KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista. Oheisasiakirja. ehdotukseen

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel SEK(2011) 938 lopullinen KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista Oheisasiakirja ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen luomisesta rajat ylittävää velkojen perintää varten siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa {KOM(2011) 445 lopullinen} {SEK(2011) 937 lopullinen}

2 1. JOHDANTO Tällä aloitteella pyritään helpottamaan valtioiden rajat ylittävää velkojen perintää parantamalla ja tehostamalla pankkitilien turvaamismahdollisuuksia Euroopan unionissa. Sillä lujitetaan yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten), sekä kuluttajien ja kotitalouksien luottamusta siihen, että ne voivat hyödyntää sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Tämä vastaa yhtenäistä lähestymistapaa, jonka avulla komissio tukee Euroopan talouden elpymistä Eurooppa kasvustrategian mukaisesti Poliittinen toimeksianto ja nykyiset säädökset Vuonna 2009 hyväksytyssä Tukholman ohjelmassa todetaan, että Euroopan oikeudenkäyttöalueen avulla olisi tuettava talouden toimintaa sisämarkkinoilla. Sen vuoksi komissiota kehotetaan esittämään asianmukaisia ehdotuksia tuomioiden täytäntöönpanon tehostamiseksi EU:ssa pankkitalletusten ja velallisten omaisuuden osalta. Komission toimintasuunnitelmassa Tukholman ohjelman toteuttamiseksi mainitaankin ehdotus asetukseksi pankkitalletusten takavarikoinnista. Täytäntöönpanoa ei käsitellä siviilioikeuden alalla voimassa olevissa säädöksissä Kuuleminen ja asiantuntemus Valmistellessaan tätä aloitetta komissio julkaisi vertailevan tutkimuksen vuonna 2003 ja käynnisti julkisen kuulemisen lokakuussa 2006 julkaistulla vihreällä kirjalla. Vaikutustenarvioinnin laatimiseen tarvittavaa empiiristä tietoa kerättiin niin ikään ulkoisen tutkimuksen ja Eurooppalaisen yrityspaneelin selvityksen avulla. Lisäksi komissio järjesti kuulemisen ja useita kokouksia täytäntöönpanoasiantuntijoiden kanssa. Kommentteja saatiin myös komission yksiköiden väliseltä työryhmältä. Vaikutustenarviointilautakunta on käsitellyt tämän vaikutusten arvioinnin. Sen lausunnossa esitetyt suositukset on otettu huomioon tässä tarkistetussa versiossa seuraavasti: i) ongelmaa on analysoitu perusteellisemmin kuvaamalla tarkemmin rajat ylittävän velkojen perinnän eri vaiheita sekä Bryssel I -asetuksen tarkistuksen jälkeenkin alalla esiintyviä ongelmia; erityisesti on selkeytetty niitä olettamuksia, joihin toimenpiteen taloudellisista vaikutuksista tehdyt arviot perustuvat; ii) perusskenaarion arviointia on laajennettu ja lisäksi on korostettu parhaaksi arvioidulla vaihtoehdolla aikaansaatavaa lisäarvoa; iii) vaikutusten arviointia on parannettu erityisesti analysoimalla useampia alavaihtoehtoja, jotka kuvastavat säädösehdotuksen tärkeimpiä piirteitä, sekä keskittymällä ehdotuksen mukaisesti varsinkin määräaikoihin; iv) myös oikeudellisia käsitteitä on selkeytetty, ja liitteeseen on lisätty sanasto Perusoikeuksien kunnioittaminen Ehdotuksen vaikutusta perusoikeuksiin on arvioitu sen varmistamiseksi, että esitetyt vaihtoehdot ovat kaikilta osin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien ja periaatteiden mukaisia. Komission aloite vaikuttaa pääasiassa seuraaviin määräyksiin: oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin (47 artiklan ensimmäinen kohta), oikeus puolueettomaan tuomioistuimeen (47 artiklan toinen kohta), oikeus ihmisarvoon (1 artikla), omistusoikeus (17 artikla), oikeus perhe-elämän kunnioittamiseen (7 artikla) ja oikeus henkilötietojen suojaan (8 artikla). FI 1 FI

3 2. ONGELMAN MÄÄRITTELY 2.1. Rajat ylittävän velkojen perinnän ongelmallisuus Tällä hetkellä velkojan on hyvin vaikea saada perittyä velka jossakin toisessa jäsenvaltiossa. Ongelmia esiintyy sekä tilanteissa, joissa a) pääasiassa on nostettu kanne, jonka pohjalta tuomioistuin antaa lainvoimaisen tuomion analysoituaan kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia kysymyksiä, että tilanteissa, joissa b) tuomioistuimelta on pyydetty turvaamistoimenpiteitä, ja tuomioistuin antaa väliaikaisen päätöksen, kuten pankkitilien turvaamismääräyksen, yhteenvetoanalyysin pohjalta. Poliittisen toimeksiannon mukaisesti tämän aloitteen päätarkoituksena on helpottaa väliaikaisten toimenpiteiden saamista velallisen varojen turvaamiseksi sekä tehostaa päätösten täytäntöönpanoa Euroopan unionissa. Sisämarkkinoiden ansiosta velallinen voi nykyään siirtää varansa yhdeltä pankkitililtä toiselle lähes välittömästi, joten hänen on helppo vältellä täytäntöönpanoa. Velkojalla puolestaan ei juuri ole mahdollisuuksia saada velallisen ulkomaisen pankkitilin varoja turvattua yhtä nopeasti varmistaakseen saatavansa maksamisen. Velkojan voi myös olla vaikea selvittää, missä velallisella on tili. Erityisen vaikeaa tämä on rajat ylittävissä tilanteissa. Velkojat eivät useinkaan siis joko pysty perimään saataviaan ulkomailla tai katsovat, ettei perintä kannata, ja kirjaavat velat tappioiksi Käsittelyn eri vaiheet Turvaamismääräyksen antamisen ja täytäntöönpanon eri vaiheita kuvataan seuraavassa kaaviossa. 1) Tämänhetkinen tilanne: Velkoja hakee turvaamismääräystä Edellytykset ja menettely: - kansallinen laki 2) Bryssel I asetuksen tarkistus: Annetaan turvaamismääräys Eksekvatuuri* * vain jos velallista on kuultu etukäteen Täytäntöönpano ja tilitietojen saanti: - kansallinen laki Tili turvataan Velkoja hakee turvaamismääräystä Edellytykset ja menettely: kansallinen laki Annetaan turvaamismääräys UUTTA Ei eksekvatuuria = automaattisesti täytäntöönpanokelpoinen Täytäntöönpano ja tilitietojen saanti: - kansallinen laki Tili turvataan 3) Ehdotettu aloite: Velkoja hakee turvaamismääräystä UUTTA Edellytykset ja menettely: EU:n laki Annetaan turvaamismääräys Ei eksekvatuuria = automaattisesti täytäntöönpanokelpoinen UUTTA Täytäntöönpano ja tilitietojen saanti: - EU:n laki Tili turvataan FI 2 FI

4 Monissa jäsenvaltioissa velkoja voi hakea väliaikaista toimenpidettä velallisen varojen turvaamiseksi jo ennen kuin pääasiassa on nostettu kanne. Jos väliaikainen toimenpide on pantava täytäntöön jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa se määrättiin, velkojan on saatava toimenpidettä koskeva päätös julistettua täytäntöönpanokelpoiseksi kyseisessä jäsenvaltiossa (ns. eksekvatuurimenettely). Nykyisen Bryssel I -asetuksen nojalla on mahdollista saada eksekvatuuri eli täytäntöönpanomääräys myös jossakin toisessa jäsenvaltiossa määrättyjä väliaikaisia toimenpiteitä varten, paitsi jos velallista ei ole kuultu ennen toimenpiteiden määräämistä (määräys on siis annettu yksipuolisessa eli ex parte -menettelyssä). Bryssel I -asetuksen tarkistuksessa on tarkoitus poistaa eksekvatuuria koskeva vaatimus, jolloin jossakin jäsenvaltiossa tehdyt päätökset (myös eräät yksipuolisessa menettelyssä annetut määräykset) ovat automaattisesti täytäntöönpanokelpoisia muissa jäsenvaltioissa. Turvaamismääräysten täytäntöönpanoon sovelletaan kuitenkin myös jatkossa yksinomaan kansallista lainsäädäntöä Tämänhetkisten ongelmien syyt Ongelma 1: Turvaamismääräysten antamisedellytykset vaihtelevat eri puolilla EU:ta. Tämän takia velkojien on vaikeampi saada turvaamismääräys tietyissä jäsenvaltioissa. Erot liittyvät esimerkiksi siihen, miten vahvoja todisteita tuomioistuin vaatii ennen kuin se voi antaa määräyksen (esim. miten sovelletaan ehtoa, jonka mukaan on oltava vakava riski siitä, että tuomion täytäntöönpano on myöhemmin mahdotonta). Ongelma 2: Vaikeus saada tietoja velallisen pankkitilistä. Monissa jäsenvaltioissa velkojan on vaikea saada tietoa siitä, missä velallisella on pankkitili. Eräissä jäsenvaltioissa ei myöskään ole mahdollista antaa määräystä, jolla pankit velvoitettaisiin ilmoittamaan, onko velallisella pankissa tili. Joissakin maissa täytäntöönpanoviranomaisilla on sen sijaan pääsy verorekistereihin. Elatusapuun liittyviä asioita varten on elatusvelvollisuutta koskevalla asetuksella luotu järjestelmä, jossa keskusviranomaisille annetaan pääsy viranomaisten hallussa oleviin tietoihin, jotta ne voivat auttaa velkojia. Ongelma 3: Turvaamismääräyksestä aiheutuvat kustannukset ovat suuremmat rajat ylittävissä tapauksissa. Bryssel I -asetuksen tarkistuksen ansiosta velkojat säästävät eksekvatuurin keskimääräisten kustannusten verran eli noin euroa. Nykytilanteessa velkojalle aiheutuu rajat ylittävissä asioissa kuitenkin myös muita kustannuksia. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että velkojan on palkattava toinen asianajaja, jolla on lupa harjoittaa ammattia siinä maassa, jossa asia käsitellään. Kustannuksia aiheutuu myös asiakirjojen käännättämisestä tuomioistuimen hyväksymälle kielelle sekä asiakirjojen tiedoksiannosta toiseen jäsenvaltioon. Ongelma 4: Kansallisten täytäntöönpanojärjestelmien erot sekä jäsenvaltioiden täytäntöönpanomenettelyjen hitaus. Velan perintää koskevan tuomioistuimen päätöksen tiedoksiantoon samassa jäsenvaltiossa saattaa Euroopassa kulua vähimmillään yksi päivä ja enimmillään yli 30 päivää. Rajat ylittävissä asioissa tarvitaan yleensä tätäkin enemmän aikaa. Myös kansallisten täytäntöönpanojärjestelmien erot viivästyttävät päätösten täytäntöönpanoa tai voivat jopa estää sen kokonaan. Eräissä jäsenvaltioissa täytäntöönpanosta huolehtivat ulosottomiehet, jotka toimivat tuomioistuinjärjestelmän ulkopuolella. Joissakin jäsenvaltioissa täytäntöönpanosta vastaa tuomioistuin tai keskusviranomainen. FI 3 FI

5 2.4. Ongelmien laajuus Rajat ylittävään velkojen perintään liittyvät ongelmat vaikuttavat eniten yrityksiin, jotka käyvät kauppaa tai tarjoavat palveluja muissa jäsenvaltioissa. Rajat ylittävien ongelmallisten velkojen arvoksi voidaan eri lähteistä saatujen tietojen perusteella arvioida 1,12 2 miljardia euroa. Kyseinen määrä voitaisiin siis mahdollisesti turvata. Äskettäin tehtyjen Eurobarometritutkimusten mukaan kuluttajat suhtautuvat edelleen epäluuloisesti ostosten tekemiseen muista jäsenvaltioista. Etäostoksia tehneistä 14 prosenttia oli törmännyt ongelmiin. Yli puolet heistä katsoi, että siviilioikeudellisen oikeussuojan saanti toisessa jäsenvaltiossa on vaikeaa. Elatusapua koskevien ongelmallisten rajat ylittävien vaatimusten rahalliseksi arvoksi voidaan arvioida jopa 268 miljoonaa euroa vuosittain. Elatusapua perivien tilanne paranee kuitenkin elatusvelvollisuutta koskevan asetuksen ansiosta jossain määrin EU:n toimien tarve Pankkitilien turvaamisesta rajat ylittävissä tilanteissa mahdollisesti annettavassa uudessa eurooppalaisessa säädöksessä olisi kyse tuomioistuinten päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. Lisäksi uudella säädöksellä poistettaisiin riita-asiain oikeudenkäyntien moitteetonta sujumista haittaavat esteet. Säädökseen sovellettaisiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 2 kohdan a ja f alakohtaa. Kyseisessä kohdassa määrätään toimenpiteistä, joita tarvitaan erityisesti sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Toissijaisuusperiaatteen osalta voidaan todeta, että ongelmilla (menettelyjen kustannukset, vaikeus saada tietoa velallisen omaisuudesta ja tehottomat siviiliprosessin säännöt) on selvä rajat ylittävä ulottuvuus eivätkä jäsenvaltiot voi yksinään ratkaista niitä riittävällä tavalla. 3. TAVOITTEET Aloitteen yleistavoitteita ovat seuraavat: autetaan kansalaisia ja yrityksiä, erityisesti pkyrityksiä, perimään rajat ylittäviä saatavia, lisätään kaupan alan toimijoiden luottamusta, parannetaan velallisten maksukäyttäytymistä, vähennetään rajat ylittävään kauppaan liittyviä riskejä sekä tehostetaan tuomioiden täytäntöönpanoa. Erityistavoitteena on tehostaa rajat ylittävää täytäntöönpanomenettelyä antamalla velkojille mahdollisuus hakea turvaamismääräystä tai tilivarojen takavarikointia samoin edellytyksin riippumatta siitä, missä maassa toimivaltainen tuomioistuin sijaitsee, parantamalla velkojien mahdollisuuksia saada tietoa velallisen pankkitilien sijainnista, vähentämällä kustannuksia rajat ylittävissä tapauksissa sekä jakamalla tietoa mahdollisuudesta käyttää eurooppalaista menettelyä. 4. TOIMINTAVAIHTOEHDOT Vaihtoehto A: Vallitsevan tilanteen säilyttäminen Bryssel I -asetuksen tarkistuksen jälkeen. Tässä vaihtoehdossa komissio ei toteuttaisi lainkaan toimenpiteitä sen lisäksi, että se esitti joulukuussa 2010 ehdotuksen Bryssel I -asetuksen tarkistamiseksi. Vaihtoehto B: Eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen luominen. Tässä vaihtoehdossa perustettaisiin uusi, turvaava eurooppalainen menettely, joka täydentäisi kansallisen lainsäädännön mukaisia nykyisiä oikeussuojakeinoja ilman, että jäsenvaltioiden tarvitsisi muuttaa siviiliprosessia koskevaa kansallista lainsäädäntöään tai täytäntöönpanojärjestelyjään. Eurooppalaisella menettelyllä säänneltäisiin sekä tilien FI 4 FI

6 turvaamismääräyksen antamista että määräyksen toteuttamista siinä pankissa, jossa turvattava tili sijaitsee. Vaihtoehto C: Pankkitilien turvaamista koskevien kansallisten sääntöjen yhtenäistäminen. Tässä vaihtoehdossa yhtenäistettäisiin pankkitilien turvaamista koskevat kansalliset siviiliprosessin säännöt rajat ylittävissä tilanteissa antamalla EU:n direktiivi. 5. TOIMINTAVAIHTOEHTOJEN JA NIIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1. Vaihtoehto A: Vallitsevan tilanteen säilyttäminen Bryssel I -asetuksen tarkistuksen jälkeen (edellyttäen, että tarkistus hyväksytään) a) Saavutettavat tavoitteet: Nykytilanteen säilyttäminen ei vaikuttaisi lainkaan havaittuihin ongelmiin eikä sillä edistettäisi edellä mainittujen erityistavoitteiden saavuttamista. b) Taloudelliset vaikutukset: Nykytilanteessa niiden tapausten määrä, joissa yritykset hakevat velallisen pankkitilin turvaavia väliaikaisia toimenpiteitä jäsenvaltion sisällä, on 60 prosenttia suurempi kuin tapausten, joissa turvaamista haetaan yli jäsenvaltioiden rajojen. 1 Tämä tarkoittaa sitä, että yritykset hyödyntävät mahdollisuutta turvata velan maksu turvaamistoimenpiteellä vähemmän rajat ylittävissä tilanteissa kuin jäsenvaltion sisäisissä asioissa, ja sen takia ne kirjaavat enemmän rajat ylittäviä kuin kotimaisia luottotappioita. Näiden luottotappioiden määräksi arvioidaan miljoonaa euroa 2. Rajat ylittävän velkojen perinnän vaikeus estää yrityksiä, varsinkin pk-yrityksiä, sekä kuluttajia hyödyntämästä täysimääräisesti sisämarkkinoita. Bryssel I -asetuksen tarkistuksen arvellaan johtavan siihen, että turvaamismääräyksiä rajat ylittävissä tilanteissa hyödyntävien yritysten määrä kasvaa noin 10 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Näin ollen turvattujen velkojen määrä kasvaisi vastaavasti arviolta miljoonaa euroa. c) Perusoikeudet: Nykytilanteen säilyttäminen ei olisi vastoin Euroopan unionin perusoikeuskirjan vaatimuksia, sillä perusoikeuskirjassa vaaditaan jäsenvaltioita kunnioittamaan siinä vahvistettuja oikeuksia vain EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä eikä siviiliasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanosta säädetä tällä hetkellä EU:n säädöksissä. d) Sidosryhmien näkemykset: Sidosryhmät eivät ole esittäneet nykytilanteen säilyttämistä Vaihtoehto B: Eurooppalainen tilivarojen turvaamismääräys a) Tehokkuus tavoitteiden saavuttamisessa: Vaihtoehdolla B voidaan saavuttaa yleinen tavoite, jonka mukaan kansalaisia ja yrityksiä on autettava perimään rajat ylittäviä vaateita helpottamalla turvaamismääräyksen saamista rajat ylittävän velan perinnän varmistamiseksi. Tällä vaihtoehdolla tuetaan erityistavoitteiden saavuttamista merkittävässä määrin. Sen avulla velkoja voi hyödyntää tehokasta ja yhtenäistä eurooppalaista menettelyä samoin edellytyksin kaikissa jäsenvaltioissa. Määräys annetaan ilman, että velallista on kuultu 1 2 Luku perustuu siihen, että 11,6 prosenttia yrityksistä on hakenut tilivarojen takavarikointia rajat ylittävässä asiassa ja 19,2 prosenttia jäsenvaltion sisällä. Pankkien otannan perusteella tehty ensimmäinen arvio oli 1,12 miljardia euroa 678 miljoonaa euroa, josta saatiin 440 miljoonaa euroa, ja toinen arvio oli 2 miljardia euroa 1,2 miljardia euroa, josta saatiin 800 miljoonaa euroa. FI 5 FI

7 etukäteen, jotta voidaan estää tätä varautumasta toimenpiteeseen. Menettelyn ansiosta velkoja voi saada tietoa velallisen tilien sijainnista ilman, että hänen on maksettava yksityisen perintätoimiston tai yksityisetsivän palveluista. Lisäksi tämä vaihtoehto vähentää asianajan palkkaamisesta ja asiakirjojen käännättämisestä aiheutuvia kustannuksia. Pankkien ja ulosottomiesten perimät maksut ovat aiempaa läpinäkyvämpiä, sillä jäsenvaltioiden olisi määritettävä näiden palveluille yksi sovellettava maksu. Tämä vaihtoehdon avulla turvaamismääräyksen saaminen ja täytäntöönpano nopeutuvat, sillä siinä asetetaan määräajat menettelyn keskeisille vaiheille. b) Taloudelliset vaikutukset: Vaihtoehdolla B olisi myönteisiä taloudellisia vaikutuksia, ja se vähentäisi osaltaan luottotappioiden kokonaismäärää, joka on tällä hetkellä 55 miljardia euroa. Se auttaisi yrityksiä turvaamaan ongelmallisten velkojen perinnän miljoonan euron arvosta vuosittain ja lisäisi näin vähitellen turvaamismääräyksillä turvattujen ongelmallisten velkojen kokonaismäärää, joka on tällä hetkellä 679 miljoonaa euroa 1,2 miljardia euroa, arviolta 1,12 2 miljardiin euroon vuodessa. Rajat ylittävää kauppaa harjoittavat yritykset säästäisivät arviolta 81,9 149 miljoonaa euroa vuodessa. 3 Vaihtoehdosta B olisi hyötyä erityisesti pk-yrityksille, ja se kannustaisi todennäköisesti useampia yrityksiä ja kuluttajia hyödyntämään sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Myös mahdollisuus määrätä tehokkaita seuraamuksia maksujen laiminlyönnistä (sekä maksuviivästysdirektiivissä jo säädetty vaatimuksen määrän korottaminen) parantaa todennäköisesti velallisten maksukäyttäytymistä. Turvaamismääräysten lisääntyvällä lukumäärällä saattaa olla kielteisiä taloudellisia seurauksia pankeille niissä maissa, joissa ne eivät tällä hetkellä voi periä maksua toimenpiteen toteuttamisesta. c) Sosiaaliset vaikutukset: Vaihtoehto B yhdessä elatusvelvollisuutta koskevan asetuksen täytäntöönpanon kanssa antaa todennäköisesti elatusavun saajille mahdollisuuden periä huomattava osuus saatavista vastahakoisilta velallisilta. d) Vaikutukset jäsenvaltioihin: Toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin vaihtoehtona olevan eli kansallisten sääntöjen yhtenäistämisen kustannukset. Tuomareiden ja täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten perehdyttämisestä aiheutuvat kustannukset lienevät pienet ja lisäksi kertaluonteiset. Niissä jäsenvaltioissa, joiden oikeusjärjestelmä toimii tällä hetkellä verrattain hitaasti, saattaa toteuttamisesta aiheutua suuremmat kustannukset, koska niiden on noudatettava prosessille asetettuja määräaikoja. Vaihtoehto B on myös jäsenvaltioiden oikeusperinteiden mukainen. e) Perusoikeudet: Vaihtoehto B parantaisi velkojan oikeutta velkojen tehokkaaseen perintään. Samalla uudella menettelyllä varmistettaisiin, että velallisen oikeudet turvataan perusoikeuskirjan vaatimusten mukaisesti erityisesti tarjoamalla nopeat ja riittävät oikeussuojakeinot turvaamismääräystä vastaan ja huolehtimalla siitä, että velallisen toimeentuloon tarvitsemat määrät vapautetaan täytäntöönpanosta. Tällä vaihtoehdolla voitaisiin myös varmistaa, että velallisen henkilötietoja käsitellään oikeudenmukaisesti ja lainmukaisesti pelkästään vaatimuksen määrän turvaamiseksi ja että niitä ei säilytetä pidempään kuin on välttämätöntä ja että velallisella on oikeus valittaa henkilötietojensa käsittelystä. 3 Luvut perustuvat olettamukseen, että yritykset voivat säästää asianajajan kustannuksia keskimäärin 10 työtunnin verran jokaisessa rajat ylittävässä tapauksessa. Tämä merkitsee EU:ssa keskimäärin euron säästöä asiaa kohden. Tämä määrä kerrotaan rajat ylittävien turvaamismääräysten tämänhetkisellä arvioidulla vuotuisella lukumäärällä, joka on FI 6 FI

8 f) Sidosryhmien näkemykset: Enemmistö sidosryhmistä sekä Euroopan parlamentti esittävät, että luodaan eurooppalainen säädös rajat ylittävää velkojen perintää varten Vaihtoehto C: Pankkitilien turvaamista koskevien kansallisten sääntöjen yhtenäistäminen a) Saavutettavat tavoitteet: Myös tällä vaihtoehdolla saavutettaisiin edellä esitetyt tavoitteet osittain, tosin ei niin hyvin kuin vaihtoehdolla B. Vaihtoehto C ei sen sijaan mahdollistaisi kansallisten menettelyjen käyttämistä yhtenäistetyn eurooppalaisen menettelyn rinnalla. b) Taloudelliset vaikutukset: Vaihtoehdon C taloudelliset vaikutukset poikkeaisivat jonkin verran vaihtoehdosta B. Vaikka tällä vaihtoehdolla yhtenäistettäisiin turvaamismääräysten antamisedellytykset esimerkiksi varmistamalla, että määräykset annettaisiin kaikkialla EU:ssa samoin edellytyksin, menettelyjen välillä olisi kuitenkin edelleen eroavuuksia, jos yhtenäistävässä säädöksessä (esim. direktiivissä) ei säädettäisi yksityiskohtaisesti kaikista jäsenvaltioiden prosessioikeuteen liittyvistä kysymyksistä. Sen vuoksi vaihtoehdolla C ei päästäisi samantasoiseen yhdenmukaisuuteen kuin asetuksella luotavalla itsenäisellä eurooppalaisella menettelyllä. Jäsenvaltioiden kansallisten menettely- ja täytäntöönpanosäännösten eroavuuksien takia velkoja tarvitsisi todennäköisesti jatkossakin asianajajaa, jolla on toimilupa kaikissa niissä jäsenvaltioissa, joissa turvaamismääräys on tarkoitus saada ja/tai panna täytäntöön. Tässä vaihtoehdossa kustannukset eivät vähenisi yhtä paljon kuin vaihtoehdossa B. Sen vuoksi vaihtoehdosta C olisi todennäköisesti vähemmän taloudellista hyötyä pk-yrityksille, joilla ei yleensä ole omia asianajajia ja jotka ylipäätään kiinnittävät enemmän huomiota oikeudellisiin kustannuksiin kuin suuryritykset. c) Jäsenvaltiot: Vaihtoehto C edellyttäisi, että jäsenvaltiot saattavat direktiivillä yhtenäistetyt säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään. Tämän vaihtoehdon toteuttamisesta aiheutuisi sen vuoksi enemmän kustannuksia, ja se vaikuttaisi enemmän kansallisiin oikeusperinteisiin. d) Perusoikeudet: Vaihtoehdolla C olisi myönteinen vaikutus velkojan oikeuteen saada perintä pantua täytäntöön. Lisäksi se edellyttäisi vastaajan suojaa koskevien perusoikeuskirjan velvoitteiden noudattamista. 6. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Selitykset: ++ = erittäin myönteiset vaikutukset; 0 = ei vaikutusta tai vaikutuksiltaan neutraali; - - = erittäin kielteiset vaikutukset. Toimintavaihtoehdot Tehokkuus tavoitteiden saavuttamisessa Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset jäsenvaltioihin Perusoikeudet Vaihtoehto A: Vallitsevan tilanteen säilyttäminen Bryssel I -asetuksen tarkistuksen jälkeen FI 7 FI

9 Vaihtoehto B: Eurooppalainen tilivarojen turvaamismääräys Vaihtoehto C: Turvaamismääräyksiä koskevien kansallisten sääntöjen yhtenäistäminen ) toteuttamiskustannukset 2) oikeusperinteet ) toteuttamiskustannukset 2) oikeusperinteet + + Yhteenvetona voidaan todeta, että vaihtoehdolla A ei saavuteta tavoitetta tehokkaasti, sillä se ei poista tämänhetkistä ongelmaa eli turvaamismääräysten saamiseen sovellettavien vaatimusten eroavuuksia ja niiden aiheuttamia kansallisten oikeusjärjestelmien eroja. Vaihtoehto C ei tarjoa samanlaisia taloudellisia ja sosiaalisia etuja kuin vaihtoehto B, ja lisäksi sillä puututtaisiin turhan paljon kansallisiin oikeusjärjestelmiin. Vaihtoehto B tarjoaa kaikkein kattavimman ratkaisun, ja sen takia se arvioidaan parhaaksi vaihtoehdoksi. Vaihtoehdon B alavaihtoehdoiksi on harkittu seuraavia: Ensiksi eurooppalaisella menettelyllä velkoja voisi yleensä saada turvaamismääräyksen ilman, että velallista on kuultu etukäteen (ex parte). Näin estettäisiin velallista varautumasta toimenpiteeseen. Toiseksi pääasiassa toimivaltaisella tuomioistuimella olisi myös oltava toimivalta antaa turvaamismääräyksiä. On vielä määritettävä, olisiko muilla tuomioistuimilla toimivalta käsitellä asioita, joissa velallinen vastustaa määräystä. Lähinnä tämä tarkoittaisi velallisen kotipaikan tuomioistuimia. Kolmanneksi velkojalle annettaisiin mahdollisuus saada tietoja velallisen tilien sijainnista. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siten, että tuomioistuin antaisi määräyksen, jolla kaikki tietyssä jäsenvaltiossa sijaitsevat pankit velvoitetaan tarkistamaan, onko velallisella niissä pankkitili. Toinen vaihtoehto olisi, että tuomioistuimelle tai täytäntöönpanoviranomaisille annetaan pääsy suoraan julkisiin rekistereihin, joista ne saavat tarvittavat tiedot. Määräaikojen osalta eurooppalainen menettely olisi toteutettava vähintään yhtä nopeasti kuin kansalliset toimenpiteet. Vaihtoehtona olisi ottaa käyttöön erityiset määräajat, jotka koskisivat esimerkiksi määräyksen antamista, sen tiedoksiantoa pankille ja velalliselle sekä päätöstä, joka koskee velallisen esittämää hakemusta määräyksen uudelleentarkastelemiseksi. FI 8 FI