Mies voi tehdä Tiestä tunnetumman, mutta mikään Tie ei tee miehestä

Transkriptio

1 Mies voi tehdä Tiestä tunnetumman, mutta mikään Tie ei tee miehestä tunnetumpaa. Dao-käsitteen ( 道 ) merkitykset konfutselaisuuden klassikossa Keskustelut Antti Jeskanen Uskontotieteen pro gradu -tutkielma Kevät 2017 Läntinen teologia Itä-Suomen Yliopisto

2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Tiedekunta Faculty Filosofinen tiedekunta Osasto School Teologian osasto Tekijät Author Antti Jeskanen Työn nimi Title Mies voi tehdä Tiestä tunnetumman, mutta mikään Tie ei tee miehestä tunnetumpaa. Dao-käsitteen ( 道 ) merkitykset konfutselaisuuden klassikossa Keskustelut. Pääaine Main subject Työn laji Level Päivämäärä Date Sivumäärä Number of pages Uskontotiede Pro gradu -tutkielma x Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä Abstract Tutkimuksessa tarkastellaan Tie-käsitteestä syntyviä merkityksiä konfutselaisuuden keskeisessä klassikossa Keskustelut. Lähteenä on käytetty kiinankielistä alkutekstiä, joka sisältyy Jyrki Kallion vuoden 2014 Keskustelujen suomennokseen. Tulkinnan apuna on käytetty Kallion 2014 käännöstä ja Toivo Koskikallion 1958 suomennosta. Dao on käsitteenä yleinen kiinalaisessa kulttuurissa ja se esiintyy myös muissa teoksissa. Tässä tutkimuksessa Tietä ja Daoa käytetään synonyymeina ja sillä tarkoitetaan kiinan kielen merkkiä 道, joka esiintyy Keskusteluissa noin 90 kertaa. Tutkimukseen on kerätty kaikki 道 -merkin sisältävät jakeet teoksesta, mutta osa jakeista rajautui tutkimuskysymyksissä asetettujen teemojen ulkopuolelle. Tutkimuksessa analyysi on jaettu kolmeen teemaan: daon löytämiseen, daon seuraamiseen ja daon seuraamisen vaikutuksiin. Jaottelu pohjautuu Yan Zhonghun artikkelissa Ultimate Reality in Confucianism (2009) käyttämään jaotteluun, johon on lisätty kolmas daon seuraamisen vaikutukset teema. Tutkimustehtävinä on selvittää mihin dao Keskusteluissa liitetään, onko edellä mainitulle kolmiosaiselle jaottelulle perusteita ja jos on mitä daon löytämisestä, seuraamisesta ja vaikutuksista sanotaan. Tutkimusmetodina käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysia, joka toteutetaan teemoittelemalla aineisto Zhonghun artikkeliin pohjautuvan jaottelun mukaan, jotka muodostavat analyysiluvut 2 4. Analyysilukujen lopussa on koottu tyypittelyn pohjalta yhteenvedot. Tien löytäminen -luvussa Tie liitetiin kuuliaisuuteen ja veljen kunnioitukseen, hyveelliseen elämään, menneiden kuninkaiden Tiehen ja valintaan seurata Tietä. Tien seuraaminen -luvussa Tie liitettiin sen seuraamiseen yhteiskunnassa, erilaisiin Teihin ja sen seuraamisen vaikeuksiin. Tien seuraamisen vaikutukset -luvussa Tie liitettiin toimivaan hallintoon ja yksilön elämään. Teemojen sisällä ilmenneet kokonaisuudet eroavat toisistaan ja ne koskevat yksilön ominaisuuksia, hallintoa ja ihmissuhteita. Ensimmäinen ja kolmas tutkimuskysymys, eli mihin dao liitetään ja mitä löytämisestä, seuraamisesta ja vaikutuksista sanotaan, muodostui kolme päälukua. Ensimmäisessä pääluvussa, eli Tien löytäminen -luvussa muodostui neljä pienempää kokonaisuutta. Ensimmäisessä pienemmässä kokonaisuudessa korostui valinta seurata Tietä ja tapa, jolla Tietä seurataan. Mestari Kong puhui, etteivät ihmiset valitse hänen opettamaansa Tietä. Herrasmiehen tulee opiskella ja kehittää taitojaan sekä valtioiden tulee tehdä muutoksia saavuttaakseen Tie. Toiseksi hyveellisyyttä ja Tien seuraamista pidetään yhtenä ihmisen keskeisistä tavoitteista ja hyveellinen toiminta vaikuttaa muihin ihmisiin, saaden heidät tavoittelemaan mallikelpoisuutta ja Tietä. Kolmanneksi Mestari Kong opetti menneiden kuninkaiden Tietä, johon kuuluvat sopusoinnussa harjoitettavat perinnäistavat. Neljännessä käsiteltiin kuuliaisuutta ja uskollisuutta, jotka vaikuttavat viiden suhteen mukaisesti ihmisten kanssakäymiseen. Tien seuraamisen -lukuun muodostui kolme kokonaisuutta. Ensimmäisessä kokonaisuudessa käsiteltiin erilaisia Teitä, jossa korostuivat ihmisten erilaiset lähtökohdat ja taidot Tien seuraamiseen. Toiseksi muodostui Tien seuraamisen vaikeudet, jossa Tien seuraaminen määriteltiin herrasmiehen lopulliseksi päämääräksi, eikä sitä tule jättää kesken. Voimat eivät kuitenkaan riitä kaikilla Tien seuraamiseen, jota myös yhteiskunnan olot voivat vaikeuttaa. Kolmannessa käsiteltiin Tien seuraamista yhteiskunnassa, jossa korostetiin ihmisten ohjaamista perinnäistapojen avulla, valtion harjoittaman Tien seuraamisen vaikutuksia rahvaaseen ja Tien seuraamisen liittämistä valtiollisten virkojen hoitamiseen. Tien seuraamisen vaikutukset -luvussa muodostui kaksi kokonaisuutta, jonka ensimmäisessä käsiteltiin sen seurauksia hallintoon. Tietä seuraavan hallitsijan päätökset ovat kestäviä ja Tie vaikuttaa hallitsijan ja alamaisen suhteeseen positiivisesti. Toisessa kokonaisuudessa käsiteltiin Tien seuraamisen vaikutuksia yksilöön. Jokainen on itse vastuussa Tien seuraamisesta ja sitä tulee vaalia, vaikka Tietä ei yleisesti seuratakkaan. Mestari Kong puhui myös kohtalon vaikutuksesta Tien toteutumiseen. Tutkimuskysymyksissä asetettu jaottelu saa tukea Keskustelujen jakeiden tekstistä, niiden jakautuessa tarpeeksi tasaisesti teemoihin. Dao liitettiin laajasti eri teemojen alla syntyneisiin kokonaisuuksiin, joiden tarkempi tutkiminen ei tämän tutkimuksen rajausten puitteissa ollut mahdollista. Daosta ei muodostu yhtä selkeää kokonaisuutta, joka esiintyisi joka kerta samanlaisena, vaan jakeiden tekstit laajentavat kuvaa daosta. Dao ei siis ole yksi selkeä käsite, jonka kaikki Keskustelujen tekstikokoelmaan kirjoittaneet henkilöt olisivat omaksuneet samanlaisena. Avainsanat Keywords Keskustelut, konfutselaisuus, dao, tie, Mestari Kong, 道 1

3 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Tiedekunta Faculty Philosophical Faculty Osasto School School of Theology Tekijät Author Antti Jeskanen Työn nimi Title Mies voi tehdä Tiestä tunnetumman, mutta mikään Tie ei tee miehestä tunnetumpaa. Meanings of Dao ( 道 ) in the Confucian classic The Analects. Pääaine Main subject Työn laji Level Päivämäärä Date Sivumäärä Number of pages Religious science Pro gradu -tutkielma x Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä Abstract This research examines meanings of The Way from Confucian classic The Analects. Source material is Chinese source text which is included in the 2014 Finnish translation of The Analects Keskustelut by Jyrki Kallio. The Finnish 2014 translation and 1958 Finnish translation by Toivo Koskikallio have been used as a reading support. Dao is a common concept in the Chinese culture and it also appears in other works. This research uses The Way and the Dao as synonyms and it refers to the Chinese character 道. It is used 90 times in the Analects. All the verses containing character 道 have been collected for the research from the Analects but portion of them were ruled out by the themes described in the research questions. This research has been divided in three themes: finding of dao, following dao and effects of following dao. Themes are based to article Ultimate Reality in Confucianism (2009) by Yan Zhonghu to which in this research the third theme has been added. Research questions are: what concepts are connected to the dao in The Analects, is there basis for the three themes, and if there is, what is said about finding dao, following dao, and the effects of following dao. Research method for this research is material-based content analysis which is conducted by dividing material in themes which are based to article by Zhonghu. They form the analysis chapters 2 4. In the end of each chapter are summaries. In the finding of dao chapter The Way is connected to obedience and filial piety, virtuous life, The Way of the past kings and to the choice of following The Way. In the following of dao chapter The Way was connected to following The Way in the society, different Ways, and hardships of following The Way. In the effects of following The Way chapter it is connected to functional government and to the individual s life. Themes contained different smaller themes that varied from individual s characteristics to government and human relationships. The first and third research questions: what concepts are connected to the dao in The Analects and what is said about finding dao, following dao, the effects of following dao formed three main chapters. In the first main chapter, finding dao, were formed three smaller themes. The first smaller theme deals with the choice of following The Way ja the mean The Way is followed. Master Kong told that people won t follow his teaching of The Way. Gentleman needs to study and hone his skills and state governments need to change to attain The Way. The second smaller theme deals with virtuous life in which following The Way is one of the most important goals in the human life and virtuous life also affects to other people. With virtue one can affect to other people making them reach for the virtue and to The Way. The third smaller theme discusses Master Kong s teaching of The Way which is The Way of the past kings. The Way of the past kings include harmonious rituals. The fourth smaller theme deals with obedience and loyalty in which the concept of five relationships affects to social relationships. In the following of The Way chapter formed three smaller themes. The first theme discusses different Ways. People have different bases and skills for following The Way. The second theme deals with hardships of following The Way. Following The Way is the ultimate purpose for the gentlemen and it mustn t be abandoned. Though not all have the strength to follow The Way and circumstances in the state governments affect to the individuals. The third one deals with following of The Way in the society. In the theme were formed a picture where the people can be controlled with the rituals, government following The Way also affects to the people and following The Way is also connected to taking care of civil service. In the effects of following The Way chapter were formed two smaller themes. The first theme deals with functional government. Ruler that follows The Way are long-lasting and The Way also affects positively to the relationship with the ruler and his subjects. The second theme deals with the effects to the individual. Following The Ways if individual s own responsibility and it must be cherished even though The Way doesn t prevail. Master Kong also spoke about destiny which affects to The Way. The themes from the research questions get support from the texts of the Analects. The verses are equally distributed to the themes. Dao is connected to many different themes and subthemes. Analyzing them in more detail wasn t possible in the limitation of this research. Dao doesn t form a single distinct concept which would appear in the same form every time. Each verse adds more the concept of dao. Different writers who contributed collecting the Analects don t use distinct dao in their writings. Avainsanat Keywords Analects, Confucianism, dao, the way, Master Kong, 道 2

4 Sisällys 1. Johdanto Lähdemateriaali Tie käsiteenä Konfutselaisuus ja klassikot Tutkimusmetodi ja aiempi tutkimus Tien löytäminen Valinta seurata Tietä Hyveellinen elämä Menneiden kuninkaiden Tie Kuuliaisuus ja veljen kunnioitus Yhteenveto Tien seuraaminen Erilaiset Tiet Tien seuraamisen vaikeudet Tien seuraaminen yhteiskunnassa ja perinnäistavat Yhteenveto Tien seuraamisen vaikutukset Toimiva hallinto Tien seuraamisen vaikutus yksilön elämässä Yhteenveto Johtopäätökset Lähde- ja kirjallisuusluettelo

5 Tutkimuksessa mainitut Kiinan historian aikakaudet Aikakausi Xia-kausi Shang-kausi Zhou-kausi Qin-dynastia Han-dynastia Läntinen Zhou-kausi Itäinen Zhou-kausi Kevättä ja syksyä Sotivat valtiot Vuodet n eaa. n eaa. n eaa. n eaa eaa eaa eaa eaa. 206 eaa.-220 jaa. Lähde: Kallio 2014,

6 1. Johdanto Mielenkiintoni dao-käsitettä kohtaan heräsi luettuani Jyrki Kallion kääntämän Keskustelut-teoksen. Teos on yksi konfutselaisuuden klassikoista ja merkittävä osa kiinalaista kulttuuria sekä ajattelua. Se sisältää Mestari Kongin (Konfutse/Konfuzi/ 孔子 ) opetuksia, hänen seuraajiensa opetuksia ja keskusteluja opetuslasten kanssa. Konfutselaisuus on vaikuttanut merkittävästi Kiinan yhteiskuntaan ja uskonnollisuuteen muiden uskontojen, kuten taolaisuuden ja buddhalaisuuden, rinnalla. Dao käsitteenä on yleinen kiinalaisessa kulttuurissa ja esiintyy esimerkiksi Laozin Daodejingissä. Dao ei ole kuitenkaan yksinkertainen selittää, eikä Keskusteluissa avata termiä tyhjentävästi. Daosta on tehty laajempia kartoituksia, mutta millainen dao on Keskusteluissa? Mitä daosta sanotaan pelkästään Keskusteluissa, joka on yksi konfutselaisuuden keskeisistä kirjoista? Nämä ovat kysymyksiä, joihin tässä keskitytään. Käytän pro gradu -tutkimuksessa lähteenä kiinankielistä alkutekstiä, joka sisältyy Jyrki Kallion suomennokseen Mestari Kongin Keskustelut (2014). Lähteen lukuapuna käytän Kallion käännöstä sekä Toivo Koskikallion käännöstä Kung Fu-Tse, Keskustelut (1958). Tutkimustehtävänä on selvittää daon ( 道, pinyin: dào) eli Tien käsitteen käyttöä konfutselaisessa teoksessa Keskustelut. Tässä tutkimuksessa sanoja dao ja Tie (isolla kirjoitettuna) käytetään synonyymeinä. Aiemmassa tutkimuksessa dao on yhdistetty kolmeen teemaan: daon löytäminen, daon seuraaminen ja daon seuraamisen vaikutukset. Tässä tutkimuksessa selvitetään: 1. mihin dao Keskusteluissa yhdistetään; 2. onko edellä mainitulle teemoittelulle perusteita itse Keskusteluissa; ja 3. jos on, mitä daon löytämisestä, seuraamisesta ja vaikutuksista sanotaan. Tutkimuksessa tarkasteluun on otettu jakeet, joissa esiintyy dao ( 道 ) Kallion käyttämässä kiinankielisessä alkutekstissä. Kaikki jakeiden lainaukset ovat Kallion 2014 suomennoksesta, ellei toisin mainita. Kaikki kohdat, joissa dao-kirjoitusmerkki on kiinankielisessä tekstissä, on arvioitu. Tutkimuksen ulkopuolelle on kuitenkin jätetty jakeet, jotka eivät sovi tutkimustehtävän teemoihin: löytämiseen, seuraamiseen ja sen 5

7 vaikutuksiin. Siteeraan Keskusteluja Kallion käännöksenä, koska kiinan kielen taitoni eivät riitä tarpeeksi sujuvaan tekstien lukemiseen tämän tutkimuksen laajuudessa. 1.1 Lähdemateriaali Vuoden 2014 Keskustelujen käännöksen laatinut Jyrki Kallio toimii ulkopoliittisen instituutin tutkijana. Ulkopoliittisen instituutin sivujen mukaan hän on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri ja filosofian tohtori. Hänen tutkimuskohteitaan ovat Kiinan poliittiset suhteet ja hän ilmoittaa asiantuntemuksekseen Kiinan poliittisen ilmapiirin sekä perinteiset kiinalaiset oppisuunnat. Keskustelujen lisäksi Kallio on kääntänyt kiinasta suomeksi muun muassa teokset Jadekasvot, Jadelähde ja Jadepeili. 1 Aiemmista lähteeni käännöksistä mainittakoon Kiinassa toimineen lähetystyöntekijän ja teologin Toivo Koskikallion ( ) suomennos Kung Fu-tse, Keskustelut. 2 Teoksen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1958, ja se sisältää Keskustelujen käännöksen kiinan kielestä ja Koskikallion kirjoittamat luvut Mestari Kongin (Koskikalliolla Kung Fu-Tsen) elämästä ja maailmankatsomuksesta. 3 Kolmas painos ilmestyi vuonna Keskustelujen syntyhistoriaa ei tunneta tarkasti, mutta ensimmäiset viittaukset jonkinlaiseen kokoelmaan löytyvät Kallion mukaan noin vuoden 250 eaa. ajoilta. Vakiintunein Keskustelujen kokoelma on filosofi He Yanin (n jaa.) toimittama. Hänen kokoamansa laitos kuitenkin pohjautui kahteen aiempaan kokoelmaan, jotka taas pohjautuivat varhaisiin uusien ja vanhan tekstin laitoksiin. Kolme vanhinta kokoelmaa ovat Lu-kokoelma, Qin-kokoelma ja Guwen-kokoelma. Näistä kaksi ensimmäistä, Lu ja Qin, ovat uudempia kokoelmia, kun taas vanhemman Guwen-kokoelman Kallio kirjoittaa löytyneen noin 154 eaa. Yksikään näistä kokoelmista ei ole säilynyt. Guwenkokoelman väitetään löytyneen Mestari Kongin suvun kartanosta, joka muodostui keskeiseksi paikaksi, kun Qufussa 4 sijaitsevan Mestari Kongin synnyinpaikan viereen rakennettiin temppeli Mestari Kongille. Kallion mukaan kokoelmat eroavat toisistaan niiden sisältämien lukujen määrässä, joista Qin-kokoelmassa niitä on eniten. Guwen- 1 Ulkopoliittinen instituutti 2017; Kallio 2014, Suomen Lähetysseura 1. 3 Koskikallio Kaupunki Shandongin maakunnassa. 6

8 kokoelma on syntynyt Mestari Kongin opetuslasten kootessa hänen puheitaan ja opetuksiaan yhdeksi kokoelmaksi. 5 Kallio suhtautuu kriittisesti Keskustelujen kokoelman löytymisajankohdasta ja syntyhistoriasta kerrottuun perimätietoon. Kuitenkin hänen mukaansa on todennäköistä, että jo ennen Han-kautta oli olemassa tekstikatkelmia, joista myöhemmin muodostettiin Keskustelut. Teos ei sisällä Han-kaudelle ominaisia piirteitä, vaan kielellisesti se vastaa Hania edeltäneen Sotivien valtioiden aikakauden kieltä. Kallion mukaan pidetään mahdollisena myös laajemman tekstilähteen löytymistä, josta Keskustelut on koottu, vaikkakaan tällaista tekstilähdettä ei ole vielä löydetty. 6 Kallio on käyttänyt vuoden 2014 käännöksessään vakiintunutta Keskustelujen versiota, jonka rinnalla hän on käyttänyt vertailevaa alkutekstien laitosta sekä Dingzhoun fragmentteja 7. Suomennoksessaan hän on tehnyt vertailevan laitoksen avulla muutoksia alkutekstiin. Tulkinnassa hän on pyrkinyt käyttämään mahdollisimman vähän kommentaareja. Käännöksessä on siis yritetty tavoittaa mahdollisimman tarkasti varhaisin tekstin muoto. Kallion Keskustelujen käännöksen luvut eivät ole perinteisessä numerojärjestyksessä, vaan hän on pyrkinyt asettamaan ne niiden sisällön synnyn mukaiseen järjestykseen. Varhaisinta kerrosta hänen mukaansa ovat luvut III VII, jonka jälkeen ovat syntyneet XI XV ja XVI XX. Luvut I II ja VIII X hän sijoittaa varhaisimpaan ja välikerrostumaan. Niiden järjestys ei siis kuvaa niiden syntyaikaa, vaan niiden sisällön ajoitusta. Kallion mukaan sisältö voidaan ajoittaa esimerkiksi tarkastelemalla oletettua suullista perimätietoa. Sisällön syntyajankohdat vaihtelevat myös lukujen sisällä ja sisältävät myös mahdollisesti Keskustelujen ulkopuolisen tekstilähteen jakeita. 8 Hän on tämän perusteella jaotellut luvut seuraavasti: Vanhin kerrostuma: IV VII, II ja IX. Välikerrostuma: VIII, X, II ja I; kolmas kerrostuma XI XV, ja neljäs kerrostuma XVI XX. 9 Olen jakanut Tien käsittelyn kolmeen päälukuun, joiden alla selvitän Keskusteluissa 道 -merkin sisältävien jakeiden pohjalta Tie-käsitteestä luotua kuvaa. Jaottelussa käy- 5 Kallio 2014, Kallio 2014, Olberdingin (2014a, 3) mukaan 1973 Dingzhoussa sijaitsevasta haudasta löydetyt tekstit. 8 Kallio 2014, Kallio 2014, 5. 7

9 tetään apuna soveltaen Zhonghun artikkelissaan (2009) käyttämää jaottelua Tien löytämisestä, Tien seuraamisesta ja Tien seuraamisen vaikutuksista. 10 Olen käyttänyt apunani tätä jaottelua, johon olen lisännyt kolmannen kohdan käsittelemään Tien seuraamisen vaikutuksia. Niiden avulla muodostettujen päälukujen alla tarkastellaan Tietä ja siihen keskeisesti liittyvien käsitteiden ja kokonaisuuksien yhteyttä sekä pyritään luomaan kuva siitä, miten Tiestä puhutaan. Toisessa pääluvussa käsitellään Tien löytämistä. Keskeisiksi teemakokonaisuuksiksi muodostuivat kuuliaisuus ja veljen kunnioitus, hyveellinen elämä, menneiden kuninkaiden Tie ja valinta seurata Tietä. Kolmannessa pääluvussa käsitellään Tien seuraamista: yhteiskunnassa ja perinnäistapojen vaikutusta, erilaisia Teitä sekä Tien seuraamisen vaikeutta. Neljännessä pääluvussa käsitellään Tien seuraamisen vaikutuksia hallinnon ja yksilön kannalta. 1.2 Tie käsiteenä Tiellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kiinan kielen merkkiä 道 (dào). Yan Zhonghun mukaan dao esiintyy Keskusteluissa 87 kertaa 11 ja Cheungin mukaan taas noin 90 kertaa. 12 Käyttämällä apunani Chinese Text Projectin 13 Keskusteluja löysin daon ( 道 ) 89 kertaa 59 eri jakeesta. Tässä tutkimuksessa käytetään tilanteen mukaan joko termiä dao tai termiä Tie. Osassa Kallion suomennoksissa dao on käännetty Tieksi, mutta tarkasteltavana on myös jakeita, joissa näin ei ole, ja silloin käytetään termiä dao. Toivo Koskikallio on kääntänyt 道 -merkin eri tavoin verrattuna Kallioon, mikä on myös huomioitu analyysissa. Dao on Keskusteluissa termi, joka nimetään yleensä Tieksi tai vanhemman käännöstavan mukaan taoksi. Dao esiintyy myös muussa kiinalaisessa filosofiassa ja uskonnoissa, kuten daolaisuudessa. Dao voidaan kuitenkin ymmärtää monin eri tavoin, kuten Julia Ching mainitsee kirjassaan Chinese Religions: Kaikki käyttävät sitä, olipa [kyseessä] konfutselainen, daolainen tai legalisti, ja kaikkien merkitykset varmasti eroavat toisistaan. Konfutselaisilla dao viittaa 10 Zhonghu Zhonghu 2009, Cheung 2004,

10 moraalifilosofian perusperiaatteeseen; legalisteilla se viittaa voimaan [the way of power]. Nykypäivänä, sanaa käytetään yhä laajemmin. Kuulemme fysiikan Taosta sekä monista muista. 14 Yao Xinzhong selittää Tietä kolmen käsitteen avulla: taivas, maa ja ihmiset. Nämä kolme asiaa toimivat keskenään ja muodostavat yliluonnollisen ja maallisen toiminnan. Hänen mukaansa ihmiset saavat Tien Taivaalta ja Maalta, ja ihmisen tehtävänä on toteuttaa sitä jokapäiväisessä elämässään, jotta yhteiskunta ja laajemmin koko maailmankaikkeus toimisi mahdollisimman harmonisesti. Tietä ei voi kuitenkaan erottaa ihmisen toiminnasta, vaikka ihmiset eivät voi aina vaikuttaa siihen, noudatetaanko Tietä. Pyrkimys mahdollisimman täydelliseen Tien noudattamiseen kuuluu kuitenkin jokapäiväiseen elämään. 15 Konfutselaisuudessa Taivas, jota Xinzhong kutsuu myös perimmäiseksi todellisuudeksi (Ultimate Being), voidaan yhdistää materiaaliseen ulottuvuuteen tai ihmisen toimintaa arvioivaan voimaan tai sitä voidaan pitää taivaassa olevana hallitsijana. Taivas voi siis olla ihmistä ympäröivä luonto tai abstraktimpi luonnonlaki. Tärkeimpänä Taivaan ominaisuutena Xinzhong pitää perimmäistä todellisuutta, joka antaa ihmisille heidän tehtävänsä. Ihminen on vastuussa Taivaalle Tien noudattamisesta. Xinzhong käsittelee Tien käsitettä myös muiden konfutselaisuuden teosten kautta kuin Keskustelut. Hänen mukaansa Taivas valvoo Tien seuraamista ja tuomitsee ne, jotka ovat toimineet väärin. Xinzhongin mukaan Keskustelujen jakeet III.13 ja VI.28 ovat tästä hyviä esimerkkejä, koska niissä Taivas tuomitsee oikeudenmukaisesti ihmisen sen mukaan, onko tämä toiminut Taivaan tahdon mukaisesti vai ei. Taivas asettaa ihmisille kohtalon ja antaa maalliselle hallitsijalle valtuutuksen toimia (Mandate of Heaven), siksi maallisen hallinnon täytyi olla Taivaan hyväksymä. Taivas määrää myös ihmisen kohtalon, ja ihmisen tehtävä on toteuttaa hänelle asetettua tehtävää. Tästä esimerkkinä Xinzhong esittää jakeet VII.22 ja XIV.37, joissa Mestari Kong luottaa Taivaan hänelle antamaan tehtävään. Konfutselaisuuden mukaan ihmisen pitää luottaa Taivaan hänelle antamaan tehtävään ja pyrkiä etsimään Tietä elämässään Ching Xinzhong 2000, Xinzhong 2000,

11 Suomalaisessa tutkimuksessa Tien käsite on määritelty usealla tavalla. Jyrki Kallion mukaan Tie, dao ( 道 ). Dao tarkoittaa paitsi sananmukaisesti tietä tai polkua myös tapaa toimia ja elää. Siitä on tullut yksi kiinalaisen filosofian peruskäsitteistä, Tie. Mestari Kongille Tie tarkoitti muinaisaikojen Tapaa ja sen seuraamista. 17 Kallion esittämän määritelmän mukaan Tie on tapa elää, ja sitä sovelletaan elämän eri tilanteissa ja ratkaisut tehdään Tien vaatimalla tavalla. Tie, jota Mestari Kong opetti, pohjautui aiempien dynastioiden aikana seurattuun Tiehen, joten Tie ei ollut hänen luomansa, vaan hän vain opetti sitä. 18 Tauno-Olavi Huotari ja Pertti Seppälä liittävät tien (dao) ja hyveen (de) yhteen: Taivaan tahto on, että ihmiset elävät onnellisina ja järjestyksessä kosmisen harmonian, tien -- mukaisesti. Tätä kosmista harmoniaa ihminen auttaa hyveellisellä elämällä. 19 Huotari ja Pertti tarkentavat Tien vaativan ihmiseltä tietynlaista elämäntapaa, jonka he nimeävät hyveelliseksi elämäksi, joka on myös Taivaan tahto. Tie ei siis ole vain polku, jota vaivattomasti seuraamalla ihminen voi noudattaa Taivaan tahtoa. Taivas asettaa myös vaatimuksia ihmiselle: tämän tulee elää hyveellisesti, toteuttaa hyvettä elämän valinnoissa. 20 Pertti Nieminen kuvaa suomentamassaan Daodejingissä daoa seuraavasti: Tietä merkitsevä tao on lainattu merkitsemään myös tietä, jota joku käyttää saavuttaakseen päämääränsä eli menettelytapaa. Usein tao tarkoittaa nimenomaan hallitsijan toimintatapaa, tietä, jota hallitsija käyttää hallitessaan. Kungfutsen tao oli muinaisten ihannekeisarien hallitustapa; tätä taoa hän turhaan yritti opettaa oman aikansa ruhtinaille. 21 Daodejing on daolaisuuden perusteoksia ja Tie, Niemisen kääntämänä tao, on teoksessa keskeisessä asemassa. Niemisen mukaan Tie on, kuten Kallion sekä Huotarin ja Seppälän mukaan, menettelytapa. Tietä käytetään pyrkimyksenä toimia oikein elämässä, mutta Nieminen tarkentaa sen usein tarkoittavan hallitsijan tapaa toimia. Hän myös mainitsee Mestari Kongin opettaneen aikaisempien dynastioiden keisareiden 17 Kallio 2014, Kallio 2014, Huotari & Seppälä 2005, Huotari & Seppälä 2005, Nieminen 1986,

12 Tietä, johon myös Kallio viittaa. Kuitenkin Mestari Kongin opettama Tie ei Niemisen mukaan juurtunut ihmisten elämään. 22 Toivo Koskikallio määritteli Tien Keskustelujen käännöksessä vuodelta 1992 seuraavasti: Tao merkitsee luonnon säännöllistä kulkua. On taivaan Tao, maan Tao ja ihmisen Tao. Koska luomakunnan Tao on muuttumaton ja säännöllinen, tulee ihmisen Taon olla samanlainen. Jos ihmisluonnossa esiintyy hämmennystä ja pahaa, niin se ei kuulu ihmisluontoon, joka on olemukseltaan puhdas. Se on kuin vesi, joka on aina puhdasta, vaikka mudan kanssa tekemisiin jouduttuaan hämmentyy ja käy sameaksi. 23 Koskikallion mukaan Tien voidaan nähdä kolmenlaisena: Taivaan, ihmisen ja maan Tienä. Hän viittaa Tien käsitteestä puhuessaan myös ihmisluontoon, joka on Tien avulla yhteydessä Taivaaseen ja maahan. Ihmisen Tie on yhteneväinen Taivaan Tien kanssa ja sen seurauksena ihminen on luonnostaan puhdas. Koskikallion kuvauksen mukaan ihmisen Tie saa mallinsa Taivaan ja maan Tiestä Konfutselaisuus ja klassikot Huotari ja Seppälä kuvaavat konfutselaisuutta enemmän filosofiaksi kuin uskonnoksi. Heidän mukaansa konfutselaisuudella on kuitenkin uskonnollisia piirteitä, kuten rituaalit ja Taivaaksi nimetty korkeampi auktoriteetti. Opit keskittyivät valtion toiminnan ohjaamiseen ja esimerkit etsittiin menneisyydestä. 25 Xinzhongin mukaan konfutselaisuus terminä on jesuiittojen luoma 1600-luvulla ja sitä käytetään kuvaamaan Mestari Kongin ja hänen opetuslapsiensa luomaa oppikokonaisuutta. Xinzhong kirjoittaa konfutselaisuuden kuitenkin poikkeavan monista muista uskonnoista, koska Mestari Kong ei perustanut konfutselaisuutta vaan pikemminkin toimi vanhan kiinalaisen perinnön vakiinnuttajana oppisuunnaksi. Mestari Kongin opetuksien ja hänen opetuslapsiensa perinnöstä syntynyttä konfutselaisuutta kutsutaan Xinzhongin mukaan kiinaksi myös nimellä ru xue ( 儒学 ) ja ru jia ( 儒家 ). Edellinen tarkoittaa oppineiden oppia, jälkimmäinen oppineiden perinnettä. 26 Ru ( 儒 )-oppineet olivat oppineita, joiden tehtäviin 22 Nieminen 1986, Koskikallio 1992, Vrt. Xinzhong Huotari & Seppälä 2005, Xinzhong 2000,

13 kuului muinoin toimia rituaalitanssijoina, rituaalien suorittajina ja opettajina. Ru-oppineiden tarkkaa historiaa ei tunneta, mutta edellä mainitut tehtävät kuuluivat ainakin jossain vaiheessa heille. He olivat todennäköisesti myös mukana hallinnossa, ja myöhemmin nimityksellä onkin tarkoitettu konfutselaisuuden oppeja välittäneitä henkilöitä. Xinzhong toteaa, että joidenkin tutkijoiden mukaan ru-oppineiden historia voidaan johtaa aina Shang-dynastian aikaan. Tuolloin heidän tehtävänsä oli muuttunut rituaalitanssijoista oppineiksi ja he ansaitsivat elantonsa oppineisuudellaan ja rituaalien tuntemuksellaan. Xinzhongin mukaan merkittävä legalistisen 27 koulukunnan filosofi Han Fei ( eaa.) piti Mestari Kongia merkittävänä ru-oppineena. Mestari Kongin perintö muutti ru-oppineiden aseman konfutselaisten oppien välittäjiksi. 28 Mestari Kong eli Konfutse Mestari Kong eli vuosina eaa. Hän syntyi alempaan aatelistoon tai ritarisäätyyn ja toimi kiertelevänä opettajana. Hänen opetuslapsensa keräsivät hänen opetuksiaan kirjalliseen muotoon. Kongin opetukset eivät kuitenkaan menestyneet hänen elinaikanaan, vaan Huotari ja Seppälä mainitsevat opetuksien säilyneen Mestari Kongin oppilaiden ansiosta. 29 Mestari Kongin aikaan alempi aatelisto toimi muun muassa hallinnossa. Kallio luettelee kuusi taitoa: -- perinnäistapojen ja rituaalien, seremoniamusiikin, jousiammunnan, sotavaunujen ohjastamisen, kirjoittamisen sekä laskennon osaaminen 30, jotka olivat tärkeitä ritarisäätyyn kuuluneille. Ritarisäädyn arvo oli laskenut Kevättä ja syksyä - kaudella ja Kallio kirjoittaa sen sijoittuneen rahvaan ylimmäksi säädyksi. Hallinnossa toiminut ritarisääty oli Mestari Kongin opetuksien kohteena. 31 Keskeisiä Mestari Kongin oppeja ovat Huotarin ja Seppälän mukaan ren ( 仁 ihmisellisyys) ja li ( 礼 rituaalit), joiden avulla ihmisestä voi tulla junzi ( 君子 ) eli herrasmies Yksi konfutselaisuuden kilpailevista koulukunnista. Ks. Xinzhong 2000, Xinzhong 2000, Huotari & Seppälä 2005, Kallio 2014, Kallio 2014, Huotari & Seppälä 2005,

14 Kongfuzi opetti, että ihmisen oli kehitettävä reniä, ihmisellisyyttä, hyväntahtoisuutta, ihmisrakkautta, humanismia. Sitä voidaan oppia esi-isien viisaudesta. Renin ohella toinen keskeinen termi oli li, jonka alkuperäinen merkitys oli rituaalit. Se tuli Kongfuzilla merkitsemään niiden käyttöön kuuluvaa asennetta kunnollisuus, säädyllisyys, itsensä hallinta. Ihmisellisyyttä kunnollisuuden avulla kehittäen ihmisestä voi tulla junzi, gentlemanni. 33 Xinzhong toteaa, että Mestari Kongin elinaikana hallitsijan valta oli heikentynyt ja eri lääninherrat alkoivat taistella vallasta, jolloin elinolot heikkenivät. Mestari Kong näki ongelman olevan hallitsijan käyttämässä vallassa: hallitsija ei johtanut maata hyveellisesti. 34 Xinzhongin mukaan musiikki (yue 乐 ) ja rituaalit (li 礼 ) olivat keinoja, joilla turvataan hyveellinen hallitseminen suorittamalla rituaaleja ja soittamalla musiikkia oikein, jotka auttavat niiden suorittajia pysymään vilpittöminä ja lojaaleina ja asettamaan hyviä esimerkkejä rahvaalle, jotta he tiesivät mikä on oikein ja mikä väärin. 35 Klassikot Kallion mukaan konfutselaisuutta harjoittavat ru-oppineet olivat Sotivien valtioiden kaudella yksi monista koulukunnista, jotka pyrkivät parantamaan asemaansa hallinnon tasolla. He olivat jo Kevättä ja syksyä -kaudella erikoistuneet vanhoihin teksteihin. Qin-dynastian aikana legalistit saivat vahvan aseman dynastian hallinnossa. Michael Nylan toteaa Qin-dynastian ensimmäisen keisarin määränneen vuonna 213 eaa. kirjoja poltettavaksi, koska oppineet kritisoivat hallitsijaa pohjaten kritiikkinsä historiaan. Kirjarovioissa tuhoutui vanhoja kirjoituksia, vaikka Kallion mukaan tapahtumaa onkin liioiteltu, ja hänen mukaansa tämän seurauksena Han-kaudella aloitettiin kirjoituksien kokoaminen kokoelmiksi. 36 Konfutselaisten ru-oppineiden käytössä oli kuusi klassikkoa 37, jotka muodostivat pohjan herrasmieheksi kasvattamiselle. Aluksi klassikoiden materiaalia välitettiin mahdollisesti suullisesti, kirjoitetussa muodossa ne olivat olemassa vain yksittäisinä tekstipätkinä. Kallion mukaan todennäköisesti Sotivien valtioiden kaudella klassikoita kirjoitettiin yhä enemmän muistiin, vaikkakaan ne eivät vielä muodostaneet kokoelmia. 33 Huotari & Seppälä 2005, Xinzhong 2000, Xinzhong 2000, Kallio 2014, ; 219; Nylan 2001, Kallion mukaan Laulujen kirja, Kirjoitusten kirja, Kevättä ja syksyä -annaalit, Riitit, Musiikin kirja ja Muutosten kirja. Kallio 2014,

15 Han-kauden loppupuolella kuudesta klassikosta jätettiin pois Musiikin kirja, jolloin muodostui viisi klassikkoa. Näiden rinnalle lisättiin myöhemmin myös muun muassa kommentaareja, mutta viisi klassikkoa kuitenkin säilyttivät keskeisen asemansa luvulle, uuskonfutselaisuuteen saakka. Kallion mukaan Mestari Kong todennäköisesti käytti suullista perimätietoa ja tekstipätkiä kokoelmista. 38 Hän lainaa Shiji-teokseen tallennetun Mestari Kongin kuvauksen kuudesta klassikosta: Jokainen kuudesta klassikosta on yhtä hyvä hallitsemisen opas. Riitit neuvoo ihmisten pitämistä kurissa, Musiikin kirja neuvoo sopusoinnun aikaansaamisessa, Kirjoitusten kirja opettaa menneistä tapahtumista, Laulujen kirja neuvoo ajatusten ilmaisemisessa, Muutosten kirja opettaa henkien vaikutuksesta ja Kevättä ja syksyä opettaa oikeellisuutta Tutkimusmetodi ja aiempi tutkimus Tässä tutkimuksessa metodina käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Sisällönanalyysin avulla tutkitaan tarkkaan rajattua aineistoa luokittelemalla, teemoittelemalla tai tyypittelemällä. Lopuksi tarkastellaan, minkälaisia kokonaisuuksia aineistosta muodostui ja niiden avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä aineistosta. Tässä tutkimuksessa aineisto on aluksi teemoitettu edellä mainitun Zhonghun jaottelun mukaan. Aineistosta eli Jyrki Kallion laitoksen kiinankielisestä alkutekstistä on poimittu kaikki jakeet, joissa esiintyy 道 -merkki. Jakeet joissa 道 on suluissa kiinankielisessä alkutekstissä, on jätetty analyysin ulkopuolelle. Myös jakeet, jotka eivät liity tutkimuskysymyksiin, mutta sisältävät merkin dao, on jätetty analyysin ulkopuolelle. Zhonghun kolme teemaa on edelleen jaettu alateemoihin. Ne on muodostettu ryhmittelemällä pääteemoihin Tien löytäminen, seuraaminen ja seuraamisen vaikutukset liittyvät dao-merkin sisältävät jakeet sisällöllisesti saman tyyppisiin kokonaisuuksiin. Tällaisia aineistosta nousevia kokonaisuuksia ovat esimerkiksi Tien löytämisessä kuuliaisuus ja hyveellisyys. Sisällönanalyysissa tällaista menettelyä kutsutaan tyypittelyksi. Näin tutkimus on induktiivista: yksittäisistä jakeista pyritään luomaan isompia kokonaisuuksia ja yleistyksiä. Yhden tutkimustehtävän tavoitteena on selvittää mihin Tie Keskusteluissa liitetään. Tämä voidaan toteuttaa teemoittelun avulla, jolloin ai- 38 Kallio 2014, Kallio 2014,

16 neistosta saadaan esille Tiehen liittyviä käsitteitä. Tematisoinnin jälkeen jakeiden analyysi ja tutkijan tulkinta liitetään aiempaan tutkimukseen. Analyysi saa vaikutteita teoriaohjaavasta analyysista. Tuomin ja Sarajärven mukaan teoriaohjaava analyysi ei pyri testaamaan teoriaa, vaan kysymys on teorian tai tämän tutkimuksen kohdalla aiempien tutkimusten ja tutkijoiden huomioiden hyödyntämisestä jakeita analysoitaessa. Tutkimukset luovat uusia näkökulmia jakeiden tekstiin, mutta teksteillä ei pyritä testaamaan itse teorioita tai tutkimusten laatua. Myös itse tutkimuksessa käytetty jaottelu on osa teoriaohjaavan analyysin tapaa toteuttaa tutkimus. 40 Aiempi tutkimus Aiempaa tutkimusta aiheesta on tehnyt Kiinan ja vertailevan filosofian tutkija Bryan W. Van Norden (2010) artikkelissa The Dao of Kongzi, jossa hän käsittelee Keskustelujen keskeisinä pidettyjä jakeita IV.15 ja XII.3. Näiden jakeiden on hänen mukaansa nähty selittävän koko Keskustelujen ydinsanoman. Hän nostaa keskeisiksi ongelmakohdiksi muun muassa jakeiden mahdollisen myöhäisen syntyajankohdan ja Mestari Kongin tavan selittää maailmaa ja tapahtumia monimutkaisesti yksinkertaisen sijasta. 41 Artikkeli on merkittävä tämän tutkimuksen kannalta, koska jae IV.15 on osana analyysia. Konfutselaisuuden tutkija Yan Zhonghu (2009) artikkelissaan Ultimate Reality in Confucianism käsittelee Keskusteluissa esiintyviä termejä taivas (tian), henki (shen), tie (dao) ja tietäjä/esimerkillinen henkilö (shengren). Näiden avulla hän tarkastelee konfutselaisuuden yliluonnollista puolta Keskusteluissa esiintyvien mainintojen pohjalta. 42 Zhonghun mukaan Tiellä on metafyysinen ulottuvuus, mutta Konfutse painottaa Tien toteutuvan ihmisten välisen toiminnan, kuten perhesuhteiden opettelun, kautta. Zhonghu mainitsee jakeen I.2 Tien löytämisestä, jossa Mestari Kongin oppilas Youzi kuvaa Tien vaativan hyvän pohjan, jonka oikeat perhesuhteet antavat. Hyvien juurien avulla ihmisellä on mahdollista lähteä seuraamaan Tietä. Esimerkkinä Tien seuraamisesta Zhonghu nostaa esille jakeen I.12, jossa Youzi kuvaa rituaalien tärkeyttä Tien 40 Valli & Aaltola 2001; Tuomi & Sarajärvi 2009, Van Norden Zhonghu

17 seuraamisen kannalta. Tien seuraaminen ei ole vain yhden ihmisen tehtävä, vaan se koskee kaikkia. Tie on olemassa, mutta ihmisten täytyy seurata sitä. Kärsimys on seurausta Tien kadottamisesta. Zhonghun mukaan Konfutse ajatteli Tien seuraamisen olevan elämän tärkein päämäärä, joka voidaan löytää ihmisten välisen toiminnan kautta. 43 Zhonghun artikkeli tuo lisää näkökulmia myös tässä tutkimuksessa käsiteltäviin jakeisiin I.2 ja I.12. Kiinalaisen filosofian ja uskontotieteen tutkija Yao Xinzhong (2012) artikkelissaan The Way, Virtue, And Practical Skills In The Analects kirjoittaa Tien erilaisista diskursseista ja Tie hyve Taivas-yhteydestä. Hän käsittelee näiden kolmen käsitteen yhteyttä toisiinsa. Hän nostaa esille Chung-ying Chengin käsityksen, jonka mukaan Tie voidaan jakaa kahteen osaan: universaaliin Tiehen ja henkilökohtaiseen Tiehen. Mestari Kong halusi Xinzhongin mukaan pitää Tien osana ihmisten arkea tekemättä eroa universaalin ja henkilökohtaisen välillä. Xinzhong mainitsee myös Tien moninaisuuden Keskusteluissa; puhutaan esimerkiksi isän Tiestä. Nämä erilaiset Tiet ovat kuitenkin yhtä universaalin Tien kanssa, vaikka eri ihmiset ilmentävät niitä eri tavoin. Xinzhongin mukaan Mestari Kong pyrki opettamaan ihmisille Tien seuraamisen tärkeyttä ja sen muuttumattomuutta. Tie ei muuta ihmisessä mitään, vaan ihmisen tulee elää hyveellistä elämää, joka Xinzhongin mukaan tarkoittaa elämää, jossa ymmärretään Tien vaatimukset. 44 Xinzhong tiivistää Tien, hyveen ja taivaan kehämäisen yhteyden: --hyve suurentaa Tien, hyve kasvaa Tien tavoittelemisesta, ja Tien sekä hyveen alku on taivaasta, joka tuottaa Tien sekä hyveen. 45 Kirjassaan An Introduction to Confucianism Xinzhong tekee jaon kolmeen erilaiseen Tiehen: Taivaan Tiehen, ihmisten Tiehen ja harmonian Tiehen. Hänen mukaansa Taivas on ylin auktoriteetti konfutselaisuudessa. Taivas valvoo ihmisten toimintaa ja tuomitsee heidän tekonsa sekä oikeuttaa dynastioiden vallan. 46 Xinzhongin artikkeli ja kirja käsittelevät Tietä laajasti ja ne antavat lisää tietämystä Tie-käsitteen ymmärtämiseen. Artikkelissa hän keskittyi Keskusteluihin, mutta kirjassa hän käsittelee Tietä 43 Zhonghu 2009, Xinzhong 2012, Xinzhong 2012, Xinzhong 2000,

18 koko konfutselaisuudessa, jolloin kirja tarjoaa laajempaa kontekstia jakeiden analyysiin ja artikkeli detaljitietoa. Kiinalaiseen filosofiaan erikoistunut Leo K. C. Cheung artikkelissaan The Unification of Dao and Ren in the Analects esittää, että Tie ja kunniallisuus 47 (ren 仁 ) liittyvät Keskusteluissa vahvasti yhteen. Sanoilla on kuitenkin eroja, joita Cheung pyrkii artikkelissaan selkiyttämään. Hän jakaa kunniallisuuden kahtia: yksittäiseen ja maailmalliseen kunniallisuuteen. Tie-merkin käytön hän jakaa viiteen merkitykseen. Hän mainitsee myös sen käytön verbinä ja substantiivina. Mekitykset ovat: dao ihmiskunnan ylimpänä arvona, oikean herrasmiehen tie, ideaalisen hallinnon tie, erilaisten henkilöiden ja käsitteiden tie sekä viidenneksi termit, jotka viittaavat polkuun tai tiehen kirjaimellisessa merkityksessä. Viimeiseksi mainittua kategoriaa hän ei käsittele artikkelissaan tarkemmin. Cheungin mukaan Tien eri kategoriat ilmoittavat sen, mitä Tietä tulee seurata: Toisen ryhmän herrasmiehen dao voidaan määritellä: se mitä herrasmiehen tulee seurata. 48 Cheung käsittelee Tien ja kunniallisuuden yhteyttä, jotka tulevat esille tässä tutkimuksessa analysoitavissa jakeissa. 2. Tien löytäminen Tässä luvussa tarkastellut jakeet on jaoteltu neljään eri teemaan, joista ensimmäisessä käsitellään ihmisen valintaa Tien seuraamisessa. Toisessa teemakokonaisuudessa käsitellään hyveellisen elämän, kunniallisuuden ja kuuden taidon merkitystä herrasmiehelle ja hyveen yhteyttä Tien seuraamisen tavoitteluun. Kolmanneksi tarkastellaan menneiden kuninkaiden Tietä, joka antaa esimerkin Tien seuraamiseen ja jota Mestari Kong opettaa. Neljännessä teemassa käsitellään kuuliaisuuden merkitystä osana Tien juurien kasvattamista ja ihmissuhteiden vaikutusta Tien löytämiseen. 47 Kallion käännös merkille 仁. Kallio 2014, Cheung 2004,

19 2.1 Valinta seurata Tietä Zizhang kysyi, mitä Tietä tulee kulkea tullakseen mallikkaaksi mieheksi. Mestari vastasi: Ei tule tallata muiden polkuja eikä varsinkaan astua sisälle muiden kamareihin 49. (XI.20) Opetuslapsi Zizhang kysyi Mestari Kongilta oikean Tien seuraamisesta. Mestari Kong vastasi hänelle, että muiden polut ja muiden kamarit olivat väärä valinta. Niiden kautta ei voi tulla mallikkaaksi mieheksi (herrasmieheksi). Kallio toteaa jakeen korostavan mallikkaan miehen itsenäisyyttä ja integriteettiä ja jatkaa: Useissa muissa lähteissä tulkitaan: Se, että ei seuraa muiden jälkiä (eli opetusta), ei ainakaan auta pääsemään sisälle (Mestarin) kamariin. Kallio määrittelee jälkien seuraamisen opetuksen seuraamiseksi, jolloin jae korostaa mallikkaan miehen valintaa seurata muiden opetusta ja lupaa astua sisään toisten kamariin. Ilmeisestikin Mestari varoittaa myös muiden opettajien opetuksien seuraamisesta. 50 Tekstissä luodaan kuvaa Mestari Kongin Tien ja opetuksien tärkeydestä, joiden seuraaminen ja noudattaminen on kuitenkin ihmisen valinta. Mestari puhuu negaation kautta kertoen, ettei ainakaan muiden polkujen seuraamisella pääse mallikkaaksi mieheksi. Ihmiset eivät kuitenkaan aina seuranneet Tietä. Tätä Mestari Kong vertasi muualta kuin ovesta kulkemiseen: Mestari sanoi: Kuka pystyy kulkemaan ulos muualta kuin ovesta? Miksi kukaan ei kulje tätä opettamaani Tietä? (VI.17) Jakeessa Mestari Kong ihmettelee ihmisten tekemää valintaa olla seuraamatta hänen opettamaansa Tietä. Hän kiinnittää huomion valinnan yksinkertaisuuteen, mitä hän pitää helppona: ei ole kuin ovi, josta voi kulkea ulos. Jakeessa ei puhuta valinnasta, mutta voidaan kuitenkin olettaa, että Mestarilla oli opetuslapsia, jotka noudattivat hänen opetuksiaan. Heidän voidaan olettaa valinneen Mestarin Tien seuraamisen. Vaihtoehtona on myös tulkinta, jonka mukaan kukaan ei löydä tämän opettamalle Tielle, jota myös jakeen vahva sanavalinta miksi kukaan ei kulje tukee. Tien seuraaminen oli Mestari Kongista kuitenkin yhtä yksinkertaista kuin ovesta käveleminen, koska onhan seinän kautta kulkeminen haastavampaa. Jakeen teksti luo kuvan, jonka mukaan ihmiset valitsevat toisin kuin Mestari toivoisi: ihmiset eivät valitse hänen opettamaansa Tietä, 49 Kallio mainitsee alkutekstissä olevan ilmaisun merkityksen olevan tuntematon, mutta hänen mukaansa kyse on pikemminkin tungettelevuudesta. Kallio 2014, Kallio 2014, 180. Sulut ovat osa sitaattia. 18

20 joka on kuin ovesta kulkemista. Mestarin opettama Tie tarjoaa helpomman reitin, mutta ihmiset silti valitsevat toisin. Tien seuraaminen on herrasmiehen tärkein tehtävä: Mestari sanoi: Herrasmies tuumikoon Tien eikä elantonsa turvaamista. Sitä, joka käy kyntämään, seuraa joskus nälkä. Sitä, joka käy opintielle, seuraa joskus palkka. Silti herrasmies kantaa huolta Tiestä eikä köyhyydestä. (XV.32) Ihmiset voivat valita monta eri tapaa elää, kuten jakeen esimerkit maanviljelyksestä, oppimisesta ja Tien seuraamisesta. Tien seuraaminen menee Mestari Kongin mukaan jopa elämiseen vaadittavien asioiden, kuten rahan ja ruoan, edelle. Kuitenkin oppimisesta annetaan jakeessa paljon positiivisempi kuva kuin maanviljelyksestä. Siitä huolimatta ihminen saattaa kärsiä nälästä. On myös tärkeää huomata, että Mestari Kong puhuttelee jakeessa herrasmiestä, jolla tarkoitetaan ritariluokan jäsentä. 51 Kehotus Tien seuraamiseen on siis suunnattu yhteiskuntaluokalle, joka toimi hallinnossa. Sen tuli tavoitella tärkeintä eli Tien seuraamista. Tien löytäminen vaati Mestari Kongin mukaan muutosta: Mestari sanoi: Jos Qi-valtio muuttuisi vähänkin, se pääsisi Lu-valtion rinnalle. Jos Lu muuttuisi vähänkin, se pääsisi Tielle. (VI. 24) Qi-valtiolta vaadittiin Mestarin mukaan vain vähän muutosta, jotta se saavuttaisi hänen kotivaltionsa, Lu-valtion, tason. Lu-valtiolta taas vaadittiin vain hiukan muutosta, jotta se saavuttaisi Tien. Tämän perusteella Qi-valtiolla on enemmän tarvetta muutokseen kuin Lu-valtiolla, koska sen täytyy ensiksi saavuttaa Lu-valtion taso. Jakeessa Mestari Kong puhuu muutoksesta, jonka avulla valtio saattaa saavuttaa Tien tai päästä lähemmäksi Tietä. Mestari oli vieraillut Van Nordenin mukaan Qi-valtiossa vuoden 500 eaa. lopussa, joten hänen voidaan olettaa tienneen valtioiden tilanteen. 52 Koskikallio käyttää käännöksessään ilmaisua yhdellä muutoksella. Toisin sanoen Qi-valtion tulisi tehdä kaksi muutosta saavuttaakseen Tien, ja Lu-valtion yksi. 53 Käsitettä muutos ei kuitenkaan selitetä jakeessa, se vain ilmaistaan merkillä 变 (muuttua, muuttaa). Zixian mukaan opiskeleminen oli reitti saavuttaa Tie: Zixia sanoi: Käsityöläiset istuvat verstaissaan tullakseen omalla alallaan taitaviksi, herrasmies opiskelee saavuttaakseen valitsemansa Tien. (XIX.7) 51 Kallio 2014, Van Norden 2002, Koskikallio 1958,

21 Zixia vertasi opiskelemista käsityöläisiin, jotka pyrkivät hiomaan taitojaan ammatissaan. Herrasmiehen tehtävä oli opiskella saavuttaakseen Tien. Tekstikohdassa Zixia asettaa vastakkain kaksi taitojen kehittämistapaa: käsityön ja opiskelemisen. Kummassakin on tavoitteena kehittää taitojaan, jotta niitä voi hyödyntää myöhemmin käytännössä. Käsityöläiselle taidot ovat osa hänen elantoaan ja ammattiaan, joten ilmeisesti Zixia piti opiskelun kautta saavutettuja taitoja herrasmiehen keskeisenä osaamisena. Opiskeleminen ei pelkästään kerryttänyt tietoa, vaan Zixian mukaan myös auttoi saavuttamaan Tien. Hän käyttää ilmaisua valitsemansa, joka viittaa herrasmiehen mahdollisuuteen valita Tie. Ilmaus on mahdollista tulkita siten, että on olemassa monta eri Tietä, joista herrasmies valitsee ja ikään kuin luo oman polkunsa Tielle. Tiivistäen teksti luo kuvan Tiestä, jonka herrasmies valitsee ja hän voi saavuttaa sen opiskelun kautta. Koskikallio puhuu tekstikohdan käännöksessään täydellisyydestä: Tse-hsia lausui: Eri käsitöiden harjoittajat opiskelevat työpajoissa tullakseen ammatissaan täydellisiksi. Jalo mies opiskelee, jotta saavuttaisi totuuden täydellisyyden. 54 Koskikallion käännöksessä käsityöläinen sekä herrasmies pyrkivät täydellisyyteen. Kallion käännöksessä käsityöläinen pyrkii taitavaksi, mutta Koskikalliolla hän pyrkii täydellisyyteen. Samoin on herrasmiehen pyrittävä Koskikallion käännöksen mukaan totuuden täydellisyyteen, joka viittaa todennäköisesti Tien saavuttamiseen. Koskikallion käännöksessä herrasmiehellä ei kerrota olevan valintaa Tien seuraamisessa. Mestarin mukaan jotkut valitsivat erakkona elämisen saavuttaakseen Tien: Mestari Kong sanoi: Joistakuista kerrotaan, että nähdessään jotakin mallikelpoista he tavoittelevat sitä, kuin pelkäisivät sen karkaavan, ja nähdessään jotakin kelvotonta he kavahtavat sitä kuin kiehuvan veden kosketusta. Olen paitsi kuullut sellaista puhuttavan, myös nähnyt sellaisia miehiä. Toisista kerrotaan, että he asuvat erakkoina löytääkseen tavoitteensa ja seuraavat oikeamielisyyttä saavuttaakseen Tien. Olen kuullut sellaista puhuttavan mutta en ole koskaan nähnyt yhtään heistä. (XVI.11) Jae alkaa Mestari Kongin kuvauksella ihmisestä, joka pyrkii mallikelpoisuuteen ja välttämään kelvotonta. Mestari kertoo, että on tavannut tällaisia miehiä ja myös kuullut heistä. Tämän perusteella voidaan olettaa, että oli monia, jotka pyrkivät hyveellisyyteen yhteiskunnassa, jossa Mestari eli. Hän jatkaa kertomalla ihmisistä, jotka lähtevät 54 Koskikallio 1958,

22 erakoiksi. Erakkona eläminen on Kongin mukaan aina ihmisen oma valinta, joten he ovat valinneet tämän elämäntavan saavuttaakseen Tien. Mestari Kong jatkaa kertomalla erakkoina elävien seuraavan oikeamielisyyttä. Kallio on kääntänyt merkin 義 (pinyin: yi) tarkoittamaan oikeamielisyyttä ja oikeellisuutta. Hän perustelee käännöksensä: Olen valinnut käännökseni oikeellinen perinteisen kiinalaisen selityksen pohjalta, jonka mukaan toimimista niin kuin pitää kutsutaan oikeellisuudeksi ja jatkaa: Ihmisen ominaisuudesta puhuttaessa eli pysyvän käsitteen attribuuttisena muotona käytän käännöstä oikeamielisyys. 55 Kallion käännöksen pohjalta oikeamielisyyttä seuraava erakko toimii siis niin kuin pitää. Tämä jättää arvailujen varaan sen, mitä Mestari Kong jakeessa tarkoittaa oikeamielisyydellä. Erakkoina eläviä Mestari ei ollut koskaan tavannut, mutta hän oli kuitenkin kuullut heistä, jolloin voidaan olettaa, etteivät erakkoina Tietä tavoittelevat olleet kovinkaan yleisiä yhteiskunnassa. Kallio kirjoittaa juuri tarkastellun jakeen viittaavaan järjestyksessä seuraavaan jakeeseen (XVI.12) ja olettaa niiden mahdollisesti kuuluneen joskus yhteen. Jälkimmäisessä jakeessa kerrotaan Mestari Kongin aikaan eläneestä Qin herttua Jingistä sekä hänen valtaneuvoksinaan toimineista Boyistä ja Shuqista. Jakeessa kerrotaan, ettei kansa ollut ylistänyt Jingiä tämän kuoltua, mutta Boyi ja Shuqi olivat saaneet kuolemansa jälkeen kansan suosion. Jakeessa korostetaan Jingin suurta sotajoukkoa ja mainitaan Boyin ja Shuqin kuolleen nälkään, mahdollisesti erakkoelämää viettäneinä. Tällöin he saattoivat olla taolaisia. Näin ainakin Kallio tulkitsee kirjoittaessaan jakeesta XVI.11: Brooks ja Brooks sekä Slingerland arvelevat, että tässä arvostellaan taolaisia, jotka turvautuivat mietiskelyyn ja itsetutkiskeluun. 56 Xinzhong kirjoittaa daolaisuuden ja konfutselaisuuden olevan perinteisiä kiinalaisia oppisuuntia, jotka ovat kilpailleet keskenään. Kuitenkin hänen mukaansa kummassakin on perimmäisenä tavoitteena Taivaan ja ihmiskunnan harmonia. Oppisuunnat myös lainasivat toisiltaan, mikä näkyi myöhemmin erityisesti uuskonfutselaisuudessa Kallio 2014, Kallio 2014, ; Xinzhong 2000,