VAASAN HALLINTO-OIKEUS. VIITE Diaarinumeronne 00535/10/5201

Transkriptio

1 VAASAN HALLINTO-OIKEUS 1 VIITE Diaarinumeronne 00535/10/5201 ASIA Täydennys ja vastaselitys (Venäjä Saksa merenalaisen maakaasuputken rakentamiseksi Suomen talousvyöhykkeellä annetusta luvasta ja luvasta töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 4/2010/4 Dnro ESAVI/28/04.09/2010) VALITTAJAT PROSESSIOSOITE Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry., Helsinki SA Eestimaa Looduse Fond (Estonian Fund for Nature Foundation), Viro MTÜ Eesti Looduseuurijate Selts (Estonian Naturalists' Society), Viro MTÜ Eesti Roheline Liikumine (Estonian Green Movement-FoE), Viro MTÜ Pärandkoosluste Kaitse Ühing (Estonian Seminatural Community Conservation Association), Viro MTÜ Eesti Üliõpilaste Keskkonnakaitse Ühing "Sorex" (Estonian Student Society for Environmental Protection Sorex), Viro MTÜ Nõmme Tee Selts (Nõmme Road Society), Viro MTÜ Tartu Üliõpilaste Looduskaitsering (Tartu Student Nature Protection Circle), Viro MTÜ Läänerannik (NGO West Coastland), Viro Luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri c/o Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu HELSINKI Puhelin (09) GSM Faksi (09) Sähköposti tapani.veistola@sll.fi

2 TÄYDENNYS VALITUSOIKEUDESTA 2 VASTASELITYS Järjestöt ovat suomalaisia ja virolaisia ympäristöjärjestöjä. Putkihanke sijaitsee Suomen puolella Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin toimialueella. Hankkeen välilliset vaikutukset kohdistuvat muun muassa veden laadun kautta myös virolaisten järjestöjen toimialueelle. Uudenmaan ympäristönsuojelupiirillä on vakiintunut valitusoikeus Suomen vesilain järjestelmässä. Vastaavasti Viron luonnonsäätiöllä on katsottu olevan valitusoikeus ammusten räjäytyksen vesiluvassa. Kunkin järjestön tarkempi selvitys valitusoikeudesta on liitteenä 1. Lisäksi Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin yhdistysrekisteriote on liitteenä 2. 1 Yleistä Valitus ei kohdistunut ensisijaisesti Nord Stream -yhtiön lupahakemukseen tai sitä varten tehtyyn ympäristövaikutusten arviointiin vaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen. Siinä mielessä valittaneilla organisaatioilla ei ole perusteltua syytä käsitellä tässä kaikkia niitä Nord Streamin esittämiä teknisiä yksityiskohtia tai vastaavia seikkoja, joita sen antamassa selityksessä esitetään. Tämä kirjoitus ei siksi pyri osoittamaan kaikkia puutteita Nord Streamin vastineessa vaan valituksen alaisessa päätöksessä. Varaamme mahdollisuuden palata näihin yksityiskohtiin myöhemmin, mutta nyt on kiireellisintä käsitellä töidenaloittamisluvan kannalta keskeiset asiat. Jos Etelä-Suomen aluehallintovirasto antaa oman selityksensä asiaan, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja muut valittajat katsovat, että valittajilla pitäisi olla mahdollisuus varsinaiseen vastaselitykseen heti kun selitys on tullut Vaasan hallinto-oikeuteen. Valittajien mielestä Nord Streamin selityksessä ei ole esitetty sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat päätöksen olevan lain mukainen. Päätöksessä ja sen tekoprosessissa on vakavia puutteita, joiden vuoksi päätös on lain vastainen. Näitä asioita eivät päätöksen jälkeen tehdyt selitykset enää auta. 2 Lupa aloittaa työt ennen päätöksen lain voimaisuutta Töiden aloittaminen voi tuottaa huomattavaa haittaa. Mikäli myöhemmin todetaan, että esimerkiksi anodinen suojaus on riittämätön, sen korjaaminen myöhemmin saattaa olla joko mahdotonta tai teknisesti hyvin vaikeata. Lisäksi se voi aiheuttaa moninkertaisen määrän sedimenttien leviämistä putken laskuun verrattuna. Vastaavasti puutteellisen sedimenttien vapautumisen määrän arviointi, sedimenttejä levittävien virtausten virheellinen arviointi ja mahdollinen tynnyreistä vapautuvien haitallisten aineiden joutuminen mereen saattavat johtaa oleellisiin haittoihin. Sedimenttien leviämisen aiheuttamia haittoja ei voida palauttaa entiselleen siinä tapauksessa, että niitä koskevia ehtoja muutetaan. On todennäköistä, että sedimenteistä vapautuu enemmän haitallisia aineita kuin mitä

3 selvityksissä on todettu. Lisäksi meren pohjan virtaukset on arvioitu liian alhaisiksi käyttämällä sellaisia menetelmiä, jotka eivät sovellu paikallisiin olosuhteisiin. Käytetty mallinnus oli huonoin käytettävissä olleista vaihtoehdoista. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jättänyt myös hallintolain vastaisesti perustelematta päätöstään riittävästi. Hallintolain mukaan päätöksessä pitää esittää kaikki siihen vaikuttaneet seikat. Päätöksessä ei ole lainkaan esitetty, voidaanko tilanne voidaan palauttaa ennalleen, jos ehtoja muutetaan tai lupa evätään eikä myöskään arviota siihen, että haitat olisivat niin vähäisiä, ettei niitä tarvitse tässä mielessä huomioida. Yleisen varovaisuusperiaatteen mukaisesti Etelä-Suomen aluehallintoviraston olisi tullut arvioida tarkemmin mereen vapautuvien myrkkyjen määrää ja leviämistä. Koska uusia selvityksiä on julkaistu vielä vuoden 2010 alussa, tällaista harkintaa ei ole voitu tehdä ennen luvan myöntämistä. Tämän harkinnan puuttumisen vuoksi töiden aloittamislupa on yleisen varovaisuusperiaatteen vastainen. 3 Lupaa koskevat asiat 3.1 Vertailu muihin lupiin Nord Stream vertaa lupapäätöstä muihin päätöksiin. Etelä-Suomen ympäristölupavirasto ei ole perustellut päätöstään vertailulla eikä niin tarvitse tehdäkään. Joidenkin aineiden osalta, esimerkiksi elohopean kohdalla, pitoisuudet Itämeren vedessä ylittävät jo nyt hyväksyttävät pitoisuudet. Se näkyy muun muassa kalojen syöntirajoituksina (EVIRA). Muiden toimijoiden päästöillä ei siksi ole merkitystä arvioitaessa sedimenteistä vapautuvien haitta-aineiden määrä tai haitallisuutta. Paljon enemmän on merkitystä sillä, että Nord Streamin käyttämä keskiarvomenetelmä antaa aivan liian alhaiset arvot pitoisuuksille. Erityisesti Kymijoen suiston eteläpuolella pitäisi käyttää gradienttimenetelmää arvioitaessa sedimenttien haitallisia aineita. 3.2 Vesilain mukainen intressivertailu Nord Stream ei ole vastauksessaan osoittanut muita merkittäviä hyötyjä kuin taloudellinen hyöty. Maakaasun käyttö uusiutuviin energialähteisiin siirtymäkauden ajan ei edellytä kaasuputken laskua Itämereen. Putken haittana on pidettävä myös sitä, että sen taloudellisuuden varmistamiseksi tällaista siirtymäkautta tulee venyttää paljon pidemmälle kuin siinä tapauksessa, että putkea ei rakenneta. Pidentyvä siirtymäkausi taas puolestaan hidastaa aitojen uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Itämeren ekosysteemin arvo heikkenee oleellisesti kaikkien kuormitustekijöiden yhteisvaikutuksesta. Sellaisten haitat ovat myös taloudellisesti suuremmat kuin mitä kaasuputken taloudellinen hyöty. Kaasuputkesta ei ole välittömiä hyötyjä ympäristölle, mutta sillä on selkeitä haittoja. Niinpä Nord Streaminkin myöntämät vähäiset haitat ovat hyötyjä isommat. 3

4 4 3.3 Hallintolain vastaisuus Lupapäätöksessä ei ole lueteltu kaikkia seikkoja ja selvityksiä, jotka ovat vaikuttaneet päätöksentekoon, eikä päätöstä ole perusteltu riittävästi. Erityisesti ongelmana ovat ne kohdat, joista yvan ja lupaprosessin aikana on esitetty todisteita siitä, että Nord Streamin antamat arvot eivät ole tieteellisen tarkastelun kestäviä tai ne ovat kiistanalaisia. Tärkein näistä kohdista on sedimenttien haitallisuuden puutteellinen selvittäminen ja niiden leviämisen virheellinen arviointi. Asiaa selvitetään liitteessä 3. Vastineessaan Nord Stream toteaa, että hakemuksen täydentäminen kuulemisen jälkeen on normaali menettely. Mikäli näin tehdään, päätöksessä pitää näkyä perusteluosassa, onko täydennys riittävä, miten se on vaikuttanut päätöksentekoon ja miksei osallisille ole annettu mahdollisuutta täydentää omia näkökohtiaan tasapuolisuuden vuoksi. Perusteluissa olisi tullut myös esittää, miksi puutteelliset yva-arvioinnit olisivat olleet riittävät. Vaikka Uudenmaan ympäristökeskus on todennut, että yva-selostus on olennaisilta osin riittävä, olisi päätöksen perusteluissa pitänyt näkyä myös ne osat, jotka eivät olleet riittäviä, ja perustelu miksi niitä ei pidetty olennaisina. Valituksessa ei tässä kohdassa tarkoiteta vain YVA-lain 17 :n soveltamista vaan myös hallintolain 45 :ää. Jos puutteellista selvitystä pidetään riittävänä, se pitää perustella perusteluissa. Sellainen seikka voisi olla esimerkiksi arvio siitä, että puutteelliset osat eivät sisällä riskejä ympäristön pilaantumisesta. Tällä hetkellä valituksessa ei voida esittää perusteluita sille, miksi selvityksiä ei pitäisi hyväksyä, kun ei tiedetä hyväksymisen perusteita. Viimeiset selvitykset on toimitettu lupaviranomaiselle niin myöhään, että niiden sisältöä ei ole voitu perusteellisesti arvioida ennen päätöksentekoa. Vaikka lisäselvityksiä on vaadittu, niitä ei ole otettu riittävästi huomioon. Mikäli perusteluissa ei esitetä syitä tällaiseen menettelyyn, voidaan olettaa varsinaisen lupapäätöksen faktisesti syntyneen jopa ennen lisäselvitysten toimittamista. Lisäselvitykset ovat silloin olleet joko tarpeettomia tai niitä on pyydetty vain muodon vuoksi. Esimerkkinä lisäselvityksestä on seuraava: Varsinaisessa yva-selostuksessa mainitaan meren pohjasta löytyneistä tynnyreistä näin: "...reitin C14 varrelta löydettiin 34 tynnyriä ja reitin C16 varrelta 27 tynnyriä". Sitä vastoin tammikuussa 2010 päivätyssä dokumentissa: "Riskiarviointi tynnyrien rikkoontumisen vaikutuksesta" todetaan: "Suomen talousvyöhykkeellä on kaasuputkien asennuskäytävillä sekä ankkurointikäytävällä havaittu yhteensä noin 580 tynnyriä tai muuta astiaa."

5 5 Perusteluissa olisi mainita ne seikat, joiden vuoksi tätä uutta tietoa ei ole tarvinnut huomioida lupaehdoissa. Nord Stream on lausunnossaan (kohta viimeinen lause) painottanut, että selvitykset ovat vesilain puitteissa riittäviä. Valitusta ei kuitenkaan tehty pelkästään selvitysten riittämättömyyden vuoksi vaan myös siksi, että viranomaisten olisi pitänyt perustella, miten vaikutukset oli arvioitu siltä osin, kun selvitykset ovat vajavaiset. Koska asianosaisille ei ole annettu mahdollisuutta kertoa mielipidettään liian myöhään tulleista selvityksistä, perustelut niiden osalta ovat sitäkin tärkeämmät. Vastaava puutteellinen selvitys on sedimenttien haitta-ainepitoisuuden arviointi ja sekä käytetyt leviämislaskelmat (liite 3). Perusteluissa olisi tullut kertoa ne seikat, miksi avomeriolosuhteissa käytettyjä virtauslaskelmia on voitu käyttää aivan toisenlaisissa olosuhteissa validoimatta menetelmää ja miksi selkeästi virheellistä sedimenttien haitallisuuden arviointimenetelmää on voitu käyttää. Nord Stream ei ole esittänyt menetelmiä, joilla se on arvioinut anodien riittävyyttä. Selityksessään se väittää, että anodimassa on keskimäärin nelikertainen vaadittuun. Suunniteltu putki on kuitenkin pohjoisemmassa kuin aikaisemmat pitkät meren pohjaan lasketut kaasuputket. Geomagneettiset virrat ovat voimakkaampia pohjois- ja etelänavan lähellä kuin lähempänä päiväntasaajaa (vrt. revontulien näkyvyysalue; ne ovat samojen virtojen ohjaamia). Päätöksen perusteluissa ei lainkaan esitetä niitä seikkoja, joiden mukaan anodien massa olisi riittävä. On todennäköisestä, että anodien massa minimoidaan taloudellisista syistä, joten niiden riittävyys on arvioitava puolueettomasti. 3.4 Hylkeet Kohdassa Nord Stream toteaa, ettei se voi käyttää julkaisematonta aineistoa vaan se luottaa julkaistuun aineistoon. Ympäristövaikutusten arviointia varten on kuitenkin tehtävä riittävät tutkimukset, mikäli julkaistu aineisto ei ole riittävää tai se on vanhaa. Tässä tapauksessa Nord Stream on laiminlyönyt uudet tutkimukset Suomenlahden keskiosissa. Vanhat tutkimukset on nimittäin tehty pääosin rantojen lähellä, joten ne eivät voi antaa tietoa siitä, mitä hylkeet tekevät keskemmällä merta. Rantojen lähellä esiintyy paljon vähemmän syviä kohtia, joten hylkeet eivät ole voineet sukeltaa syvemmälle. Nyt tehdyt, toistaiseksi julkistamattomat tutkimukset ovat ensimmäiset laajemmat tutkimukset, joissa seurataan hylkeiden käyttäytymistä avomerellä ja syvillä kohdilla. Jos julkistamattomat tutkimukset eivät kelpaa, hakijan olisi itse pitänyt tehdä riittävät selvitykset.

6 6 3.5 Laki vesienhoidon järjestämisestä Nord Stream toteaa, että Suomen talousvyöhykkeellä ei sovelleta lakia vesienhoidon järjestämisestä. Toteamus on sikäli aiheeton, että Nord Stream ei kykene estämään haitallisten vaikutusten leviämistä sellaisille alueille, joilla lakia sovelletaan. Mikäli on olemassa riski haitallisten vaikutusten ulottumisesta lain soveltamisalueelle, sen vaikutukset olisi tullut selvittää. Vähintään lupapäätöksessä olisi tullut esittää perustelu, miksei lakia vesienhoidon järjestämisestä ja sen 23 :ssä esitettyä vaatimusta tarvitse huomioida. 3.6 Tiedonkulkukaapeli Riippumatta siitä, mitä Nord Stream toteaa putken yhteyteen laskettavaa tiedonsiirtokaapelia koskevista huhuista, sellaisen kieltävä ehto on syytä olla päätöksessä. YHTEENVETO Nord Streamin selityksessä ei ole tullut esille mitään sellaista, mikä vaatisi uudelleenarvioimaan vaatimuksiamme. Varaamme mahdollisuuden palata yksityiskohtiin myöhemmin, mutta nyt on kaikkein kiireellisintä ratkaista töidenaloittamislupa-asia. Lisäksi pyydämme saada vastaselitykselle AVI:n lausunnon, jos se sellaisen antaa. Sama koskee Nord Stream -yhtiön mahdollisia muita kirjoituksia. PÄIVÄYS VAKUUDEKSI Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry. - Leo Stranius, puheenjohtaja - Tapani Veistola, luonnonsuojeluasiantuntija SA Eestimaa Looduse Fond (Estonian Fund for Nature Foundation) - Jüri-Ott Salm, toimitusjohtaja MTÜ Eesti Looduseuurijate Selts (Estonian Naturalists' Society) - Tõnu Viik, puheenjohtaja MTÜ Eesti Roheline Liikumine (Estonian Green Movement-FoE) - Jana Adari, hallituksen jäsen MTÜ Eesti Üliõpilaste Keskkonnakaitse Ühing "Sorex" (Estonian Student Society for Environmental Protection Sorex) - Daniel Juhhov, hallituksen jäsen

7 MTÜ Läänerannik (NGO West Coastland) - Meelis Mägi, hallituksen jäsen 7 MTÜ Nõmme Tee Selts (Nõmme Road Society) - Helle Vilu, hallituksen jäsen MTÜ Pärandkoosluste Kaitse Ühing (Estonian Seminatural Community Conservation Association) - Kadri Tali, hallituksen jäsen MTÜ Tartu Üliõpilaste Looduskaitsering (Tartu Student Nature Protection Circle ) - Mart Gaskov, hallituksen jäsen LIITTEET 1 Täydennys valitusoikeudesta 2 Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin rekisteriote 3 Sedimenttien haitta-ainepitoisuuden ja niiden leviämisen arviointi