1. Lähtökohdat vuodelle 2014

Transkriptio

1 Hankesuunnitelma 2014

2 1. Lähtökohdat vuodelle 2014 Työllisyyden kuntakokeilu on yksi Kataisen hallitusohjelman työllisyyspolitiikkaohjelman (2011, 47) tavoitteista. Kokeilussa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyydenhoidon päävastuu siirretään kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Kuntakokeiluhankkeita on yhteensä 26 ja niihin osallistuu 65 kuntaa. Valtakunnallisen kokeilun tavoitteena on alentaa rakennetyöttömyyttä lisäämällä pitkään työttömänä olleiden työelämäosallisuutta ja tukea heidän työllistymistään. Kuntakokeilun kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka ovat saaneet 500 päivää työttömyysetuutta työttömyyden perusteella ja henkilöt, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta työttömänä, ja joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti Jyväskylän, Muuramen ja Jämsän yhteisen Työllisyyden kuntakokeilun tarkoituksena ovat: 1. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja 2. Kuntien työllisyydenhoidon mallin kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen 9/2013 mukaan syyskuussa 2013 Jyväskylässä oli yli vuoden työttömänä olleita työnhakijoita yhteensä Muuramessa vastaava luku oli 138 ja Jämsässä 525. Työttömyys on lisääntynyt kaikissa kuntakokeilun kunnissa. Jyväskylässä vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työttömyys oli lisääntynyt 687 henkilöllä. Muuramessa vastaava kasvu oli 30 ja Jämsässä 28 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu lisäsi kuntien menoja. Kaikissa kuntakokeilun kunnissa euromääräiset työmarkkinatuen kuntaosuudet ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna. Tammikuussa 2013 uudistettiin TE-toimistojen johtamisrakenne. Uudistuksen myötä Keski-Suomeen muodostettiin yksi koko maakunnan kattava Keski-Suomen TE-toimisto. Uudistuksessa johtamisrakenne perustettiin asiakkuuksien johtamiseen, jossa lähtökohtana oli palvelulinjoihin perustuva johtaminen. Palvelulinjoja muodostettiin kolme: Yritys- ja työnantajapalvelut, Osaamisen kehittämispalvelut ja Tuetun työllistymisen palvelut. Kuntakokeilun asiakkaat sijoittuvat ensisijaisesti tuetun työllistymisen palvelulinjalle. TE-toimistouudistus on vaikuttanut monin tavoin työhallinnon palvelujen järjestämiseen. Uusien sähköisten palvelujen käyttöönotto on helpottanut monien työnhakijoiden ja työnantajien asiointia TE-toimiston kanssa. Samanaikaisesti henkilökohtainen asiointi toimistoon on vaikeutunut. Uudistus on vaikuttanut myös välityömarkkinoiden toimintaan. Välityömarkkinoilla toimivat järjestöt ja säätiöt ovat kokeneet, että yhteistyö TE-toimiston kanssa on vaikeutunut. Työnantajat ja yrittäjäjärjestöt ovat tuoneet esille huolena starttirahapäätösten, palkkatukipäätösten ja maksatushakemusten aikataulujen pitkittymisen.

3 Työllisyysasioista on kuluneen vuoden aikana keskusteltu jälleen kerran sekä valtakunnan tasolla että paikallisesti. Keskustelua ovat herättäneet mm. nuorten syrjäytyminen ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Viime päivinä on nostettu esille luovuttaminen. Kuluvan vuoden aikana yli työtöntä työnhakijaa on päättänyt luopua työnhausta. Syynä luovuttamiseen on pidetty toistuvia epäonnistumisia työpaikan haussa. Monet työnhakijat ovat menettäneet uskon omaan työllistymiseensä. Samanaikaisesti on puhuttu työttömyysturvan vastikkeellistamisesta ja osallistavasta työtoiminnasta. On puhuttu kansalaisen omasta vastuusta, viranomaisten vastuusta sekä yritysten vastuusta työllisyyden edistämisessä ja työllisyydenhoidossa. Kuntakokeilun näkökulmasta kyse on arvokeskustelusta, jota kuntakokeilu haluaa olla osaltaan edistämässä. Kuntakokeilun kannalta ydinkysymys on se, mikä arvo työllisyydenhoidolla nähdään yhteiskunnassa. Nähdäänkö työllistäminen yhteiskunnan kulueränä vai kaikkien eri toimijoiden yhteisenä asiana, josta hyötyvät elinkeinoelämä, työttömät työnhakijat ja sitä kautta koko yhteiskunta. 2. Henkilöstö ja organisaatio Jyväskylän, Muuramen ja Jämsän Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen hallinnoivana organisaationa toimii Jyväskylän kaupunki. Hankkeen kaikki työntekijät ovat Jyväskylän kaupungin palveluksessa. Vuonna 2014 hankkeessa työskentelee yhteensä 34 henkilöä. Henkilöstö koostuu hankepäälliköstä, hankesihteeritiedottajasta, palveluvastaavista (2 henkilöä), yrityskoordinaattorista (4 henkilöä), työhönvalmentajista (16 henkilöä), palveluohjaajista (6 henkilöä), kuntoutusohjaajista (2 henkilöä), kuntoutuspsykologista ja kehittämiskoordinaattorista. Hankkeella on ohjausryhmä ja johtoryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on: - ohjata, tukea, seurata ja arvioida hankkeen toteutumista hankesuunnitelman, tavoitteiden ja rahoituspäätösten mukaisesti. - arvioida hankkeen tuloksia ja toimintaa ja tehdä tarvittaessa muutoksia. - ideoida ja auttaa hankkeen verkostoitumisessa. - tiedottaa tärkeimpien sidosryhmien kautta. - toimia aktiivisesti hankkeen tunnetuksi tekemisessä ja tulosten soveltamiseksi käytäntöön jäsentensä edustamien organisaatioiden välityksellä. Ohjausryhmään kuuluvat edustajat Jyväskylästä, Muuramesta ja Jämsästä, hankekuntien yrittäjäjärjestöistä, Keski-Suomen ELY-keskuksesta, Kelasta, Keski-Suomen TE-toimistosta, Jyväskylän ammattiopistosta, Avitus-säätiöstä, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:stä ja Jyvässeudun Työttömät ry:stä.

4 Hankkeen operatiivisesta toiminnasta vastaa hankepäällikkö. Töihin!-palvelun sekä Ohjaus- ja kuntoutuspalvelutiimin palveluvastaavat toimivat tiimien työntekijöiden lähiesimiehinä. Hankepäällikkö toimii hankesihteeri -tiedottajan, Muuramen ja Jämsän tiimien työntekijöiden sekä palveluvastaavien esimiehenä. Johtoryhmä koostuu hankekuntien edustajista, Ely-keskuksen ja Keski-Suomen TE-toimiston edustajista. Hankkeen työntekijöistä johtoryhmään kuuluvat hankepäällikkö, hankesihteeri-tiedottaja sekä palveluohjaajat. Johtoryhmän tehtävänä on hankkeen operatiivisten asioiden valmistelu. Kuva 1. Jyväskylän, Muuramen ja Jämsän työllisyyden kuntakokeilun organisaatiorakenne.

5 3. Kuntien työllisyydenhoidon mallin kehittäminen Hallitus teki vuoden 2013 maaliskuun kehysriihessä päätöksen lisätä kuntien roolia työllisyydenhoidossa. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella hallitus halusi lisätä mahdollisuuksia yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pääsyyn aktivointitoimenpiteiden piiriin. Uudistus toteutetaan vuoden 2015 alusta osana kuntien tehtävien arviointia ja työllisyyspolitiikan vastuunjaon tarkistusta (Valtioneuvosto ). Hallituksen päätös nopeutti suunnitteluaikataulua kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyydenhoidossa. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on tehdä esitys Työvoiman palvelukeskusten valtakunnallistamisesta. Esitys tulee tehdä mennessä. Uudistus tulee voimaan Työllisyydenhoito paikallistasolla Hallituksen päätös lisää vuositasolla kuntien menoja 150 M. Menojen kasvu vaikeuttaa kuntien taloudenhoitoa entisestään. Tavoite lisätä yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden mahdollisuuksia päästä aktivointitoimenpiteiden piiriin huolestuttaa kuntia monin tavoin. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan ( ) Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelukyky ei ole nykyisellään riittävä, eivätkä kunnat pysty paikkaamaan valtionhallinnon tarjoamia palveluita. Työllisyyskehitys on heikkoa, eikä alhainen talouskasvu luo riittävästi uusia työpaikkoja. Palvelut ylikuormittuvat ja resursseista on pulaa. Lisäksi työttömyyden rakenne vaikeutuu, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, palvelutarpeet kasvavat ja kuntien osuus työmarkkinatukimenoista jatkaa kasvuaan. Kietäväisen ( ) mukaan kuntien kannalta on olennaista kuinka vastuut, valta ja resurssit valtion ja kuntien työnjaossa jakautuvat. Hänen mukaansa ne on ehdottomasti tehtävä siten, ettei kuntien talous kiristy. Jyväskylässä, Muuramessa ja Jämsässä keskustelu kuntien tulevasta vastuun lisääntymisestä on käynnistynyt hitaasti hallituksen kehysriihen päätöksen jälkeen. Keskustelua haittaa epävarmuus, joka liittyy tulevan uudistuksen sisältöön. Kunnat ennakoivat työmarkkinatuen rahoitusosuuden kasvua, mutta suunnittelu palvelujen järjestämisestä ja niiden rahoituksesta on ollut vaikeaa. Samanaikaisesti kunnissa joudutaan miettimään talouden sopeuttamistoimia ja palvelurakenteen supistamisia. Se vaikeuttaa työllisyydenhoidon palvelujen suunnittelua kunnissa entisestään. Kuntien työllisyydenhoidon mallin kehitystyössä hyödynnetään kuntakokeilun kokemus, kuntien ja työhallinnon toiveet sekä paikallisen verkoston toimivuus (mm. elinkeinorakenne, 3. sektori). Muuramessa työllisyydenhoitoa on toteutettu pääasiassa Muuramen työpajan avulla. Jyväskylän Työvoiman palvelukeskus on tarjonnut palveluja myös muuramelaisille työnhakijoille. Muuramessa on käynnistynyt työllisyysohjelman valmistelu syksyllä Työllisyysohjelma tulee olemaan osa kunnan elinkeinostrategiaa. Ohjelma valmistuu alkusyksystä 2014.

6 Jämsässä työllisyydenhoito on perustunut kaupungin aktiiviseen ja vahvaan rooliin. Kolmas sektori (lähinnä Avitus-säätiö) on ollut merkittävä osa kaupungin työllisyydenhoitoa. Tulevassa työllisyydenhoidon mallissa Jämsässä hyödynnetään vahvaa paikallista verkostoa. Tavoitteena on saada paikalliset yrittäjät ja elinkeinoelämä aktiivisesti mukaan toteuttamaan paikallista työllisyydenhoitoa kaupungin ja Avitus-säätiön ohella. Jyväskylässä kolmannella sektorilla (välityömarkkinoilla) on ollut merkittävä rooli työllisyydenhoidossa. Kolmannen sektorin lisäksi kaupunki on tukenut yrityksiin tapahtuvaa työllistämistä kuntalisän avulla. Jyväskylä on ollut aktiivisesti mukana Työvoiman palvelukeskuksen toiminnassa. Jyväskylässä vuonna 2009 Tekevä-säätiön perustama ja vuodesta 2010 Sovatek-säätiössä toiminut Töihin!-palvelu on kehittänyt yritysja työnantajayhteistyötä. Töihin!-palvelu siirtyi kuntakokeiluun marraskuussa 2012 Sovatek-säätiöltä. Samalla Töihin!-palvelun palvelukonsepti otettiin käyttöön Muuramessa ja Jyväskylässä. Jyväskylällä tulee olemaan merkittävä rooli tulevan TYPPI-lain toimeenpanossa. Rooliin vaikuttaa olennaisesti lain sisältö, resurssit sekä valtion ja kuntien työnjako pitkäaikaisyöttömien työllisyydenhoidossa. Toimeenpanoon tullevat vaikuttamaan myös tulevat SOTE-linjaukset. Kuntakokeilussa kehittämistoiminta tapahtuu käytännön asiakastyössä. Asiakkaiden palveluja ja palveluprosesseja kehitetään kahdessa tiimissä. Ohjaus- ja kuntoutuspalvelujen asiakkaita ovat henkilöt, jotka a) tarvitsevat työllistymisensä tueksi erilaisia kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita sekä motivointia ja ohjausta niiden hyödyntämiseen tai b) joiden palvelutarve työllistymisen näkökulmasta on epäselvä ja jota on syytä arvioida. Töihin!-palvelu tekee asiakastyötä sellaisten työnhakijoiden kanssa, joilla on valmius ja oma halu ottaa vastuu ja tehdä töitä oman työllistymisensä edistämiseksi. Palvelujen kehittämistyössä vuonna 2014 painotetaan hyviä käytäntöjä palvelujen nivelvaiheisiin. Oikeat palvelut oikeaan aikaan edistävät tehokkaimmin asiakkaiden työllistymisen edistymistä. Vuoden 2014 asiakastyön painopistealueita kaikissa kuntakokeilun kunnissa ovat asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen sekä palveluprosessien kehittäminen. 4. Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Ohjaus- ja kuntoutuspalvelujen (jäljempänä OK-tiimi) tehtävänä on kehittää kunnan työllisyydenhoidon näkökulmasta yhteistyöhön perustuvia ohjaus- ja kuntoutuspalveluita sekä niihin liittyviä prosesseja henkilöille, jotka tarvitsevat ohjausta ja tukea kuntoutuakseen työelämään tai löytääkseen muun tarkoituksen mukaisen vaihtoehdon.

7 OK-tiimin toimipiste sijaitsee Jyväskylässä Keski-Suomen TE-toimistossa Urhonkatu 2:ssa. Tiimin työntekijät osallistuvat kuntakokeilun toimintaan Muuramessa ja Jämsässä erillisen sopimuksen mukaisesti. Tiimi vastaa Huhtasuon osahankkeen toiminnasta Jyväskylän Huhtasuon kaupunginosassa. Vuonna 2014 OKtiimissä työskentelee yhteensä kymmenen työntekijää. Tiimin toiminnasta vastaa palveluvastaava Anu Pihl. Hän toimii myös tiimin työntekijöiden lähiesimiehenä. Vuoden 2014 aikana OK edistää tulevan TYPPI-lain toimeenpanoa kaikissa kuntakokeilun kunnissa. Jyväskylässä Keski-Suomen TE-toimiston tuetun työllistämisen palvelulinjan, Työvoiman palvelukeskuksen ja kuntakokeilun OK -tiimin keskinäistä yhteistyötä tiivistetään luomalla yhteinen toiminnallinen rakenne edellä mainittujen toimijoiden kesken. Tavoitteena on selkeyttää toimijoiden keskinäinen työnjako, ehkäistä päällekkäinen työ ja hyödyntää yhteiset voimavarat mahdollisimman tehokkaasti asiakastyössä. OK-tiimi tekee tiivistä yhteistyötä Keski-Suomen TE-toimiston ja Jyväskylän Työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Vuoden 2014 alusta lukien tiimin palveluohjaaja tulee toimimaan osittain Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla. Aikuissosiaalityön lisäksi yhteistyötä laajennetaan Kelan paikallistoimiston kanssa. Kelan kanssa tehtävässä yhteistyössä keskeistä on asiakasyhteistyö ammatillisessa kuntoutuksessa ja työkykyneuvonnassa. OK -tiimin tavoitteena on kehittää kunnan perusterveydenhuollon kanssa yhteistyössä pitkäaikaistyöttömille kohdennettuja terveyspalvelujen palvelurakenteita. Kehitystyössä huomioidaan työkykyarviot terveyskeskuslääkärien valmiudet työkykyarvioiden lausuntojen kirjoittamiseen. Aikuissosiaalityön kanssa OK-tiimi pyrkii aktivoimaan pitkään työttömänä olleita toimeentulotuen saajia. Vuoden alusta lukien kuntakokeilun palveluohjaaja on tavattavissa Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla kahtena päivänä viikossa. Palveluohjaaja palvelee sekä Hannikaisenkadun sosiaaliaseman työntekijöitä että asiakkaita. OK -tiimissä työskentelee kuntoutuspsykologi ja kaksi kuntoutusohjaajaa. He vastaavat asiakkaiden työkyvyn arvioinneista ja toimivat asiantuntijoina työnhakijoiden palvelujen suunnittelussa. Tiimillä on käytettävissä ostopalveluja asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Ostopalvelut kilpailutetaan loppuvuodesta Sopimukset valittujen palveluntuottajien kanssa tehdään vuodelle 2014 ja optio vuodelle Yhtenä palvelujen kehittämisalueena on kuntouttava työtoiminta. Tavoitteena on lisätä asiakkaiden määrää kuntouttavassa työtoiminnassa. Määrän lisääminen edellyttää uusien työtoimintapaikkojen hankkimista kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämistyöhön on palkattu yksi palveluohjaaja marraskuussa Kehitystyön aikana selvitetään OK -tiimin ja Töihin!-palvelun keskinäinen työnjako kuntouttavassa työtoiminnassa.

8 Kuva 2. Ohjaus- ja kuntoutuspalvelutiimin toimintalinjat Töihin!-palvelu Töihin!-palvelu on työllisyyttä edistävä palvelukokonaisuus, jonka perustana on laaja ja tiivis työnantajayhteistyö. Tarkoitus on tukea työllistymistä valmentamalla asiakkaita työelämään ja yrittäjyyteen. Tiimin toimipiste sijaitsee Matarankatu 4:ssä Jyväskylässä. Töihin!-palvelu Jyväskylän tiimin esimiehenä ja vastuuhenkilönä toimii palveluvastaava Anu Laasanen. Hän toimii myös hankepäällikön sijaisena. Palveluvastaava toimii Töihin!-palvelun palvelukonseptin vastuuhenkilönä Jyväskylän lisäksi Muuramessa ja Jämsässä. Töihin!-palvelu Jyväskylässä työskentelee vuonna 2014 yhteensä 15 henkilöä. Töihin!-palvelun tavoitteena ja painopistealueena vuonna 2014 on työllisyydenhoidon ja paikallisen elinkeinotoiminnan yhteistyön kehittäminen. Töihin!-palvelulle on muodostunut laaja yritys- ja työnantajaverkosto. Osa työnantajista on ollut Töihin!-palvelun työnantaja-asiakkaana usean vuoden ajan. Yhteistyö on vuosia kestäneen yhteistyön myötä kehittynyt kumppanuudeksi. Tämä mahdollistaa Töihin!- palvelun aseman monipuolistamisen ja vahvistamisen työllisyyttä edistävänä palveluna. Palvelulla on työnantajien keskuudessa hyvä maine, joka yhdessä laajan työnantajaverkoston kanssa antavat vahvan

9 pohjan kehittää yhteistyötä edelleen. Tavoitteena on työllisyydenhoidon ja paikallisen elinkeinotoiminnan yhteistyön kehittäminen. Vuoden 2014 alussa käynnistetään työllistämissetelikokeilu yrityksissä. Kokeiluun valitaan 2 3 yritystä. Kokeilun tarkoituksena on kehittää keinoja vaikeasti työllistyvien työllistymiseksi yrityksiin. Valmennussetelillä hankitaan yrityksiltä yksilöllistä valmennusta ja ohjausta sellaisille henkilöille, jotka eivät ole kiinnittyneet työelämään. Valmennuksen arvioitu kesto on kolme kuukautta. Valmennus toteutetaan työkokeiluna. Valmennuksen sisältö räätälöidään jokaiselle työkokeilijalle henkilökohtaisesti. Valmennus sisältää yksilöllisen suunnitelman, käytännön työtehtävien ohjauksen ja työelämätietojen opettelua. Keväällä 2014 käynnistetään TOPPIS -kokeilu yhteistyössä Keuruun kuntakokeilun, Keski-Suomen ELYkeskuksen, Keski-Suomen TE-toimiston ja Jyväskylän ammattiopiston kanssa. Toppis-koulutus on palkkatuettuun työhön kytketty yksilö- tai ryhmämuotoinen ammatillinen koulutus ja työssäoppimispainotteinen ammatillinen koulutus, jossa palkkatukityösuhde korvataan työssäoppimissuhteella. Koulutukset ovat työvoimakoulutuksia ja ELY-keskuksen rahoittamia. Tutkinnot, joita suoritetaan, ovat yleensä osia ammatillisista tutkinnoista (=osatutkinnot). Poluttaminen jatkoopintoihin on mahdollista. Kuva 3. Töihin!-palvelun toimintalinjat 2014.

10 6. Muuramen osahanke Muuramen osahankkeen toimipiste sijaitsee osoitteessa Virastotie 7. Toimipisteessä työskentelee yrityskoordinaattori ja työhönvalmentaja. Lisäksi OK-tiimin resursseista kohdennetaan Muurameen palveluohjaajan työpanoksesta 2 päivää viikossa ja kuntoutusohjaajan työpanoksesta 50 %. Muuramessa oli yli 12 kuukautta työttömänä olleita työnhakijoita syyskuussa 2013 yhteensä 138. Heistä yli 500 päivää työttömyysetuutta saaneita henkilöitä oli hiukan yli 80 henkilöä. Muuramen osahankkeessa on tavoitteena pienentää kunnan työmarkkinatukikustannuksia XXX. Lisäksi tavoitteena on edistää yli 12 kuukautta työttömänä olleiden työllistymistä, jotta työttömyyden pitkittyminen voidaan katkaista. Muuramen osahankkeeseen asiakkaat ovat ohjautuneet pääasiassa kunnan sosiaalitoimen ohjaamina. Vuonna 2014 lisätään asiakkaiden ohjausta Keski-Suomen TE-toimistosta. TE-toimistoon on palkattu kuntakokeilulle oma yhteyshenkilö ja hänen yhtenä työtehtävänään on etsiä muuramelaisia kuntakokeilun asiakaskriteerit täyttäviä työnhakijoita ja ohjata heidät kuntakokeilun palveluihin. Tavoitteena on lisätä kuntouttavan työtoiminnan asiakasmääriä. Asiakasmäärän lisääminen edellyttää uusien työtoimintapaikkojen hankkimista kuntouttavaan työtoimintaan. Kunnan palveluohjaajan, kuntakokeilun ja kunnan työpajan yhteistyötä tiivistetään edelleen ja selkeytetään eri toimijoiden keskinäistä työnjakoa. 7. Jämsän osahanke Jämsän osahanke toimii Jämsässä osoitteessa Seppolantie 5. Toimipisteessä työskentelee yksi yrityskoordinaattori ja kolme työhönvalmentajaa. Lisäksi OK-tiimin resursseista kohdennetaan Jämsän TYP - kokeiluun kuntoutuspsykologin työpanoksesta 2 päivää viikossa ja kuntoutusohjaajan työpanoksesta 50 %. Osahankkeella on käytössä ostopalveluja asiakkaiden työkyvyn arviointiin. Ostopalvelut kilpailutetaan loppuvuoden 2013 aikana. Jämsässä oli yli 12 kuukautta työttömänä olleita työnhakijoita syyskuussa 2013 yhteensä 525 henkilöä. Heistä yli 500 päivää työttömyysetuutta saaneita oli 326 henkilöä. Jämsän osahankkeessa on tavoitteena pienentää työmarkkinatukikustannuksia vuoden 2014 aikana. Lisäksi tavoitteena on edistää yli 12 kuukautta työttömänä olleiden työllistymistä, jotta työttömyyden pitkittyminen voidaan katkaista. Jämsässä on tehty yritysyhteistyötä mm. TyöUra-projektissa usean vuoden ajan. Vuosien kokemus on antanut hyvät edellytykset jatkaa ja kehittää työllisyydenhoidon ja paikallisen elinkeinoelämän keskinäistä yhteistoimintaa. Kuntakokeilussa yritys- ja työnantajayhteistyötä tehdään Töihin!-palvelun konseptin alla. Malli on käytössä myös Muuramessa ja Jyväskylässä. Jämsän Töihin!-palvelussa vuoden 2013 tavoitteena on ollut vakiinnuttaa Töihin!-palvelun mallin toiminta Jämsässä. Yritys- ja työnantajayhteistyön onnistuminen edellyttää pitkäjänteistä toimintaa. Töihin!-palvelun konsepti alkaa olla yrityksissä yleisellä tasolla tiedossa, mutta konseptinmukainen käytännön toiminta on vasta alkuvaiheessa. Töihin!-palvelun tarkoitus on tuottaa työnantajalle lisäarvoa, jolloin yrityksille syntyy kiinnostus hyödyntää palvelun mahdollisuuksia nykyistä laajemmin. Vuoden 2014 tavoitteena Töihin!-palvelu Jämsässä on lisätä

11 työnantajayritysten tuntemusta Töihin!-palvelusta, lisätä yhteistyöyritysten määrää ja tiivistää Töihin!- palvelun ja Jämsän alueen yritysten keskinäistä yhteistyötä. Yritysten taloudellista tukea pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseksi lisätään ottamalla vuoden 2014 alussa käyttöön yrityksille suunnattu kuntalisä. Kuntalisän käyttöönotosta päättää Jämsän kaupunginhallitus. Jämsän osahankkeessa jatketaan Työvoiman palvelukeskuksen kehittämistoimintaa verkostomallin pohjalta (ns. seinätön TYP). Kehittämistoiminnan lähtökohtana on kunnan kautta ajattelu. Lähtökohta palvelee tulevan lainsäädännön toteuttamista Jämsässä. Yhtenä vuoden 2014 tavoitteena on palveluprosessien kehittäminen. Asiakkaalle nimetään aina yksi kuntakokeilun työntekijä, jolle kuuluu vastuu koko palvelun toteutumisesta. Verkostomallin kehitystyötä auttaa Jämsän alueella hyvin toimiva verkostoyhteistyö. Verkoston toimintaa halutaan laajentaa Jokilaakson Terveys Oy:n ja etsivän nuorisotyön kanssa. Terveydenhuollon tiivis mukanaolo auttaa kehittämään työttömien terveyspalveluita. Hyvin toimivat terveyspalvelut edistävät pitkäaikaistyöttömien palvelujen toteuttamista silloin, kun työnhakijan työ- ja toimintakykyä rajoittavat terveydelliset seikat. Etsivä nuorisotyö kohtaa nuoria, jotka työttömyyden perusteella kuuluvat kuntakokeilun kohderyhmään. Työhönvalmentajien ja etsivä nuorisotyön yhteistyöllä ehkäistään päällekkäistä työtä ja hyödynnetään eri toimijoiden vahvuudet ja osaaminen. Kaupungin sosiaaliohjaajien, TE-toimiston asiantuntijoiden ja kuntakokeilun työntekijöiden keskinäistä tietojenvaihtoa parannetaan hankkimalla kuntakokeilun TYPPI-järjestelmän käyttöoikeudet sosiaaliohjaajille ja TE-toimiston tuetun työllistymisen palvelulinjan asiantuntijoille. Yli 500 päivää työttömyysetuutta saaneiden henkilöiden asiakasohjausta kuntakokeiluun kehitetään käynnistämällä säännölliset kuntakokeilun työntekijöiden ja kaupungin sosiaaliohjaajien tapaamiset. Tapaamisen yhtenä tarkoituksena on selvittää uudet 500 päivää etuutta saaneet ja kutsua heidät työhönvalmentajien tapaamiseen. 8. Viestintä Hallituksen Työvoimanpalvelukeskusta koskevasta lakiesityksestä tulee päätös jo helmikuussa Kauaskantoiset ja pian voimaan astuvat muutokset vaativat kuntakokeilulta entistä suurempia viestinnällisiä panostuksia erityisesti kuntapäättäjien, luottamusmiesten ja virkamiesten informoimisessa päätösten mukanaan tuomista kuntien vastuiden muutoksista työllisyydenhoidossa. Kunnat on saatava tietoisiksi ja kiinnostumaan tulevaisuuden työllisyydenhoidon mallista. Siksi hankkeen sidosryhmäviestintää on tehostettava ja kohdennettava erityisesti kuntapäättäjille. Hankkeen viisi kertaa vuodessa julkaistulla sisällöltään ja jakelultaan kattavalla sidosryhmätiedotteella pyritään pitämään sidosryhmät mahdollisimman hyvin ajan tasalla hankkeen kulusta ja tarjoamaan myös mahdollisuus ottaa meneillään olevaan toimintaan kantaa. Tiedote on herättänyt kiinnostusta ja saanut hyvää palautetta.

12 Töihin!-palvelun työnantajayhteistyössä on lisäksi otettu käyttöön erityinen yrityskirje, jolla pidetään säännöllisesti yllä yhteistyösuhdetta yrittäjiin ja muihin työnantajiin Töihin!-palvelun ja sen työnantajaasiakkaiden kuulumisia jakamalla. Myös tällainen kohdennettu viestintä on saanut työnantajayhteistyökumppaneilta hyvää palautetta. Kohdennettua viestintää on siis lisättävä kautta linjan, jotta yhteistyöverkosto saadaan sujuvammaksi. Keinoina ovat paitsi sähköinen viestintä verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa, myös keskustelutilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen vuorovaikutuksen lisäämiseksi. 9. Muu toiminta Työnteon kannustimet, tulo- ja byrokratialoukut Yhtenä kokeilun tavoitteena on poistaa työnteon esteitä ja työllistymisen kynnyksiä. Kuntakokeilun avulla on haluttu etsiä mallia, jolla yksilöllinen ja töihin lähtöön kannustava palkka pystyttäisiin määrittelemään. Vuoden 2013 aikana työnteon esteitä on kartoitettu ja asiasta on järjestetty koulutusta kuntakokeilun työntekijöille, sosiaalityöntekijöille ja TE-toimiston sekä Työvoiman palvelukeskuksen työntekijöille. Koulutus toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän aikuissosiaalityön kanssa. Työnteon kannustimista laadittiin opas, jota jaettiin yhteistyökumppaneille. Eri sidosryhmät ovat myös tilanneet sitä käyttöönsä. Opas on edelleen saatavilla kuntakokeilun kotisivuilta. Hallitus on päättänyt laajentaa työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuutta vuoden Hallitus päättää suojaosien tasosta marraskuussa Kuntakokeilu seuraa hallituksen päätöksen vaikutusta ja tekee päätöksen toimenpiteistä, kun vaikutuksista on saatu tietoa kevään 2014 aikana. Järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen Järjestöjen ja säätiöiden erilaisia mahdollisuuksia ei työllisyydenhoidossa ole kaikilta osin hyödynnetty. Järjestöt voivat tarjota nykyistä enemmän työllistämismahdollisuuksia myös kuntakokeilun asiakkaille. Jyväskylän ammattikorkeakoulun KEVÄT-hanke ja Keski-Suomen TE-toimisto ovat käynnistäneet keväällä 2013 ns. toimijakartan suunnittelun. Toimijakartta on mm. Tampereella käytössä ja kartasta on saatu hyviä kokemuksia. Toimijakartta antaa mm. TE-toimiston, Työvoiman palvelukeskuksen ja kuntakokeilun työntekijöille tietoa järjestöjen ja säätiöiden tarjoamista työllisyydenhoidon palveluista. Palveluja voidaan hyödyntää asiakkaiden ohjauksessa järjestöjen ja säätiöiden palveluihin. Kuntakokeilu hyödyntää toimijakartan mahdollisuuksia ja edistää toimijakartan käyttöönottoa kuntakokeilun alueella. Työpankki Yhtenä Jyväskylän osahankkeen tavoitteena on edistää työpankin perustamista Jyväskylän seudulle. Hankkeella on valmius tukea työpankin perustamista, mikäli alueelta löytyy toimijoita, joilla on halukkuutta työpankin perustamiseen ja työpankin liiketoiminnan kehittämiseen. Työpankin kehittämiseen on budjetoitu yhden henkilön työpanos vuodelle 2014.

13 Nuorten yrittäjyysvalmennus Kuntakokeilu on tehnyt ostopalvelusopimuksen Nuorten taidetyöpajan kanssa ns. YRI-paja-pilottikokeilusta. Kokeilu on käynnistynyt syyskuussa 2014 ja kestää vuoden 2014 helmikuun loppuun saakka. Pajassa pilotoidaan mallia, jossa sovelletaan NY-toimintaa (Nuorten Yrittäjyys). Tavoitteena on auttaa nuoria työllistymään omien asiakasprojektiensa kautta rakentamiinsa verkostoihin ja synnyttää kipinä omaan yrittäjyyteen. Kokeilun avulla on tarkoitus rakentaa yhteistyössä Harkinnan paikka -hankkeen kanssa YRIpajan malli, joka tulisi toimimaan uutena omana työttömien nuorten työllistymiseen tähtäävänä pajakokonaisuutenaan. YRI-pajan jatkosta päätetään pilottivaiheen tulosten pohjalta tammi-helmikuussa Budjetti Kuntakokeilun budjetti 2014 Henkilöstö Vuokrat Toimistotarvikkeet ja laitteet Muut kulut Kulut yhteensä Kuntaosuus Avustus Kuntaosuus Muurame Kuntaosuus Jämsä Kuntaosuus Jyväskylä