Sivu 1(14) Mika Kapanen, Jorma Railio ver. 01.F

Transkriptio

1 Sivu 1(14) EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI: Akselitiivisteettömät kiertovesipumput SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Määritelmät Vähimmäisvaatimukset 2 3. Kiertovesipumput Kiertovesipumppujen jaottelu Myynti- ja kokonaismäärien arviointi 4 4. Rakennuskanta Vesikiertoiset lämmönjakojärjestelmät Pumppujen käyttöikä Rakentamisen säädökset ja trendit 5 5. Energiankulutusarviot 6 6. Johtopäätökset 9 1. JOHDANTO Työn tavoitteena on arvioida energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavista vaatimuksista annetun ekosuunnitteludirektiivin energiavaikutuksia Suomessa akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen osalta. Työn tilaajana oli Motiva Oy, jossa työtä koordinoi Ilkka Hippinen. Ekosuunnitteludirektiivin (kumottu 2005/32/EY, nykyinen 2009/125/EY) nojalla komission olisi asetettava ekologista suunnittelua koskevia vaatimuksia eli ekosuunnitteluvaatimuksia energiaan liittyville tuotteille, jotka edustavat merkittävää myyntivolyymiä ja kauppaa ja aiheuttavat merkittävän ympäristövaikutuksen ja joihin liittyy merkittäviä mahdollisuuksia ympäristövaikutusten parantamiseen ilman, että siitä aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia. Akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen ekosuunnitteluvaatimukset perustuivat alun perin direktiivin 2005/32/EY nojalla annettuun komission asetukseen (EY) N:o 641/2009, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/32/EY täytäntöönpanemisesta erillisten ja tuotteisiin integroitujen akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta. Tässä asetuksessa oli myös määrätty, että asetusta tulee uudelleentarkastella ennen Tämän uudelleentarkastelun perusteella annettiin muutosasetus (EU) N:o 622/2012, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2012, asetuksen (EY) N:o 641/2009 muuttamisesta erillisten ja tuotteisiin integroitujen akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta Asetuksen (EY) N:o 641/2009 valmisteluvaiheessa tehdyssä taustaselvityksessä arvioitiin, että asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden vuotuisen sähkönkulutuksen olisi EU:ssa 50 terawattituntia vuonna Mikäli erityistoimenpiteitä ei toteuteta, vuotuisen sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan 55 terawattituntiin vuonna Taustaselvitys osoittaa, että asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden sähkönkulutusta voidaan vähentää huomattavasti. Tämä vahvistettiin myös vaikutusten arvioinnissa. Kiertovesipumput kuluttavat suuren osan rakennusten lämmitysjärjestelmissä käytetystä energiasta. Lisäksi suurin osa tavanomaisista kiertovesipumpuista toimii jatkuvasti lämmitystarpeesta riippumatta. Siksi kiertovesipumput ovat yksi ensisijaisista tuoteryhmistä, joille olisi vahvistettavat ekosuunnitteluvaatimukset. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kiertovesipumppujen merkittävin ympäristönäkökohta on käytönaikainen sähkönkulutus. Akselitiivisteettömille kiertovesipumpuille ei ole annettu ekosuunnitteluvaatimusten rinnalla direktiivin 2010/30/EU mukaista energiamerkintävaatimusta.

2 Sivu 2(14) 2. MÄÄRITELMÄT Nyt tarkastelun alaisena olevalla asetuksella vahvistetaan ekosuunnitteluvaatimukset erillisten ja tuotteisiin integroitujen akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen markkinoille saattamiselle. Asetusta ei sovelleta talousvesipumppuihin (lukuun ottamatta tuotetietovaatimuksia); ja tuotteisiin integroituihin kiertovesipumppuihin, jotka on saatettu markkinoille viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2020 vaihto-osana samanlaisille tuotteisiin integroiduille kiertovesipumpuille, jotka on saatettu markkinoille viimeistään 1 päivänä elokuuta 2015 (lukuun ottamatta tuotetietovaatimuksia). Asetuksessa kiertovesipumpulla tarkoitetaan keskipakopumppua, pumpun pesällä tai ilman, jonka hydraulinen nimellislähtöteho on wattia ja joka on suunniteltu käytettäväksi lämmitysjärjestelmissä tai jäähdytyksen jakelujärjestelmien toisiopiireissä. Akselitiivisteettömällä kiertovesipumpulla tarkoitetaan kiertovesipumppua, jossa roottori on kytketty suoraan juoksupyörään ja ui pumpattavassa aineessa. Erillisellä kiertovesipumpulla tarkoitetaan kiertovesipumppua, joka on suunniteltu toimimaan erillään tuotteesta; ja tuotteella tarkoitetaan laitetta, joka tuottaa ja/tai siirtää lämpöä. Tuotteeseen integroidulla kiertovesipumpulla tarkoitetaan kiertovesipumppua, joka on suunniteltu toimimaan osana tuotetta, jolla on vähintään yksi seuraavista rakenteellisista ominaispiirteistä: a) pumpun pesä on suunniteltu asennettavaksi tuotteeseen ja käytettäväksi sen sisällä; b) kiertovesipumppu on suunniteltu siten, että tuote säätää sen pyörimisnopeutta; c) kiertovesipumppu on suunniteltu sellaisia suojausominaisuuksia varten, ettei se sovellu erilliseen toimintaan (ISO IP-luokat); d) kiertovesipumppu on määritelty osana tuotteen hyväksyntää tai CE-merkintää; Ekosuunnitteluvaatimukset astuvat voimaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen vaatimukset astuivat voimaan , ja toisen vaiheen vaatimusten on määrä astua voimaan Samalla ekosuunnitteluvaatimusten noudattamista koskevat mittaukset ja laskelmat tehdään erillisen liitteen mukaisesti. Lisäksi asetus on uudelleentarkasteltava ennen Vähimmäisvaatimukset Asetus (EY) N:o 641/2009 sinällään astui voimaan , mutta energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset astuvat voimaan seuraavasti: 1. Tammikuun 1 päivästä 2013 erillisten akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen asetuksen liitteessä II olevan 2 kohdan mukaisesti laskettu energiatehokkuusindeksi (EEI) saa olla enintään 0,27, lukuun ottamatta pumppuja, jotka on nimenomaisesti suunniteltu käytettäviksi aurinkolämpöjärjestelmien ja lämpöpumppujen ensiöpiireissä. 2. Elokuun 1 päivästä 2015 erillisten ja tuotteisiin integroitujen akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen liitteessä II olevan 2 kohdan mukaisesti laskettu energiatehokkuusindeksi (EEI) saa olla enintään 0, KIERTOVESIPUMPUT Yleistä Tämän arvioinnin kohteena on akselitiivisteettömät kiertovesipumput, joita kutsutaan myös märkämoottoripumpuiksi, koska niiden moottori on kosketuksissa pumpattavan nesteen kanssa. Näitä pumppuja käytetään yleisesti lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien pumppuina. Ne ovat verrattain pieniä ottoteholtaan, mutta myyntivolyymiltään ja asennuskannaltaan riittävän suuria vaikuttamaan Suomen kokonaisenergiankulutukseen. Vastaavissa käyttökohteissa käytetään myös ns. kuivamoottoripumppuja, jotka ovat toisen ekosuunnittelusäädöksen alaisia (Komission asetus (EU) N:o 547/2012, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta vesipumppujen ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta).

3 Sivu 3(14) 3.1 Kiertovesipumppujen jaottelu Tässä arvioinnissa akselitiivisteettömät kiertovesipumput on jaoteltu käyttökohteena olevan rakennustyypin mukaan: Omakoti- ja paritalot Pieniä erillisiä kiertovesipumppuja käytetään pääasiassa kotitalouksissa esimerkiksi vesikiertoisissa lattia- ja patteriverkostoissa, kuumavesipiireissä ja aurinkolämpöjärjestelmissä. Nämä pumput ovat itsenäisesti toimivia laitteita ja ne asennetaan erikseen lämmitysjärjestelmään. Rivi- ja ketjutalot Rivi- ja ketjutaloissa käytettävät kiertovesipumput ovat vain hieman suurempia ottoteholtaan kuin omakotitaloissa käytettävät. Nämä pumput ovat itsenäisesti toimivia laitteita ja ne asennetaan erikseen lämmitysjärjestelmään. Kerrostalot Isoja erillisiä kiertovesipumppuja käytetään esimerkiksi isompien kiinteistöjen kuten kerrostalojen lämmitysja jäähdytyspiireissä. Taulukossa 1 on esitetty eri tyyppisten kiertovesipumppujen tyypillisiä arvoja. Taulukon arvot ovat peräisin maahantuojien ilmoittamista arvoista. Taulukko 1. Akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen tyypillisiä ottotehoarvoja eri vuosina. Pumpputyyppi v v v v Omakoti- ja paritalot Rivi- ja ketjutalot Kerrostalot Pumppujen ottotehon tulevat muutokset Taulukossa 2 on esitetty akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen ekosuunnittelusäädöksen aiheuttamat energiatehokkuusvaatimusten muutokset pumpun ottotehoon sekä arvioidut tulevat vaatimukset. Säädös tullaan uudelleentarkastelemaan v. 2017, joten uudet vaatimukset voisivat astua voimaan ja Vuosille 2018 ja 2020 esitetyt EEI-arvot perustuvat ekosuunnittelusäädöksen selvitysprojektin loppuraportissa esitettyihin arvoihin. Vuoden 2020 EEI < 0,15 arvoa esitettiin jo säädösvalmistelussa (v. 2008) BAT-arvoksi, mutta se todettiin liian tiukaksi. Kuitenkin nyt eräät pumppuvalmistajat mainostavat tällaisia pumppuja olevan saatavilla. Taulukko 2. Akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen ekosuunnitteluvaatimusten aiheuttamat muutokset sekä arvioidut tulevat muutokset ottotehoarvoihin eri vuosina. Pumpputyyppi (arvio) (arvio) EEI < 0,27 < 0,23 < 0,20 < 0,15 Omakoti- ja paritalot Rivi- ja ketjutalot Kerrostalot

4 Sivu 4(14) 3.2 Myynti- ja kokonaismäärien arviointi Akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen myyntimäärien ja laitteiden kokonaismäärien arviointiin liittyy useita epävarmuustekijöitä. Arvioinnissa käytetyt Tullin ja Tilastokeskuksen tilastot eivät esimerkiksi erottele pumppuja ottotehon mukaisesti, vaan tietyn koodin alla on kaikki valmistetut tai maahantuodut tietyn tyyppiset pumput tehosta riippumatta. Akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen tilastojen selvittämisen perustana oli Tilastokeskuksen teollisuustuotantotilastot sekä Tullin vienti- ja tuontitilastot. Akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen tilastoinnissa käytetyt koodit ovat ProdCom-tilastoinnissa (vuosina ) ja , sekä CN-koodistossa ProdCom (Products of the European Community) on kansainvälinen tuotteiden luokittelujärjestelmä, jota käytetään EU:ssa tullikoodistona ja CN-nimikkeistö (Combined Nomenclature) on Euroopan yhteisön yhdistetty nimikkeistö, jonka 8-numeroisia nimikkeitä käytetään vienti-ilmoituksissa ja sisäkaupan tilastoilmoituksissa. Tilastokeskuksen teollisuustuotantotilastojen mukaan Suomessa ei ole valmistettu akselitiivisteettömiä kiertovesipumppuja ainakaan vuosina lainkaan. Tämä varmistettiin neljän suurimman Suomessa toimivan pumppuvalmistajan osalta. Kaikki Suomessa käytettävät kiertovesipumput ovat siis tuontitavaraa. Tullin tuonti- ja vientitilaston mukaan osa tuoduista kiertovesipumpuista viedään edelleen muualle Suomesta pumppuina. Tuonnin ja viennin erotuksesta ei pysty suoraan päättelemään kuinka suuri osuus jää Suomessa asennettavaksi ja kuinka suuri osuus viedään Suomesta koneisiin ja laitteisiin asennettuina. Tätä laitteisiin asennettua osuutta ei arvioitu. On huomattava, että akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen rinnalla vastaaviin käyttökohteisiin käytetään myös muita pumpputyyppejä, jotka sisältyvät Prodcom-koodiryhmään Myös tälle koodiryhmälle selvitettiin tuotanto Suomessa sekä tuonti Suomeen ja vienti Suomesta vuosille Tilastoidut arvot ovat olleet kappalelukumäärinä, mikä on helpottanut yhteenvetotilaston tekemistä huomattavasti Koontitaulukko Vuosimyyntivolyymi vuosille on esitetty liitteen I taulukossa I.1. Tässä taulukossa on esitetty sekä akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen (koodi ) että koodiryhmän tuotantomäärät, tuonnin ja viennin erotus sekä näiden summat (= tuotanto + tuonti vienti). Taulukosta I.1 on huomattava, että akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen osuus kaikista (mahdollisesti) käytetyistä kiertovesipumppuista on vuosina ollut keskimäärin 20,7 %, mutta vuosien tilastot osoittavat osuuden olevan 30,7 %. Viimeisen kolmen vuoden aikana on akselitiivisteettömiä kiertovesipumppuja myyty noin kpl vuodessa. Laskelmissa arvioimme säädöksen alaisten pumppujen kotimaisen myynnin kasvavan 2% vuodessa (n kpl v. 2020). Tästä myynnistä menisi n kpl uudisrakentamiseen ja loput kpl korjausrakentamiseen. 4. RAKENNUSKANTA Yleistä Rakennuskannan arviointi perustuu lähinnä Tilastokeskuksen laatimiin tilastoihin sekä Rakennustutkimus RTS Oy:n julkaisemiin tietoihin. Tietojen perusteella on pyritty arvioimaan vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien määrää erityppisissä asuinrakennuksissa. On huomattava ettei esimerkiksi Tilastokeskus tilastoi lämmönjakojärjestelmiä vaan energialähteitä. Toinen huomioitava seikka on, että yhdessä rakennuksessa voi olla useampia lämmönlähteitä. Tässä tarkastelussa on huomioitu vain omakoti- ja paritalot, rivi- ja ketjutalot sekä asuinkerrostalot, koska nämä ovat akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen pääasiallinen käyttökohde.

5 Sivu 5(14) Liitteen I taulukossa I.2. on esitetty Suomen asuntorakennuskanta luokiteltuna rakennustyypin mukaisesti. Ristiintaulukoinnilla saatiin arvio keskimääräisestä asuntojen lukumäärästä per rakennus rakennustyypeittäin. Omakoti- ja paritaloissa on keskimäärin 1,03 asuntoa rakennusta kohden, rivi- ja ketjutaloissa keskimärin 5 ja kerrostaloissa keskimäärin 21,5 asuntoa rakennusta kohden. Kerrostalojen osalta laskennassa käytettiin arvoa 22 asuntoa per rakennus. 4.1 Vesikiertoiset lämmönjakojärjestelmät Arviointia vaikeutti se ettei lämmönjakojärjestelmiä tilastoida säännönmukaisesti Tilastokeskuksen toimesta, vaan tilastointi perustuu rakennusten energialähteiden mukaiseen luokitukseen. Näin ollen tämä arviointi perustui myös muihin lähteisiin kuten J. Kurnitskin esitykseen Rakennusfoorumi 2009 tapahtumassa, Rakennustutkimus RTS Oy:n Lämmitysmarkkinajärjestelmät selvitykseen keväältä 2013 ja RTS Oy:n Pienrakentamisen markkinakatsaus 2/13, kesäkuulta Yhteenvedot on esitetty liitteen I taulukossa I.3. Suomen pientalot luokiteltuna lämmitysjärjestelmän tyypin mukaisesti ja taulukossa I.4. Suomen asuinrakennukset luokiteltuna lämmitysjärjestelmän tyypin mukaisesti. Edellä mainittujen lähteiden perusteella päädyimme käyttämään laskelmissa taulukon 3 mukaisia arvoja. Taulukko 3. Vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmät eri asuinrakennustyypeissä rakennustyyppi vesikiertoista asuntoa vesikiertoista rakennusta vesikiertoisten osuus rakennustyypissä omakoti ja paritalot % rivi- ja ketjutalot % kerrostalot % yhteensä % kaikista asuinrakennuksista 4.2 Pumppujen käyttöikä Ekosuunnittelun selvitysprojektin raportin ja maahantuojilta saamiemme tietojen mukaan kiertovesipumpun käyttöikä on yleensä v, mutta yli 20 vuotta käytössä ollut kiertovesipumppu ei myöskään ole harvinainen. Energiatehokkuuden kehittymisen johdosta maahantuojat suosittelevat pumpun vaihdettavan 5-10 vuoden välein. Tässä vaikutustenarvioinnissa olemme käyttäneet pumpun vaihtovälinä 15 vuotta. 4.3 Rakentamisen säädökset ja trendit Vesikiertoisten lämmönjakojärjestelmien yleistymistä voi tulevaisuudessa rajoittaa tiukentuvat rakennusten energiatehokkuusmääräykset. Erityisesti uudisrakentamista koskevat määräykset tuovat passiivi- ja 0-energiatalot, mikä osaltaan tulee vähentämään tarvetta rakentaa vesikiertoisia lämmönjakojärjestelmiä. Ennustettavuutta vaikeuttaa myös rakentamisessa vaikuttavat trendit kuten suuntaus kohti pienempiä ja energiatehokkaampia taloja. Näin ollen akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen ekosuunnittelusäädös koskisi erityisesti vain korjausrakentamista. Edelliseen vuonna 2009 tehtyyn alustavaan arvioon (K. Rautiainen, 2009) verrattuna uudisrakentaminen on hiljentynyt huomattavasti pääasiassa taloudellisesta tilanteesta johtuen. Alustavassa arviossa vuodelta 2009 oli esitetty vuonna 2013 valmistuvan uutta omakotitaloa, 950 rivitaloa ja 700 kerrostaloa. Tilastokeskuksen Myönnetyt rakennusluvat 2013 ja Rakennus- ja asuntotuotanto perustuen näyttää siltä, että vuonna 2013 valmistunee vain omakotitaloa, rivitaloa ja kerrostaloa. Näistä uudiskohteista vesikiertoisia lämmönjakojärjestelmiä näyttäisi olevan 75 % omakoti- ja rivitaloista sekä 100% kerrostaloista. Uudisrakentamisen määrän arvioimme laskelmissa kasvavan 2% vuodessa tämän vuoden tasosta laskettuna.

6 Sivu 6(14) 5. ENERGIANKULUTUSARVIOT Energian kulutuksen arvioinnissa on akselitiivisteettömille kiertovesipumpuille vuotuiseksi käyttöajaksi käytetty maahantuojilta saamiemme tietojen perusteella 5000 h omakotitaloissa ja 6000 h rivi- ja kerrostaloissa. Pumppujen keskimääräiseksi käyttöiäksi on laskelmissa käytetty 15 vuotta. Rakennusten, jotka ovat valmistuneet ennen vuotta 1990, kiertovesipumppu on vaihdettu vuoden 2000 ottotehoa vastaavaksi pumpuksi. Vertailuarvot energiansäästön laskennassa ovat vuoden 2000 ottotehot. Energiankulutus- ja energiansäästölaskelmat perustuvat kumulatiivisen energiankulutuksen laskentaan. Siis, laskelmissa on ensin arvioitu kyseisenä vuonna käytössä olevien kaikkien pumppujen vuotuinen yhteenlaskettu energiankulutus. Seuraaville vuosille on laskelmassa huomioitu asuinrakennuskannan ja käytössä olevien pumppujen määrän muutokset sekä pumppujen energiatehokkuuden muutokset riippuen skenaariosta. BAU 2000 tarkoittaa skenaariota, jossa pumppujen ottoteho ei olisi parantunut vuoden 2000 jälkeen lainkaan. Referenssiarvot: omakotitalot 90 W, rivitalot 96 W ja kerrostalot 120 W. BAU 2012 tarkoittaa skenaariota, jossa pumppujen ottoteho olisi parantunut v. 2005, muttei enää vuoden 2012 jälkeen lainkaan. Referenssiarvot: omakotitalot 56 W, rivitalot 62 W ja kerrostalot 88 W. säädös tarkoittaa skenaariota, jossa pumppujen ottoteho paranisi vaiheittain taulukon 2 mukaisesti BAT 2013 tarkoittaa skenaariota, jossa pumppujen ottoteho olisi heti vuoden 2013 paras teknologia, jolla EEI < 0,15. Referenssiarvot: omakotitalot 17 W, rivitalot 19 W ja kerrostalot 49 W. Näiden skenaarioiden kohdalla tarkempi laskenta vuosille kokonaisenergiansäästönä on esitetty liitteessä Asunnot ja rakennukset vesikierrolla.xls, jossa on eriteltynä pumput eri rakennustyypeille vuosittain. BAU 2000 vastaa ottotehoiltaan vuoden 2009 alustavan vaikutustenarvioinnin ottotehoja, joten tätä skenaarioita on käytetty vertailupisteenä, ja jonka suhteen on mahdolliset energiansäästöt laskettu. Seuraavat taulukot esittävät laskentojen lopputulokset. Taulukot 4 ja 5 kuvaavat uudisrakentamisen vaikutusta energiankulutukseen ja energiansäästömahdollisuuksiin vuosina Taulukot 6 ja 7 kuvaavat korjausrakentamisen vaikutusta energiankulutukseen ja energiansäästömahdollisuuksiin vuosina Taulukossa 8 on esitetty uudis- ja korjausrakentamisen yhdistetty vaikutus energiankulutukseen ja säästöön.

7 Sivu 7(14) Taulukko 4. Vesikiertoisten lämmönjakojärjestelmien kokonaisenergiankulutus vuodessa (GWh/a) ja energiansäästö (GWh/a, referenssinä BAU 2000) eri skenaarioilla laskettuna uudisrakentamisessa. e-kulutus, GWh/a e-säästö (ref= BAU 2000), GWh/a vuosi pumppuja BAU 2000 BAU 2012 säädös BAT 2013 d (BAU 2012) d (säädös) d (BAT 2013) ,81 3,81 3,81 3,81 0,00 0,00 0, ,63 3,63 3,63 3,63 0,00 0,00 0, ,41 3,41 3,41 3,41 0,00 0,00 0, ,67 3,67 3,67 3,67 0,00 0,00 0, ,36 4,36 4,36 4,36 0,00 0,00 0, ,42 5,42 5,42 5,42 0,00 0,00 0, ,76 3,63 3,63 3,63 2,12 2,12 2, ,88 3,72 3,72 3,72 2,17 2,17 2, ,12 3,23 3,23 3,23 1,89 1,89 1, ,75 2,37 2,37 2,37 1,38 1,38 1, ,04 2,56 2,56 2,56 1,48 1,48 1, ,49 2,86 2,86 2,86 1,63 1,63 1, ,66 2,97 2,97 2,97 1,70 1,70 1, ,54 2,27 1,26 0,69 1,27 2,28 2, ,61 2,31 1,28 0,70 1,30 2,33 2, ,68 2,36 1,10 0,72 1,32 2,58 2, ,75 2,40 1,13 0,73 1,35 2,63 3, ,83 2,45 1,15 0,75 1,38 2,68 3, ,90 2,50 1,03 0,76 1,40 2,88 3, ,98 2,55 1,05 0,78 1,43 2,93 3, ,06 2,60 0,79 0,79 1,46 3,27 3,27 Taulukko 5. Vesikiertoisten lämmönjakojärjestelmien erot kokonaisenergiankulutuksessa vuodessa (GWh/a) ja energiansäästö (GWh/a, referenssi BAU 2000) eri skenaarioilla laskettuna uudisrakentamisessa kumulat. e-kulutus, v (GWh) kumulat. e-kulutus, v (GWh) e-kulutus, GWh/a e-säästö (ref= BAU 2000), GWh/a pumppuja BAU 2000 BAU 2012 säädös BAT 2013 d (BAU 2012) d (säädös) d (BAT 2013) 88,36 65,09 54,43 51,56 30,36 19,45 8,79 5,92 kumulat. e-säästö, v (GWh) kumulat. e-säästö, v (GWh) 23,28 33,94 36,80 10,91 21,57 24,44

8 Sivu 8(14) Taulukko 6. Vesikiertoisten lämmönjakojärjestelmien kokonaisenergiankulutus vuodessa (GWh/a) ja energiansäästö (GWh/a, referenssinä BAU 2000) eri skenaarioilla laskettuna korjausrakentamisessa. e-kulutus, GWh/a e-säästö (ref= BAU 2000), GWh/a vuosi pumppuja BAU 2000 BAU 2012 säädös BAT 2013 d (BAU 2012) d (säädös) d (BAT 2013) ,36 7,99 4,44 2,43 4,37 7,92 9, ,61 8,15 4,53 2,48 4,45 8,08 10, ,86 8,32 3,90 2,53 4,54 8,96 10, ,12 8,48 3,98 2,58 4,64 9,14 10, ,38 8,65 4,06 2,64 4,73 9,32 10, ,65 8,83 3,63 2,69 4,82 10,02 10, ,92 9,00 3,70 2,74 4,92 10,22 11, ,20 9,18 2,80 2,80 5,02 11,40 11,40 Taulukko 7. Vesikiertoisten lämmönjakojärjestelmien erot kokonaisenergiankulutuksessa vuodessa (GWh/a) ja energiansäästö (GWh/a, referenssi BAU 2000) eri skenaarioilla laskettuna korjausrakentamisessa. kumulat. e-kulutus, v (GWh) kumulat. e-säästö, v (GWh) e-kulutus, GWh/a e-säästö (ref= BAU 2000), GWh/a pumppuja BAU 2000 BAU 2012 säädös BAT 2013 d (BAU 2012) d (säädös) d (BAT 2013) ,09 68,61 31,04 20,90 37,49 75,05 85,20

9 Sivu 9(14) Taulukko 8. Vesikiertoisten lämmönjakojärjestelmien erot kokonaisenergiankulutuksessa vuodessa (GWh/a) ja energiansäästö (GWh/a, referenssi BAU 2000) eri skenaarioilla laskettuna sisältäen sekä uudis- että korjausrakentamisen. e-kulutus, GWh/a (sis. uudis+korjausrak.) e-säästö (ref= BAU 2000), GWh/a vuosi BAU 2000 BAU 2012 säädös BAT 2013 d (BAU 2012) d (säädös) d (BAT 2013) ,90 10,26 5,70 3,12 5,64 10,20 12, ,21 10,46 5,81 3,19 5,75 10,40 13, ,54 10,67 5,01 3,25 5,87 11,53 13, ,87 10,89 5,11 3,32 5,98 11,76 13, ,21 11,11 5,21 3,38 6,10 12,00 13, ,55 11,33 4,66 3,45 6,23 12,89 14, ,91 11,56 4,75 3,52 6,35 13,15 14, ,26 11,79 3,59 3,59 6,48 14,67 14,67 kumulat. e-kulutus, v (GWh) 136,45 88,06 39,83 26,82 e-säästö (ref= BAU 2000), GWh d (BAU 2012) d (säädös) d (BAT 2013) kumulat. e-säästö, v (GWh) 48,40 96,62 109,63 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Asuntokantaan puhtaasti perustuva energiansäästölaskelma antaisi liioitellun positiivisen kuvan ekosuunnittelusäädöksen vaikutuksesta Suomen energiankulutukseen ja energiansäästöön. Tämä johtuu siitä, että rakennuksissa käytetään kiertovesipumppuina huomattavissa määrin myös muita pumpputyyppejä kuin tarkastelun alaisena olevan säädöksen soveltamisalaan kuuluvat akselitiivisteettömät kiertovesipumput. Tässä arvioinnissa on otettu huomioon vain soveltamisalaan kuuluvat pumput ja niiden tilastoitu ja oletettu myynti vuosittain. Lisäksi rakentamisen huomattava hiljentyminen on vaikuttanut myös laskelmien lopputulokseen. Todennäköisin skenaario säädös toisi toteutuessaan n. 96,5 GWh:n energian kokonaissäästön vuosina Tästä uudisrakentamisen osuus olisi n. 21,5 GWh ja korjausrakentamisen 75 GWh (verratuna BAU 2000 ). Tästä noin puolet johtui akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen luonnollisesta kehittymisestä energiatehokkaammiksi ( BAU skenaario). Kiertovesipumppujen vaikutusta energiansäästöön voitaisiin lisätä erityisesti kiinnittämällä huomiota korjausrakentamisessa tapahtuviin pumppujen vaihtoihin (oikeammin: miksi niitä ei vaihdeta).

10 Sivu 10(14) LÄHTEET Tilastokeskus, tietokannat Asunnot (lkm) talotyypin, käytössäolon ja rakennusvuoden mukaan Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Teollisuuden tuotanto tuotenimikkeittäin , ProdCom-koodi Keskipakopumput: akselitiivisteettömät kiertopumput keskuslämmitys- tai kuumavesijärjestelmiä varten (vuodet ), ja ProdCom-koodi (vuodet ), sekä koodiryhmät ja vastaaville vuosille Tulli, Uljas-tietokanta, CN-nimikkeistön koodi ja koodiryhmä Rakennustutkimus RTS Oy Lämmitysmarkkinajärjestelmät, Kevät 2013, s.9 Pienrakentamisen markkinakatsaus 2/13, kesäkuu 2013 julkaisut ja muu materiaali Vihola, J., Heljo, J., Lämmitystapojen kehitys Aineistoselvitys, Tampereen teknillinen yliopisto, 2012 Kurnitski, J., Rakennusten energiatehokkuus ja päästöt -esitelmä, Rakennusfoorumi Motiva, Pientalon lämmitysjärjestelmät, 2012 Vehviläinen, I., et al., Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt, Sitran selvityksiä 39, 2010 Europump (the European Association of Pump Manufacturers), Energy Effiency of Circulators, Dec Yrityskontaktit: Kaisu Partanen, laatu- ja ympäristöpäällikkö, Kolmeks Oy Markku Routasalo, toimitusjohtaja, Mamec Oy Max Weckström, tekninen johtaja, Mako Oy Pumppulohja Oy, internet-sivut Ali Aaltonen, Myynti ja tekninen tuki, Wilo Finland Oy Arto Pietarsaari, myyntipäällikkö, Oy Grundfos Pumput Ab ERILLISET LIITTEET (kaikki excel-taulukoina) Rakennus- ja asuntotuotanto Rakennukset tyypeittäin ja lämmitysaineittain Asunnot ja rakennukset vesikierrolla Myönnetyt rakennusluvat 2013 Pumput Tuotanto-tuonti-vienti yhteenveto

11 Sivu 11(14) Liite I Taulukot koostettuna eri lähdemateriaaleista Taulukko I.1. Akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen tuonti- ja vientitilastot sekä Suomen tuotantotilastot (lähteet: Tulli, tuonti ja vienti, Uljas-tietokanta, CN-nimikkeistön koodi Akselitiivisteetön kiertovesipumppu ja koodiryhmä , vuodet , Tilastokeskus, tuotanto, tietokannat Teollisuuden tuotanto tuotenimikkeittäin , ProdCom-koodi Keskipakopumput: akselitiivisteettömät kiertopumput keskuslämmitys- tai kuumavesijärjestelmiä varten (vuodet ), ja ProdCom-koodi (vuodet ), sekä koodiryhmät ja vastaaville vuosille ) Vuosi Akselitiivisteetön kiertovesipumppu Tuontivienti Tuotanto edellisten summa Pumput Tuonti-vienti Tuotanto edellisten summa Z Z (81090) Koodi: osuus pumpuista, % X , X , X , X , X , X , X , X , X , X , X , X , X , X , n/a n/a n/a n/a n/a n/a yhteensä Huom. Suomessa ei ole ollut akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen tilastoitua tuotantoa vuosina Vuosilta ei tuotantotilastoa saatavilla. Merkinnät Tuotanto-sarakkeessa: X Ei ilmoitettua tuotantoa vähintään 10 hengen teollisissa Z Tietoa ei ole vielä tilastoitu n/a tilastoa ei saatavilla

12 Sivu 12(14) Taulukko I.2. Suomen asuntorakennuskanta luokiteltuna rakennustyypin mukaisesti (lähteet: Tilastokeskus, tietokannat Asunnot (lkm) talotyypin, käytössäolon ja rakennusvuoden mukaan ja Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan , sekä Rakennustutkimus RTS Oy Lämmitysmarkkinajärjestelmät, Kevät 2013, s.9) asuntoja (1000 kpl) rakennuksia (1000 kpl) Omakotitalot Rivi- ja ketjutalot Kerrostalot yhteensä lähde Tilastokeskus Tilastokeskus asuntoa/rakennus 1, asuntoja (1000 kpl) rakennuksia (1000 kpl) RTS RTS asuntoa/rakennus 1, Tässä vaikutustenarvioinnissa käytetyt arvot asuntoja (1000 kpl) rakennuksia (1000 kpl) asuntoa/rakennus 1, ,5

13 Sivu 13(14) Taulukko I.3. Suomen pientalot luokiteltuna lämmitysjärjestelmän tyypin mukaisesti (lähteet: Tilastokeskus, tietokannat ks. erillinen liitetaulukko Rakennukset tyypeittäin ja lämmitysaineittain xls J.Kurnitski esitelmä Rakennusfoorumi 2009, sekä Rakennustutkimus RTS Oy RTS 1: Lämmitysmarkkinajärjestelmät, Kevät 2013, s.9 RTS 2: Pienrakentamisen markkinakatsaus 2/13, kesäkuu 2013) Lähde RTS 1 RTS 2 Kurnitski Vuosi/vuodet yhteensä 06/ Asuntoja, 1000 kpl 1147 Rakennuksia, 1000 kpl (as 1000 kpl / %) osuus uusissa omakotitaloissa (rak kpl / %) Öljylämmitys 217 / 19 % 1 % 300 / 27 % kyllä Sähkö, suora 585 / 51 % 13 % 500 / 45 % ei Sähkö, varaava 57 / 5% 12 % kyllä Puu, vesikierto 150 / 13 % 9 % kyllä Kaukolämpö 103 / 9 % 10 % kyllä Maa-LP 69 / 6 % 46 % kyllä Poistoilma-LP 12 / 1 % 7 % kyllä Ilma-vesi-LP 0 / 0 % 3 % kyllä Ilma-LP biomassa+kaukolämpö+lämpöpumput 160 (14 %, yleensä lisälämmönlähde) vesikiertoinen lämmönjako ei 100 / 9 % kyllä sähkö, vesikierto 200 / 18 % kyllä vesikiertoisia asuntoa 608 / 53 % 88 % vesikiertoisia rakennusta (590 / 53 %) 600 / 54 %

14 Sivu 14(14) Taulukko I.4. Suomen asuinrakennukset luokiteltuna lämmitysjärjestelmän tyypin mukaisesti (lähde: Rakennustutkimus RTS Oy RTS 1: Lämmitysmarkkinajärjestelmät, Kevät 2013, s.9) Asuntoja, 1000 kpl Rakennuksia, 1000 kpl omakoti- ja paritalot (as 1000 kpl / %) rivi- ja ketjutalot (as 1000 kpl / %) kerrostalot (as 1000 kpl / %) Öljylämmitys kyllä Sähkö, suora ei Sähkö, varaava kyllä Puu, vesikierto kyllä Kaukolämpö kyllä Maa-LP kyllä Poistoilma-LP kyllä Ilma-vesi-LP kyllä Ilma-LP vesikiertoisia yht. (as 1000 kpl / %) 160 (yleensä lisälähde) 19 - ei 608 / 53 % 276 / 71 % 1190 / 95 % asuntoa / rakennus 1, ,5 vesikiertoisia yht. (rakennusta 1000 kpl / %) 590 / 53 % 55 / 71 % 55 / 95 % vesikiertoinen lämmönjako