Akateeminen lukutaito. Kirsi Sainio TUTKI

Transkriptio

1 Akateeminen lukutaito Kirsi Sainio TUTKI

2

3 Mitä on akateeminen lukutaito? O Tarkoittaa tietoa muokkaavan lukustrategian käyttöä O Lukija rakentaa tietopohjaa yhdistelemällä asioita toisiinsa ja muodostamalla näin asiasta kokonaiskuvan O Akateemisen lukutaidon kehittyminen on prosessi, jossa vanha tietopohja yhdistetään uuteen viitekehykseen

4 Mitä on akateeminen lukutaito? O Lukustrategian merkitys keskeinen O tekstin ymmärtämiskyky syntyy ja kehittyy ainoastaan lukemalla O Ymmärtämiskyvyn kehittyminen O tiedon lisääntyminen O Miten ymmärtämistä voidaan lisätä ja siten kehittää akateemista lukutaitoa, jos pohjatiedot ovat vielä varsin kevyet?

5 Akateemisen lukutaidon kehittyminen O Akateeminen lukeminen alkaa, kun pyritään ymmärtämään, mikä on tekstin sanoma O Ulkoa pänttääminen ei ole akateemista lukemista, se on asioiden oppimista lyhytkestoisen muistin kautta O Ulkoa pänttäämisen kautta opittu tieto haihtuu päästä yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin se on sinne ajettu

6

7 Akateemisen lukutaidon kehittyminen O Miten ulkoa pänttäämisestä päästään akateemiseen lukemiseen? O Yrittämällä pänttäämisen lisäksi ymmärtää, mitä asialla tarkoitetaan, mikä on sen merkitys, mihin asiayhteyteen luettu teksti liittyy

8 Mihin akateemista lukutaitoa käytetään? O 1. tietoa muokkaavaan ja tietoa toistavaan lukemiseen O 2. kriittisen ajattelun kehittämiseen O 3. kirjoittamiseen

9 Tieteellinen lukeminen O On kriittistä ja pohdiskelevaa O Akateeminen lukija/kirjoittaja: O Tuntee alansa keskeisen kirjallisuuden O Lukee lähteitä ajatellen ja oleellista sisältöä etsien O Suhteuttaa lukemansa muuhun kirjallisuuteen ja omaan ajatteluunsa O Pyrkii muodostamaan lukemansa ja aikaisemman tietopohjansa perusteella oman näkökulman

10 Tieteellinen lukeminen O Akateeminen lukija/kirjoittaja O Vertaa eri tekstejä keskenään O Pohtii, ovatko lähdeteokset samalla kannalla saman ilmiön suhteen ja perustellaanko lähteessä omaa kantaa O Jos perustellaan, ovatko perustelut vakaalla pohjalla? O Jos perustelut tai näkemykset ovat erilaiset, pyrkii tieteellinen lukija muodostamaan asioista oman käsityksensä

11 Tieteellinen lukeminen O Jotkut tieteelliset hypoteesit ja tekstit ovat osoittautuneet vääriksi O Julkaisu on oman aikansa lapsi, perustuu oman aikansa tietoihin ja teknisiin sovelluksiin O Tieto muuttuu, teoriat muuttuvat, totuus muuttuu O Lukijan tehtävä on arvioida kriittisesti julkaisun sisältöä!

12 Tieteellinen lukeminen O Tietoa muokkaava lukeminen O Tietopohjan rakentaminen O MITÄ SANOTAAN? O KUKA SANOO? O MIKSI SANOTAAN?

13 Tieteellinen lukeminen O Ohjaa generatiiviseen opiskelustrategiaan O Taitava lukija O SILMÄILEE O KEKSII KYSYMYKSIÄ O LUKEE JA TEKEE MUISTIINPANOJA O KERTOO OMIN SANOIN O KERTAA

14 Tieteellinen lukeminen O Taitavan lukemisen kautta päästään vastavuoroisuuteen, opettamiseen O Taitava lukija osaa O VETÄÄ YHTEEN O SELVENTÄÄ O KYSYÄ O ENNUSTAA

15 Tieteellinen lukeminen O Taitavan lukemisen kautta päästään myös lukunopeuden kehittymiseen O Taitava lukija on myös tehokas oppija O Taitavan lukijan tietopohja ja kriittinen ajattelu karttuvat tehokkaammin kuin ulkoapänttääjän

16

17 Tieteellinen teksti O Kirjoittamisella voi olla erilaisia päämääriä: O Haetaan tieteellistä tunnustusta ja pätevyyttä O Halutaan osallistua tieteelliseen keskusteluun O Halutaan innostaa kollegoita O Halutaan opettaa ja välittää tietoa myös oman yhteisön ulkopuolelle O Halutaan tiedottaa tieteestä suurelle yleisölle O Tieteellinen teksti pyrkii vaikuttamaan olemassa olevaan todellisuuteen ja lukijoihinsa

18 Tieteellisen tekstin lukeminen ja rakentaminen O Mitä luetaan ja kuka lukee? O Oppikirjaa, käsikirjaa, tieteellistä alkuperäisartikkelia, katsausartikkelia, yleistajuista tieteestä tiedottavaa artikkelia

19 Oppikirja O Oppikirja: opetukseen, opiskeluun tarkoitettu määräalaa käsittelevä kirja O määritelmä Kielitoimiston sanakirjasta O esim. Keuhkosairauksien oppikirja, Anatomian oppikirja O miten oppikirjoja luetaan tieteellisesti? O Sella turcica on kallonpohjassa O Pänttääminen: Hauki on kala, hauki on kala, hauki on kala, hauki on kala.

20 Luetun ymmärtäminen Sella turcica, suomeksi turkinsatula, on kallonpohjassa kitaluun yläpinnassa sijaitseva kuoppa, jossa sijaitsee aivolisäke

21 Oppikirjan lukeminen O Sella turcica= latinaa, suomeksi turkinsatula O Turkinsatula= turkkilainen, kapea, pitkänomainen satula, jonka keskellä on selvä kuoppa O Ihmisellä Sella turcica sijaitsee kallonpohjassa, kitaluun yläpuolella O Turkinsatulassa olevaan kuoppaan sijoittuu aivolisäke

22 Oppikirjan lukeminen O Mikä on aivolisäke? O kitaluun turkinsatulassa sijaitseva, väliaivojen pohjaan varrella liittyvä noin puolen gramman painoinen umpirauhanen, jonka etulohkosta (adenohypofyysi) erittyy ainakin seitsemää ja takalohkosta (neurohypofyysi) kahta hormonia

23 Oppikirjan lukeminen O Aivolisäkkeestä erittyvät hormonit ovat: kortikotropiini, tyreotropiini, follitropiini, lutropiini, kasvuhormoni, prolaktiini, lipotropiini, antidiureettinen hormoni, oksitosiini Umpirauhaset, hormonit, väliaivot, jne.

24 Pänttäänkö vai ajattelenko?

25 Käsikirja O Käsikirja on teos, joka esittää keskeiset (käytännön) tiedot joltakin alalta O määritelmä Kielitoimiston sanakirjasta O Esim. Matkailijan terveysopas, Tehohoitoopas, Lääkärin käsikirja O Käsikirjan tehokas lukeminen ja soveltaminen edellyttää perustietojen ja taitojen hallintaa O Tänään valmistamme la cuisine française aterian ankasta ja hanhenmaksasta - ei voida toteuttaa ilman pohjatietoa ja taitoja, vaikka ohjeet olisivatkin hyvät

26 Ihotautidiagnoosi ensisilmäyksellä Lääkärin käsikirja Toimitus O Periaatteet O Diagnostisia vihjeitä O Periaatteet Joka kuudes yleislääkärin vastaanotolle tullut potilas valittaa ihottumaa. Ekseema, nokkosihottuma ja silsa ovat tavallisimmat ihottumat. Diagnoosi selviää yleensä kertavilkaisulla, jos tunnistaa näkemänsä. O Diagnostisia vihjeitä esim. Ekseema silmien seudussa Tauti on yleensä atooppinen ihottuma (kuva 1), harvemmin taliköhnäihottuma ja vieläkin harvemmin allerginen kosketusihottuma jne.

27 Tieteellinen artikkeli O Lukijaksi ajatellaan usein muut tutkijat O Varsinainen tieteellinen osa onkin usein alan asiantuntijoille suunnattua O Sen sijaan johdannon ja loppupäätelmät tulisi kirjoittaa niin, että muukin tieteellinen yhteisö ymmärtää asian ytimen O Johdannossa pyritään myös herättämään lukijan mielenkiinto artikkeliin

28 Tieteellinen artikkeli O Perusrakenne lähes aina sama, poikkeavuudet ovat yleensä julkaisijan ohjeiden eroissa O Jokaisella tieteellisellä julkaisulla omat ohjeet O Tänä päivänä artikkelit ovat tiiviitä, lähes joka sana on täyttä asiaa O Asettaa lukijan tiukkaan testiin, usein tieteellisten alkuperäisartikkeleiden koko sisältöä on vaikea kertalukemalla omaksua O Verkkoliitteissä (supplement data) paljon valaisevaa lisätietoa

29 Tieteellinen artikkeli sisältää O Tekijät ja heidän affiliaationsa ja yhteystiedot O Yhteenveto tai abstrakti O Kirjallisuuskatsaus O Materiaalit ja menetelmät O Tulokset O Pohdinta O Lähteet ja viitteet O Kuvat ja kuvatekstit O Verkkoliitteet

30 Tieteellinen artikkeli O Tunnusmerkkejä: O Antaa uutta tietoa, joskus hyvin suppeastakin aihepiiristä O Toistettavuus tutkimusmenetelmät kuvattu niin, että tutkimus pystytään toistamaan O Käynyt läpi arviointimenettelyn (vertaisarviointi) O Joko alkuperäisartikkeli tai katsaus

31 Alkuperäisartikkeli O Tuo uutta tietoa, joskus jopa mullistavaa ja luo kokonaan uuden konseptin ajattelulle O Usein kuitenkin kuvaa jonkin uuden näkökulman jo olemassa olevasta ilmiöstä O Julkaisusarja valitaan sen mukaan, miten merkittävästä löydöksestä on kysymys kaikkea ei voi julkaista Naturessa tai Lancetissa!!

32

33 Alkuperäisjulkaisu O Voi olla myös lyhyt tiedonanto report, short communication, letter, brevia O Yleensä artikkeli article, research article O Punaisena lankana hypoteesi esittää teorian, jolle pyritään saamaan jotain todistettavuutta, mutta ei ehkä lopullista varmuutta

34 Katsaus - review O Pyrkii kokoamaan vanhan ja uusimman tiedon jostain aihepiiristä O Sisältää harvoin aikaisemmin julkaisemattomia havaintoja O Käy usein myös läpi joko päätoimittajan/toimituskunnan tai ulkopuolisten asiantuntijoiden arvion

35 Katsaus O Yleisesityksiä eri aihepiireistä: Tip-Top branching ureter Tales of the tails Epidermal stem cells: an update Evolution of the mechanisms that establish the embryonic axes Orchestrating ontogenesis: variations on a theme by sonic hedgehog Cardiovascular risk factors in adolescents

36 Tieteellisestä lukijasta tieteellinen kirjoittaja

37 Tieteellinen lukeminen ja tieteellinen kirjoittaminen O Kuuluvat yhteen kuin vakka ja kansi, tukevat toisiaan: O Erilaisten tekstien ja tyylilajien kattava tuntemus auttaa työstämään omia tekstejä O Käytetään esim. alalla yleisesti käytettyjä termejä ja tyyliä, eikä pyritä luomaan sellaisia ilmaisuja, joita toisten akateemisten lukijoiden on vaikea tai jopa mahdoton ymmärtää poikkeaa kaunokirjallisuudesta, jossa kieltä myös muokataan O Lyhyestä virsi kaunis

38

39 Prosessikirjoittaminen Tieteellisen kirjoittamisen kehittyminen on tekstin muokkaamista ja toistamista O Johtaa vähitellen prosessikirjoittamiseen O Osaamme kirjoittaa mekaanisesti - pystymme laittamaan sanoja järjestykseen ja jollekin onnistuu jopa oikeakielisyys pilkun paikkoineen O Oppimisen kannalta prosessi jää kuitenkin puolitiehen, jos emme mieti kenelle kirjoitamme, mistä kirjoitamme, mitä haluamme sanoa ja miksi!

40 Lukijat O Lukija vaikuttaa tekstin sisältöön, painotukseen, näkökulmaan, täsmällisyyteen, tyyliin ja sanastoon O Erilaisille lukijoille suunnattu teksti on erilaista O Kirjoittajan on otettava huomioon, mihin teksti on tarkoitettu ja kenelle kohdennettu

41 Kenelle sinä kirjoitat? O Koevastausta? O Tutkielmaa? O Tieteellistä artikkelia? O Väitöskirjaa? O Runoa?

42 Tieteellinen kirjoittaminen O Ilman luovuutta ei ole muutosta eikä kehitystä O Ilman muutosta ja kehitystä ei ole oppimista O Kirjoittaminen voidaan nähdä myös oppimaan oppimisen välineenä, ajattelutaitojen kehittäjänä

43 Arthur Schopenhauer: Tyyli ei ole muuta kuin ajatuksen siluetti: epäselvä ja huono tyyli merkitsee sekavaa ja hämärää päätä

44 Jotta kirjoittaisi hyvin, on hallittava aiheensa täydellisesti: on pohdittava sitä riittävästi, jotta voisi asettaa ajatuksena kirkkaaseen järjestykseen, muodostaa niistä sarjan, jatkuvan ketjun, jonka jokainen rengas merkitsee ajatusta: ja kun kynään on tartuttu, sitä on ohjattava jatkuvasti tämän alkuperäisen suunnitelman mukaan, päästämättä sitä poikkeamaan tieltä, painottamatta sitä epätasaisesti, antamatta sille muuta liikettä kuin se jonka edessä oleva tila määrää. Herra de Buffon Ranskan Akatemian jäsenille pitämässään puheessa Tyylistä vuonna 1753

45 HYVIÄ LUKU- ja KIRJOITUS- HETKIÄ!