TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2274(INI) Mietintöluonnos Marlene Mizzi (PE595.

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2016/2274(INI) TARKISTUKSET Mietintöluonnos Marlene Mizzi (PE v01-00) Eurooppalainen standardointi - asetuksen (EU) N:o 1025/2012 täytäntöönpano (2016/2274(INI)) AM\ docx PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 AM_Com_NonLegReport PE v /81 AM\ docx

3 1 Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta Johdanto-osan 1 a viite (uusi) ottaa huomioon toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa annetun direktiivin (EU) 2016/1148 (verkko- ja tietoturvadirektiivi), 2 Dennis de Jong Johdanto-osan 4 a viite (uusi) ottaa huomioon Alankomaiden tilintarkastusviranomaisen tarkastuskertomuksen Euroopan markkinoilla myydyistä tuotteista ja CEmerkintäjärjestelmän purkamisesta, 3 Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta Johdanto-osan 14 a viite (uusi) ottaa huomioon Euroopan komission avoimen lähdekoodin ohjelmiston strategian vuosille 2014 AM\ docx 3/81 PE v01-00

4 a, 1 a 4 Ildikó Gáll-Pelcz, Carlos Coelho, Birgit Collin-Langen, Ivan Štefanec, Antonio López- Istúriz White Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että eurooppalaista standardointia koskevan yhteisen näkemyksen luomiseen tähtäävä komission toiminta on suoraa seurausta Junckerin komission kymmenestä painopisteestä ja erityisesti painopisteistä, jotka koskevat digitaalisia sisämarkkinoita ja sisämarkkinastrategiaa; A. toteaa, että eurooppalainen standardointijärjestelmä on keskeinen väline sisämarkkinoiden toteuttamisessa ja että eurooppalaista standardointia koskevan yhteisen näkemyksen luomiseen tähtäävä komission toiminta on suoraa seurausta Junckerin komission kymmenestä painopisteestä ja erityisesti painopisteistä, jotka koskevat digitaalisia sisämarkkinoita ja sisämarkkinastrategiaa; 5 Marlene Mizzi, Maria Grapini, Liisa Jaakonsaari, Virginie Rozière, Sergio Gaetano Cofferati, Nicola Danti, Pina Picierno, Sergio Gutiérrez Prieto Johdanto-osan A a kappale (uusi) A a. toteaa, että standardit ovat vapaaehtoisia teknisiä eritelmiä, joilla avoimesti, osallistavasti ja läpinäkyvästi kehitettyinä voidaan tukea myönteisesti monenlaista teollisuus-, talous-, sosiaalija ympäristöpolitiikkaa, joka vaikuttaa PE v /81 AM\ docx

5 innovointiin, väestön ikääntymiseen, vammaisten henkilöiden osallistumismahdollisuuksiin, kansalaisten elämänlaatuun, kuluttajien ja työntekijöiden terveyteen ja suojeluun sekä tieto- ja viestintätekniikan kehitykseen; 6 Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että tehokkaan eurooppalaisen standardointijärjestelmän olisi perustuttava tiiviiseen kumppanuuteen ja yhteistyöhön, johon osallistuvat teollisuus, viranomaiset, standardointielimet ja muut asiasta kiinnostuneet osapuolet, kuten asetuksen (EU) N:o 1025/2012 liitteessä III tunnustetut organisaatiot; B. toteaa, että tehokkaan eurooppalaisen standardointijärjestelmän olisi perustuttava tiiviiseen kumppanuuteen ja yhteistyöhön, johon osallistuvat teollisuus, viranomaiset, standardointielimet, kuluttajat ja muut asiasta kiinnostuneet osapuolet, kuten asetuksen (EU) N:o 1025/2012 liitteessä III tunnustetut organisaatiot; 7 Dennis de Jong Johdanto-osan B a kappale (uusi) B a. toteaa, että kaikille, sidosryhmille, käyttäjille ja kuluttajille tarkoitettu standardointijärjestelmä perustuu luottamukseen, minkä takia standardointijärjestelmän perustan muodostavat vaatimustenmukaisuus ja AM\ docx 5/81 PE v01-00

6 asianmukaiset täytäntöönpanomekanismit; 8 Ildikó Gáll-Pelcz, Carlos Coelho, Birgit Collin-Langen, Ivan Štefanec, Antonio López- Istúriz White, Eva Maydell Johdanto-osan C kappale C. toteaa, että eurooppalaisia standardeja on kehitettävä avoimella ja osallistavalla järjestelmällä, joka perustuu kaikkien sidosryhmien yhteisymmärrykseen ja jossa määritellään strategiset tekniset vaatimukset ja laatuvaatimukset, jotka soveltuvat nykyisille tai tuleville tuotteille, tuotantoprosesseille, palveluille tai menetelmille; C. toteaa, että eurooppalaisia standardeja on kehitettävä avoimella ja osallistavalla järjestelmällä, joka perustuu kaikkien sidosryhmien yhteisymmärrykseen ja jossa määritellään strategiset tekniset vaatimukset ja laatuvaatimukset, jotka soveltuvat nykyisille tai tuleville tuotteille, tuotantoprosesseille, palveluille tai menetelmille, ja toteaa, että eurooppalainen standardointijärjestelmä on avainasemassa, kun unionin politiikassa ja lainsäädännössä vastataan sellaisten standardien kasvavaan tarpeeseen, joilla voidaan taata tuoteturvallisuus, esteettömyys, innovointi, yhteentoimivuus ja kestävyys; 9 Sergio Gutiérrez Prieto Johdanto-osan C a kappale (uusi) C a. ottaa huomioon, että tällä standardointipaketilla pyritään edistämään palvelusektorin PE v /81 AM\ docx

7 eurooppalaisia ja yhtenäisiä standardeja, jotka sisältävät laatua koskevat vähimmäisvaatimukset, joissa määritetään terminologia ja joilla parannetaan avoimuutta ja laadun arvioinnin välineitä; Or. es 10 Kaja Kallas, Dita Charanzová, Jasenko Selimovic, Morten Løkkegaard Johdanto-osan C a kappale (uusi) C a. toteaa, että komission tiedonannossa tunnustetaan avoimien standardien arvo innovoinnille, paremmalle ohjelmistojen uudelleenkäytettävyydelle ja tietojen siirrettävyydelle mutta että siinä ei anneta määritelmää avoimelle standardille; 11 Kaja Kallas, Dita Charanzová, Jasenko Selimovic, Morten Løkkegaard Johdanto-osan C b kappale (uusi) C b. toteaa, että avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja laitteistojen lisenssiratkaisujen tarjoamisella voitaisiin luoda kilpailuetua eurooppalaisille yrityksille maailmanlaajuisesti tekemällä digitaalisista tavaroista ja palveluista innovatiivisempia ja joustavampia; AM\ docx 7/81 PE v01-00

8 12 Ildikó Gáll-Pelcz, Carlos Coelho, Birgit Collin-Langen, Ivan Štefanec, Eva Maydell Johdanto-osan D kappale D. toteaa, että sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää standardeja ja että niillä voidaan tehostaa Euroopan kilpailukykyä, kasvua ja innovointia ja edistää laatua, yritysten suorituskykyä sekä kuluttajien ja työntekijöiden suojelemista ja ympäristönsuojelua; D. toteaa, että nykyaikainen ja joustava eurooppalainen standardointijärjestelmä on olennainen osa kunnianhimoista ja uudistettua eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa, ja toteaa, että se voi tehostaa Euroopan kilpailukykyä, kasvua ja innovointia ja edistää laatua, yritysten suorituskykyä sekä kuluttajien ja työntekijöiden suojelemista ja ympäristönsuojelua; 13 Vicky Ford Johdanto-osan D kappale D. toteaa, että sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää standardeja ja että niillä voidaan tehostaa Euroopan kilpailukykyä, kasvua ja innovointia ja edistää laatua, yritysten suorituskykyä sekä kuluttajien ja työntekijöiden suojelemista ja ympäristönsuojelua; D. toteaa, että standardit ovat hyödyllinen väline sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta ja että niillä voidaan tehostaa Euroopan kilpailukykyä, kasvua ja innovointia ja edistää laatua, yritysten suorituskykyä sekä kuluttajien ja työntekijöiden suojelemista ja ympäristönsuojelua; 14 Maria Grapini PE v /81 AM\ docx

9 Johdanto-osan D kappale D. toteaa, että sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää standardeja ja että niillä voidaan tehostaa Euroopan kilpailukykyä, kasvua ja innovointia ja edistää laatua, yritysten suorituskykyä sekä kuluttajien ja työntekijöiden suojelemista ja ympäristönsuojelua; D. toteaa, että sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää standardeja ja että niillä voidaan tehostaa Euroopan kilpailukykyä, kasvua, reilua kilpailua ja innovointia ja edistää laatua, yritysten suorituskykyä sekä kuluttajien ja työntekijöiden suojelemista ja ympäristönsuojelua, jos tällaiset standardit ovat yksinkertaisia eivätkä aiheuta lisää byrokratiaa ja kustannuksia varsinkaan pk-yrityksille; Or. ro 15 Marlene Mizzi, Maria Grapini, Liisa Jaakonsaari, Virginie Rozière, Sergio Gaetano Cofferati, Nicola Danti, Sergio Gutiérrez Prieto Johdanto-osan D a kappale (uusi) D a. toteaa, että yhdenmukaistetut standardit ovat eurooppalaisia standardeja, jotka on hyväksytty komission esittämän pyynnön perusteella vastauksena olettamaan unionin lainsäädännön olennaisten vaatimusten mukaisuudesta; toteaa, että standardit ovat vapaaehtoisia eritelmiä, joilla ei pidä korvata demokraattista päätöksentekoa, kuulemista tai sosiaalista vuoropuhelua; 16 Marlene Mizzi, Liisa Jaakonsaari, Maria Grapini, Virginie Rozière, Nicola Danti, Pina Picierno AM\ docx 9/81 PE v01-00

10 Johdanto-osan E kappale E. ottaa huomioon, että Euroopassa sovelletaan kahta erilaista standardien kehittämisen järjestelmää toinen perustuu kansallisen delegoinnin periaatteeseen ja toinen taas jäsenyydestä johtuvaan sidosryhmien suoraan osallistumiseen ja että on syytä arvioida kumpaakin järjestelmää nykyisten haasteiden ja hyvien käytänteiden selvittämiseksi; E. ottaa huomioon, että Euroopassa sovelletaan kahta erilaista standardien kehittämisen järjestelmää Euroopan standardointikomitean (CEN) ja Euroopan sähköteknisen standardointijärjestön (Cenelec) toimeenpanemaa standardien kehittämistä, joka perustuu kansallisen delegoinnin periaatteeseen, ja toista järjestelmää, joka perustuu eurooppalaisen telealan standardoimisjärjestön (ETSI) kehittämään sidosryhmien maksulliseen jäsenyyteen ja että on syytä arvioida kumpaakin järjestelmää nykyisten haasteiden ja hyvien käytänteiden selvittämiseksi; 17 Vicky Ford Johdanto-osan E kappale E. ottaa huomioon, että Euroopassa sovelletaan kahta erilaista standardien kehittämisen järjestelmää toinen perustuu kansallisen delegoinnin periaatteeseen ja toinen taas jäsenyydestä johtuvaan sidosryhmien suoraan osallistumiseen ja että on syytä arvioida kumpaakin järjestelmää nykyisten haasteiden ja hyvien käytänteiden selvittämiseksi; E. ottaa huomioon, että Euroopassa sovelletaan kahta erilaista standardien kehittämisen järjestelmää toinen perustuu kansallisen delegoinnin periaatteeseen ja toinen taas jäsenyydestä johtuvaan sidosryhmien suoraan osallistumiseen ja että on syytä arvioida standardien kehittämisen järjestelmiä asetuksen (EU) N:o 1025/2012 nojalla nykyisten haasteiden ja hyvien käytänteiden selvittämiseksi; PE v /81 AM\ docx

11 18 Vicky Ford Johdanto-osan F kappale F. toteaa, että asetus (EU) N:o 1025/2012 on parantanut standardointiprosessia, sillä yhteiskunnan sidosryhmät ja pk-yritykset kuuluvat nyt ensimmäistä kertaa eurooppalaisen standardointijärjestelmän oikeusperustaan; F. toteaa, että asetus (EU) N:o 1025/2012 on parantanut standardointiprosessia, sillä yhteiskunnan sidosryhmät, mukaan lukien pk-yritykset tarkkailijoina, kuuluvat nyt ensimmäistä kertaa eurooppalaisen standardointijärjestelmän oikeusperustaan; 19 Kaja Kallas, Dita Charanzová, Jasenko Selimovic, Morten Løkkegaard Johdanto-osan G kappale G. toteaa, että tieto- ja viestintätekniikan standardit mahdollistavat yhteentoimivien ratkaisujen kehittämisen täydentäville tuotteille ja yksittäisen tuotteen eri osille, mikä on erittäin tärkeää esineiden internetin kehittämiseksi; G. toteaa, että tieto- ja viestintätekniikan standardit mahdollistavat yhteentoimivien ratkaisujen kehittämisen täydentäville tuotteille ja yksittäisen tuotteen eri osille, mikä on erittäin tärkeää esineiden internetin kehittämiseksi, kun taas nykyinen, useista omistusoikeudella suojatuista tai osittain suljetuista ratkaisuista johtuva standardien hajanaisuus haittaa kasvua ja käyttöönottoa; 20 Vicky Ford AM\ docx 11/81 PE v01-00

12 Johdanto-osan G kappale G. toteaa, että tieto- ja viestintätekniikan standardit mahdollistavat yhteentoimivien ratkaisujen kehittämisen täydentäville tuotteille ja yksittäisen tuotteen eri osille, mikä on erittäin tärkeää esineiden internetin kehittämiseksi; G. toteaa, että tieto- ja viestintätekniikan standardit mahdollistavat yhteentoimivien ratkaisujen kehittämisen täydentäville tuotteille ja yksittäisen tuotteen eri osille, mikä on erittäin tärkeää esineiden internetin kehittämiseksi; ymmärtää sen ja kannattaa sitä, että esineiden internetin standardeja kehitetään pääasiassa maailmanlaajuisella tasolla; 21 Ildikó Gáll-Pelcz, Carlos Coelho, Ivan Štefanec, Antonio López-Istúriz White Johdanto-osan G a kappale (uusi) G a. katsoo, että tieto- ja viestintätekniikan standardointiin on kehitettävä strateginen lähestymistapa ja että nykyistä järjestelmää on tarkistettava, jotta se voi säilyä menestyksekkäänä ja vastata tulevan vuosikymmenen tarpeisiin, jolloin Euroopan unioni voi säilyttää johtavan asemansa maailmanlaajuisessa standardointijärjestelmässä; 22 Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta Johdanto-osan G a kappale (uusi) PE v /81 AM\ docx

13 G a. toteaa, että vapaat ja avoimet standardit ovat osoittautuneet ehdottomiksi luotaessa ja kehitettäessä internetiä ja internetpalveluita, jotka puolestaan ovat edistäneet ennen näkemättömiä innovoinnin, yhteiskunnan ja talouden tulevaisuudennäkymiä; 23 Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta Johdanto-osan G b kappale (uusi) G b. toteaa, että asiakirjojen ja tietojen julkaisemisella täytetään hallitusvastuu ja avoimuustavoitteet; tällaisia tavoitteita ovat vastuuvelvollisuus, uusittavuus, kestävyys ja hallitusten toiminnan luotettavuus; asiakirjojen tai tietojen julkaisemisessa on käytettävä avoimia, standardoituja muotoja, jotta voidaan välttää lukkotilanteita, joissa ohjelmisto tai toimittaja ei ole enää kaupallisesti saatavilla, ja niin, että riippumattomat tahot voivat käyttää kyseisiä muotoja erilaisissa kehitys- ja liiketoimintamalleissa, mukaan lukien avoin lähdekoodi, valtiollisten ja hallinnollisten menettelyjen jatkumisen varmistamiseksi; 24 Ildikó Gáll-Pelcz, Carlos Coelho, Ivan Štefanec, Antonio López-Istúriz White, Eva Maydell AM\ docx 13/81 PE v01-00

14 1 kohta 1. pitää myönteisenä komission kattavaa standardointipakettia, jolla pyritään yhdessä tieto- ja viestintätekniikan standardeja koskevan tiedonannon ja standardointia koskevan yhteisen aloitteen kanssa luomaan johdonmukainen eurooppalainen standardointijärjestelmä; 1. pitää myönteisenä komission kattavaa standardointipakettia, jolla pyritään yhdessä tieto- ja viestintätekniikan standardeja koskevan tiedonannon ja standardointia koskevan yhteisen aloitteen kanssa luomaan johdonmukainen eurooppalainen standardointijärjestelmä ottaen huomioon sen lukuisten edullisten elementtien säilyttämisen, sen puutteiden korjaamisen ja oikean tasapainon löytämisen eurooppalaisen, kansallisen ja kansainvälisen näkökulman välillä; korostaa, että tarkistamisessa olisi keskityttävä nykyisen järjestelmän vahvuuksiin, jotka muodostavat vankan perustan parannuksille, ja pidätyttävä kaikista radikaaleista muutoksista, jotka saattaisivat vesittää järjestelmän ydinarvot; 25 Maria Grapini 1 kohta 1. pitää myönteisenä komission kattavaa standardointipakettia, jolla pyritään yhdessä tieto- ja viestintätekniikan standardeja koskevan tiedonannon ja standardointia koskevan yhteisen aloitteen kanssa luomaan johdonmukainen eurooppalainen standardointijärjestelmä; 1. pitää myönteisenä komission kattavaa standardointipakettia, jolla pyritään yhdessä tieto- ja viestintätekniikan standardeja koskevan tiedonannon ja standardointia koskevan yhteisen aloitteen kanssa luomaan johdonmukainen ja yksinkertainen eurooppalainen standardointijärjestelmä; Or. ro PE v /81 AM\ docx

15 26 Ildikó Gáll-Pelcz, Carlos Coelho, Birgit Collin-Langen, Antonio López-Istúriz White 2 kohta 2. ottaa huomioon eurooppalaisen standardointijärjestelmän erityisyyden ja merkittävyyden kaikille sidosryhmille, mukaan lukien pk-yritykset, kuluttajat ja työntekijät, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että eurooppalainen järjestelmä jatkuu ja että sillä on riittävästi resursseja asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen; 2. ottaa huomioon eurooppalaisen standardointijärjestelmän erityisyyden ja merkittävyyden kaikille sidosryhmille, mukaan lukien pk-yritykset, kuluttajat ja työntekijät, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että eurooppalainen järjestelmä jatkuu ja että sillä on riittävästi resursseja asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen; näin olisi muun muassa varmistettava yhteentoimivuus, oikeusvarmuus ja asianmukaisten takeiden soveltaminen pitäen samalla liiketoiminnalle koituvat ylimääräiset rasitteet, käyttäjille aiheutuvat riskit ja tietotekniikan vapaan liikkuvuuden esteet mahdollisimman vähäisinä; 27 Vicky Ford 2 kohta 2. ottaa huomioon eurooppalaisen standardointijärjestelmän erityisyyden ja merkittävyyden kaikille sidosryhmille, mukaan lukien pk-yritykset, kuluttajat ja työntekijät, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että eurooppalainen järjestelmä jatkuu ja että sillä on riittävästi resursseja asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen; 2. ottaa huomioon eurooppalaisen standardointijärjestelmän erityisyyden ja merkittävyyden kaikille sidosryhmille, mukaan lukien teollisuus, pk-yritykset, kuluttajat ja työntekijät, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että eurooppalainen järjestelmä jatkuu ja että sillä on riittävästi resursseja asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 asetettujen AM\ docx 15/81 PE v01-00

16 tavoitteiden saavuttamiseen; 28 Vicky Ford 2 a kohta (uusi) 2 a. on tyytyväinen standardointia koskevan yhteisen aloitteen puitteissa käytyyn pyöreän pöydän keskusteluun (SMARRT), joka koskee standardien soveltuvuutta markkinoiden tarpeeseen ja jolla mahdollistetaan komission ja teollisuuden välinen vuoropuhelu ja tarjotaan sidosryhmille standardeja käsittelevän komitean esityslistan kohdat täysin avoimesti; 29 Marlene Mizzi, Liisa Jaakonsaari, Virginie Rozière, Maria Grapini, Ildikó Gáll-Pelcz, Nicola Danti, Pina Picierno, Sergio Gutiérrez Prieto 2 a kohta (uusi) 2 a. kehottaa komissiota takaamaan kestävän talousarvion Euroopan standardointijärjestelmälle monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksessa; 30 Kaja Kallas, Jasenko Selimovic, Dita Charanzová PE v /81 AM\ docx

17 3 kohta 3. toteaa, että standardit ovat vapaaehtoinen ja markkinavetoinen väline, jolla huolehditaan teknisistä vaatimuksista ja ohjauksesta, joiden avulla voidaan edistää unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa, mikä edellyttää niiden avointa ja osallistavaa kehittämistä; korostaa kuitenkin, että terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelemisen tasoa koskevan poliittisen päätöksenteon olisi kuuluttava edelleen lainsäädäntövallan käyttäjälle; 3. toteaa, että standardit ovat vapaaehtoinen ja markkinavetoinen väline, jolla huolehditaan teknisistä vaatimuksista ja ohjauksesta, joiden avulla voidaan edistää unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa, mikä edellyttää niiden avointa ja osallistavaa kehittämistä, erityisesti takaamalla, että esineet ja palvelut vastaavat suunnittelultaan lainsäädäntöä terveyden, turvallisuuden ja ympäristön tai tietojen suojelun osalta; 31 Andreas Schwab 3 kohta 3. toteaa, että standardit ovat vapaaehtoinen ja markkinavetoinen väline, jolla huolehditaan teknisistä vaatimuksista ja ohjauksesta, joiden avulla voidaan edistää unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa, mikä edellyttää niiden avointa ja osallistavaa kehittämistä; korostaa kuitenkin, että terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelemisen tasoa koskevan poliittisen päätöksenteon olisi kuuluttava edelleen lainsäädäntövallan käyttäjälle; 3. toteaa, että yhdenmukaistetut standardit ovat vapaaehtoinen ja markkinavetoinen väline, jolla huolehditaan teknisistä vaatimuksista ja ohjauksesta, joiden soveltamisen avulla voidaan helpottaa unionin lainsäädännön ja politiikan noudattamista, mikä edellyttää niiden avointa ja osallistavaa kehittämistä; korostaa kuitenkin, että standardit eivät voi olla osa EU:n lainsäädäntöä tai niitä ei voida muulla tavoin katsoa EU:n lainsäädännön välttämättömiksi toimeenpanotoimiksi, sillä terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelemisen tasoa koskevan poliittisen päätöksenteon olisi kuuluttava edelleen lainsäädäntövallan käyttäjälle; Or. de AM\ docx 17/81 PE v01-00

18 32 Vicky Ford 3 kohta 3. toteaa, että standardit ovat vapaaehtoinen ja markkinavetoinen väline, jolla huolehditaan teknisistä vaatimuksista ja ohjauksesta, joiden avulla voidaan edistää unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa, mikä edellyttää niiden avointa ja osallistavaa kehittämistä; korostaa kuitenkin, että terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelemisen tasoa koskevan poliittisen päätöksenteon olisi kuuluttava edelleen lainsäädäntövallan käyttäjälle; 3. toteaa, että standardit ovat vapaaehtoinen ja markkinavetoinen väline, jolla huolehditaan teknisistä vaatimuksista ja ohjauksesta, joiden avulla voidaan edistää unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa, mikä edellyttää niiden avointa ja osallistavaa kehittämistä; korostaa kuitenkin, että terveyden, turvallisuuden ja ympäristön riittävää suojelemista koskevan lainsäädännön ja politiikan olisi kuuluttava edelleen lainsäädäntövallan käyttäjälle; 33 Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta 3 kohta 3. toteaa, että standardit ovat vapaaehtoinen ja markkinavetoinen väline, jolla huolehditaan teknisistä vaatimuksista ja ohjauksesta, joiden avulla voidaan edistää unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa, mikä edellyttää niiden avointa ja osallistavaa kehittämistä; korostaa kuitenkin, että terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelemisen tasoa koskevan poliittisen päätöksenteon olisi kuuluttava edelleen lainsäädäntövallan käyttäjälle; 3. toteaa, että standardit ovat yleensä vapaaehtoinen ja markkinavetoinen väline, jolla huolehditaan teknisistä vaatimuksista ja ohjauksesta, joiden avulla voidaan edistää unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa, mikä edellyttää niiden vastuullista, avointa ja osallistavaa kehittämistä; korostaa kuitenkin, että sosiaalisen osallisuuden, terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelemisen tasoa koskevan poliittisen päätöksenteon olisi kuuluttava edelleen lainsäädäntövallan käyttäjälle; PE v /81 AM\ docx

19 34 Maria Grapini 3 kohta 3. toteaa, että standardit ovat vapaaehtoinen ja markkinavetoinen väline, jolla huolehditaan teknisistä vaatimuksista ja ohjauksesta, joiden avulla voidaan edistää unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa, mikä edellyttää niiden avointa ja osallistavaa kehittämistä; korostaa kuitenkin, että terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelemisen tasoa koskevan poliittisen päätöksenteon olisi kuuluttava edelleen lainsäädäntövallan käyttäjälle; 3. toteaa, että standardit ovat vapaaehtoinen ja markkinavetoinen väline, jolla huolehditaan teknisistä vaatimuksista ja ohjauksesta, joiden avulla voidaan edistää unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa, mikä edellyttää niiden avointa ja osallistavaa kehittämistä; korostaa kuitenkin, että kuluttajien terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelemisen tasoa koskevan poliittisen päätöksenteon olisi kuuluttava edelleen lainsäädäntövallan käyttäjälle; Or. ro 35 Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta 3 a kohta (uusi) 3 a. tunnustaa avoimien, standardoitujen muotojen merkityksen valtioiden, hallinnon ja unionin toimielinten vastuu- ja avoimuusvelvoitteille; näiden velvoitteiden täyttämiseksi kyseisten tahojen julkaisemien asiakirjojen ja tietojen ei pidä olla riippuvaisia ohjelmiston kaupallisesta saatavuudesta tai ohjelmiston ostamisen taloudellisesta toteutettavuudesta; paitsi julkisten elinten myös yksityishenkilöiden osalta; näin AM\ docx 19/81 PE v01-00

20 ollen asiakirjat ja tiedot on julkaistava avoimissa, standardoiduissa muodoissa, joita riippumattomat tahot voivat käyttää, ottaen samalla huomioon erilaiset kehitys- ja liiketoimintamallit, mukaan lukien avoimen lähdekoodin; 36 Dennis de Jong 3 a kohta (uusi) 3 a. pitää valitettavana, että standardointia koskevassa yhteisessä aloitteessa ja unionin vuotuisessa työohjelmassa ei huomioida standardien vaatimusten mukaisuutta; kehottaa komissiota esittämään kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja ottamaan huomioon kaikki asiaa koskevat näkökohdat, kun tästä aiheesta esitetään uusia aloitteita; 37 Dennis de Jong 3 b kohta (uusi) 3 b. pitää valitettavana, että nykyinen markkinavalvontajärjestelmä ei anna riittäviä takeita siitä, että markkinoiden kaikki tuotteet vastaisivat eurooppalaisia standardeja; PE v /81 AM\ docx

21 38 Dennis de Jong 3 c kohta (uusi) 3 c. painottaa huoltaan siitä, että nykyinen vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmä johtaa laatuun perustuvaan kilpailuun hintaan perustuvan kilpailun sijasta; 39 Dennis de Jong 3 d kohta (uusi) 3 d. palauttaa mieliin, että nykyinen sertifiointi- ja merkintäjärjestelmä on epäselvä kuluttajille, jotka eivät voi havaita laatueroja akkreditoitujen testauslaitosten välillä; 40 Vicky Ford 4 kohta 4. pitää tärkeänä, että eurooppalaisia standardeja edistetään maailmanlaajuisella tasolla ja että komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät niiden edistämiseen ja kiinnittävät 4. pitää tärkeänä, että eurooppalaisia parhaita käytäntöjä edistetään maailmanlaajuisella tasolla kansainvälisissä standardeissa (joita AM\ docx 21/81 PE v01-00

22 enemmän huomiota standardien maailmanlaajuiseen rooliin ja merkittävyyteen osallistuessaan standardointityöhön; käytetään sittemmin eurooppalaisina standardeina) ja että komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät niiden edistämiseen ja kiinnittävät enemmän huomiota standardien maailmanlaajuiseen rooliin ja merkittävyyteen ja tukevat standardien yhdenmukaisuutta osallistuessaan standardointityöhön; 41 Ildikó Gáll-Pelcz, Carlos Coelho, Birgit Collin-Langen, Ivan Štefanec, Antonio López- Istúriz White 4 kohta 4. pitää tärkeänä, että eurooppalaisia standardeja edistetään maailmanlaajuisella tasolla ja että komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät niiden edistämiseen ja kiinnittävät enemmän huomiota standardien maailmanlaajuiseen rooliin ja merkittävyyteen osallistuessaan standardointityöhön; 4. painottaa, että eurooppalaisen standardointijärjestelmän tarkistamisella on edistettävä eurooppalaista innovointia ja parannettava Euroopan unionin kilpailukykyä ja vahvistettava sen asemaa kansainvälisessä kaupassa ja että sen on hyödytettävä kansalaisten hyvinvointia; pitää tämän takia tärkeänä, että eurooppalaisia standardeja edistetään maailmanlaajuisella tasolla ja että komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät niiden edistämiseen ja kiinnittävät enemmän huomiota standardien maailmanlaajuiseen rooliin ja merkittävyyteen osallistuessaan standardointityöhön; 42 Maria Grapini 4 kohta PE v /81 AM\ docx

23 4. pitää tärkeänä, että eurooppalaisia standardeja edistetään maailmanlaajuisella tasolla ja että komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät niiden edistämiseen ja kiinnittävät enemmän huomiota standardien maailmanlaajuiseen rooliin ja merkittävyyteen osallistuessaan standardointityöhön; 4. pitää tärkeänä, että eurooppalaisia standardeja edistetään maailmanlaajuisella tasolla ja että komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät niiden edistämiseen ja kiinnittävät enemmän huomiota standardien maailmanlaajuiseen rooliin ja merkittävyyteen osallistuessaan standardointityöhön ja kaupan suojaamista koskevaan työhön; Or. ro 43 Vicky Ford 4 a kohta (uusi) 4 a. pitää tärkeänä, että Euroopan standardointijärjestöt työskentelevät edelleen maailmanlaajuisten standardien kehittämiseksi; toteaa, että asetuksen (EU) N:o 1025/ ja 14 artiklassa käsitellään jo monien standardeja kehittävien järjestöjen osallistumista tietoja viestintätekniikan julkisiin hankintoihin; pitää myönteisenä konsortioiden mahdollisuutta osallistua tähän prosessiin ja katsoo, että eurooppalainen standardijärjestelmä voi hyötyä muodollisesta yhteistyöstä kolmansien maiden kansallisten standardointielinten kanssa paremman yhteistyön mahdollistamiseksi maailmanlaajuisesti; 44 Marlene Mizzi, Liisa Jaakonsaari, Maria Grapini, Sergio Gaetano Cofferati, Nicola Danti, Pina Picierno, Sergio Gutiérrez Prieto AM\ docx 23/81 PE v01-00

24 4 a kohta (uusi) 4 a. korostaa, että Euroopan on säilytettävä avainasemansa kansainvälisessä standardointijärjestelmässä ja että eurooppalaisia standardeja kehitettäessä on otettava huomioon sekä alueelliset erityispiirteet että standardin maailmanlaajuinen merkittävyys; 45 Eva Maydell, Henna Virkkunen 4 a kohta (uusi) 4 a. painottaa, että olemassa olevien resurssien tehokasta käyttöä on edistettävä ja että näitä ovat esimerkiksi kumppanuudet, joita Euroopan standardointijärjestöt ovat luoneet kolmansien maiden standardointielinten kanssa; 46 Kaja Kallas, Henna Virkkunen 4 a kohta (uusi) 4 a. painottaa, että olemassa olevien resurssien tehokasta käyttöä on edistettävä ja että näitä ovat esimerkiksi PE v /81 AM\ docx

25 kumppanuudet, joita Euroopan standardointijärjestöt ovat luoneet kolmansien maiden standardointielinten kanssa; 47 Maria Grapini 4 a kohta (uusi) 4 a. korostaa tuotteita ja palveluita koskevien standardien yhdenmukaistamisen merkitystä neuvoteltaessa kauppasopimuksista kolmansien maiden kanssa; Or. ro 48 Kaja Kallas, Dita Charanzová, Jasenko Selimovic, Morten Løkkegaard 5 kohta 5. tähdentää, että kansainvälisten organisaatioiden hyväksymien standardien, etenkin tieto- ja viestintätekniikan standardien, kehittäminen ei kuulu asetuksen (EU) N:o 1025/2012 soveltamisalaan, ja suosittelee, että Euroopan standardointijärjestöt hyväksyvät kyseiset standardit vasta sen jälkeen, kun ne on hyväksytty sisäisessä prosessissa, jossa on mukana edustajia liitteessä III tarkoitetuista organisaatioista, etenkin kun on kyse standardeista, joilla tuetaan unionin lainsäädäntöä; Poistetaan. AM\ docx 25/81 PE v01-00

26 49 Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta 5 kohta 5. tähdentää, että kansainvälisten organisaatioiden hyväksymien standardien, etenkin tieto- ja viestintätekniikan standardien, kehittäminen ei kuulu asetuksen (EU) N:o 1025/2012 soveltamisalaan, ja suosittelee, että Euroopan standardointijärjestöt hyväksyvät kyseiset standardit vasta sen jälkeen, kun ne on hyväksytty sisäisessä prosessissa, jossa on mukana edustajia liitteessä III tarkoitetuista organisaatioista, etenkin kun on kyse standardeista, joilla tuetaan unionin lainsäädäntöä; 5. tähdentää, että standardit ovat yleensä kansainvälisten organisaatioiden hyväksymiä; etenkin tieto- ja viestintätekniikan standardien kehittäminen ei kuulu asetuksen (EU) N:o 1025/2012 soveltamisalaan; suosittelee, että Euroopan standardointijärjestöt hyväksyvät kyseiset standardit vasta sen jälkeen, kun ne on hyväksytty sisäisessä prosessissa; 50 Vicky Ford 5 kohta 5. tähdentää, että kansainvälisten organisaatioiden hyväksymien standardien, etenkin tieto- ja viestintätekniikan standardien, kehittäminen ei kuulu asetuksen (EU) N:o 1025/2012 soveltamisalaan, ja suosittelee, että Euroopan standardointijärjestöt hyväksyvät kyseiset standardit vasta sen jälkeen, kun ne on hyväksytty sisäisessä prosessissa, jossa on mukana edustajia liitteessä III 5. tähdentää, että kansainvälisten organisaatioiden hyväksymien standardien, etenkin tieto- ja viestintätekniikan standardien, kehittäminen ei kuulu asetuksen (EU) N:o 1025/2012 soveltamisalaan, ja suosittelee, että Euroopan standardointijärjestöt hyväksyvät kyseiset standardit vasta sen jälkeen, kun ne on hyväksytty sisäisessä prosessissa, jossa on mukana asianmukainen PE v /81 AM\ docx

27 tarkoitetuista organisaatioista, etenkin kun on kyse standardeista, joilla tuetaan unionin lainsäädäntöä; sidosryhmien, esimerkiksi kuluttajien, ympäristön etujen ja työntekijöiden, edustus, etenkin kun on kyse yhdenmukaistetuista standardeista, joilla tuetaan unionin lainsäädännön toimeenpanoa; 51 Vicky Ford 6 kohta 6. katsoo, että Euroopan standardointijärjestöjen olisi aina kehitettävä osallistavia, kestäviä, turvallisia ja laadukkaita standardeja, jotka ovat kaikkien sidosryhmien saatavilla, joissa käsitellään kaikkia sidosryhmiä, joiden ympäristövaikutukset on minimoitu ja joissa suojellaan riittävästi henkilötietoja ja yksityisyyttä; 6. katsoo, että Euroopan standardointijärjestöt kehittävät laadukkaita standardeja ja ottavat asianmukaisesti huomioon osallistavuuden, kestävyyden ja turvallisuuden; 52 Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta 6 kohta 6. katsoo, että Euroopan standardointijärjestöjen olisi aina kehitettävä osallistavia, kestäviä, turvallisia ja laadukkaita standardeja, jotka ovat kaikkien sidosryhmien saatavilla, joissa käsitellään kaikkia sidosryhmiä, joiden ympäristövaikutukset on minimoitu ja 6. katsoo, että Euroopan standardointijärjestöjen olisi aina kehitettävä osallistavia, kestäviä, turvallisia ja laadukkaita standardeja, jotka ovat avoimesti kaikkien sidosryhmien saatavilla, joissa käsitellään kaikkia sidosryhmiä, joiden ympäristövaikutukset AM\ docx 27/81 PE v01-00

28 joissa suojellaan riittävästi henkilötietoja ja yksityisyyttä; on minimoitu ja joissa suojellaan riittävästi henkilötietoja ja yksityisyyttä; 53 Ildikó Gáll-Pelcz, Carlos Coelho, Birgit Collin-Langen, Ivan Štefanec, Antonio López- Istúriz White, Eva Maydell 7 kohta 7. toteaa, että asetuksella (EU) N:o 1025/2012 on parannettu eurooppalaisen standardointijärjestelmänä osallistavuutta, mutta pitää valitettavana, että pkyrityksillä, kuluttajilla, työntekijöillä ja ympäristöjärjestöillä on edelleen monia käytännön esteitä aktiivisessa standardointiprosessiin osallistumisessa; kehottaa komissiota paneutumaan osallistumisen lisäämistä koskeviin haasteisiin; 7. toteaa, että asetuksella (EU) N:o 1025/2012 on parannettu eurooppalaisen standardointijärjestelmän osallistavuutta, mutta painottaa, että pkyritykset, jotka ovat merkittävä osa Euroopan markkinoita, eivät siitä huolimatta osallistu asianmukaisesti standardointijärjestelmään eivätkä sen takia voi hyödyntää kaikkia standardoinnista saatavia etuja; katsoo, että niiden edustusta ja osallistumista standardointijärjestelmässä on ehdottomasti parannettava; kehottaa komissiota osoittamaan eurooppalaisen standardointijärjestelmän tarkistamisen puitteissa toteutettavan vaikutustenarvioinnin avulla parhaan tavan päästä tähän tavoitteeseen, ja kehottaa komissiota paneutumaan osallistumisen lisäämistä koskeviin haasteisiin; 54 Vicky Ford 7 kohta PE v /81 AM\ docx

29 7. toteaa, että asetuksella (EU) N:o 1025/2012 on parannettu eurooppalaisen standardointijärjestelmänä osallistavuutta, mutta pitää valitettavana, että pkyrityksillä, kuluttajilla, työntekijöillä ja ympäristöjärjestöillä on edelleen monia käytännön esteitä aktiivisessa standardointiprosessiin osallistumisessa; kehottaa komissiota paneutumaan osallistumisen lisäämistä koskeviin haasteisiin; 7. toteaa, että asetuksella (EU) N:o 1025/2012 on parannettu eurooppalaisen standardointijärjestelmän osallistavuutta, jotta pk-yritykset, kuluttajat, työntekijät ja ympäristöjärjestöt voivat osallistua aktiivisesti standardointiprosessiin, ja kehottaa tämän jatkamiseen; 55 Marlene Mizzi, Maria Grapini, Liisa Jaakonsaari, Virginie Rozière 7 kohta 7. toteaa, että asetuksella (EU) N:o 1025/2012 on parannettu eurooppalaisen standardointijärjestelmänä osallistavuutta, mutta pitää valitettavana, että pkyrityksillä, kuluttajilla, työntekijöillä ja ympäristöjärjestöillä on edelleen monia käytännön esteitä aktiivisessa standardointiprosessiin osallistumisessa; kehottaa komissiota paneutumaan osallistumisen lisäämistä koskeviin haasteisiin; 7. toteaa, että asetuksella (EU) N:o 1025/2012 on parannettu eurooppalaisen standardointijärjestelmän osallistavuutta, mutta pitää valitettavana, että pk-yrityksillä, kuluttajilla, työntekijöillä ja ympäristöjärjestöillä on edelleen monia käytännön esteitä aktiivisessa standardointiprosessiin osallistumisessa; kehottaa komissiota, Euroopan standardointijärjestöjä ja kansallisia standardointielimiä paneutumaan osallistumisen lisäämistä koskeviin haasteisiin; 56 Henna Virkkunen, Eva Maydell 7 a kohta (uusi) AM\ docx 29/81 PE v01-00

30 7 a. kehottaa komissiota järkeistämään standardointia käsittelevien alustojen määrää ja osallistamaan standardointijärjestöt uusiin aloitteisiin sidosryhmille koituvien ponnistusten päällekkäisyyksien välttämiseksi; 57 Kaja Kallas, Dita Charanzová, Jasenko Selimovic, Morten Løkkegaard 7 a kohta (uusi) 7 a. kehottaa komissiota puuttumaan pk-yritysten ja suurten yritysten välisten tietojen epäsymmetrisyyteen liittyviin seikkoihin, joista aiheutuu haittoja pkyritysten mahdollisuuksille tehdä lisenssisopimuksia tasapuolisin ehdoin; 58 Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta 8 kohta 8. arvostaa sitä, että standardien saantinopeus on parantunut, ja muistuttaa, että on löydettävä sopiva tasapaino oikeaaikaisen kehittämisen tarpeen ja standardeja koskevan korkealaatuisuusvaatimuksen välillä; 8. arvostaa sitä, että standardien saantinopeus on parantunut; vaikkakin parantamisen varaa on edelleen, muistuttaa, että on löydettävä sopiva tasapaino oikea-aikaisen kehittämisen tarpeen ja standardeja koskevan korkealaatuisuusvaatimuksen välillä niin, että taataan tuotantoprosessien luotettava PE v /81 AM\ docx

31 toiminta ja kestävä taloudellinen suunnittelu; 59 Marlene Mizzi, Maria Grapini, Liisa Jaakonsaari, Virginie Rozière, Sergio Gaetano Cofferati, Nicola Danti, Pina Picierno, Julia Reda, Sergio Gutiérrez Prieto 8 a kohta (uusi) 8 a. katsoo, että standardointiyhteisöjen parissa tällä hetkellä olemassa olevien parhaiden käytäntöjen lisäksi standardointijärjestelmän avoimuutta ja vastuullisuutta voidaan edistää edelleen lisäämällä yleistä tietoisuutta ehdotetuista standardeista, osallistamalla kaikki keskeiset sidosryhmät asianmukaisesti ja ajoissa sekä parantamalla standardointipyyntöjen laatua; 60 Eva Maydell, Henna Virkkunen 8 a kohta (uusi) 8 a. ymmärtää standardien hyvin ajoitetun toimituksen merkityksen sekä Euroopan unionin virallisessa lehdessä annettujen viitteiden merkityksen yhdenmukaistettujen standardien tapauksessa; AM\ docx 31/81 PE v01-00

32 61 Marlene Mizzi, Maria Grapini, Liisa Jaakonsaari, Virginie Rozière, Nicola Danti, Sergio Gutiérrez Prieto 8 b kohta (uusi) 8 b. toteaa, että teknologioiden viimeaikainen lähentyminen sekä yhteiskunnan, yritysten ja julkisten palvelujen digitalisaatio hämärtävät yleisen standardoinnin ja tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin perinteistä eroa; 62 Ildikó Gáll-Pelcz, Carlos Coelho, Birgit Collin-Langen, Ivan Štefanec, Antonio López- Istúriz White 9 a kohta (uusi) 9 a. katsoo, että eurooppalaisen tietoja viestintätekniikan standardoinnin pitäisi olla osa Euroopan digitaalistrategiaa, jotta voidaan saavuttaa mittakaavaetuja ja budjettisäästöjä ja parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä sekä parantaa esineiden ja palvelujen monialaista ja rajat ylittävää yhteentoimivuutta määrittämällä entistä nopeammin sekä avoimesti ja kilpailukykyisesti vapaaehtoiset, markkinavetoiset ja maailmanlaajuiset standardit, joita pk-yritysten on helppo noudattaa; PE v /81 AM\ docx

33 63 Kaja Kallas, Dita Charanzová 10 kohta 10. kannattaa avoimia standardointiprosesseja innovoinnin, yhteenliitettävyyden ja teknologioiden hyödyntämisen moottorina mutta muistuttaa, että on myös tärkeää varmistaa asianmukaiset investoinnit sekä huipputeknologioita koskeva asiantuntemus ja kehittäminen; 10. kannattaa avoimia standardointiprosesseja innovoinnin, yhteenliitettävyyden ja teknologioiden hyödyntämisen moottorina, mutta katsoo, että standardointiprosessin avoimuus ei riitä siihen, että standardin voitaisiin katsoa olevan avoin; painottaa, että standardi on katsottava avoimeksi sekä prosessin avoimuuden että standardin lopputuloksen perusteella, eli standardin käytön kannalta olennaiset oikeudet ja muiden samaan standardiin perustuvien käyttötarkoitusten kanssa tapahtuvaan yhteistoimintaan tarvittavat oikeudet lisensoidaan ilman tekijänpalkkiota, mikä sopii yhteen sekä avoimen lähdekoodin ratkaisujen että omistusoikeudella suojattujen lisenssiratkaisujen kanssa; kehottaa komissiota panemaan tämän määritelmän täytäntöön komission EU:n standardointipolitiikassa; 64 Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta 10 kohta 10. kannattaa avoimia standardointiprosesseja innovoinnin, yhteenliitettävyyden ja teknologioiden hyödyntämisen moottorina mutta 10. kannattaa avoimia standardointiprosesseja innovoinnin, yhteenliitettävyyden ja teknologioiden hyödyntämisen moottorina; AM\ docx 33/81 PE v01-00

34 muistuttaa, että on myös tärkeää varmistaa asianmukaiset investoinnit sekä huipputeknologioita koskeva asiantuntemus ja kehittäminen; 65 Ildikó Gáll-Pelcz, Carlos Coelho, Birgit Collin-Langen, Ivan Štefanec, Antonio López- Istúriz White, Eva Maydell 10 kohta 10. kannattaa avoimia standardointiprosesseja innovoinnin, yhteenliitettävyyden ja teknologioiden hyödyntämisen moottorina mutta muistuttaa, että on myös tärkeää varmistaa asianmukaiset investoinnit sekä huipputeknologioita koskeva asiantuntemus ja kehittäminen; 10. korostaa, että avoimet, vapaaehtoiset, osallistavat ja yhteisymmärrykseen pyrkivät standardointiprosessit ovat olleet tehokkaita innovoinnin, yhteenliitettävyyden ja teknologioiden hyödyntämisen moottorina, ja muistuttaa, että on myös tärkeää varmistaa asianmukaiset investoinnit sekä huipputeknologioita koskeva asiantuntemus ja kehittäminen; 66 Maria Grapini 10 kohta 10. kannattaa avoimia standardointiprosesseja innovoinnin, yhteenliitettävyyden ja teknologioiden hyödyntämisen moottorina mutta muistuttaa, että on myös tärkeää varmistaa asianmukaiset investoinnit sekä huipputeknologioita koskeva 10. kannattaa avoimia standardointiprosesseja innovoinnin, yhteenliitettävyyden ja teknologioiden hyödyntämisen moottorina mutta muistuttaa, että on myös tärkeää varmistaa asianmukaiset investoinnit sekä huipputeknologioita koskeva PE v /81 AM\ docx

35 asiantuntemus ja kehittäminen; asiantuntemus ja kehittäminen ja tukea pkyrityksiä; Or. ro 67 Vicky Ford 10 kohta 10. kannattaa avoimia standardointiprosesseja innovoinnin, yhteenliitettävyyden ja teknologioiden hyödyntämisen moottorina mutta muistuttaa, että on myös tärkeää varmistaa asianmukaiset investoinnit sekä huipputeknologioita koskeva asiantuntemus ja kehittäminen; 10. kannattaa avoimia standardointiprosesseja innovoinnin, yhteenliitettävyyden ja teknologioiden hyödyntämisen moottorina ja muistuttaa, että on myös tärkeää varmistaa asianmukaiset investoinnit sekä huipputeknologioita koskeva asiantuntemus ja kehittäminen; 68 Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta 11 kohta 11. kehottaa komissiota ja Euroopan standardointijärjestöjä laatimaan laadukkaiden ja yhteentoimivien standardien kokonaisuuden kehitettäessä digitaalisia teknologioita, joilla voidaan edistää tieto-ja viestintätekniikan arvoketjujen sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä ja vahvistaa sitoutuminen yleisen edun mukaiseen yksityisyyden ja tietosuojan varmistamiseen; 11. kehottaa komissiota ja Euroopan standardointijärjestöjä edistämään laadukkaita, yhteentoimivia ja avoimia standardeja ja ottamaan huomioon olemassa olevat toimintaympäristöt ja erilaiset liiketoimintamallit, joilla tuetaan sellaisten digitaalisten teknologioiden kehitystä, joilla voidaan edistää tieto- ja viestintätekniikan arvoketjujen sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä ja vahvistaa sitoutuminen yleisen edun mukaiseen yksityisyyden ja tietosuojan AM\ docx 35/81 PE v01-00

36 varmistamiseen; ottaa huomioon avointen standardien aseman ja kehottaa niiden entistä laajempaan käyttöönottoon; 69 Kaja Kallas, Dita Charanzová, Jasenko Selimovic, Morten Løkkegaard 11 kohta 11. kehottaa komissiota ja Euroopan standardointijärjestöjä laatimaan laadukkaiden ja yhteentoimivien standardien kokonaisuuden kehitettäessä digitaalisia teknologioita, joilla voidaan edistää tieto-ja viestintätekniikan arvoketjujen sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä ja vahvistaa sitoutuminen yleisen edun mukaiseen yksityisyyden ja tietosuojan varmistamiseen; 11. kehottaa Euroopan standardointijärjestöjä laatimaan laadukkaiden ja yhteentoimivien standardien kokonaisuuden, jotta voidaan puuttua sellaisten digitaalisten teknologioiden kehittämistä haittaavaan hajanaisuuteen, joilla voidaan edistää tieto- ja viestintätekniikan arvoketjujen sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä ja vahvistaa sitoutuminen yleisen edun mukaiseen yksityisyyden ja tietosuojan varmistamiseen; 70 Vicky Ford 11 kohta 11. kehottaa komissiota ja Euroopan standardointijärjestöjä laatimaan laadukkaiden ja yhteentoimivien standardien kokonaisuuden kehitettäessä digitaalisia teknologioita, joilla voidaan edistää tieto-ja viestintätekniikan arvoketjujen sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä ja vahvistaa 11. kehottaa komissiota pyytämään Euroopan standardointijärjestöjä laatimaan laadukkaiden ja yhteentoimivien standardien kokonaisuuden kehitettäessä digitaalisia teknologioita, joilla voidaan edistää tieto- ja viestintätekniikan arvoketjujen sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä ja vahvistaa PE v /81 AM\ docx

37 sitoutuminen yleisen edun mukaiseen yksityisyyden ja tietosuojan varmistamiseen; sitoutuminen yleisen edun mukaiseen yksityisyyden ja tietosuojan varmistamiseen; 71 Ildikó Gáll-Pelcz, Carlos Coelho, Antonio López-Istúriz White 11 a kohta (uusi) 11 a. painottaa, että tieto- ja viestintätekniikan alan standardointipolitiikka on ehdottomasti sopeutettava markkinoiden ja toimintatapojen muutoksiin, jotka johtavat tärkeisiin yhteentoimivuutta edellyttäviin EU:n tason toiminnan tavoitteisiin, joita ovat esimerkiksi esteettömyys, turvallisuus, sähköinen liiketoiminta, sähköinen viranomaisasiointi, sähköiset terveyspalvelut ja liikenne, ja edistävät standardien luomista; 72 Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta 11 a kohta (uusi) 11 a. tunnustaa avoimien ja vapaasti saatavilla olevien viitetoteutusten aiemman ja nykyisen merkityksen tieto- ja viestintätekniikan alalle, missä ne voivat olla luonteeltaan standardeja asettavia 2 a ; AM\ docx 37/81 PE v01-00

38 2 a Vuonna 1993 CERN asetti WWW:n kolme pääosaa (perusasiakas, palvelin ja jaettu koodikirjasto) julkisesti saataville, minkä ansiosta voitiin luoda World Wide Web (WWW) -ohjelmisto, nykyaikaisen verkon edeltäjä; Gillies, James and Cailliau, Robert. How the Web was born. (2000). 73 Vicky Ford 12 kohta 12. kannattaa komission ehdotusta luotetusta esineiden internetin merkintä- ja sertifiointijärjestelmästä ja suosittelee, että merkinnässä annetaan kyberturvallisuusluokitus ja ilmoitetaan esineiden internetin laitteen toimintaan ja käyttöön liittyvistä riskeistä käyttäen perustana verkko- ja tietoturvadirektiivissä esitettyjä vaatimuksia; 12. ottaa huomioon komission tiedonannon luotetusta esineiden internetin merkintä- ja sertifiointijärjestelmästä ja varoittaa, että merkintöihin perustuvat sertifiointijärjestelmät saattavat olla kalliita ja että tietoverkkoturvallisuusarvioinnit eivät välttämättä ole tehokkaita tai toimivia tulevaisuudessa tai ilmoita esineiden internetin laitteen toimintaan ja käyttöön liittyvistä riskeistä; suosittelee, että esineiden internetin laitteet kattavia kansainvälisiä standardeja sovelletaan käyttäen perustana verkko- ja tietoturvadirektiivissä esitettyjä vaatimuksia; 74 Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta PE v /81 AM\ docx

39 12 kohta 12. kannattaa komission ehdotusta luotetusta esineiden internetin merkintä- ja sertifiointijärjestelmästä ja suosittelee, että merkinnässä annetaan kyberturvallisuusluokitus ja ilmoitetaan esineiden internetin laitteen toimintaan ja käyttöön liittyvistä riskeistä käyttäen perustana verkko- ja tietoturvadirektiivissä esitettyjä vaatimuksia; 12. kannattaa komission ehdotusta luotetusta esineiden internetin merkintä- ja sertifiointijärjestelmästä ja suosittelee, että merkinnässä annetaan mitattavissa ja verrattavissa olevat luokitukset ominaisuuksista sekä valmistajan tai tarjoajan sitoumuksista, jotta nimenomaan muun muassa luotettavuutta, pitkäikäisyyttä ja esineiden internetin laitteen tai palvelun toimintaan ja käyttöön liittyviä mahdollisia riskejä voidaan vertailla; 75 Kaja Kallas, Dita Charanzová, Morten Løkkegaard 12 kohta 12. kannattaa komission ehdotusta luotetusta esineiden internetin merkintä- ja sertifiointijärjestelmästä ja suosittelee, että merkinnässä annetaan kyberturvallisuusluokitus ja ilmoitetaan esineiden internetin laitteen toimintaan ja käyttöön liittyvistä riskeistä käyttäen perustana verkko- ja tietoturvadirektiivissä esitettyjä vaatimuksia; 12. kannattaa komission aikomusta tutustua aloitteisiin esimerkiksi esineiden internetin merkintä- ja sertifiointijärjestelmästä, jotta voidaan edistää luottamusta yksityisyyden suojaan ja esineiden internetin laitteen kattavaan turvallisuuteen, jota olisi kehitettävä keskeisissä näkökohdissa käyttäen perustana verkko- ja tietoturvadirektiivissä esitettyjä vaatimuksia; 76 Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta AM\ docx 39/81 PE v01-00

40 12 a kohta (uusi) 12 a. kannattaa tätä varten sellaisten erityisten ja mitattavissa olevien vähimmäisvaatimusten määrittelyä, joissa otetaan huomioon esineiden internetin laitteiden tai palveluiden pitkäaikainen kestävyys ja luotettavuus sekä alan standardien mukainen tietoturva ja kestävyysstandardit; tällaisen luettelon olisi katettava esimerkiksi päivitysten saataville tarjoamista koskeva sitoumus vähimmäisajaksi hankinnan jälkeen ja valmistajan tai tarjoajan sitoumus siitä, että se tarjoaa tiettynä määräaikana päivityksen haavoittuvuuden havaitsemisen ja ilmoittamisen jälkeen; tätä varten komission olisi arvioitava alan itsesääntelyn mahdollisuus ottaen huomioon nopeuden, jolla standardeja ja teknologioita kehitetään tieto- ja viestintätekniikan alalla, ja erilaiset kehitys- ja liiketoimintamallit, mukaan lukien avoimen lähdekoodin, aloittelevat yritykset ja pk-yritykset; 77 Marlene Mizzi, Maria Grapini, Liisa Jaakonsaari, Sergio Gaetano Cofferati, Nicola Danti, Pina Picierno, Julia Reda, Sergio Gutiérrez Prieto 12 a kohta (uusi) 12 a. toteaa, että internetin, verkkopankkipalveluiden, sosiaalisten verkostojen ja sähköisten terveyspalveluiden aloitteiden käytön kasvaessa turvallisuutta ja yksityisyyttä koskevat huolenaiheet lisääntyvät ja että tieto- ja viestintätekniikan standardeissa PE v /81 AM\ docx