Valtiovarainministeriö MINVA VM

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö MINVA VM EUS Viite Asia Epävirallinen valtiovarainministerikokous , Bratislava Tiivistelmä Epävirallinen Ecofin kokoontuu Bratislavassa Euroryhmä kokoontuu ensimmäisen kokouspäivän aamuna. Suomea kokouksissa edustaa valtiovarainministeri Orpo. EMU:n syventäminen, finanssipoliittinen pilari EMU:n kehittämisen laaja agenda rakentuu kesäkuussa 2015 valmistuneen viiden puheenjohtajan raportin pohjalle, joka luo kunnianhimoisen vision EMU:n tiivistämisestä kahdessa vaiheessa. Komissio pitää raporttia EMU:n kehittämisen tiekarttana. Eurooppaneuvosto ja Ecofinneuvosto ovat keskustelleet raportista, mutta neuvosto ei ole hyväksynyt (muodollisesti tai poliittisesti) raporttia EMU:n kehittämisen pohjaksi. Puheenjohtajamaa Slovakia on valinnut puheenjohtajakautensa yhdeksi painopisteeksi EMU:n finanssipoliittisen pilarin vahvistamisen, ja epävirallisen Ecofinin ensimmäinen työistunto keskittyy tähän aiheeseen. Keskustelun pohjana on erilaisia vaihtoehtoja euroalueen fiskaalisen tasausmekanismin luomiseksi. Tällainen tasausmekanismi mainitaan myös viiden puheenjohtajan raportissa, jossa se on osa vuoden 2017 jälkeen toteutettavia pitkän tähtäimen toimia. Komissiolta odotetaan ensimmäisiä ehdotuksia joskus ensi vuoden alkupuoliskolla, jolloin alkavat myös muodolliset keskustelut asiasta. Ecofinkeskustelu on siten luonteeltaan hyvin alustava. Suomi katsoo, että talous ja rahaliiton kehittämistarpeita on syytä arvioida kokonaisuutena, sekä lyhyemmän että pidemmän aikavälin tarpeiden näkökulmasta. Lähiaikoina tulee keskittyä jo sovittujen uudistusten täytäntöönpanoon sekä sellaisiin konkreettisiin uudistuksiin, jotka on mahdollista hyväksyä nykyisten perussopimusten puitteissa. Suomen lähtökohtana on, että jokainen jäsenvaltio kantaa vastuun omasta talouspolitiikastaan ja vastaa itse veloistaan. Suomi ei kannata jäsenvaltioiden työllisyys ja sosiaalipoliittisten rakenteiden ja toimintatapojen harmonisointia. Maiden välillä on merkittäviä eroja, mitä tulee järjestelmien rakenteisiin, tilanteisiin, tarpeisiin ja lähestymistapoihin. Suomi on suhtautunut varauksellisesti uusien tulonsiirtomekanismien luomiseen EUmaiden välille. Ajankohtaiset veroasiat Puheenjohtajamaa Slovakia toi toisen työistunnon asialistalle teeman, joka käsittää veropohjan rapautumista ja voitonsiirtojen ehkäisemistä, ennakoitavuuden lisäämistä sekä veropetosten ja terrorismin torjumista. Puheenjohtajan mukaan tarvitaan EU:n laajuinen lähestymistapa yhtäältä 1) verotuksen ennustettavuuden lisäämiseksi yritysten ja investointien houkuttelemiseksi EU:iin sekä

2 2(19) kasvun edesauttamiseksi; sekä toisaalta 2) toimivaltaisen viranomaisten kansallisen sekä kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi finanssirikosten torjunnassa. Suomi näkee verotuksen ennustettavuuden tärkeänä asiana ja on valmis keskustelemaan sekä selvittämään keinoja asian edistämiseksi. Suomi on myös johdonmukaisesti kannattanut ja aktiivisesti edistänyt veronkierron vastaisia toimia sekä verotuksen läpinäkyvyyden parantamista kansainvälisen yhteistyön avulla. Suomen mielestä veroviranomaisten tiedonsaantioikeutta tulee edistää ja kehittää. Suomi tukee yleisesti rahanpesusääntelyn muuttamista koskevaa direktiiviehdotusta ja sen tavoitetta torjua terrorismin rahoitusta ja tehostaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Euroopan investointiohjelma Toisessa työistunnossa keskustellaan myös Euroopan investointiohjelman ensimmäisen toimintavuoden kokemuksista ja lähivuosien kehittämisaiheista. Keskustelu tullee keskittymään Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR), josta komission odotetaan antavan jatkoesityksen syyskuun puolivälissä. Suomi pitää puheenjohtajan esille tuomia ESIR:n kehittämisehdotuksia oikeansuuntaisina ja katsoo, että ESIR:n toiminnassa tulisi myös kiinnittää huomiota hankkeiden laatuun suuren volyymin sijaan sekä toteuttaa toiminnan arviointi asianmukaisesti. Muut asiat Lounaalla kuullaan euroryhmän raportointi ja keskustellaan EU:n talouspolitiikan tulevaisuudesta. Euroryhmä Alustavalla asialistalla on Kreikan tilannekatsaus, sekä keskustelu julkisten menojen laadusta osana temaattisia keskusteluja kasvusta ja työllisyydestä. Finanssipolitiikkaan liittyvistä asioista asialistalla on alustavien talousarviosuunnitelmien prosessi, Portugalia ja Espanjaa koskevien päätösten seuranta liittyen vakaus ja kasvusopimuksen toimeenpanoon, sekä yleisempi keskustelu vakaus ja kasvusopimuksen toimeenpanon yksinkertaistamisesta. Lisäksi asialistalla on valuuttakurssikehitys.

3 Asialista: 3(19) I työistunto EMU:n syventäminen finanssipoliittinen pilari (s. 4) II työistunto Verotus, ajankohtaiset asiat (s. 7) Euroopan investointiohjelma (s. 14) Perjantai :00 12:00 Euroryhmä (s. 17) 12:30 14:00 Lounas: EU:n talouspolitiikan tulevaisuus 14:30 17:00 I työistunto Lauantai :0012:30 II työistunto

4 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM Saarenheimo Tuomas(VM) (19) Asia Epävirallinen ECOFIN neuvosto , Bratislava; I Työistunto: EMU:n syventäminen finanssipoliittinen pilari Kokous Epävirallinen valtiovarainministerikokous U/E/UTPtunnus E 113/2012 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu EMU:n kehittämisen laaja agenda rakentuu kesäkuussa 2015 valmistuneen viiden puheenjohtajan raportin pohjalle. Viiden puheenjohtajan raportti luo kunnianhimoisen vision EMU:n tiivistämisestä kahdessa vaiheessa. Komissio pitää raporttia EMU:n kehittämisen tiekarttana. Eurooppaneuvosto ja Ecofinneuvosto ovat keskustelleet raportista, mutta neuvosto ei ole hyväksynyt (muodollisesti tai poliittisesti) raporttia EMU:n kehittämisen pohjaksi. Komissio antoi raportin pohjalta syksyllä 2015 joukon esityksiä, joista merkittävin on yhteisen talletussuojajärjestelmän luominen osaksi pankkiunionia. Komissio ehdotti myös raportin mukaisesti kansallisten kilpailukykyneuvostojen luomista sekä päätti Euroopan finanssipoliittisen neuvoston luomisesta. Kesäkuun Eurooppaneuvoston ( ) yhteydessä 27 jäsenmaan päämiehet keskustelivat unionin kehittämisestä ja antoivat asiaa koskevan lausunnon. Prosessi käynnistyy Bratislavassa. Myös EMU:n kehittäminen tulee tässä yhteydessä pohdittavaksi. Puheenjohtajamaa Slovakia on valinnut puheenjohtajakautensa yhdeksi painopisteeksi EMU:n finanssipoliittisen pilarin vahvistamisen, ja epävirallisen Ecofinin ensimmäinen työistunto keskittyy tähän aiheeseen. Keskustelun pohjaksi laaditussa dokumentissa nostetaan erilaisia vaihtoehtoja euroalueen fiskaalisen tasausmekanismin luomiseksi. Tällainen tasausmekanismi mainitaan myös viiden puheenjohtajan raportissa, jossa se on osa vuoden 2017 jälkeen toteutettavia pitkän tähtäimen toimia. Komissiolta odotetaan ensimmäisiä ehdotuksia joskus ensi vuoden alkupuoliskolla, jolloin alkavat myös muodolliset keskustelut asiasta. Ecofinkeskustelu on siten luonteeltaan hyvin alustava. Suomen kanta Talous ja rahaliiton kehittämistarpeita on syytä arvioida kokonaisuutena, sekä lyhyemmän että pidemmän aikavälin tarpeiden näkökulmasta. Lähiaikoina tulee

5 5(19) keskittyä jo sovittujen uudistusten täytäntöönpanoon sekä sellaisiin konkreettisiin uudistuksiin, jotka on mahdollista hyväksyä nykyisten perussopimusten puitteissa. Suomen lähtökohtana on, että jokainen jäsenvaltio kantaa vastuun omasta talouspolitiikastaan ja vastaa itse veloistaan. Suomi ei kannata jäsenvaltioiden työllisyys ja sosiaalipoliittisten rakenteiden ja toimintatapojen harmonisointia. Maiden välillä on merkittäviä eroja, mitä tulee järjestelmien rakenteisiin, tilanteisiin, tarpeisiin ja lähestymistapoihin. Suomi on suhtautunut varauksellisesti uusien tulonsiirtomekanismien luomiseen EUmaiden välille. Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajavaltion laatima taustadokumentti tarjoaa erilaisia mahdollisia malleja tasausmekanismiksi. Yksi vaihtoehto on eurooppalainen työttömyysvakuutusjärjestelmä, jossa jäsenvaltiot tulouttaisivat hyvinä vuosina osan keräämistään työttömyysturvamaksuista eurooppalaiseen rahastoon, joka vastaavasti tukisi kansallisia työttömyysturvajärjestelmiä taantuman aikana. Toisena vaihtoehto on huonon sään rahasto, jonka kautta jäsenvaltioiden budjettivaroja tasataan arvioidun tuotantokuilun perusteella. Kolmantena vaihtoehtona ehdotetaan yhteistä investointirahastoa, joka tukisi investointeja taantuman aikana. Taustadokumentin mukaan fiskaalisen tasausjärjestelmän tulisi toimia automaattisesti, ilman poliittista käsittelyä. Samoin sen tulisi sisältää takaisinperintämenettelyt, joilla eliminoidaan pysyvät tulonsiirrot. Puheenjohtajamaan näkemyksen mukaan näin voitaisiin ehkäistä moraalikato. Taustapaperin mukaan euroalueelle luotavaa fiskaalista kapasiteettia voitaisiin käyttää myös kannusteiden luomiseksi jäsenvaltioiden rakenneuudistuksille. Yllä kuvatun kaltaisten järjestelmien käytännön toimeenpano tulisi olemaan haastavaa. Jo pelkästään sen määrittely, onko jäsenvaltio tietyllä ajanhetkellä lasku vai noususuhdanteessa ja tulisiko sen siksi olla järjestelmässä saama vai maksupuolella, tulisi olemaan erittäin vaikeaa. Ei ole uskottavaa, että tällainen harkinta voitaisiin automatisoida, vaan asiaa koskeva päätöksenteko tulisi mitä todennäköisimmin politisoitumaan. Yhtä lailla haastavaa tulisi olemaan pysyvien tulonsiirtojen ehkäiseminen. Poliittinen paine käyttää järjestelmää heikkoon asemaan ajautuneiden jäsenvaltioiden tukemiseen, olisi merkittävä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Talous ja rahaliittoa koskevat määräykset sijaitsevat EUTsopimuksen VIII osastossa. Euroalueen fiskaalisen tasausmekanismin luomiselle ei ole perussopimuksessa oikeusperustaa. Sellaisen luominen edellyttäisi SEU 48 artiklan mukaisten perussopimusten tarkistusmenettelyjen soveltamista. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentin budjetti sekä talous ja rahoitusasioiden valiokunnat valmistelevat parlamentin kantaa euroalueen budjettikapasiteetin luomiseen. Esittelijänä toimivat

6 Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely 6(19) Reimer Böge ja Pervenche Berès. Valiokunnissa keskustelussa olevissa luonnoksissa parlamentti ottaa vahvasti myönteisen kannan euroalueen tasoisen budjettikapasiteetin luomiseen. Luonnoksessa esitetään myös, että EVM tulisi sulauttaa osaksi EU:n budjettia, jolloin se tarjoaisi lisäresursseja jäsenvaltioiden väliseen tulontasaukseen. EU ministerivaliokunta kirjallinen menettely E 113/2012 vp jatkokirjeineen. Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Euroalueen fiskaalisen tasausmekanismin luomisella olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Vaikutusten luonne riippuisi tasausmekanismin koosta sekä siitä, missä määrin sitä päädyttäisiin käyttämään pysyvään tulontasaukseen. Näitä vaikutuksia arvioidaan tarkemmin aikanaan, kun varsinaiset lainsäädäntöehdotukset saapuvat. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Viiden puheenjohtajan raportti, presidentsreport_en.pdf Euroopan parlamentin raporttiluonnos Budgetary capacity for the Eurozone, %2F%2FEP%2F%2FNONSGML%2BCOMPARL%2BPE %2B01%2BDOC%2BPDF%2BV0%2F%2FEN Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus VM/ alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo, p tuomas.saarenheimo@vm.fi EUTORItunnus EU/2015/1504, EU/2015/1514, EU/2015/1510, EU/2015/1515, EU/2016/0420 Liitteet Viite

7 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM (19) VO Upola Minna(VM), Taipale Armi(VM) JULKINEN Asia Epävirallinen ECOFIN neuvosto , Bratislava; II työistunto: Verotus, ajankohtaiset asiat Kokous Epävirallinen valtiovarainministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Puheenjohtajavaltio Slovakia on ilmoittanut tuovansa asialistalle teeman Kohti parempaa veroympäristöä veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen estäminen, ennakoitavuuden lisääminen sekä veropetosten ja terrorismin torjuminen. Puheenjohtajan mukaan tarvitaan EU:n laajuinen lähestymistapa yhtäältä 1) verotuksen ennustettavuuden lisäämiseksi yritysten ja inventointien houkuttelemiseksi EU:iin sekä kasvun edesauttamiseksi; sekä toisaalta 2) toimivaltaisten viranomaisten kansallisen sekä kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi finanssirikosten torjunnassa. 1. Toimet verotuksen ennustettavuuden lisäämiseksi Suomi näkee verotuksen ennustettavuuden tärkeänä asiana. Suomi on valmis keskustelemaan sekä selvittämään keinoja, joilla verotuksen ennustettavuutta sekä taloudellista kasvua voitaisiin edistää. Tarvittavien toimenpiteiden sekä niiden edellyttämien yksittäisten säädösmuutosten merkitys ja vaikutukset voidaan arvioida siinä vaiheessa, kun konkreettinen muutosehdotus on tehty. Välittömän verotuksen lisäharmonisointia koskeviin ehdotuksiin Suomi voi ottaa kantaa sitten, kun komissio tekee tältä osin konkreettisen ehdotuksen. EUmaiden välillä on solmittu niin kutsuttu EU:n pakkoarbitraatiosopimus, joka sisältää mekanismin kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi eräissä tilanteissa. Suomi odottaa mielenkiinnolla komission analyysiä nykyjärjestelmän heikkouksista ja vahvuuksista. Tämän analyysin avulla Suomi voi muodostaa asiassa kannan. Muiden ehdotusten osalta Suomi toivoo puheenjohtajalta ja komissiolta lisätietoja.

8 2. Toimet veronkierron torjumiseksi 8(19) Pääasiallinen sisältö Suomi on johdonmukaisesti kannattanut sekä aktiivisesti edistänyt veronkierron vastaisia toimia sekä verotuksen läpinäkyvyyden parantamista kansainvälisen yhteistyön avulla. Suomi on osallistunut ja osallistuu aktiivisesti EU:n ja OECD:n hankkeisiin aggressiivisen verosuunnittelun estämiseksi. Suomen mielestä veroviranomaisten tiedonsaantioikeutta tulee edistää ja kehittää. Aggressiiviseen verosuunnitteluun liittyvien palveluiden tarjoajien tiedonantovelvollisuuden sekä ilmiantajien suojan osalta Suomi odottaa komission jatkoselvityksiä ja ehdotuksia asiassa. Asiaan voidaan ottaa kantaa vasta näiden selvitysten ja ehdotusten jälkeen. Arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa se, miten paljon tietoa saadaan Suomessa jo käytössä olevien menettelyjen, kuten ennakkoratkaisuhakemusten yhteydessä sekä miten ennakkopäätösten kansainvälinen tietojenvaihto vaikuttaa asiaan. Kansainvälisesti käytössä olevat, aggressiiviseen verosuunnitteluun liittyvien palveluiden tarjoajien tiedonantovelvollisuutta sääntelevät mallit edellyttävät usein informaation saannin jälkeisiä nopeita lainsäädäntötoimia. 3. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta Suomi tukee yleisesti rahanpesusääntelyn muuttamista koskevaa direktiiviehdotusta ja sen tavoitetta torjua terrorismin rahoitusta ja tehostaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Direktiiviehdotuksella muutetaan neljättä rahanpesudirektiiviä, jonka kansallinen täytäntöönpano on jäsenvaltioissa kesken, ja ehdotuksen suhteellisuusperiaatteen mukaisuutta ei ole täysin tästä syystä mahdollista arvioida. Suomi pitää tärkeänä, että komission ehdotus on yhtenäinen samanaikaisesti annetun verolainsäädännön muutosta koskevan lainsäädäntöehdotuksen (COM(2016) 452 final) kanssa. Tällä taataan muun muassa käsitteistön yhdenmukaisuus ja vältetään ilmoitusvelvollisille aiheutuvaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Suomi tukee komission tavoitteita lisätä yritysten omistaja ja edunsaajatietojen avoimuutta rahanpesudirektiivin muutoksella. Suomessa nämä tiedot ovat jo nykyään julkisesti saatavilla. Säännellyillä tai monenkeskisillä markkinapaikoilla kaupankäynnin kohteena olevien yritysten osakkeenomistajat ovat velvollisia tekemään niin sanotun liputusilmoituksen, kun omistus alittaa, ylittää tai saavuttaa tietyn omistusrajan. Näiden yritysten omistajien alin liputusraja on Suomessa viisi prosenttia omistuksesta tai ääniosuudesta. Neljännen rahanpesudirektiivin täytäntöönpanon jälkeen yksityisten yritysten merkittäviä omistajia ja edunsaajia koskevat tiedot olisivat saatavilla myös keskitetysti rekisteristä. Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltioissa rekisteröityjä tietoja olisi mahdollista vaihtaa EU:n keskitetyn alustan kautta. Suomi kannattaa yritysten omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen vaihdon tehostamista. 1. Verotuksen ennustettavuus OECD:n veropohjan rapautumista ja voittojen siirtoja koskevassa BEPShankkeessa (Base Erosion and Profit Shifting), selvitettiin muun muassa monikansallisten yritysten verosuunnittelun aiheuttamaa veropohjan rapautumista. Hankkeessa on tarkasteltu 15 toimenpidettä, joista osasta annettiin suosituksia verosopimusten, kansallisen lainsäädännön ja OECD:n ohjeistuksen muuttamiseksi.

9 9(19) EU:ssa on aggressiivisen verosuunnittelun estämiseksi muun muassa muutettu tuloverotuksen direktiivejä, komissio on julkaissut toimintasuunnitelmia, tiedoksiantoja ja työohjelmia ja veronkierron vastaisen toimenpidepaketin. Tammikuussa 2016 julkaistussa veronkierron vastaisessa toimenpidepaketissa oli mm. ehdotus verojen kiertämisen estämistä koskevaksi direktiiviksi, suositus verosopimukseen liittyvistä kysymyksistä ja ehdotus direktiiviksi, jolla pannaan täytäntöön G20ryhmän ja OECD:n maakohtainen raportointijärjestelmä viranomaisille. Direktiivi, jolla pannaan täytäntöön G20ryhmän ja OECD:n maakohtainen raportointijärjestelmä viranomaisiille on hyväksytty ja sitä koskevaa kansallista lainsäädäntöä ollaan valmistelemassa. Laki tulisi voimaan Verojen kiertämisen estämistä koskeva direktiivi on myös hyväksytty ja sen kansallista täytäntöönpanoa aletaan valmistella. Edellä mainittu direktiivi sisältää muutoksia korkojen vähennysoikeuksiin, väliyhteisölainsäädäntöön, maasta poistumisverotukseen, yleiseen veronkiertosäännökseen ja verotuksellisiin hybrideihin. Nämä on tarkoitus saada voimaan 2019 ja Puheenjohtajan mukaan nämä muutokset merkitsevät kuitenkin muuttuvaa toimintaympäristöä yrityksille. Epävarmuudella verotuskohtelun suhteen voi olla vaikutuksia kansallisiin investointeihin, kannattavuuteen, rajatylittävään kauppaan suoriin ulkomaisiin investointeihin. Tämän vuoksi tulisi harkita toimia kaksinkertaisen tulon verottamattomuuden poistamiseksi yhdistettynä toimiin verotuskohteluun liittyvän epävarmuuden poistamiseksi. Komissio on tekemässä ehdotusta muun muassa yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB), riitojen ratkaisumekanismista sekä verotuksellisten hybridien käsittelystä suhteessa kolmansiin maihin. EU:n yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmä kehittää parhaillaan EU:n yhteistä ohjeistusta jäsenvaltioiden verotusta koskevien ennakkoratkaisujen käsittelylle. Puheenjohtajan mukaan EUtasolla ennakoitavuutta voitaisiin lisätä seuraavilla toimilla: a) Rajatylittävien verosääntöjen lisäharmonisaatio. Komissio on ilmoittanut antavansa loppuvuodesta uuden ehdotuksen yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (Common consolidated corporate tax base, CCCTB), jossa muutoksia aiempaan ehdotukseen olisivat järjestelmän pakollisuus ainakin monikansallisille yhtiöille sekä CCCTB:n vaiheittainen käyttöönotto siten, että veropohjien yhdistämistä (konsolidointia) lykättäisiin, kunnes yhteinen yhtiöveropohja on hyväksytty ja pantu täytäntöön. Kompensoidakseen konsolidoinnin lykkääntymistä komissio aikoo myös ehdottaa väliaikaista rajat ylittävää tappiontasausta yritysten verotusympäristön parantamiseksi. CCCTB on laaja hanke, jonka tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa poistamalla jäsenvaltioiden erilaisista verojärjestelmistä aiheutuvia esteitä ja vääristymiä, edistää rajat ylittävää yritystoimintaa ja tehdä Euroopan unionista kilpailukyinen sijaintipaikka yrityksille. CCCTB:tä koskevia tulevia muutosehdotuksia komissio on perustellut muun muassa voitonsiirtojen ja yhtiöverotuksen väärinkäytösten torjumisella EU:ssa. b) Pakollinen, tehokas ja nopea rajatylittävä riitojenratkaisumekanismi. Komissio on ilmoittanut tutkivansa mahdollisuutta tehdä aloite kaksinkertaiseen verotukseen liittyvän riitojenratkaisumekanismin osalta. EUmaiden välillä on solmittu niin kutsuttu EU:n pakkoarbitraatiosopimus, joka sisältää mekanismin eri jäsenvaltioihin sijoittautuneiden yhtiöiden välille syntyneen kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi siirtohinnoittelutilanteissa. Menettely on jäsenvaltioita sitova siten, että sopimus velvoittaa poistamaan kaksinkertaisen verotuksen.

10 10(19) c) Sitovat verotuksen ennakkoratkaisut sekä siirtohinnoittelua koskevat ennakkoratkaisut: Tämä ehdotus on uusi, eikä sen sisällöstä ole tarkempaa tietoa. EU:n yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmä on kehittänyt yhteistä ohjeistusta EU:n verotusta koskevien ennakkoratkaisujen käsittelylle. d) Verovirkamiesten kouluttaminen uusien globaalien haasteiden osalta. Ehdotus on uusi eikä sen sisällöstä ole tarkempaa tietoa. e) Lakien, säädösten ja määräysten noudattamista koskevat yhteisohjelmat (Cooperative compliance programs). Ehdotus on uusi eikä sen sisällöstä ole tarkempaa tietoa. Puheenjohtajan taustapaperissa tiedustellaan, 1) ovatko ministerit saama mieltä puheenjohtajan arvioista verotuksen ennakoimattomuuden aiheuttamista vaikutuksista investoinneille ja taloudelliselle kasvulle? 2) miten EU:n veropolitiikkaa voitaisiin parantaa suhteessa ennustettavuuteen siten, että sisämarkkinat olisivat globaalisti kilpailukykyisempiä? 2. Toimenpiteet veronkierron, talousrikosten ja terrorismin torjumiseksi 2.1 Toimet veronkierron torjumiseksi Kansainvälisen automaattisen tietojenvaihdon laajeneminen tarkoittaa käytännössä sitä, että valtioiden välillä vaihdetaan automaattisesti varoja ja pääomatuloja koskevia tilitietoja. Finanssilaitokset tutkivat ja tunnistavat asiakkaansa ja näiden verotuksellisen asuinvaltion, keräävät näiden tilitiedot ja lähettävät nämä tiedot asuinvaltionsa verohallinnolle. Tietojenvaihdon ansiosta Suomi saa automaattisesti laajasti tietoa siitä, mitä tuloja ja varoja Suomessa asuvilla henkilöillä on ulkomailla. Tällä hetkellä yli 100 valtiota on antanut poliittisen sitoumuksen OECD:lle automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta. Suomi on sitoutunut yhdessä yli 80 valtion kanssa aloittamaan automaattisen tietojenvaihdon vuonna Automaattiseen tietojenvaihtoon sitoutuneet valtiot edellyttävät, että myös muut valtiot aloittavat automaattisen tietojenvaihdon. EU:n virkaapudirektiivin pakollista automaattista verotietojenvaihtoa koskeva muutosdirektiivi, joka tuli voimaan sisältää OECD:n yhteisen automaattisen tietojenvaihdon mallin. Sen mukaan automaattinen tietojenvaihto jäsenvaltioiden välillä alkaa vuonna 2017 koskien verovuotta 2016, pois lukien Itävalta, joka aloittaa automaattisen tietojenvaihdon vuonna 2018 koskien verovuotta Suomella on 75 valtion kanssa verosopimus, joka mahdollistaa pyynnöstä tapahtuvan tietojenvaihdon lisäksi myös automaattisen tietojenvaihdon. Lisäksi Suomella on verotietojen vaihtoa koskeva sopimus 40 lainkäyttöalueen kanssa, mitkä mahdollistavat pyynnöstä tapahtuvan tietojenvaihdon näiden alueiden kanssa. Puheenjohtajan mukaan on kolme avainaluetta, joilla voitaisiin lisätä tehokkuutta ja ratkaista uusia haasteita a) Eri viranomaisten kansallisen yhteistyön parantaminen. Heinäkuussa 2016 komissio antoi ehdotuksen veroviranomaisten keskinäistä hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin (nk. virkaapudirektiivi) muutosehdotuksen, jonka myötä veroviranomaisten tiedonsaantioikeutta laajennettaisiin eräisiin rahanpesusääntelyssä tarkoitettuihin tietoihin. b) Kansainvälisen tiedonvaihtoinfrastruktuurin parantaminen. Infrastruktuuria tulisi parantaa nopeamman ja tehokkaamman yhteistyön mahdollistamiseksi. Tämä sallisi muun muassa rajatylittävän analyysin riskitapauksista, esimerkiksi niin kutsutuilta ilmiantajilta saadun tiedon osalta. Tämä edellyttäisi EUtasolla virkaapudirektiivin muutosta.

11 11(19) c) Tiedonantovelvollisuuden asettaminen aggressiiviseen verosuunnitteluun liittyvien palveluiden tarjoajille koskien verosuunnittelurakenteita. Tällaisia palveluiden tarjoajia ovat muun muassa neuvonantajat, pankit sekä muut palveluiden tarjoajat. 2.2 Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta Komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 (neljäs rahanpesudirektiivi) ja direktiivin 2009/101/EY muuttamisesta. Direktiivin tavoitteena on eri lainsäädäntötoimin paremmin estää terrorismin rahoitus ja varmistaa maksuliikenteen ja yritysten omistusrakenteiden avoimuus. Komissio pitää uuden lainsäädäntöehdotuksen antamista tarpeellisena, koska terrorismin uhka on kasvanut ja lisääntynyt viime aikoina. Ehdotuksella pyritään turvaamaan rahoitusmarkkinoiden luotettavuus estämällä rikollisten mahdollisuudet hyödyntää nykyisen lainsäädännön aukkoja. Komission arvion mukaan ehdotuksissa on pyritty välttämään tarpeettomien esteiden luomista maksujärjestelmien ja rahoitusmarkkinoiden toiminnalle. Maksujen avoimuuden puutteet ovat johtaneet komission mukaan EU:n ulkopuolisten oikeudenkäyttöalueiden käyttöön verojen välttämiseksi tai kiertämiseksi. Ehdotuksen tavoitteena on yhtäältä estää laaja varallisuuden kätkeminen, joka voi heikentää tehokasta talousrikostorjuntaa, ja toisaalta taata laajempi avoimuus yritysten omistusrakenteista. Rahanpesudirektiivin muutosehdotukseen sisältyy myös muutos koskien yritysten edunsaajien rekisteröintiä, kun omistuksen kohteena on passiivinen eifinanssiyksikkö. Ehdotuksen mukaisesti henkilöä, joka omistaa yli 10 prosenttia tai käyttää yli 10 prosentin määräysvaltaa passiivisessa eifinanssiyksikössä, pidetään tosiasiallisena omistajana ja edunsaajana. Pääpiirteittäin passiivisella eifinanssiyksiköllä tarkoitetaan yksityistä osakeyhtiötä, jonka toiminta muodostuu keskeisesti varallisuuden ja varallisuuden kerryttämien tulojen (kuten osingot, korot, vuokra ja rojaltitulot) hallinnoinnista. Käytännössä tällainen yhteisö toimii välittäjänä, joka ei luo omia tuloja vaan ohjaa muista lähteistä saatuja tuloja edelleen. Koska yksikkötilien tiedonkeruu on valmis vasta vuoden 2017 lopussa, tällä hetkellä ei ole käsitystä kuinka paljon eifinanssiyksiköitä tai niiden edunsaajia on, joten vaikutuksia on vaikeaa arvioida. Komissio ehdottaa, että yleisön pääsyä neljännen rahanpesudirektiivin nojalla rekisteröitäviin yritysten omistaja ja edunsaajatietoihin laajennetaan sekä jäsenvaltioiden kansallisten rekisterien välistä yhteyttä parannetaan viranomaistyön helpottamiseksi ja avoimuuden takaamiseksi. Konkreettisesti tämä toteutettaisiin EUtason kaupparekisterien yhteenliittymällä (hub), johon vaaditut yrityskohtaiset tiedot olisi eritelty direktiivissä. Avoimuuden lisäämisellä pyritään vähentämään talousrikollisuutta, lisäämään toimijoiden välistä luottamusta sekä ennaltaehkäisemään väärinkäytöksiä. Muutos koskisi myös trusteja. Komissiolle on säädetty neljännessä rahanpesudirektiivissä velvollisuus laatia kesäkuuhun 2019 mennessä raportti, jossa arvioidaan kansallisten kaupparekisterien yhteenliittymän aikaansaamiseksi vaadittavia toimenpiteitä, olosuhteita ja teknisiä ominaisuuksia. Koska direktiivissä mahdollistettaisiin edelleen kansalliset poikkeukset omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen julkisuudesta, tulisi tietojen luovuttamiselle ja siitä kieltäytymiselle luoda komission mukaan yhtenäiset menettelytavat EU:ssa.

12 12(19) Kansallisesti valmisteltavana olevassa hallituksen esityksessä neljännen rahanpesudirektiivin täytäntöönpanemiseksi ehdotetaan yritysten omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen rekisteröinnin osalta noudatettavan rekisterien julkisuutta koskevia säännöksiä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden aikana. Kaupparekisteri, yhdistysrekisteri ja säätiörekisteri ovat julkisia, eikä komission ehdotuksella avoimuuden lisäämiseksi olisi siitä syystä merkittäviä vaikutuksia neljännen rahanpesudirektiivin täytäntöönpanoon. 2.3 Puheenjohtajan esittämät kysymykset Puheenjohtajan taustapaperissa tiedustellaan, 1) pitäisivätkö ministerit ehdotettuja aloitteita tervetulleina, sekä 2) miten voisimme parantaa rajatylittävää yhteistyötä sekä torjua niin kutsuttujen offshoreyhtiöiden käyttöä? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta ma ke Suuri valiokunta ke Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO, neuvotteleva virkamies Minna Upola, , (verotus) VM/RMO, lainsäädäntöneuvos Armi Taipale, , (rahanpesun ja terrorismin torjunta) EUTORItunnus EU/2016/0404

13 13(19) Liitteet Viite

14 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM KVR Tikkanen Joanna(VM) JULKINEN 14(19) Asia Epävirallinen ECOFIN neuvosto , Bratislava; II työistunto: Euroopan investointiohjelma Kokous Epävirallinen valtiovarainministerikokous U/E/UTPtunnus E 139/2014 vp, EJ 11/2016 vp, E 159/2014 vp, U 46/2014 vp, UJ 4/2015 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Epävirallisessa Ecofinneuvostossa keskustellaan Euroopan investointiohjelman ensimmäisen toimintavuoden kokemuksista ja lähivuosien kehittämisaiheista. Euroopan investointiohjelma koostuu kolmesta osasta, Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR), Euroopan investointihankeportaalista (EIPP, sähköinen listaus investointikohteiksi soveltuvista hankkeista sijoittajien käyttöön) ja investointiympäristön kehittämisestä (sis. pääomamarkkinaunionin kehittämistä, sisämarkkinoiden esteiden raivaamista, sääntelyympäristön parantamista). Investointiohjelman kolmatta osaa käsiteltiin heinäkuun Ecofinneuvostossa ja nyt epävirallisessa Ecofinneuvostossa keskustelu painottunee ESIR:iin. Puheenjohtaja on laatinut taustaasikirjan, joka sisältää mahdollisia ehdotuksia ESIR:n toiminnan parantamiseksi. Komission odotetaan antavan ESIR:n jatkoesityksen syyskuun puolivälissä. Suomen kanta Syyskuussa annettavaan komission ehdotukseen ESIR:n jatkosta otetaan erikseen kantaa kun ehdotus on saatu. Suomi pitää kuitenkin puheenjohtajan esille tuomia ESIR:n kehittämisehdotuksia oikeansuuntaisina, erityisesti täydentävyyskriteerin vahvistamista. ESIR:n toiminnassa tulisi myös kiinnittää huomiota hankkeiden laatuun suuren volyymin sijaan ja toteuttaa toiminnan arviointi asianmukaisesti. Pääasiallinen sisältö Euroopan investointiohjelman esittämisestä on kulunut reilut puolitoista vuotta ja sen alla on perustettu ESIR ja Euroopan investointineuvontakeskus (EIAH) sekä Euroopan

15 15(19) investointihankeportaali. Lisäksi energiaunionia, pääomamarkkinaunionia, sisämarkkinoita, digitaalisia sisämarkkinoita ja kiertotalouspakettia koskevat strategiat sisältävät erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on poistaa käytännön esteitä ja parantaa investointiympäristöä. ESIR:n puitteissa on hyväksytty heinäkuuhun 2016 mennessä yhteensä noin 290 toimea, joiden odotetaan saavan aikaan yhteensä noin 115 mrd. euron investoinnit. Tämä on noin 37 prosenttia kokonaistavoitteesta, joka on 315 mrd. euron uudet investoinnit kolmen vuoden aikana. Yksityisten sekä julkisten sijoittajien osuus tähänastisten investointien kokonaismäärästä on 85 prosenttia. Lisäksi ESIRasetuksella perustettuun Euroopan investointineuvontakeskukseen on kohdistunut toukokuun 2016 loppuun mennessä 160 neuvontapyyntöä 26 jäsenvaltiosta. Euroopan investointipankki aloitti ESIRrahoitustoiminnan syksyllä 2015 mutta rahaston kokonaisvaltainen toiminta alkoi vasta tammikuussa ESIRasetuksen mukaiset arvioinnit ovat vielä kesken mutta tässä vaiheessa voi kuitenkin todeta, että erityisesti pk ja midcap yritysten rahoituksen saantimahdollisuudet ovat ESIR:n myötä parantuneet ja monipuolistuneet. Suomessa projektirahoituksen puolella kaksi hanketta ovat saaneet ESIRtakaushyväksynnän. Nämä ovat Äänekosken biojalostamohanke ja Pasilan aseman TRIPLArakennushanke. ESIRrahoitustuotteiden välittäjätahoja on Suomessa tällä hetkellä yksi liikepankki. OP Ryhmä on solminut sopimuksen pkyritysrahoitustakauksesta. Lisäksi Euroopan investointipankkiryhmään kuuluva Euroopan investointirahasto (EIF) on sijoittanut ESIR:n tuella kahteen suomalaiseen pääomasijoitusrahastoon. Muita mahdollisia välittäjiä ESIRrahoitustuotteille on selvityksen alla ja erityisesti valtion rahoitusorganisaatiot ovat aktiivisesti mukana selvitystyössä. Lisäksi Suomeen on perustettu kansallinen ESIRneuvontapalvelu. Komissio antaa syyskuun puolivälissä ESIR:n jatkoesityksen, jossa komissio esittänee rahastolle mm. kahden vuoden jatkoa vuoteen 2020 (nykyisen EU:n rahoituskehyksen loppuun asti). Komissio aikoo lisäksi laajentaa ESIR:n pkyritystoimia nykyasetuksen puitteissa ja yksinkertaistaa ESIRtuen sekä Euroopan rakenne ja investointirahastojen varojen yhdistämistä. Myös investointineuvontakeskuksen toimintaa aiotaan kehittää. Puheenjohtaja on laatinut epäviralliseen Ecofinneuvostoon taustaasikirjan, joka sisältää mm. seuraavia mahdollisia ehdotuksia ESIR:n toiminnan parantamiseksi, ESIR:n täydentävyyskriteerin vahvistaminen, tarkoittaen mm. puuttumista vain markkinapuutteisiin ja korkeamman riskiprofiilin hankkeiden tukemista oman pääoman ehtoisen rahoitustoiminnan vahvistaminen ESIR:n ns. infra ja innovaatiotoimien osalta (projektirahoitus), jolla pyritään helpottamaan riippuvuutta velkarahoituksesta ESIRtoimien maantieteellisen jakautumisen parantaminen mm. sillä, että Euroopan investointipalvelukeskuksen toimintaa hajautetaan EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa

16 Kansallinen valmistelu 16(19) Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunnan kirjallinen menettely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Presidency Issues note; The Investment Plan for Europe in the near future Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/KVR, Neuvotteleva virkamies Joanna Tikkanen, EUTORItunnus EU/2016/1077 Liitteet Viite

17 17(19) VALTIOVARAINMINISTERIÖ EUS, KVR, KO EURORYHMÄ Euroryhmän kokouksessa käsitellään alustavan asialistan mukaan seuraavia asioita: Kreikka tilannekatsaus Euroryhmä saa instituutioilta katsauksen Kreikan ohjelman tilanteesta. Ensimmäisen väliarvion lainaerän toisen maksuerän (2,8 mrd. euroa) ehdoksi on asetettu 15 uudistustointa eli virstanpylvästä. Keskeiset uudistukset liittyvät energiamarkkinoiden vapauttamiseen ja yksityistämistoimiin. Uudistukset tulisi toteuttaa syyskuun puoliväliin mennessä. Kreikan talous on kehittynyt pitkälti komission keväällä tekemän ennusteen mukaisesti. Euroryhmää informoidaan uudistustoimien toteuttamisen tilanteesta. Temaattinen keskustelu kasvusta ja työllisyydestä julkisten menojen laatu Euroryhmässä keskustellaan julkisten menojen laadusta osana temaattisia keskusteluja kasvusta ja työllisyydestä. Komissio on taustamuistiossaan euroryhmän puheenjohtajan pyynnöstä kuvaillut menokartoituksen (spending review) onnistumisen edellytyksiä sekä siihen liittyviä riskitekijöitä. Menokartoituksen tekoa edellyttää yhtäältä julkisten varojen käytön kasvanut läpinäkyvyyden vaade ja toisaalta tarve löytää säästökohteita julkisissa menoissa ja julkisten varojen käytön tehostaminen. Suomi suhtautuu myönteisesti menokartoitusten tekoon. Suomella on hyviä kokemuksia Suomessa tehdyistä meno rakenne ja verotukikartoituksista. Komission kuvaus menokartoituksen onnistumisen edellytyksistä on hyvä, joskin aiheen monimuotoisuudesta johtuen tehty sangen yleisellä tasolla. Finanssipolitiikkaan liittyviä asioita Tehokkaan DBPprosessin varmistaminen tänä vuonna Alustavien talousarviosuunnitelmien (DBP) määräaika on Viime vuonna Espanja toimitti DBP:n tulossa olevien vaalien takia jo syyskuun alussa ja halusi komission antavan kantansa siitä välittömästi ja samanaikaisesti Portugali jätti DBP:n kokonaan toimittamatta vaalien takia. Aikainen toimitus on ongelmallinen, koska tällöin DBP:n datapohja on erilainen kuin muilla mailla (mm. syyskuun julkisen talouden tilastonotifikaatioiden puuttumisen takia). Sekä aikaiset, myöhäiset että kokonaan puuttuvat DBP:t vaikeuttavat myös koko euroalueen finanssipolitiikan virityksen arviointia. Komissiota on tämän jälkeen pyydetty ottamaan kantaa, miten näissä tapauksissa jatkossa toimitaan. Komissio on nyt vihdoin antanut ehdotuksensa asiassa. Ehdotuksen mukaisesti DBP:t toimitetaan välisenä aikana. Jos maa ei pysty hyväksymään budjettia (esim. johtuen siitä, että sillä ei ole toimivaltaista hallitusta), niin sen on kuitenkin toimitettava vähintään muuttumattoman politiikan DBP. Nämä muutokset viedään käytännesääntöihin, mutta tämä ei ehtine ennen tämän vuoden kierrosta, minkä takia puheenjohtaja halunnee keskustella asiasta tämän vuoden osalta. Komissio on

18 18(19) linjannut, että aikaisin toimitettavasta DBP:stä annetaan lausunto samanaikaisesti muiden kanssa marraskuussa. Jos DBP:tä ei toimiteta lainkaan, komission on mahdollista käynnistää rikkomusmenettely, mutta tätä komissio ei pitänyt tarpeenmukaisena. Vakaus ja kasvusopimuksen toimeenpano Portugalia ja Espanjaa koskevien päätösten seuranta Komission informoi asiakohdassa jatkotoimista Espanjan ja Portugalin liiallisen alijäämän menettelyissä. Neuvosto hyväksyi komission ehdotuksen mukaisesti päätöksen siitä, että Espanja ja Portugali eivät ole ryhtyneet tehokkaisiin toimiin liiallisena alijäämän korjaamiseksi artiklan 126 kohdan 8 mukaisesti. Tämä päätös käynnisti kolme lisäaskelta menettelyssä. Näistä neuvosto hyväksyi 8.8. komission sanktioesityksen, jonka mukaisesti Portugalille ja Espanjalle ehdotettiin sakkojen peruuttamista perusteluina maiden jo tekemät huomattavat säästötoimet menneisyydessä, sekä artiklan 126 kohdan 9 mukaiset kehotukset ryhtyä toimiin liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Toiseksi neuvoston 8.8. hyväksymien päätösten mukaan Portugalin tulee korjata liiallinen alijäämänsä tänä vuonna niin, että julkinen alijäämä ei ylitä 2½ prosenttia BKT:sta vuonna Espanjalle annetaan 2 vuotta lisäaikaa vuoteen 2018 saakka niin, että julkinen alijäämä saa olla enintään 4,6 % BKT:sta vuonna 2016, 3,1 % BKT:sta vuonna 2017 ja 2,2 % BKT:sta vuonna Maiden tulee raportoida toimista, joihin ne ovat kehotuksen johdosta ryhtyneet mennessä. Kolmas 126(8)päätöksestä laukeava elementti on rakennerahastojen maksatuksen pidätys. Komissio ei ole vielä tältä osin tehnyt ehdotusta. Komissio käy ensin ns. rakenteellisen dialogin Euroopan Parlamentin kanssa ja antaa ehdotukset tämän jälkeen. Aikataulu on vielä tältä osin auki. Ehdotus tulee käsittämään rakennerahastojen maksatuksen pidätyksen alkaen, joka tulee voimaan, ellei neuvosto käänteisellä määräenemmistöllä hylkää sitä kuukauden kuluessa. Vakaus ja kasvusopimuksen toimeenpanon yksinkertaistaminen Vakaus ja kasvusopimuksen yksinkertaistamista vahvistamalla menosäännön käyttöä sekä sopimuksen ennaltaehkäisevässä että korjaavassa osassa on valmisteltu talous ja rahoituskomitean sijaistasolla. Ennaltaehkäisevässä osassa menosääntö on toinen noudattamisen arvioinnissa käytettävistä pilareista rakenteellisen jäämän muutoksen rinnalla. Ennaltaehkäisevän osan kohdalla asiasta on käyty vasta yksi keskustelu, jossa menosäännön roolin vahvistaminen sekä maakohtaisissa suosituksissa että noudattamisen arvioinnissa on saanut laajaa kannatusta. Korjaavan osan kohdalla työssä on edetty jo sangen pitkälle ja päästy yhteisymmärrykseen ennaltaehkäisevän osan menosäännön käyttämisestä liiallisen alijäämän menettelyn tehokkaiden toimien arvioinnissa. Työ jatkuu teknisellä tasolla ja väliraportti on tulossa mahdollisesti lokakuun Ecofinneuvostoon. Valmista pitäisi olla vuoden loppuun mennessä. Kansainvälisten kokouksen valmistelu: valuuttakurssikehitys Tavanomainen tilannekatsaus valuuttakurssikehityksestä osana valmistautumista tuleviin kansainvälisiin kokouksiin. Viimeisten kolmen kuukauden ajan euro pysyi jokseenkin ennallaan nimellisillä efektiivisillä kursseilla mitattuna, vaikka kahdenvälisissä valuuttakursseissa olikin suuria heilahteluja. Toukokuun alusta elokuun puoliväliin euro heikkeni hieman suhteessa Yhdysvaltain dollariin, mikä johtui sijoittajien riskin karttamisesta Brexitäänestyksen jälkeen ja koska makrotaloudelliset uutiset Yhdysvalloissa olivat vahvemmat kuin euroalueella.

19 19(19) Brexit ja BoE:n elvyttävämpi rahapolitiikka heikensivät puntaa, mutta Japanin elvytys ei ole onnistunut pysäyttämään jenin arvostuksen nousua. Englannin punta säilynee volatiilina johtuen EUeroon liittyvästä epävarmuudesta, mutta myös talouden heikommista näkymistä. Rahapolitiikan normalisoituminen Yhdysvalloissa ja Kiinan talouden suorituskyky pysyvät edelleen merkittävinä kehittyvien talouksien valuuttojen ajureina. Suurten talouksien ulkoiset epätasapainot ovat edelleen huomattavat, ja Japanin ja euroalueen nykyiset vaihtotaseen ylijäämät tukevat niiden valuuttoja. LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi