Höga Kusten retkikunta, Katanpäästä Härnösandiin
|
|
- Jarkko Virtanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Höga Kusten retkikunta, Katanpäästä Härnösandiin (versio ) Seitsemän Colin Archer venekuntaa oli kokoontunut Katanpään linnakesaarelle heinäkuun alussa Colin Archer purjeveneitä on Suomessa valmistettu yli 40 kappaletta ja veneen runko perustuu 1800 luvun loppupuolella Norjassa suunniteltuun merikelpoiseen luotsiveneen malliin. Yhteensä viisi Colin Archer 30 venekuntaa seitsemästä paikalle kokoontuneesta lähti liikkeelle sunnuntaina aamulla viistosti Pohjanlahden yli luoteeseen Katanpään linnakesaarelta kohti Höga Kusten rannikkoa ja Härnösandin kaupunkia Ruotsissa. Ruotsin rannikon edustalla maalikohteeksi valittiin rannikon edustalta matala luoto Vänta Litets Grund. Matkaan kului yli 30 tuntia ja lokimittariin kertyi yli 160 merimailia. Tuulta oli 5-11 m/s sivumyötäisenä ja aallokon korkeus oli 1-2 metriä. Ruotsin rannikon lähellä aallon korkeus nousi tosin paikoitellen yli 2 metrin. Venekunnat s/y Delfi, s/y Irmeli III, s/y Prick, s/y Shark ja s/y Tiina II Spirito del Mare saapuivat Härnösandiin maanantaina iltapäivällä. Härnösandin vierasvenesatama on keskellä kaupunkia ja kävelymatkan päästä löytyy kaikki palvelut, kaupungin keskusta, kauppoja, hotelli, venetarvikeliike ja erilaisia ruokapaikkoja. Kuva 1. Katanpään linnakesaaren laiturissa kaikki seitsemän Colin Archer purjevenettä vierekkäin. Tässä ensimmäisessä osassa kerrotaan lähtöpisteenä olevasta Katanpään linnakesaaresta ja Höga Kusten alueen erityispiirteistä. Edelleen lopuksi on lyhyt kuvaus Pohjanlahden ylityksestä muutaman valokuvan kera.
2 Kuva 2. Kartta Katanpään linnakesaaresta. Vierasvenesatama sijaitsee Pohjanpuolustanperän lahden pohjukassa länsipäässä lahtea. Kunnostettu vartiotorni sijaitsee saaren länsiosassa ja näkyy karttakuvassa vasemmalla. Kuva 3. Kivilouhoksesta Katanpäässä.
3 Kuva 4. Kivilouhoksen reuna maastossa. Itämeren suurimman linnoitusketjun pohjoisin tukikohta oli Katanpää Venäjä alkoi 1900-luvun alussa kantaa huolta pääkaupunkinsa Pietarin koskemattomuudesta. Suomenlahden turvallisuutta valvomaan rakennettiin Pietari Suuren merilinnoitusketju, joka laajimmillaan ulottui Hiidenmaalle, Saarenmaalle, Saaristomerelle ja Ahvenanmaan luoteisnurkkaan asti. Katanpäätä käytettiin sotasatamana jo 1800-luvulla. Sittemmin saareen rakennettu Katanpään linnake on pohjoisin osa tsaari Nikolai II:n 1910-luvulla rakennuttamaa Itämeren suurinta linnoitusketjua. Vuosien aikana rakennetusta Katanpäästä tuli tämän Itämeren suurimman linnoitusketjun pohjoisin tukikohta. Sieltä käsin pystyttiin valvomaan kaikkia kolmea Saaristomeren läpi kulkevaa rannikkoväylää ja niin ollen estämään vihollisen pääsy Turun saaristoon pohjoisesta. Venäläiset eivät kovin pitkään hallinnoineet Katanpäätä, vaan poistuivat linnakkeelta alkuvuodesta Suomen sisällissodan aikana punaiset miehittivät linnaketta pari kuukautta. Vuonna 1925 Katanpäästä tuli muutaman upseerin ja varusmiehen asuttama vartiolinnake Suomen meripuolustukselle. Rauhallista aikaa saaren linnakkeissa vietettiin 1920-luvulta alkaen. Toisen maailmansodan aikana Katanpää toimi Pohjanlahdelle kulkevien rahtialusten tarkastusasemana. Sodan jälkeen, kun Ahvenanmaa demilitarisoitiin ja ketjun muut linnoitukset purettiin, ainoastaan Katanpää jäi alkuperäisessä asussaan jäljelle ja muistoksi Pietari Suuren valtakauden mahtipontisesta linnoitusjärjestelmästä. Syrjäinen sijainti oli yksi syy Katanpään alkuperäisen asun säilymiselle. Pieniä kahakoita lukuun ottamatta Katanpää ei koskaan osallistunut kunnolla varsinaisiin
4 sotatoimiin, eikä sen ainutlaatuinen rakennuskanta tuhoutunut sodan melskeissä. Syrjäisen sijainnin vuoksi nykyaikaistamispaineita ei alueella myöskään ole ollut. Alkuperäisistä rakennuksista on huolehdittu ja niitä on kunnostettu aikojen kuluessa osin talkootyöllä. Katanpään linnakkeessa on eri aikakausina vierailtu enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti. Kuva 5. Isokoskelo ja poikue Katanpään satamassa. Kuva 6. Tylli hautomassa munia sataman kivimurskeen keskellä.
5 Kuva 7. Pumppuhuone valmistui 1916 ja se toimi vesitornina, jossa oli porakaivosta peräisin varastoituna litraa puhdasta vettä. Vesi johdettiin isoja kouruja pitkin käyttökohteisiin. Alakerrassa on ns. tulityöhuone, jonka seinät on pinnoitettu käytöstä poistetuilla metallisilla autojen rekisterikilvillä. Kuva 8. Pumppuhuone Katanpään linnakesaaressa.
6 Kuva 9. Pumppuhuoneen torni.
7 Kuva 10. Tulityötila oli päällystetty vanhoilla rekisterikilvillä. Venäläiset toivat 1900-luvun alussa Amurin ja Mantsurian alueelta värikkään taustan omaavia ja erikoisen näköisiä vankeja, jotka junttasivat saarelle lähes kahden kilometrin pituudelta huolellisesti tehtyä mukulakivitietä ns. tykkitien. Tykkitien leveys on 6 8 metriä ja satamasta tykkitien reunaa pitkin kulki aikoinaan myös kapearaiteinen rautatie linnoituslaitteille. Rakentajat olivat ns. hunghuuseja eli punapartoja. Nämä punaparrat olivat aikalaisten mielestä pahamaineisia, pelättyjä vinosilmäisiä maantierosvoja ja junanryöstäjiä kaukaa Aasiasta. Miesvankeja monet paikalliset luulivat naisvangeiksi pitkän selässä roikkuvan mustan paksun kankipalmikon takia. Miesvangeilla oli lisäksi erikoinen asustus nahkainen lähes polviin asti ulottuva liivi. Suomalaiset vangit luvulla puolestaan louhivat katujen päällysteiksi nupukiviä saaren pohjoisosan kivilouhoksessa ja kunnostivat kasarmin rakennuksia. Nupukiviä toimitettiin kaupunkeihin Suomessa ja myös useisiin Euroopan maihin. Viikkourakkana kerrotaan olleen 80 nupukiveä yhtä vankia kohden. Tämä toiminta kesti noin 10 vuotta. Voi tietysti laskea montako nupukiveä tuli tehtyä tämän 10 vuoden aikana. Erityisen kiinnostava vankityö Katanpään vankilasaarella oli kalastus, joka tuotti kalaa ruuaksi ja myytäväksi.
8 Kuva 11. Katanpään linnakesaaren tykkitiellä. Kuva 12. Iso patteri.
9 Kuva 13. Kivivallia Katanpään tykkiasemien takana.
10 Kuva 14. Yksi neljästä tykistä tykkipatterissa, joka valmistui Tykit ovat venäläisiä Canet tykkejä ja ne uudistettiin 1939 ja niiden kantama oli parhaimmillaan noin 20 km. Suojavarustukset on muurattu ns. säästöbetonista. Rauhanajan alokaskoulutus alkoi linnakkeella vuonna Toukokuussa 1955 tuli tuhosi merikasarmin, mikä vähensi ratkaisevasti majoitustiloja ja Katanpään koulutuskäyttöä. Katanpää muutettiin vartiolinnakkeeksi maaliskuussa Rannikkotykistö teki 1980-luvun puolessa välissä Katanpäässä toimiessaan mittavia vanhojen rakennusten kunnostustöitä. Nyt saari on kaikille vesillä liikkuville ja muille matkailijoille avoin vierailukohde, jossa voi ihailla saaren luontoa ja vuosikymmenten kuluessa muotoutunutta pientä kasarmialuetta. Linnoitukset ovat suojeltu muinaismuistolailla ja niillä on liikuttava varoen sekä kävijän oman turvallisuuden että linnoituslaitteiden säilymisen vuoksi. Kuva 15. Kauniita rakennusperinteitä on vielä jäljellä. Vaikka Katanpäällä ei enää ole suurta sotilaallista merkitystä, se on kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä hyvin säilynyt nähtävyys, jota veneilijät ja matkailijat osaavat arvostaa. Saaresta on tullut lomailijoiden suosima kohde, jossa käy yli vierailijaa vuodessa. Katanpään saareen tutustuu parhaiten seuraamalla ns. vanhaa vartiokierrosta kiertäen Katanpään rakennetun alueen: sataman, kasarmialueeen, tykkipatterit ja merivalvontatornin. Matkalla löytyy saaristoluonnon keskellä kulkevia hienoja metsäpolkuja, joissa on muutamia jyrkkiä nousuja. Sataman pohjoispuolella noin sadan metrin etäisyydellä sijaitsee vanha kivilouhimo. Tänään Katanpää entinen vankien ja varusmiesten saari on muodostunut lomailijoiden suosimaksi, historialtaan kiinnostavaksi kohteeksi ja luonnonsuojeltuna Naturaalueena merkittäväksi luontokohteeksi.
11 Kuva 16. Meriväen kasarmi. Höga Kusten Merenkurkun saaristo Suomen puolella on Ruotsin Höga Kustenin (Korkean Rannikon) maailman-perintökohteen laajennus. Yhdessä ne muodostavat harvinaisen geologisen kokonaisuuden, jossa maankohoaminen on nähtävissä ainutlaatuisella tavalla. Merenkurkun saaristo Suomen puolella ja Höga Kusten Ruotsin puolella on matalaa saaristoa idässä ja jyrkkiä jopa 290 metriä meren pinnasta kohoavia kalliorantoja lännessä. Vuonna 2000 UNESCO:n maailmanperintöluetteloon hyväksyttyä Höga Kustenia luonnehtivat jyrkät, korkeat kalliorannat, ja siellä on nähtävissä maankohoamisilmiön menneisyys. Merenkurkku on puolestaan pääosin matalaa moreenisaaristoa, jonka korkein kohta kohoaa ainoastaan vain 20 metriä merenpinnan yläpuolelle. Alueen pinta-ala on neliökilometriä. Vuonna 2006 UNESCO liitti myös Merenkurkun saariston ("matala rannikko") mukaan maailmanperintöluetteloon, joten yhdessä ne muodostavat maailmanperintökohteen Kvarken - High Coast (Merenkurkku - Höga kusten), jonka pinta-ala on ha. Alueiden välinen etäisyys on 150 km. Jyrkkärantainen Korkea Rannikko ja matalapiirteinen Merenkurkku ovat typografialtaan toistensa vastakohtia. Yhdessä ne antavat täydellisen kuvan viimeisen jääkauden aiheuttamasta maankohoamisilmiöstä ja ne ovat ainutlaatuinen esimerkki meneillään olevista geologisista ja biologisista prosesseista. Suomen puolella merenkurkussa maankohoaminen on edelleen hyvin voimakasta; saaristo muuttaa jatkuvasti muotoaan. Uusia saaria nousee, merenlahdet muuttuvat järviksi ja veneväylät mataloituvat. Nämä muutokset ovat havaittavissa yhden ihmispolven aikana, sillä maa-ala kasvaa vuosittain noin sadalla hehtaarilla.
12 Merenkurkun kallioperä ja kiviaines ovat hyvin vanhaa. Alueen kallioperä muodostui noin miljoonaa vuotta sitten. Saariston maankohoaminen on yksi nopeimpia maailmassa, noin 8 millimetriä vuodessa ja siis 0,80 metriä sadassa vuodessa. Ruotsin Höga Kustenissa maan nousu on ollut voimakasta ja korkeus suurimmillaan on nykyään 294 metriä meren pinnan yläpuolella. Viime jääkauden jälkeen maa on Höga Kusten alueella noussut jopa 800 metriä ja tämä on enemmän kuin missään muualla maailmassa. Näillä erityisominaisuuksillaan nämä kaksi aluetta täydentävät toisiaan erinomaisesti. Mannerjää, joka on muovannut maamme maiseman, oli nykyisen Pohjanlahden alueella enimmillään kolme kilometriä paksu. Jää painoi maankuorta alaspäin noin metriä. Kun jää alkoi ilmaston lämmettyä sulaa, alkoi myös maankuori palautua kohti alkuperäistä tasoaan. On arvioitu, että maankohoaminen jatkuu vielä noin metriä ylöspäin nykytilasta. Maankohoaminen johtaa noin 2000 vuoden päästä maayhteyteen Ruotsin kanssa Merenkurkun yli. Perämerestä tulee nykyistä makeavetisempi Peräjärvi, joka tulee joskus laskemaan nykyiseen Pohjanlahteen. Höga Kusten = Korkea Rannikko on Pohjanlahden rannikkoalue Länsi-Norrlannin läänissä Ruotsissa. Sen alueella ovat Kramforsin, Härnösandin ja Örnsköldsvikin kunnat. Jyrkkäpiirteisessä kallio- ja mäkimaastossa maankohoamisen aikana syntyneet eri-ikäiset geologiset rantamuodostumat ja rannalle syntyneet muinaisjäännökset ovat nähtävillä eri korkeuksilla muutaman kilometrin levyisellä rannikkovyöhykkeellä. Maailmanperintölistalla oleva Höga Kusten alue on 100 km pitkä etelästä pohjoiseen ja alueen keskellä sijaitsee Skuleskogenin kansallispuisto. Korkealta Rannikolta tulee myös Ruotsin erikoisin ruokaherkku, hapansilakka (sturströmmen), jota yhtä monet herkkusuut rakastavat sen ainutlaatuisesta mausta johtuen, kuin muut vihaavat sitä sen voimakkaasta ja omintakeisesta hajusta johtuen. Hapansilakkasesongin alku elokuun lopulla on tapahtuma, jota juhlitaan perinteisin menoin tällä alueella. Pohjanlahden ylitys Veneretkikunnan lähtö oli aamulla ja mukaan lähti 5 venekuntaa. Ensimmäinen kohde oli Isokarin majakkasaari, joka ohitettiin laivaväylää pitkin etelästä. Isokarin kuuluisa pyöreä majakkatorni ja saarella oleva satama rakennuksineen näkyivät hyvin väylälle. Pohjanlahtea ylittäessämme jouduimme jatkuvasti tarkkailemaan laivaliikennettä törmäyksien välttämiseksi. Keskellä Pohjanlahtea yön pimeydessä suoraan meitä kohti tuli etelästä pitkä ruotsalainen purjevene ilmeisesti kauko-ohjauksella, koska miehistöä ei näkynyt kannella. Kaksi venekuntaa omasta porukastamme joutui tekemään väistöliikkeen yhteentörmäyksen välttämiseksi. Kohtaamisen jälkeen veneestä ilmestyi kannelle ilmeisesti tutkalaitteen herättämä uneliaan näköinen mieshenkilö, joka pian painui takaisin hyttiin.
13 Kuva 17. Isokarin kuuluisa pyöreä majakkatorni.
14 Kuva 18. Purjeveneemme Tiina II Spirito del Mare hyvässä vauhdissa kohti avomerta ja Ruotsin rannikkoa. Katanpään linnakesaari näkyy taustalla.
15 Auringon lasku ja nousu seuraavana aamuna oli mieleenpainuva saarettomalla ulapalla. Noin 30 merimailin etäisyydellä Suomen rannikolta kännyköiden kuuluvuus ts. kaikki palkit näytössä hävisivät ja olimme sivistyksen ulkopuolella yksin 4 muun veneen kanssa keskellä Pohjanlahtea vain VHF- radiopuhelimien, navigointivälineiden ja näköhavaintojen varassa. Kahdelle venekunnalle tämä oli ensimmäinen pitkä avomeripurjehdus ja onneksi saimme ennen matkaa ja reissun aikana apua kolmelta meitä kokeneemmalta venekunnalta. Kannella oli turvauduttava turvavaljaisiin ja kannella turvaköyteen, jotka oli kiinnitetty veneen kiinnityspisteisiin. Suurin vaara on aallokossa joutua kylmään veteen ja vene voi karata pitkän matkan päähän. Vahtivuoroja vaihtamalla ja muutaman tunnin nukkuneena 3 hengen miehistömme pääsi lähelle Ruotsin itärannikkoa, jossa ns. itämeren aallokko nosti aallonkorkeutta ajoittain yli 2 metriä korkeaksi ja vesi iskeytyi välillä kannelle. Kohteemme Vänta Litets Grund löytyi helposti ja siitä suuntasimme turvalliseen suojasatamaan vielä useamman tunnin ajan keskelle Härnösandin kaupunkia. Kuva 19. Aurinko laskee keskellä Pohjanlahtea saarettomalla ulapalla.
16 Kuva 20. Aurinko ulapalla. Kuva 21. Härnösandin satamassa keskellä kaupunkia kaikki viisi Colin Archer venettä vierekkäin.
17 Kari Vierinen, Siuntio
FAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotÖrö yleiskatsaus
Örö yleiskatsaus 17.12.2018 Örön vierasvenesatama-alue Kolme vierasvenelaituria, 1910-luvulla valmistunut myymälä ja kahviorakennus, sekä käymälä- ja tiskausrakennus. Satamaalue on kivetty terassiksi.
LisätiedotHirviniemi HIRVINIEMI
Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan
LisätiedotSuunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.
Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotKUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI
KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen saari Rauman keskisessä saaristossa. Entinen linnakesaari sijaitsee
LisätiedotAHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS
Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN
LisätiedotItämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotUlkoilua Kuolimon äärellä!
Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja
LisätiedotSaaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1
Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö Destination Örö 1 Laidunsaari linnake luontomatkailukohde Autio Örön saari toimi Rosalan tilojen laidunalueena 1800 -luvulla Saaren rakentaminen alkoi osana
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 21.4.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotCARBO III. Hankeraportti Jouni Kannonlahti
CARBO III Hankeraportti 29.05.2019 Jouni Kannonlahti Hankkeen toteutus: Jouni Kannonlahti projektipäällikkö Levón-instituutti Vaasan Yliopisto jouni.kannonlahti@uva.fi puh. 0294498365 Piirroskuvat: Kuvittaja
LisätiedotSiuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010
1 Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Nokia Asset Management Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 5 Muinaisjäännös... 6
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LisätiedotEnglantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.
24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen
LisätiedotTanska. Legoland, Billund
Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:
LisätiedotHejdå! - Terveisiä Norjasta
Hejdå! - Terveisiä Norjasta. 17.06.2109 Tai oikeastaan tällä hetkellä istun jo autossa ruotsin puolella, matkalla kohti Tulkholmaa. Reissun viimeinen treeni tehtiin juuri Örebrossa joka oli 1,30h juoksu.
LisätiedotIL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
LisätiedotOpintoretkeilypäivä , ilta Kirjurina P-J. Kuitto
Opintoretkeilypäivä 23.9.2011, ilta Kirjurina P-J. Kuitto Stora Enson puunkorjuutyömaiden jälkeen retkiporukka suuntasi Falunista kohti Siljan järveä. Järvi on Falunista 45 km ja Tukholmasta noin 260 km
LisätiedotKemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017
Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna
LisätiedotNro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo
Syventävä esitelmä Yhteinen maailmanperintö Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea
LisätiedotNorrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä
Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotNavigointi/suunnistus
Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta
LisätiedotPELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa
PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotHIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006
HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme
LisätiedotIkimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.
Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin
LisätiedotEteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,
LisätiedotMUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS
MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS Niittysmäki-Konkanmäki tuulipuiston osayleiskaava FT Samuel Vaneeckhout 23.5.2012 Perustiedot Kunta: Leppävirran kunta Kylä: Sahkarlahti Tila: Sorsanpelto 13:2 Tiili 5:35 Lehtokallio
LisätiedotSunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat
Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus
LisätiedotYLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004
YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012 Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi, kiinteä
LisätiedotPELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa
PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa
LisätiedotKUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002
1 KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002 Timo Jussila Mikroliitti Oy Kustantaja: Pohjois-Savon Liitto
LisätiedotPitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)
Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot Aarno Kotilainen (GTK) Nuori Pohjanlahti Pohjanlahti ja koko Itämeren allas oli jopa 3 km paksun mannerjäätikön peitossa viimeisimmän
LisätiedotInkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan
Lisätiedot1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.
Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa
ERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa 22.-29.4.2018 Su 22.4.2018 Matka lähti Kuopiosta, Rissalan lentoasemalta. Morotettiin porukat ja hypättiin myöhässä olevaan koneeseen. Eväät syötiin suomalaisella
LisätiedotErkki Haapanen Tuulitaito
SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
LisätiedotLuontoreittien esteettömyyskartoitus
Luontoreittien esteettömyyskartoitus Evo, Hämeenlinna Evon alue on yksi Etelä-Suomen suurimmista metsäalueista. Evon retkeilyalueella kulkijan käytössä on yhteensä noin 8500 hehtaarin suuruinen alue, jossa
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotDrottningholmin linna
1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,
LisätiedotPUIJO. Kuopion kaupunki 2009
uijon näkötornista voi ihailla Kallaveden saariston kauniita maisemia. Noin kilometrin päässä näkötornista on Konttilan vanha torppa, jossa on uijon luonnosta kertova näyttely ja kahvila. uijon laen palveluista
LisätiedotSipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat
Lisätiedot1. Tammio / öljyväri ,-
1. Tammio / öljyväri 2017... 900,- 2. Tornator / öljyväri 2016-2017... 1200,- 3. Miinan purkajat / öljyväri 2017... Tilaustyö 4. Arica merellä / akvarelli 2017... ------ 5. Punaparrat / öljyväri 2017...
LisätiedotWintEVE Sähköauton talvitestit
2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm.
LisätiedotEsimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista
20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi
LisätiedotRANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita
KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Y21 RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita Pöyry oy, 29.5.2007 1 NIEMET JA KANNAKSET Todellista rantaviivaa on suoristettu, jolloin siitä on poistunut alle 50m kapeat
LisätiedotUudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä.
Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä. Puhtaan juomaveden tuotto merestä 25 litraa/tunti, ja järvestä sekä kaivosta 50 litraa/tunti. 72 x 28 x 29
LisätiedotKotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012
Kotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012 FT Kari Uotila Muuritutkimus ky Tiivistelmä Kotkan Hallan saaressa oletetu redutin alueelle tehtiin heinäkuussa 2012 vanhemman kartta-aineiston
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotVenäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa
Venäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Venäläisten Suomen-matkailun kehitys VENÄLÄISTEN MATKAT SUOMEEN 1992-2017 6,0 5,0 4,0 Helsinki (lentokenttä ja satama) rekkakuskit
LisätiedotS/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012
14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme
LisätiedotJoni Heikkilä WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT
Joni Heikkilä C WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT C, Centria tutkimus ja kehitys - forskning och utveckling, 13 Joni Heikkilä WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT Centria ammattikorkeakoulu 2013 1 JULKAISIJA: Centria
LisätiedotKymiSun. Tervetuloa retkillemme luontoon, kulttuuriin, historiaan ja ihmiseen.
tarjoaa unohtumattomia elämyksiä veneretkillä yrityksille, ryhmille ja yhteisöille. Kymijoen historiaretkillä, Verlan kirkkailla vesillä ja Unescon Maailmanperintökohteessa, sekä Repoveden erämaiden siimeksessä.
LisätiedotOpintomatka Kroatiaan syksyllä 2012
InTek Itä-Suomi Opintomatka Kroatiaan syksyllä 2012 Vuoden 2012 opintomatkamme suuntautui syyskuun viimeisellä viikolla Kroatiaan. Lensimme Splitiin, Dalmatian pääkaupunkiin Adrianmeren rannalle. Opastetulla
LisätiedotEuroopan valtioista ensimmäisiä. sopusoinnuksi. sykkivä sydänl Se on melkein yhtä. kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin
on Euroopan sydän, voimakas, sykkivä sydänl Se on melkein yhtä kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin Gibraltarin uhmailevista kallioista ja tarujen ympäröimästä Kreikasta. Se on, historialliselta näkökannalta
LisätiedotRaportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006
Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen
LisätiedotPorvoo - Emäsalo Suomi yhtiön tie Eslahdenpolku
Porvoo - Emäsalo Suomi yhtiön tie Eslahdenpolku Autotien varrella, yksityisellä vahvistetulla ranta-asemakaava-alueella myytävänä 15 kpl kovapohjaista merinäkymällä olevia määräalatontteja ympärivuotiseksi
LisätiedotRannikkomerenkulkuoppi
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 15.12.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotSidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta
Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,
LisätiedotSuomussalmen Kellojärven kaava-alueen kiinteistön 29:1 kortteleiden 10 ja 11 inventointi
Liite 1 raporttiin (raportit eriteltynä) Suomussalmen Kellojärven kaava-alueen kiinteistön 29:1 kortteleiden 10 ja 11 inventointi 1. Perustiedot Inventointialue: Suomussalmen Kellojärven kaava-alueen kiinteistön
LisätiedotSuomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
LisätiedotRuoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 13.12.2013 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotMatkailun kehitys 2016
Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä
LisätiedotVastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Alueinventointi. Päivämäärä LAIHIAN KUNTA HULMIN PUISTON ENTISEN KASARMIALUEEN ALUEINVENTOINTI
Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Alueinventointi Päivämäärä 1.10.2018 LAIHIAN KUNTA HULMIN PUISTON ENTISEN KASARMIALUEEN ALUEINVENTOINTI 1 1. JOHDANTO Hulmin alueen asemakaavan muutoksen ja
LisätiedotPurjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan
Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan Ammattitaitoinen miehistö Matka toteutetaan miehistön mukaan (rauhallinen tai vauhdikas) Luotettava ja katsastettu vene varusteineen Useita lähtöpaikkoja
LisätiedotThaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015
Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Rayong Marriott Resort Rayongin alue tuli vähän yllättäen osaksi tämän kertaista Thaimaan matkaamme. Olemme niin intohimoisia hiekkarantakävelijöitä eli varpaistelijoita,
LisätiedotMatkailun kehitys
Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.
LisätiedotYmpäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat
Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
LisätiedotHeippa. Jari Vanhakylä
1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotAlavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009
1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen
LisätiedotHernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011
1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee
LisätiedotYLI-II KARJALANKYLÄN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN INVENTOINTI
YLI-II KARJALANKYLÄN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN INVENTOINTI Taisto Karjalainen 2005 '' MUSEOVIRASTO 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Alueen luonne 2 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 3 5. Inventointialue
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 22.4.2016 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotMeidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?
Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa
LisätiedotSIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotHakemus Kattelussaaren-Jänkäsalon osayleiskaavan muuttamiseksi
KAAVAMUUTOSHAKEMUS 1 (6) X.X.2015 Taipalsaaren kunta Hakemus Kattelussaaren-Jänkäsalon osayleiskaavan muuttamiseksi Hakija Yhteyshenkilöt Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi, Kiinteistö- ja mittaustoimi
LisätiedotKylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola
Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi
LisätiedotARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa)
,, ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa) PL 913 00101 HELSINKI p. (09} 40 501 www.nba.fi 1. PERUSTIEDOT Kunta: Suomussalmi Nimi: Kortejärvi
LisätiedotTiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.
Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille 16.-20.10.2016 Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. osallistujat: Timo Väänänen, Porokylän Leipomo Oy Ari Kukkonen, Porokylän
LisätiedotAaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä
Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Tilannekatsaus 18.9.2012/Päivitetty 20.11.2012 Sopimus Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä -nimisen tutkimushankkeen
LisätiedotLEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila
1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...
LisätiedotARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa)
ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa) PL 913 00101 HELSINKI p. (09) 40 501 www.nba.fi 1. PERUSTIEDOT Kunta: Suomussalmi Mj-rekisteritunnus:
LisätiedotNokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.
1 Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 3 Vanhat
Lisätiedotvauhtiveneet Poker Run keräsi POKER RUN 2012
Poker Run keräsi vauhtiveneet Hankoon T e k s T i V e s a L e p p ä L k u V a T J u k k a p a k a r i n e n Yksi Suomen suurimmista moottorivenetapahtumista keräsi jälleen vauhtiveneet Hankoon elokuun
LisätiedotRautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot
2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta (ilmakuva)... 3 Yleiskartta 2... 4 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 28 ÄKÄSJOEN PATO... 5 KOLARI 83 RAUTUJÄRVI... 5 KOLARI 84 AHVENJÄRVI... 8 KOLARI
LisätiedotRUSKAMATKA NELJÄN KANSAN MAISEMIIN , 3 PÄIVÄÄ
www.matkarasti.fi RUSKAMATKA NELJÄN KANSAN MAISEMIIN 13.-15.9.2019, 3 PÄIVÄÄ Ruskamatkamme suuntaa Varangin vuonolle; Pykeijaan ja Kirkkoniemeen. Perehdymme oppaan johdolla alueen historiaan ja nykypäivään,
LisätiedotE 3.15: Maan pinnalla levossa olevassa avaruusaluksessa pallo vierii pois pöydän vaakasuoralta pinnalta ja osuu lattiaan D:n etäisyydellä pöydän
HARJOITUS 2 E 3.9: Fysiikan kirja luisuu pois pöydän vaakasuoralta pinnalta nopeudella 1,10 m/s. Kirja osuu lattiaan 0,350 sekunnin kuluttua. Jätä ilmanvastus huomiotta. Laske a) pöydän pinnan etäisyys
Lisätiedot