Nro 72/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/62/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 72/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/62/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Maidontuotantoa ja sen laajentamista sekä hevosten kasvatusta koskeva ympäristölupa. Kokkola HAKIJA Maatalousyhtymä Klemola Kaarantie Rahkonen Liike- ja yhteisötunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilalla on nykyisin pihattonavetassa ja kasvattamorakennuksessa yhteensä 130 lypsylehmää, 30 hiehoa. 70 lihanautaa ja 90 vasikkaa (alle 6 kk:n ikäisiä). Lisäksi tilalla on erillinen tallirakennus jossa on 19 hevosta ja 8 alle vuoden ikäistä varsaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla olemassa olevan pihattonavetan pohjoispuolelle uusi pihattonavettarakennus, johon tulee tilat 132 lypsylehmälle. Samassa yhteydessä olemassa olevan pihattonavetan järjestelyitä muutetaan siten, että sinne tulee tilat 88 lypsylehmälle, 25 hieholle (yli 12 kk) ja 18 vasikalle (alle 2 kk). Olemassa olevan kasvattomorakennuksen järjestelyitä muutetaan siten, että sinne tulee tilat 44 hieholle (yli 12 kk), 27 nuorelle hieholle (6-12 kk) sekä 74 vasikalle (4-12 kk). Laajennuksen yhteydessä luovutaan lihanautojen kasvatuksesta. Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä 220 lypsylehmää, 69 hiehoa (yli 12 kk), 27 nuorta hiehoa (6-12 kk), 74 vasikkaa (4-12 kk) ja 18 vasikkaa (alle 2 kk). Jatkossa tallissa pidetään 14 hevosta ja 8 alle vuoden ikäistä varsaa. Tilalle rakennetaan lisää lannanvarastointitilavuutta etälietesäiliöinä. Eläinsuoja sijaitsee Kokkolan kaupungin Ullavan kylässä tilalla Raitala RN:o 4:256. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Hakemuksen ja sen täydennyksien kuuluttamisen jälkeen tehdyssä hakemuksen muutoksessa ( ) on lannan varastointia koskien tiedot kahdesta uudesta etälietesäiliöstä, jotka sijaitsevat noin 3,5 ja 6 km päässä eläinsuojasta. Etälietesäiliöiden vaikutusalueet ovat niin etäällä eläinsuojasta ja sen vaikutusalueesta, että etäsäiliöiden luvan tarvetta ei arvioida tämän ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Niiden toiminnan ympäristövaikutukset ja mahdollinen ympäristöluvan tarve arvioidaan Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta. Samasta syystä olemassa olevan Kupukan etälantalan ja etälietesäiliön yhteydessä tapahtuvaksi suunniteltu lietelannan separoinnin mahdollisen luvan tarve arvioidaan Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta. Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuojalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (LSU-2006-Y-569), jonka mukaan tilalla olevissa eläinsuojissa (parsinavetta, pihatto ja hevostalli) voidaan pitää yhteensä enintään 130 lypsylehmää, 30 hiehoa, 70 lihanautaa ja 90 vasikkaa (alle 8 kk) sekä 19 hevoselle ja kahdeksalle alle 1 -vuotiaalle varsalle. Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Idän suunnassa noin 250 m päässä tilakeskuksesta olevat alueet kuuluvat Ullavanjärven yleiskaava-alueeseen (vahv , muutos ). Hakemuksen liitteenä ovat maanvuokrasopimukset (6 kpl) yhteensä 51,3 ha:n peltopinta-alasta. Tilalla on 13,0 ha:n luonnonlaidunta koskeva perinnebiotooppisopimus.

3 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 3 Tila sijaitsee haja-asutusalueella ja lähiympäristö on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Rahkosen koulu on noin 450 m etäisyydellä. Hakija on edellisen lupaprosessin jälkeen ostanut lähimpänä sijaitsevan rakennetun kiinteistön. Seuraavaksi lähimmässä talossa ei ole ollut asukkaita 10 vuoteen. Asiakirjojen ja karttatarkastelun perusteella lähin naapurikiinteistö on laajennuksesta luoteen suuntaan noin 115 m päässä (noin 80 m kiinteistörajasta). Asuinrakennus ei ole tällä hetkellä vakituisessa asuinkäytössä. Yksi asuinkiinteistö on noin 150 m päässä laajennuksesta etelän suuntaan. Kaksi asuinkiinteistöä on m etäisyydellä laajennuksesta luoteen suunnassa. Kaikkiaan alle 300 m etäisyydellä laajennuksesta on yhdeksän kiinteistöä, joista kolme on hakijoiden hallinnassa. Tila sijaitsee Perhonjoen päävesistön (49) Ullavanjoen valuma-alueella (49.05) olevalla Vionojan alueella (49.053, 3. jakovaihe) Lähin järvi on Ullavanjärvi noin 1,0 km:n päässä pohjoisen suunnassa. Lähin Natura 2000 verkostoon kuuluva alue on noin 5 km:n päässä sijaitseva Vionneva (FI00019) noin 5,0 km luoteen suuntaan. Tilalla käytettävä vesi hankitaan Rahkosen vesiosuuskunnan verkostosta. Pohjavesiolosuhteet Eläinsuoja sijaitsee Rahkosenharjun I luokan pohjavesialueella. Hevostalli ja sen kuivalantala sekä kasvattamorakennus sekä rehusiilot ja polttoainesäiliöt sijaitsevat Rahkosenharjun I luokan pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välivyöhykkeellä sijaitsevat pihattonavetta ja sen laajennus, lietesäiliöt ja laakasiilot. Hakemuksen täydennyksessä esitetään, että hevosten jaloittelutarhat siirretään pois pohjaveden muodostumisalueelta edellä tarkoitetulle välivyöhykkeelle. Rahkosenharju on lähes luode-kaakkoissuuntainen pitkittäisharjujakson osa. Harjun ydinosa on vettä hyvin johtavaa kivistä soraa ja hiekkaa. Pohjavedenjakaja sijaitsee Rahkosen kylän alueella, mistä pohjavesi virtaa luoteeseen, pohjoiskoilliseen ja kaakkoon. Pohjavedenjakajalla vedenpinta on noin tasolla + 118,3.+118,4. Pohjavettä purkautuu muodostuman etelä-länsireunalla sijaitseville alueille kuten Lähdenevalle ja Kylmäojaan sekä Vitenojaan. Myös Ullavanjärven suuntaan tapahtuu pohjaveden purkautumista. Alueella on useita vedenottamoita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus nykyisestä toiminnasta Tilalla on 130 lypsylehmää, 30 hiehoa, 70 lihanautaa ja nuorkarjaa (alle 6 kk) 90 eläintä sekä 19 hevosta ja 8 varsaa 8 (alle 1 vuotiaita). Tilalla on maidonja lihantuotantoa varten erillinen kasvattamorakennus ja pihattonavetta. Lypsy tapahtuu robottilypsynä. Lypsylehmien, hiehojen ja sonnien lannan käsittely tapahtuu lietelannalla. Kuivikepohjilla ovat nuorkarja (18 vasikkaa iältään alle 6 kk) sekä hevostallirakennuksessa olevat hevoset ja varsat.

4 4 Olemassa olevaa lietesäiliötilavuutta on yhteensä m 3, josta tilakeskuksen yhteydessä on kaksi katettua säiliötä (á m 3, yhteensä m 3 ) ja noin 16 m 3 :n pudotuskaivo sekä noin 11 m 3 :n tyhjennyskaivo. Etälietesäiliötilavuutta on noin m 3. Hevostallirakennuksen sisällä on noin 160 m 3 :n kuivalantala. Lisäksi hakemuksessa on tiedot noin m 3 :n etäkuivalantalasta. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Uudet toiminnot ja niiden aiheuttamat muutokset Tilan pihattonavettaa laajennetaan uudisrakennuksella, joka liitetään olemassa olevaan pihattonavettaan yhdyskäytävällä. Laajennus toteutetaan pohjavesialueesta poispäin, kuitenkin siten, että toiminnassa voidaan hyödyntää nykyisen pihaton yhteyteen rakennettua maitohuonetta, sosiaalitiloja ja ruokintajärjestelmiä. Hakija esittää uuden noin 735 m 3 :n kokoisen laakasiilon rakentamista olemassa olevan laakasiilon viereen. Pihattorakennukseen tulee tilat 132 lypsylehmälle. Samassa yhteydessä olemassa olevan pihattonavetan järjestelyitä muutetaan siten, että sinne tulee tilat 88 lypsylehmälle, 25 hieholle (yli 12 kk) ja 18 vasikalle (alle 2 kk). Olemassa olevan kasvattamorakennuksen järjestelyitä muutetaan siten, että sinne tulee tilat 44 hieholle (yli 12 kk), 27 nuorelle hieholle (6-12 kk) sekä 74 vasikalle (4-12 kk). Laajennuksen yhteydessä lihanautojen kasvatuksesta luovutaan. Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä enintään 220 lypsylehmää, 69 hiehoa (yli 12 kk), 27 nuorta hiehoa (6-12 kk), 74 vasikkaa (4-12 kk) ja 18 alle kahden kuukauden ikäistä vasikkaa. Tilalla tuotettava maitomäärä tulee olemaan kg maitoa. Erillisessä tallirakennuksessa olevien hevosten määrä vähenee siten, että jatkossa tallissa pidetään 14 hevosta ja kahdeksaa (8) alle vuoden ikäistä varsaa. Lannan käsittely ja varastointi Eläinsuojien lannan käsittely tapahtuu pääasiassa lietelannalla. Kuivikepohjalla ovat 18 vasikkaa (alle 2 kk) sekä 14 hevosta ja kahdeksan varsaa (alle 1 v). Muutoin eläimet (lypsylehmät, hiehot, vasikat) ovat lietelannalla. Tilakeskuksen yhteydessä on lietteen varastointitilavuutta yhteensä m 3 (kaksi katettua betonista lietesäiliötä olemassa olevan pihattonavetan pohjoispuolella, yhteensä m 3, lietteen pudotuskaivo 16 m 3 ja lietteen tyhjennyskaivo 11 m 3 ja navetan lietekuiluissa yhteensä 660 m 3 ). Olemassa olevassa etälietesäiliössä on lietteen varastointitilavuutta noin m 3. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan lisää säiliötilavuutta niin, että tilalla on käytettävissä lietetilavuutta noin m 3. Hakemusprosessin alkuvaiheessa uusi lietesäiliö oli suunniteltu rakennettavaksi tilakeskukseen olemassa olevien lietesäiliöiden pohjoispuolelle. Hakija muutti hakemustaan myöhemmin siten, että uudet lietesäiliöt rakennetaan etälietesäiliöinä.

5 5 Kasvattamorakennuksessa muodostuva liete pumpataan päivittäin siirtokanavaa myöten olemassa olevaan lietesäiliöön. Lieteputki (siirtokanava) on varustettu salaojaputkella ja tarkastuskaivolla. Pihattonavetoista tuleva liete ohjataan pudotuskaivon kautta lietesäiliöihin. Betoninen pudotuskaivo on varustettu betonikannella. Tallirakennuksen ja lantalan lattia on betonia, jonka alla on vesitiivis rakenne (HDPE- kalvo). Tallirakennuksessa olevassa lantalassa (varastointitilavuus 160 m 3 ) on betoniset seinät kahdella sivulla sekä puoliksi kolmannella sivulla (kuormausseinä). Seinien korkeus on noin 3 m. Neljäs seinä on peltinen liukuovi. Lantala tyhjennetään 2-3 viikon välein pohjavesialueen ulkopuolella olevaan etäkuivalantalaan (varastointitilavuus m 3 ). Nuorkarjan kuivikepohjien tyhjennys tapahtuu suoraan traktorin peräkärryyn ja kuivalanta ajetaan suoraan etäkuivalantalaan. Hakemuksen mukaan maitohuoneen jätevedet (550 m 3 vuodessa) johdetaan lietesäiliöön ja eläinsuojan wc vedet lietesäiliöön. Lietelannan separointisuunnitelma Tilalla on suunnitelma lietteen separoimiseksi neste- ja kuivafraktioon, joka parantaa lannan ravinteiden hyötykäyttöä. Nestejae on mahdollista levittää esimerkiksi hevosten heinämaille ja kiinteä jae on mahdollista käyttää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä olevien peltolohkojen lannoituksessa ja vähentää kemiallisten lannoitteiden käyttöä. Kuivalantavaraston mitoituksessa on otettu huomioon myös varaus separoidun lietteen kuivalantafraktion välivarastointiin. Hakija esitti ympäristölupahakemuksessaan, että eläinsuojan yhteydessä separoidaan lietelantaa m 3. Hakija on teettänyt selvityksen lietelannan separoinnista (laatija Rekitec Oy). Suunnitelma on laadittu sen perusteella, että tilakeskuksen yhteyteen rakennettaisiin kolmas, uusi lietesäiliö ja separointi tapahtuisi eläinsuojan yhteydessä. Hakija ilmoitti vastineessaan , että he luopuvat lannan separoinnista eläinsuojan yhteydessä, mutta separointi tapahtuisi etälietesäiliön ja etäkuivalantalan yhteydessä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 233,04 ha, josta omaa on 181,74 ha ja vuokrapeltoa 51,30 ha. Lanta levitetään keväällä viikoilla (75 %) ja loput kasvukaudella tai syyslevityksenä. Tilalla on ollut käytössä vuodesta 2008 lähtien lietteen sijoittamisen mahdollistava levityskalusto. Tilan pelloista sijaitsee pohjavesialueella 20,2 ha. Pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella oleville pelloille (8,00 ha) ei levitetä lantaa. Pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä vyöhykkeellä olevat peltolohkot (12,0 ha) lannoitetaan kuivalannalla ja separoidun lietteen kuivafraktiolla.

6 Laidunnus 6 Muutos- ja laajennustöiden jälkeen lypsylehmiä ei enää laidunneta. Maisemanhoidollisista syistä tilaan kuuluvan 13 ha:n luonnonlaitumen (lohkot ja 01690) laiduntamiseen käytetään hiehoa. Karjaa pidetään laitumella 4 kk vuodessa ja ne ovat yöaikaan sisällä. Rantaniittyluonnonlaidun rajoittuu vesistöön. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa, mutta eläimien juottamista varten on erillinen siirrettävä juottopaikka. Hevosista sekä varsoista laidunnetaan sekä pidetään ulkotarhoissa vuorotellen kaikkia eläimiä. Tilalle on hankittu 22 hehtaaria peltoa pohjavesialueen reuna-alueelta /ulkopuolelta hevosten laitumeksi (lohkot ja 02268). Laitumen yhteyteen lohkolle on vedetty vesijohto sekä rakennettu 200 m 2 :n sääsuoja hevosten laidunkauden pidentämiseksi toukokuusta syyskuuhun. Hevosten jaloittelutarhat / ulkotarhat Hevosten ulkotarhat ovat käytössä 12 kk vuodessa, kuitenkin lähinnä talviaikaan. Ulkotarhoja on 4 kappaletta, kukin kooltaan m 2. Kutakin hevosta pidetään tarhassa 2-3 tuntia päivässä. Hevosia ei ruokita ulos. Lannat siivotaan tarhoista kerran viikossa. Nykyiset pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevat hevosten jaloittelu/ulkotarhat ja kävelytyskone ovat hiekkapohjalla eikä niissä ole rakenteita pohjaveden suojaamiseksi. Hakemuksen täydennyksessä ( ) hakija esittää hevosten jaloittelutarhan siirtämistä kokonaisuudessaan nykyisen tallin yhteydestä Kaarantien koillispuolelle pohjaveden muodostumisalueen ulkopuoliselle välivyöhykkeelle lämpökeskuksen sekä pihaton ja laajennusosan väliselle alueelle Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua yhteensä noin tonnia vuodessa. Säilörehusta tehdään hakemuksen mukaan tonnia rehutorniin ja 800 tonnia laakasiiloihin ja 400 tonnia pyöröpaaleihin. Tornirehusäilöntä edellyttää hyviä korjuuolosuhteita, joten toimintavarmuustekijöiden vuoksi osa rehusta valmistetaan myös laakasiiloihin sekä pyöröpaaleihin. Rehuraaka-aineiden varastointi Rehuraaka-aineiden varastointi toteutetaan tilalla keskitetysti käyttäen kiinteitä varastotiloja. Poikkeuksena on ainoastaan rehuhuollon turvaamiseksi pyöröpaaleihin tehtävä säilörehu. Tarkastuskertomuksessa kuvatun mukaan kuiva-apekomponenttien vaakasiilot on katettu. Vaakasiilojen pesuvesien keräilyä varten on betonikannella katettu muovinen umpikaivo, joka tyhjennetään imuvaunulla. Väkirehun jakelusiilo on lypsykarjapihaton edessä betonilaatan päällä. Laatan alla ei ole umpikaivoa pesuvesille. Rehutornien sekä laakasiilojen pesu- ja puristenesteet johdetaan tiiviiden kaivojen kautta lietesäiliöön. Rehutornit (2 kpl, á 100 m 3 ) ovat betonilaatan päällä. Olemassa olevan laakasiilon (noin m 3 ) alla on pohjaveden suojelemiseksi asennettu HPDE- muovikalvo.

7 Polttoaineet ja kemikaalit 7 Tilalla on 2 maanpäällistä öljysäiliötä tilavuudeltaan ja litraa. Säiliöt sijaitsevat pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Kaikki polttoainesäiliöt sijoitetaan suoja-altaisiin tai uusitaan kaksoisvaippasäiliöiksi. Työkoneiden tankkauspisteen yhteyteen rakennetaan betonipohjainen tankkausalusta (laatta), jonka yhteyteen sijoitetaan imeytysmateriaalia mahdollisten valumien keräämiseksi. Muita öljytuotteita säilytetään betonialustalla kalustovarasto-maatilakorjaamossa noin 400 litraa. Tarkastuskäynnillä todetun mukaan polttoainesäiliöiden alla on betoninen suoja-allas ja sen alla HDPE- muovikalvo. Säiliöitä ei ole varustettu laponestolaitteella tai ylitäytönestimellä. Imeytysturvetta oli saatavilla. Lisäksi tilalla varastoidaan kerrallaan pieniä määriä pesu- ja desinfiointiaineita sekä erilaisia huoltokemikaaleja. Jätteet Vuotuinen jätemäärä vaihtelee eikä hakemuksessa sen vuoksi ole esitetty jätteen määräarvioita. Tilan jätehuolto toteutetaan kokonaisuudessaan kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan destruktiolaitokselle (Honkajoki Oy). Eläinten ruokinnassa syntyvä syöttöjäte sekoitetaan kuivalantaan ja käytetään pellolla lannoitteena. Metalliromu ja muovit toimitetaan vastaanottopisteeseen tai erilliseen keräilyyn. Jäteöljy (0,4 tn/v) ja muut ongelmajätteet (0,2 tn/v) toimitetaan jäteasemalle. Sekajäte toimitetaan vastaanottopisteeseen. Kuiva talousjätteen keräily tapahtuu järjestetyn jätteenkuljetuksen kautta. Toiminnasta aiheutuva liikenne Liikennöinti on tavanomaista maatalousliikennettä. Maitoauto käy joka toinen päivä sekä rehuauto noin kerran kuukaudessa. Sesonkiluonteisesti liikennettä lisäävät rehunkorjuu sekä keväällä ja kesällä tapahtuva lannanajo. Lietteenajosta aiheutuu liikennettä noin 250 kuormaa vuodessa. Osa lietteestä levitetään eläinsuojien läheisyydessä olevalle 30 ha:n alueelle. Ympäristönsuojeluasetuksen 13 mukaiset selvitykset Elokuussa 2011 on tehty rakennuspaikkaan liittyen maaperätutkimukset sekä pohjaveden virtaussuunnan tutkimus ja tiiviin maakerroksen syvyyden määrittely. Maaperän laatu Suunnitellulla rakennuspaikalla maanpinta on loivasti pohjoisen laskevaa käytössä olevaa laidun- ja viljelysmaata. Maan kerrostuneisuus on jokaisella tutkimuspisteellä samankaltainen siten, että peltohumusmaan jälkeen on noin 4.8-7,2 m vahva löysä silttinen kerros. Ennen tiivistä kantavaa maata on ohuehko lähes keskitiiviin silttisen maan kerros. Tiiviin maanpinta on saavutettu tasolla +111, ,3 (N 60 ). Rakennusteknisesti tulos merkitsee sitä, että perustukset tulee rakentaa paalutuksen varaan.

8 8 Pohjavedenkorkeus ja virtaussuunta (KKJ, N 60 ) Kairauslinjalla pohjaveden virtaussuunta on poispäin varsinaiselta pohjaveden muodostumisalueelta (eli pohjoisen suuntaan) Piste Sijainti Pohjaveden korkeus Maanpinta ( ) 8 Hevostallista etelään +118, ,53 15 Hevostallista etelään +118, ,51 9 Hevosten kävelytyskoneen pohjoispuoli +118, ,58 10 Kaarantien eteläpuoli +118, ,84 11 Hevosten jaloittelutarha +117, ,68 12 Olemassa olevan makuuparsipihaton +117, ,79 itänurkan lähetttyvillä 13 Noin 40 m olemassa olevasta makuuparsipihatosta pohjoiseen +115, ,23 Länsi-itä suunnassa välillä Kaarantie hevosten jaloittelutarha Kaarantie pohjaveden pinnankorkeus laskee idän suuntaan Piste Sijainti Pohjaveden korkeus Maanpinta ( ) 17 Kaarantie (renkituvasta länteen) +118, ,75 11 Hevosten jaloittelutarha +117, ,68 16 Kaarantie (makuuparsipihaton itäpuolella) +117, ,53 Selvitys vedenottamoista Hakemukseen on liitetty Rahkosenharjun pohjavesiselvityskartta (päivätty ), joka on laadittu Etelä-Pohjanmaan ELY keskuksessa. Pohjavesialueella on kaikkiaan kuusi pohjavedenottamoa. Hakemuksessa tarkoitettua eläinsuojaa lähimpänä on Rahkosen vesilaitoksen ja Läntän vesiyhtymän vedenottamo, joka sijaitsee noin 400 m eläinsuojasta idän suunnassa. Selvitys kaivoista Talouskeskuksen lähialueella on käytössä yksi talousvesikaivo, joka sijaitsee noin 200 m eläinsuojasta kaakon suuntaan. Muiden kiinteistöjen vesihuolto perustuu vesiosuuskunnan verkostoon. Selvitys suojatoimenpiteistä Talouskeskuksessa toteutettuja pohjaveden suojaustoimenpiteinä ovat asuinja tuotantorakennusten jätevesien viemäröinti muovisiin sakokaivoihin ja niistä edelleen umpiputkella lietesäiliöön. Talouskeskuksen alueella sijainnut lietesäiliö on siirretty muualle ja korvattu yhdysputkella pohjavesialueen rajalla sijaitsevaan uuteen lietesäiliöön. Vesilain nojalla annetut suoja-aluemääräykset Hakijan tietojen mukaan talouskeskukseen ei kohdistu vesilain nojalla annettuja erityisiä suoja-aluemääräyksiä.

9 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt maaperään ja pohjaveteen (estäminen) 9 Rakennuksien pohjarakenteet Uusi laakasiilo tehdään olemassa olevan laakasiilon viereen ja pohjarakenteet toteutetaan siten, että puristenesteiden pääsy pohja- ja pintavesiin estetään. Betonisen rakenteen alapuolelle asennetaan HDPE kalvo, jonka päälle asennetaan salaojaputkisto. Suunnitelma lietesäiliöiden/yhdysputken tiiveyden selvittämisestä Hakemuksen täydennyksen mukaan ( ) lietesäiliöiden tiiveyden selvittämiseksi säiliöiden alapuolelle (pohjaveden korkeusasemaan nähden) asennetaan erillinen salaojitus paikallisille suotovesille. Järjestelmästä johdettavat vedet johdetaan umpinaisiin tarkkailukaivoihin, josta otettavin vesinäyttein voidaan havannoida suotovesissä olevia ravinnepitoisuuksia. Vanhan ja uuden karjasuojan yhdyslieteputken tarkkailua varten yhdysputken alle on asennettu salaoja, joka johdetaan uuden pihaton seinustalla olevaan umpikaivoon. Tähän tarkkailukaivoon ei ole tullut nesteitä. Selvitys hevosten jaloittelutarhan siirrosta Uudet hevosten jaloittelutarhat tulisivat kokonaisuudessaan maaperäselvityksen mittauspisteen 10 alapuolelle pohjaveden virtaussuuntaan nähden. Jaloittelutarhojen pintavedet on tarkoitus kerätä kokoon tarhojen alapuolelle sijoitettavan keräilyojan avulla, josta vedet johdetaan edelleen kaivon kautta umpiputkella laskeutusaltaaseen pohjavesialueen ulkopuolelle. Uusien jaloittelutarhojen pohjalle ei kustannussyistä esitetä erillistä tiivistyskalvoa tai vastaavaa tiivistysrakennetta. Hakija pitää em. kannaltaan kohtuullisena ottaen huomion tarhojen uusi sijainti sekä alueen muu maankäyttö. Pohjaveden muodostumisalueella sijaitseva hevosten kävelytyskone on hiekkapohjalla eikä siinä ole rakenteita pohjaveden suojaamiseksi. Puristenesteiden talteenotto Kattamattomista laakasiiloista puristeneste kerätään muoviseen umpikaivoon, josta ne edelleen pumpataan lietesäiliöön. Rehutornista puristenesteet johdetaan muoviputkessa suoraan lietesäiliöön. Apesiilo on viemäröity muoviseen umpikaivoon Sade- ja valumavesien johtaminen pohjavesialueen ulkopuolelle Hakemuksen täydennyksen mukaan ( ) hakijalla on tarkoitus asfaltoida talouskeskuksen piha-alueet suunnitellun pihaton laajennuksen toteuduttua. Tällöin piha-alueen pintavedet sekä räystäsvedet johdetaan erillisen sadevesiviemäröinnin kautta umpiputkissa pohjavesialueen ulkopuolelle. Piha-alueiden päällystäminen helpottaa päivittäisten kulkuväylien puhtaanapitoa sekä vähentää alueelta pohjavesiin johtuvien suotovesien määrää. Toimenpiteellä ei kuitenkaan katsota olevan vaikutuksia alueen pohjavedenhankintaan, kun otetaan huomioon kohteen sijainti tutkittuihin pohjaveden virtaussuuntiin nähden.

10 10 Jätevesien käsittely Hakemuksen täydennyksen mukaan ( ) hakija suunnittelee kaikkien hallinnassaan olevien asuin- ja tuotantorakennusten viemäröimistä yhteiseen pohjavesialueen ulkopuolelle sijoitettavaan jätevedenpuhdistamoon. Tämän muutoksen jälkeen asumajätevesiä ei enää johdeta lietesäiliöön. Järjestelmään liitettäviä kiinteistöjä ovat kolme hakijoiden omassa käytössä olevaa omakotitaloa, tallin ja pihaton sosiaalitilat sekä työntekijöiden käytössä oleva erillinen omakotitalo (renkitupa). Järjestelmä on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2012 aikana. Polttoainesäiliöiden suojakatoksen kunnostaminen Hakemuksen täydennyksen mukaan ( ) polttoainesäiliöille rakennetaan kokonaan uusi 16 m 2 katettu, seinillä varustettu suojakatos. Rakennukseen sijoitetaan yhteensä litran ( litraa) polttoainesäiliöt vastaavalla suoja-allastilavuudella. Tätä varten tilalle on rakennettu kaksi uutta l säiliötä nykyisen litran säiliön ohelle. Säiliösuojan eteen sijoitetaan tasainen 3 * 4 m betonilaatta työkoneiden tankkausta varten. Suojakatokseen sijoitetaan imeytysmateriaalia sekä työvälineitä toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien roiske- ja vuotovahinkojen hallintaa varten. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Liete levitetään levityskalustolla, joka mahdollistaa lietteen sijoittamisen. Talouskeskuksessa olevat lietesäiliöt katetaan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Uudehkon pihattonavetan oheen rakennettava laajennus suuntaa tuotantoa etäämmäksi pohjaveden varsinaiselta muodostumisalueelta. Tuotannon laajentamissuunnitelmassa ja toimintojen sijoittamisessa alueelle on otettu huomioon pohjaveden suojelutarpeet. Toiminnan laajennus lisää kokonaiseläinyksikkömäärää. Tämä on otettu huomioon lannan varastoinnin suuntaamisessa etälietesäiliöihin sekä talouskeskuksessa olevien lietesäiliöiden kattamisella. Ilmanvaihdon kautta ympäristöön johdettavat hajukaasut purkautuvat niin korkealle, että vallitsevat tuulensuunnat ja sekoittuminen huomioon ottaen niiden ympäristövaikutusten lisäys lähiympäristössä arvioidaan nykyiseen toimintaan nähden vähäisiksi. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Voimassa olevassa ympäristöluvassa (LSU-2006-Y-569) toiminnanharjoittaja on määrätty seuraamaan pohjaveden laatua säännöllisesti pohjavesien havaintoputkista (4 kpl, sijainti määrätty lupapäätöksen karttaliitteessä) ja lieteputken tarkkailukaivosta. Hakija on asentanut tilan talouskeskuksen alueelle kolme pohjavesiputkea, jotka veden laatua on tarkkailtu säännöllisesti. Tilan pohjavesiputkista vuosina otetuissa näytteissä typpipitoisuudet ovat olleet kohonneita.

11 11 Hakemuksen täydennyksessä ( ) hakija esittää, että lietesäiliöiden ja yhdysputken tiiveyttä tutkitaan kerran vuodessa kaivoista otettavin suotovesinäyttein yleisten pohjavesinäytteenoton periaatteiden mukaisesti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tila toimii Osuuskunta Pohjolan Maidon tuotantotiloilleen suuntaaman laatukäsikirjan mukaisesti. Laatukäsikirja sisältää menettelytapaohjeet erilaisten poikkeustilanteiden kuten sähkökatkojen varalle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty Lisätiedot tilalla pidettävien eläinten määrä, peltopinta-ala ja peruslohkot täydennys peltokarttoihin Lisätiedot ympäristönsuojeluasetuksen 13 mukaiset selvitykset sisältäen myös rakennuspohjan laadun selvitys selvitys hevosten jaloittelutarhojen siirrosta suunnitelma lietesäiliöiden / yhdysputken tiiveyden selvittämisestä polttoainesäiliöiden suojakatoksen kunnostaminen suunnitelma lietteen separoinnista asemapiirros (asumajätevesien käsittelyn muutokset siten, että niitä ei enää johdeta lietesäiliöön, hulevesiviemäröintimuutokset piha-alueen sadevesien ja räystäsvesien johtamiseksi pohjavesialueen ulkopuolelle) Lisämaaperätutkimuksien tulokset Muutoksia lupahakemukseen kotieläinsuojan laajennuksen sijoittelu laajennusosan eläintenpitotilat eläinten määrä eläinlajeittain Liitteenä päivitetyt rakennuspiirustukset päivitetty liite 9/ lantamäärä ja varastointi Selvitys makuuparsipihaton vasikoiden sijoituspaikasta Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus edellä olevan taulukon mukaisine täydennyksineen on kuulutettu Kokkolan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Kokkola -lehdessä Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Kokkolan kaupungintalolla. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

12 12 Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Ympäristölupahakemuksen johdosta on tehty tarkastuskäynti, josta laadittu tarkastuskertomus on liitetty hakemuksen käsittelyasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kokkolan kaupungin kaupunginhallitukselta, Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta Etelä- Pohjanmaan ELY- keskukselta. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) toteaa antamassaan lausunnossa, että edellytykset luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa edellyttäen, että toiminnasta ei aiheudu YSL 8 :n mukaista pohjaveden pilaantumisvaaraa. Ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi on syytä asettaa tarpeellisia määräyksiä. Lausunnossa on otettu kantaa toimintaa koskeviin ehtoihin siten, että Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tulee rajata lannan levittämistä koskevat määräykset lupapäätöksen ulkopuolelle. Lupapäätökseen tulee kuitenkin kirjata informatiivisena toiminnanharjoittajan velvollisuus noudattaa lannan levityksessä, mitä nitraattiasetuksessa (931/2000) asiasta on sanottu, sekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Lietelannan, virtsan, puristenesteen sekä pesuvesien levittäminen mahdollisesti pohjavesialueella olevalle peltolohkolle on kielletty, jätevesien käsittelyn tulee tapahtua noudattaen tiukennettuja puhdistusvaatimuksia 500 metriä lähempänä pohjavesialueen rajaa sekä kaikki jätevedet tulee johtaa kokonaan pohjavesialueen ulkopuolelle tai umpisäiliöön pohjaveden pilaantumisvaaran takia. Lisäksi ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden pesu liuotinpesuaineilla on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan ja öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Nämä tulee huomioida lupamääräyksissä. Eläinsuojan WC- ja sosiaalijätevesien käsittely on järjestettävä siten, että se täyttää hajajätevesiasetuksen vaatimukset. Umpisäiliöön kertyvää lietettä ei saa levittää pellolle, vaan se on toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle (esim. Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle). Maanpäällisten yli 1 m 3 :n polttonestesäiliöiden tulisi olla kaksivaippaisia tai ne olisi vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävän suuriin ja tiiviisiin suojaaltaisiin. Polttonesteen jakelu yli 1 m 3 :n säiliöistä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden valumien talteen korjaamiseksi. Yli 1 m 3 :n säiliöt suositellaan varustettavan ylitäytön ja lapon estolaittein sekä pohjavesialueella lisäksi vuotojen tarkkailu- ja hälytinjärjestelmällä. Vaatimukset on syytä kirjata lupamääräyksiksi. Kappaletavarana säilytettävät kemikaalit ja nestemäiset jätteet tulee varastoida siten, että niiden leviäminen ympäristöön on asianmukaisin suojarakentein estetty myös mahdollisen vuodon sattuessa

13 13 Koska toiminta sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle, toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa tarkkailemaan pohjaveden laatua erillisellä tarkkailuohjelmalla. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnastaan tuotannon (lypsylehmien määrä), jätteiden (jätelajit, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja ajankohdat), lannankäsittelyn (lannanpoistoajankohdat, lantamäärät, lannan vastaanottopaikka ja lannanluovutus sopimukset) sekä. eläinsuojassa tehdyistä korjaus- ja ympäristönsuojelutoimenpiteistä ja poikkeuksellisista tapahtumista toiminnassa. Poikkeuksellisista tapahtumista on ilmoitettava myös Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Etelä-Pohjanmaan ELY keskus toteaa päivätyssä lausunnossaan mm., että Täydennetyssä ympäristölupahakemuksessa hakija esittää hevosten jaloittelutarhojen siirtämistä nykyisen tallin yhteydestä Kaarantien koillispuolelle pohjaveden muodostumisalueen ulkopuoliselle ns. välivyöhykkeelle. Jaloittelutarhojen pintavedet on tarkoitus kerätä kokoon tarhojen alapuolelle sijoitettavan keräilyojan avulla, josta vedet johdetaan edelleen kaivon kautta umpiputkella pohjavesialueen ulkopuolelle. Uusien jaloittelutarhojen pohjalle ei kustannussyistä esitetä erillistä tiivistyskalvoa tai vastaavaa tiivistysrakennetta. Täydennetyssä hakemuksessa on esitetty suunnitelma lietesäiliöiden tiiveyden selvittämiseksi säiliöiden alapuolelle asennettavien salaojien avulla. Suotovesien tarkkailulla voidaan seurata lietesäiliöiden tiiveyttä kerran vuodessa otettavilla näytteillä. Polttoainesäiliöille rakennetaan uusi 16 m 2 :n seinillä varustettu suojakatos. Rakennukseen sijoitetaan yhteensä 9000 litraa ( säiliöt) polttoaineita. Säiliöille on suoja-altaat. Tankkausta varten tehdään 3*4 m 2 :n betonilaatta työkoneiden tankkausta varten. Asumajätevedet suunnitellaan viemäröitävän pohjavesialueen ulkopuolelle sijoitettavaan jätevedenpuhdistamoon vuoden 2012 aikana. Hakija suunnittelee myös talouskeskuksen piha-alueiden asfaltointia. Pintavedet ja räystäsvedet johdetaan sadevesiviemäröinnin kautta pohjavesialueen ulkopuolelle. Maaperäselvitys Keski-Pohjanmaan Pohjatutkimus Oy on tehnyt tilalla maaperäselvityksen Maaperää on kairattu kuudesta pisteestä ja pohjaveden pinnan tasot on samalla mitattu. Maaperän laatu on tutkittu näytteistä seulomalla. Näytteet on otettu jokaisesta pisteestä 1,2 ja 3 metrin syvyydeltä. Maaperä tutkituissa pisteissä on karkeaa- ja keskihiekkaa (maanäytteiden tutkimustulokset, työ nro 890, ). Pohjaveden virtaussuunta on koilliseen kohti pohjavesialueen rajaa. Pohjaveden laatu Tilalla on tehty pohjaveden laadun tarkkailua kolmesta havaintoputkesta vuodesta Erityisesti havaintoputkien PVP1 ja PVP2 näytteissä ammoniumtyppi- ja nitraatti-nitriitityppi -pitoisuudet ylittävät talousveden enimmäispitoisuudet.

14 14 Pohjavesialue ja pohjavesiselvitys Tila ja sen rakennukset sijaitsevat Rahkosenharjun vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Rahkosenharju kuuluu osana luode-kaakko suuntaiseen harjujaksoon, joka kulkee Halsualta Ullavalle ja edelleen Kälviän suuntaan. Harjun ydinosa on vettä hyvin johtavaa kivistä soraa ja hiekkaa, paikoin esiintyy hienoja välikerroksia. Rahkosenharjun pohjavesialueella on useita vedenottamoita. Tilasta lähimpänä on Rahkosen vesiyhtymän lähin kaivo noin 400 metrin päässä itään. Pohjaveden virtaus on tilata kaakkoon kohti pohjavesialueen rajaa sekä mahdollisesti itään kohti Rahkosen vesiyhtymän kaivoja. Rahkosenharjulla on tehty pohjavesiselvitys vuosina Alueella on tehty kairauksia harjumuodostuman rakenteen ja kerrosjärjestyksen selvittämiseksi. Pohjavesiselvityksen tavoitteena oli tutkia alueelle uusia vedenottamon paikkoja. Pohjavesiputkia on asennettu ominaisantoisuuspumppauksia ja vesinäytteiden ottoa varten. Pisteessä 110 on tehty 57 vuorokautta kestänyt koepumppaus, jonka perusteella pisteestä arvioidaan saatavan pohjavettä noin 350 m 3 /d. Tilan hevostalli sijaitsee noin 450 metrin päässä tutkitusta vedenottamopaikasta kaakkoon. Ohjeistus ja lainsäädäntö Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 mukaan pohjavesialueille ei tulisi sijoittaa uusia eläinsuojia tai lantaloita. Myöskään merkittäviä eläinsuojien tai lantaloiden laajennuksia ei suositella tehtäväksi pohjavesialueille. Ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskiellon (8 ) mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 mukaan pohjavesien suojelussa painotetaan ennalta ehkäiseviä toimia riskien vähentämiseksi. Ympäristölainsäädännön keinojen ohella maankäytön suunnittelulla on tärkeä merkitys. Pohjavesille riskejä aiheuttavat toiminnot tulee sijoittaa luokiteltujen pohjavesialueiden ulkopuolelle. Ellei tämä ole mahdollista, pilaantumisvaara tulee poistaa mm. rakenteellisin suojatoimenpitein. Vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden lähimpään häiriintyvään kohteeseen tulisi olla vähintään 100 metriä ja laajentamisen tulisi tapahtua siitä poispäin. Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan suositeltava vähimmäisetäisyys suunnitellun suuruiselle uudelle kotieläinsuojalle lähimpään häiriintyvään kohteeseen suotuisissa olosuhteissa tulisi olla vähintään 270 metriä. KANNANOTTO Pohjavesialueella olemassa olevan toiminnan laajentaminen on tullut kyseeseen, mikäli maaperä toiminta-alueella on ollut tiivis. Tilalla tehty maaperäselvitys osoittaa, että maaperä tilalla ei ole riittävän tiivis ja pohjaveden pin-

15 15 ta on hyvin lähellä maanpintaa. Asiakirjojen ja karttatarkastelun mukaan lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 70 ja 150 metrin etäisyydellä suunnitellusta uudesta pihattorakennuksesta. Suunnitellun uuden pihaton etäisyyttä lähimpään asuinkiinteistöön ei voida pitää sopivana. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että hakijan tulee selvittää vaihtoehtoinen paikka uudelle eläinsuojan laajennukselle ja lietesäiliölle, jotta vähintään nykyinen etäisyys häiriintyviin kohteisiin säilyisi ja uudet toiminnot sijoittuisivat pohjavesialueen ulkopuolelle tai alueelle, jossa maaperä on tutkitusti tiivis. Olemassa olevien rakennusten sisällä on mahdollista tehdä tarvittavia uudelleenjärjestelyitä. Koska tila sijaitsee pohjavesialueella, tulee sitä koskevassa mahdollisessa ympäristölupapäätöksessä antaa riittävät määräykset pohjaveden suojelemiselle. Lähtökohta on, että pohjaveden pilaantumisvaara tulee poistaa mm. rakenteellisin suojatoimenpitein ja pohjavesialueella päästöjä maaperään ei saa tulla. Pohjavesialueella sijaitsevien rakennusten pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan, puristenesteen tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Jätevesiä ei saa päästää imeytymään pohjavesialueen maaperään. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan, lietelanta, virtsan ja jätevesien varastoinnin ja käsittelyn tulee tapahtua siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Hevostalli Nykyistä hevostallitoimintaa suunnitellaan muutettavaksi siten, että hevosten määrä vähenee viidellä. Esitetty uusi hevosten jaloittelupaikan maaperä ei ole riittävän tiivis, joten toimintaa ei tule suunniteltuun paikkaan siirtää suunnitelluilla rakenteilla. Tarkkailutulosten perusteella näyttää siltä, että erityisesti hevostallitoiminta nostaa typpipitoisuuksia pohjavedessä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että nykyinen hevosten jaloittelualue tulee perustaa tiivispohjaiseksi ja johtaa alustalle kertyvät vedet tiiviisti pois pohjavesialueelta. Vaihtoehtoisesti jaloittelualue tulee siirtää nykyiseltä paikalta tutkitusti tiiviin maaperän alueelle tai pohjavesialueen ulkopuolelle. Hakijan tulee esittää suunnitelma mahdollisen jaloittelualueen rakentamisesta ja suunnitelmasta tulee pyytää ELY- keskuksen lausunto. Laiduntaminen Tärkeillä pohjavesialueilla laiduntamista on syytä välttää (Mikkola et al. 2002; Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa; Suomen ympäristökeskus, julkaisu nro 564). Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunalueen käytävät, kokoontumis- ja ruokintapaikat, joissa maaperän pinta ja kasvillisuus rikkoontuvat, tulee varustaa tiiviillä alustoilla. Näiltä alueilta tulee lanta

16 16 poistaa säännöllisesti. Ravinnevalumia ei saa päästää lähiympäristöön tiiviiltä alustoilta. Tarkkailu Pohjaveden laadun tarkkailupisteitä tulee lisätä tilalla, jotta on mahdollista saada selville kattavasti typpipitoisuudet alueella. Valvontakäynnillä ilmeni, että havaintoputki PVP3 ei toimi kunnolla. Uusia muovisia havaintoputkia tulee asentaa kolme kappaletta lausunnon liitekartassa esitettyihin paikkoihin, joista yksi korvaa havaintoputken PVP3. Pohjaveden muovinen havaintoputki tulee olla sisäläpimitaltaan vähintään 52 mm, jotta näytteenotto onnistuu. Havaintoputki tulee asentaa riittävän syvälle ja hiekkakerrokseen, jotta näytteenotto onnistuu myös kuivempana ajanjaksona. Pohjavesiputket tulee vaaita N60-tasoon. Havaintoputkista tulee tehdä putkikortti, josta ilmenee mm. putken tarkka sijainti, putkimateriaali, läpimitta, kokonaispituus, siiviläosan asennustaso, siiviläosan pituus ja siivilän reikien koko. Pohjavesinäytteenottoon sertifioidun tai pohjavesinäytteenottoon hyvin perehtyneen näytteenottajan tulee ottaa pohjavesinäytteet havaintoputkista vuonna 2007 annetun ympäristölupapäätöksen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen näytteenottokerta on kesäkuussa Tehtävät veden laadun määritykset ovat vähintään: sameus, lämpötila, happi (mg/l ja kyll. %), ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium, lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit ja Escherichia coli. Määritysmenetelmien tulee olla akkreditoituja tai menetelmien luotettavuus tulee osoittaa muulla tavalla. Näytteenottotiheyttä ja analyysivalikoimaa voidaan muuttaa tarvittaessa perustellusta syystä. Lisäksi kertaluontoisesti tulee alueen pohjavedestä määrittää öljyhiilivedyt (määritysraja 50 µg/l) ensimmäisellä tutkimuskerralla. Näytteenoton yhteydessä tulee havainnoida myös pohjavedenpinnan taso. Veden laadun tarkkailutulos tulee toimittaa valvojalle ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen pohjavesiryhmälle vuosittain sähköisesti. Määritystulosten lisäksi tulee tarkkailuraportista ilmetä näytteenottopäivämäärä, näytteenottaja, näytteenottotapa, (putken tyhjentäminen, pumppaustapa yms.), määrityksen tehnyt laboratorio, käytetyt menetelmät sekä niiden mittausepävarmuudet ja akkreditointi. Lieteputkien suotovesien tarkkailut tulee toteuttaa voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Lisäksi hakemuksessa esitetyt lietesäiliöiden suotovesien tarkkailut tulee toteuttaa suunnitellusti. Lietesäiliöt Lietesäiliöiden ja lietekuilujen rakenteiden tulee olla tiiviit. Lietesäiliöiden rakenteiden tiiveys tulee tutkituttaa asiantuntijalla, jonka tutkimusraportti tulee toimittaa valvojalle ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen pohjavesiryhmälle tiedoksi. Mikäli lietesäiliötä tai tilan muita vastaavia rakennuksia uusitaan/rakennetaan lisää, tulee ne sijoittaa niin, että vähintään nykyinen etäisyys häiriintyviin kohteisiin säilyy ja uudet toiminnot sijoittuisivat pohjavesialueen ulkopuolelle tai alueelle, jossa maaperä on tutkitusti tiivis.

17 17 Myös tilalla olevien kaikkien puristenesteiden ja suotovesien keräilysäiliöiden ja kaivojen tiiveys tulee tutkia. Lannan levitys Tilan peltolohkoja sijaitsee pohjavesialueella 20,2 hehtaaria. Peltolohkojen pohjavesialueilla sijaitseville osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun levitys tapahtuu keväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti ja kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Kaivojen ympärille jätetään aina vähintään metrin levyinen suojavyöhyke, jonka leveys määräytyy maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Torjunta-ainevalmistepakkauksesta käy ilmi, voidaanko tuotetta käyttää pohjavesialueella. Peltolohkokohtaisten maaperäselvitysten perusteella on mahdollisuus tarkentaa yksittäisten peltolohkojen lannoitustapoja. Se edellyttää esimerkiksi lietelannan ja virtsan levityksen suhteen tiiviin maalajin (esim. savisiltti) esiintymistä yli kolmen metrin paksuisena kerroksena sekä riittävää etäisyyttä vedenottamoon tai kaivoon. Tällainen maakerros täytyy määrittää tutkimusten avulla. Tutkimus voidaan suorittaa kairauksilla tai koekuopilla. Ulkopuolisen asiantuntijan on annettava kirjallinen selvitys maalajeista ja maakerroksen paksuudesta sekä tarvittaessa pohjaveden virtaussuunnasta. Selvityksen mukaan on liitettävä peltolohkokartta, josta ilmenee koekuoppien/kairausten sijainti ja pintaveden virtaussuunta sekä tarvittaessa valokuvia. Mikäli maaperäselvityksiä suunnitellaan alueelle, olisi hyvä olla yhteydessä Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen pohjavesiryhmään jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi Vuonna 2007 annetussa ympäristöluvassa on määrätty mm. piha-alueiden päällystäminen ja vesien johtaminen. Piha-alueiden päällystäminen tulee toteuttaa vähintään voimassa olevan luvan mukaisesti. Öljysäiliöt tulee varustaa tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suojaaltaalla. Mikäli öljysäiliöt ovat 2-vaippaisia, suoja-allasta ei tarvita. Säiliöt tulee varustaa järjestelmällä ylitäytön estämiseksi ja lapon estimellä. Tankkauspaikka ja polttoainesäiliön täyttöalue tulee rakentaa siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat ovat oltava myös tiiviit. Öljyt ja kemikaalit on varastoitava sisätiloissa suojakaukaloissa. Altaiden tilavuuden tulee vastata vähintään suurimman vallitilassa olevien kemikaalien määrää. Kuljetusastioissa kuljetettavien öljyjen ja kemikaalien siirto tulee tapahtua sellaisella alueella, jossa on tiivis alusta ja astioiden mahdollisesti rikkoutuessa aiheutuvat vuodot voidaan kerätä talteen. Vahinko- ja onnetto-

18 18 muustilanteiden varalle on oltava riittävä määrä alkutorjuntakalustoa, kuten imeytysmateriaalia saatavilla. Eläinsuojien ympäristö on pidettävä siistinä. Alueella varastoitavat eläinten rehut, jätteet sekä kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet on kerättävä erilleen muusta jätteestä ja toimitettava hyötykäyttöön. Mikäli eläinsuojassa syntyy käymäläjätevesiä, tulee ne käsitellä jätevesiasetuksen mukaisesti. Lausunnon lopuksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus korostaa, että toiminnanharjoittajat ovat aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen annettujen lausuntojen (Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen lausunto ja Kokkolan kapungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto ). Hakijan vastine Hakijan saapuneessa vastineessa on otettu kantaa Etelä- Pohjanmaan ELY keskuksen lausuntoon ja sen perusteella hakija on esittänyt muutoksia lupahakemukseen. Vastineen liitteenä on asemapiirros talouskeskuksesta (pvm ), leikkaus- ja pohjakuva laajennuksesta (pvm ) sekä karttaliite Kallingin ja Pokenharjun etäsäilön sijoituspaikasta. Hakijan vastineessa esitetyt muutokset lupahakemukseen Hakija esittää vastineessaan, että hakemuksessa ja sen täydennyksessä esitetystä poiketen laajennusosa sijoitetaan nykyisen pihaton taakse ja etäisyys lähimpään asuinrakennukseen tulee muutetun rakennussuunnitelman mukaan kasvamaan yli 100 metriin. Lähimmän kiinteistön omistajat ovat ilmoittaneet rakennuslupamenettelyn yhteydessä, ettei hanke ole heidän etujensa vastainen. Hakija esittää pohjavesiriskin poistamiseksi kotieläinsuojan laajennusosan alle asennettavaa erillistä vesitiivistä tiivistyskalvoa, jonka päältä mahdolliset suotovedet kerätään salaojaputkiin ja johdetaan umpinaiseen tarkkailukaivoon. Asemapiirroksen mukaan laajennus sijoittuu olemassa olevan pihattonavetan (makuuparsipihatto) pohjoispuolelle ja lietesäiliöiden länsipuolelle. Laajennusosa ja pihattonavetta yhdistetään toisiinsa 8 m pituisella yhdyskäytävällä, joka sijoittuu pihattonavetan pohjoisnurkkaan.

19 19 Lisäksi hakija toteaa, että eläinsuojan yhteydessä olevaa lietesäiliötilavuutta ei lisätä. Tarvittava säiliötilavuus toteutetaan pohjavesialueen ulkopuolelle sijoitettavin etäsäiliöin; 1) Kallingin etäsäiliö (noin 3,5 km:n päässä) ja 2) Pokenharjun etäsäiliö (noin 6,0 km:n päässä). Kumpikin säiliö on kooltaan m 3. Hevostalli Hevosten jaloittelutarhat siirretään Kaarantien koillispuolelle lähemmäksi pohjavesialueen rajaa. Tarhojen pohjat varustetaan tiivistyskalvoin ja suotovedet johdetaan umpiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle. Mikäli lupaviranomainen hyväksyy ratkaisun, tullaan järjestelystä laatimaan erillinen suunnitelma hyväksyttäväksi ennen hankkeen toteuttamista. Laiduntaminen Pihaton laajennuksen jälkeen nautaeläimiä ei laidunneta pois lukien pohjavesialueen ulkopuolella luonnonlaitumen hoitoon käytettävät 10 hiehoa. Pohjavesialueella olevilla lohkoilla laidunnetaan jatkossa yksinomaan hevosia. Hevosten laiduntaminen toteutetaan jatkossa siten, ettei pohjavesialueella olevien laidunlohkojen eläinpaine kasva liian suureksi. Tilan eläinsuojat rakennetaan sellaisiksi, etteivät eläinsuojelusäädökset tule jatkossa edellyttämään nautakarjan laiduntamista. Tarkkailu Alueelle tullaan asentamaan uusia pohjaveden tarkkailuputkia ELY keskuksen pohjavesiryhmän ohjeiden mukaisesti. Lietesäiliöt Laajennukseen liittyvä lietesäiliöiden lisärakentaminen toteutetaan pohjavesialueen ulkopuolelle sijoitettavin etäsäiliöin. Kiinteistöllä olevien lietesäiliöiden sekä suoto- ja puristenestesäiliöiden tiiveys tutkitaan, mikäli suotovesitarkkailun tulosten perusteella epäillään vuotoja. Lannan levitys Tilan toiminnassa tullaan noudattamaan yleisiä lannanlevitysrajoituksia. Lietteen levitys rajataan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Välivyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa tai separoidun lietteen kuivafraktiota yleisten levityssäännösten mukaisesti. Lisäksi Piha-alueiden päällystäminen sekä öljysäiliöiden sijoituspaikan ympäristönsuojelutyöt on saatettu päätökseen ympäristölupaehtojen mukaisesti. Muilta osin hakijalla ei ole vastattavaa annettuun lausuntoon. Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuken pohjavesiryhmän edustaja on tutustunut suunniteltuun rakennuspaikkaan sekä rakennuspaikan maaperään tarkastuskäynnillä Hakijan tietojen mukaan käynnin aikana tehdyistä havainnoista tullaan raportoimaan lupaviranomaiselle erillisellä lausunnolla.

20 20 Hakemuksen täydennys /hevosten jaloittelutarhan suoto- ja valumavesien käsittely Hakija on lupaviranomaisen pyynnöstä toimittanut täydennyksen hevosten jaloittelutarhan suoto- ja valumavesien suunnitelmaan, jossa on esitetty toimenpiteet pohjaveden suojaamiseksi. Hakija esittää toimenpiteitä tehtäväksi navettainvestoinnista seuraavana vuonna, kuitenkin viimeistään Täydennetyn suunnitelman mukaan hevosten jaloittelutarha-alue (noin m 2 ) rakennetaan vesitiiviiksi asentamalla muotoonkaivetun perusmaan (hiekkaa) päälle 0,5 mm paksuinen HDPE- kalvo, jonka saumat limitetään (600 mm). Kalvon päälle tulee hiekkakerros (300 mm). Tarha-alue kallistetaan pohjoisen suuntaan siten, että suoto- ja valumavedet kerääntyvät kahdella salaojaputkella varustettuun HDPE- kalvolla tiivistettyyn keräilyojaan. Salaojaputkiin kertyneet suoto- ja valumavedet johdetaan tarkastuskaivon kautta sadevesiviemäriä (putken halkaisija 160 mm) pohjavesialueen ulkopuolella sijaitsevaan laskeutusaltaaseen, jonka pinta-alasta noin 60 % kasvaa kaislaa. Laskeutusaltaan tilavuus on noin 1600 m 3 ja keskisyvyys noin 2 m. Laskeutusaltaaseen johdetaan myös hulevedet asfaltoidulta piha-alueelta (noin m 2 ). Suunnitelmassa on arvioitu, että altaan viipymä 30 mm:n sateella on noin yksi viikko. Laskeutusaltaasta vedet johdetaan avo-ojaan. Lausunnot hakijan vastineessa ja täydennyksessä esittämästä muutetusta hakemuksesta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lausunto ( ) on valmisteltu pohjavesi- ja vesihuoltoryhmässä yhteistyössä ympäristönsuojeluyksikön kanssa. Asiasta on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus lausunut edellisen kerran Toiminta koskee maidontuotantotoimintaa sekä hevosten kasvatusta. Toiminta sijaitsee Kokkolan Kaupungin Ullavan kylän tilalla Raitala Tilalla on vuonna 2007 myönnetty ympäristölupa. Nykytilanteessa tilalla on 130 lypsylehmää, 30 hiehoa, 70 lihanautaa ja 90 nuorkarjaa (<6 kk). Lisäksi tilalla on erillisessä tallirakennuksessa 19 hevosta ja 8 varsaa (<1 v). Tulevassa tilanteessa lypsylehmiä olisi 220, hiehoja (yli 12 kk) 69, nuoria hiehoja (6-12 kk) 27, vasikoita (4-12 kk) 74 ja 18 alle kahden kuukauden ikäistä vasikkaa. Lisäksi jatkossa tallissa pidetään 14 hevosta ja varsoja 8. Ympäristölupahakemusta on muutettu siten, että eläinsuojalaajennusosa sijoitetaan vuonna 2003 rakennetun makuuparsipihaton pohjoispuolelle. Pohjavesialueelle ei rakenneta uutta lietesäiliötä. Hakija esittää kotieläinsuojan laajennusosan alle asennettavaksi tiivistyskalvoa, jonka päältä mahdolliset suotovedet johdetaan umpinaiseen tarkkailukaivoon. Pihaton laajennuksen jälkeen nautaeläimiä ei laidunneta pohjavesialueella. Hevosten jaloittelutarhat siirretään Kaarantien koillispuolelle. Tarhojen pohjat varustetaan 0,5 HDPE-kalvolla (limitys 600 mm) ja suotovedet johdetaan kaivon kautta sadevesiviemärillä pohjavesialueen ulkopuolelle laskeutusaltaaseen. Hakemuksen mukaan jaloittelutarha toteutetaan viimeistään vuonna Hevosten laiduntaminen toteutetaan jatkossa siten, ettei pohjavesialueella olevien laidunlohkojen eläinpaine kasva liian suureksi.