäytetyötä tehdessämme. Opinnäytetyön ohjaajilta, niin Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtoreilta kuin osasto 64:n henkilökunnaltakin, olemme saaneet arvokkaita neuvoja sekä ohjausta työtä tehdessämme. Koemme projektiorganisaation toimineen hyvin. Aikataulullisesti opinnäytetyömme valmistuminen marraskuuhun 2005 mennessä oli tiukkaa. Jouduimme tekemään syksyllä tiiviisti töitä opinnäytetyön parissa. Aikataulun tiukkuuteen vaikuttivat tuotteiden valmistumiseen liittyvät seikat, kuten posterin painattamiseen menevä aika. Syyslomaviikko sotki myös aikatauluja, koska tällöin ei ollut mahdollisuutta saada ohjausta Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtoreilta. Jouduimmekin tekemään opinnäytetyötä itsenäisesti eteenpäin ilman ohjausta. Reilun vuoden kestäneen opinnäytetyöprosessin jälkeen olemme tyytyväisiä projektimme lopputulokseen. Mielestämme tuotteet onnistuivat hyvin ja niille oli selkeästi tarvetta. Toivomme, että osasto 64 ottaa ohjeistuksen aktiiviseen käyttöön ja posteri herättää paljon mielenkiintoa osaston seinällä. Osasto 64:n työntekijät voivat käsihygieniaohjeistuksen avulla tehostaa vanhemmille suunnattua käsihygieniaan liittyvää ohjausta. Posteri toimii huomion herättäjänä osaston värittömässä sisääntuloeteisessä. Osaston sairaalainfektioiden ennaltaehkäisy tulee tehostumaan näiden tuotteiden avulla. Lisäksi tuotteet herättävät myös työntekijöiden huomion oman käsihygienian toteuttamisessa.

27 27 Jos tuotteet koetaan hyväksi osastolla 64, mielestämme ne voitaisiin ottaa käyttöön myös koko lasten- ja nuorten tulosyksikössä. Jatkossa olisi mielenkiintoista saada tietoa kyselylomakkeen avulla, onko tuotteistamme ollut hyötyä vanhempien ohjauksen välineenä ja ovatko vanhemmat ymmärtäneet käsihygienian merkityksen ja toteutuksen.

28 28 LÄHTEET Boyce, JM., Kelliher, S. & Vallande N Skin irration and dryness associated with Two hand-hygiene regimens: soap-and-water hand-washing versus hand- Antisepsis with an alcoholic hand gel. Infection control and Hospital Epidemiology. Issue 21, Boyce, JM. & Pittet, D Guideline for handhygiene in health-care settings. Recommentations of the Healthcare infection control practices advisory committee. Infectious diseases society of America. Bushy, A A rating scale to evaluate research posters. Nurse Educator, Vol 16, Issue Duchin, S. & Sherwood, G Posters as an educational strategy. The Journal of Continuing Education in Nursing. Vol. 21, Issue Ehrengranz, NJ. & Alfonso, BC Failure of blandsoap handwash to prevent hand transfer of patient bacteria to urethral catheters. Infect control hosp epidemiol. Issue 12, Guilhermetti, M., Hernandes, SED., Fukushigue, Y., Garcia, LB. & Cardoso, CL Effectiveness of handcleansing agents for removing methicillin resistant staphylococcus aureus from contaminated hands. Infect control hosp epidemiol. Issue 22, Jämsä, K. & Manninen, E Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla. Vantaa: Tummavuoren kirjapaino Oy. Kansanterveyslaitos Käsihygieniaa terveydenhuoltoon. Viitattu e/ktl_terveydenhuollossa/siro/kasihygienia.ppt. Tuloste tekijän hallussa.