Juhani Nenonen 1

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Juhani Nenonen 1"

Albert Seppälä
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Juhani Nenonen 1

Suomi on suuren maaseudun maa - Puolet suomalaisista asuu maaseudulla - Yli puolet lapsiperheistä haluaisi asua maaseudulla - Kaupunkilaisista

2 Suomi on suuren maaseudun maa - Puolet suomalaisista asuu maaseudulla - Yli puolet lapsiperheistä haluaisi asua maaseudulla - Kaupunkilaisista haluaisi muuttaa maaseudulle - Teknologiateollisuus ry: tärkein vientiveturimme muu Suomi - Ns. vaikeasti täytettävät työpaikat maaseudulla

3 Suomen Kylätoiminta ry = maamme suurin ja kattavin maaseutujärjestö 3124 kyläyhdistystä kylätoimikuntaa (vrt. 450 v. 1995) Toiminnassa mukana noin puoli miljoonaa henkeä kylä-, kunta-, seutu-, maakunta-, valtakunta-, EU- ja kansainvälisillä tasoilla Yhteiseksi hyväksi tehdään noin 4,5 miljoonaa talkootuntia/v. Tarjoaa jäsenilleen koulutusta, neuvontaa, hanketukea, lainopillista tukea, viestintää ja muita palveluita Koordinoi yhdessä eri ministeriöiden ja muiden sidosryhmien kanssa laadittua Paikallisen kehittämisen valtakunnallista ohjelmaa Palkittu YK:n ja Right Livelihood -palkinnoilla maaseudun asukkaiden osallistamisesta ja voimaannuttamisesta, maaseudun palvelu- ja elinkeinorakenteen uudistamisesta sekä lähidemokratian edistämisestä

4 Paikallisen kehittämisen ohjelma kokoaa resurssit Ohjelma on vastalääke jatkuvalle, laajoja alueita rapauttavalle ihmisten, palvelujen ja päätöksenteon keskittymiselle maaseudulla ja kaupunkien sisällä. Päätavoite on paikallisen kehittämistyön vahvistaminen. Keinoja ja ohjelman painopisteitä ovat: Paikkaan perustuvan monialaisen kehitystyön vahvistaminen kylissä, kaupunginosissa ja kunnan osissa. Nykyistä realistisempi, tavoitteellisempi ja siksi tuloksellisempi työnjako ja yhteistyö kansalaistoimijoiden ja julkisen vallan välille. Paikalliskehittäjien toimintaedellytysten parantaminen. Paikalliskehittäjien yhteistyön syventäminen. Paikallisesti toteutettavista tehtävistä sopiminen ja työmuotojen kehittäminen. Paikallinen kehittäminen on lähivuosina jäsennettävissä neljään päämuotoon: 1) kylätoimintaan, 2)kaupunginosatoimintaan, 3) Leader-työhön sekä 4) lähidemokratiaan. Aluehallintouudistus avaa mahdollisuuksia: maakunnalliset kyläyhdistykset vastaavat jatkossa entistä enemmän kylätoimijoiden ja alueensa kolmannen sektorin kouluttamisesta kehitystyössä, omien varojen hankinnassa, kansalaistoiminnassa ja lähidemokratiassa.

5 Kylätoiminta on tekijä, LEADER on tukija jäseninä myös Suomen 54 LEADER-kehittämisyhdistystä Vaihe Ohjelmakausi Budjetti (EUR) Ryhmien määrä EU:ssa Ryhmien määrä Suomessa Leader I Leader II Leader miljoonaa miljardia miljardia Leadertoimintalinja miljardia Yhteisölähtöinen, monirahastoinen paik.-kehittäminen miljardia +??? >

6 Koko kylä kotouttaa Oltuaan viikon Taalintehtaalla pakolaiset kiittelivät suomalaisten olevan ihania ihmisiä. Aina kun menee vaikka kauppaan, kaikki hymyilevät ja sanovat hei. Meillä oli etukäteen puhuttu, että tulijat otetaan ystävällisesti vastaan. Ensivaikutelman voi antaa vain kerran, mutta samalla ilmeellä on jatkettu. Kemiönsaari on vastaanottanut vuosina 2016 ja 2017 yhteensä 40 syyrialaista kiintiöpakolaista. He ovat saapuneet noin asukkaan saaristolaiskylään pakolaisleiriltä. Kotoutumiskieli on suomi. Kotoutujakylän elämää seurataan huhtikuusta joulukuuhun. Tavallista arkea, sopeutumisen monikuvioisia askeleita, juhlahetkiä. Kotoutujakylä toimii muille kunnille ja kylille konkreettisena esimerkkinä siitä, miten yhteiselo maahanmuuttajien kanssa sujuu. Olen todella iloinen ja ylpeä siitä, miten sekä ammattilaiset että vapaaehtoiset, koko saari ja kyläläiset ovat halunneet ottaa vastaan meidän uudet asukkaamme. Pääsy kotoutumisen pilottikyläksi on hieno asia ja täytyypä itsekin todeta, että valinta osui oikeaan, toteaa Kemiönsaaren kunnanjohtaja Anneli Pahta hymyillen.

Tule kuulemaan ja keskustelemaan kouluasioista mukana innostavia esimerkkejä ja tutkittua tietoa.

7 Kylillä on vielä palveluita joita puolustaa ja kehittää Voisiko koulu olla muutakin kuin koulu? Mitä uusia mahdollisuuksia löytyy lähikoulujen olemassaololle, kun säästöt vaanivat nurkan takana? Tule kuulemaan ja keskustelemaan kouluasioista mukana innostavia esimerkkejä ja tutkittua tietoa. Koulusta monipalvelukeskukseksi: lähikoulut mahdollistajana maakuntauudistuksessa MEIDÄN OMA KOULU Kempeleessä klo 10-15

8 Juhani Nenonen 8

9 Kasvupalveluiden ja valinnanvapauden pilotointi maaseudulla Maaperää valmisteltava, markkina-analyysi liian valoisa Kylätoiminta: pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ja maaseudun muiden työnhakijoiden palvelut, esim. työnhakijan haastattelut, työllistymissuunnitelmien laadinta, piilotyöpaikkojen löytäminen, kotouttaminen Leader-ryhmät: yritysneuvonta ja alle euron yritystuet, esim. starttirahan jakaminen yhteistyössä kuntien elinvoimapalveluiden kanssa Valitaan kaksi erityyppistä pilottimaakuntaa Levitetään tulokset ja hyvät käytännöt kaikkiin maakuntiin verkoston kautta

10 Vaikuttamisen paikkoja Kansalaistoiminnan ja hyvinvoinnin Mane-teemaverkostotyön käynnistyminen toukokuun alusta Eduskunnan kylätoimintaverkoston kokous Tiedottajan rekrytointi, haastattelut Manen kokous ministeri Lepän johdolla, Vuoden kylä valinta Tulevaisuustyöryhmän ensimmäinen kokous 1.6. Avoimet Kylät 10.6., yli 600 kylää mukana CAP-strategiaryhmän ensimmäinen kokous Maakunnallisten kyläasiamiesten tapaaminen, Ylivieska Maaseutuparlamentti Leppävirralla

11 Juhani Nenonen 11

Samankaltaiset tiedostot

KYLÄTOIMINNAN VÄLITAVOITTEET

Kylätoiminnan neuvottelupäivät 19. - 20.5.2011 KYLÄTOIMINNAN VÄLITAVOITTEET 2011-2013 KYLÄTOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Kylätoiminnan päätavoitteena on maaseudun asukkaiden elinolosuhteiden parantaminen vahvistamalla