Päätös Nro 71/2010/1 Dnro LSSAVI/38/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 71/2010/1 Dnro LSSAVI/38/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojien nykyistä toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus. HAKIJA Jari ja Jukka Viiperi Viiperintie Kaustinen ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus koskee eläinsuojien nykyistä toimintaa Kaustisen kunnan Kaustin kylässä tilalla Viertola RN:o 1:26. Hakijalla on kaksi eläinsuojaa, parsinavetta ja lihanautakasvattamo, joiden eläinmäärä on yhteensä 49 lypsylehmää, 28 hiehoa, 26 lihanautaa, 16 emolehmää ja 40 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Länsi-Suomen ympäristökeskus on velvoittanut voimaanpanolain perusteella toiminnanharjoittajaa hakemaan toiminnalleen ympäristölupaa Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty ja VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA AIKAISEMMAT LUVAT Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja tai sitä lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavaa toimintaa. Eläinyksiköiksi (556) muutettuina toiminta vastaa vähintään 75 lypsylehmän (510) eläinsuojaa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Toiminnalla ei ole aikaisempia ympäristölupia. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Toiminta sijaitsee Kaustisen kunnan Kaustin kylässä. Kaustisen keskustaan on etäisyyttä noin 12 kilometriä ja alue on maatalousvaltaista kaavoittamatonta haja-asutusaluetta. Eläinsuojien lähialueella (alle 200 metriä) sijaitsee yhdeksän asuinrakennusta. Hakijoista toisen oma asuinrakennus ja hakijoiden vanhempien asuinrakennus sijaitsevat eläinsuojan läheisyydessä samassa pihapiirissä. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 68 metriä kaakkoon. Seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 105 metriä kaakkoon, 132 metriä lounaaseen, 146 ja 149 metriä kaakkoon, 152 ja 179 metriä länteen. Nautakasvattamot sijaitsevat noin 450 metriä Viiperin kylätieltä pohjoiseen. Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 180 metriä lounaaseen. Seuraavaksi lähin sijaitsee noin 290 metriä itään. Tilan parsinavetta, lietesäiliöt ja peltolohkoista 11,63 hehtaaria sijaitsevat Viiperioosi A pohjavesialueella. Nautakasvattamot eivät sijoitu pohjavesialueelle. Tila sijaitsee Kaustisen valuma-alueella (49.023). Eläintilat ja tuotanto Parsinavettaan on sijoittunut 49 lypsylehmää, 12 hiehoa, 26 lihanautaa ja 40 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Eläinsuoja on noin 45 metriä pitkä ja noin 21 metriä leveä. Nautakasvattamoissa ja jaloittelutarhassa pidetään 32 emolehmää ja hiehoa. Vanhempi nautakasvattamo on 32 metriä pitkä ja 15 metriä leveä ja uudempi nautakasvattamo on 30 metriä pitkä ja 15 metriä leveä.

3 3 Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojan lanta käsitellään ja varastoidaan enimmäkseen lietelantana ja osa lannasta kuivikelantana. Nautakasvattamoissa lanta käsitellään kuivalantana ja varastoidaan niiden lähellä sijaitsevassa kuivalantalassa. Tilan betoniset lietesäiliöt täytetään altapäin. Lietesäiliöt sijaitsevat nykyisen eläinsuojan yhteydessä. Lietesäiliöistä 832 m³:n kokoinen on kattamaton ja pienempi 547 m³:n ja 160 m³:n kokoiset lietesäiliöt on katettu. Lietesäiliöiden yhteistilavuus on m³ ja lietekuilujen yhteistilavuus 300 m³. Tilan kokonaislietetilavuus on yhteensä m³. Katettu betoninen 450 m²:n kokoinen kuivalantala sijaitsee nautakasvattamoiden läheisyydessä. Lantalan reunojen korkeus on 1,2 metriä. Parsinavetan jätevedet, myös wc-vedet johdetaan lietesäiliöön. Hakemuksessa esitetty vuosittainen jätevesimäärä on noin 100 m 3. Lannan hyödyntäminen Lietelanta käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 86 hehtaaria peltoa, josta omaa on 17,29 hehtaaria ja vuokrapeltoa 68,71 hehtaaria. Lanta levitetään viikoilla (100 %). Laiduntaminen ja jaloittelu Hakemuksen mukaan lypsylehmiä ja hiehoja laidunnetaan 5 hehtaarin kokoisella alueella noin kuusi kuukautta. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. Nautakasvattamon yhteydessä on kahden hehtaarin kokoinen jaloittelutarha ja noin 40 m²:n kokoinen betonipohjainen, katettu ruokintapaikka. Jaloittelutarhan käyttöaika on 12 kuukautta vuodessa. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua pyöröpaaleihin noin 560 tonnia vuodessa. Polttonestesäiliöt Tilalla sijaitsee kaksi litran ja yksi litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Hakemuksen mukaan polttoaineita tai öljytuotteita säilytetään pohjavesialueella litraa. Tilan konesuojassa varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä noin 200 litraa. Jätteet ja liikenne Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, rehujäte, metalliromu, muovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Jäte-

4 huolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Avonaisen lietesäiliön synnyttämä haju esiintyy pääsääntöisesti lyhytkestoisena vain sekoituksen loppuvaiheessa sekä levityksen yhteydessä. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa ja levityksessä huomioidaan nitraattiasetuksen vaatimukset. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Tarkastus Lupahakemus on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Kaustisen kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kappelintie 13, Kaustinen. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Kaustisen kunnan virastotalolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kaustisen kunnanhallitukselta, ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmään. Muistio on liitetty päätösasiakirjoihin. Lausunnot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/etelä-pohjanmaa/ympäristö ja luonnonvarat esittää saapuneessa lausunnossaan seuraavaa: Tilakeskus sijaitsee Viiperioosi A:n vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella ja sen muodostumisalueella. Alueella on tehty pohjavesiselvitys vuosina (Viiperioosin pohjavesiselvitys, Kruunupyy ja Kaustinen ). Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää harjujakson soveltuvuus yhdyskunnan vedenhankintaan. Viiperioosi on harjujakson osa, joka rajoittuu kaakossa Åsenin pohjavesialueeseen ja luoteessa Emetin pohjavesialueeseen. Muodostuma on rantavoimien tasoittama, joten se ei juurikaan erotu ympäristöstään. Harjun karkea ydinosa sijaitsee luode-kaakkoissuuntaisessa kallioperän ruhjevyöhykkeessä. Pohjavedenpinnan yläpuoliset kerrospaksuudet ovat noin 3-5 metriä. Muodostuman jakaa kahteen osaan pohjavedenjakaja. Pohjavedet virtaavat Viiperioosi A:n alueella luoteesta kaakkoon. 4

5 5 Pohjavesiselvityksen yhteydessä on kartoitettu alueen yksityiskaivot. Viertolan tilakeskuksessa sijaitsevalle kaivolle (omistaja Reino Viiperi) on annettu tunnus 209. Kaivokortin mukaan kaivoalueen maaperä on hiekkaa. Kaivon vettä käytetään kaivokortin mukaan vain navetassa ja joskus kevät-talvella vesi voi loppua. Vedestä ei ole analysoitu typpipitoisuuksia. Pohjaveden pinnan syvyys betonikannesta on 4,32 metriä (mittauspäivä ). Raportissa todetaan vielä, että vedenotto Viiperioosi A:n alueelta alentaa kaivon 209 vedenpintaa. Ympäristölupavirasto on myöntänyt Ab Terjärv Vatten och Avlopp Oy:lle luvan pohjavedenottamon rakentamiseen Viiperioosi A:n alueelle tilalle Viertola RN:o 1:26 ja pohjavedenottamiseen siitä erityis-, kriisi- ja poikkeustilanteissa enintään 450 m²/d. Viertolan vedenottamo sijaitsee tilakeskuksesta noin kilometrin päässä luoteeseen. Vedenottamosta pumpattiin pohjavettä vuonna 2008 noin 60 m³/d. Lausunto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue katsoo, että olemassa olevan tilan toimiminen Viiperioosi A:n pohjavesialueella on mahdollista edellyttäen, että ympäristölupapäätöksessä annetaan riittävät määräykset pohjaveden suojelemiselle. Maaperä tilakeskuksen alueella ei todennäköisesti ole tiivis, joten riskitoiminnan sijoittuminen vaatii pohjaveden laadun tarkkailun. Rakennusten pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan, puristenesteen tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Jätevesiä ei saa päästää imeytymään pohjavesialueen maaperään. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan, lietelannan, virtsan ja jätevesien varastoinnin ja käsittelyn tulee tapahtua siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Pohjaveden laadun tarkkailulla voidaan havainnoida maaperään mahdollisesti pääsevät haitta-aineet. Tilalla tulee seurata pohjaveden laatua säännöllisesti mahdollisten vuotojen varalta tilalla olevasta kaivosta 209. Mikäli näytteenotto ei enää onnistu kaivosta, tulee uusi muovinen havaintoputki asentaa kartalla esitettyyn paikkaan lähelle päärakennusta. ELYkeskus ohjeistaa havaintoputkiasiassa tarvittaessa. Pohjavesinäytteenottoon sertifioidun tai pohjavesinäytteenottoon hyvin perehtyneen näytteenottajan tulee ottaa pohjavesinäytteet vuosittain kesäkuussa. Tehtävät veden laadun määritykset ovat vähintään: lämpötila, happi (mg/l ja kyll.%), ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium, lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit ja Escherichia coli. Määritysmenetelmien tulee olla akkreditoituja tai menetelmien luotettavuus tulee osoittaa muulla tavalla. Näytteenottotiheyttä ja analyysivalikoimaa voidaan muut-

6 taa tarvittaessa perustellusta syystä. Lisäksi kertaluontoisesti tulee alueen pohjavedestä määrittää öljyhiilivedyt ensimmäisellä tutkimuskerralla. Näytteenoton yhteydessä tulee havainnoida pohjavedenpinnan taso kaivosta. Veden laadun tarkkailutulos tulee toimittaa valvojalle vuosittain sähköisesti. Määritystulosten lisäksi tulee tarkkailuraportista ilmetä näytteenottopäivämäärä, näytteenottaja, näytteenottotapa, määrityksen tehnyt laboratorio, käytetyt menetelmät sekä niiden mittausepävarmuudet ja akkreditointi. Lietesäiliöiden tulee olla tiiviit. Lietesäiliöiden rakenteiden tiiveys tulee tutkituttaa asiantuntijalla, jonka tutkimusraportti tulee toimittaa valvojalle ja Etelä-Pohjanmaan ELY:n pohjavesiryhmälle tiedoksi. Mikäli lietesäiliöitä tai tilan muita vastaavia rakennuksia uusitaan, tulee ne sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle tai alueelle, jossa maaperä on tutkitusti tiivis. Tilan peltolohkoja sijaitsee pohjavesialueella ja myös pohjaveden muodostumisalueella. Peltolohkojen pohjavesialueilla sijaitseville osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun levitys tapahtuu keväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti ja kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Kaivojen ympärille jätetään aina vähintään metrin levyinen suojavyöhyke, jonka leveys määräytyy maaston korkeussuhteista, kavion rakenteesta ja maalajista. Torjunta-ainevalmistepakkauksesta käy ilmi, voidaanko tuotetta käyttää pohjavesialueella. Peltokohtaisten maaperäselvitysten perusteella on kuitenkin mahdollisuus tarkentaa yksittäisten peltolohkojen lannoitustapoja. Maaperäselvitys tulisi teettää asiantuntijalla ja siitä tulisi ilmetä ainakin pinta- ja pohjanmaan maalajit. Kairaukset tai koekuopat tulee ulottaa riittävän syvälle, jotta mahdolliset tiiviit kerrokset saadaan selville. Tutkimuksissa tulee selvittää myös pohjavedenpinnan taso. Mikäli maaperäselvityksiä suunnitellaan alueelle, olisi hyvä olla yhteydessä Etelä-Pohjanmaan ELY:n pohjavesiryhmään suunnitteluvaiheessa. Tärkeillä pohjavesialueilla laiduntamista on syytä välttää (Mikkola et al. 2002; Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa; Suomen ympäristökeskus, julkaisu nro 564). Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunalueen karjakäytävät, kokoontumis- ja ruokintapaikat, jois- 6

7 sa maaperän pinta ja kasvillisuus rikkoontuvat, tulee varustaa tiiviillä alustoilla. Näiltä alueilta tulee lanta poistaa säännöllisesti. Ravinnevalumia ei saa päästää lähiympäristöön tiiviiltä alustoilta. Öljysäiliöt tulee varustaa tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla. Mikäli öljysäiliöt ovat 2-vaippaisia, suoja-allasta ei tarvita. Säiliöt tulee varustaa järjestelmällä ylitäytön estämiseksi ja lapon estimellä. Tankkauspaikka ja polttoainesäiliön täyttöalue tulee rakentaa siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat ovat oltava myös tiiviit. Öljyt ja kemikaalit on varastoitava sisätiloissa suojakaukaloissa. Altaiden tilavuuden tulee vastata vähintään suurimman vallitilassa olevien kemikaalien määrää. Kuljetusastioissa kuljetettavien öljyjen ja kemikaalien siirto tulee tapahtua sellaisella alueella, jossa on tiivis alusta ja astioiden mahdollisesti rikkoutuessa aiheutuvat vuodot voidaan kerätä talteen. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on oltava riittävä määrä alkutorjuntakalustoa, kuten imeytysmateriaalia saatavilla. Eläinsuojien ympäristö on pidettävä siistinä. Alueella varastoitavat eläinten rehut, jätteet sekä kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet on kerättävä erilleen muusta jätteestä ja toimitettava hyötykäyttöön. Mikäli eläinsuojassa syntyy käymäläjätevesiä, tulee ne käsitellä jätevesiasetuksen mukaisesti. Etelä-Pohjanmaan ELY korostaa, että toiminnanharjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto esittää saapuneessa lausunnossaan seuraavaa: Terveydensuojelulain (763/1994) tarkoituksena on mm. ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Tilan toiminnassa tulee huomioida Maa- ja Metsätalousministeriön päätös nro 14/EEO/1997 nautojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset ja Maa- ja Metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asettavat vaatimukset (134/2006), erityisesti huomioiden Liite 2: Erityiset vaatimukset maidontuotantotiloille. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toimin- 7

8 naksi. Näin ollen etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Toiminnasta ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien laadun heikkenemistä. Pohjavesialueella sijaitsevien rakennusten pohjarakenteiden, lietekanavien ja lietesäiliöiden tulee olla rakenteeltaan sellaisia, ettei niistä aiheudu pohjaveden laadun heikkenemistä. Polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointi ja käsittely tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu pintaja pohjavesien laadun heikkenemistä. Laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että siitä ei aiheudu pinta- ja pohjavesien laadun heikkenemistä. Laiduntamista tulee välttää pohjavesien muodostumisalueella. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Lannan varastointitilavuutta tulee varata riittävästi harjoitettuun toimintaan nähden. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille tai pohjaveteen. Lannan kuljetus tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu haittaa paikallistien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lanta tulee levityksen jälkeen muokata tai kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa. Terveydensuojeluviranomaisella ei ole muuta huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. Kaustisen kunta/ympäristölautakunta esittää saapuneessa lausunnossaan seuraavaa: Ympäristölautakunta on tutustunut hakemukseen ja toteaa, että yksi eläinsuoja sekä lietesäiliöt sijaitsevat haja-asutusalueella, jonka läheisyydessä sijaitsee yksi maatila ja omakotitaloasutusta. Alue on luokiteltua Viiperinoosi A pohjavesialuetta ja osayleiskaavassa alue on merkitty AM-alueeksi eli kotieläinten talouskeskusten alueeksi, joka on varattu nykyisille talouskeskuksille. Emolehmien eläinsuojat sijaitsevat kyläalueen ulkopuolella, pohjavesialueen ulkopuolella. Alue rajautuu maa- ja metsätalousalueisiin. Ympäristölautakunta katsoo, että hakemuksessa esitetystä toiminnasta ei aiheudu naapurustolle kohtuutonta rasitusta eikä merkittävää terveyshaittaa. Kyseessä on olemassa olevaa toimintaa, joten sen ympäristölle aiheuttama rasitus ei muutu nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Toiminnassa tulee kuitenkin huomioida, että tilalla tulee olla eläinmäärään nähden riittävästi lannan varastointitilavuutta ja varastoinnista ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa. Lantavarastot tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti ja lannan käsittelyssä ja kuljetuksessa tulee 8

9 noudattaa erityistä huolellisuutta niin että lantaa ei joudu ympäristöön. Öljysäiliöt tulee varustaa siten, että niistä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan on seurattava erityisesti lannan varastointiin, käsittelyyn ja levittämiseen sekä eläinsuojan ilmanvaihdon hajupoistoon liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöön ottoon mikäli niillä voidaan ehkäistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kaustisen kunta/kunnanhallitus Tila sijaitsee Viiperin kyläalueella, joka osayleiskaavassa on merkitty AM-alueeksi eli kotieläinten talouskeskusten alueeksi. Yksi eläinsuoja sekä lietesäiliö sijaitsevat haja-asutusalueella, jonka läheisyydessä sijaitsee yksi maatila ja omakotitaloasutusta. Alue on luokiteltua Viiperinoosi A pohjavesialuetta. Emolehmien eläinsuojat sijaitsevat kyläalueen ulkopuolella pohjavesialueen ulkopuolella. Alue rajautuu maa- ja metsätalousalueisiin. Koska lupaa haetaan nykyiselle toiminnalle kaavan mukaisesti, kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Muilta osin kunnanhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausuntoon asiasta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista ajalla Hakija ei jättänyt kirjallista vastinetta määräaikaan mennessä. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojien toiminnalle Kaustisen kunnan Kaustin (Viiperin) kylään tilalle Viertola RN:o 1:26. Ympäristölupa myönnetään enintään 49 lypsylehmän, 28 hiehon, 26 lihanaudan, 16 emolehmän ja 40 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle. Toiminta tulee sijoittaa hakemuksessa olevien asemapiirrosten (leimat ) mukaisesti. 9

10 10 LUPAMÄÄRÄYKSET Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Aluehallintovirasto on ratkaisussaan ottanut huomioon ELY-keskuksen, terveydensuojeluviranomaisen ja Kaustisen kunnan lausunnoissa esitetyt seikat. 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan varastointi Eläinsuojien pohjarakenteet, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet, lietesäiliöt ja kuivalantala tulee olla rakennettuja vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lietelanta tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä. Lietesäiliöiden rakenteiden tiiveys tulee tutkituttaa asiantuntijalla, jonka tutkimusraportti tulee toimittaa valvojalle ja Etelä-Pohjanmaan ELY:n pohjavesiryhmälle tiedoksi. Lietelannan ja jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään (+ jätevedet 100 m³). Lisäksi kattamattomiin lietesäiliöihin tulee varata 30 senttimetrin sadevesivara. Kuivalantalatilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään 480 m³. Lietesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla niiden kunto tulee tarkastaa. Kuivalantalat tulee olla varustettuna kolmella vähintään 1,2 metrin korkuisella vesitiiviistä materiaalista olevalla seinämällä sekä vähintään 50 cm:n korkuisella ajoluiskalla ja kuormauslaatalla. Eläinsuojien ja lantaloiden piha- ja kulkutiet tulee pitää riittävän kovapohjaisina. 2. Lannan hyödyntäminen Lanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 65,30 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille,

11 ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville tai muille tien käyttäjille. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Peltolohkokohtaiset maaperäselvitykset tulee teettää asiantuntijalla ja tutkimuksissa tulee selvittää myös pohjavedenpinnan taso. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Mikäli lannan hyödyntämisessä tapahtuu muutoksia, tulee niistä ilmoittaa ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle. 3. Laiduntaminen ja jaloittelutarhaus Tärkeillä pohjaveden muodostumisalueilla tulee laidunnusta välttää. Laidunnus tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantuminen on vähäistä eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Eläinsuojan ja laitumen välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalue tulee rajata riittävän kauaksi ojista ja laidun tulee pitää hyvässä kunnossa. Laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laitumen juottopaikka tulee sijoittaa kovapohjaiselle alueelle ja sille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Jaloittelutarhaa tulee käyttää siten, että pintavesien pilaantuminen on vähäistä eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Tarvittaessa jaloittelutarhan valumavedet tulee käsitellä. Jaloittelutarhaan ja erityisesti ruokintapaikkaan tuleva lanta tulee poistaa säännöllisesti ja virtsa tulee ruokintapaikalta johtaa tiiviiseen umpikaivoon. Nautakasvattamoiden välinen jaloittelualue (20 m x 15 m) tulee rakentaa betonista tai muusta tiiviistä 11

12 materiaalista siten, että alueelle kertyvä lanta on mahdollista poistaa ja virtsa voidaan johtaa tiiviiseen umpikaivoon. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojien yhteydessä oleva lietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, esimerkiksi 10 cm:n turvekerroksella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Katemateriaalia tulee lisätä säännöllisesti ja sen pysyvyys tulee varmistaa. Lietesäiliö tulee täyttää altapäin. Muiden lietesäiliöiden kiinteää katetta on ylläpidettävä. Lanta tulee hyödyntää siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin- ja vapaaajanrakennusten läheisyydessä. Lantaloiden käytössä tulee olla erittäin huolellinen. Eläinsuojan ja lantaloiden ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa. Pyöröpaalit tulee tilakeskuksen yhteydessä säilyttää kovapohjaisella alustalla. Paalit tulee avata eläinsuojassa, ettei niistä mahdollisesti muodostuva puristeneste valu ympäristöön eikä aiheuta hajuhaittoja. 5. Jätteet ja jätevedet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Paperit, pahvit, metallit, maatalousmuovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Eläinsuojan jätevedet tulee johtaa lietesäiliöön. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet (wc-vedet) tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. Niitä ei saa johtaa lietesäiliöön. Pilaantunut rehu tulee varastoida tiiviillä alustalla ja käyttää esimerkiksi pellolla lannoitteena. 12

13 13 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat suojassa auringolta ja tuhoeläimiltä. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Öljysäiliöt tulee varustaa vähintään säiliön puolta tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla. Öljysäiliöt tulee kattaa katoksella, joka on tuulettuva ja palamattomasta materiaalista. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliö ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Varastointipaikan luona on oltava riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantalan ja öljysäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Vahingoista tulee ilmoittaa välittömästi ELYkeskukseen ja öljyvahingoista lisäksi palo- ja pelastusviranomaisille. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Jaloittelutarhan valumavesiä tulee tarkkailla. Alueelta lähtevästä ojasta on otettava kahdet vesinäytteet vuoden sisällä päätöksen antopäivästä. Valumavesistä on analysoitava ainakin kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai muutoin hyvin asiaan perehtynyt.

14 Tilalla tulee seurata pohjaveden laatua säännöllisesti mahdollisten vuotojen varalta tilalla olevasta kaivosta. Mikäli näytteenotto ei enää onnistu kaivosta, tulee uusi muovinen havaintoputki asentaa ELY-keskuksen määräämään paikkaan lähelle päärakennusta. Pohjavesinäytenäytteenottoon sertifioidun tai hyvin perehtyneen näytteenottajan tulee ottaa pohjavesinäytteet vuosittain kesäkuussa. Näytteestä on määritettävä vähintään: lämpötila, happi (mg/l ja kyll.%), ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium, lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit, Escherichia coli ja pohjavedenpinnan taso. Määritysmenetelmien tulee olla akkreditoituja tai muuten luotettavaksi todetuilla menetelmillä. Perustellusta syystä näytteenottotiheyttä tai analyysivalikoimaa voidaan muuttaa. Ensimmäisellä tutkimuskerralla tulee määrittää pohjaveden öljyhiilivedyt. Veden laadun tarkkailutuloksista tulee ilmetä näytteenoton ajankohta, näytteenottaja, määrityksen tehnyt laboratorio, käytetyt menetelmät, niiden mittausepävarmuudet ja akkreditointi. Tutkimustulokset tulee toimittaa ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle vuosittain. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä (t/m 3 /vuosi) lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja - ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset pohjavesianalyysit jaloittelutarhan valumavesianalyysit Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää ELY-keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI järjestelmää ( 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin tai rehun varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin 14

15 RATKAISUN PERUSTELUT muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olo-suhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Toiminta sijoittuu Kaustisen kunnan Kaustin kylään, joka on pelto- ja metsätalousvaltaista aluetta. Tilakeskus ja 11,63 hehtaaria tilan peltolohkoista sijaitsee Viiperioosi A:n vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella ja sen muodostumisalueella. Nautakasvattamot ja kuivalantala eivät sijoitu pohjavesialueelle. Asiakirjojen ja tehdyn tarkastuksen 15

16 mukaan toiminnan lähialueella (alle 200 metriä) sijaitsee yhdeksän asuinrakennusta. Hakijoista toisen oma asuinrakennus ja hakijoiden vanhempien asuinrakennus sijaitsevat eläinsuojan läheisyydessä samassa pihapiirissä. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 68 metriä kaakkoon. Seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 105 metriä kaakkoon, 132 metriä lounaaseen, 146 ja 149 metriä kaakkoon ja 152 metriä ja 179 metriä länteen. Nautakasvattamot sijaitsevat noin 450 metriä Viiperin kylätieltä pohjoiseen. Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 180 metriä lounaaseen ja seuraavaksi lähin sijaitsee noin 290 metriä itään. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on ottanut huomioon hakemuksesta annetut lausunnot. Lausunnoissa esitetyt seikat pohjavesialueelle vaadittavista toimenpiteistä, lannan varastoinnista ja levityksestä ja nitraattien vesienpääsyn estämisestä on otettu määräyksiä annettaessa huomioon. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa yhteensä noin m³ vuodessa. Laitumelle (5 hehtaaria) jäävän lannan määrä on otettu huomioon varastotilavuuksia laskettaessa (lypsylehmät 196 m³, hiehot 60 m³) ja lisäksi kuivalannan määrä (480 m³). Lisäksi tulee huomioida jätevedet, joita syntyy noin 100 m³ vuodessa ja kattamattomaan lietesäiliöön 30 senttimetrin sadevesivara. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Mikäli tilalle rakennetaan uusia lantaloita, tulee ne rakentaa pohjavesialueen ulkopuolelle. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on yksi hehtaaria 1,3 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari 3,5 hiehoa, yksi hehtaari 11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutu- 16

17 misriskin ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Koska hakemushetkellä pohjavesialueella sijaitsee tilakeskus ja 11,63 hehtaaria peltoa, ovat kyseiset määräykset annettu pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Mikäli hakijan lannan levityspeltoalat muuttuvat tulee siitä ilmoittaa ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle. (määräys 2) Määräykset laiduntamisesta ja jaloittelusta on annettu pohja- ja pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. (määräys 3) Kattamalla avonainen lietesäiliö vähintään kelluvalla katteella ja ylläpitämällä olemassa olevia katteita vähennetään lannan varastoinnista aiheutuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään täyttämällä lietesäiliöt altapäin, varastoimalla rehu asianmukaisesti ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Lannan levityksestä ja levitysajankohdista on annettu määräykset hajuhaitan vähentämiseksi. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Wc-vedet on käsiteltävä valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti johtamalla ne esimerkiksi umpisäiliöön ja edelleen laitokseen, jolla on lupa ottaa niitä vastaan tai erilliseen puhdistamoon. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita sekä muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Pohjaveden tarkkailu on tarpeen toiminnan pohjavesivaikutusten selvittämiseksi. Jaloittelutarhan valumavesien käsittely saattaa myöhemmin olla tarpeen, mikäli analyysitulokset osoittavat siitä aiheutuvan ympäristökuormitusta. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan varmistamiseksi. (määräys 8) 17

18 18 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2018 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen saadessaan lainvoiman. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, ja 30 Laki naapuruussuhteista (1920/26) 17

19 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 : n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan muun eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kaustisen kunnanhallitus Kaustisen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto/vetelin toimipiste Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. 19

20 20 MUUTOKSENHAKU Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa Wolffintie 35 ja Kaustisen kunnan virallisella ilmoitustaululla Kappelintie 13. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Anne Polso Tarkastaja Satu Järvenpää Liitteet Valitusosoitus

21 21