Päätös / Ympäristölupa / MTY Klemola - Eläinsuoja / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Transkriptio

1 Rakennus- ja ympäristölautakunta Päätös / Ympäristölupa / MTY Klemola - Eläinsuoja / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 1105/11/01/00/2011 RYL 201 Asiakirjat Asiakirjat ovat kuulutusajan nähtävillä Kokkolan kaupungin ympäristöpalveluyksikössä ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Vaasassa sekä rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouksessa asiaa käsiteltäessä. Päätöksen keskeiset osat on liitetty oheisaineistoon. OHEISAINEISTO 201 Valmistelija: Hannu Miettinen, ympäristösuunnittelija, p Asia Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut ympäristölupapäätöksen (Dnro LSSAVI/62/04.08/2011), joka koskee eläinsuojan toimintaa Kokkolassa Ullavan kylässä tilalla Raitala RN:o 4:256. Laitoksen sijainti on esitetty liitteessä A. LIITE A 201 Muutoksenhaku Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta mennessä. Rakennus- ja ympäristölautakunnalla on asiassa valitusoikeus. Asian aiempi käsittely RYL (22 ) ja RYL (151 ): RYL:n lausunnot ympäristölupahakemuksen johdosta. HAKEMUS Toiminnan kuvaus Eläinsuojien toiminnan laajennukseen ja muutokseen haetaan ympäristölupaa uutta pihattonavettaa sekä olemassa olevien pihattonavetan ja kasvattamorakennuksen muutosta varten. Lisäksi tilalla on erillinen tallirakennus hevosille. Eläinsuojissa on tilat 220 lypsylehmälle, 69 hieholle, 27 nuorelle hieholle, 74 vasikalle ja 18 alle kahden kuukauden ikäistä vasikkaa. Hevostallissa pidetään 14

2 hevosta ja 8 alle vuoden ikäistä varsaa. Eläinsuojat sijoittuvat ja tilan pääasiallinen toiminta tapahtuu Rahkosen kylätaajaman reunalla Rahkosenharjun tärkeällä pohjavesialueella. Matkaa lähimpään vedenottamoon on noin 500 metriä ja Ullavanjärven rantaan noin 1300 metriä. Tilan ja lantaloiden asemapiirrokset on esitetty liitteessä B. LIITE B 201 Molemman pihattonavetan ja kasvattamon eläimet ovat aina sisätiloissa. Hevosille on tarkoitus perustaa jaloittelutarha, joka sijaitsee kokonaan pohjavesialueella ja osittain varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Jaloittelutarhan reunalla on pintavesien keräilyoja, joka johtaa vedet kaivoon ja edelleen putkea pitkin sadevesien laskeutusaltaaseen pohjavesialueen rajan ulkopuolella. Lannan käsittely Eläinsuojien lanta käsitellään pääosin lietelantana, joka varastoidaan tuotantorakennusten yhteydessä sijaitseviin kahteen olemassa olevaan katettuun sekä yhteen uuteen katettuun lietesäiliöön. Lisäksi hakijalla on yksi etälietesäiliö. Yhteensä käytössä olevaa lietetilavuutta lietekuilut mukaan lukien on m 3 :n. Pieni osa lannasta käsitellään kuivalantana, jota varten on hevostallin yhteydessä yhteensä noin 160 m 3 :n kuivalantalatilavuutta sekä yksi etäkuivalantala, jossa on m 3 kuivalantatilavuutta. Vuosittain tilalla separoidaan m 3 lietelantaa, jonka kuivajae varastoidaan etäkuivalantalassa. Lanta käytetään lannoitteena pelloilla. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua t/v. Toiminnassa syntyvät jätevedet ja niiden käsittely Maitohuoneen ja eläinsuojan pesu- ja WC-vedet johdetaan lietesäiliöihin. Toiminnassa syntyvät jätteet Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle käsiteltäväksi ja muut jätteet toimitetaan lajiteltuina kunnan niille erikseen osoitettuihin paikkoihin. Toiminnan tarkkailu Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt ohjelmaa toiminnan tarkkailemiseksi. Rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto hakemuksen johdosta

3 Rakennus- ja ympäristölautakunta on (22 ) antanut seuraavan lausunnon lupahakemuksen johdosta: A. Luvan myöntämisen edellytykset 1. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa edellyttäen, että toiminnasta ei aiheudu YSL 8 :n mukaista pohjaveden pilaantumisvaaraa. Ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi on syytä asettaa tarpeellisia määräyksiä. B. Toimintaa koskevat ehdot 1. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tulee rajata lannan levittämistä koskevat määräykset lupapäätöksen ulkopuolelle. Lupapäätökseen tulee kuitenkin kirjata informatiivisena toiminnanharjoittajan velvollisuus noudattaa lannan levityksessä, mitä nitraattiasetuksessa (931/2000) asiasta on sanottu, sekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. 2. Lietelannan, virtsan, puristenesteen sekä pesuvesien levittäminen mahdollisesti pohjavesialueella olevalle peltolohkolle on kielletty, jätevesien käsittelyn tulee tapahtua noudattaen tiukennettuja puhdistusvaatimuksia 500 metriä lähempänä pohjavesialueen rajaa sekä kaikki jätevedet tulee johtaa kokonaan pohjavesialueen ulkopuolelle tai umpisäiliöön pohjaveden pilaantumisvaaran takia. Lisäksi ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden pesu liuotinpesuaineilla on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan ja öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Nämä tulee huomioida lupamääräyksissä. 3. Eläinsuojan WC- ja sosiaalijätevesien käsittely on järjestettävä siten, että se täyttää hajajätevesiasetuksen vaatimukset. Umpisäiliöön kertyvää lietettä ei saa levittää pellolle, vaan se on toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle (esim. Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle). 4. Maanpäällisten yli 1 m3:n polttonestesäiliöiden tulisi olla kaksivaippaisia tai ne olisi vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävän suuriin ja tiiviisiin suoja-altaisiin. Polttonesteen jakelu yli 1 m3:n säiliöistä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden

4 valumien talteen korjaamiseksi. Yli 1 m3:n säiliöt suositellaan varustettavan ylitäytön ja lapon estolaittein sekä pohjavesialueella lisäksi vuotojen tarkkailu- ja hälytinjärjestelmällä. Vaatimukset on syytä kirjata lupamääräyksiksi. 5. Kappaletavarana säilytettävät kemikaalit ja nestemäiset jätteet tulee varastoida siten, että niiden leviäminen ympäristöön on asianmukaisin suojarakentein estetty myös mahdollisen vuodon sattuessa. 6. Koska toiminta sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle, toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa tarkkailemaan pohjaveden laatua erillisellä tarkkailuohjelmalla. 7. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnastaan. - Tuotanto: Lypsylehmien määrä - Jätteet: jätelajit, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja ajankohdat - Lannankäsittely: lannanpoistoajankohdat, lantamäärät, lannan vastaanottopaikka ja lannanluovutus sopimukset. - Eläinsuojassa tehdyt korjaus- ja ympäristönsuojelutoimet - Poikkeukselliset tapahtumat toiminnassa Poikkeuksellisista tapahtumista on ilmoitettava myös Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakemuksen muutokset Ympäristölupahakemusta on muutettu siten, että eläinsuojan laajennusosa sijoitetaan vuonna 2003 rakennetun makuuparispihaton pohjoispuolelle. Pohjavesialueelle ei rakenneta uutta lietesäiliötä, vaan se sijoitetaan kauemmas Pokenharjun alueelle. Hakija esittää kotieläinsuojan laajennusosan alle asennettavaksi tiivistyskalvoa, jonka päältä mahdolliset suotovedet johdetaan umpinaiseen tarkkailukaivoon. Pihaton laajennuksen jälkeen nautaeläimiä ei laidunneta pohjavesialueella. Hevosten jaloittelutarhat siirretään Kaarantien koillispuolelle. Tarhojen pohjat varustetaan 0,5 HDPE-kalvolla (limitys 600 mm) ja suotovedet johdetaan kaivon kautta sadevesiviemärillä pohjavesialueen ulkopuolelle laskeutusaltaaseen. Hakemuksen mukaan jaloittelutarha toteutetaan viimeistään vuonna Hevosten laiduntaminen toteutetaan jatkossa siten, ettei pohjavesialueella olevien laidunlohkojen eläinpaine kasva liian suureksi. Kiinteistöllä olevien lietesäiliöiden sekä suoto- ja puristenestesäiliöiden tiiveys tutkitaan, mikäli suotovesitarkkailun tulosten perusteella epäillään vuotoja.

5 Rakennus- ja ympäristölautakunta on (151 ) antanut seuraavan lausunnon lupahakemuksen muutosten johdosta: A. Luvan myöntämisen edellytykset 1. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa edellyttäen, että toiminnasta ei aiheudu YSL 8 :n mukaista pohjaveden pilaantumisvaaraa. Ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi on syytä asettaa aiemmassa lausunnossa lautakunnan esittämiä tarpeellisia määräyksiä. B. Toimintaa koskevat lisäehdot 1. Pohjavesiputkien tarkkailun lisäksi tulee tarkkailla säännöllisesti vesinäytteenotoilla suotovesialtaasta Ullavanjärveen lähtevää veden laatua. Tarvittaessa suotovesialtaan purkuvesi tulee käsitellä ennen laskuojaan johtamista. Muut lausunnot ja muistutukset ja mielipiteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyysi asiassa lausuntoa Kokkolan kaupunginhallitukselta ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Kaupunginhallitus ei antanut lausuntoa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että täydennetyssä ympäristölupahakemuksessa hakija esittää hevosten jaloittelutarhojen siirtämistä nykyisen tallin yhteydestä Kaarantien koillispuolelle pohjaveden muodostumisalueen ulkopuoliselle ns. välivyöhykkeelle. Jaloittelutarhojen pintavedet on tarkoitus kerätä kokoon tarhojen alapuolelle sijoitettavankeräilyojan avulla, josta vedet johdetaan edelleen kaivon kautta umpiputkella pohjavesialueen ulkopuolelle. Uusien jaloittelutarhojen pohjalle ei kustannussyistä esitetä erillistä tiivistyskalvoa tai vastaavaa tiivistysrakennetta. Täydennetyssä hakemuksessa on esitetty suunnitelma lietesäiliöiden tiiveyden selvittämiseksi säiliöiden alapuolelle asennettavien salaojien avulla. Suotovesien tarkkailulla voidaan seurata lietesäiliöiden tiiveyttä kerran vuodessa otettavilla näytteillä. Polttoainesäiliöille rakennetaan uusi 16 m2:n seinillä varustettu suojakatos. Rakennukseen sijoitetaan yhteensä 9000 litraa ( säiliöt) polttoaineita. Säiliöille on suoja-altaat. Tankkausta varten tehdään 3*4 m2:n betonilaatta työkoneiden tankkausta varten. Asumajätevedet suunnitellaan viemäröitävän pohjavesialueen ulkopuolelle sijoitettavaan jätevedenpuhdistamoon vuoden 2012 aikana. Hakija suunnittelee myös talouskeskuksen piha-alueiden asfaltointia. Pintavedet ja räystäsvedet johdetaan

6 sadevesiviemäröinnin kautta pohjavesialueen ulkopuolelle. Maaperäselvitys Keski-Pohjanmaan Pohjatutkimus Oy on tehnyt tilalla maaperäselvityksen Maaperää on kairattu kuudesta pisteestä ja pohjaveden pinnan tasot on samalla mitattu. Maaperän laatu on tutkittu näytteistä seulomalla. Näytteet on otettu jokaisesta pisteestä 1,2 ja 3 metrin syvyydeltä. Maaperä tutkituissa pisteissä on karkeaa- ja keskihiekkaa (maanäytteiden tutkimustulokset, työ nro 890, ). Pohjaveden virtaussuunta on koilliseen kohti pohjavesialueen rajaa. Pohjaveden laatu Tilalla on tehty pohjaveden laadun tarkkailua kolmesta havaintoputkesta vuodesta Erityisesti havaintoputkien PVP1 ja PVP2 näytteissä ammoniumtyppi- ja nitraatti-nitriitityppi -pitoisuudet ylittävät talousveden enimmäispitoisuudet. Pohjavesialue ja pohjavesiselvitys Tila ja sen rakennukset sijaitsevat Rahkosenharjun vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Rahkosenharju kuuluu osana luode-kaakko suuntaiseen harjujaksoon, joka kulkee Halsualta Ullavalle ja edelleen Kälviän suuntaan. Harjun ydinosa on vettä hyvin johtavaa kivistä soraa ja hiekkaa, paikoin esiintyy hienoja välikerroksia. Rahkosenharjun pohjavesialueella on useita vedenottamoita. Tilasta lähimpänä on Rahkosen vesiyhtymän lähin kaivo noin 400 metrin päässä itään. Pohjaveden virtaus on tilata kaakkoon kohti pohjavesialueen rajaa sekä mahdollisesti itään kohti Rahkosen vesiyhtymän kaivoja. Rahkosenharjulla on tehty pohjavesiselvitys vuosina Alueella on tehty kairauksia harjumuodostuman rakenteen ja kerrosjärjestyksen selvittämiseksi. Pohjavesiselvityksen tavoitteena oli tutkia alueelle uusia vedenottamon paikkoja. Pohjavesiputkia on asennettu ominaisantoisuuspumppauksia ja vesinäytteiden ottoa varten. Pisteessä 110 on tehty 57 vuorokautta kestänyt koepumppaus, jonka perusteella pisteestä arvioidaan saatavan pohjavettä noin 350 m3/d. Tilan hevostalli sijaitsee noin 450 metrin päässä tutkitusta vedenottamopaikasta kaakkoon. Ohjeistus ja lainsäädäntö Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 mukaan pohjavesialueille ei tulisi sijoittaa uusia eläinsuojia tai lantaloita. Myöskään merkittäviä eläinsuojien tai lantaloiden laajennuksia ei suositella tehtäväksi pohjavesialueille. Ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskiellon (8 ) mukaan

7 ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 mukaan pohjavesien suojelussa painotetaan ennalta ehkäiseviä toimia riskien vähentämiseksi. Ympäristölainsäädännön keinojen ohella maankäytön suunnittelulla on tärkeä merkitys. Pohjavesille riskejä aiheuttavat toiminnot tulee sijoittaa luokiteltujen pohjavesialueiden ulkopuolelle. Ellei tämä ole mahdollista, pilaantumisvaara tulee poistaa mm. rakenteellisin suojatoimenpitein. Vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden lähimpään häiriintyvään kohteeseen tulisi olla vähintään 100 metriä ja laajentamisen tulisi tapahtua siitä poispäin. Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan suositeltava vähimmäisetäisyys suunnitellun suuruiselle uudelle kotieläinsuojalle lähimpään häiriintyvään kohteeseen suotuisissa olosuhteissa tulisi olla vähintään 270 metriä. KANNANOTTO Pohjavesialueella olemassa olevan toiminnan laajentaminen on tullut kyseeseen, mikäli maaperä toiminta-alueella on ollut tiivis. Tilalla tehty maaperäselvitys osoittaa, että maaperä tilalla ei ole riittävän tiivis ja pohjaveden pinta on hyvin lähellä maanpintaa. Asiakirjojen ja karttatarkastelun mukaan lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 70 ja 150 metrin etäisyydellä suunnitellusta uudesta pihattorakennuksesta. Suunnitellun uuden pihaton etäisyyttä lähimpään asuinkiinteistöön ei voida pitää sopivana. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että hakijan tulee selvittää vaihtoehtoinen paikka uudelle eläinsuojan laajennukselle ja lietesäiliölle, jotta vähintään nykyinen etäisyys häiriintyviin kohteisiin säilyisi ja uudet toiminnot sijoittuisivat pohjavesialueen ulkopuolelle tai alueelle, jossa maaperä on tutkitusti tiivis. Olemassa olevien rakennusten sisällä on mahdollista tehdä tarvittavia uudelleenjärjestelyitä. Koska tila sijaitsee pohjavesialueella, tulee sitä koskevassa mahdollisessa ympäristölupapäätöksessä antaa riittävät määräykset pohjaveden suojelemiselle. Lähtökohta on, että pohjaveden pilaantumisvaara tulee poistaa mm. rakenteellisin suojatoimenpitein ja pohjavesialueella päästöjä maaperään ei saa tulla. Pohjavesialueella sijaitsevien rakennusten pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan, puristenesteen tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Jätevesiä ei saa päästää imeytymään pohjavesialueen maaperään. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan, lietelanta, virtsan ja jätevesien varastoinnin ja käsittelyn tulee tapahtua siten,

8 ettei niitä joudu ympäristöön. Hevostalli Nykyistä hevostallitoimintaa suunnitellaan muutettavaksi siten, että hevosten määrä vähenee viidellä. Esitetty uusi hevosten jaloittelupaikan maaperä ei ole riittävän tiivis, joten toimintaa ei tule suunniteltuun paikkaan siirtää suunnitelluilla rakenteilla. Tarkkailutulosten perusteella näyttää siltä, että erityisesti hevostallitoiminta nostaa typpipitoisuuksia pohjavedessä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että nykyinen hevosten jaloittelualue tulee perustaa tiivispohjaiseksi ja johtaa alustalle kertyvät vedet tiiviisti pois pohjavesialueelta. Vaihtoehtoisesti jaloittelualue tulee siirtää nykyiseltä paikalta tutkitusti tiiviin maaperän alueelle tai pohjavesialueen ulkopuolelle. Hakijan tulee esittää suunnitelma mahdollisen jaloittelualueen rakentamisesta ja suunnitelmasta tulee pyytää ELY- keskuksen lausunto. Laiduntaminen Tärkeillä pohjavesialueilla laiduntamista on syytä välttää (Mikkola et al. 2002; Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa; Suomen ympäristökeskus, julkaisu nro 564). Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunalueen käytävät, kokoontumis- ja ruokintapaikat, joissa maaperän pinta ja kasvillisuus rikkoontuvat, tulee varustaa tiiviillä alustoilla. Näiltä alueilta tulee lanta poistaa säännöllisesti. Ravinnevalumia ei saa päästää lähiympäristöön tiiviiltä alustoilta. Tarkkailu Pohjaveden laadun tarkkailupisteitä tulee lisätä tilalla, jotta on mahdollista saada selville kattavasti typpipitoisuudet alueella. Valvontakäynnillä ilmeni, että havaintoputki PVP3 ei toimi kunnolla. Uusia muovisia havaintoputkia tulee asentaa kolme kappaletta lausunnon liitekartassa esitettyihin paikkoihin, joista yksi korvaa havaintoputken PVP3. Pohjaveden muovinen havaintoputki tulee olla sisäläpimitaltaan vähintään 52 mm, jotta näytteenotto onnistuu. Havaintoputki tulee asentaa riittävän syvälle ja hiekkakerrokseen, jotta näytteenotto onnistuu myös kuivempana ajanjaksona. Pohjavesiputket tulee vaaita N60-tasoon. Havaintoputkista tulee tehdä putkikortti, josta ilmenee mm. putken tarkka sijainti, putkimateriaali, läpimitta, kokonaispituus, siiviläosan asennustaso,

9 siiviläosan pituus ja siivilän reikien koko. Pohjavesinäytteenottoon sertifioidun tai pohjavesinäytteenottoon hyvin perehtyneen näytteenottajan tulee ottaa pohjavesinäytteet havaintoputkista vuonna 2007 annetun ympäristölupapäätöksen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen näytteenottokerta on kesäkuussa Tehtävät veden laadun määritykset ovat vähintään: sameus, lämpötila, happi (mg/l ja kyll. %), ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium, lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit ja Escherichia coli. Määritysmenetelmien tulee olla akkreditoituja tai menetelmien luotettavuus tulee osoittaa muulla tavalla. Näytteenottotiheyttä ja analyysivalikoimaa voidaan muuttaa tarvittaessa perustellusta syystä. Lisäksi kertaluontoisesti tulee alueen pohjavedestä määrittää öljyhiilivedyt (määritysraja 50 µg/l) ensimmäisellä tutkimuskerralla. Näytteenoton yhteydessä tulee havainnoida myös pohjavedenpinnan taso. Veden laadun tarkkailutulos tulee toimittaa valvojalle ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen pohjavesiryhmälle vuosittain sähköisesti. Määritystulosten lisäksi tulee tarkkailuraportista ilmetä näytteenottopäivämäärä, näytteenottaja, näytteenottotapa, (putken tyhjentäminen, pumppaustapa yms.), määrityksen tehnyt laboratorio, käytetyt menetelmät sekä niiden mittausepävarmuudet ja akkreditointi. Lieteputkien suotovesien tarkkailut tulee toteuttaa voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Lisäksi hakemuksessa esitetyt lietesäiliöiden suotovesien tarkkailut tulee toteuttaa suunnitellusti. Lietesäiliöt Lietesäiliöiden ja lietekuilujen rakenteiden tulee olla tiiviit. Lietesäiliöiden rakenteiden tiiveys tulee tutkituttaa asiantuntijalla, jonka tutkimusraportti tulee toimittaa valvojalle ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen pohjavesiryhmälle tiedoksi. Mikäli lietesäiliötä tai tilan muita vastaavia rakennuksia uusitaan/rakennetaan lisää, tulee ne sijoittaa niin, että vähintään nykyinen etäisyys häiriintyviin kohteisiin säilyy ja uudet toiminnot sijoittuisivat pohjavesialueen ulkopuolelle tai alueelle, jossa maaperä on tutkitusti tiivis. Myös tilalla olevien kaikkien puristenesteiden ja suotovesien keräilysäiliöiden ja kaivojen tiiveys tulee tutkia. Lannan levitys Tilan peltolohkoja sijaitsee pohjavesialueella 20,2 hehtaaria. Peltolohkojen pohjavesialueilla sijaitseville osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle,

10 kun levitys tapahtuu keväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti ja kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Kaivojen ympärille jätetään aina vähintään metrin levyinen suojavyöhyke, jonka leveys määräytyy maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Torjunta-ainevalmistepakkauksesta käy ilmi, voidaanko tuotetta käyttää pohjavesialueella. Peltolohkokohtaisten maaperäselvitysten perusteella on mahdollisuus tarkentaa yksittäisten peltolohkojen lannoitustapoja. Se edellyttää esimerkiksi lietelannan ja virtsan levityksen suhteen tiiviin maalajin (esim. savisiltti) esiintymistä yli kolmen metrin paksuisena kerroksena sekä riittävää etäisyyttä vedenottamoon tai kaivoon. Tällainen maakerros täytyy määrittää tutkimusten avulla. Tutkimus voidaan suorittaa kairauksilla tai koekuopilla. Ulkopuolisen asiantuntijan on annettava kirjallinen selvitys maalajeista ja maakerroksen paksuudesta sekä tarvittaessa pohjaveden virtaussuunnasta. Selvityksen mukaan on liitettävä peltolohkokartta, josta ilmenee koekuoppien/kairausten sijainti ja pintaveden virtaussuunta sekä tarvittaessa valokuvia. Mikäli maaperäselvityksiä suunnitellaan alueelle, olisi hyvä olla yhteydessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen pohjavesiryhmään jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi Vuonna 2007 annetussa ympäristöluvassa on määrätty mm. piha-alueiden päällystäminen ja vesien johtaminen. Piha-alueiden päällystäminen tulee toteuttaa vähintään voimassa olevan luvan mukaisesti. Öljysäiliöt tulee varustaa tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suojaaltaalla. Mikäli öljysäiliöt ovat 2-vaippaisia, suoja-allasta ei tarvita. Säiliöt tulee varustaa järjestelmällä ylitäytön estämiseksi ja lapon estimellä. Tankkauspaikka ja polttoainesäiliön täyttöalue tulee rakentaa siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat ovat oltava myös tiiviit. Öljyt ja kemikaalit on varastoitava sisätiloissa suojakaukaloissa. Altaiden tilavuuden tulee vastata vähintään suurimman vallitilassa olevien kemikaalien määrää. Kuljetusastioissa kuljetettavien öljyjen ja kemikaalien siirto tulee tapahtua sellaisella alueella, jossa on tiivis alusta ja astioiden mahdollisesti rikkoutuessa aiheutuvat vuodot voidaan kerätä talteen. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on oltava riittävä määrä alkutorjuntakalustoa, kuten imeytysmateriaalia saatavilla. Eläinsuojien ympäristö on pidettävä siistinä. Alueella varastoitavat eläinten rehut, jätteet sekä kemikaalit on varastoitava

11 asianmukaisesti ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet on kerättävä erilleen muusta jätteestä ja toimitettava hyötykäyttöön. Mikäli eläinsuojassa syntyy käymäläjätevesiä, tulee ne käsitellä jätevesiasetuksen mukaisesti. Lausunnon lopuksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus korostaa, että toiminnanharjoittajat ovat aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta. Hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut seuraavan lausunnon lupahakemuksen muutosten johdosta Hakemuksen muutoksen jälkeen etäisyys navetan laajennusosasta lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin on noin 115 ja 150 metriä. Tilan eläinyksikkömäärä kasvaa laajennuksen myötä noin 48 prosenttia, joten kyseessä voidaan katsoa olevan vanhan eläinsuojan laajennus, jolloin vähimmäisetäisyyden häiriintyviin kohteisiin tulee olla vähintään 100 metriä. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat laajennuksen itä- ja eteläpuolella, joten ne eivät ole vallitsevien tuulensuuntien alapuolella, eikä eläinsuojien yhteyteen ole laajennuksen yhteydessä tarkoitus rakentaa uusia lantavarastoja. Lähimpien kiinteistöjen omistajat ovat toiminnanharjoittajan vastineen mukaan lisäksi ilmoittaneet, ettei hanke ole heidän etujensa vastainen. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue katsoo, että olemassa olevan eläinsuojan laajentaminen suunniteltuun paikkaan pohjavesialueen rajan tuntumaan on mahdollista. Koska tila sijaitsee pohjavesialueella, tulee sitä koskevassa ympäristölupapäätöksessä antaa riittävät määräykset pohjaveden suojelemiselle. Lähtökohta on, että pohjaveden pilaantumisvaara tulee poistaa mm. rakenteellisin suojatoimenpitein ja pohjavesialueella päästöjä maaperään ei saa tulla. Riskitoiminnon sijoittuminen pohjavesialueelle vaatii pohjaveden laadun tarkkailun. Pohjavesialueella sijaitsevien rakennusten pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan, puristenesteen tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Jätevesiä ei saa päästää imeytymään pohjavesialueen maaperään. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan, virtsan, puristenesteen ja jätevesien varastoinnin ja käsittelyn tulee tapahtua siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Eläinsuoja

12 Muutetuissa piirustuksissa ( ) esitetty pohjalaatan alle sennettavan muovikalvon tulee olla vähintään 0,5 mm HDPE -kalvo tai samat vaatimukset täyttävä materiaali. Kalvoa ei ole tarpeen ulottaa rakennuksen ulkopuolelle, mutta se tulee limittää sisäseinälle riittävän ylös. Kalvon päälle tulee asentaa salaojaputkisto, jonka vedet ohjataan tarkastuskaivoon. Kalvon saumojen on oltava tiiviit ja rakenteiden kestävät. Erityisesti läpivientien ja saumojen tiiveyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ulkopuolisen asiantuntijan tai valvojan tulee tarkastaa kalvojen asennuksen asianmukaisuus ennen niiden peittoa. Tarkkailu Pohjaveden laadun tarkkailupisteitä tulee lisätä tilalla, jotta on mahdollista saada selville kattavammin typpipitoisuudet alueella. Valvontakäynnillä ilmeni, että havaintoputki PVP3 ei toimi kunnolla. Uusia muovisia havaintoputkia tulee asentaa kaksi kappaletta. Havaintoputki PVP3 tulee korvata uudella putkella siinä vaiheessa, kun putki ei enää toimi. Pohjaveden muovinen havaintoputki tulee olla sisäläpimitaltaan vähintään 52 mm, jotta näytteenotto onnistuu. Havaintoputki tulee asentaa riittävän syvälle ja hiekkakerrokseen, jotta näytteenotto onnistuu myös kuivempana ajanjaksona. Pohjavesiputket tulee vaaita N60-tasoon. Havaintoputkista tulee tehdä putkikortti, josta ilmenee mm. putken tarkka sijainti, putkimateriaali, läpimitta, kokonaispituus, siiviläosan asennustaso, siiviläosan pituus ja siivilän reikien koko. Pohjavesinäytteenottoon sertifioidun tai pohjavesinäytteenottoon hyvin perehtyneen näytteenottajan tulee ottaa pohjavesinäytteet havaintoputkista vuonna 2007 annetun ympäristölupapäätöksen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Tehtävät veden laadun määritykset ovat vähintään: sameus, lämpötila, happi (mg/l ja kyll. %), ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium, lämpö kestoiset kolimuotoiset bakteerit ja Escherichia coli. Määritysmenetelmien tulee olla akkreditoituja tai menetelmien luotettavuus tulee osoittaa muulla tavalla. Näytteenottotiheyttä ja analyysivalikoimaa voidaan muuttaa tarvittaessa perustellusta syystä. Lisäksi kertaluontoisesti tulee alueen pohjavedestä määrittää öljyhiilivedyt (määritysraja 50 µg/l) ensimmäisellä tutkimuskerralla. Näytteenoton yhteydessä tulee havainnoida myös pohjavedenpinnan taso. Veden laadun tarkkailutulos tulee toimittaa valvojalle ja Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen pohjavesiryhmälle vuosittain sähköisesti ely-keskus.fi). Määritystulosten lisäksi tulee tarkkailuraportista ilmetä näytteenottopäivämäärä, näytteenottaja, näytteenottotapa, (putken tyhjentäminen, pumppaustapa yms.), määrityksen tehnyt laboratorio, käytetyt menetelmät sekä niiden mittausepävarmuudet ja akkreditointi.

13 Lieteputkien suotovesien tarkkailut tulee toteuttaa voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Lisäksi hakemuksessa esitetyt lietesäiliöiden suotovesien tarkkailut tulee toteuttaa suunnitellusti. Hevosten jaloittelutarha Nykyistä hevostallitoimintaa suunnitellaan muutettavaksi siten, että hevosten määrä vähenee viidellä. Esitetty uusi hevosten jaloittelupaikan maaperä ei ole tiivis, joten jaloittelupaikka tulee perustaa tiiviiksi. Jaloittelukenttä tulee tehdä pinta-alaltaan mahdollisimman pieneksi. Perusmaan päälle tulevan muovikalvon tulee olla vähintään 0,5 mm HDPE -kalvo tai samat vaatimukset täyttävä materiaali. Kalvon saumojen on oltava tiiviit ja rakenteiden kestävät. Muovikalvoon ei tule tehdä läpivientejä. Kalvon päälle tulee asentaa salaojaputkisto, jonka vedet ohjataan tarkastuskaivon kautta tiiviisti pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäviksi. Tiiviiltä alustalta tulee vedet johtaa viemäriputkella laskeutusaltaaseen, sillä esitetty sadevesiviemäri ei ole riittävän tiivis (erityisesti liitokset). Ulkopuolisen asiantuntijan tai valvojan tulee tarkastaa kalvojen ja putkistojen asennuksen asianmukaisuus ennen niiden peittoa. Tarha-aluetta tulee siivota mahdollisimman hyvin. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti tarhojen ruokintapaikkojen puhdistamiseen, koska hevoset ulostavat usein niiden läheisyyteen ja niille jää myös syömätöntä rehua. Tarhojen pinta on uusittava tarvittaessa. Mikäli suojaukset rikkoontuvat, tulee ne korjata tiiviiksi välittömästi. Uuden jaloittelualueen rakentaminen tulee tehdä viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä, sillä alueella havaitut korkeat typpipitoisuudet ovat todennäköisesti peräisin olemassa olevilta tarhoilta. Laskeutusallas Tiiviiltä alustoilta johdetaan pintavedet pohjavesialueen ulkopuolella olevaan laskeutusaltaaseen ja tämän jälkeen avo-ojaan. Oja laskee lopulta Ullavanjärveen. Tarha-alueelta lähtevän valumaveden laatua tulee tarkkailla ennen ja jälkeen laskeutusallasta vähintään kerran vuodessa syksyllä otettavilla vesinäytteillä. Vesinäytteistä on määritettävä kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus BOD7 ATU). Myös näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa näytteenottokertojen määrää ja analysoitavia parametreja. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai soveltuvan koulutuksen saanut. Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Vesinäytetulokset tulee toimittaa vuosittain valvontaviranomaiselle. Laskeutusaltaasta lähtevän veden kokonaisfosforin

14 tavoitepitoisuuden tulee olla alle 2 mg/l. Mikäli kokonaisfosforin pitoisuus vuosikeskiarvona laskien ylittää kahden peräkkäisen vuoden aikana tavoitearvon, tulee toiminnanharjoittajan esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma valumavesien käsittelystä kemiallisella puhdistusmenetelmällä ja ottaa puhdistusmenetelmä käyttöön mahdollisimman pian. Jos kemialliseen puhdistusmenetelmän rakentamiseen tulevaisuudessa joudutaan, täytyy se rakentaa tarha-alueen ja laskeutusaltaan väliin. Laiduntaminen Tärkeillä pohjavesialueilla laiduntamista on syytä välttää (Mikkola et al. 2002; Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa; Suomen ympäristökeskus, julkaisu nro 564). Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunalueen käytävät, kokoontumis- ja ruokintapaikat, joissa maaperän pinta ja kasvillisuus rikkoontuvat, tulee varustaa tiiviillä alustoilla. Näiltä alueilta tulee lanta poistaa säännöllisesti. Ravinnevalumia ei saa päästää lähiympäristöön tiiviiltä alustoilta. Lietesäiliöt Lietesäiliöiden ja lietekuilujen rakenteiden tulee olla tiiviit. Lietesäiliöiden rakenteiden tiiveys tulee tutkituttaa asiantuntijalla, jonka tutkimusraportti tulee toimittaa valvojalle ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen pohjavesiryhmälle tiedoksi. Mikäli lietesäiliötä tai tilan muita vastaavia rakennuksia uusitaan/rakennetaan lisää, tulee ne sijoittaa niin, että vähintään nykyinen etäisyys häiriintyviin kohteisiin säilyy ja, että uudet toiminnot sijoittuisivat pohjavesialueen ulkopuolelle tai alueelle, jossa maaperä on tutkitusti tiivis. Myös tilalla olevien kaikkien puristenesteiden ja suotovesien keräilysäiliöiden ja kaivojen tiiveys tulee tutkia. Lannan levitys Tilan peltolohkoja sijaitsee pohjavesialueella 20,2 hehtaaria. Peltolohkojen pohjavesialueilla sijaitseville osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun levitys tapahtuu keväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti ja kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä.

15 Kaivojen ympärille jätetään aina vähintään metrin levyinen suojavyöhyke, jonka leveys määräytyy maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Torjunta-ainevalmistepakkauksesta käy ilmi, voidaanko tuotetta käyttää pohjavesialueella. Peltolohkokohtaisten maaperäselvitysten perusteella on mahdollisuus tarkentaa yksittäisten peltolohkojen lannoitustapoja. Se edellyttää esimerkiksi lietelannan ja virtsan levityksen suhteen tiiviin maalajin (esim. savisiltti) esiintymistä yli kolmen metrin paksuisena kerroksena sekä riittävää etäisyyttä vedenottamoon tai kaivoon. Tällainen maakerros täytyy määrittää tutkimusten avulla. Tutkimus voidaan suorittaa kairauksilla tai koekuopilla. Ulkopuolisen asiantuntijan on annettava kirjallinen selvitys maalajeista ja maakerroksen paksuudesta sekä tarvittaessa pohjaveden virtaussuunnasta. Selvityksen mukaan on liitettävä peltolohkokartta, josta ilmenee koekuoppin/kairausten sijainti ja pintaveden virtaussuunta sekä tarvittaessa valokuvia. Mikäli maaperäselvityksiä suunnitellaan alueelle, olisi hyvä olla yhteydessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen pohjavesiryhmään jo suunnitteluvaiheessa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus korostaa, että toiminnanharjoittajat ovat aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää MTY Klemolan eläinsuojalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Ympäristöluvassa on annettu erilliset lupamääräykset jotka sisältävät seuraavat osiot: - Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi - Lannan ja jätevesien hyödyntäminen - Laidunnus -Hevosten jaloittelutarha -Valuma- ja suotovesien sekä piha-alueiden hulevesien käsittely - Haju- ja kärpäshaittojen vähentäminen -Säilörehu - Jätteet - Eläinjätteet - Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi

16 - Toiminnan tarkkailu ja raportointi -Häiriö- ja poikkeustilanteet - Muut määräykset ja toiminnan muutokset - Käyttöönottoilmoitus Lupapäätöksen keskeiset osat on liitetty oheisaineistoon. Annettu lupapäätös on voimassa toistaiseksi kuitenkin siten että luvan saajan on jätettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. PÄÄTÖKSEN SUHDE RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN LAUSUNTOON Lupaviranomainen on riittävässä määrin huomioinut rakennus- ja ympäristölautakunnan asiassa esittämät lausunnot. Ympäristöpäällikkö Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen osalta, joka koskee MTY Klemolan eläinsuojan toimintaa, seuraavaa: 1. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätös merkitään tiedoksi. 2. Asia ei anna aihetta muutoksenhakuun. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen.