ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee puhdistamolietteiden ja muiden jätteiden käsittelyä kompostoimalla.

Transkriptio

1 L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh , Telefax PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU-2003-Y-601 (111) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee puhdistamolietteiden ja muiden jätteiden käsittelyä kompostoimalla. HAKIJA Vapo Oy Biotech PL JYVÄSKYLÄ LAITOS JA SEN SIJAINTI Vapo Oy Biotechin kompostointilaitos sijaitsee Teuvan Riipinkylässä osoitteessa Heinätie 55, Norinkylään johtavan paikallistien nro varrella noin 3 km Äystön kylän pohjoispuolella. Kompostointilaitos sijaitsee tiloilla Peräkytö (kiinteistötunnus ), Humusmaa (kiinteistötunnus ) ja Pätkälä (kiinteistötunnus ). Laitosalueen lähiympäristö on metsätalouskäytössä ja sen lounaiskulmalla sijaitsee peltoalue. Laitoksen etäisyys lähimpään asuinkiinteistöön on noin 550 m ja alle 1000 m:n etäisyydellä on yhteensä 5 asuinkiinteistöä tai vapaa-ajan asuntoa. Laitosalueen ja asuinrakennuksen tai vapaa-ajan asuntojen välinen maasto on pääosin metsää. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Vapo Oy Biotechin jättämällä ympäristölupahakemuksella, joka koskee Teuvan kompostointilaitoksen toiminnan muutosta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä harjoittava laitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4 mukaan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentin nojalla. Vapo Oy Biotech on jättänyt ympäristölupahakemuksen sillä perusteella, että toiminnassa tapahtuu ympäristönsuojelulain 28 :n 3 mo-

2 2 2 mentin mukainen olennainen muutos. Hakija on myös esittänyt toiminnalle aikaisemmin myönnettyjä lupapäätöksiä (Länsi-Suomen ympäristökeskus ja ) muutettavaksi eräiden lupamääräysten osalta ympäristönsuojelulain 58 :ssä tarkoitetulla tavalla. Aumakompostointitoiminnalle haetaan lupaa vuoden 2006 loppuun saakka. Samalla haetaan lupaa tunnelikompostointilaitokselle toistaiseksi voimassaolevana. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee kompostointilaitoksen ympäristöluvan. (YsA 6, 1. mom. 12 d) LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Suupohjan Humustuote Ky:n toiminnalle on annettu mm. seuraavat luvat tai lausunnot: - Teuvan ja Jurvan kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunnan valvontajaoston sijoituspaikkalupa Teuvan ympäristönsuojelulautakunnan jätevesien laskulupa Teuvan ympäristönsuojelulautakunnan jätehuoltosuunnitelmapäätös Vaasan vesi- ja ympäristöpiirin ennakkoilmoituslausunto Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös Länsi-Suomen vesioikeuden päätös 73/1997/29 jäteveden johtamiseen Kirvesojaan Teuvan kunnan Riipinkylässä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupa Vapo Oy Biotech osti Suupohjan Humustuote Ky:n kesällä 2001, jolloin myös ympäristölupa siirrettiin Vapo Oy Biotechille. Vapo Oy Biotechille on lisäksi myönnetty ympäristölupa , joka sisältää eräitä muutoksia myönnettyyn lupaan. Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa eikä laitokselta ole edellytetty rakennuslupaa. LAITOKSEN TOIMINTA Voimassaolevan ympäristöluvan mukaan alueella saa ottaa vastaan ennen tunnelikompostointilaitoksen käyttöönottoa asumajätevesien käsittelyssä syntyviä lietteitä (jäteluokka ), elintarviketeollisuudesta peräisin olevia jätevesilietteitä (jäteluokka ) vuosittain korkeintaan tonnia sekä hiekka-multa-vesiseosta ja multajätettä (jäteluokka ), joiden kuiva-ainepitoisuus on vähintään 12 painoprosenttia sekä aumakompostointiprosessin käynnistämisessä välttämätön määrä kuivalantaa (jäteluokka ). Laitoksella on hakemuksen mukaan edelleen tarkoitus käsitellä asumisjätevesien käsittelyssä syntyviä lietteitä ja perunateollisuuden jätevesilietettä (Kraft Foods) aumakompostoimalla noin t/a. Laitoksen vastaanottama jätevesilietemäärä on vuosien aikana vaihdellut t/a. Aumakompostoinnissa seosaineina käytetään purua, kutterilastua, turvetta, olkea, kuorta, haketta tai murskattua puutarhajätettä noin m 3 /a. Myöhemmin rakennettavassa tunnelikompostointilaitoksessa on tarkoitus käsitellä erilliskerättyjä yhdyskuntien biojätteitä, asumisjätevesien käsittelyssä syntyviä lietteitä, elintarvike- ja rehuteollisuuden jätteitä, elintarvike- ja rehuteollisuuden lietteitä, sakokaivolietteitä sekä maatalouslietteitä ja lantaa yhteensä enintään t/a. Seosaineina käytetään turvetta ja haketta noin m 3 /a. Tunnelikompostointilaitoksen rakentamispäätös tehdään maakunnallisten jätehuoltoratkaisujen selkiintyessä. Tunnelikompostointilaitoksen valmistuttua aumakompostoinnista luovutaan.

3 3 3 Aumakompostointi Aumakompostointiin otetaan vastaan jätevedenpuhdistamoiden jätevesilietteitä Teuvalta (300 t/a), Seinäjoelta (8 200 t/a), Lapuan Jätevesi Oy:ltä ( t/a), Kurikasta (1 200 t/a), Kristiinankaupungista (1 600 t/a), Ilmajoelta (1 000 t/a), Kauhajoelta (2 500 t/a), Jalasjärveltä (500 t/a), Kraft Foodsilta (Kristiinankaupunki, t/a), Laihialta (2 000 t/a) ja Närpiöstä (600 t/a) yhteensä noin t vuodessa sekä pieniä määriä sakokaivolietettä lähinnä Teuvan alueelta. Vastaanotettavien jätevesilietteiden kuiva-ainepitoisuus on keskimäärin 15 %. Aumakompostoitavat jätevesilietteet otettaisiin vastaan nykyisellä tavalla betonisen vastaanotto- ja sekoituslaatan päälle. Lietteiden aumakompostoinnin vaiheet ovat: - lietteiden vastaanotto ja sekoittaminen esikäsittelyaumaksi, kesto 1-2 viikkoa - siirtäminen käsittelyaumaksi - käsittelyauman kääntely kaksi - kolme kertaa aineksen kypsymisen edellyttämällä tavalla, kesto vähintään 6 kk vuodenajasta riippuen kunnes auman lämpötila on alle 40 o C, ellei auma ole koneellisesti ilmastettu, jolloin sitä ei käännetä lainkaan - käsittelyauman jälkikypsytys varastoaumana vähintään 6 kk - tuotteiden varastointi alueella aumoissa ja tuotteiden toimitus hyötykäyttöön Lietteiden sekoitus seosaineksiin tapahtuu kaivinkoneen kauhalla. Sekoitettu massa nostetaan esikäsittelyaumaksi vastaanottolaatan läheisyyteen. Esikäsittelyaumaan kasatut ainekset siirretään käsittelyaumaksi kompostointialueelle, jonka kenttärakenteiden pohjalle on asennettu salaojaputket 5-10 m:n välein. Rakennettujen alueiden kenttärakenne koostuu erilaisista sorakerroksista ja pintarakenne murskesorasta. Käsittelyaumojen pohjalla on mm:n kerros hienoa hiekkaa käsiteltävien massojen erottamiseksi pohjamaasta. Hiekkakerroksen päälle asetetaan noin mm:n kerros kuorta ja turvetta ennen auman muodostamista. Tämä kerros sekoittuu aumaan sen kääntövaiheissa. Tunnelikompostointi Tunnelikompostointilaitos on suunniteltu rakennettavaksi laitosalueen pohjoisosaan. Tunnelikompostoinnin jälkeen jälkikypsytys ja varastointi tapahtuu 1,5 2,0 ha:n kompostointikentällä. Hakemuksen mukaan tunnelikompostointilaitoksessa käsitellään puhdistamolietteitä, teollisuuden orgaanisia jätteitä ja biojätteitä. Kompostointi tapahtuu hapellisissa olosuhteissa ja poistokaasut käsitellään pesurissa sekä biosuodattimessa. Vastaanotettavien jätevesilietteiden kuivaaine-pitoisuus on keskimäärin 15 % ja biojätteen noin 30 %. Jätteiden toimittajat tulevat olemaan lähinnä Botniaroskin alueelta ja mahdollisesti myös ko. alueen ulkopuolelta. Laitokselle tulevat jätejakeet ja niiden määrät tulevat tarkentumaan muiden hankkeiden ratkettua. Tunnelikompostointiprosessin päävaiheet: - vastaanotettavan jätteen punnitus autovaa`alla - jätteiden vastaanotto laitoksen sisälle - esikäsittely ja sekoitus seosaineisiin - tunnelikompostointi - poistokaasujen pesu ja biosuodatus - kompostin jälkikypsytys aumassa - kompostin seulonta - valmiin kompostituotteen varastointi - toimitus asiakkaille Jätteet vastaanotetaan sisälle alipaineistettuun varastotilaan ja vastaanotettavien jätteiden laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Esikäsittelyssä lietteisiin sekoitetaan tukiainetta sekoitussuhteessa 1:2 ja biojätteeseen sekoitussuhteessa 1:1. Sekoitussuhteet voivat kuitenkin vaihdella riippuen jätejakeiden kosteudesta. Tunnelikompostointi tapahtuu panosperiaatteella vähintään seitsemässä tunnelissa, joiden yhteistilavuus on noin m 3. Tunnelissa olevaan massaan johdetaan ilmaa lattian kautta ja massan kosteus pidetään optimaalisena tunnelin katossa olevan kastelulaitteiston avulla.

4 4 4 Hakemuksen mukaan kompostointiprosessi jakaantuu viiteen toisiaan seuraavaan vaiheeseen, jotka ovat hapetus-, lämmitys-, hygienisointi- ja ylläpitovaihe sekä kuivaus- ja jäähdytysvaihe. Hapetusvaiheessa pyritään käynnistämään materiaalin oma biologinen lämmöntuotantoprosessi runsaan kiertoilman käytöllä ja nostamaan lämpötila noin 40 o C:een yhden vuorokauden kuluessa. Lämmitysvaiheessa massaa ilmastetaan voimakkaasti ja sen lämpötila nostetaan o C:n tasolle noin vuorokaudessa. Hygienisointivaiheessa lämpötila pidetään yli 55 o C:ssa kahden vuorokauden ajan. Ylläpitovaiheessa massa pidetään asteen välillä ilmamäärää ja kosteutta säätämällä. Kuivaus- ja jäähdytysvaiheessa massa jäähdytetään noin vuorokaudessa suurella ilmamäärällä sekä ohjataan haluttuun loppukosteuteen kostutuksen avulla. Lopuksi tunneli tyhjennetään. Hakemuksen mukaan pelkkää lietettä kompostoitaessa tai lietettä ja biojätettä yhdessä kompostoitaessa tunnelivaihe kestää 2 viikkoa. Pelkkää biojätettä kompostoitaessa tunnelivaihe kestää 3 viikkoa. Jokaisen viikon jälkeen panos käännetään tunnelissa eli tunneli puretaan ja täytetään uudelleen seoksen kuohkeuttamiseksi sekä kosteuden tasaamiseksi. Kompostin kypsyyttä seurataan seurantasuunnitelman mukaisesti, jossa kypsyyden mittarina on Rottegrad -määritys. Rottegrad -määritys tehdään tunnelin tyhjennysvaiheessa sekä 2, 4 ja 6 kk aumassa jälkikypsyneestä kompostista. Tunnelilaitoksessa käsitellyn kompostimassan jälkikypsytysajaksi riittää hakijan mukaan 2 4 kk materiaalin laadusta mukaan. Tunnelikompostoitu massa jälkikypsytetään aumoissa. Jälkikypsytysaika riippuu loppukäyttökohteesta. Valmis tuote seulotaan ja karkea osa tukiaineesta käytetään uudelleen. Lopputuotteesta analysoidaan mm. raskasmetallit. Poistokaasujen ammoniakkipitoisuutta alennetaan pesurissa rikkihapon avulla biosuodattimen vaatimalle tasolle. Pesurista poistoilma johdetaan biosuodattimeen, jossa hajukaasut hajoavat mikrobien avulla. Tuotteiden markkinointi Tehtyjen sopimusten mukaan lietteen toimittajat vastaanottavat paluukuljetuksina kaiken omista lietteistään syntyvän aumakompostin, jota muodostuu noin 2 m 3 yhtä lietetonnia kohden. Mahdollisesti rakennettavan tunnelikompostointilaitoksen lopputuote markkinoidaan yhdessä Vapo Energian kanssa lannoitteeksi, viherrakentamiseen tai maisemointiin ja jätteen tuottajien kanssa neuvotellaan kompostin vastaanottovelvollisuudesta. Lietteestä voidaan myös valmistaa polttoainetta kuivaamalla se tunnelikompostointilaitoksessa biotermisesti. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet Hakemuksen mukaan laitosalueen ulkopuolisten puhtaiden vesien sekoittuminen laitosalueella muodostuviin jätevesiin on estetty ojitusjärjestelyillä ja pintamaiden muotoilulla. Alueella on kattava kaksoisojitus, jolla sisäpuoliset vedet pidettäisiin selkeästi erillään ulkopuolisista vesistä. Alueen sisäpuoliset pinta- ja salaojavedet ohjataan tasausaltaaseen, josta ne pumpataan sadettamalla turvesuodattimelle ja johdetaan virtaamamittauksen kautta Kirvesojaan. Turvesuodattimia on 2 kpl ja kummankin pinta-ala on 960 m 2. Suodattimia käytetään vuorovuosina. Turvesuodatin ja tasausallas otettiin käyttöön huhtikuussa Hakemuksessa esitetään, että tunnelikompostointilaitoksen pesurissa ja tunneleissa muodostuvat jätevedet pyritään pääosin kierrättämään takaisin prosessiin ja ylimääräinen vesi johdetaan tasausaltaaseen ja siitä edelleen turvesuodattimeen. Käsitellyt jätevedet johdetaan Kirvesojaan, josta edelleen Riipinluomaan ja Teuvanjokeen. Toiminnanharjoittaja on esittänyt jätevedenkäsittelyn edelleen tehostamisesta suunnitelmat Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Tunnelilaitoksen jätevesimääräksi hakija on arvioinut noin m 3 ja tunnelikompostoinnin jälkikypsytyskentän jätevesimääräksi noin m 3 vuodessa. Laitoksen jätevesiä voidaan käsitellä paikallisesti tai toimittaa osittain myös soveltuvalle jätevedenpuhdistamolle.

5 5 5 Jätevesikuormitus Kompostointilaitoksella on hakemuksen ja vuoden 2003 aikana pidettyjen tarkastusten mukaan käsitelty jätevesiä seuraavasti: vuosi määrä m Jätevesimäärät eri vuosien välillä eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska vuoden 2001 jälkeen laitosaluetta on supistettu vaiheittain. Laitosalueen pinta-ala, jolta jätevedet muodostuvat, on supistunut syksyllä 2003 lähelle tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen mukaista pintaalaa. Kompostointilaitoksen jätevesikuormitus on hakemuksen mukaan ollut seuraava: vuosi määrä m 3 /d 106, BHK 7atu kg/d 1,4 5, ,4 Fosfori g/d Typpi kg/d 9,38 13,3 19,8 5,6 Kiintoaine kg/d 1,34 3,2 12,8 3,2 Vuoden 2002 ja 2003 BHK:n ja fosforin kuormitustiedot ovat hakijan toimittaman selvityksen mukaisia ja ne on laskettu keskimääräisen 85 m 3 :n virtaaman mukaisesti. Typen ja kiintoaineen osalta kuormituslukemat perustuvat kunkin näytteenottoajankohdan virtaaman avulla laskettuun aritmeettiseen keskiarvoon. Vuoden 2003 kuormitusraportti ei ollut käytettävissä. Laitoksen kokonaiskuormitus on vuoden 2003 osalta alentunut etenkin BHK:n suhteen selvästi. Puhdistamo toimi kuitenkin lupaehtoihin nähden puutteellisesti eikä BHK -raja-arvoa saavutettu kuin muutamissa näytteissä eikä reduktion suhteen yhdessäkään näytteessä vuoden 2003 aikana. Laitoksella ei saavutettu vesistöpäästöjen raja-arvoa myöskään kokonaisfosforin reduktion suhteen yhdelläkään näytteenottokerralla, mutta pitoisuusraja saavutettiin joka kerralla. Tähän vaikutti mm. se, että puhdistamolle tulevat jätevedet olivat fosforin suhteen varsin laimeita. Hakemuksen mukaan vaaditun reduktion saavuttaminen laimealla jätevedellä on vaikeaa. Päästöt ilmaan Kompostointilaitoksen ilmapäästöt ovat hakemuksen mukaan erittäin pieniä, koska aumakompostoinnista ei aiheudu pölypäästöjä kostean materiaalin johdosta eikä hajupäästöjä leviä aumakompostointialueen ulkopuolelle. Hakemuksen mukaan tunnelikompostointilaitoksen poistoilma ohjataan hajukaasujen käsittelylaitteiston läpi ja hajupäästöt ovat hakemuksen mukaan enintään 3000 hajuyksikköä ilmakuutiometriä kohti tai hajunpoistolaitteiston teho on vähintään 90 %. Poistokaasu puhdistetaan ammoniakista ja kiintoaineesta sekä jäähdytetään biosuodatukselle optimaaliseen lämpötilaan vastavirtapesurilla, johon kaasu johdetaan alta ja pesuneste täytekappaleiden pinnalle ylhäältä alaspäin. Kaasun sisältämä ammoniakki sitoutuu pesuliuokseen ammoniumsulfaattina (NH 4 ) 2 SO 4. Pesurin jälkeen kaasu johdetaan biosuodattimen läpi, missä kaasu puhdistuu suodattimen mikrobien hapetustoiminnan johdosta. Biosuotimessa kaasu virtaa alhaalta ylöspäin. Poistuva kaasu on puhdistunut siten, että haitallinen hajupäästö estyy. Biosuodattimen pinta-ala on 2 x 183 m 2 ja se sijaitsee ulkona avoimessa tilassa. Melu ja liikenne Aumakompostoinnista ja laitosmaisesta kompostoinnista aiheutuva melu alittaa hakemuksen mukaan 65 db(a) päiväaikaan (klo 07 22) ja yöaikaan (klo 22 07) 45 db(a) 300 metrin etäisyydellä laitoksesta. Melua aiheuttavat dieselkäyttöiset sähköaggregaatit, koneseulonta, laitoksen liikenne sekä aumojen perustaminen ja käsittely pyöräkuormaajilla ja kaivinkonekalustolla. Kuorma-autoliikenteen määräksi arvioidaan keskimäärin 5-15 autoa vuorokaudessa.

6 6 6 Jätteet Hakemuksen mukaan toiminnassa voi muodostua lähinnä erilliskerätyn biojätteen mukana tulevaa laitokselle kelpaamatonta jätettä kuten muovijätettä enintään t/a. Laitteiden huolloissa muodostuu jäteöljy- ja suodatinjätettä vähäisiä määriä. Pyöräkuormaajien ja muiden koneiden huollot suoritetaan laitosalueen ulkopuolisissa huoltamoissa ja niiden jätteet toimitetaan asianmukaiseen toimituspaikkaan. Varastot, vesi ja energia Tunnelilaitoksen yhteydessä varastoidaan rikkihappoa enintään litraa ja säiliö varustetaan varmuusaltaalla. Polttoainesäiliöitä voi ulkopuolisilla urakoitsijoilla olla alle litraa. Tukiaineen varastomäärä olisi enintään 1000 m 3 ja valmista kompostia olisi tunnelilaitoksen yhteydessä noin m 3. Tunnelilaitoksen ammoniakkipesurissa voidaan tarvita raakavettä ammoniakin pesuliuoksen laimentamiseen enintään 1200 m 3 /a. Laitos tarvitsee ulkopuolista sähköenergiaa arviolta 1200 MWh/a. TOIMINNNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan toiminnan vaikutuksia seurataan vesistötarkkailun avulla. Laitoksen vesistötarkkailuun kuuluva pintavesien yläpuolinen tarkkailupiste P1 sijaitsee Kirvesojassa laitosalueen koilliskulmalta noin 50 metriä ylävirtaan Sammalnevalle päin. Laitoksen alapuolinen pintavesien tarkkailupiste P4 sijaitsee Kirvesojassa olevassa Lehtimäentien alittavassa rummussa noin 1100 metriä laitosalueen eteläpuolella. Kirvesojan liittymäkohta Riipinluomaan sijaitsee yli 3 km:n päässä laitosalueelta. Riipinluomassa sijaitsevat Kirvesojan liittymäkohdan yläpuolinen tarkkailupiste P5 ja liittymäkohdan alapuolinen tarkkailupiste P6. Kompostointialueen jätevesien vaikutus oli vuosina suoritettujen vesistötarkkailujen mukaan Kirvesojan tarkkailupisteellä P4 kiintoaineen suhteen enimmillään 33 -kertainen yläpuoliseen tarkkailupisteeseen (P1) verrattuna. Veden fosforipitoisuudet kohosivat enimmillään kolminkertaisiksi ja typpipitoisuudet 18 -kertaisiksi pisteellä P4. Myös veden nitraatti- ja ammoniumtyppipitoisuudet kohosivat Kirvesojassa selvästi kompostointialueen jälkeen. Korkeimmat vesistötarkkailussa havaitut kokonaistypen pitoisuudet ovat pisteessä P1 olleet 3600 mikrogrammaa litrassa ja pisteessä P mikrogrammaa/l ( ). Vuoden 2003 vesistötarkkailun (vain 3 näytettä) mukaan kokonaistypen kohoaminen näkyy selvästi Kirvesojan tarkkailupisteellä P4, mutta kokonaisfosforin kohoamista ei ole enää selvästi havaittavissa kuin yhdessä näytteessä. Vuoden suurin kokonaistypen pitoisuus Kirvesojassa on todettu , jolloin se oli pisteellä P mikrogrammaa kun se oli pisteellä P mikrogrammaa. Riipinluoman vedenlaatu on luontaisesti hyvin ravinteikasta. Laitosalueelta tulevien jätevesien vaikutuksista on havaittu vain typpipitoisuuksien lievää kohoamista Riipinluomassa. Hakemuksen mukaan laitoksen jätevesistä ei aiheudu merkittävää haittaa kalataloudelle tai kalastukselle, koska alueen kalataloudellinen merkitys on hyvin vähäinen. Maaliskuulla 2001 lähimpien asuinrakennusten talousvesikaivoista otettujen vesinäytteiden perusteella ei ainakaan kolmessa tutkitussa talousvesikaivossa (Erkki Rintamäen, Eeli ja Anna Laakamäen sekä Seppo Salon talousvesikaivot) ole todettu kohonneita nitraatti- tai bakteeripitoisuuksia tai muita kompostointilaitoksen aiheuttamia vaikutuksia. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Hakemuksen mukaan suunniteltu tunnelikompostointilaitos edustaa kompostointitoiminnan parasta käyttökelpoista tekniikkaa kompostoitumisprosessin hallinnan ja hajukaasujen käsittelyn suhteen. Prosessin valvonnalla ja ohjaamisella voidaan kompostoitumista hallita siten, että käsi-

7 teltävät jätemateriaalit saavuttavat riittävän kypsymisen ja poistuvat kaasut voidaan käsitellä hallitusti pesutornin ja biosuodattimen avulla. Hakijalla on sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät ISO 9001 ja ISO Hakemuksen mukaan varsinaisille kompostointilaitoksille laaditaan oma käyttö- ja huolto-ohjeisiin liittyvä ympäristöasioita koskeva ohjeistus ja tarkkailusuunnitelma. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Teuvan kunnan virallisella ilmoitustaululla välisenä aikana. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Teuvan kunnanvirastossa. Kuulutus on julkaistu Tejuka -lehdessä. Asianosaisille on tiedotettu hakemuksen vireilläolosta tiedoksiantokirjeellä. Lausunnot Teuvan kunnanhallitus pitää ympäristöluvan myöntämistä välttämättömänä, koska sopimuskunnilla ei ole korvaavaa vaihtoehtoa, mikäli Teuvan kompostointilaitoksen toiminta loppuu Kunnanhallitus pitää tärkeänä myös sitä, että Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntiin syntyy alalle kilpailua, joten olisi tärkeää, että Vapo Oy Biotech voisi jatkaa toimintaansa alueella mahdollistaen kustannuksia hillitsevän kilpailun. Ilman kilpailua lietteiden ja biojätteiden käsittely keskittyisi Lakeuden Jätekeskus Oy:n suunnitelmien mukaan Laskunmäen alueelle. Teuvan ympäristölautakunta toteaa, että toiminnassa muodostuvien jätevesien aiheuttamaan vesistökuormitukseen on jatkossakin tarpeen kiinnittää huomiota. Toiminnassa tulee saavuttaa nykyisen ympäristöluvan määräysten mukaiset jätevesien käsittelytavoitteet myös aloitettaessa uuden ympäristölupapäätöksen mukaista toimintaa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakija toteaa vastineessaan, ettei sillä ole esitettävää annetuista lausunnoista. Tarkastukset ja lisäselvitykset Kompostointialueella on pidetty tarkastuksia 24.6., ja Tarkastuskäynneillä hakija on luovuttanut lisätietoja toiminnasta, mm. jätevesimääristä, kompostointialueella olevien massojen määristä, jätevesien käsittelystä sekä jätevesien käsittelyn tehostamisesta. Hakija on toimittanut muutoksen jätevedenkäsittelyn tehostamissuunnitelmaan, jonka ympäristökeskus on hyväksynyt Hakijan kanssa on pidetty palaveri , jossa laitoksen toimintaan liittyviä tietoja täsmennettiin. Tarkastusmuistiot ja lisätiedot on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen, tutkinut asiasta annetut lausunnot ja luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Asiasta esitetyt lausunnot on otettu huomioon lupapäätöksen lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa. Tällä lupapäätöksellä kumotaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja myöntämät ympäristöluvat. Vapo Oy Biotechin kompostointilaitos sijaitsee Teuvan Riipinkylästä Norinkylään johtavan paikallistien nro varrella noin 3 km Äystönkylän pohjoispuolella osoitteessa Heinätie 55, Teuva. Kompostointilaitos sijaitsee tiloilla Peräkytö (kiinteistötunnus ), Humus- 7 7

8 maa (kiinteistötunnus ) ja Pätkälä (kiinteistötunnus ). Varsinaista kompostointia tehdään tilan Peräkytö RN:o 9:66 lisäksi vain tilan Humusmaa RN:o 9:76 itäpuolisella osalla. Muilla alueilla sijaitsee alueen jätevesien käsittely- ja tarkkailulaitteistoja. Toimintojen sijainti on osoitettu tämän päätöksen liitteenä olevassa asemapiirroksessa. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Vapo Oy Biotechille kompostointilaitoksen toiminnalle seuraavin lupamääräyksin. 8 8 LUPAMÄÄRÄYKSET Toiminta-alue ja vastaanotettavat materiaalit 1. Kompostimassojen käsittelyalueena on käytettävä tilan Peräkytö RN:o 9:66 aluetta sekä tilan Humusmaa RN:o 9:76 itäpuolista osaa tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen mukaisesti. Jätevesien käsittelytoimintoja sijoittuu myös tilan Pätkälä RN:o 19:16 alueelle. (YsL 4, 6, 42, 43, 45, JäteL 4, 6, JäteA 8 ) 2. Laitosalueella saa olla vastaanotettuna, käsittelyssä ja varastoituna yhteensä enintään tonnia kompostoitavia lietteitä, käsittelyssä olevia kompostoitavia aineksia seosaineineen ja valmiita kompostoituja materiaaleja seosaineineen. (YsL 4, 42, 43, 45, JäteL 6, JäteA 8 ) 3. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotetun jätteen laadusta ja jätteen soveltuvuudesta prosessiin. Laitokselle vastaanotettavien jätevesilietteiden tai muiden jätteiden ja seosaineiden raskasmetallipitoisuus ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (VNp nro 282/1994) todettuja suurimpia sallittuja pitoisuuksia lieteseoksen raaka-aineeksi soveltuville lietteille. Laitokselle ei saa ottaa vastaan jätettä, jonka vastaanottamiseen liittyy vakavan tartuntataudin leviämisriski, mikäli ei voida varmistua siitä, että taudinaiheuttajat tuhoutuvat käsittelyprosessin aikana. Vastaanotettaessa toistuvasti saman toimittajan samanlaatuista jätettä riittää, että jätteen laatu selvitetään ennen ensimmäisen jäte-erän vastaanottoa. (YsL 4, 5, 43, 45, JäteL 4, 6, 9, 51, 52, JäteA 8 ) 4. Jätteiden vastaanotto ja käsittely tulee toteuttaa siten, ettei toiminnasta aiheudu hajuhaittaa, ympäristön roskaantumista tai haittaeläinten esiintymistä. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien asuinrakennusten tai vapaa-ajan asuntojen tonteilla tai muissa häiriintyvissä kohteissa päiväaikana klo db(l Aeq ) ja yöaikana klo db(l Aeq ). Kuljetukset tulee järjestää arkisin (ma - pe) klo välisenä aikana. Kuljetuskalusto tulee pitää puhtaana ja laitoksella tulee varautua kuljetuskaluston pesumahdollisuuden järjestämiseen. Jätekuljetusten suorittajien tulee olla merkittyinä ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. (YsL 4, 5, 43, 45, JäteL 4, 6, 9, 19, 49, 51, JäteA 7, 8 ) 5. Kuljetettaessa jätettä, jota koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä, on ajoneuvojen merkinnöissä ja puhdistamisessa noudatettava asianomaisen asetuksen edellyttämiä toimenpiteitä. (YsL 4, 5, 45, JäteA 7 ) Aumakompostointi 6. Aumakompostointiin voidaan ottaa vastaan asumajätevesien käsittelyssä syntyviä lietteitä (jäteluokka ), elintarviketeollisuudesta peräisin olevia jätevesilietteitä (jäteluokka ) sekä hiekka-multa-vesiseosta ja multajätettä (jäteluokka ), joiden kuivaainepitoisuus on vähintään 12 painoprosenttia. Jätteiden vastaanotossa tulee antaa etusija laitoksen lähialueelta tuleville jätteille. Vastaanotettavassa jätteessä ei saa jälkeen olla mukana jätettä, jota koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä.

9 Aumakompostointiin laitoksella vastaanotettava jätemäärä saa olla yhteensä enintään tonnia vuodessa. Aumakompostointiin saa vastaanottaa materiaaleja enintään saakka. (YsL 4, 42, 43, 45, JäteL 4, 6, JäteA 7, 8 ) 7. Lietteiden ja jätteiden vastaanotto aumakompostointiin, sekoitus seosaineisiin ja muu esikäsittely ennen massan siirtämistä varsinaiseksi kompostointiaumaksi on suoritettava vesitiiviillä alustalla siten, että jätteitä tai jätevesiä ei joudu alustan ulkopuolelle. Vastaanotetut lietteet ja jätteet on sekoitettava tukiaineisiin välittömästi ja alustalle kertyvät jätevedet on imeytettävä esim. turpeeseen tai ohjattava jätevesien käsittelyyn. Massojen käsittelyssä ja siirtämisessä käytettävät työkoneet tulee pitää puhtaina. (YsL 4, 7, 43, 45, JäteL 6, 9, 19, 51, JäteA 7, 8 ) 8. Uusien kompostointiaumojen alle on laitettava vähintään 20 cm:n kerros turvetta siten, että turvepatja ulottuu vähintään 50 cm auman ulkopuolelle. Aumat on merkittävä selvästi maastoon ja niistä tulee ylläpitää ajantasaista luetteloa. (YsL 4, 7, 43, 45, JäteL 6, JäteA 8 ) 9. Kompostoitumassa olevien massojen käsittelyssä on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa siten, että kompostoitumisprosessi on kaikissa olosuhteissa jatkuvasti käynnissä eikä massaan muodostu hapettomia olosuhteita. Kompostoinnissa tulee koko massan hygienisoitua mahdollisimman hyvin. Kompostiauman on saavutettava vähintään 55 o C:n lämpötila 100 cm:n syvyydellä auman pinnasta vähintään 2 viikon ajaksi. Aktiivisen kompostointivaiheen jälkeen kompostoitavan massan on oltava riittävän kypsää siten, että siitä ei aiheudu hajuhaittoja jälkikypsytysvaiheen aikana tai tuotteiden käyttämisen yhteydessä. Massan lämpötilan laskettua pysyvästi 40 o C:n alle, on materiaalia jälkikypsytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan ennen sen toimittamista asiakkaille. (YsL 45, JäteL 4, 6, 12, 51, 52, JäteA 8 ) Tunnelikompostointi 10. Tunnelikompostointilaitokselle saa ottaa vastaan asumajätevesien käsittelyssä syntyviä lietteitä (jäteluokka ), erilliskerättyä yhdyskuntien biojätettä (jäteluokka ), elintarvikeja rehuteollisuuden jätettä (jäteluokka ), elintarvike- ja rehuteollisuuden lietettä (jäteluokka ), sakokaivolietettä (jäteluokka ) ja maatalouslietettä tai lantaa (jäteluokka ). Jätteiden vastaanotossa tulee antaa etusija laitoksen lähialueelta tuleville jätteille. Vastaanotettava jätemäärä saa olla yhteensä enintään t/a. Vastaanotettaessa jätettä, jota koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä, kyseisen jätteen käsittelyprosessiin tulee sisällyttää hygienisointivaihe, jota ei voida ohittaa. Jätteiden enimmäispartikkelikoko ennen hygienisointivaiheeseen siirtymistä saa olla enintään 12 mm. Hygienisointivaiheessa lämpötilan on oltava vähintään 70 ºC vähintään 60 minuuttia. Hygienisointivaiheessa on seurattava lämpötilaa tosiaikaisesti ja tallennettava mittaustulokset. Turvajärjestelmän tulee tarvittaessa estää lämpötilan laskeminen liian alhaiseksi. (YsL 4, 42, 43, 45, JäteL 4, 6, 15, 51, JäteA 7, 8 ) 11. Tunnelikompostointilaitokselle tulevat jätteet on vastaanotettava laitoksen sisälle vastaanottohalliin. Kompostointi ja seosaineiden lisäys tulee suorittaa suljetussa tilassa. Laitosalue tulee pitää siistinä ja massojen siirtämisessä käytettävät työkoneet tulee pitää puhtaina. (YsL 4, 43, 45, JäteL 6, 19 ) 12. Tunnelikompostointilaitoksen poistokaasut on käsiteltävä siten, että niistä aiheutuvat hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Kaasut on puhdistettava siten, että ulkoilmaan johdettaessa niiden ammoniakkipitoisuus on enintään 10 mg/m 3 tai ammoniakin poistotehokkuus on vähintään 90 %. Poistokaasujen hajupitoisuus saa olla enintään 3000 hajuyksikköä/m 3 tai hajupitoisuuden reduktio on oltava vähintään 90 %. Pitoisuuden tai reduktion katsotaan täyttävän lupamääräyksen edellyttämän tason, kun rinnakkaismittausten keskiarvo on vaaditulla tai sitä paremmalla tasolla. Mikäli laitoksesta kuitenkin 9 9

10 10 10 aiheutuu toistuvaa tunnistettavissa olevaa hajuhaittaa lähiasutukselle, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin hajupäästöjen vähentämiseksi. (YsL 4, 5, 43, 45, JäteL 6, JäteA 8 ) 13. Kompostoitumassa olevien massojen käsittelyssä on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa siten, että kompostoitumisprosessi on kaikissa olosuhteissa jatkuvasti käynnissä eikä massaan muodostu hapettomia olosuhteita. Kompostoinnissa tulee koko massan hygienisoitua mahdollisimman hyvin. Koko kompostimassan on tunnelikompostoinnissa saavutettava vähintään 55 o C:n lämpötila vähintään kahden vuorokauden ajaksi. Aktiivisen kompostointivaiheen jälkeen massan on oltava riittävän kypsää siten, että siitä ei aiheudu hajuhaittoja jälkikypsytysvaiheen aikana tai tuotteiden käyttämisen yhteydessä. (YsL 4, 7, 43, 45,, JäteL 6, 12, JäteA 8 ) 14. Tunnelikompostointilaitoksen jälkikypsytys- ja varastointikentät on rakennettava valmiiksi laitoksen käyttöönottopäivään mennessä siten, että ne kantavat alueella liikuteltavia raskaita koneita ja kuormia. Kentät on päällystettävä tavanomaisella asfalttibetonilla (esim. AB 20/120, 50 mm) tai vähintään vastaavan tiiveyden omaavalla muulla materiaalilla. Rakenteiden kunto on tarkastettava vuosittain ja havaitut vauriot korjattava viipymättä. Jätevedet Suunnitelma jälkikypsytys- ja varastointikentän toteuttamisesta, jätevesien käsittelyjärjestelyistä ja muista tunnelikompostointilaitoksen rakentamiseen liittyvistä laitosalueen järjestelyistä tulee esittää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään kolme kuukautta ennen tunnelikompostointilaitoksen rakentamisen aloittamista. Suunnitelmassa tulee esittää asemapiirros, rakenneleikkauspiirrokset kerrosrakenteista sekä mahdolliset detaljipiirrokset jätevesi- yms. laitteista. (YsL 4, 7, 8, 43, 45, JäteL 6, 19, 22, JäteA 7, 8 ) 15. Laitosalueen ympärillä tulee ylläpitää yhtenäistä toimivaa kaksoisojitusta, jossa sisäpuolinen oja on vähintään 70 cm:n syvyinen ja vähintään 2 metrin etäisyydellä ulkopuolisesta ojasta ojaluiskan yläreunasta mitattuna. Sisäpuolisen ojan vedet tulee johtaa jätevesien käsittelyyn ja ulkopuoliset vedet tulee johtaa laitosalueen ohi. Jälkikypsytys- ja varastointikenttäalueelle kertyvät jätevedet tulee käsitellä asianmukaisesti ja puhdistaa lupamääräyksen nro 18 puhdistusvaatimusten mukaisesti. Sisäpuolisen ojan valuma-alue tulee rajata mahdollisimman suppeaksi kulloisenkin toiminnan laajuuden mukaan. (YsL 4, 43, 45, JäteA 8 ) 16. Tunnelikompostointilaitoksen kaasupesurin jätevedet ja saniteettivedet on toimitettava tarkoitukseen soveltuvalle jätevedenpuhdistamolle tai käsiteltävä laitosalueella asianmukaisesti erillään muista jälkikypsytysalueen jätevesistä siten, että niiden puhdistustulos erikseen analysoituina vastaa lupamääräyksen nro 18 puhdistusvaatimuksia. (YsL 4, 43, 45, JäteA 8 ) 17. Toiminta tulee laitosalueella järjestää siten, että jätevesiä muodostuu mahdollisimman vähän. Jätevedet on käsiteltävä siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Puhtaat sadevedet, kuten tyhjien jälkikypsytysalueiden sadevedet ja rakennusten kattovedet, tulee johtaa kaksoisojituksen ulkopuoliseen ojaan ja puhtaat lumimassat tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa kaksoisojituksen ulkopuolelle. (YsL 4, 5, 43, JäteL 6, 51, JäteA 8) 18. Jätevesien käsittelyssä tulee saavuttaa seuraavat raja-arvot mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot huomioonottaen vuosikeskiarvoina: - laitosalueen ulkopuolelle johdettavan jäteveden BHK 7ATU -arvo saa olla enintään 20 mg O 2 /l ja puhdistusteho BHK 7ATU -arvon suhteen on oltava vähintään 90 prosenttia - laitosalueen ulkopuolelle johdettavan jäteveden fosforipitoisuus saa olla enintään 1,0 mg/l ja puhdistusteho kokonaisfosforin suhteen on oltava vähintään 75 % Mikäli jätevesien käsittelyn raja-arvoja ei saavuteta, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi ja esitettävä asiaa koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Suunnitelman

11 Jätteet saatuaan ympäristökeskus voi antaa teknisiä määräyksiä jätevesien käsittelymenetelmien tehostamiseksi. (YsL 4, 5, 42, 43, JäteL 45 ) Toiminnassa muodostuvat hyödyntämiskelpoiset jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Toiminnassa syntyvät yhdyskuntajätteet sekä hyödyntämiskelvottomat jätteet tulee toimittaa laitokselle, jolla on lupa niiden vastaanottoon. Ongelmajätteet tulee vähintään kerran vuodessa toimittaa ongelmajätteiden vastaanotto- tai käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Toiminnassa syntyvät jätteet, toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet sekä varastoidut jätteet on ilmoitettava ympäristönsuojelun vuosiyhteenvedossa ja luokiteltava ympäristöministeriön päätöksen nro 867/96 mukaisesti. (YsL 4, 7, 43, 45, JäteL 6, 15, 17, 19, JäteA 3, 5, 6, 8, 22 ) Tarkkailu ja raportointi 20. Toiminnanharjoittajan on nimettävä laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää tarkkailua varten laitoksen vastaava hoitaja. Laitoksen hoitajan yhteystiedot on ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kasvituotannon tarkastuskeskukselle. Tiedot tulee pitää ajan tasalla. (YsL 4, 5, 42, JäteL 4, JäteA 10 ) 21. Kompostointiprosessia tulee tarkkailla. Laitoksella tulee olla käytettävissä kompostointiprosessin tarkkailemisessa tarvittavat mittalaitteet kuten lämpötila-, ph- ja kosteusmittarit. Toiminnanharjoittajan tulee esittää kompostointitoiminnan tarkkailusuunnitelma, jonka avulla voidaan varmistua kompostointiprosessin toimimisesta siten, että tuotteet ovat riittävän kypsiä ja hygieenisiä ennen niiden toimittamista asiakkaille. Suunnitelma tulee esittää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Aktiivisessa vaiheessa olevan aumakompostin lämpötila on mitattava viikoittain riittävän useasta kohdasta ja aumojen kosteutta sekä ph:ta tulee tarkkailla riittävän usein kompostointiprosessin toimivuuden varmistamiseksi. Aumakompostoinnin ja tunnelikompostoinnin jälkikypsytysvaiheessa olevien aumojen lämpötilaa on seurattava vähintään neljän viikon välein riittävän useasta pisteestä eri puolilta aumaa. Mittauksista ja aumojen käännöistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa lisämääräyksiä koskien kompostoitumisen laadunseurantaa. Laadunseurannan tulokset tulee toimittaa tiedoksi Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vuosiyhteenvedon liitteenä. (YsL 4, 5, 45, 46, JäteL 4, 6, 51, 52, JäteA 8 ) 22. Valmiin tuotteen laatua tulee seurata säännöllisesti Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lannoitelain (232/93) 14 :ssä tarkoitetut elinkeinotoimintaa koskevat ilmoitukset Kasvituotannon tarkastuskeskukselle toiminnan aloittamisesta, lopettamisesta ja siinä tapahtuneista muutoksista. (YsL 4, 5, 45, 46, JäteL 4, 6, 51, 52, JäteA 8 ) 23. Toiminnanharjoittajan on seurattava jätevesien käsittelyjärjestelmän toimintaa sekä jätevesien käsittelyyn tulevien ja laitosalueelta pois johdettavien jätevesien laatua ja määrää. Jätevesien käsittelyjärjestelmän kuormitusta ja puhdistustehoa on tarkkailtava vähintään neljä kertaa vuodessa. Mikäli jokin näyte ei täytä vaatimuksia, on seuraavana vuonna otettava 12 näytettä. Tarkkailu on järjestettävä virtaamapainotteisesti siten, että jätevesikuormituksesta ja jätevesien käsittelyn tehokkuudesta saadaan luotettavat tiedot. Tarkkailussa tulee ottaa huomioon laitosalueen rajaukset siten, että laitoksen kuormitustarkkailun vesinäytteet edustavat laitoksen toiminta-aluetta.

12 12 12 Kuormitustarkkailussa on jätevesien käsittelyjärjestelmään tulevasta vedestä määritettävä virtaama, kiintoaine, lämpötila, alkaliniteetti, ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, BHK 7ATU, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Lähtevästä vedestä on määritettävä virtaama, kiintoaine, lämpötila, alkaliniteetti, ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, BHK 7ATU, kokonaistyppi, ammonium-, nitraatti- ja nitriittitypen summa, kokonaisfosfori, liukoinen fosfori, fekaaliset koliformiset bakteerit ja saostuskemikaalin jäännöspitoisuus. Vesistöpäästöjen tarkkailussa on lisäksi otettava huomioon mitä säädetään Euroopan Unionin komission päätöksessä 2000/479/EY vesistöpäästöjen EPER -tarkkailuista. (YsL 4, 5, 46, JäteL 51, 52 ) 24. Jätevesien vaikutuksia purkuvesistössä on tarkkailtava laitosalueen ylä- ja alapuolisista ojista sekä Riipinluomasta Kirvesojan liittymäkohdan ylä- ja alapuolelta. Jätevesien vaikutuksia purkuvesistössä tulee seurata vähintään neljä kertaa vuodessa. Tarkkailu on suoritettava virtaamapainotteisesti siten, että toiminnan vaikutukset voidaan selvittää luotettavasti. Tarkkailussa on määritettävä vähintään virtaama, kiintoaine, lämpötila, alkaliniteetti, väri, ph, sähkönjohtavuus, happipitoisuus ja hapen kyllästysaste, COD Mn, BHK 7ATU, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori ja fekaalisten koliformisten bakteerien sekä streptokokkien pesäkemäärät. BHK 7ATU -arvo on määritettävä vain laitoksen alapuolisesta vesistöpisteestä. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä lähimpien talousvesikaivojen tarkkailusta sekä jätevesi- ja vesistötarkkailun tehostamisesta tai tarkkailun muuttamisesta toiminnanharjoittajan perustellusta esityksestä. (YsL 4, 5, 46, JäteL 51, 52 ) 25. Toiminnanharjoittajan on kuuden kuukauden kuluessa tunnelikompostointilaitoksen käyttöönotosta järjestettävä laitoksella päästömittaus, jolla selvitetään poistoilman hajuyksikkömäärät ilmakuutiometrissä, ammoniakin pitoisuudet sekä hajukaasupesurin ja biosuodattimen tehokkuudet vähintään kolmen rinnakkaismittauksen avulla. Mittaus tulee suorittaa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ja se tulee pyrkiä ajoittamaan eniten hajupäästöjä aiheuttavaan prosessivaiheeseen sekä muutoinkin sellaiseen ajankohtaan, jolloin biosuodattimen puhdistustehokkuus on huonoimmillaan. Tulokset tulee ilmoittaa pitoisuuksina ilmakuutiometriä kohden sekä puhdistinlaitteiden erotustehokkuutena jokaisesta mittauksesta erikseen sekä niiden keskiarvona. Ennen mittauksen suorittamista tulee mittauksista toimittaa suunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vähintään kaksi kuukautta ennen mittausten aloittamista. Suunnitelmassa tulee esittää mitattavat yhdisteet, kompostointiprosessin ajovaihe josta näytteet otetaan, mittaustavat, näytteenottotapa ja -paikat sekä mittaustiheys ja biosuodattimen suodatinmassan vaihtotilanne. Mittausraportissa tulee esittää mittausolosuhteet ja mittauksiin vaikuttaneet tekijät kuten biosuodatinmateriaalin vaihtoajankohta, kompostoitavien materiaalien laatu, poistoilmamäärät ja ajotilanne. Tunnelikompostointilaitoksen hajukaasu- ja ammoniakkipäästöjä tulee jatkossa tarkkailla vuosittain. Ilmapäästöjen tarkkailussa on lisäksi otettava huomioon mitä säädetään Euroopan Unionin komission päätöksessä 2000/479/EY ilmapäästöjen EPER tarkkailuista. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa päästömittausta koskevia ohjeita tai määräyksiä sekä muuttaa tarvittaessa tarkkailua perustellusta esityksestä. Mittaustulokset ja tulee viipymättä toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YsL 5, 46, JäteL 6, JäteA 8 ) Tuotteiden toimittaminen 26. Toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää jatkuvasti voimassaolevaa suunnitelmaa kompostoitujen materiaalien toimittamisesta hyötykäyttöön. Suunnitelman tulee sisältää sopimukset vastaanottajien kanssa sekä suunnitellut toimituspaikat ja -määrät sekä arvio tuotteiden enimmäismenekistä kohteeseen. Suunnitelma tulee vaadittaessa esittää valvontaviranomaisille. (YsL 4, 5, 43, 45, JäteL 4, 12, 51, JäteA 8 )

13 Kompostoidut tuotteet on riittävän jälkikypsytyksen jälkeen toimitettava hyötykäyttöön ottaen huomioon mitä säädetään valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (VnP 282/1994) sekä lannoitelaissa (232/93) ja sen nojalla annetuissa maa- ja metsätalousministeriön päätöksissä, jotka koskevat kompostointivalmisteiden raskasmetallipitoisuuksia (46/94) ja valvontaa (47/94) sekä mitä säädetään valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). (YsL 4, 5, 45, 46, JäteL 6, 51, 52 ) Käyttöpäiväkirja ja vuosiyhteenveto 28. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjasta tulee ilmetä ainakin seuraavat seikat: - vastaanotetun ja jätteen tuojalle palautetun jätteen laji, määrä, alkuperä, vastaanottopäivä ja jätteen tuottaja sekä kuljettaja - käytetyn seosmateriaalin määrä ja laatu - luettelo laitosalueella käsittelyssä olevista ja kompostoiduista massoista aumoittain (t ja m 3 ), josta ilmenevät myös aumojen merkinnät maastossa - aumojen lämpötila-, ph- ja kosteusmittaustiedot - tuotteiden laadunseurantatiedot - laitokselta hyötykäyttöön tai välivarastointiin toimitettujen tuotteiden määrät (t ja m 3 ), toimituspaikat, varastointitapa, suunniteltu käyttö kohteessa, varastoinnin vesiensuojelutoimet ja suunniteltu varastointiaika - laitokselle kelpaamattomien jäte-erien määrä, laatu, tuottaja, päivämäärä, tuoja ja toimituspaikka - laitoksen toiminnassa syntyneiden jätteiden laji, laatu, määrä, toimituspaikka ja kuljettaja - jätevesianalyysien ja vesistötarkkailujen tulokset - laitoksella tapahtuneiden häiriötilanteiden syy, kestoaika ja aiheutuneet päästöt Jätteet luokitellaan ympäristöministeriön asetuksen nro 1129/2001 mukaisesti. Käyttöpäiväkirja on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille ja sitä on säilytettävä vähintään viisi (5) vuotta. (YsL 5, 45, 46, JäteL 51, 52, JäteA 22 ) 29. Toiminnasta tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellisen kalenterivuoden ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tämän lisäksi toiminnanharjoittajan on raportoitava Euroopan Unionin komission päätöksen (2000/479/EY) edellyttämät päästöt. Vuosiyhteenveto ja päästötiedot toimitetaan sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Vuosiraportissa esitetään - toiminnassa käsiteltyjen jätteiden, toiminnassa syntyneiden ja muualle käsiteltäväksi / hyödynnettäväksi toimitettujen jätteiden sekä varastoitujen jätteiden laji, määrä, laatu, alkuperä, kuljettaja sekä toimituspaikka - tiedot valmiiden kompostituotteiden määristä ja asiakastoimituksista - yhteenveto laitoksella käytetyistä seosaineista sekä veden ja energian kulutuksesta sekä käytetyistä kemikaaleista - jätevesitarkkailutulosten yhteenveto - kuormitus- ja vesistötarkkailutietojen sekä mahdollisten talousvesikaivotarkkailujen yhteenvedot - toimet, joilla on ollut merkitystä ympäristöhaittojen syntymiseen tai ehkäisyyn, niiden tarkkailemiseen tai havainnoimiseen - selvitys tehdyistä ja suunnitteilla olevista muutoksista laitoksen toiminnassa Jätteet luokitellaan ympäristöministeriön asetuksen nro 1129/2001 mukaisesti. Tarvittaessa laaditaan erillinen yhteenveto mahdollisista häiriö- ja vuototilanteista. (YsL 5, 46, JäteL 51, 52, 75,

14 14 14 JäteA 22 ) Poikkeukselliset tilanteet, muutokset toiminnassa ja toiminnan lopettaminen 30. Tartuntavaarallisten taudinaiheuttajien esiintymisen varalta tulee laitoksella varautua kuljetuskaluston ja muun kaluston puhdistukseen ja desinfiointiin sekä tautivaarallisten ainesten leviämisen estämiseen. (YsL 4, 7, 43, 45, JäteL 6, JäteA 7, 8 ) 31. Mikäli kompostointilaitoksen toiminnoissa tai laitteistossa ilmenee häiriöitä, joilla voi olla vaikutuksia laitoksen päästöihin, on niiden syy selvitettävä ja vika tai muu häiriön aiheuttaja korjattava välittömästi. Merkittävistä päästöistä tulee ilmoittaa välittömästi paikalliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Määrältään tai laadultaan poikkeavia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista tai tartuntavaarallisten taudinaiheuttajien esiintymisestä laitoksella on lisäksi viipymättä ilmoitettava Teuvan kunnan terveysvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Länsi- Suomen ympäristökeskukselle. (YsL 4, 5, 43, 45, 46, 62, 76, JäteL 22, 51, 52, JäteA 8 ) 32. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta olennaisten laitteistojen toimintatehon heikkenemisestä, laitoksella suoritettavista kokeiluista, toiminnanharjoittajan vakavaraisuuden heikkenemisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. (YsL 4, 5, 46, JäteL 6, 15 ) 33. Toiminnanharjoittajan tulee varautua toiminnan lopettamiseen alueella. Toiminnan lopettamisesta ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista kuten pinta- tai pohjavesien kuormittumista, jätteiden hallitsematonta käsittelyä tai maaston roskaantumista. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee huolehtia alueen tyhjentämisestä ja siistimisestä asianmukaisella tavalla. Toiminnanharjoittajan tulee viimeistään 12 kuukautta ennen jätteiden käsittelyn loppumista toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle suunnitelma alueen käytöstä poistamisesta. Suunnitelmassa tulee esittää seuraavat toimenpiteet: - käsittelyssä olevien jäteainesten käsitteleminen tuotteiksi - laitosalueella olevien ainesten toimittaminen hyötykäyttöön - laitosalueen purkamistoimenpiteet - laitosalueen siivoaminen - aikataulu edellämainituille toimenpiteille lopettamispäätöksen tekemisestä lähtien - lopettamistoimenpiteiden kustannukset - toiminnanharjoittajan varautuminen muodostuviin kustannuksiin (YsL 4, 5, 43, 45, JäteL 4, 12, JäteA 8 ) RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset ympäristöluvan myöntämiseksi toimittaessa tämän päätöksen ja lupamääräysten mukaisesti. Toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, kohtuutonta haittaa naapureille eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan vastaisesti. Ympäristökeskus on lupamääräyksiä harkitessaan ottanut huomioon, että Vapo Oy Biotechin Teuvan kompostointilaitos on neuvoston direktiivin 96/61/EY (ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettu IPPC direktiivi) teollisen toiminnan 1 artiklassa tarkoitetun liitteen 1 luokan 5.3 mukaista toimintaa.

15 15 15 Toiminnanharjoittajalla voidaan katsoa olevan riittävä asiantuntemus kompostointitoiminnan järjestämiseen. Toiminnanharjoittajan vakavaraisuus on selvitetty aikaisemman lupakäsittelyn aikana riittävästi, joten sitä ei ole tarpeen selvittää uudelleen. Ympäristökeskus on antanut edelläolevat lupamääräykset ympäristönsuojelulain tarkoittaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Laitosalueen kenttärakenteiden päällystäminen tunnelikompostointilaitoksen käyttöönottovaiheessa on katsottu olevan kohtuullinen vaatimus ja tarpeellinen toimenpide vesiensuojelutoimien riittävän tason saavuttamiseksi laitosmaisessa toiminnassa. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että Vapo Oy Biotechin Teuvan kompostointilaitoksen toiminta täyttää nämä luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Kompostointitoimintaa harjoitetaan noin 700 metrin etäisyydellä lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta ja jätevesien käsittelyalueen etäisyys ko. naapurista on noin 550 m. Lupamääräysten mukaisesti hoidettu kompostointilaitos tai sen liikenne ei aiheuta kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistölle tai lähialueen asutukselle kun otetaan huomioon lupamääräykset, toiminnan luonne ja ympäristön maasto-olosuhteet. Esitetty toiminta vastaa jätelain tavoitetta luonnonvarojen järkevän käytön edistämisestä. Sisältämiensä ravinteiden ja orgaanisen aineksen vuoksi puhdistamolietteellä sekä muilla laitoksella käsiteltävillä jätteillä on kompostoituina lannoitus- ja maanparannusarvoa. Haittoja tai riskejä voivat aiheuttaa raskasmetallit, orgaaniset epäpuhtaudet, ravinteet ja taudinaiheuttajat kulkeutumalla pinta- ja pohjavesiin, viljeltäviin kasveihin sekä elintarvikkeiden tai juomaveden välityksellä ihmisiin. Haittojen estämiseksi on annettu niitä koskevat lupamääräykset. Lupamääräysten perustelut Toiminta-alue ja vastaanotettavat materiaalit Toiminta-alueeksi on rajautunut kompostointitoiminnalla nykyisin käytössä oleva ja hakemuksen mukainen alue. Jätevesien käsittelylaitteet sijaitsevat hakijan hallitsemalla alueella. Massojen määrä on rajoitettu siten, että ne voivat sijoittua käytössä olevalle alueelle. (lupamääräykset 1 ja 2) Vastaanotettavan jätteen laatua on rajattu toiminnan luonteen vuoksi sekä tuotteiden hyötykäytön edistämiseksi ja tautivaarallisten ainesten leviämisen estämiseksi. Tautivaarallisten jätteiden riittävän tasokkaasta käsittelystä on tarvittaessa oltava yhteydessä paikalliseen eläinlääkäriin tai muuhun toimivaltaiseen viranomaiseen. (lupamääräys 3) Toiminta on voitava järjestää siten, että lähiasutus ei koe kohtuutonta rasitusta roskaantumisesta, haittaeläimistä tai melusta. Kaluston pesumahdollisuus voi olla tarpeen ympäristön likaantumisen ja mahdollisten tautivaarallisten ainesten leviämisen estämiseksi. Ajoneuvomerkintöjä koskeva vaatimus on EU:n asetuksen 1774/2002 mukainen. (lupamääräykset 4 ja 5) Aumakompostointi Vastaanotettavien jätteiden laatu, määrä ja vastaanotto on hakemuksen mukainen siten, että niiden käsittely aumakompostoinnissa voidaan suorittaa asianmukaisesti. Aumojen alle sijoitettava turvekerros on tarpeen, koska aumakompostointia harjoitetaan alueella, jossa ei ole tiivistä kerrosta estämään ravinteiden valumista maastoon. (lupamääräykset 6, 7 ja 8) Kompostiauman hoitaminen huolellisesti on tarpeen kompostituotteen riittävän stabiilisuuden ja