MYNÄMÄEN ENTISEN KUNNANTALON JA TERVEYSTALON RAKENNUSINVENTOINTI. Sivu 1 TOUKOKUU 2013

Transkriptio

1 1 MYNÄMÄEN ENTISEN KUNNANTALON JA TERVEYSTALON RAKENNUSINVENTOINTI TOUKOKUU 2013 Laura Hesso Arkkitehti- ja insinööriok Suhde Tampereentie LAVIA

2 Mynämäen entisen kunnantalon ja terveystalon rakennusinventointi Kunta: Mynämäki Valmistumisvuosi: 2013 Teettäjä/rahoittaja: Mynämäen kunta Inventoija: RI (amk), HuK Laura Hesso Ajankohta: toukokuu 2013 Inv.alueen tyyppi: taajama Inv. tarkoitus: asemakaava 2 Inventointityön vaiheiden kuvaus Mynämäen entisen kunnantalon ja terveystalon rakennusinventointi toteutettiin toukokuussa 2013 vireillä olevan asemakaavatyön pohja-aineistoksi. Työn teki RI (amk), HuK Laura Hesso. Rakennuksiin tutustuminen ja valokuvaus suoritettiin 13.5., valokuvausta täydennettiin vielä ja raportti valmistui Mynämäen kunnan omistamia rakennuksia inventoijalle esitteli tekninen johtaja Timo Oja. Lisäksi kunnan pitkäaikaisilta työntekijöiltä saatiin muistitietoa. Historiikki- tai historiantutkimuksellista tietoa rakennuksista ei tiettävästi ole. Inventointiraportin rakenne Työ raportoitiin Mynämäen kunnan toiveesta sähköisesti word-muotoon. Inventointiraportin aluksi on esitelty työn yleiset lähtökohdat, aikataulu ja työssä käytetyt lähteet. lta 4 eteenpäin on esitetty koko inventointikohdetta koskevat tiedot ja kohteen yleinen arvottaminen. lta 7 eteenpäin on esitetty rakennuskohtaisesti tarkemmat tiedot rakennuksista käyttäen Museoviraston Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelon pohjaa. Tässä yhteydessä on määritelty kummankin rakennuksen arvoja rakennuskohtaisesti. Lisäksi raportissa on esitetty muutamia kuvia inventointikohteesta ja rakennuksista. Laajemmin inventoinnin digivalokuvat löytyvät raporttiin liittyvältä cd:ltä. Inventointialueen kuvaus Pieni, vain yhden tontin käsittävä inventointialue sijaitsee Mynämäen keskustassa Virastotien varrella. Tontilla sijaitsevat entinen kunnantalo ja entinen terveystalo, joista jälkimmäinen on nykyään muussa toimistokäytössä. Jatkossa tässä raportissa yksinkertaisuuden vuoksi käytetään rakennuksista nimitystä kunnantalo ja terveystalo. Tontti rajautuu pohjoisessa Virastotiehen, jonka pohjoispuolella on Laurin koulu. Virastotietä reunustaa puukuja, joka päättyy idässä Mynämäen keskiaikaiseen harmaakivikirkkoon. Kunnantalon itäpuolelta kulkee Torikuja jonka vieressä on avointa tilaa, nähtävästi linjaautoille yms. Länsipuolella naapurustossa on kolme noin 1950-luvulla rakennettua omakotitaloa sekä aukea, vanhan peltoalueen tyyppinen maa-ala. Eteläpuolella tontti rajautuu uudehkoon market-alueeseen. Inventointikohteiden arvottaminen Tässä inventoinnissa kohteita on arvotettu rakennushistoriallisin, historiallisin ja maisemallisin perustein. Rakennushistorialliset arvot liittyvät kohteen rakentumisen historiaan (suunnitteluun, muutostöihin) sekä osaltaan myös kohteen arkkitehtuuriin. Historialliset arvot kertovat kohteen mahdollisuudesta ilmentää alueensa historiaa. Näissä voi olla tarkempia mainintoja eri osa-alueista, kuten liike- tai sivistyshistoriallisesta arvoista. Maisemalliset arvot liittyvät kohteen sijoittumiseen ympäristöönsä.

3 Käytetyt keskeiset lähteet Liuke, Jaakko: Rakennusinventoinnit, Mynämäki Mäenkylä Neuvola, Turun maakuntamuseo, Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, Mynämäki, luettu Ote Mynämäen kunnanhallituksen pöytäkirjasta , Kunnanvirastossa suoritettu työsuojelutarkastus, 924/2004, Mynämäen kunnanarkisto. Peruskuntoarvio, Mynämäen kunnantalo ja tekninen toimisto, Talonet Oy, Perustusrakenteiden toimivuuden selvitys, tekninen toimisto, Mynämäki, Geo-Master Oy, Perustusrakenteiden toimivuuden selvitys, virastotalo, Mynämäki, Geo-Master Oy, Rakennusluvat 124/51, 149/53 ja 113/81, Mynämäen kunnanarkisto. 3 Suulliset tiedot Hakula, Marjo-Riitta, toimistosihteeri, Mynämäen kunta Marttila, Tarja, toimistosihteeri, Mynämäen kunta Oja, Timo, tekninen johtaja, Mynämäen kunta kaikki Kannen kuvat: Kunnantalo kaakosta kuvattuna. Näkymä kunnantalon eteläpäädyn sivusta Mynämäen kirkolle.

4 MYNÄMÄEN KUNNANTALO JA TERVEYSTALO Kohdetiedot Kunta: Mynämäki Kylä/kosa: Mäenkylä (keskusta) Kiinteistötunnus: Kiinteistön nimi: Neuvola Sijainti: Virastotie 6, MYNÄMÄKI Kohdetyyppi: toimistorakennus Ajoitus: 1950-luku Inventoija: Laura Hesso Inventointipvm: Kuvaus 1950-luvun alkupuolella rakennettu kunnallisen hallinnon ja terveystyön kokonaisuus, jonka alkuperäinen asu on säilynyt erittäin hyvin. Maisemallisesti merkittävä kohde Mynämäen osittain paljon uusiutuneella keskusta-alueella. Historia Inventoitavat rakennukset, kunnantalo ja terveystalo, sijaitsevat tontilla nimeltä Neuvola, joka on lohkottu vuonna 1951 alkujaan Sillanpään kantatilasta vuonna 1916 erotetusta Tienhaaran tilasta. Neuvolan tontista on vuonna 1966 lohkottu vielä Lisämaa. Molemmat rakennukset ovat valmistuneet 1950-luvun alkupuolella. Terveystalo, jonka pääasiallinen käyttö oli aluksi neuvola, on valmistunut hieman aiemmin, noin vuosina Kunnantalo valmistui vuonna Valmistumisista ei ole aivan tarkkaa tietoa, mutta rakennuslupapiirustusten ynnä muiden tietojen perusteella neuvola on rakennettu hieman aiemmin, mihin viittaa jo tontin nimikin. Rakennukset toimivat alkuperäisessä käytössään melko pitkään, neuvola 1980-luvun jälkipuoliskolle saakka ja kunnantalo aina vuoteen 2011 saakka. Tällä hetkellä kunnantalo on tyhjillään. Neuvolarakennus on 1990-luvun alusta lähtien ollut toimistokäytössä ensin kunnan teknisellä toimella ja vuodesta 2011 lähtien mm. Metsäkeskuksen tiloina. Kunnantalon eteläpuolella, lähellä rakennusta, on ollut omakotitalo ja ulkorakennus, jotka näkyvät kunnantalon rakennusluvan asemapiirroksessa. Rakennuksista puhuttiin entisenä eläinlääkärin talona, ja ne todennäköisesti olivat kunnan omistuksessa. Pihapiiri oli asuinkäytössä, vuokrattuna, vielä 1970-luvun puolivälissä. Rakennukset on purettu noin lukujen vaihteen tienoilla. Arviointi Kuva 1. Terveystalo ja kunnantalo Virastotien varrella lännestä kuvattuna. Rakennushistorialliset arvot Rakennuksilla on paikallisesti merkittäviä rakennushistoriallisia arvoja. Ne ovat edustava esimerkki aikansa rakentamisesta. Niiden 1950-lukulainen ulkoasu on säilynyt erittäin hyvin autenttisessa asussa, ja etenkin kunnantalon sisätilat ovat säilyneet hyvin. Ulko-ovet on uusittu tyyliin sopimattomasti, ja kunnantalon eteläpäätyyn on lisätty kaksi ikkunaa, mutta toisaalta tiilikatteen uusiminen on onnistunut ratkaisu. Kaiken kaikkiaan ulkoasun muutokset

5 ovat vähäiset. Punatiiliset yksityiskohdat, parvekkeet kaiteineen ja aikakaudelle tyypillinen rappauspinta sekä kivijalan liuskekivipinnoite ovat pääosin säilyneet hyvin. Kokonaisuutena rakennukset muodostavat erittäin edustavan esimerkin maaseudun hallintorakentamisesta. Rakennuksia yksittäin arvioitaessa kunnantalo on terveystaloa hieman merkittävämpi, johtuen lähinnä rakennuksen monimuotoisemmasta ilmeestä. Kunnantalossa julkisivu on viimeistellympi (esimerkiksi tiilikorostukset) ja sen sisätilat ovat sekä säilyneet paremmin että jo alkujaankin edustaneet hieman korkeaprofiilisempaa julkista suunnittelua kunnanvirastokäytöstä johtuen. Terveystalo on luultavasti alkujaankin ollut sisätiloiltaan vaatimattomampi, ja siellä tehdyt sisätilamuutokset ovat kunnantaloa hieman suurempia. Kuitenkin myös terveystalo on säilyttänyt aikakautensa ilmeensä hyvin ja on hyvä esimerkki 1950-luvun rakennusperinnöstä. 5 Rakennukset muodostavat kuitenkin niin kiinteän kokonaisuuden paitsi maisemallisesti, myös rakennushistoriallisesta edustaessaan näin läheistä rakentamisaikaa, että niitä tulisi kohdella yhtenä kokonaisuutena. Kokonaisuudessa terveystalon rooli on enemmän kunnantalon arvoa tukeva, mutta yhtäkaikki merkittävä. Kuva 2. Kunnantalossa on kauniita punatiilisiä yksityiskohtia. Myös liuskekivi on tyypillistä 1950-luvun rakentamiselle. Pääsisäänkäynti lounaasta. Rakennusten rakennushistoriallista merkittävyyttä korostaa se, että niiden läheisyydessä on Virastotien varrella suurin piirtein samanikäistä rakennuskantaa, mutta muualla Mynämäen ydinkeskustassa vanhemman rakennuskannan ja rakennusperinnön eri aikakausien ilmentyminen on heikompaa. Historialliset arvot Rakennuksilla on paikallisesti merkittäviä historiallisia arvoja. Rakennukset edustavat 1950-luvun kunnallista hallinto- ja terveysrakentamista. Ne kertovat osaltaan sodanjälkeisen Suomen yhteiskunnallisesta kehittymisestä hyvinvointivaltioksi: terveystalo ilmentää myös Mynämäen kunnan huolenpitoa erityisesti lasten terveydestä, joka limittyy lukujen valtakunnallisesti merkittäviin toimenpiteisiin perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Molemmat rakennukset säilyivät pitkään alkuperäisessä käytössään, kunnantalo vuoteen 2011 saakka. Erityisesti kunnantalolla on voimakasta symbolista merkitystä kunnan itsehallinnon maamerkkinä. Kuva 3. Rakennukset muodostavat yhtenäisen ja hyvin säilyneen 1950-luvun kokonaisuuden, joka kertoo myös kuntahallinnon ja terveydenhuollon kehittymisestä. Näkymä Virastotieltä idästä.

6 Maisemalliset arvot Rakennuksilla on sekä yksittäin mutta erityisesti kokonaisuutena merkittävää maisemallista arvoa. Rakennukset ja niiden väliin jäävä viheralue muodostavat Virastotien varteen pienen puistomaisen kokonaisuuden, jota korostaa Virastotien vehreä puukuja. Läheinen sijainti Mynämäen keskiaikaisen kirkon (RKY-alue) kanssa korostaa maisemallista merkittävyyttä: puukujan näkymä päättyy idässä kirkkoon. Myös Virastotien muu rakennuskanta tukee luvun pihapiirin aikakautta. 6 Kokonaisuutena Neuvolan kiinteistö ja sillä sijaitsevat kunnantalo ja terveystalo ovat vähintäänkin paikallisesti arvokas kokonaisuus. Ne muodostava erittäin hyvin säilyneen 1950-luvun tasapainoisen hallintokokonaisuuden, jonka merkittävyyttä korostavat sekä läheinen sijainti kirkon suhteen että Mynämäen ydinkeskustan arkkitehtoninen ja maisemallinen hajanaisuus. Kuva 4. Kunnantalon tontti rajautuu etelässä marketalueeseen, jonka ympärillä raittinäkymä on hajanainen. Kuva 5. Näkymää kunnantalolta kaakkoon.

7 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO 1. Lääni 2. Kunta 4. Kiinteistötunnus ent. Länsi-Suomen lääni 3. Kohde Mynämäki 5. Kaup. osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi 7. Peruskartta/Koordinaatit 8. Osoite Virastotie MYNÄMÄKI 10. RAKENNUKSEN KUVAUS KUNNANTALO 9. Omistaja ja omistajan osoite Mynämäen kunta Keskuskatu 31, MYNÄMÄKI 7 Rakennus n:o Nyk. käyttö Alkup. Käyttö 0 Rakentamisaika 1954 Suunnittelija Kerrosluku Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto Erityispiirteet tyhjillään v jälkeen kunnantalo Maaseudun keskusrakennustoimisto / Erkki Rautiala, arkkit. SAFA 2 + kellari + avovintti valettu betoni, tukipuupaalu, kivijalka pinnoitettu liuskekivellä tiili harja betonitiili, uusittu roiskerappaus keltainen/ikkunanpuitteet valkoiset, punatiiliset koristeaiheet kohtalainen 11. RAKENNUSHISTORIA Erillisenä lomakkeen jälkeen. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Kunnantalo muodostaa naapurinsa terveystalon kanssa puistomaisen kokonaisuuden Virastotien varrelle. Virastotien puukujamainen katumaisema päättyy maisemallisesti idässä Mynämäen kirkkoon. Kadun pohjoispuolella on Laurin koulu, jonka entinen opettaja-asuntola tukee ajallista kokonaisuutta. Kunnantalon/neuvolan tontin länsipuolella on n luvun tyypillistä 1 ½ -kerroksista omakotitalorakentamista, joka niin ikään tukee inventointikohteen kokonaisuutta. Eteläpuolella tontti rajautuu uudehkoon market-alueeseen, jonka ympärillä keskusta-alue on täysin uusiutunut sekä maisemallisesti että mittakaavallisesti. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Alueella on keväällä-kesällä 2013 käynnissä asemakaavatyö. Vanhassa asemakaavassa rakennukset on osoitettu YH-alueeksi (hallinto- ja virastorakennusten korttialue). Ks. Rakennushistoria. 14. LUETTELOINTIPERUSTE - Paikallisesti merkittävää rakennushistoriallista arvoa kunnalliseksi virastotaloksi suunniteltuna rakennuksena, jonka alkuperäinen asu sekä ulko- että sisätiloissa on säilynyt erittäin hyvin. Erittäin hyvä esimerkki 1950-luvun maaseudun virastorakentamisesta. - Merkittävää paikallishistoriallista arvoa entisenä ja pitkäaikaisena kunnantalona. - Merkittävää maisemallista arvoa, erityisesti kokonaisuutena viereisen terveystalon kanssa. - Rakennusryhmä muodostaa vähintään paikallisesti merkittävän rakennuskokonaisuuden. Arvoa korostaa sijainti Mynämäen keskiaikaisen harmaakivikirkon (RKY-kohde) läheisyydessä. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen x x

8 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA 21. LÄHTEET Ks. raportin sivu LIITTEET 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Ks. raportin sivu 3. Laura Hesso

9 KUNNANTALO RAKENNUSHISTORIA JA RAKENNUKSEN KUVAUS Mynämäen kunnantalon rakennuslupa on haettu vuonna 1953, ja rakennus valmistui seuraavana vuonna Suunnittelutyö toteutettiin Maaseudun keskusrakennustoimistossa, arkkitehtinä oli Erkki Rautiala. Rautialan lisäksi piirustukset on 9 signeerannut myös M. Enkovaara, joka lienee arkkitehti Martti Enkovaara. Kahteen toisissaan limittäin kiinni olevaan osaan jaettu rakennusmassa koostuu eteläpäädyn pidemmästä virasto-osasta ja pohjoispäädyn asunto-osasta. Osien välillä ei ole sisäpuolista kulkuyhteyttä. Sisäänkäynnit on sijoitettu virasto-osassa länsipuolelle ja asunto-osassa itäpuolelle. Kunnantalon rakentamisesta ei inventoinnin yhteydessä löytynyt historiikki- tai tutkimuksellista tietoa. Muun muassa Väinö Perälän historiateos Mynämäki keskittyy suurelta osin kirkolliseen historiaan, eikä mainitse kunnantalon tontin rakentumista. Ulkoasu Rakennuksen ulkopuolinen asu on säilynyt erittäin hyvin rakentamisajankohdan asussa. Keltaista rappauspintaa jäsentävät selkeiden ikkunalinjojen lisäksi punatiiliset korostukset sisäänkäyntien ja eteläpäädyn ikkunan (verotusvirasto) ympärillä. Kivijalka ja sisäänkäynnit on päällystetty liuskekivellä. Asunto-osan sisäänkäynti on selkeästi vaatimattomin, sen sijaan virasto-osassa etenkin pääsisäänkäynti on tyylitelty. Pääsisäänkäynnin liuskekivitasolle asennettiin vuodenvaihteessa ns. Mare-kivi, luonnon muokkaama kivipaasi Satakunnan oliviinidiabaasia. Kivi löytyi 1970-luvun alussa Haapaisten kylän kedolta. Se on siirretty kunnantalon muuton yhteydessä nykyiselle paikalleen Keskustien varteen kesällä Parvekkeet ovat alkuperäiset, samoin ikkunat. Tiilikate on uudehko, noin 1990-luvulta. Rakennuksen ainoat ulkoasumuutokset ovat vuonna 1981 eteläpäädyn toiseen kerrokseen lisätyt kaksi vierekkäistä ikkunaa sekä ulko-ovien vaihto uusiin myöhemmin, luultavasti melko hiljattain. Ikkunatyön muutospiirustuksen on signeerannut Mynämäen silloinen kunnanrakennusmestari Seppo J(?). Ikkunatyö ei täysin sovellu rakennuksen arkkitehtuuriin, mutta muutos on pieni ja kohtuullisesti tehty. Lisäksi pääsisäänkäynnin nykyisin kaksijakoinen ikkuna on mahdollisesti uusittu, alkuperäinen lienee ollut yksiruutuinen. Sisätilat Rakennuksen valmistuessa virasto-osaan sijoitettiin ensimmäiseen kerrokseen kunnantoimisto arkistoineen sekä verotustoimisto ja toiseen kerrokseen valtuuston ja lautakuntien huoneiston lisäksi tilat kirjastolle sekä kunnan rakennusmestarille. Kellarikerrokseen sijoitettiin kellariarkisto, polttoaine- ym. kunnan tarvitsemia varastoja sekä kolme autotallia. Sisätiloista etenkin ensimmäisessä kerroksessa sekä molempien kerrosten aulatiloissa alkuperäinen asu on säilynyt hyvin. Esimerkiksi aulan portaikko, kaide, naulakkosermi, sisäovet pääosin, arkiston Högfors-valurautaporras jne. ovat autenttisessa asussa. Myös valtuusto- ja lautakuntasalit ovat alkuperäisessä käytössä, joskin niiden sisustus on uusittu. Valtuustosalin alkuperäiset punaiset tuolit on varastoitu kellarikerrokseen kahvioon.

10 Tiloja on uusittu etenkin 1970-luvulta eteenpäin. Verotoimisto siirtyi rakennuksesta pois vuonna 1971, samoin kirjasto siirtyi pois 1970-luvun alussa. Tilat otettiin kunnan toimistokäyttöön. Keväällä 1975 kellarikerroksen koksivarasto (polttoainevarasto) muutettiin kahvioksi, joka oli aiemmin sijainnut toisessa kerroksessa entisessä rakennustarkastajan huoneessa. Nykyinen paneloitu kahviotila ja siihen liittyvä pieni keittiö ovat melko matalaa tilaa, eikä muutostyö välttämättä ole rakenteellisestikaan täysin onnistunut. Tiloissa ollut haju johtunee osittain käyttämättömyydestä, mutta ongelmaa lienee ollut jo käytön aikana. Vuoden työsuojelutarkastuksen mukaan ilmanvaihto on ollut riittämätöntä, minkä lisäksi kellarikerroksen tiloissa on kosteusvaurioita salaojituksen puutteesta ja eri vuodoista johtuen. Asunto-osan tilat on otettu toimistokäyttöön vähitellen. Vielä 1990-luvun alussa yksi asunto oli asuinkäytössä. Huoneistoissa on tehty joitakin muutoksia, osasta on esimerkiksi purettu keittiö. Tilojen alkuperäinen käyttö on edelleen selvästi nähtävissä. Vaurioita ja muita huomioita Rakennuksessa on joitakin toisaalta iän, toisaalta lievän hoitamattomuuden mukana tulleita vaurioita. Inventoinnin yhteydessä ilmeni muutamia halkeamia, joista on kuitenkin vaikea inventoinnin perusteella sanoa, mistä ne johtuvat tai kuinka syvälle ne ulottuvat. Kellariarkiston seinässä oli pitkittäinen halkeama ja joitakin muita lohkeamia, valtuustosalissa oli pitkä halkeama lähellä ikkunanurkkaa, muutamassa ikkunapenkissä oli halkeama ja valtuustosalin ikkunapenkin liikuntasauma oli leveä, luultavasti laajentunut. portaikossa oli yksi pitkittäinen seinähalkeama. Kellarikerroksessa on vesivaurioita, jotka ovat osin vanhoja, osin luultavasti uusia. Ulkoasussa rakennusmassojen liitososassa oli pitkähkö halkeama, kivijalan liuskekivipinta on pieneltä osalta irronnut ja pohjoispäädyssä maanpinta on hieman painunut. Ikkunoissa on joitakin vaurioita, esimerkiksi huoltomaalauksesta vaikuttaa olevan aikaa. Parvekkeista asunnon sisäänvedetty parveke vaikuttaa silmämääräisesti olevan paremmassa kunnossa, pääosin suojaisemman sijaintinsa vuoksi. Rakennuksesta on tehty vuonna 2003 peruskuntoarvio ja vuonna 2004 perustusrakenteiden toimivuuden selvitys. Puupaaluissa on jonkin verran lahovaurioita, ja on mahdollista, että rakennus on osittain epätasaisesti painunut. Tämä voisi selittää osan halkeamista. Huomionarvoista on, että käytännössä kaikki edellä mainitut vauriot löytyvät myös vuoden 2003 kuntotutkimuksesta. Tilanteen huonontumista ei ainakaan inventoinnin yhteydessä voitu todeta. Esimerkiksi liitoskohdan ulkoseinän halkeama on kuvamateriaaliin verraten täysin vuoden 2003 tilannetta vastaava. On huomattava, että inventointi on yleisluontoinen, rakennuksen rakennushistoriallisen tilanteen tarkasteluun keskittyvä tutkimus, eikä sen tarkoituksena ole selvittää rakennuksen kuntoa kuin erittäin yleisellä tasolla.

11 11 Kuva 6. Kunnantalo luoteesta. Kuva 7. Kunnantalo lounaasta.

12 12 Kuva 8. Kunnantalon aula. Kuva 9. Valtuusto- ja hallitussalin ovet toisen kerroksen aulassa.

13 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO 1. Lääni 2. Kunta 4. Kiinteistötunnus ent. Länsi-Suomen lääni 3. Kohde Mynämäki 5. Kaup. osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi 7. Peruskartta/Koordinaatit 8. Osoite Virastotie MYNÄMÄKI 10. RAKENNUKSEN KUVAUS TERVEYSTALO 9. Omistaja ja omistajan osoite Mynämäen kunta Keskuskatu 31, MYNÄMÄKI 13 Rakennus n:o Nyk. käyttö toimisto Alkup. Käyttö 0 terveystalo, neuvola Rakentamisaika 1950-luvun alku, n Suunnittelija Bertel Saarnio, arkkit. SAFA Kerrosluku 2 + kellari + ullakkotilaa Perusta valettu betoni, roiskerapattu, tiiliosassa tukipuupaalu Runko tiili / rankorakenne Kattomuoto harja Kate betonitiili Vuoraus roiskerappaus / rimalaudoitus Ulkovärit keltainen/ikk. valk., parv. pun / vaaleankeltainen, kerma /valkoinen Kunto melko hyvä Erityispiirteet 11. RAKENNUSHISTORIA Erillisenä lomakkeen jälkeen. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Terveystalo muodostaa naapurinsa kunnantalon kanssa puistomaisen kokonaisuuden Virastotien varrelle. Virastotien puukujamainen katumaisema päättyy maisemallisesti idässä Mynämäen kirkkoon. Kadun pohjoispuolella on Laurin koulu, jonka entinen opettaja-asuntola tukee ajallista kokonaisuutta. Kunnantalon/neuvolan tontin länsipuolella on n luvun tyypillistä 1 ½ -kerroksista omakotitalorakentamista, joka niin ikään tukee inventointikohteen kokonaisuutta. Eteläpuolella tontti rajautuu uudehkoon market-alueeseen, jonka ympärillä keskusta-alue on täysin uusiutunut sekä maisemallisesti että mittakaavallisesti. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Alueella on keväällä-kesällä 2013 käynnissä asemakaavatyö. Vanhassa asemakaavassa rakennukset on osoitettu YH-alueeksi (hallinto- ja virastorakennusten korttialue). Ks. Rakennushistoria. 14. LUETTELOINTIPERUSTE - Paikallisesti merkittävää rakennushistoriallista arvoa terveydenhoidon rakennuksena, jonka alkuperäinen asu on säilynyt hyvin. Hyvä esimerkki 1950-luvun kehittyvän terveydenhoidon tuottamista rakennuksista. - Paikallishistoriallista arvoa entisenä terveystalona, missä käytössä useita vuosikymmeniä. Ilmentää hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä maaseudulla. - Maisemallista arvoa, jota nostaa terveystalon ja kunnantalon muodostama kokonaisuus. - Rakennusryhmä muodostaa vähintään paikallisesti merkittävän rakennuskokonaisuuden. Arvoa korostaa sijainti Mynämäen keskiaikaisen harmaakivikirkon (RKY-kohde) läheisyydessä. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen x x

14 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA 21. LÄHTEET Ks. raportin sivu LIITTEET 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys 23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET Ks. raportin sivu 3. Laura Hesso

15 TERVEYSTALO RAKENNUSHISTORIA JA RAKENNUKSEN KUVAUS Mynämäen terveystalon rakennuslupa on haettu vuonna Tarkkaa tietoa rakentamisajankohdasta ei ole, mutta rakennuksen valmistuminen ajoittuu joka tapauksessa vuosiin Kunnantalon lupapiirustuksissa terveystalo on jo asemapiirrokseen merkittynä, eikä rakennushanke kuitenkaan ole ollut yhteinen. Rakennuksen on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehti Bertel Saarnio. Piirustuksissa oleva merkintä Terveystalo, tyyppi C viittaa tyyppipiirustuksiin. Myös Saarnion laatima asemapiirros järvenrantoineen on ideaalikuva. Pohjoisnuoli tosin osoittaa oikeaan suuntaan. Lupaan on tekstin mukaan liitetty mukaan T. Vilanderin laatima asemapiirros, mutta arkistoituna sitä ei enää ollut. Rakennuksen pääasiallinen tarkoitus oli toimia neuvolana, mutta tiloja oli ainakin myöhemmässä vaiheessa myös muille terveydenhoidon ryhmille, mm. hammaslääkärille ja kouluterveydenhoitajalle. Terveystalona rakennus toimi vuoteen 1986 saakka. Neuvolakäyttö säilyi tuohon saakka luvun lopun rakennus oli tyhjillään, kunnes vuonna 1992 kunnan tekninen toimi siirtyi rakennukseen. Vuonna 2011 tekninen toimi muutti muun kunnanviraston mukana Keskustielle vuokratiloihin, ja nyt rakennuksessa toimii mm. Metsäkeskus, 4H ja velkaneuvonta. Ulkoasu Rakennuksen ulkopuolinen asu on säilynyt erittäin hyvin rakentamisajankohdan asussa. Rakennus koostuu kahdesta osasta, kivirakenteisesta, rapatusta kaksikerroksisesta neuvolaja asunto-osasta, sekä siihen liittyvästä pienestä, yksikerroksisesta puurakenteisesta ja rimalaudoitetusta varastomaisesta osasta. Osa ei kuitenkaan ole alkujaan varasto, vaan neuvolakäynnille tulevien lasten vaunujen säilytyspaikka. Nähtävästi tämän vuoksi osan liuskekivetty kuisti on kalteva. Tiilikate on uusittu, luultavasti noin 1990-luvulla, sillä vuoden 2003 peruskuntoarviossa se mainitaan uusitun lähiaikoina. Ulko-ovet on uusittu nykytyyliin, vastaavasti kuin kunnantalossa. Sisätilat Rakennukseen sijoitettiin sen valmistuessa sekä hoitotiloja että asuntoja. Ensimmäisessä kerroksessa oli neuvolan tilat: terveyssisaren/kätilön ja lääkärin vastaanotot sekä eristystila ja odotus- ym. tilat. Matala puurunkoinen osa oli lastenvaunujen säilytystä varten. Ensimmäisessä kerroksessa oli myös talonmiehen keittiöllinen yksiö. Toiseen kerrokseen tehtiin kolme asuntoa, ainakin nimellisesti kätilön (2h + k), kodinhoitajan (h + k) ja terveyssisaren (2 h + k) asunnot. Länsisivun parveke kuului kätilön asuntoon. Ammattiryhmien tietyt statuserot näkyvät asuntojen koossa ja varustelussa (esim. parveke). Ensimmäisen kerroksen neuvola- yms. tilat on muutettu toimistokäyttöön kunnan teknisen toimen muuttaessa rakennukseen vuonna Asunnot on tämän jälkeen muutettu toimistoiksi vähitellen. Sisätiloissa on tehty jonkin verran muutoksia, mutta alkuperäisiäkin rakennusosia, mm. väliovia on runsaasti jäljellä.

16 Asunto-osan tilat on otettu toimistokäyttöön vähitellen. Huoneistoissa on tehty muutoksia, esimerkiksi kätilön asunnon keittiön ja huoneen välinen väliseinä on purettu. Tila on nykyisin kahvio, osa keittiön alkuperäisistä kaapeista on jäljellä. Muutenkin tilojen alkuperäinen käyttö on osittain edelleen nähtävissä. Porraskäytävä on melko autenttisessa asussa. Rakennuksessa ei käyty ullakolla eikä kellaritiloissa. 16 Vaurioita ja muita huomioita Kuten kunnantalo, myös terveystalo on perustettu tukipuupaaluille puurakenteista vaunuvajaa lukuun ottamatta. Vuonna 2004 perustusrakenteiden toimivuutta on selvitetty ja todettu, että tuolloin paaluissa ei ollut havaittavissa toimintamekanismiin haitallisesti vaikuttavia muutoksia, mutta olosuhteet olivat lahovaurioille suotuisat. Matalassa osassa sen sijaan oli kallistumia, ja liitoskohdassa oli inventointihetkelläkin näkyvissä vaurioita. Kuva 10. Terveystalo idästä, pääsisäänkäynti. Kuva 11. Terveystalo luoteesta.

17 17 Kuva 12. Terveystalo lounaasta. Kuva 13. Terveystalon sisätiloissa on jäljellä mm. vanhoja sisäovia.